KUNNANHALLITUS 16/2013

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUS 16/2013 Aika Maanantai klo , tauko klo Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Huhtaluoma Heikki jäsen Järvinen Tiina jäsen, esteellinen 282, kohta 4H-yhdistys Kangas Kaija jäsen Mustajärvi Marko jäsen Mustakoski Risto jäsen Niemenmaa Jaana jäsen Ohrankämmen Jukka puheenjohtaja Suominen Päivi varapuheenjohtaja, esteellinen 282, kohta 4H-yhdistys Pukkila Esa varajäsen Poissa Otava Antti jäsen Laitila Sami kunnanvaltuuston III varapj Muut saapuvilla olleet Hosiasluoma Tarja Raita-aho Voitto Vainionpää Joni Kaskimäki Veijo Honkanen Arja kunnanjohtaja kunnanvaltuuston puheenjohtaja kunnanvaltuuston I varapj kunnanvaltuuston II varapj palkanlaskija-arkistonhoitaja, ptk-pitäjä Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Karvian kunnantalolla Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Karvian kunnantalolla

2 SISÄLLYSLUETTELO: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 VESIHUOLTOLAITOKSEN KÄYTTÖMAKSUJEN KOROTUS ALKAEN 4 KUNNAN VUOKRAAMIEN TILOJEN VUOKRIEN KOROTUS ALKAEN 6 POHJOIS-SATAKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS OY:N JA KARVIAN KUNNAN VÄLINEN OSTOPALVELUSOPIMUS 8 SOTAVETERAANIEN RUOKAPALVELU 10 KARVIAN KUNNAN LIITTYMINEN SEUDULLISEEN HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUSTOIMINTAAN 13 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN OHJEISTUKSEN UUDISTAMINEN 14 LAUSUNTO LUONNOKSESTA KAUHAJOEN KAUPUNGIN UUDEKSI RAKENNUSJÄRJESTYKSEKSI 17 MATTILANKYLÄN VESIOSUUSKUNNAN AVUSTUSPYYNTÖ 18 TAKSILUPIEN ENIMMÄISMÄÄRIEN VAHVISTAMINEN 19 MULLITURVE OY:N YMPÄRISTÖLUPA 22 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN TILOJA RUISNIEMI JA HONKARINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KARVIAN KESKUSTAN KORTTELEITA 82 JA 83 SEKÄ M- ALUETTA. 26 RUDUS OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN PÄÄTÖS KUNTARAKENNELAIN MUKAISEN SELVITYSAVUSTUKSEN MYÖNTÄMISESTÄ 32 MUUT ASIAT 34 ILMOITUSASIAT 36 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 41

3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KH 267 Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KH 268 Kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastaminen tapahtuu kokousta seuraavana toisena arkipäivänä klo 15:00 kunnantalolla. Pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävänä pääsääntöisesti kokousta seuraavan kalenteriviikon tiistaina. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Esa Pukkila ja Päivi Suominen. Puheenjohtaja esitti muutosta työjärjestykseen siten, että pykälät 281 ja 282 siirretään numerointia muuttamatta heti kokouksen alkuun, jolloin kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi on esittelemässä kunnanhallitukselle kyseisiä asioita. Kunnanhallitus hyväksyi työjärjestyksen muutoksen.

4 VESIHUOLTOLAITOKSEN KÄYTTÖMAKSUJEN KOROTUS ALKAEN Tekn. ltk Vuoden 2014 budjettia laatiessa tuli ilmi, että vesihuollon käyttömaksuja täytyy korottaa vesihuoltolaitoksen talouden alijäämän pienentämiseksi. Vesihuollon maksut ovat sellaisia, että pitkällä aikavälillä voidaan niillä kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin voi sisältyä kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltolaitoksien kasvaneiden käyttömenojen ja investointitarpeiden vuoksi joudutaan vesihuollon maksuja tarkistamaan/korottamaan. Isojen investointien vuoksi vesihuoltolaitoksen poistojen osuus on kasvanut huomattavasti ja sen vuoksi vesihuoltolaitoksen yksikkömaksuja pitäisi nostaa puhdasveden osalta n.1,1 euroon/ m³ sekä jäteveden osalta n.2,5 euroon/ m³, jotta vesilaitoksen tulos saataisiin tasapainoon. Koska edellä mainitut korotukset olisivat kuitenkin kohtuuttoman suuria nykyiseen hintatasoon nähden on viisainta, että nyt vesilaitoksen käyttömaksuja korotettaisiin maltillisesti ja jatkossa taksoja tarkistettaisiin/korotettaisiin tarvittaessa vuosittain, jotta vesilaitoksen tulos saadaan tasapainoon. Oheisessa käyttölaskelmassa on vesilaitoksen vuosittaiseksi myyntituotoksi esitetty n , eli n enemmän kuin talousarvion toteutumassa v Mainitun myyntitulon kattamiseksi yksikköhintaa tulee korottaa normaalissa maksuluokassa nykyisestä 0,84 eurosta/m³ 0,95 euroon, eli 11 snt/m³ ja Suomijärven VOK:lle myytävä vesi 0,54 eurosta/m³ 0,62 euroon/m³ eli 8 snt/m³. Mittarivuokriin esitetään 5 :n korotusta kaikissa kokoluokissa Viemärilaitoksen puolella vuosittaiseksi myyntituotoksi on esitetty n , eli noin enemmän kuin talousarvion toteutumassa v Mainitun myyntitulon kattamiseksi yksikköhintaa tulee korottaa nykyisestä 1,58 eurosta/m³ 1,85 euroon/m³ eli 27 snt/m³. Mittarivuoksiin esitetään 5 :n korotusta kaikissa kokoluokissa. Lisäksi jätevedenpuhdistamolla sakokaivolietteen käsittelymaksua korotetaan nykyisestä 6,6 eurosta/m³ 8,5 /m³ eli 1,9 /m³ Kaikki hinnat alv 0 %. Liitteenä vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmia ja Vesilaitosyhdistyksen laatima vesihuoltomaksutilasto käyttömaksuista eri vesilaitoksilla PÄÄTÖSEHDOTUS:

5 Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että vesihuoltolaitoksen käyttömaksuja korotetaan seuraavasti: Vesilaitos: nykyinen alkaen Puhdasvesimaksu 0,84 /m3 0,95 /m3 Suomijärven VOK:n vesimaksu 0,54 /m4 0,62 /m3 Perusmaksu, mittarikoko 5 m3 20 /vuosi 25 /vuosi Perusmaksu, mittarikoko 10 m3 40 /vuosi 45 /vuosi Perusmaksu suuremmissa liittymissä 80 /vuosi 85 /vuosi Viemärilaitos: nykyinen alkaen Jätevesimaksu 1,58 /m3 1,85 /m3 Perusmaksu, mittarikoko 5 m3 30 /vuosi 35 /vuosi Perusmaksu, mittarikoko 10 m3 60 /vuosi 65 /vuosi Perusmaksu suuremmissa liittymissä 120 /vuosi 125 /vuosi Sakokaivolietteen käsittelymaksu 6,6 /m3 8,5 /m3 Kaikki hinnat alv 0 %. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti 281 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus hyväksyy vesimaksujen tarkistukset teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti. Kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi selvitti kunnanhallitukselle vesimaksujen tarkistusta. Hinnat ovat jääneet jälkeen eivätkä kata enää kuluja. Näillä nostoilla ei tulla vielä pääsemään tasapainoon. Suomijärven vesiosuuskunnalta, jolle toimitetaan sovitun mukaisesti vettä alennetulla hinnalla, tullaan jatkossa pyytämään selvitystä vesiosuuskunnan taloudellisesta tilasta. Kunnanrakennusmestarin selvitysten jälkeen kunnanhallitus hyväksyi vesimaksujen tarkistukset teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti.

6 KUNNAN VUOKRAAMIEN TILOJEN VUOKRIEN KOROTUS ALKAEN Tekn. ltk Vuoden 2014 budjettia laatiessa tuli ilmi, että kunnan vuokratilojen vuokria täytyy tarkastaa ja korottaa tarvittaessa, jotta vuokratulot kattaisivat kiinteistön käyttökulut. Liitteessä on tuloslaskelmia eri kiinteistöistä, joista on yrityksille, yhdistyksille tai yksityisille henkilöille vuorattu tiloja. Tuloslaskelmiin on lisäksi liitetty nykyiset vuokratiedot sekä laskelma kuinka mahdollinen ehdotettu vuokrankorotus vaikuttaisi kiinteistön tulevaan tuloslaskelmaan. PÄÄTÖSEHDOTUS: Tekninen lautakunta käsittelee kunnanrakennusmestarin ehdottamia uusia vuokrataksoja ja päättää kiinteistöjen vuokrankorotuksista kokouksessa. Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että vuokria korotetaan liitteessä olevan taulukon mukaisesti. 282 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus hyväksyy vuokrien tarkistukset teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti. PÄÄTÖKSEEN JOHTAVA KÄSITTELY: Esteellisyydet: Hallituksen jäsenet Päivi Suominen ja Tiina Järvinen ilmoittivat olevansa esteellisiä siltä osin, kun käsitellään 4H-yhditykseltä perittävää vuokraa. Esteelliset olivat poissa klo välisen ajan. Päivi Suomisen tilalle pöytäkirjantarkastajaksi kyseiseksi ajaksi valittiin Heikki Huhtaluoma. Kunnanrakennusmestarin selvitys: Kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi selvitti kunnanhallitukselle vuokrien korotustarpeita. Vuokrien tarkistukset ovat jääneet jälkeen. Käytiin lävitse kaikkien muiden kiinteistöjen vuokrat lukuun ottamatta Uunimäen hallia ja Syreeniä. Niiltä osin palataan asiaan helmikuun kokouksessa, jonne tekninen lautakunta toimittaa tiedot näiden kiinteistöjen vuokran tarkistuksista. Kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi poistui kokouksesta tässä vaiheessa kellon ollessa

7 4H yhdistyksen Nelis Cafe:n osalta tulee tarkistaa sähkönkulutus. Mikäli sähköä ei ole sovittu vuokraan sisältyväksi, tulee asentaa kulutusseurantaa varten takamittarit. Kunnanhallitus keskusteli vuokrien tarkistustarpeesta ollen teknisen lautakunnan esityksen kannalla muilta osin paitsi vanhan kunnantalon kolmen asunnon kohdalla. Toista asuntoa ei ole vuosiin peruskorjattu ja toisessa asunnossa, joka on peruskorjattu, ei ole lainkaan omaa suihkua. Suihkutila on käytävän puolella. Isompi 76,5 m2:n asunto on peruskorjattu. Kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen kunnanjohtaja tarkensi päätösehdotustaan. KUNNANJOHTAJAN UUSI TARKENNETTU PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti muut vuokrantarkistusehdotukset, paitsi vanhan kunnantalon kolmen asunnon osalta. Kunnanhallitus päättää, että vanhan kunnantalon kahden pienemmän (35 m2 ja 47 m2) asunnon vuokria ei tässä vaiheessa tarkisteta, mutta isomman asunnon (76,5 m2) vuokra korotetaan 5 euroon / neliö. 4H-yhdistyksen Nelis Cafe:n osalta sähkönkulutuksen seurantaa varten asennetaan takamittarit. Uunimäen hallin ja Syreenin vuokriin palataan tulevan helmikuun kokouksessa. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan tarkennetun päätösehdotuksen kunnanhallituksen päätökseksi.

8 POHJOIS-SATAKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS OY:N JA KARVIAN KUNNAN VÄLINEN OSTOPALVELUSOPIMUS KH Karvian kunta tuottaa elinkeinopalvelut ostopalvelusopimuksella Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n kautta. Karvian kunta on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n osakas. Kehittämiskeskuksen neljästä työntekijästä yksi on ostettu Karvian kunnalta, Karvian kunnan elinkeinoasiamies Matti Arkko työskentelee PSKK:lla, ja hänen palkkansa laskutetaan täysimääräisesti yhtiöltä. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja on ehdottanut Karvian kunnalle sopimuksen muuttamista siten, että PSKK ostaisi Arkon työpanoksesta noin 70 %, jolloin 30 % työpanos jäisi käytettäväksi kunnan muihin tehtäviin. Arkon toimipaikka siirtyisi PSKK:n toimitiloista Karvian kunnanvirastoon, ja hänen esimiehenään toimisi kunnanjohtaja. Sopimuksen muutos ei vaikuttaisi Karvian kuntaosuuteen PSKK:lle. Karvian kunnan kustannukset kasvaisivat 30 % työpanoksen osalta. eli n eurolla vuodessa. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n hallitus keskustelee sopimusluonnoksesta kokouksessaan Liitteet: Sopimusluonnos (toimitetaan kokoukseen) KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus keskustelee sopimusluonnoksesta ja evästää kunnanjohtajaa sopimusneuvotteluissa. Kunnanhallitus päättää pyytää Karvian Yrittäjät ry:n ja MTK Karvian lausumaa siitä, kuinka Karvian kunnan elinkeinotoimintaa tulisi kehittää ja millaisia palveluita kunnan elinkeinoasiamieheltä toivotaan. Kunnanhallitus keskusteli sopimusluonnoksesta ja evästi kunnanjohtajaa sopimusneuvotteluissa. Kunnanhallitus totesi, että Karvian kunnalla olisi tarvetta ainoastaan puoliaikaiselle työntekijälle. Kunnanjohtaja jatkaa neuvotteluja Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n kanssa tältä pohjalta. KH PSKK:n toimitusjohtaja Marko Rajamäki on hallituksen kehottamana jatkanut Karvian kunnan ja PSKK:N välisen ostopalvelusopimuksen muutoksen valmistelua ja päätynyt esittämään seuraavanlaista sopimusmuutosta: Tilanteet, jolloin Arkon työpanos ei ole PSKK:n käytettävissä muista kuin alan työehtosopimuksen mukaisista vuosilomista johtuen, katsotaan virheeksi palvelun

9 toimituksessa. Tällöin kuukausittaisen veloituksen määrä lasketaan kalenterikuukauden toteutuneiden työpäivien suhteessa kyseisen kalenterikuukauden kaikista työpäivistä. Muilta osin sopimus säilyisi sisällöltään alkuperäisessä muodossa. Liitteet: Muutossopimus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus keskustelee sopimusluonnoksesta ja päättää jatkotoimenpiteistä. Keskusteltuaan asiasta kunnanhallitus jätti asian pöydälle lisäselvityksiä varten. KH 269 Kehittämisyhtiön hallituksessa keskusteltiin sopimusmuutoksesta ja asian valmistelua päätettiin jatkaa. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus esittää PSKK:n hallitukselle, että kehittämisyhtiön toimitusjohtaja selvittelisi olisiko neuvojien sisäistä työnjakoa mahdollista muuttaa osaamisalueiden mukaiseksi kuntajaon sijaan. Kunnanhallitus ei näe ehdotettua sopimusmuutosta oikeudenmukaisena, eikä voi hyväksyä muutosehdotusta esitetyssä muodossa. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen ja esittää PSKK:n hallitukselle, että kehittämisyhtiön toimitusjohtaja selvittelisi, olisiko neuvojien sisäistä työnjakoa mahdollista muuttaa osaamisalueiden mukaiseksi kuntajaon sijaan. Kunnanhallitus ei näe ehdotettua sopimusmuutosta oikeudenmukaisena, eikä voi hyväksyä muutosehdotusta esitetyssä muodossa.

10 SOTAVETERAANIEN RUOKAPALVELU KH Karvian kunta on tarjonnut karvialaisille kotona asuville sotaveteraaneille lämpimän aterian viisi kertaa viikossa joko kotiin kuljetettuna tai paikallisessa lounasravintolassa vuonna Kunnansihteeri on kilpailuttanut veteraanien ateriapalvelun vuodelle Tarjouspyyntö on toimitettu paikallisille yrittäjille sekä julkaistu HILMA:ssa Tarjoukset tuli jättää klo mennessä. Tarjoukset tuli ilmoittaa euroa/ ateria. Tarjousten tuli olla voimassa saakka. Tarjouspyynnössä ilmoitettiin hankinnan toteutumisen edellyttävän, että Karvian kunnanvaltuusto myöntää vuodelle 2012 tarvittavan määrärahan. Määräaikaan mennessä saapui yksi tarjous, jonka jätti Lounas Kahvila Street 57. He tarjoavat lämpimän aterian lisukkeineen pakattuna hintaan 6,50 euroa/ateria. Lisäksi paikallisiin yrityksiin toimitetussa tarjouspyynnössä pyydettiin ilmoittamaan, mikäli yritys on halukas siihen, että sotaveteraanit saisivat jatkossakin käydä yrityksissä ruokailemassa, ja he laskuttaisivat kuntaa 6 euroa/ateria. Kaksi yritystä ilmoitti, että tarjoavat mielellään lounasta veteraaneille, mutta hintaan 6,50 euroa/ateria. Tällä hetkellä kotona asuvia sotaveteraaneja on n. 20, joten ruoka viisi kertaa viikossa tarkoittaa yhteensä 5200 ateriaa vuositasolla. Kustannus olisi siis euroa, minkä lisäksi erikseen hankittavaksi tulee aterioiden kuljetus, jonka kustannus vuonna 2011 on noin euroa. Liitteet: Tarjouspyyntö Tarjous KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää, esitetäänkö vuoden talousarvioon määrärahaa sotaveteraanien ruokapalvelulle. Mikäli määräraha myönnetään, kunnanhallitus päättää, että kotiin kuljetettavien aterioiden osalta hyväksytään Lounas Kahvila Street 57:n tarjous. Lisäksi kunnanhallitus päättää, tarjotaanko veteraaneille edelleen mahdollisuus käydä ruokailemassa siihen tarjoutuneissa paikallisissa ravintoloissa hintaan 6,50 euroa/ateria. Kunnanhallitus päätti esittää yksimielisesti vuoden 2012 talousarvioon määrärahaa sotaveteraanien ruokapalvelulle. Kunnanhallitus hyväksyi kotiin kuljetettavien

11 KH aterioiden osalta Lounas Kahvila Street 57:n tekemän tarjouksen. Sotaveteraaneille päätettiin vaihtoehtoisesti tarjota edelleen mahdollisuus käydä ruokailemassa siihen tarjoutuneissa paikallisissa ravintoloissa hintaan 6,50 euroa / ateria. 262 Ateriapalvelun piiriin kuuluvia sotaveteraaneja on tällä hetkellä 20. Noin puolet veteraaneista käy ruokailemassa eri lounaspaikoissa ja osalle ateria kuljetetaan kotiin. Kotiin kuljetettavien ateriapalveluiden kustannus jää alle hankintalain 15 :ssä määritellyn kynnysarvon ja kunnanjohtaja on pyytänyt kotiin kuljetettavista aterioista tarjouspyynnöt pienhankintaohjeen mukaisesti. Tarjoukset on pyydetty klo 15 mennessä ja tarjouspyyntö on julkaistu kunnan nettisivuilla. Liitteet: Tarjouspyyntö Tarjoukset (toimitetaan kokoukseen) KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää vuoden 2014 talousarvioon varattavaksi määrärahan sotaveteraanien ruokapalvelulle. Kunnanhallitus käsittelee kotiin kuljetettavista ateriapalveluista saapuneet tarjoukset ja tekee hankintapäätöksen. Lisäksi kunnanhallitus päättää, tarjota veteraaneille edelleen mahdollisuuden käydä ruokailemassa paikallisissa ravintoloissa nykyisen käytännön mukaisesti. Kunnanjohtaja ilmoitti, että määräraha on varattu ruokapalvelua varten ensi vuodelle, mutta määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään tarjousta. Toimituksista on sopimus nyt kuluvan vuoden loppuun. Lisäselvityksien saamiseksi asia päätettiin jättää pöydälle. KH 270 Veteraanien ateriapalvelu järjestyy yrittäjävetoisesti saakka ja alkaen Karvian veteraanien ateriapalvelu voi siirtyä Iltaruskon keittiön tuotettavaksi. Asiakkaita informoidaan muutoksesta. Asiakkaiden määrä on keittiön resurssien ja tilojen rajalla ja mikäli kotiin kuljetettavien aterioiden määrä lisääntyy, on tilanne otettava uudelleen tarkasteluun. PoSa laskuttaa ruuan suoraan kunnalta. Aterian hinta on tällä hetkellä 6 euroa. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus hyväksyy em. järjestelyn kotiin kuljetettavien veteraaniaterioiden osalta. Kunnanhallitus hyväksyy kunnanjohtajan päätösehdotuksen mukaisesti, että veteraanien ateriapalvelu järjestetään yrittäjävetoisesti saakka, minkä jälkeen

12 alkaen Karvian veteraanien ateriapalvelu siirtyy Iltaruskon keittiön tuottamaksi. Asiakkaita informoidaan muutoksesta. Asiakkaiden määrä on keittiön resurssien ja tilojen rajalla ja mikäli kotiin kuljetettavien aterioiden määrä lisääntyy, on tilanne otettava uudelleen tarkasteluun. PoSa laskuttaa ruuan suoraan kunnalta. Aterian hinta on tällä hetkellä 6 euroa.

13 KARVIAN KUNNAN LIITTYMINEN SEUDULLISEEN HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUSTOIMINTAAN KH 271 Opetushenkilöstön seudullista täydennyskoulutustoimintaa on toteutettu Pohjois- Satakunnassa syksystä 2011 lähtien AVI:n myöntämällä Osaava rahoituksella. Hankerahoitus päättyy aikanaan, joten pysyvyyttä tarvitaan, jotta ulkopuolisen rahoituksen turvin hyvin alkanut koulutustoiminta verkostokunnissa tulee jatkumaan. kyseessä on Kankaanpään kaupungin hallinnoima hanke, jossa ovat olleet mukana Kankaanpää, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kihniö, Lavia, Parkano ja Siikainen. Mukana ovat myös Kankaanpään Opisto, Petäjäopisto ja Kankaanpään Musiikkiopisto. Jatkossa täydennyskoulutus tulee koskemaan kunnan koko henkilöstöä. Hankkeen ohjausryhmä on tehnyt puitesopimusluonnoksen (liite), jossa sovitaan henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisestä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista, mm. täydennyskoulutukseen kalenterivuosittain varattavan kokonaismäärärahan suuruudesta ja ohjelmistomaksuista. Suunniteltu kuntaosuus on yksi euro/asukas. Kunnat nimeävät samalla henkilön koulutuskoordinointiin. Verkostokunnan kannattaa liittyä seudulliseen koulutustoimintaan, koska kokemukset ja osaaminen saadaan verkostossa yhteiseen käyttöön. Pienemmällä panoksella saadaan enemmän aikaan ja säästetään rahaa sekä aikaa. Lisäksi koulutukset saadaan lähelle, omalle asuinseudulle. Tietylle henkilöstöryhmälle (esim. johdolle, esimiehille) järjestetyissä koulutuksissa verkostoidutaan, tutustutaan, opitaan toisilta, jaetaan hyviä käytänteitä ja tietoa. Liitteet: Puitesopimusluonnos KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Karvian kunta liittyy kunnan henkilöstön täydennyskoulutusta edistävään seudulliseen täydennyskoulutusverkostoon, mikäli muutkin tahot hyväksyvät sopimuksen.. Koulutuskoordinaattoriksi Karvian kunnassa nimetään kunnansihteeri Hanna Vainionpää. Kunnanhallitus päätti, että Karvian kunta liittyy kunnan henkilöstön täydennyskoulutusta edistävään seudulliseen täydennyskoulutusverkostoon, mikäli muutkin tahot hyväksyvät sopimuksen. Koulutuskoordinaattoriksi Karvian kunnassa nimetään kunnansihteeri Hanna Vainionpää.

14 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN OHJEISTUKSEN UUDISTAMINEN KH Turun maakunta-arkiston ylitarkastaja Anna-Maija Kolehmainen-Niskakoski suoritti arkistotoimen tarkastuksen Karvian kunnassa Tarkastuksessa käytiin lävitse asiakirjahallinnon ja arkistotoimen nykyinen ohjeistus sekä arkistotilat ja niiden käyttö. Tarkastuksessa todettiin, ettei Karvian kunnan arkistotoimen hoito kaikilta osin vastaa sille arkistolaissa esitettyjä vaatimuksia. Kunnan tulee ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin saattaakseen arkistotoimensa hoidon lainsäädännön edellyttämälle tasolle: Kunnan arkistotoimen toimintaohjeen (ent. arkistosääntö) ja arkistonmuodostussuunnitelman (ent. arkistointisuunnitelma) ajan tasalle saattaminen Arkistotilojen osalta kiinnitettiin huomiota ilmankosteuteen, joka on ajoittain jonkin verran koholla. Kosteuden poiston tulee tapahtua valvotusti, mikäli se tehdään sähköisellä kosteuden poistolla. Muutoin arkistotilan tulee säilyä jännitteettömänä. Turun maakunta-arkisto pyytää Karvian kuntaa ilmoittamaan mennessä, miten ja millaisen aikataulun puitteissa tarkastusmuistiossa todetut puutteet on tarkoitus korjata. Uusitut arkistotoimen toimintaohje ja arkistonmuodostussuunnitelma lähetetään tiedoksi Turun maakunta-arkistoon niiden valmistuttua. Liitteet: Arkistotoimen tarkastuskertomus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus nimeää arkistotyöryhmän, joka ryhtyy valmistelemaan ohjeistuksen uudistamista ja arkistonmuodostussuunnitelmien laatimista yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Ohjeistuksen uudistamiseen ja suunnitelmien laatimiseen tullaan järjestämään tarvittava työaika. Kunnanhallitus ilmoittaa Turun maakunta-arkistolle, että tarkoituksena on laatia Karvian kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeistus vuoden 2013 aikana ja arkistonmuodostussuunnitelmat vuoden 2014 loppuun mennessä. Tilapäinen kosteuden poisto toteutetaan valvotusti päiväsaikaan. Muulloin arkistotila asetetaan jännitteettömään tilaan.

15 Vuoden 2013 talousarvioon varataan määräraha asiakirjahallinnon ja arkistotoimen koulutuksen järjestämiseen hallintokunnille. Kunnanhallitus nimesi arkistotyöryhmän, joka ryhtyy valmistelemaan ohjeistuksen uudistamista ja arkistonmuodostussuunnitelmien laatimista yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Työryhmään kuuluvat Arja Honkanen, Marjo Pihlajaviita ja Arja Tuuliniemi Ohjeistuksen uudistamiseen ja suunnitelmien laatimiseen tullaan järjestämään tarvittava työaika. Kunnanhallitus ilmoittaa Turun maakunta-arkistolle, että tarkoituksena on laatia Karvian kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeistus vuoden 2013 aikana ja arkistonmuodostussuunnitelmat vuoden 2014 loppuun mennessä. Tilapäinen kosteuden poisto toteutetaan valvotusti päiväsaikaan. Muulloin arkistotila asetetaan jännitteettömään tilaan. Vuoden 2013 talousarvioon varataan määräraha asiakirjahallinnon ja arkistotoimen koulutuksen järjestämiseen hallintokunnille. KH 272 Keväällä 2012 Turun maakunta-arkiston tarkastaja teki arkistotarkastuksen Karvian kuntaan. Tarkastuksessa todettiin, että asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeistus oli vanhentunutta ja arkistonmuodostussuunnitelmat eivät olleet ajan tasalla. Kunnan tuli ilmoittaa, missä ajassa puutteellisuudet on tarkoitus laittaa ajan tasalle. Kunnanhallitus päätti , että asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeistus laaditaan vuoden 2013 aikana ja arkistonmuodostussuunnitelmat vuoden 2014 loppuun mennessä. Kunnanhallitus nimesi arkistotyöryhmän valmistelemaan asiaa. Kolmihenkinen arkistotyöryhmä on kokoontunut useita kertoja kuluvan vuoden aikana valmistelemaan ohjeistusta, kouluttautunut tehtävään ja saanut valmiiksi ehdotuksen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeeksi. Osallistumalla arkistonmuodostussuunnitelmakoulutukseen on työryhmä hankkinut tarvittavat tiedot, joiden avulla se saa ohjattua hallintokunnat arkistonmuodostussuunnitelmien (ams) tekoon. Työryhmä tukee hallintokuntia arkistonmuodostussuunnitelmien teossa koko ams-projektin ajan. Tarkoituksena on, että arkistonmuodostussuunnitelmat ovat valmiit vuoden 2014 loppuun mennessä. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje on yleisohjeistus, joka on yhteinen kaikille kunnan hallinnon aloille. Toimintaohjeen tarkoituksena on ohjata Karvian kunnan asiakirjahallintoa, arkistonmuodostusta ja arkistonhoitoa. Tämän ohjeen lisäksi arkistotoimessa on noudatettava arkistolain, julkisuuslainsäädännön, muiden erityislakien määräyksiä, arkistolaitoksen ohjeita ja määräyksiä sekä muita arkistonhoitoon liittyviä ohjeita ja päätöksiä. Toimintaohjeen runko-osan liitteet ovat kunnanhallituksen päätöksiä ja yksityiskohtaisia asiakirjojen ja tietoaineistojen käsittelyohjeita. Liitteet on sijoitettu

16 toimintaohjeen loppuun siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät toimintaohjeen tekstiosuudessa. Toimintaohjeessa on lisäksi viittauksia (viitteet) keskeisiin organisaatioiden arkistotoimeen vaikuttaviin säädöksiin, määräyksiin, oppaisiin ja yleisohjeisiin. Toimintaohjeessa selvitetään arkistotoimen tehtävät ja tavoitteet, arkistotoimen organisaatio, vastuuhenkilöt ja tehtävät, asiakirjahallintoon liittyvät seikat, asiakirjojen säilyttämiseen liittyvät asiat, seulontaan ja hävittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä asiakirjojen suojelun ja siirron keskusarkistoon. Lisäksi ohje sisältää tietoa arkiston luetteloinnista, kuvailusta ja järjestämisestä. Siinä on myös huomioitu organisaatiomuutostilanteet ja niihin liittyvän arkistonmuodostuksen. Jotta asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeistus huomioisi koko asiakirjan elinkaaren, on ohjeistuksessa otettu kantaa myös itse arkistotilaan, tietopalveluun, tietosuojaan ja henkilöstörekisteriasioihin. Valmistunut toimintaohje on tämän hetken toimintaohje ja sitä tulee ylläpitää jatkossa koko ajan muutokset huomioiden. Toimintaohjeen ja myöhemmin siihen tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Arkistotyöryhmä esittää kunnanhallituksen hyväksyttäväksi Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeen Karvian kunnan yleisohjeistuksena kaikille kunnan toimialoille. Sen voimaanastumispäiväksi esitetään ja samalla se kumoaisi kunnanhallituksen hyväksymän Arkistosäännön. Arkistonmuodostussuunnitelmat tuodaan niiden valmistuttua kunnanhallitukselle tiedoksi. Voimassa olevaa alkuperäistä Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjetta liitteineen säilytetään kassakaapissa Ohjeet ja johtosäännöt kansiossa. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus hyväksyy arkistotyöryhmän laatiman Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeen Karvian kunnan kaikkien toimialueiden yhteiseksi yleisohjeistukseksi. Toimintaohje astuu voimaan kumoten kunnanhallituksen hyväksymän Arkistosäännön. Kunnanhallitus hyväksyi arkistotyöryhmän laatiman Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeen Karvian kunnan kaikkien toimialueiden yhteiseksi yleisohjeistukseksi. Toimintaohje astuu voimaan kumoten kunnanhallituksen hyväksymän Arkistosäännön.

17 LAUSUNTO LUONNOKSESTA KAUHAJOEN KAUPUNGIN UUDEKSI RAKENNUSJÄRJESTYKSEKSI KH 273 Kauhajoen kaupunki pyytää Karvian kunnan lausuntoa luonnoksesta Kauhajoen kaupungin uudeksi rakennusjärjestykseksi. Kauhajoen kaupungin voimaan tulleen rakennusjärjestyksen jälkeen lakeihin ja sääntöihin on tullut merkittäviä muutoksia. Kaupungin rakennuslautakunta on päättänyt huhtikuussa 2013 käynnistää rakennusjärjestyksen uusimistyön. Rakennusjärjestyksen uusimista koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville rakennuslautakunnan päätöksen mukaisesti. Rakennuslautakunta on päättänyt asettaa rakennusjärjestysluonnoksen nähtäville sekä pyytää lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain, maankäyttö- ja rakennusasetuksen ja muiden maankäyttöä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Kauhajoen kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei asiasta ole toisin määrätty. (MRL momentti). Kauhajoen kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksillä pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen, hyvän elinympäristön toteuttamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan olevan rakennuskannan ja elinympäristön säilyttämiseen. Määräyksillä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Luonnos Kauhajoen kaupungin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennusjärjestysluonnos jaetaan oheismateriaalina ja asiakirjat ovat nähtävillä myös kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Liitteet: Lausuntopyyntö KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Karvian kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kauhajoen kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta. Karvian kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kauhajoen kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta.

18 MATTILANKYLÄN VESIOSUUSKUNNAN AVUSTUSPYYNTÖ KH 274 Karvian kunta on aikanaan tehnyt päätöksen siitä, että vesiosuuskunnat voivat saada 20 % kunnan avustusta vesiosuuskunnan tekemiin parannustoimenpiteisiin sen jälkeen, kun mahdollinen valtionavustus on vähennetty. Mattilankylän vesiosuuskunta on toimittanut kunnanhallitukselle avustushakemuksen kaivon rakentamiskustannuksia varten. Osuuskunta rakensi syksyllä 2013 uuden kaivon. Syynä uuden kaivon rakentamiseen oli, että vaha kaiva oli rakennettu 1950 luvun alussa ja oli erittäin huonokuntoinen. Vanha kaivo oli sijainniltaan huono, koska runsaiden sateiden aikana kaivoon pääsi pintavesiä. Pintavesiongelmat aiheuttivat veden laadun heikentymistä. Uusi vedenottopaikka on sijainniltaan ylempänä ja on näin ollen turvallisempi. Rakentamiskustannukset yhteensä 9.593,85 euroa sis. alv 24 % Kunnan avustus 20 % 9.593,85 eurosta 1.918,77 euroa Valtion avustusta ei ole haettu. Liitteet: Avustushakemus Rakentamiskustannuserittely KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus myöntää Mattilankylän vesiosuuskunnalle avustusta kaivon rakentamiskustannuksiin talousarvion kohdasta Muu hallinto 4741 Avustuksen vesiosuuskunnille 1.918,77 euroa. Kunnanhallitus myöntää Mattilankylän vesihuolto-osuuskunnalle avustusta kaivon rakentamiskustannuksiin talousarvion kohdasta Muu hallinto 4741 Avustuksen vesiosuuskunnille 1.918,77 euroa.

19 TAKSILUPIEN ENIMMÄISMÄÄRIEN VAHVISTAMINEN KH Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt Satakunnan maakunnan kunnille seuraavansisältöisen kyselyn ja lausuntopyynnön taksilupien määrän vahvistamista varten. Taksiliikennelain 19 :n mukaan toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee vahvistaa kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät vuosittain. Nyt on valmisteilla kiintiöpäätös vuoden 2014 taksilupien enimmäismääräksi Satakunnan maakunnan kunnissa. Kiintiöpäätöksen perustaksi ELY-keskuksen tulee seurata taksin kysynnän ja tarjonnan muutoksia sekä toimialan kannattavuuden kehitystä alueellaan. ELYkeskuksen on seurattava myös kuluttajien palautetta taksin saatavuudesta ja laadusta sekä taksien riittävyyttä elinkeinoelämän ja kuntien kuljetustarpeiden kannalta. Taksilupien enimmäismäärät tulee vahvistaa sellaiselle tasolle, että ne eivät rajoita taksien saatavuutta myöskään vilkkaan kysynnän aikana eivätkä heikennä palvelujen laatua. Enimmäismäärää koskevassa päätöksessä on myös määrättävä, kuinka moneen taksilupaan sisällytetään esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja kuinka monta lupaa myönnetään liitetyn kunnan alueelle. Taksiliikennettä harjoitettaessa on noudatettava taksiliikennelaissa säädettyjä laatuvaatimuksia, joihin kuuluvat mm. vahvistettujen ajovuorojen ajamisvelvoite, liikenteeseen käytettävän auton asianmukainen kunto ja varustus, asiakkaan erityistarpeiden huomioiminen sekä vaitiolovelvollisuuden noudattaminen asiakkaan yksityisyyden turvaamiseksi. Lisäksi ELY-keskus tarkistaa kerran vuodessa, että taksiluvan haltija täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa taksien riittävyydestä, esteettömän kaluston määrästä sekä taksipalvelujen laadusta alueellaan. Taksipalvelujen riittävyyden osalta pyydetään erityisesti huomioimaan sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilökuljetusten järjestämistarpeet. Tietoa pyydetään myös siitä, kuinka monella on oikeus käyttää esteetöntä autoa. Kunnan kuljetuspalveluja koskevan viimeisimmän tarjouskilpailun osalta pyydetään kohteittain tiedot saatujen tarjousten keskimäärästä. Kunnat valvovat ostamansa liikenteen hoitoa sopimusehtojen nojalla. ELY-keskus pyytää kuntaa ilmoittamaan, kuinka usein ja millaisiin ostoliikenteen laatua koskeviin sopimusrikkeisiin kunta on joutunut puuttumaan viimeisen vuoden aikana. Lausunnossaan kunta voi myös ottaa yleisesti kantaa taksiliikenteen laatutasoon alueellaan.

20 Karvian taksikiintiö alkaen on 10, joista yhdeksän (9) on henkilöautoja yksi (1) esteetön auto. Kuntaa pyydetään täyttämään oheinen taksipalvelujen riittävyyttä sekä laatua kuvaava lomake ja palauttamaan se lausuntonsa mukana Varsinais-Suomen ELYkeskukselle mennessä. Karvian opetustoimen kuljetuksista ei synny lisätarpeita taksiluville. PoSasta saadun selvityksen mukaan toteutettaessa vammaispalvelulain sekä sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita, ei kuljetuspalveluiden määrässä tai laadussa ole ollut ongelmia Karviassa. Karvian kunnan strategian mukaisesti kunnan voimavaroja tullaan suuntaamaan kotona asumisen tukemiseen. Tämä tulee lisäämään kuljetuspalveluiden tarvetta tulevaisuudessa. Liitteet: lausuntopyyntö VARELY/1833/060601/2013 PoSan selvitys lausuntoon KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus toteaa, että taksilupien nykyinen kiintiö on riittävä myös esteettömän kaluston osalta. Kunnanhallitus toteaa myös, ettei kuljetuspalveluiden laadussa ole ollut ongelmia sekä valtuuttaa kunnanjohtajan ja kunnansihteerin tehtäviä hoitavan antamaan kunnanhallituksen päätöksen mukaisen vastauksen ELY-keskukselle. Kunnanhallitus toteaa, että taksilupien nykyinen kiintiö on riittävä myös esteettömän kaluston osalta. Kunnanhallitus toteaa myös, ettei kuljetuspalveluiden laadussa ole ollut ongelmia sekä valtuuttaa kunnanjohtajan ja kunnansihteerin tehtäviä hoitavan antamaan kunnanhallituksen päätöksen mukaisen vastauksen ELY-keskukselle. KH 275 Kunnanhallitus antoi lokakuussa lausuntonsa taksilupakiintiöistä todeten sen olevan riittävän myös esteettömän kaluston osalta. Karvian taksikiintiö on ollut alkaen on 10, joista yhdeksän (9) on henkilöautoja yksi (1) esteetön auto. Päätöksessään ELY-keskus toteaa seuraavaa: Karvian kunnan taksilupien enimmäismäärä on yhdeksän (9). Kyseisestä lupakiintiöstä kahdeksan (8) lupaa on henkilöautolle ja yksi (1) esteettömälle ajoneuvolle. Karvian kunnan taksilupien enimmäismäärää on pienennetty yhdellä henkilöauton luvalla. Paikallisyhdistyksen lausunnon mukaan taksilupien määrää tulisi vähentää kahdella taksiluvalla. Yhdistys toteaa muun ohessa, että kouluajoja ajetaan joukkoliikenneautoilla. Lisäksi Kela-kuljetusten yhdistelykyydit vähentävät autojen tarvetta ja suuri osa sairaaloiden kotiutuskyydeistä ajetaan

21 sairaalapaikkakunnan autolla. Yhdistys toteaa autoilijoiden liikevaihdon vähentyneen. Karvian kunnan mukaan taksilupien määrä on riittävä. Edellä esitetyn perusteella ELY-keskus katsoo, että Karvian kunnan taksin kysyntään ja tarjontaan vaikuttavissa taksiliikennelain 20 :n tarkoittamissa tiedoissa on tapahtunut muutos, jonka ELY-keskus katsoo tarkoittavan yhden luvan vähentämistä. Päätös astuu voimaan ja on voimassa saakka. Liitteet: Päätös ; VARELY/1833/ /2012 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätöksen taksilupien enimmäismäärien vahvistamisesta Satakunnan maakunnassa tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätöksen taksilupien enimmäismäärien vahvistamisesta Satakunnan maakunnassa tiedoksi.

22 MULLITURVE OY:N YMPÄRISTÖLUPA KH Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lähettänyt Karvian kunnalle lausuntopyynnön koskien Mulliturve Oy, Rajanevan turvetuotantoalueen ympäristölupaa. Tiivistelmän mukaan Mulliturve Oy hakee ympäristölupaa Rajanevan yhteensä 21,7 ha:n turvetuotantoalueen toiminnalle. Rajanevan turvetuotantoalue muodostuu kahdesta tuotantolohkosta. Pinta-alaltaan 9,45 ha oleva lohko 1 on peltoviljelykäyttöön aiemmin raivattua peltoa, eikä sillä ole aiemmin tuotettu turvetta. Pinta-alaltaan 12,25 ha olevalla lohkolla 2 on aiemmin ollut turvetuotantotoimintaa. Rajanevan tuotantoalue sijaitsee noin 7 km Karvian keskusta koilliseen. Suo rajoittuu lounaassa Rastiaisjärveen ja muualla moreenimäkiin. Liikenne alueelle hoidetaan maantieltä 273 Alkkiantien ja Honkakankaantien kautta. Rajanevan tuotantoalue kuuluu Karvianjoen vesistön Mustajoen valuma-alueeseen (F= 49,77 km2). Tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat alueen laskuojia myöten noin 1,3 km päässä Mustajokeen ja edelleen 4,9 km:n päässä Karvianjärveen. Karvianjärvi laskee vetensä Karvianjokeen. Tuotanto on jyrsin- ja palaturvetta. Turve toimitetaan pääasiassa lähialueen viljelijöille ja lämpölaitoksille kuivike- ja polttoturpeeksi sekä hakijan omalle karjatilalle kuiviketurpeeksi. Tuotannon kestoajaksi lohkolla 1 on arvioitu vuotta ja lohkolla 2 korkeintaan 10 vuotta. Tuotannon arvioitu määrä on m3 /ha/v. Tuotantoa on tarkoitus jatkaa lohkolla 2 vuonna 2013 ja aloittaa tuotanto lohkolla 1, kun lupa on myönnetty. Vesienkäsittelyyn kuuluvat sarkaoja-altaat, päistepidättimet, kaksi laskeutuallasta varustettuna pintapuomilla sekä virtauksenpidätinpadot sekä pintavalutuskentät. Lohkolla 1 pintavalutuskentän koko on 0,56 ha (5,93 % valuma-alueesta), ja lohkolla 2 se on 0,72 ha (5,88 % valuma-alueesta). Valumavedet pumpataan pintavalutuskentille ympärivuotisesti. Tuotantoalueelle tulee neljä kuormitustarkkailupistettä. Näytteet otetaan ennen pintavalutuskenttiä ja kenttien jälkeen. Lisäksi on yksi vesistötarkkailupiste Alkkiantien alikulkevassa rummussa. Vesinäytteet otetaan 3 kertaa vuodessa: huhtitoukokuussa, elo-syyskuussa ja lokakuussa. Vesistötarkkailun tulokset esitellään tarkkailuraporteissa vuosittain. Tuotantoalueen jälkikäytöksi on suunniteltu maa- ja metsätalouskäyttöä. Ympäristölupa-asiakirjat ovat nähtävillä Karvian kunnan ilmoitustaululla välisen ajan.

23 Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon mennessä. Lausunnossa on ilmoitettava asian dnro ESAVI/87/04.08/2013. Asia voidaan ratkaista, vaikka lausuntoa ei anneta. Liitteet: Lausuntopyyntö , ESAVI/87/04.08/2013 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallituksella ei ole lausuttavaa Mulliturve oy:n ympäristölupahakemuksesta. Kunnanhallitus näkee kuitenkin tärkeänä, että kuormitusta seurataan säännöllisesti. Kunnanhallituksella ei ole lausuttavaa Mulliturve Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Kunnanhallitus näkee kuitenkin tärkeänä, että kuormitusta seurataan säännöllisesti. Ympäristölupa-asiakirjat ovat nähtävillä Karvian kunnan ilmoitustaululla välisen ajan. KH 276 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Mulliturve Oy:lle päätöksellään nro 263/2013/2 ympäristöluvan koskien Rajanevan turvetuotantoa. Päätös on nähtävillä valitusaikana Karvian kunnanvirastossa valitusajan. Valitusaika päättyy Liitteet: Kuulutus ympäristöluvan nähtävillä pitämisestä KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee Mulliturve Oy:n ympäristölupapäätöksen ja sen nähtävillä olon tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi Mulliturve Oy:n ympäristölupapäätöksen ja sen nähtävillä olon tiedoksi.

24 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN TILOJA RUISNIEMI JA HONKARINNE Rakltk Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila on tehnyt ehdotuksen yleiskaavan muutoksesta koskien Karvian rantayleiskaavaa. Tarkemmin yleiskaavan muutosehdotus koskee Karvian kunnan Vuorijärven kylässä (Mustajärven länsiranta) olevia tiloja Ruisniemi ja Honkarinne Lähtötilanne: Ruisniemen tilalle on osoitettu Karvian rantayleiskaavassa seitsemän lomarakennuspaikkaa, joista kuusi rakennuspaikkaa on rakentunut. Tilan omistaja on esittänyt rakentumattoman rakennuspaikan siirtoa seuraavin perustein: Kaavassa osoitettu rakennuspaikka on hyvin alava ja maaperältään pehmeä. Rakentaminen edellyttäisi merkittäviä täyttöjä ja rannan käsittelyä, jotta se olisi hyödynnettävissä virkistyskäyttöön. Rakennuspaikaksi ositetulla paikalla on pesinyt kuikka jo vuosikymmeniä ja pesii edelleen. Paikka, johon rakennusoikeutta ollaan siirtämässä ei vaadi täyttöjä ja maanmuokkauksia. Alueella ei ole myöskään arvokkaita luontokohteita. Uusi esitetty rakennuspaikka sijoittuisi olemassa olevien rakennuspaikkojen jatkoksi. Tavoite: Tavoitteena kaavamuutoksessa on siirtää yksi lomarakennuspaikka paremmin rakennettavaan paikkaan. Samalla voidaan myös säilyttää alueen luontoarvoja. Kaavamuutoksen aloitusvaihe: Kaavahankkeen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tulee kuuluttaa paikallisissa lehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä (MRL 63 ). Alueen kiinteistön- ja naapurikiinteistöjen omistajia sekä yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Pöytäkirjan liitteenä on kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä kaavaluonnoksen ja esittää kunnanhallitukselle, että kaavamateriaali asetetaan nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Kaavahankkeesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kiinteistönomistajia

25 ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH 277 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää asettaa rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti Karvian rantayleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä kaavaluonnoksen nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Kaavahankkeesta tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Kunnanhallitus päätti asettaa rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti Karvian rantayleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä kaavaluonnoksen nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Kaavahankkeesta tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internet -sivuilla. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä.

26 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KARVIAN KESKUSTAN KORTTELEITA 82 JA 83 SEKÄ M-ALUETTA. Rakltk Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila on tehnyt ehdotuksen asemamuutoksesta koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M-aluetta. Tarkemmin kaavamuutos koskee tiloja , 8-180, 8-179, Lähtötilanne: Nyt kaavoitettava alue on Karvian keskustan osayleiskaavassa osoitettu uutena asuinpientaloalueena. Alue soveltuu hyvin pientalorakentamiseen ja Karvian kunnalla on tarvetta saada myyntiin uusia omakotitalotontteja. Karvian kunta on hankkinut pääosan alueesta omistukseensa. Tavoite: Tavoitteena on kaavalla osoittaa alueelle tontteja erillispientalojen ja rivitalojen rakentamiseen. Kaavamuutoksen aloitusvaihe: Kaavahankkeen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tulee kuuluttaa paikallisissa lehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä (MRL 63 ). Alueen kiinteistön- ja naapurikiinteistöjen omistajia sekä yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Pöytäkirjan liitteenä on kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä kaavaluonnoksen ja esittää kunnanhallitukselle, että kaavamateriaali asetetaan nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Kaavahankkeesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH 278 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää asettaa rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti Karvian rantayleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä

27 kaavaluonnoksen nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Kaavahankkeesta tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Kunnanhallitus päätti asettaa rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti Karvian asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä kaavaluonnoksen nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Kaavahankkeesta tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internet -sivuilla. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä.

28 RUDUS OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk Hakija: Rudus Oy PL Helsinki Maanomistaja: Rudus Oy PL Helsinki Ottamisalue: Karvia, Kirkonkylä Kiviharju 12:9 Soraharju 12:11 Ottamisalueen pinta-ala 8,2ha Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 143,5 m Toimenpide: Rudus Oy hakee lupaa hiekan ja soran ottamiseen tiloilta Kiviharju RN:o 12:9 ja Soraharju RN:o 12:11. Tiloilla on aiemmin ollut lupa maa-ainesten kaivulle. Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on 9,87 hehtaaria, josta kaivualueeksi on määritetty 8,20 hehtaaria. Haettava kokonaisottomäärä on m3 ja arvioitu vuotuinen ottamismäärä on keskimäärin m3. Alin ottotaso suunnitelman mukaan on + 147,00. Samalla täytetään aikaisemman luvan aikana ylisyväksi kaivetut alueet vähintään tasolle Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3 Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika kymmenen (10) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO: Puoltaa huomautuksin. ( ) VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS: Puoltaa huomautuksin ( ) Naapurin kuulemiset: Naapuritiloilla ei huomautettavaa Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot sekä Rudus Oy:n vastine lausuntoihin.

29 RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnoissa mainitut asiat: Kiviaineksen jalostus tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Myös siirrettävälle murskaamolle on oltava ympäristölupa mikäli se suunnitellaan sijoitettavaksi pohjavesialueelle. Laitteistojen tulisi ensisijaisesti olla sähkökäyttöisiä. Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. Ylimmän tutkitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle tulee jäädä aina vähintään neljä metriä paksu suojakerros. Ennen varsinaisen ottotoiminnan aloittamista alueen vanhan luvan mukaiset täytöt ottoalueen pohjoisosassa tulee tehdä suunnitelman mukaan tasoon +147,0. Pohjavedenpinta ottoalueen lähialueilla on havaintojen mukaan ollut tasolla 143, ,73. Ottamisalueella sijaitsevan havaintoputken pohjaveden pinnankorkeus on ollut 143,30. Tämän mukaan ottamistasoksi tulee 147,30. Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELY-keskukseen toimintaohjeita varten. Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella sijaitsevasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Mikäli ottamisalueella ei enää sijaitse havaintoputkea, tulee sellainen asentaa. Tarkkailun avulla varmistutaan siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät alinta ottotasoa +147,30 on nostettava. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMn04-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E.coli bakteerit. Tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnanvalvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. Kaivualueen ympärille tulisi jättää suojavyöhykkeet. Ottamisalueen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Vanhan maantien välille tulisi jättää 50 metrin etäisyys tien

30 keskilinjasta mitattuna. Naapuritilojen rajaan tulisi jättää vähintään 10 metriä leveä suojavyöhyke. Suunniteltu ottamisalue rajautuu arvokkaaseen harjualueeseen. Reuna-alueiden suunnittelussa tulee huomioida paremmin maa-aineslain 3 :n tarkoittamat geologiset arvot. Ottotoiminta ja maisemointi tulee toteuttaa maastonmuodot huomioiden niin, että ottamisalue sulautuu ympäröivään maisemaan. Suunnitelmaa tulisi tarkentaa ottamisen ja maisemoinnin osalta etenkin alueen koilliskulmassa. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu kulloinkin on käynnissä. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. Ottamisalueen kaikki luiskat tulee loiventaa kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Ottamisalueen yhdistäminen viereisiin ottoalueisiin on kuitenkin mahdollista luiskanvaihtosopimuksilla, mikäli naapurialueilla on voimassaolevat maa-ainesluvat. Maa-ainesten otto tulee vaiheistaa, jotta ottamisalueiden maisemointi saataisiin tehtyä mahdollisimman nopeasti. Alueen maisemointi tulee toteuttaa jo maaainesluvan voimassaoloaikana. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Johtuen alueen sijainnista vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella sekä osittaisesta sijoittumisesta vedenottopisteen PK3 arvioidulle lähisuojavyöhykkeelle, ottamislupa tulisi myöntää kerrallaan enintään viideksi vuodeksi. Hakemukseen on liitettävä maa-aineslain 5a :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, koska alueella läjitetään ottamisalueelta kuorittuja kaivannaisjätteiksi luokiteltavia pintamaita. Jätehuoltosuunnitelma on suositeltavaa tehdä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottotoiminta tulee jatkossa suorittaa yhtenäisenä rintaman ottoalueen pohjoisosasta kohti etelää. - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m.