POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, JOENSUU. Dnro PKA-2004-Y-202 (121)

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, JOENSUU Puh. (013)*1411 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro PKA-2004-Y-202 (121) 1 ASIA Ympäristölupa, joka koskee ampumarataa HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto Onttolantie Onttola LAITOS JA SEN SIJAINTI Ampumarata sijaitsee Ilomantsin kunnan Ilomantsin kylässä Suomen valtion omistamilla tiloilla RN:o 10:85 ja 10:133. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 14 a kohdan mukaan ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa. Asetuksen 6 :n 2 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut rajavartiolaitoksen hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n nojalla mennessä. ASIAN VIREILLE TULO Lupahakemus on toimitettu ympäristökeskukselle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SIJAINTIPAIKAN KUVAUSTA Ampumarata on Ilomantsin kirkonkylän eteläpuolella teollisuusalueeksi kaavoitetun alueen vieressä. Rata on perustettu vuonna Laitoksen alue on osoitettu osayleiskaavassa ampumarata-alueeksi. Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Ampumarata sijaitsee suomaastossa, jonka puusto on pääosin melko pientä. Ampumasuunnat kaikilta ampumapaikoilta ovat melko tarkalleen lännestä itään eli poispäin kirkonkylän keskustasta. Ampumaradan länsipuolella, siis ampumasuunnan takana, vain vajaan 300 metrin päässä on Parppein koulu (yläaste). Ampumaradan kaakkoispuolella on Parppein urheilu- ja hiihtokeskus kuntoratoineen ja -latuineen. Tällä alu-

2 eella mäen päällä on muun muassa tsasouna ja Runonlaulajan pirtti. Radan pohjoisluoteispuolella on puolestaan teollisuuskäytössä olevia laitoksia, joista lähin, vajaan noin 200 metrin päässä, on Vapo Oy:n pellettitehdas. Radan kaakkoiskulman takana on kunnan omistamalla maalla läjitysalue (Varissuo), johon tuodaan ylijäämämaata. Tie sinne kulkee ampumaradan vierustaa pitkin meluvallien takana. Ilomantsin keskusta mainitun teollisuusalueen takana on metrin päässä ampumaradasta. Pötönvaaran asuinalue ampumaradasta koilliseen sijaitsee vajaan 1,5 kilometrin päässä ja Markunvaaran asuinalue noin 800 metrin päässä kaakossa. 2 AIKAISEMMAT LUVAT Hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole tiedossa, että ampumaradalla olisi aiemmin myönnettyä toimintalupaa. AMPUMARADAN TOIMINNOT Ampumaradalla on seuraavat yksittäiset radat: - 38-paikkainen 150 metrin kiväärirata - 5-paikkainen 300 metrin kiväärirata - 10-paikkainen 50 metrin pienoiskiväärirata metrin hirvirata - 8-paikkainen 50 metrin ampumahiihtorata - 15-paikkainen 25 metrin pistoolirata Ampumarataa käytetään ensisijaisesti rajavartiolaitoksen lakisääteisistä tehtävistä johtuvien ammuntojen suorittamiseen. Lisäksi rataa käyttävät muut valtion viranomaiset sekä alueiden ampumaurheilua ja metsästystä harrastavat seurat. Ampumaradalla saa ampua alle 12 millimetrin kaliiperisilla luotiaseilla. Haulikolla ampuminen on kielletty. Radalla saa ampua päivittäin klo Kivääriradoilla ja pistooliradalla ammutaan pääasiassa rajavartioston henkilökunnan koulutusammuntoja arkipäivinä virka-aikana klo Osa laukauksista ammutaan iltaisin ja viikonloppuisin reserviläisten ja muiden radan käyttäjien harjoituksissa ja kilpailuissa. Hirviradalla ja 300 metrin radalla on hyvin vähän käyttöä. Ampumahiihto- ja pienoiskivääriradalla ammutut 9.00 kaliiperin pistoolinlaukaukset ammutaan arkipäivinä virka-aikana klo rajavartioston henkilökunnan koulutusammunnoissa. Pienoiskiväärillä ammutaan iltaisin ja viikonloppuisin. Vuonna 2003 ampumaradan käyttö ja laukausmäärät olivat seuraavat: rata käyttökerrat ampujat laukaukset kivääriradat pienoiskiväärirata * ** pistoolirata yhteensä

3 * sisältää 120 pistooliampujaa ** sisältää pistoolilaukausta 3 Kivääriradoilla ammutuista laukauksista laukausta ammuttiin 300 metrin radalla, laukausta metrin radoilla ja laukausta 75 metrin hirviradalla. Kaikista laukauksista siviilien suorittamaa oli 30 prosenttia. Talvella marraskuusta huhtikuun loppuun ammutaan noin 20 prosenttia laukauksista ja loput kesällä. Vuonna 2004 kivääriradoilla (100 ja 150 metriä) ammuttiin laukausta ja ampumapäiviä oli 30. Pienoiskivääriradalla ammuttiin laukausta ampumapäivien ollessa 54. Pistooliradalla taas ammuttiin laukausta ja ampumapäiviä oli 46. Se, että 150 metrin kivääriradalla ammuttiin vuonna 2003 kymmenkertainen määrä verrattuna vuoteen 2004, johtuu yhdestä kertausharjoituksesta ja henkilökunnan rynnäkkökivääriammunnoista, jotka tapahtuvat joka toinen vuosi. Pistooliradan laukausmäärän väheneminen johtuu siitä, että henkilökunnan pistooliammunnat ovat siirtyneet pienoiskivääriradalle yhä enemmän. Radan ampumarakennus sijoittuu alueen länsiosaan ja siitä ammutaan itään päin. Rakennuksessa on ampumapaikat pistoolille ja pienoiskiväärille. Siinä on ampumapaikkoja myös 300 metrin kiväärirataa varten. Rakennus on puurakenteinen ja betonipohjainen eikä siinä ole melun vähentämistä koskevia rakenteita muualla kuin 300 metrin ampumapaikkojen kohdalla, jossa rakennuksen katossa on eristelevyjä (tämä pitää vielä tarkistaa hakijalta). Ampumapaikkojen sijainti rakennuksessa on sellainen, että rakennuksen pohjoisosassa on pistoolirata ja siitä järjestyksessä etelään päin 300 metrin kiväärirata ja pienoiskiväärirata. Rakennuksen eteläpuolella ulkosalla ovat ampumahiihtopaikat. 150 metrin kiväärirataa käytettäessä ampuminen tapahtuu paljaan taivaan alta. 75 ja 100 metrin hirviradoilla ammuttaessa käytössä on pieni ampumakoppi. Pistooliradan vasemmassa reunassa on hakemuksessa olevan rakennepiirustuksen mukaan kolmen metrin korkuinen maavalli ja taulujen takana kuuden metrin korkuinen maavalli. Radan oikealla puolella on 2,5 metrin korkuinen, radan pituinen betoniseinä. Kyseisen kuuden metrin maavallin jatkeena päinvastaiseen suuntaan jonkin matkan päässä on kolmen metrin korkuinen maavalli, jonka tarkoituksena on vähentää melua ammuttaessa 300 metrin kivääriradalla. Kivääriradan oikealla puolella on 50 metrin pituinen ja 2,5 metrin korkuinen betoniseinä, jonka takana ovat pienoiskiväärirata ja ampumahiihtopaikat. Näiden ratojen taustavallin korkeus on puolestaan kuusi metriä ja niiden oikealla puolella olevan maavallin korkeus kolme metriä. Kivääriratojen ja hirviammuntaratojen taustavallin korkeus on 6,5 metriä. Lähes koko ampumarataalueen vasemmalla ja oikealla puolella olevien sivuvallien korkeus on kolme metriä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt maaperään Päästöt aiheutuvat taustavalleihin muodostuvasta luotijätteestä. Seuraavassa taulukossa on hakijan ilmoittama teoreettinen laskelma vuosittaisesta luotijätekuormituksesta. Laskelmat perustuvat arvioihin nykyisistä enimmäiskäyttömääristä ja ovat hakijan mukaan todennäköisesti yliarvioituja.

4 4 rata käyttövuodet arvioitu maksimilaukausmäärä/v lyijykuormitus kg/laukaus kuormitus kg/v luotijäte yhteensä (kg) kivääriradat , pienoiskiväärirata , pistoolirata , yhteensä Pääosa luodeista on helppo paikallistaa, koska osuma-alue on taustavallissa maalitaulujen kohdalla. Melu Rajavartiosto teetti Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksella meluselvityksen Ilomantsin ampumaradasta. Selvitys valmistui alkuvuodesta Melun mittauspäivät olivat 20.6, 26.9 ja Selvityksen mukaan 150 metrin kivääriradalta ammuttujen laukausten (Rk 7.62 ja SAKO.308) äänet aiheuttivat laajimmat 65 db (A):n impulssiäänitason vyöhykkeet radan ympäristöön. Ohjearvotason mukaisen impulssiäänivyöhykkeen arvioitiin ulottuvan ampumaradan koillis- ja itäpuolelle noin 2,2 kilometrin etäisyydelle radasta. Hirviratojen lähellä sijaitsevien suojavallien arvioitiin vaimentavan osittain näiltä radoilta kantautuvia laukausääniä, minä vuoksi meluvyöhykkeet olivat suppeammat kuin 150 metrin kivääriradalla. 300 metrin kivääriradalla rynnäkkökiväärin laukausäänen leviämiseen vaikuttavat selvityksen mukaan lähellä sijaitsevat suojavallit ja -seinät sekä ampumasuojat, minkä vuoksi laukausäänen leviämiskuvio on eri mallinen kuin hirviradoilla. Pistooliradan pistoolin Glock 9.00 laukausäänten arvioitiin kantavan yli 65 db (A):n impulssiäänitasoisena erityisesti kaakkoon Markunvaaran suuntaan. Ampumapaikan lähellä sijaitsevien rakenteiden vaikutuksesta laukausäänen arvioitiin osittain heijastuvan takaviistoon ampumasuuntaan nähden. Pienoiskiväärin aiheuttaman melun arvioitiin jäävän alle 65 db (A):n impulssiäänitasoisena lähinnä ampumaradan läheisyydessä. Ampumaratamelulle asetetun 65 db (A):n impulssiäänitason arvioitiin ylittyvän lievästi kiväärilaukausten vaikutuksesta Venakkolampien koillispuolelle sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla, ampumaradan länsipuolella (koulun piha-alue) ja Parppeinvaaran laella. Ampumaradan kaakkoispuolella Markunvaarassa sijaitsevissa laskentapisteissä todettiin selvimmät ohjearvotason ylitykset. Selvityksen yhteenvedon mukaan radan melu suuntautuu voimakkaimpana ampumaradan kaakkoispuolelle Markunmäen alueelle. Mittausten ja tietokonemallin laskennallisten arvioiden perusteella kivääriratojen laukausäänet aiheuttavat Markunmäessä sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla db (A):n impulssiäänitasoja. Kiväärien laukausäänten aiheuttamalle 65 db (A):n meluvyöhykkeelle sijoittuu Markunmäen alueella noin 30 asuinrakennusta. 65 db (A):n meluvyöhykkeen arvioidaan ulottuvan osittain myös kirkonkylän ja Pötönvaaran suuntaan ja vyöhykkeen sisäpuolelle arvioitiin sijoittuvan asuinkiinteistöä. Selvityksen mukaan laskennalliset tasot vastasivat suhteellisen hyvin korkeimpia mitattuja äänitasoja. Laskentamallin tuloksissa äänitasojen aliarvioita todettiin erityisesti 300 metrin kivääriradan kohdalla.

5 Jätteet 5 Ampumaradalla syntyvä jäte kerätään jätelavalle, jonka tyhjentää jätekuljetusyrittäjä. Syntyvän jätteen määrä on vähäinen, noin 200 kilogrammaa vuodessa. PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Puolustusvoimissa selvitetään ampumaratojen lyijyjätteen poistamismenetelmiä maaaineksesta. Menetelmien käyttöönoton jälkeen niitä sovellettaneen myös rajavartiolaitoksen ampumaradoilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteella. Ampumapaikat on ympäröity niiden taustaa lukuun ottamatta suojavalleilla, joilla on melun leviämistä estävä vaikutus. Suojavalleja on korotettu vuonna Ampumakatoksilla on hakijan mukaan melun leviämistä estävä vaikutus erityisesti asutusalueiden suuntiin. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Ilomantsin kunnan ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Pogostan Sanomissa. Lähinaapureille on tiedotettu erikseen lähetetyillä kirjeillä. Lausunnot Ilomantsin ympäristölautakunta: Meluselvitystä tulee täydentää selvityksellä siitä, miten melun leviämistä asutuksen suuntaan voidaan ehkäistä ja auttaisiko nykyisten vallien korottaminen vaimentamaan paremmin melun leviämistä, sekä siitä, kuinka suuri vaimennusvaikutus näistä toimenpiteistä olisi asuinalueelle kantautuvaan meluun. Ampumaratojen aiheuttama melutaso ei saa ylittää 65 db A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettynä asumiseen käytettävillä alueilla. Ammuttujen luotien seulomismahdollisuus hiekkavallista tulee selvittää. Toiminnasta ei saa aiheutua riskiä vaikutusalueen kaivojen talousveden laadulle. Pohjaveden lyijy-, kupari- ja sinkkipitoisuus tulee tutkia lähialueen kaivoista, koska ampumarata on ollut kyseisellä paikalla jo 45 vuotta eikä lyijyn ja muiden haitta-aineiden pääsyä talousveteen ole tutkittu. Ampumarata-alue tulee aidata ja varoittaa ampumaradasta riittävillä varoitustauluilla. Sisääntuloportilla tulee olla taulu, jossa ilmenee radan käyttöajat ja ampumaradasta vastaavan henkilön nimi, osoite ja puhelinnumero. Ilomantsin kunnanhallitus: Kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa sille varatusta tilaisuudesta huolimatta.

6 Muistutukset ja mielipiteet 6 X:n kirjelmä: X:n omistama kiinteistö on Markunvaaran asuinrakennuksista rataa lähimpänä Varissuon reunassa radan 150 metrin ampumatasasta noin 600 metrin päässä. Talo on vapaa-ajan käytössä. Lupahakemuksessa mainitaan ampumaradan aiheuttaman melun suuntautuvan voimakkaimpana Markunvaaran alueelle. Vaikka ammunta ei olekaan ollut yhtämittaista, ovat ammunnan äänet selvä häiriötekijä. Pitäisi tutkia, onko lyijyjäte kulkeutunut alueen pohjavesissä. Varissuo, jolla rata itse asiassa sijaitsee, jatkuu Markunvaaran alaiseen notkoon. Siellä on useita luonnonlähteitä ja ainakin kolme kaivoa. Vallien korotukset ovat kosmeettisia korjauksia. Unohtaa ei myöskään sovi, että yksi kirkonkylän koulu sijaitsee aivan ampumaradan vieressä. Ampumaradan paikka on harkittava uudelleen, varsinkin jos toiminta entisestään laajenee. Hakijan vastine Rajavartioston ammunnat ajoittuvat arkipäiviin klo Ammuntoja on noin 15 päivänä vuodessa ja ne ajoittuvat kevääseen ja syksyyn. Vapaa-ajan ammunnat keskittyvät ilta-aikoihin ja viikonloppuihin kesäkaudella. Lisäksi talvisin metsästysseurat järjestävät joitakin hirvenhiihtokilpailuja. Rajavartiostolle samoin kuin paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle sopii ampumaaikojen rajoittaminen. Ampumaratojen käyttöajoiksi esitetään seuraavaa: - arkisin ampuminen sallittu klo lauantaisin ampuminen sallittu klo sunnuntaisin ampuminen sallittu klo pienoiskivääriradoilla pienoiskiväärikaliiperisilla aseilla sekä muilla radoilla äänenvaimentimin varustetuilla aseilla - ammunta on kielletty kokonaan muilla aseilla sunnuntaisin sekä johtosäännössä erikseen mainittuina juhlapyhinä - kilpailuja voidaan kuitenkin järjestää sunnuntaisin - poikkeavista ajoista pitää ilmoittaa etukäteen Rakenteellisina melunsuojausratkaisuina tulisivat kysymykseen ampumakatoksiin tehtävät muutokset tai erilaiset sivu- ja taustavallien taikka meluaitojen rakentamiset. Nämä olisivat hyvin kalliita investointeja eikä rajavartiosto ole toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut toteuttamaan kyseisenlaisia rakennushankkeita. Esimerkiksi ampumakatoksiin tehtävät muutokset maksaisivat noin euroa kivääriampumapaikkaa kohti, jolloin kustannukset olisivat 300 metrin ampumakatoksen osalta noin euroa, mikäli kaikille ampumapaikoille rakennettaisiin melusuojaus. Meluaidan kustannusarvio on taas noin 300 euroa metri. Sivuvallien päälle rakennettavien meluaitojen tarve olisi 500 metriä, jolloin rakennuskustannukset olisivat noin euroa. Taustavallien päälle ei tässä vaiheessa olisi järkevää rakentaa meluaitaa, koska valleja mahdollisesti käsitellään lähitulevaisuudessa. Maaperään joutuvat päästöt muodostuvat lähes yksinomaan taustavalleihin kerääntyvästä luotijätteestä. Tehtyjen selvitysten mukaan koko puolustushallinnon ampumaradoilla maaperän kunnostustarve on pitkällä aikavälillä ilmeinen, mutta pilaantumisesta

7 7 ei näytä aiheutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Erilaiset luotien seulontamenetelmät ja taustavallien rakenneratkaisut ovat puolustusvoimissa tutkimuksen kohteena. Rajavartiosto esittää, että tutkimuksen tuloksia seurataan ja tekniikoiden kehittyessä niitä sovelletaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteella. Vesinäytteiden ottaminen riskialueen kaivoista on suositeltavaa, mutta olisi hyvä ottaa huomioon, että mahdolliset raskasmetallit talousvedessä voivat johtua muustakin vaikutusalueen maankäytöstä kuin ampumaradasta. Mikäli käyttöaikoja rajoitetaan ja halutaan rajoituksia noudatettavan, on ampumaradan tulotie suljettava lukittavalla portilla, johon avaimia on vain ampumaradan käyttöön oikeutetuilla. Portille voidaan sijoittaa opastaulu. Myös ampumaradan nykyistä aitausta voidaan parantaa ja merkintää tarkistaa siten, että ei ole riskiä joutua vahingossa ampumaradalle. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksen käsittelyyn liittyvät tarkastukset suoritettiin ampumaradalla ja Jälkimmäisen käynnin yhteydessä pidetyssä neuvottelussa tarkennettiin lisäksi hakemuksessa olevia tietoja. Tarkastusmuistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Pohjois-Karjalan rajavartiostolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Ilomantsin ampumaradalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan jäljempänä seuraavia määräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Sallitut radat ja ampumapaikat 1. Ampumarata-alueella saa olla seuraavat yksittäiset ampumaradat: metrin kiväärirata metrin kiväärirata - 50 metrin pienoiskiväärirata metrin hirvirata - 50 metrin ampumahiihtorata - 25 metrin pistoolirata Melun vähentäminen 2. Tavoitteena on, että ampumaratatoiminnasta aiheutuva yksittäislaukausten impulssiaikapainotettu maksimitaso (L Aimax ) on enintään 65 db lähiympäristön asumiseen käytettävillä alueilla. Hakijan tulee toimittaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma melua torjuvien rakenteiden kehittämiseksi mennessä. Jos hakija tekee tätä ennen rakentamistoimenpiteitä melun vähentämiseksi, on sen oltava ennen toimiin ryhtymistä yhteydessä ympäristökeskukseen.

8 metrin kivääriradalla sekä pistooli-, pienoiskivääri- ja ampumahiihtoradoilla saa ampua arkisin klo , lauantaisin kuitenkin vain klo Sunnuntaisin, juhlapyhinä sekä joulu- ja juhannusaattoina ampuminen on kiellettyä. Sunnuntaisin saa kuitenkin ampua klo pienoiskivääriradoilla pienoiskiväärikaliiperisilla aseilla sekä muillakin radoilla äänenvaimentimin varustetuilla aseilla. Kilpailuja näillä radoilla voidaan kuitenkin järjestää myös sunnuntaisin. 150 metrin kiväärirataa sekä hirviratoja saa käyttää vain maanantaista perjantaihin klo ja arkilauantaisin Kilpailuja näillä radoilla voidaan kuitenkin järjestää myös sunnuntaisin. Radan käytöstä tiedottaminen 4. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin siten, että kaikki rataa käyttävät tietävät niistä. Jos kilpailuja järjestetään sunnuntaina, niistä tulee ilmoittaa Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa etukäteen. 5. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. 6. Ampuma-alue on merkittävä selkeästi alueen rajoille asetettavin varoitustauluin. Jätehuolto 7. Radan jätehuollossa on noudatettava Ilomantsin jätehuoltomääräyksiä sekä Ilomantsin terveyden- ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, metalli- ja lasi- sekä vastaavat muut jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Määräys koskee myös metallista hylsyjätettä. Maaperän ja vesien suojelu 8. Hakijan tulee toimittaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma maaperän puhdistamistarpeesta tai puhdistamisesta mennessä. 9. Käytetyimpien ampumapaikkojen taustapenkat on varustettava luotien kerääjillä tai niissä on käytettävä materiaalia, joista luodit on seulottavissa. Suunnitelma suojarakenteiden toteuttamiseksi on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. 10. Ampumaradan maaperää ei saa merkittävällä tavalla kaivaa tai muutenkaan alueella suorittaa maansiirtotöitä ennen kuin aiemmin kohdassa 8 edellytetty suunnitelma on toimitettu ympäristökeskukselle. Jos tarvetta maansiirtotöihin on ennen sanottua määräaikaa, asiasta on otettava riittävän ajoissa yhteyttä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen. Tarkkailu ja muu seuranta 11. Toiminnanharjoittajan on nimettävä ampumaradalle ympäristövastaava, jonka on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja -määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen tor-

9 junta. Henkilön nimi on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle Ampumarata-alueelle tai sen lähistölle on mennessä asennettava pohjavesiputki. Luvan saajan on oltava yhteydessä ympäristökeskukseen sopivan paikan valitsemiseksi. Putken vedestä tulee ottaa kerran vuodessa näyte, josta tulee analysoida lyijy, nikkeli, sinkki, kupari ja antimoni. Ensimmäinen tällainen näyte on otettava vuoden 2007 aikana. Tutkimustulokset on liitettävä vuosiraporttiin. Raportointi 13. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ampumapäivät ja niiden lukumäärät sekä arvio ammuttujen laukausten määristä. Ampumaradan toiminnasta on laadittava vuosiraportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat seikat: - laukausten määrät ampumaradoittain - ammuntapäivien määrät ampumaradoittain - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain - sunnuntaisin tapahtuneista kilpailuista johtunut tiedottaminen ympäristönsuojeluviranomaiselle - ampumaradan käyttöä koskevat, ulkopuolisten tekemät häiriöilmoitukset ja niiden sisältö - yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määristä sekä kuljetusja käsittelytavoista - ympäristönsuojeluun liittyvät poikkeavat tapahtumat Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Paras käyttökelpoinen tekniikka 14. Luvan saajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Toiminnan muutokset ja toiminnan lopettaminen 15. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viipymättä toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnan päätyttyä ampumarata-alue on kunnostettava. Toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan lopettamista esittää Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä, ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Asetuksen noudattaminen 17. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

10 10 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ampumarata sijaitsee suolla ja sen pohjois-, itä- ja eteläpuolella on melko korkeat mäet. Tämä selittää sen, miksi esimerkiksi rynnäkkökiväärin yksittäislaukaukset aiheuttavat melututkimuksen mukaan yli 65 db (A):n melun niinkin kaukana kuin Pötönvaaralla. Ampumaradan luoteispuolella olevat teollisuusrakennukset eivät juurikaan suojaa melulta Ilomantsin kirkonkylää ja siksi kyseinen meluvyöhyke ulottuu osittain kunnan keskustaan. Se, että Parppein koulun ei ole kyseisen meluvyöhykkeen sisällä, johtuu siitä, että ampumasuunta on koulusta poispäin. Ampumaratamelu koetaan tutkimusten mukaan äänen impulssimaisuudesta johtuen erityisen häiritseväksi. Melu voi vaikuttaa sekä terveyteen että viihtyvyyteen. Esimerkkejä näistä ovat vaikutukset rentoutumiseen, lepoon, viestintään ja keskittymiseen. Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on olemassa valtioneuvoston päätös 53/1997. Päätöksessä ei suoraan määrätä siitä, millaista tasoa ampumaradan aiheuttama melu ei saa ylittää. Päätöstä sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä mainittuja ohjearvoja sovellettaessa on päätöksen mukaan otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Kyseisen ampumaradan käyttö on melko pientä ja toiminta muutenkin vakiintunutta ja jaksottaista. Vuotuinen laukausmäärä on enintään laukausta. Esimerkkinä voisi mainita, että Pohjois-Karjalan rajavartioston Onttolan ampumaradalla Kontiolahdella laukausmäärä on hieman yli ja Kaakkois-Suomen rajavartioston ampumaradalla Imatralla Immolan ampumaradalla vuodessa. Rataa käyttää pääasiassa rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos taas kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on samalla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa. Ampumaharjoittelu tukee turvallisuuden ylläpitämistä. Siten ympäristölupaa ratkaistessaan ympäristökeskus, niin kuin ympäristönsuojelulain 41 :n 2 momentti edellyttää, on ottanut huomioon sanotun yleisen edun. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon myös tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa erilaiset ympäristönsuojelutoimet. Hakija esittää oma-aloitteisesti ampuma-aikojen supistamista, millä on merkitystä muun muassa viihtyvyyden kannalta erityisesti viikonloppuisin. Melun vähentäminen kyseisillä ampumaradoilla mainitussa valtioneuvoston päätöksessä mainittuihin enimmäistasoihin ei ole kuitenkaan mahdollista ilman erittäin kalliita investointeja. Melua voidaan vähentää erilaisin teknisin ratkaisuin, kuten meluaidoin tai ampumakoppien sisustamisella akustisesti pehmeällä materiaalilla, mutta suunnittelu on vaativaa työtä. Siksi on kohtuullista, että hakijalle varataan riittävä aika suunnitelman esittämiseksi. Ammunta-aikojen rajoituksilla voidaan osittain korvata kalliita suojausrakenteita. Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, ympäristökeskus katsoo, ettei ampumaradasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille

11 11 eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. Yksityiskohtaiset perustelut Määräys 1 Määräyksessä kerrotut yksittäiset ampumaradat ovat niitä, jotka nyt ovat alueella. Kullakin ampumaradalla saadaan ampua vain niillä aseilla, joita varten rata on rakennettu, koska ratoja suunniteltaessa tietylle asetyypille on otettu huomioon muun muassa melun rajoittaminen. Haulikolla ei alueella saa ampua. Määräykset 2-3 Edellä yleisissä perusteluissa on jo kerrottu syyt sille, miksi hakijan tulee laatia toimenpidesuunnitelma melun vähentämiseksi ampumarata-alueella. Aikaa suunnitelman tekemiseksi on annettu kohtuullisesti. Toisaalta ei ole ilmennyt syitä sille, että naapurustolle aiheutuvien viihtyvyyshaittojen vähentäminen vaatisi nopeampaa aikataulua. Suunnitelman laatiminen on kytketty jäljempänä kerrottuun lupamääräysten tarkistamiseen. Hakija on ilmoittanut lausuntoon ja muistutukseen antamassaan vastineessa, että radan päivittäistä käyttöaikaa voidaan lyhentää. Määräykseen on otettu pääosin hakijan ilmoittamat käyttöajat. Toiminnan aiheuttamien viihtyvyyshaittojen rajoittamiseksi lyhennetyt käyttöajat ovat perusteltuja. Ammuntaa 150 metrin kivääriradalla ja hirviradoilla on syytä rajoittaa vielä hakijan ilmoittamasta. Näillä ampumapaikoilla melusuojausta on vähän. Käytännössä vain sivu- ja taustavallit ovat estämässä melun leviämistä ympäristöön. Varsinkin sivuvallit ovat mainitussa kohdassa matalia. Melumittausten mukaan melu juuri näillä radoilla ammuttaessa on suurin. Viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi käyttöaikaa tulee vielä supistaa. Myös melun vähentämissuunnitelmassa tulisi ottaa erityisesti ottaa huomioon hirviradat. Määräykset 4-6 Ampumaradan käyttöä koskevat määräykset ovat tarpeellisia määräysten noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta. Määräys 7 Toiminnassa syntyvä jäte on hakemuksen mukaan pääosin metallista hylsyjätettä sekä pahvia ja kartonkia. Lisäksi syntyy jonkin verran puujätettä. Mainitunlaiset jätteet ovat sellaista, joka on hyödynnettävissä. Ne on toimitettava asianmukaisesti jatkokäsittelyyn. Tästäkään syystä niitä ei saa sekoittaa keskenään. Määräykset 8-10 Luodeista oleva lyijy ja muut raskasmetallit voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä olevat raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pintavesien pilaantumisen vaaraa. On otettava huomioon, että alue on toiminut ampumaratana jo 45 vuoden ajan, joten oletettavasti alueen maaperä on paikoitellen pilaantunut.

12 12 Toisaalta kun radan taustavalleja joitakin vuosia sitten korotettiin, pilaantunut aines jäi maamassojen alle, mikä puolestaan vähentää todennäköisyyttä, että haitta-aineet kulkeutuisivat ympäristöön. Välitöntä tarvetta maaperän puhdistamiseksi ei siis ole. Riittävää on, että hakija toimittaa suunnitelman maaperän puhdistamistarpeesta määräyksessä sanottuun aikaan mennessä. Ennen suunnitelman tekemistä ei ole suotavaa, että maaperään tai valleihin liiemmin koskettaisiin. Maansiirto- ja muut vastaavat työt sekoittavat maa-aineksia entisestään, mikä puolestaan vaikeuttaa todennäköisiä puhdistustöitä. Erilaisia tekniikoita luotijätteen pääsyn estämiseksi taustavalliin on jo olemassa ja niitä kehitetään jatkuvasti. Siksi määräaikaa toimien suorittamiseksi on syytä varata kohtuullisesti. Tulevassa suunnitelmassa hakija voi tehdä esityksen toteutusaikataulusta ja siitä, onko tarpeen varustaa kaikki ampumapaikat luotien talteenottojärjestelmällä. Asia liittyy myös määräyksessä 14 tarkoitettuun parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Hakijan on syytä huomata, että määräyksessä 8 mainitut toimenpiteet saattavat vaatia ympäristönsuojelulain 78 :ssä edellytettyä ympäristölupaa tai ilmoitusta. Määräys 11 Radan toiminnan ympäristöriskien vuoksi laitoksella on oltava asiantunteva ympäristönsuojeluasioista vastaava henkilö. Määräys 12 On mahdollista, että raskasmetalleja kulkeutuu ampumarata-alueelta pohjaveteen. Veden laatua ei ole tiettävästi tutkittu. Pitkän ajan seurannan vuoksi kyseinen tutkimus on tärkeä. Yhtä pohjavesiputkea on pidettävä riittävänä seurannan suorittamiseksi. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon se, että ampumaradan takana sijaitsee käytöstä poistettu maa-ainesten läjitysalue (Varissuon maankaatopaikka), minkä päästöt saattavat näkyä veden laadussa. Määräys 13 Määräys vuosiraportista on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Raportin perusteella seurataan, toimiiko ampumarata ympäristöluvan mukaisesti. Vuosiyhteenvetoraportti antaa sekä toiminnanharjoittajalle että viranomaiselle tietoa radan ympäristönsuojelusta ja sen muutoksista. Poikkeukselliset tilanteet voivat lisätä ympäristökuormitusta. Määräys 14 Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia esimerkiksi puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan rakentamis- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

13 13 Luvan saajan on seurattava jo ympäristönsuojelulain 5 :ssä edellytetyn selvilläolovelvollisuutensa perusteella parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen kehittymistä. Määräykset Toiminnan merkittävä muutos on esimerkiksi sellainen, että jonkin yksittäisen ampumaradan käyttö lisääntyy huomattavasti. Koska muutos tällaisessa tapauksessa saattaa aiheuttaa terveyshaittaa tai vähentää yleistä viihtyvyyttä, asiasta on ilmoitettava valvontaviranomaisille jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. Toiminnan keskeyttäminen saattaa vaatia esimerkiksi ratojen sulkemista teknisin rakentein. Toiminnan lopettamisessa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisen tärkeää, että kiinteistö saatetaan ympäristöltään asianmukaiseen kuntoon. Määräys 17 Määräys on ehdoton ja johtuu ympäristönsuojelulain 56 :stä. Vastaus lausunnossa ja muistutuksessa esitettyihin seikkoihin Ympäristökeskus on määrännyt hakijan selvittämään erilaiset mahdollisuudet melun leviämisen ehkäisemiseksi ja myös teettämään selvityksen pilaantuneiden alueiden puhdistamistarpeesta. Viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi toiminta-aikoja on supistettu oleellisesti alkuperäiseen hakemukseen nähden. Ympäristökeskus on velvoittanut hakijan asentamaan alueelle pohjavesiputken ja tutkimaan veden laatua. Näin saatavat tutkimustulokset kuvaavat paremmin veden tilaa kuin kaukana olevien talousvesikaivojen veden laadun tutkiminen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus on jätettävä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle vuoden 2009 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee sisältyä lupamääräyksissä 2 ja 8 edellytetyt suunnitelmat melua torjuvien rakenteiden kehittämisestä sekä maaperän puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta. Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on joka tapauksessa haettava lupa. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut ja Ympäristönsuojelulaki (86/200) 3-5, 7-8, 28, 41-43, ja 52 1 mom Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 14 a kohta, 6 2 mom ja 19 1 mom 2 ja 6 k Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51 ja 52

14 14 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Suoritemaksu on euroa. Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti. Päätöksessä on lueteltu erilaisia laitostyyppejä ja määrätty, mikä on tuollaiselle laitokselle myönnettävän ympäristöluvan maksu. Päätöksen mukaan jos kysymyksessä on muu kuin kyseisessä taulukossa mainittua toimintaa koskeva ympäristölupa-asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa tunnilta. Koska kyseisenlaista laitosta ei tuossa taulukossa mainita, maksu peritään työmäärään perustuen tuntiveloituksena. Kun lupapäätöksen tekemiseen on käytetty aikaa 80 tuntia, luvasta peritään euron maksu. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Hakija Tiedoksi Ilomantsin kunnanhallitus Ilomantsin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :ssä säädetyssä järjestyksessä Ilomantsin kunnan ilmoitustaululla ja sanomalehti Pogostan Sanomissa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Kirjallisella valituksella muutosta saavat hakea luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Lakimies Kirmo Saastamoinen

15 VALITUSOSOITUS 15 Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituskirjelmä on valittaja, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, JOENSUU Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) Aukioloaika: klo