Oittisen tila Oy:n energiakatselmus
|
|
- Erkki Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oittisen tila Oy:n energiakatselmus Katselmusprojektin esittely ja tulokset Mari Peltomäki 1
2 Sisältö 1. Esittely 2. Projektin tavoite ja toteutus 3. Projektin tuloksia 2
3 Pöyry yrityksenä Kansainvälinen suunnittelu- ja konsulttitoimisto Toimialueet: Energia Teollisuus Kaupunki ja liikenne Vesi ja ympäristö Liikkeenjohdon konsultointi Energia- ja materiaalitehokkuus Katselmustoiminta ja muut energiatehokkuuspalvelut Katselmuksia jo useita vuosia Mukana kehittämässä katselmustoimintaa yhdessä Motivan kanssa 3
4 Katselmusprojektin tavoite Toteutetussa katselmuksessa oli tarkoitus selvittää Oittisen tila Oy:n Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden nykytila Selvittää energiankulutuksen seurannan ja hallinnan nykytila sekä tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi Esittää toimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi. Lisäksi oli tavoite löytää muilla tiloilla hyödynnettävissä olevaa tietoa ja tuloksia Projektissa mukana: Jussi ja Juha Oittinen, Oittisen tila Oy:stä Hanna Kuusela, Satafood kehittämisyhdistys ry:stä Mari Peltomäki, Pöyry Finlandy Oy:stä 4
5 Oittisen tila Oy:n katselmus - Projektin vaiheet 1. Aloituspalaveri Työ aloitettiin aloituspalaverilla, jossa: käytiin läpi työn vaiheet, esitettiin lista lähtötiedoista ja käytiin se tilan henkilökunnan kanssa läpi tehtiin tutustumiskierros tilalla, jonka perusteella oli mahdollista valmistella seuraava kenttäkäynti 2. Lähtötietojen analysointi ja kenttäkäynnin suunnittelu Saatujen lähtötietojen ja aloituspalaverin tutustumiskierroksen perusteella suunniteltiin kenttäkäynti ja tarvittavat mittaukset 3. Kenttäkäynti Tehdyn suunnitelman perusteella suoritettiin varsinainen kenttäkäynti, jossa kierrettiin tilan katselmuksen piiriin kuuluvat tilat. Asennettiin tarvittavat mittaukset ja kerättiin mm. haastattelemalla tarvittavat tiedot raportointia ja toimenpide-ehdotuksia varten. 4. Raportointi Kerättyjen tietojen perusteella työstettiin raportti 5.Raportin esittely Raportin valmistumisen jälkeen raportti esitellään. 5
6 Tilan perustiedot Oittisen tila Oy Päätuotantosuunta broilerinlihantuotanto Tuotantohalleja 7 kpl kahdessa eri osoitteessa Kiviniementiellä hallit 1-3 Nevontiellä hallit 4-7 Tuotantomäärät: vuonna 2009 tuotantoa oli noin 6 erää Vuonna 2010 oli 5 erää Osasto Tuotanto 2009 (kg) Tuotanto 2010 (kg) Halli Halli Halli Halli Halli Halli Halli Yhteensä n n
7 Energian ja veden kustannukset Energian ja veden kokonaiskustannukset vuonna 2010 oli Lämmön osuus kustannuksista selvästi suurin Sähkökustannus Vesikustannus Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei huomioitu Tuulivoimalla tuotettu sähkö huomioitu Vesi 13 % Sähkö 25 % Vesi 14 % Sähkö 17 % Lämpö 62 % Lämpö 69 % Energia ja vesikustannusten jakauma vuonna
8 Kulutusseuranta Kulutusta seurataan eräkohtaisesti Energiankulutusta voidaan todeta tällä hetkellä seurattavan riittävällä tarkkuudella. Kulutuksen seurannan lisäksi nykyisin lasketaan myös ominaiskulutuslukuja tuotettuja lihakiloja kohti. Energiamittareita on seuraavasti: Kiviniemessä ja Nevontiellä on erilliset lämmönmittaukset, joka mittaavat lämpökattiloiden tuottaman energiamäärän. Sähkömittauksia on seuraavasti: Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 4 ja 5 Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 6 ja 7 Kiviniementiellä yhteinen mittaus halleille 1, 2 ja 3 Kiviniementiellä mittaus kuivurille, asuinrakennukselle ja muille tiloille Tuulivoimalla tuotetun sähkön mittaus Vedenkulutusta mitataan hallikohtaisesti ja sitä seurataan päivittäin Eräkohtaista kulutusten vertailua tällä hetkellä vaikeuttaa ulkolämpötilan vaikutus kulutukseen. Lämmönkulutuksen osalta voitaisiin kyseisestä ongelmasta päästä eroon seuraamalla myös ulkolämpötilaa ja normeeraamalla kulutus käyttämällä lämmitystarvelukua. 8
9 Energian kulutus Lämmön kulutus ja kustannukset Lämmönkulutus MWh/a Lämmön kulutus normeerattuna MWh/a Lämmön ominaiskulutus ,44 MWh/ 1000 kg lihaa Lämmön ominaiskulutus ,2 kwh/m 3 Lämmön ominaiskulutus normeerattuna ,3 kwh/m 3 Lämmön ominaiskustannus ,0 /1000 kg lihaa Sähkön kulutus ja kustannukset Sähkönkulutus 2010 Tuulivoimalla tuotettu sähkö 2010 Sähkön ominaiskulutus MWh/a 119 MWh/a 185 kwh/ 1000 kg lihaa Sähkön ominaiskulutus ,9 kwh/m 3 Sähkön ominaiskustannus ,1 /1000 kg lihaa 9
10 Lämmön kulutus Erä Erä Erä Erä 2 Lämmönkulutus [MWh] Lihan tuotanto [1000 kg] Lämpö MWh Liha 1000kg Erä Erä Erä Erä Erä Erä Erä 1
11 Sähkön vuosikulutus Erä Erä Erä Erä Erä Erä Erä Erä 4 Sähkönkulutus [kwh] Lihan tuotanto [1000 kg] Sähkö kwh Liha 1000kg Erä Erä Erä 3
12 Sähkönhinta Sähkönhinta koostuu: energiamaksusta ja siirtomaksusta Sähkön energiamaksua ei Oittisen tilalla ollut kilpailutettu, koska kumppanin valintaan on vaikuttanu tuulisähkön tuottaminen. Sähköenergian hinta tulisi säännöllisesti tarkistaa ja tarvittaessa kilpailuttaa Siirtoa ei voi kilpailuttaa, mutta paikallisella siirtopalvelua toimittavalla yrityksellä on usein muutama vaihtoehtoinen tariffi, joista kannattaa valita edullisin. Oittisen tilalle sähkön toimittaa Fortum, jolla on seuraavat soveltuvat tariffit: Fortum Yleissiirto Fortum Yösiirto Fortum Kausisiirto Fortum Tehosiirto 1 PJ Fortum Tehosiirto 2 PJ Käytössä on Fortum kausisiirto: Energian kulutuksesta riippuva osuus on suhteessa perusmaksuun on riittävän suuri Kulutushuiput osuvat kesäkuukausille, jolloin kausisiirto on edullisin 12
13 Lämpötase 2010 Lämpöä käytetään lähes yksinomaan kasvatushallien lämmittämiseen syksyisin myös viljan kuivaamiseen Hallit 6 ja Nevontien kattila Lämpö Halli 4 ja 5 Kiviniementien kattila Hallit 1, 2 ja 3 Muut kiviniemi 13
14 Sähkötase 2010 Selvästi merkittävimmät kulutuskohteet ovat: valaistus Myyty rekkaparkille ilmanvaihdon ja lämmityksen puhaltimet 10 Nevontie Valaistus Ostettu Sähkö Tuulivoimala Kiviniemi kanalat 59 Ilmanvaihto ja lämmitys Kivieniemi muut 12 14
15 Vesitase 2010 Veden kulutus koostuu lintujen juomavedestä ja hallien pesuvesistä. Kiviniementie Halli 1 Halli 2 Vedenkulutus Halli 3 Nevontie Halli 4 Halli 5 Halli Halli
16 Uusituvan energian käytön nykytila Oittisen tilalla on mahdollista tuottaa kaikki käytettävä lämpö uusiutuvalla energialla. Nykyisin Nevontien kattilassa käytetään haketta ja palaturvetta. Kiviniemen tiellä käytetään pellettiä. Lämmöntuotannossa uusiutuvan energian lisääminen olisi mahdollista vähentämällä palaturpeen käyttöä. Kustannussyistä tämä ei kuitenkaan ole kannattavaa. Lintujen kasvualustana käytettävää pehkua on koepolttoluvalla testattu kattiloissa. Huonompi lämpöarvo kuin palaturpeella Vaatii jätteenpolttoluvan Kustannustehokkaampaa myydä lannoitteeksi Vuonna 2010 käytetystä sähköstä noin 62 % tuotettiin itse. Vuosi 2010 ei ollut tuulivoiman kannalta hyvä vuosi Hyvänä vuonna tuulivoimalla voidaan tuottaa lähes kaikki tilan käyttämä sähköenergia. Uusiutuvan energian käyttöä ei juurikaan voida tilalla lisätä kustannussyistä. 16
17 Lämmön tuotanto Lämpö tuotetaan: Pellettikattilalla 360 kw Hake/turvekattilalla 800 kw Lämmön tuottamista hakkeella, turpeella ja pelletillä voidaan pitää edullisena tapana tuottaa lämpöä verrattuna öljyllä lämmön tuottamiseen Polttoaineiden hintoja: POK /MWh Hake ja turve 20 /MWh Biokattilan vuotuinen säästö verrattuna öljykattilaan, kun käytetään vertailuvuotena vuotta 2010: Nevontiellä vuosikulutus 900 MWh Kattiloiden hyötysuhteet huomioiden (Öljy ~90% ja biokattila ~80%) vuotuinen säästö on noin /a Kattilan investointikustannus noin sisältäen (kattilan, poltinlaitteet, polttoaineen syöttölaitteet ja asennuksen) Takaisinmaksu aika 3,3 vuotta 17
18 Lämmön tuotanto - Huomioita ja tehostamismahdollisuuksia Linjojen hyvällä eristyksellä voidaan vähentää lämmönsiirron häviöitä Menoveden lämpötilaa olisi hyvä ohjata automaattisesti ulkolämpötilan mukaan ja pyrkiä mahdollisimman alhaiseen menoveden lämpötilaan. Tämä pienentäisi myös verkoston häviöitä ja vähentäisi näin lämmöntuotannon kustannuksia. Oittisen tilalla kuitenkin tätä ei voida toteuttaa kaikissa halleissa, koska lämpöpuhaltimille tulee johtaa mahdollisimman kuumaa vettä, jotta linnut eivät kokisi vedon tunnetta. Palamisilman esilämmitys: Tarkasteltiin mahdollisuutta ja kannattavuutta lisätä kattiloihin ilman esilämmitys Palamisilman esilämmityksellä voidaan säästää maksimissaan noin 10 % polttoaineen kulutuksesta. Vuositasolla se merkitsee Oittisen tilalla Nevontien kattilalla noin 1500 säästöä. Ilmanesilämmittimien investointi molempiin kattiloihin on kuitenkin sen verran iso, että nykyisiin kattiloihin sitä ei kannata lisätä. Lisäksi, mikäli arinat ovat ilmajäähdytteisiä, lisääminen ei ole teknisesti mahdollista. Lintujen tuottama lämpö: Lintujen tuottaman lämmön määrä riippuu linnun koosta ja osittain myös sitä ympäröivistä olosuhteista linnun kasvatuserä tuottaa lämpöä noin 122 MWh 18
19 Ilmanvaihto Hallien lämmitys on toteutettu joko putkipattereilla tai kiertoilmalämmittimillä tai niiden yhdistelmällä. Halleissa on käytössä sekä tulo- ja poistopuhaltimilla toteutettuja ilmanvaihtoratkaisuja ja alipaineeseen perustuvia ratkaisuja. Taajuusmuuttajakäyttöiset puhaltimet ovat energiatehokas tapa toteuttaa ilmavirran säätö. Säätöpellejä, joita ei voida pitää energiatehokkaana tapana, ei ollut käytössä. Ilmanvaihdon tarve: Ilmavaihdon määrää säädetään lähes päivittäin Säätö toteutetaan pääsääntöisesti Yleisen ohjetaulukon mukaan, jossa on määritelty minimi- ja maksimi-ilmanvaihtomäärät linnun painon mukaan Hiilidioksidipitoisuuden mukaan ja osittain perustuen omaan kokemukseen Ilmavaihdon ilmamäärien minimoiminen säästää sähkökustannuksissa sillä puhaltimien käyttöajat ja käyttötehot pienenevät. Talviaikaan säästetään myös lämmityskustannuksissa. Jo olemassa olevan ilmanvaihdon automatiikan käytön tehostamisella on kenties mahdollista vielä pienentää ilmanvaihdon ilmamääriä. Vaikka ilmanvaihdon määrää säädettäisiinkin päivittäin, niin automatiikan avulla minimointi olisi jatkuvaa. Automatiikan toimivuutta kuitenkin ehdotetaan tarkkailtavan edelleen aktiivisesti. 19
20 Valaistus Kasvattamo hallien valaistuksen käyttöajat määräytyvät kasvatuksen tarpeen mukaan. Valaistuksen käyttöajoilla on vaikutusta lintujen kasvuun ja hyvinvointiin. Valaistuksen määrää himmennetään jonkin verran lintujen valontarpeen mukaan. Valaistusta käytetään pääsääntöisesti seuraavasti: Ensimmäiset 2 vrk lintujen saapumisesta 24 h Tämän jälkeen 6 h / yö, jolloin ei ole valaistusta ja 18 h / päivä, jolloin valaistus on päällä Vuotuinen valaistuksen käyttöaika on noin 4000 h Valaistuksen tehoksi laskettiin noin 25 kw ja energian kulutukseksi noin 99 MWh Valaistusta ohjataan käsin. Valot kytketään pois, kun hallissa ei ole lintuja. Myös muista tiloista valot kytkettiin pois, kun niille ei ollut tarvetta. Tunnistimista ei sisävalaistuksessa ole hyötyä, koska valaistusta käytettiin nyt vain tarpeen mukaan. Yhden vuorokauden turha valojen päällä pitäminen kaikissa halleissa maksaa noin 40 eli viikossa 280 Ulkovalaistus ohjattu sekä hämäräkytkimellä että tunnistimella. 20
21 Valaistuksessa käytetyt lampputyypit Valaistuksessa käytössä: Hehkulamppuja T8-tyypin loisteputkia Tulevaisuudessa hehkulampuista joudutaan luopumaan. Vaihtoehtoja ovat: Energiansäästölamppu LED-lamppu T5-loisteputki Lamppuvalinnan haasteita: Lampun suoraan sopiminen nykyiseen valaisimeen Himmennettävyys Sopiva värilämpötila Nykyään kuitenkin energiansäästölamput ovat kehittyneet ja niitä on mahdollista saada eri värisävyillä ja himmennys ominaisuudet ovat myös kehittyneet. 21
22 Hehkulamppujen korvaamien energiansäästölampuilla Halleissa 1 5 on käytössä hehkulamppuja valaistukseen Hehkulamppua ei voida pitää kovin energiatehokkaina Tulevaisuudessa niiden saatavuusongelma, kun vuoden 2012 aikana ne poistuvat markkinoilta. Tällä hetkellä on mahdollista saada markkinoilta himmennettäviä energiasäästölamppuja. Suositellaan valittavaksi portaattomasti himmentyviä lamppua Lintujen on todettu olevan rauhallisia hehkulamppujen värisävyssä. Hehkulamppujen valon värilämpötila on noin 2700 K. Energiansäästölamppuja valittaessa on syytä valita juuri tuo värilämpötila. Arvioimalla nykyisillä käyttöajoilla voitaisiin saavuttaa jopa yli 70 % sähkönsäästö. Hehkulamppujen kulutuksen voidaan arvioida olevan noin 64 MWh/a ja energiansäästölampuilla voidaan päästä jopa 15 MWh/a vuosikulutukseen. Säästö on noin 49 MWh/a, joka vastaa noin 3500 /a. Energiansäästölamppujen investointikustannus on noin 20 /kpl. Jolloin yhteensä 240 hehkulampun muuttamisen kustannukset ovat noin Investoinnin suora takaisinmaksuaika on noin 1,4 a. 22
23 Hehkulamppujen korvaamien energiansäästölampuilla tai LEDlampuilla Toinen vaihtoehto on korvata nykyiset hehkulamput LED-lampuilla. Niitä on markkinoilla perinteiseen hehkulampun kantaan sopivana. LED-lampuilla voidaan päästä jopa 12 MWh/a vuosikulutukseen. Säästö on noin 52 MWh/a, joka vastaa noin 3700 /a. LED-lamppujen investointikustannus on noin 45 /kpl. Jolloin yhteensä 240 hehkulampun muuttamisen kustannukset ovat noin Investoinnin suora takaisinmaksuaika on noin 2,9 a. 23
24 Lampputyyppien vertailua Tyypillinen hehkulampun käyttöikä on noin 2000 h Energiansäästölampun noin h LED-lampulle luvataan käyttöiäksi jopa h. Vaikka hehkulamput ovat merkittävästi halvempia, on niiden käyttöikäkin merkittävästi pienempi. Hehkulamput tuotavat lämpöä. Siirtymällä joko energiansäästölamppuihin tai LEDlamppuihin lampuista saatavan lämmön osuus pienenee. Lämmitysenergia on merkittävästi halvempaa kuin sähkö ja lisäksi kesäaikaa lamppujen tuomaa lämpöä joudutaan tuulettamaan pois. Tästä johtuen hehkulamppujen tuomaan lämpöä ei ole huomioitu laskelmassa. Ehdotetaan kokeiltavan aluksi jossakin hallissa lamppujen sopivuutta ja valinta lamppujen perusteella tehdään sopivuuden perusteella. Tilan edustajien mukaan tilan hehkulamppujen himmentäminen on toteutettu tekniikalla, joka ei vastoin tavallista tilannetta sovellu kuitenkaan energiansäästö tai LED-lampuille. Tulevaisuudessa kuitenkin on valaistus uusittava, koska hehkulamppuja ei enää ole saatavilla. 24
25 Loisteputkien korvaaminen halleissa 6 ja 7 Hallien 6 ja 7 valaistuksesta on toteutettu T8-loisteputkilla, jotka ovat 26mm paksuja loisteputkia. Nykyisissä valaisimissa on elektroniset kuristimet. Loisteputkilla toteutetussa valaistuksessa on energiatehokkaampi vaihtoehto käyttää T5-loisteputkia Ei sovellu suoraan vanhaan valaisimeen vaan vaatii valaisimen vaihdon T5-loisteputkilla voidaan saavuttaa jopa % energian säästö. Yhteensä hallien valaistuksen muuttamiselta T5-tyyppiseen lamppuun voitaisiin säästää vuosittain noin 10 MWh/a, joka vastaa noin 710 /a. T5-loistaputkivalaisimen hinnat vaihtelevat valaisimelta vaadituista ominaisuuksista esim. valmistajasta ja koosta riippuen noin välillä. Investointikustannus Hallien 6-7 valaistuksen muuttamiseksi on noin 9200, joka sisältää noin 7200 valaisimien investoinnin kuluja ja noin 2000 asennuskuluja. Hankkeen takaisinmaksu aika on noin 12,9 vuotta, joten hanketta ei voida pitää kannattavana. Uutta hallia rakennettaessa tai valaistusta uusittaessa on kuitenkin ehdottomasti kannattavaa valita T5-tyypin loisteputki. Nykyisin ei ole vielä markkinoilla himmennettäviä LED-loisteputkia. Ne ovat jo kuitenkin tuotekehitysvaiheessa ja voivat tulevaisuudessa olla hyvä vaihtoehto korvaamaan T8-tyyppisiä loisteputkia. Normaalisti LED-putket ovat asennettavissa suoraan T8 putken tilalle, jolloin investointikustannus on pienempi. 25
26 Lämmöntalteenotto poistoilmasta Nykyisin halleissa ei ole toteutettu poistoilmasta lämmöntaiteenottoa. Tässä laskelmassa on tavoitteena arvioida lämmöntalteenoton potentiaalia. Likaisesta ilmasta johtuen lämmöntalteenotto olisi suotavaa toteuttaa vesikiertoisella lämmöntalteenottolaitteistolla. Tyypillisesti silloin lämmöntalteenoton hyötysuhde on noin %. Tämän perusteella LTO-laitteistolla olis mahdollista saada talteen noin 1830 MWh/a, joka vastaa noin /a käytettäessä lämmön hintana edellä mainittuja hintoja. Lämmöntalteenottolaitteet tulee olla pestävissä olevia laitteita. Retermia Oy on kehittänyt Suomessa haasteellisiin olosuhteisiin sopivia lämmöntalteenottolaitteistoja, joissa on huomioitu pesumahdollisuus. Neulaputkipattereilla toteutettuun lämmöntalteenottolaitteistoon ei tarvita erillisiä suodattimia. 26
27 27
28 Lämmöntalteenotto poistoilmasta Nykyisissä alipaineella toimivissa halleissa lämmöntalteenotto vaatisi koko ilmanvaihdon uudistuksen. Halleista 1, 4 ja 5, joissa on tuloilma ohjataan puhaltimilla sisään, olisi mahdollista harkita LTO:n asentamista. Järjestelmän sopiminen kuitenkin tulee tarkistaa tarkemmin hallikohtaisesti. Halleissa 1,4 ja 5 arvioidaan lämmöntalteenottopotentiaalin olevan noin 630 MWh/a, joka vastaa noin Lämmöntalteenottopattereiden investointi on noin /per halli eli kyseisten kolmen hallin osalta investointi on noin Tämän lisäksi tulee kuluja putki- IV- ja yms. asennustöistä. Lisäksi investointia saattaa lisätä mahdolliset muut muutokset. Arvioidaan asennustöiden oleva noin Yhteensä investointi olisi noin Investoinnin takaisinmaksuaika olisi noin 7,7 vuotta. Lämmöntalteenottolaitteet eivät ole tämän laskelman perusteella jälkiasennuksena erityisen kannattavaa. 28
29 Yhteenveto toimenpiteistä Energiatehokkuuden taso oli melko hyvä jo katselmuksen alussa Oittisen tilalla Kulutusseuranta Monia asioita oli jo selvästi mietitty ja toteutettu Monet energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät tulee huomioida jo uutta investoidessa tai toteuttaessa peruskorjauksia. Tuolloin investointi kustannukset ovat suhteessa pienemmät. Toimi Säästö [MWh] Säästö [ ] Investointi [ ] Siirtyminen energiansäästölamppuihin halleissa 1, 2, 3, 4 ja Siirtyminen T5-loisteputkiiin halleissa 6 ja Lämmöntalteenotto halleissa 1, 4 ja Yhteensä
30 Kiitoksia! Yhteystiedot: Mari Peltomäki Projekti-insinööri
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy
RAPORTTI 16ENN31.1-Q7-1 1.7.211 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy Energiakatselmus Sivu 2 (38) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotBroilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotEsimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta
Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus 7.5.2013 Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotValaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen
Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.
LisätiedotSähkökyselyn tulokset
Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotNaavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin
Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotEsimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä
Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28
LisätiedotIlmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa
Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotKirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva
LisätiedotYIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT
YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED
LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotValaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,
Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotVALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan
VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKoulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet
Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotVALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Salo
VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Salo 9.4.2019 VALONIA Kuntien yhteinen palvelukeskus Toiminut vuodesta 1997 alkaen eri nimillä ja aluksi Turun kaupungin alla
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asunto Oy Helsingin Arabianrinne A-talo Kokkosaarenkatu 6, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Helsingin Arabianrinne Atalo Kokkosaarenkatu 6, 56 Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45967 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotMahdottomuus vai mahdollisuus
Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 86 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotIlmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö
Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotEsimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta
Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotLypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen
Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotCase: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy
Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotAKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo
AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt
LisätiedotENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hoas Talonpojantie Talonpojantie 0, rakennus A 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 606 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotPitkäjärven koulun lämmön kulutus
n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8090 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 145 Kurkisuontie 12 Kurkisuontie 12 A 00940, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 45 Kurkisuontie Kurkisuontie A 00940, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 984 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotTekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.
Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>
LisätiedotCase Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.
Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Matinniitynkuja 4 C-D Matinniitynkuja 4 00, ESPOO Rakennustunnus: 049-0-00-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
LisätiedotENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi 00 Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuntolat Todistustunnus:
Lisätiedot