OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 26 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 41

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 26 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 41"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ 4 HENKILÖSTÖ 10 SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 20 KEMPELEEN KUNNA TALOUDEN KEHITYS 23 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 26 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 26 TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 32 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 36 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 41 TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN 41 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 43 KÄYTTÖTALOUS 44 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 45 PALVELUSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN 46 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 58 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 100 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 109 TYTÄRYHTIÖT 109 KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 115 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 116 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 118 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 122 1

2 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kunnanjohtajan katsaus vuoteen OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN Kempeleen toimintamallin kehittelyä jatkettiin viime vuonna valtuuston linjausten pohjalta. Valtuutettujen valiokuntatyöskentely vakiintui. Valiokuntien valmistelun ohjaus ja sen merkitys otettiin hallintomenettelyssä kiitettävästi huomioon. Valtuutetut kokivat edelleen omien vaikutusmahdollisuuksien olevan hyvät. Uusi hallintokulttuuri alkoi löytää uomansa. Ennakoitavissa olleen haasteen toi mukanaan Kempeleen hallintomallin sekä Puitelain edellyttämä Lakeuden yhteistoiminta-alueen hallintoratkaisun yhteensovittaminen. Useat työryhmät valmistelivat Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen muodostamista toteutettavaksi vuoden 2013 alusta lukien. Työskentely tapahtui keskinäisen luottamuksen vallitessa. Käsite Lakeus haluttiin ymmärtää mahdollisuutena. Kempeleen kunta selvisi talouskriisistä huomattavasti pienemmin vaurioin kuin oletettiin. Käyttötalousmenojen kasvu oli 4,4 % ja verorahoituksen muutos 8,2 %. Verotulojen kasvu yllätti positiivisesti. Vuosikate oli 7,1 M, 449 jokaista kempeleläistä kohden. Vuoden talousarviossa ennakoitiin tilikauden tuloksen olevan -2 M, toteutuma oli +3,3 M. Lainamäärä asukasta kohden oli vuoden lopussa työ- ja virkasuhteisen tuottamat palvelut koettiin palautekyselyssä laadukkaiksi. Henkilöstömenot olivat 36,3 M. Sairauspoissaolot lisääntyivät 19 kalenteripäivään henkilöä kohden. Erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat maltillisesti. Talousarvio laadittiin 330 asukkaan väestölisäyksen pohjalta ja arvio vuoden lopun asukasmääräksi oli Väestökasvu jäi ennakoitua pienemmäksi. Lisäys oli 212 asukasta. Ennakkotietojen mukaan muuttotappio oli 35 henkilöä, joka johtui vilkastuneesta lähtömuutosta. Yhteisöllisyyttä vaalittiin järjestämällä kuntalaistapaamisia, suunniteltiin kirje uusille kuntalaisille, kuntalaisaloitteiden käsittelyyn asennoiduttiin herkällä korvalla. Yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi haluttiin ottaa mahdollisimman nopea aloitteiden käsittely ja vastauksen antaminen aloitteen tekijälle. Seudun Yrityspalvelukeskuksen muuttuessa Oulun kaupungin liikelaitokseksi Kempeleen kunta päätti erota siitä ja solmia sopimuksen Oulun seudun Uusyrityskeskus ry:n kanssa alkavien yritysten neuvonnan ja ohjauksen järjestämiseksi. Vuosille Kempeleen pohjoisosaan laaditun taajamatoimintojen visio toimi osayleiskaavan tarkastelun pohjana. Osayleiskaavan on tarkoitus olla perustana maakuntakaavan tarkistamiselle ja jatkossa kunnan asemakaavoitukselle. Seudun yleiskaavan tarkistamisella ei katsottu enää olevan riittävästi perusteluja Kempeleen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Maapolitiikka, kaavoitus, maan hankinta- ja myynti loivat pohjaan kunnan taloudelliselle ja kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Kuntalaiset olivat Kapa-kyselyn mukaan tyytyväisiä lähes kaikkiin kunnan palveluihin. Vuoden aikana laadittiin hyvänkasvun strategia vuosille Muutosjohtamisen mallintaminen ja palvelutoiminnan kehittämishanke saatiin loppuun suoritetuksi. Palvelukunnan peruspalveluprosessien ja tukipalvelukeskuksen aikaansaamiskohteita olivat etenkin sisäinen yhteistyö, palveluprosessien tarkastelu ja kehittäminen, työhyvinvointifoorumin käynnistäminen. Sosiaalisen turvallisuuden pääinvestointi oli työkeskuksen laajentaminen toimintakeskukseksi. Ylikylän koulu-hanke eteni suunnitellusti, mutta kunnantalon ilman laatuun liittyvät ongelmat johtivat keskeisten hallintopalvelujen siirtymiseen Technopolis Oyj:n omistamiin tiloihin Vihikariin. Tilinpäätöksessä positiivisen tuloksen saaminen mahdollistaa arvioitua paremmin tulevaisuuden haasteiden vastaanottamisen. Taloudellinen epävarmuus ei kuitenkaan ole poistettu omilla toimillamme. Meidän on syytä olla välillä tyytyväisiä, mutta käyttää siitä saadut voimavarat tulevissa taistoissa. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 2

3 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä talouskasvun ollessa vuosina ja 2011 yli 4 prosenttia. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa. Kysyntäjohteinen taantuma vaikutti viennin vähenemisen kautta Suomen talouteen nopeasti ja voimakkaasti. Vuonna 2009 bruttokansantuote aleni 8 %. Vuonna Suomen talous pääsi takaisin kasvu-uralle ja BKT kasvoi arviolta 3,2 %. Vuonna 2011 talouskasvun moottorina on viennin vahva kehittyminen sekä hyvin toipunut kysyntä ja BKT:n kasvuksi ennustetaan lähes 3 %. Lähde: Vm tammikuu * 2008* 2009* Ta ** 2011** muutos, prosentteina Bruttokansantuote markkinahintaan 5,3 0,9-8 0,3 3,2 2,9 Työllisyysaste 69,9 70,6 68,3 66,1 68,2 69 Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 10,5 8,4 7,8 Kuluttajahinnat 2,5 4,1 0 1,2 1,2 2,4 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,2 49, ,8 55,4 54,4 Valtion velka, %BKT:stä 31,2 29,5 37,5 43, ,4 Lyhyet korot 4,3 4,8 1, Pitkät korot 4,3 4,3 3,7 3,7 3 3,3 Vaikka talous kääntyi vuonna nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Julkisen talouden tasapaino on jyrkästi heikentynyt johtuen verotulojen alenemisesta, suhdanneluonteisten menojen kasvusta ja valtiontalouden elvytystoimista. Julkisen talouden kestävyyden turvaamien on siten aiempaa suurempi haaste. Kuntatalouden näkymät parantuneet mutta menokuria tarvitaan edelleen Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä talouden elpymisen vaikutus kuntien verotulokehitykseen, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisemmiksi. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaamman tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. 3

4 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ Väestönmuutokset Vuosien vaihteessa Kempeleen väkiluku oli asukasta. Vuoden lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaan eli kasvua oli 221 henkilöä. Syntyneet Kuolleet Synt. Tulo- Lähtö- Netto- Kokonais- Enemmyys muutto muutto Muutto muutos Yhteensä Tammkuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Väestönkasvu koko vuoden aikana oli ennakkotietojen mukaan 1,4%. Talous-arvio laadittiin suurempaan väestönlisäykseen perustuen ja arvio vuoden lopun asukasmääräksi oli Työttömyys Vuoden lopussa työvoimasta oli työttömänä 775 henkilöä eli 10,3 %. Näistä oli miehiä 437 ja naisia 338 alle 20 vuotiaita 31 ja alle 25 vuotiaita 109 yli 50-vuotiaita 249 yli vuoden työttömiä 184 vajaakuntoisia 84 4

5 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmät Muutos vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Yhteensä Kempeleen huoltosuhde on 0,60 eli yhtä työikäistä (15-64 vuotiaat) kohti on 0,60 alle 15- ja yli 64-vuotiasta vuoden lopussa. Väestö tilastoalueittain Tilasto-alue Muutos Keskusta Sarkkiranta Hakamaa Honkanen Ylikylä Vihiluoto Ketolanperä Sipola Niittyranta Alakylä Väärälänperä Linnakangas Juurussuo Merialue 2 0 Tuntematon Kempele yhteensä Asuntorakentamisen perusteella voidaan arvioida taajaman itäosan väestömäärän kasvaneen v. lähes 200 asukkaalla. Osa-alueittaisia tilastoja ei ole vielä saatu. 5

6 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä Elinkeinorakenne Kempeleessä Elinkeinorakenne Kempeleessä C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen P Koulutus H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. O Julkinen hallinto ja maanpuolustus J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys A Maa-, metsä- ja kalatalous L Kiinteistöalan toiminta X Tuntematon toimiala E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto B Kaivostoiminta ja louhinta Työllinen työvoima, henkilöä TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti SeutuNet Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain Indeksi, 1990= Oulunsalo Kempele Kiiminki Oulu Liminka Tyrnävä Haukipudas Lumijoki Muhos Hailuoto Vuosi Vuoden aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti SeutuNet 6

7 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus (%) Oulu Ouluseutu Kempele Muhos Hailuoto Lumijoki Oulunsalo Tyrnävä Haukipudas Liminka Kiiminki Vuosi Vuoden aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti SeutuNet Työhönosallistuvuusaste kunnittain 2009 Työhönosallistuvuusaste kunnittain 2009* Työllisen työvoiman (20-64-vuotiaat) osuus samanikäisestä väestöstä Liminka Oulunsalo Kempele Kiiminki Tyrnävä Lumijoki Muhos Haukipudas Oulu Hailuoto Koko maa 69.2 Ouluseutu Pohjois-Pohjanmaa Osuus vuotiaasta väestöstä (%) *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti SeutuNet 7

8 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä Työllisten osuus toimialoittain Kempeleessä 2008 Työllisten osuus toimialoittain Kempeleessä 2008 B-E Teoll., Kaivost., K,L Rah.,vak.-, Kiint. A Maa-,metsä-,kalatal. X Tuntematon R-U Muut palvelut H Kulj. ja varastointi 19,5% 0,5% 1,1% 2,8% 3,7% 5,9% F Rakentaminen 8,2% Q Terv.- ja sos.palv. 18,1% 11,9% P,O Koul, Julk. hall. 14,9% 13,3% J,M,N Inform., Tieteel G,I Kauppa, maj.rav. TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Kempeleessä 2009 Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Kempeleessä 2009* Ikäryhmä Miehet Naiset Työlliset Henkilöä *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työttömät SeutuNet 8

9 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä Rekisteröidyt uudet yritykset kunnittain Oulun seudulla Rekisteröidyt uudet yritykset kunnittain Oulun seudulla Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Yhteensä Lähde: Patentti-ja rekisterihallitus Rekisteristä poistetut yritykset kunnittain Oulun seudulla Rekisteristä poistetut yritykset kunnittain Oulun seudulla Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Yhteensä Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus Kuluneella 5-vuotiskaudella rekisteröityjen uusien yritysten määrä Kempeleessä on ylittänyt lopettaneiden määrän n. 30:llä vuosittain. Yritysten kokonaismäärä vuoden lopussa oli n

10 henkilömäärä Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstöön on laskettu mukaan kunnan palveluksessa olevat henkilöt, joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Vuoden lopussa kunnan palveluksessa oli yhteensä 963 työntekijää. Vuonna 2009 vastaava luku oli 942. Osa-aikaisia heistä oli 88 työntekijää. Verrattaessa henkilökunnan määrää väestömäärään havaitaan (taulukko 1), että yhtä työntekijää kohden oli 16.5 asukasta. Vastaava luku vuonna 2009 oli 16,6. Kempeleessä oli asukkaita yhteensä (tilastokeskuksen arvio). Vuonna kunta työllisti 25 kesätyöntekijää. Kuuden kuukauden työllistämisjaksoilla oli 49 työntekijää. TAULUKKO 1. Henkilöstön määrä v muutos Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Asukkaita / henkilöstö Henkilöstö / asukasluku 6.01 % 6.06 % Kunnan vakinaisesta henkilökunnasta naisia oli vuoden lopussa 579 (81.3 %) ja miehiä 133 (18.7 %). Määräaikaisissa työsuhteissa oli 251 työntekijää, joista naisia oli 216 (89,1 %) ja miehiä 35 (13,9 %). TAULUKKO 2. Henkilöstön rakenne Luonne Mies Nainen Yhteensä % osuus Vakinaiset % Määräaikaiset % Yhteensä % Prosessittain tarkasteltuna vuoden lopussa (kuvio 1) eniten vakituista henkilöstöä oli peruspalveluprosessissa 571 ja tukipalvelukeskuksessa 103. Ympäristöpalveluissa vakituista henkilöstöä oli 33 ja kansalaiskunnassa Henkilöstön määrä Kansalaiskunta Peruspalvelut KUVIO 1. Henkilöstö prosesseittain Ympäristöpalv elut Tukipalvelut yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset

11 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Suurimmat ammattiryhmät (taulukko 3) muodostuivat vuonna opetushenkilöstöstä ja päivähoidon henkilöstöstä. Keski-iältään iäkkäimmät ammattiryhmät olivat ateria-ja puhistuspalveluiden, teknisen ja hallinnon henkilöstö. TAULUKKO 3. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin (vakinaiset ja määräaikaiset). Henkilöstö ammattiryhmittäin Miehet Naiset Yhteensä Keski-ikä Hallintohenkilöstö Hoitohenkilöstö Erityistyöntekijät Lääkärit Sosiaalihenkilöstö Päivähoidon henkilöstö Opetushenkilöstö Vapaa-ajan henkilöstö Tekninen henkilöstö Huoltohenkilöstö Ruokapalveluhenkilöstö Puhdistushenkilöstö Muut Yhteensä Kunnan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä vuoden lopussa oli 46,4 vuotta (kuvio 3). Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 46,3 vuotta. Kuntasektorin työeläkevakuutettujen keski-ikä oli vuonna ,3 vuotta (www.keva.fi) KUVIO 2. Vakinaisen henkilöstön ikäprofiili Vuonna vakinaisen henkilöstön palveluaikarakenne (kuvio 3) prosesseittain osoittaa, että kansalaiskunnassa (100 %) ja ympäristöpalveluissa (88%) oli prosentuaalisesti eniten työntekijöitä, joiden työ- tai virkasuhde oli kestänyt yli 5 -vuotta. Peruspalveluissa (26%) ja tukipalvelukeskuksessa (24%) oli eniten alle 5 vuoden työ- tai virkasuhteita. Koko kunnan tasolla vakinaisesta henkilöstöstä alle viisi vuotta työskennelleitä oli 24,7 %. 11

12 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö alle 5 v 0 % Kansalaiskunta Peruspalvelut alle 5 v 26 % 5 v tai yli 100 % 5 v tai yli 74 % Ympäristöpalvelut alle 5 v 12 % Tukipalvelut alle 5 v 24 % 5 v tai yli 88 % 5 v tai yli 76 % KUVIO 3. Vakinaisen henkilöstön palveluaikarakenne prosesseittain ,9 Keskimääräinen työhistoria Kempeleen kunnassa (vakinainen henkilöstö) 11,9 15,5 14,5 Kansalaiskunta Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Tukipalvelut KUVIO 4. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen työhistoria Kempeleen kunnassa Vuonna eläkkeelle jäi 12 henkilöä. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 26 henkilöä. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna oli 61 v. TAULUKKO 5. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä eläköityneiden keskiikä vuosi v 7 kk v 3 kk v 9 kk v 6 kk v 7 kk 61 v 12

13 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö KUVIO 5. Eri sopimusalat ikäluokittain Tarkasteltaessa keski-ikää sopimusaloittain havaitaan (kuvio 5), että korkein keski-ikä oli tuntipalkkaisten sopimuksen piirissä olevilla. Keski-ikä oli alhaisin kunnallisen opetusalan työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä. Työpanos (henkilötyövuosi) ja henkilöstökulut Työpanos antaa informaatiota siitä, mitä suuruusluokkaa tehty työpanos on laskennallisina virkoina. Työpanos saadaan vähentämällä palvelusuhdepäivistä poissaolopäivät. Laskennassa on huomioitu vakinaiset ja sijaiset (vertaa taulukko 2.). TAULUKKO 6. Henkilöstön työpanos henkilötyövuosina Ammattiluokka Työpanos laskennallisina virkoina Hallintohenkilöstö 52.2 Hoitohenkilöstö 81 Erityistyöntekijät 2.6 Lääkärit 18.9 Sosiaalihenkilöstö 41.8 Päivähoidon henkilöstö Opetushenkilöstö Vapaa-ajan henkilöstö 6.2 Tekninen henkilöstö 28.7 Huoltohenkilöstö 16.4 Ruokapalveluhenkilöstö 27.7 Puhtauspalveluhenkilöstö 34 Muut 17 Yhteensä Suurin ammattiryhmä laskennallisina virkoina vuonna oli opetushenkilöstö. Vuonna Kempeleen kunnassa henkilöstön työpanos oli henkilötyövuotta laskenallisina virkoina. 13

14 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö KUVIO 6. Maksetut palkat Vakinaisia palvelussuhteita vuonna päättyi 26 ja ulkoisia palvelussuhteita alkoi yhteensä 26. Poissaolot Taulukossa 7 on esitetty henkilöstön poissaolokustannusten ja -päivien jakautuminen poissaolosyittäin, mukana on koko henkilöstö (vakinaiset, sijaiset, työllistetyt). Sairauspoissaolopäivät ovat nousseet 21 % vuodesta Sairauspoissaolojen määrä oli noussut edellisestä vuodesta yhteensä päivää. Sairauspoissaolokulut eivät sisällä henkilöstösivukuluja. TAULUKKO 7. Poissaolopäivät ja -kustannukset vuodesta 2009 vuoteen 2009 Muutos % Muutos palkat Poissaolon syy Palkat Päivät Palkat Päivät (päivät) Sairauspoissaolot Lakisääteiset Muut Vuosilomat Yhteensä Sairauspoissaolot jakaantuivat siten (taulukko 8), että 12.3 % henkilöstöstä ei ole ollut sairauslomalla vuoden aikana, vastaava luku vuonna 2009 oli 21.7 % ja yli 30 päivää sairauslomilla olevia oli henkilöstöstä 16,8 %. TAULUKKO 8. Sairauslomien jakaantuminen prosesseittain vuonna (vakinainen ja määräaikainen henkilöstö). 14

15 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Taulukossa 9 on esitetty poissaolojen jakautuminen prosesseittain (poissaolopäivät/henkilö). Taulukkoon ei ole otettu mukaan vuosilomia. Sairauslomat ovat nousseet koko kunnan tasolla 3,6 päivää/henkilö. TAULUKKO 9. Poissaolopäivät prosesseittain päivää / henkilö vuonna (kaikki palvelussuhteet) Sairaus- Lakisääteiset Muut Yhteensä Prosessi poissaolot poissaolot 1) poissaolot 2) päivää/hlö päivää/hlö päivää/hlö päivää/hlö Kansalaiskunta Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Tukipalvelut Yhteensä ) Lakisääteiset poissaolot sisältävät mm. tilapäiset hoitovapaat, äitiysvapaa, vanhempainvpaat, hoitovapaa yms. lakiin perustuvat poissaolot. 2) Muihin poissaoloihin sisältyvät mm. palkattomat virkavapaudet, kuntoutukset, koulutusvapaat yms. harkinnanvaraiset virkavapaudet. TAULUKKO 10. Sairauspoissaolopäivät / henkilö / vuosi vuosi sairauspoissaolot pv/hlö (toteeuneet) Vuonna vuorotteluvapaalla henkilöstöstä oli yhteensä 29 henkilöä. Keskimääräinen vuorotteluvapaajakson pituus vuonna 168,3 päivää, vastaava luku vuonna 2009 oli päivää. TAULUKKO 11. Vuorotteluvapaat Prosessi Kansalaiskunta 0 Peruspalvelut 24 Ympäristöpalvelut 1 Tukipalvelut 4 Vuorotteluvapaat yhteensä (hlö) 29 Keskimääräinen jakson pituus (pv/hlö)

16 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Työhyvinvointi Kuntasektorilla henkilöstön hyvinvointi, osaaminen, työkyky ja työssä viihtyminen ovat keskeisiä menestystekijöitä. Perinteisestä fyysisen työkyvyn tukemisesta on siirrytty laajempaan työhyvinvointikäsitteeseen, jossa tarkastelun kohteina ovat esimiestyö, työyhteisö, työympäristö ja osaaminen. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat kiinteästi yhteydessä koettuun esimiestoimintaan. Esimiesten tehtävänä on jatkuvasti seurata oman organisaation ja työyhteisön tilaa ja tarvittaessa käynnistää korjaavat toimenpiteet. Näitä ovat esimerkiksi osaamisen kehittäminen, riittävien henkilöstövoimavarojen varmistaminen ja tiedottaminen työhön liittyvistä asioista. (Työturvallisuuskeskuksen julkaisu Työsuojelutoiminta kunta-alalla). Kempeleen kunnan vuosittaisessa työhyvinvointikyselyssä 1 kartoitetaan mm. henkilöstön tyytyväisyyttä esimiestyöhön, työilmapiiriin ja osaamisen kehittämiseen. Vuoden 2011 alussa tehtiin henkilöstön tyytyväisyyskysely yhdennentoista kerran. Kyselyssä oli mukana koko henkilöstö. Kyselyyn vastasi 63,4 % henkilöstöstä. Vastausprosentti nousi edelliseen vuoteen nähden 5.2 prosenttiyksikköä. KUVIO 7. Työn mielekkyys KUVIO 8. Työn jakautuminen 1 Hyvinvointikyselystä laaditaan erillisiä raportteja. Tässä raportissa tulokset esitetään suppeasti. 16

17 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö KUVIO 9. Työyksikön ilmapiiri KUVIO 9. Työhön liittyvistä ongelmista puhuminen esimiehen kanssa KUVIO 10. Esimies puuttuu ongelmiin heti niiden ilmaannuttua 17

18 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö KUVIO 11. Tiedonkulun riittävyys johdon ja henkilöstön välillä KUVIO 12. Osaamisen hyödyntäminen työssä KUVIO 13. Mahdollisuus osallistua ammattiin liittyvään koulutukseen 18

19 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö KUVIO 14. Kehityskeskustelut vuonna TAULUKKO 12. Työterveyshuollon kustannukset vuosi Vuoden henkilöstöhallinnon painopisteet Kempeleen kunnassa asetettiin tuloksellisuustavoitteiksi kaikilla organisaation tasoilla 100 % kattavuus kehityskeskusteluiden käymisestä sekä työhyvinvointikyselystä johdettavan toimenpidesuunnitelman laatimisesta. Jokaisessa yksikössä saavutettiin tuloksellisuustavoitteet. Työhyvinvointikyselyn toimenpidesuunnitelma laadittiin yhdessä henkilöstön kanssa työyksikkökohtaisesti. Työnantaja laati yhdessä pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa vuoden aikana työnvaativuuden arviointijärjestelmät Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä oleville ja Teknisen sopimuksen piirissä oleville. Työnvaativuuden arvioinnit käynnistettiin vuoden aikana ja työtä jatketaan vuonna Ennen arviointia jokainen tehtävä kuvataan tehtävänkuvauslomakkeelle ja käydään henkilöstön kanssa läpi. Myös työnvaativuuden arviointi toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työterveyshuollon yhteistyötä vahvistettiin vuoden aikana ja työterveyshuollon raportointia kehitettiin vastaamaan työnantajan tarpeita. Vuoden 2011 aikana tehdään erikseen määriteltyihin työyksiköihin kohdennettuja työpaikkaselvityksiä laajennetusti. Selvityksissä on mukana työpsykologi. Selvityksissä on mukana myös työyksiköiden henkilöstö. Työterveyshuollon kanssa laaditaan tarvittaessa työyksikköön toimenpidesuunnitelma työn kehittämiselle. Lisäksi työkykyneuvotteluita on lisätty ja työstä selviytymisen tukeminen pyritään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuoden 2011 aika esimiehille järjestetään Varhaisen tuen -koulutusta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 19

20 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kempeleen kunnassa on hyväksytty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja vastuuhenkilöillä alaistensa toiminnan osalta. Jokainen tilivelvollinen vastaa oman vastuualueensa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Kempeleen kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan toimintasäännöllä. Vuonna 2008 voimassa ollut toimintasääntö on hyväksytty ja se on tullut voimaan Tämän jälkeen sääntöön on tehty tarkennuksia , ja Toimintasääntöä on uusittu ja uuden toimintamallin mukainen toimintasääntö astui voimaan Toimintasäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Tavoitteet johdetaan Kempele strategiasta, jotka tarkistetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. käyttösuunnitelmissa on määritelty yksiköidentavoitteet. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vastuuhenkilöt seuraavat kuukausittain asetettujen tavoitteiden, määrärahojen ja tulojen toteutumista. Raportit annetaan tiedoksi kansalaiskunnalle sekä sekä kunnanhallitukselle. Talouden osavuosiraportit esitetään valiokunnille, kunnanhallitukselle ja valtuustolle 30.4., ja ajankohdan mukaan. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan toiminnan riskit voivat kohdistua palveluihin, kunnan liiketoimintaan, tietojenkäsittelyyn, toiminnan jatkuvuuteen ja toimintaan liittyviin vastuukysymyksiin. Henkilöriskit voivat olla työntekijöille sattuvia tapaturmia, avainhenkilöiden menetyksiä sekä henkilökunnan luotettavuuteen, ammattitaitoon ja osaamiseen ja riittävyyteen liittyviä asioita. Omaisuusriskejä ovat kunnan kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat uhat. 20

21 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sopimustoiminta Toiminta- ja työketjut on pyritty järjestämään niin, ettei vaarallisia työyhdistelmiä synny esim. palkkalaskennassa ja taloushallinnossa. Henkilöriskeihin on varauduttu kouluttamalla henkilöstöä ja huolehtimalla toimivasta varahenkilöjärjestelmästä. Omaisuus luetteloidaan ja merkataan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Teknisiä turva- ja valvontalaitteita on asennettu kunnan kiinteistöihin. Kunnan kiinteistöille on laadittu kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat. Tietoturvallisuusriskeihin on varauduttu uusimalla virustorjuntajärjestelmiä ja kehittämällä varmuuskopiointia sekä fyysisesti sijoittamalla kriittistä laitekantaa asianmukaisiin tiloihin. Terveyskeskuksessa on varasähkövoimala. Toiminta on perustunut viranhaltijoiden, valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja toimintasäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, toimintasäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Nimi Koti- Kunnan paikka omistus osuus TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Kempeleenkartano Kempele 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy Kempele 86,22 % KUNTAYHTYMÄT Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoitop. Oulu 2,41 % Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 8,22 % Pohjois -Pohjanmaan liitto Oulu 3,10 % YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Kiinteistö Oy Tiilitori Kempele 44,69 % Technocenter Kempele Oy Kempele 48,40 % Limingan Vesihuolto Oy Liminka 22,50 % Kempele - konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Kempeleen Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Kempeleenkartano, osakkuusyhteisöihin: Kiinteistö Oy Tiilitori, Technocenter Kempele Oy ja Limingan Vesihuolto Oy sekä kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri on yhdistetty sairaanhoitopiiriin 1.1. ), Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhteisöjen yhdistely pääomaosuusmenettelyllä tehtiin ensimmäisen kerran vuonna Vuonna vaikutus omaan pääomaan oli 1,1 milj. euroa. 21

22 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna Konserniohjeilla luodaan puitteet Kempele -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Valtuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Selvitys konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. 22

23 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELE Asukasluku väestön kasvu-% 1,4 2,2 0,9 1,9 3,0 Tuloveroprosentti 19,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 8,2 3,0 9,0 7,6 6,6 euroa/asukas Toimintamenot muutos % 4,4 4,5 9,2 7,9 6,8 Toimintakate muutos % 1,8 4,4 8,8 7,6 7,3 euroa/asukas Vuosikate euroa/asukas vuosikate/poistot ja arvonal.-% 187,7 77,3 107,7 107,8 94,1 Tilikauden tulos Tulorahoitus investointien tulorahoitus-% 136,8 85,3 38,6 38,1 94,0 pääomamenojen tulorahoitus-% 95,1 50,0 35,6 33,6 73,5 Investoinnit netto euroa/asukas Lainanhoitokulut Kokonaismenot Taseen loppusumma Kumulatiivinen ylijäämä Lainat euroa/asukas Konsernitaseen loppusumma Konsernin lainat 1000 eur euroa/asukas

24 euroa euroa / asukas Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys Kempeleen kunnan kokonaistulot vuonna ovat 81,5 milj. euroa. Tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 5,9 milj. euroa eli 7,9 %. Tuloista suurin osa eli 83,9 % koostuu verorahoituksesta, joka on yhteensä 68,3 milj. euroa. Verorahoitus kasvoi 5,2 milj. euroa eli 8,3 %. Toimintatulojen määrä on 10,3 milj. euroa ja ne kasvoivat 1,9 milj. euroa eli 22,9 %. Toimintatulojen merkittävimmän osan muodostavat maan myyntivoitot, jotka ovat 30,7 % toimintatuotoista. Investointiosan myyntitulot 4,1 milj. euroa lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,3 milj. euroa eli 46,2 %. Kunnan menojen kokonaismäärä on 82,1 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7,8 milj. euroa eli 10,5 %. Toimintamenot ovat 71 milj. euroa ja niiden kasvu oli 3 milj. euroa eli 4,4 %. Investoinnit olivat 5,2 milj. euroa, 1,8 milj. euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset ovat 2,3 milj. euroa. Vuosikate Vuoden vuosikate on 7,1 milj. euroa. Se parani 4,2 milj. euroa edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Vuosikate euroa /asukas nousi 448 euroon. Tilikauden tulos Lainakanta Tilikauden tulos on 3,3 milj. euroa, edellisen vuoden tulos oli 0,8 milj. euroa alijäämäinen. Investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan suunnitelman mukaan 0,7 milj. euroa. Tilikauden tuloksesta muodostetaan 3,2 milj. euron investointivaraus Ylikylän yhtenäiskouluun. Lisäksi terveyskeskuksen 3,6 milj. euron investointivaraus puretaan ja se muutetaan Ylikylän yhtenäiskoulun investointivaraukseksi. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu euroa. Lainakanta pieneni 3,3 milj. eurolla. Vuoden lopussa lainamäärä oli 16,2 milj. euroa, 3,3 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Lainamäärä euroa /asukas laski euroon asukasta kohti. LAINAMÄÄRÄ Lainamäärä, /asukas Lainamäärä Lainojen korot ja lyhennykset olivat yhteensä 2,9 milj. euroa eli 182 euroa / asukas, edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 3,1 milj. euroa eli 196 euroa /asukas. 24

25 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT Lainanotto 2 % Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 % Maan myyntitulot 4 % Valtionosuudet 21 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Verotulot 63 % Kempeleen kunnan kokonaistulot vuonna olivat 81,5 milj euroa, josta verorahoituksen osuus on 68,4 milj. euroa. KUNNAN KOKONAISMENOT Investointimenot 6 % Rahoitusmenot 7 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Muut kulut 1 % Henkilöstökulut 44 % Palvelujen ostot 32 % Kempeleen kunnan kokonaiskulut vuonna olivat 82,1 milj. euroa, josta toimintakulut olivat 71 milj. euroa ja investoinnit 5,2 milj. euroa. 25

26 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoiset Muutos % Muutos Toimintatuotot , ,23 22,9 % Myyntituotot , ,25 23,6 % Maksutuotot , ,72 4,4 % Tuet ja avustukset , ,25 17,3 % Muut toimintatuotot , ,01 45,6 % Toimintakulut , ,58 4,4 % Henkilöstökulut , ,56 4,3 % Palkat ja palkkiot , ,13 5,5 % Henkilösivukulut , ,43 0,0 % Eläkekulut , ,06 5,5 % Muut henkilösivukulut , ,37-17,5 % Palvelujen ostot , ,62 4,4 % Aineet, tarvikkeet , ,24 4,1 % Avustukset , ,41 3,9 % Muut toimintakulut , ,75 14,1 % TOIMINTAKATE , ,35 1,8 % Verotulot , ,46 10,2 % Valtionosuudet , ,00 2,8 % Rahoitustuotot ja -kulut , ,11-14,1 % Korkotuotot 3, ,71-99,9 % Muut rahoitustuotot , ,70 34,8 % Korkokulut , ,34-13,5 % Muut rahoituskulut , ,18 60,7 % VUOSIKATE , ,00 145,2 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,93-0,9 % Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ,22 0 TILIKAUDEN TULOS , ,93-491,0 % Poistoeron vähennys , ,76 0 Varausten lisäys , Varausten vähennys , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,17-538,6 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 14,5 12,3 Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, % 187,7 77,3 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä

27 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa / asukas TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. 2. Keskimääräiset poistot ja investoinnit TP TP TALOUSSUUNNITELMA Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Poikkeama-% -21 Selvitys poikkeaman syistä: Investointi- ja poistotason poikkeama selittyy suunnitelmavuosien suurilla investointihankkeilla. 27

28 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TUOTOT Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä ole tilikaudelta yhteensä 10,3 milj. euroa. Toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat maan myyntivoitot, jotka ovat 30,7 %, Maan myyntivoitot kasvoivat 1,2 milj. euroa eli 64,4 %. Tuet ja avustukset kasvoivat 0,1 milj. euroa eli 17,3 % ja kotikuntakorvaukset 0,15 milj. eli 297 %. KULUT Kempeleen kunnan toimintakulujen kokonaismäärä oli 71 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 3 milj. euroa eli 4,4 %. Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 36,3 milj. euroa, lisäystä 1,5 milj. euroa eli 4,3 % ja palvelujen ostot 26,1 milj. euroa, kasvua 1,1 milj. euroa eli 4,4 %. Aineet ja tarvikkeet ryhmässä kasvua oli euroa eli 4,1 %. Muutokseen on vaikuttanut kalustohankintojen euron (61,2 %) lisäys ja lämmityksen, sähkön ja veden ostojen euron (6,1 %) kasvu. Avustuksia maksettiin 3,6 milj. euroa, kasvua euroa eli 3,9 %. Perustoimeentulotukea maksettiin 0,6 milj. euroa, kasvu 4,5 % ja lasten kotihoidon tukea 1,2 milj. euroa, kasvu 0,4 %. Rahoituskulut vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa. Korkokulujen määrään on vaikuttanut tilikauden alhainen korkotaso ja lainakannan pieneneminen. TOIMINTAKATE Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen, koska verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 1,1 milj. euroa eli 1,8 %. Jos luvuista eliminoidaan maan myyntivoitot, muodostuu toimintakatteen muutokseksi 2,3 milj. euroa eli 3,8 %. 28

29 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut VEROTULOT Verotulot olivat 51,2 milj. euroa ja ne toteutuivat 106,6 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 4,7 milj. euroa eli 10,2 %. Asukasta kohti laskettuna verotulot lisääntyivät 8,7 %. Verotulojen kehitys Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä: muutos-% 7,1 % 7,2 % 6,1 % 0,6 10,2 Verotulot /asukas 2,723 2,861 3,014 2,966 3,224 Verotuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Veroprosentit Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 19,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,95 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,27 0,27 0,40 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kempeleen veroprosentteja korotettiin vuonna. VALTIONOSUUDET Valtionosuudet olivat 17,2 milj. euroa ja ne toteutuivat 101,2 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 0,5 milj. euroa eli 2,8 %. Valtionosuuksien tuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Poikkeama Kunnan peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,00 Yhteensä , , ,00 29

30 euroa Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden vuosikate 7,1 milj. euroa, edelliseen vuoteen nähden vuosikate parani 4,2 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohden laskettuna on 448 euroa, edellisenä vuonna 185 euroa. TILIKAUDEN TULOS JA YLIJÄÄMÄ Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös investointien käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. VUOSIKATE JA POISTOT Vuosikate Poistot Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin sekä lainojen lyhennyksiin. 30

31 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tulos on 3,3 milj. euroa ylijäämäinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti. Niiden avulla käytettyjen investointivarausten vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle. Investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan 0,7 milj. euroa. Tilikauden tuloksesta muodostetaan 3,2 milj. euron investointivaraus Ylikylän yhtenäiskouluun. Lisäksi terveyskeskuksen 3,6 milj. euron investointivaraus puretaan ja se lisätään Ylikylän yhtenäiskoulun investointivaraukseen. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 0,8 milj. euroa. 31

32 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHOITUS, RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kertoo siitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana Toiminnan rahavirta , ,33 Vuosikate , ,13 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,80 Investointien rahavirta , ,49 Investointimenot , ,24 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,75 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,84 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,00 0,00 Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset , ,01 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,99 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,41 Toimeksiantojen var.ja pääomien muutokset 2 900, ,72 Vaihto-omaisuus muutos 1,28-952,37 Saamisten muutos , ,53 Korottomien velkojen muutos , ,03 Rahoituksen rahavirta , ,42 Rahavarojen muutos , ,26 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,91 Rahavarat , ,65 Rahavarojen muutos , ,26 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 136,8 85,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 95,1 50,0 Lainanhoitokate 2,7 1,2 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

33 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset ) Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut ) / ( Korkokulut + Lainan lyhennykset ) Kassan riittävyys (pv) = 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maan myyntivoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaosaan ympäristön toimivuus ja turvallisuusprosessiin muihin toimintatuottoihin. Toiminnan rahavirta oli 3,8 milj. euroa ja se lisääntyi edelliseen tilikauteen verrattuna 2,7 milj. euroa. Maan myyntivoitot kirjataan myös investointiosaan maan myyntituloihin ja investointien rahavirrassa ne ovat kohdassa pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Investointien rahavirta kuvaa investointien tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Investointimenot olivat 5,2 milj. euroa ja ne lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,8 milj. euroa eli 50,6 %. Maan myyntitulot olivat 3,6 milj. euroa ja ne lisääntyivät 0,8 milj. euroa eli 29,5 %. Vuonna Investointeihin käytettiin rahaa 1,1 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 2,7 milj. euroa positiivinen. 33

34 1.000 Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta oli vuonna yhteensä 1,9 milj. euroa negatiivinen. Lainakanta pieneni 3,3 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 2,3 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 1 milj. euroa negatiivinen, koska lainoja lyhennettiin enemmän kuin nostettiin. TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 0,8 milj. euroa positiiviseksi. Vuoden rahavaroilla olisi voitu kattaa 18 päivän kassasta maksut. 34

35 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISMENOT JA TULOT TULOT 2009 Muutos% Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,36 23,7 % Verotulot , ,46 10,2 % Valtionosuudet , ,00 2,8 % Korkotuotot 3, ,71-99,9 % Muut rahoitustuotot , ,70 34,8 % Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien , ,70 72,1 % hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00-82,4 % Pysyvien vastaavien , ,75 46,1 % hyödykkeiden luovutustuotot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys , ,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 Kokonaistuotot yhteensä , ,28 7,9 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,58 4,4 % Korkokulut , ,34-13,5 % Muut rahoituskulut , ,18 60,7 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien , ,90-92,4 % hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit , ,24 50,6 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,99-3,6 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,00 0,00 Kokonaiskulut yhteensä , ,43 10,5 % 35

36 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Taseen loppusumma on 81,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 0,6 milj. euroa eli 0,8 %. Vastaavaa puolen muutokset johtuivat aineellisten hyödykkeiden 0,7 milj. euron kasvusta ja sijoitusten 0,5 milj. euron ja saamisten 0,5 milj. euron vähennyksestä. Vastattavaa puolen muutokset johtuivat vapaaehtoisten varausten 2,5 milj. euron kasvusta ja pitkäaikaisen vieraan pääoman 2,2 milj. euron vähenemisestä. V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,08 Aineettomat hyödykkeet , ,75 Tietokoneohjelmistot , ,97 Muut pitkävaikutteiset menot , ,78 Aineelliset hyödykkeet , ,87 Maa- ja vesialueet , ,73 Rakennukset , ,37 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,46 Koneet ja kalusto , ,03 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat , ,09 Sijoitukset , ,46 Osakkeet ja osuudet , ,31 Muut saamiset , ,15 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,01 Valtion toimeksiannot , ,50 Muut toimeksiannot 1 669,86 785,51 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,65 Vaihto-omaisuus 5 128, ,83 Aineet ja tarvikkeet 5 128, ,83 Saamiset , ,91 Pitkäaikaiset saamiset , ,64 Myyntisaamiset , ,60 Lainasaamiset , ,04 Muut saamiset , ,00 Siirtosaamiset 7 826,80 Lyhytaikaiset saamiset , ,27 Myyntisaamiset , ,32 Lainasaamiset 0, ,78 Muut saamiset , ,15 Siirtosaamiset , ,02 Rahat ja pankkisaamiset , ,91 VASTAAVAA , ,74 36

37 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,46 Peruspääoma , ,65 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,98 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,17 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,20 Poistoero , ,30 Vapaaehtoiset varaukset , ,90 Investointivaraukset , ,90 Vastuuvaraus TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,19 Valtion toimeksiannot , ,49 Muut toimeksiantojen pääomat , ,70 VIERAS PÄÄOMA , ,89 Pitkäaikainen , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lyhytaikainen , ,89 Lainat rah.ja vak.laitoksilta lyhennykset , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä lyhennykset , ,00 Saadut ennakot , ,75 Ostovelat , ,75 Muut lyhytaikaiset velat , ,41 Siirtovelat , ,98 VASTATTAVAA , ,74 TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 70,1 66,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 29,8 36,3 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Lainakanta , Lainakanta , / asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

38 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoisen varaukset ) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas = (( Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä))/asukasmäärä Kunnan lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Kunnan lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk - lainasaamiset ja muut lainasaamiset TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vastaavaa 1. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat osoittaa poistamatta olevan hankintamenon määrän. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. 2. Taseen erän " Aineelliset hyödykkeet " merkityn pysyvien vastaavien lisäykset ja vähennykset ovat yhteensä 0,7 milj. euroa: Maa - ja vesialueet euroa Rakennukset euroa Kiinteät rakentet ja laitteet euroa Koneet ja kalusto euroa Keskeneräiset hankinnat euroa 3. Taseen erän " Osakkeet ja osuudet " sisältyvät Kuntayhtymäosuudet Tytäryhtiöt Osakkuusyhteisöt Muut osakkeet 6,6 milj. euroa 2,2 milj. euroa 1,2 milj. euroa 1,2 milj. euroa Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kuntayhtymäosuuksiin on tehty arvonalennus ,22 euroa, koska vuonna 2006 perussopimuksen peruspääoma on jaettu uudelleen jäsenkuntien osuuksiin asukaslukujen suhteessa. Lisäksi vuodelta 1997 on tehty takautuvasti ,16 euron oikaisu johtuen valtionosuuksien huomioimisesta tasearvoissa. 38

39 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Vastattavaa 4. Taseen molemmilla puolilla olevissa " Toimeksiantojen varat / pääoma " - erissä ovat kunnan välittämät asuntolainat ja veteraanien kuntoutusrahat. 5. Taseen erä " Pitkäaikaiset saamiset " ovat Myyntisaamiset: Maan myyntisaamiset 1,0 milj. euroa Muut saamiset Jälkirahoitteiset valtionosuussaatavat Linnakankaan koulu Taseen erään " Lyhytaikaset saamiset " sisältyvät seuraavat erät: Myyntisaamiset Kunnan erääntyneet saatavat ovat euroa. ( euroa) Muut saamiset: Alv - saaminen 0,4 milj. euroa Jälkirahotteinen valtionosuussaatava 0,4 milj. euroa Siirtosaamiset Kela: työterveyshuollon korvaus 0,2 milj. euroa Päivähoidon joulukuun laskutus 0,1 milj. euroa Vuodelle 2011 kuuluvat laskut 0,1 milj. euroa 7. Rahat ovat 3,9 milj. euroa 1. Taseen erä " Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset " eriteltyinä: Euroa Muutos Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus ( TK - laajennus) Investointivaraus ( Ylikylän yhtenäiskoulu) Investointivaraus ( Ylikylän yhtenäiskoulu) Poistoerot ja varaukset yhteensä: Taseen erän " Pitkäaikainen vieras pääoma " yhteenlasketut lainat: * Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 2,5 milj. euroa * Lainat julkisyhteisöiltä 9,5 milj. euroa * Yhteensä 12 milj. euroa 3. Taseen erän " Lyhytaikainen vieras pääoma " * Seuraavan vuoden lainojen lyhennykset 2,3 milj. euroa * Lyhytaikainen laina 2,0 milj. euroa * Ostovelat, seuraavana vuonna erääntyvät laskut 2,8 milj. euroa * Siirtovelat, lomapalkkavelka palkansaajille 3,1 milj. euroa 4. Taseen erä " Muut lyhytaikaiset velat " * Ennakonpidätysvelka 0,6 milj. euroa * Vakuutusmaksut 0,1 milj. euroa 39

40 Taseen ulkopuoliset erät Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut 1. Leasing - vastuut tulevina vuosina erääntyvät erääntyvät Peruspalveleluprosessi , ,94 Tukipalvelut , ,86 Yhteensä: , ,80 2. Takauksia jäljellä Milj. euroa Kiinteistö Oy Kempeleenkartano 14,1 14,7 Kempeleen Vesihuolto Oy 0,0 0,0 Lakeuden keskuspuhdistamo Oy 1,7 1,3 Technocenter Kempele Oy 0,0 0,0 Hovilan Palveluyhdistys Ry 0,1 0,2 Yhteensä 15,9 16,2 3. Kunnan osuus kuntien takauskeskuksen takausvastuista ,55. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskaskuksen rahastosta ,33. (Laki kuntien takauskeskuksesta turvata kuntien yhteinen varainhankinta.) 4. Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Kaavakorvaukset kunnalle ,10 Kunnalle aiheutuvat kustannukset ,29 Lisäksi kunnalle syntyy katualueiden ja puistojen rakentamisvelvoitteita. 5. Kunnan vuokravastuut Kiinteistö Oy Kempeleenkartano ,00 Nordea Rahoitus Suomi Oy ,74 6. Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Kokkokankaan päiväkoti ,00 Linnakankaan koulu ,00 7. Arvonlisäveron palautusvastuut 2,5 milj. euroa Vuonna valmistuneen rakennuksen ( uudisrakentaminen tai perusparantaminen ) käyttötarkoituksen muutos viiden seuraavan vuoden aikana tai vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos kymmenen seuraavan vuoden aikana edellyttää mahdollisesti alv:n palauttamista. 8. Kunnan saamat rakennusurakoiden pankkitakaukset ovat 0,2 milj. euroa. 40

41 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion toteutuminen on kuvattu kunnanvaltuuston hyväksymän sitovuustason mukaan. Talousarvion toteutumisvertailussa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, tulostavoitteiden, investointien ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma Poikkeama (ulkoiset ja sisäiset) ja muutokset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 TILIKAUDEN TULOS

42 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot toteutuivat 2,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Suurimmat ylitykset muutettuun talousarvioon nähden tiliryhmätasolla olivat muissa toimintatuotoissa 1,7 milj. euroa ja myyntituotoissa 0,5 milj. euroa. Peruspalveluprosessin myyntituotot toteutuivat 0,3 milj. euroa ja tuet ja avustukset 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Ympäristön toimivuus ja turvallisuusprosessin muut toimintatuotot ylittyivät 0,3 milj. euroa ja myyntituotot 1,6 milj. euroa. Tukipalvelukeskuksen toimintatuotot toteutuivat tuloperusteiden tarkistuksista johtuen alkuperäisen talousarvion mukaisesti. TOIMINTAKULUT Toimintakulut toteutuivat 1,1 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Suurimmat ylitykset olivat henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa. Peruspalveluprosessin toimintakulut toteutuivat 1 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Suurimmat poikkeamat olivat lasten ja nuorten yhteisöllisessä kasvussa (1,1 milj. euroa) ja terveys- ja toimintakyvyssä (0,2 milj. euroa ). Sosiaalinen turvallisuus alaprosessissa menot toteutuivat 0,2 milj. euroa pienempinä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessissa menot toteutuivat 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. TOIMINTAKATE VUOSIKATE Toimintakate toteutui 1,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempana Verotulot 51,2 milj. euroa toteutuivat 3,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. VEROTULOT Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien kertymä 17,2 milj. euroa oli 0,2 milj. euroa talousarviota suurempi. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat 0,3 milj. euroa talousarviota parempina, mikä johtuu lainamäärän pienenemisestä. Vuosikate muodostui 5 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Poistot toteutuivat talousarvion mukaisina. TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tulos muodostui 3,3 milj. euroa ylijäämäiseksi ja oli 5 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. 42

43 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 1000 euroa Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma Poikkeama ja muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikasten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var.ja pääomien muutokset 3 3 Vaihto-omaisuus muutos 0 0 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos 795 Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 6,6 milj. euroa talousarviota parempana. Rahoituksen rahavirta toteutui 5,8 milj. euroa talousarviota parempana. Rahavarojen muutos yhteensä oli 1,2 milj. euroa talousarviota parempi. Toiminnan rahavirran talousarviota parempi toteuma johtui talousarviota parempana toteutuneesta vuosikatteesta, jonka muodostumista on käsitelty tuloslaskelman toteutumisvertailussa. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 1,8 milj. euroa talousarviota suurempina talousarviota suurempien pysyvien vastaavien luovutustulojen vuoksi. Kun investoinnit toteutuivat 3 milj. euroa talousarviota pienempinä ja pysyvien vastaavien luovutusvoitot toteutuivat talousarviota 2,3 milj. euroa suurempina. Investointien rahavirta toteutui 3,0 milj. euroa talousarviota pienempänä. Merkittävimmät vaikutukset rahoituslaskelmaan oli vuosikatteen toteutuminen talousarviota paremmin, investointien toteutuminen talousarviota pienempinä ja lainakannan muutoksella. Talousarviossa pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi arvioitiin 6,5 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Lainakanta pieneni 3,3, milj. eurolla. 43

44 Talousarvion toteutuminen Käyttötalous KÄYTTÖTALOUS TOTEUTUMISVERTAILU PROSESSEITTAIN Talousarvio Toteutuma Poikkeama Muutokset Poikkeama muutoksen jälkeen KANSALAISKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Vapaa - aika Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveys ja toimintakyky Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sosiaalinen turvallisuus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate PERUSPALVELUPROSESSI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS PROSESSI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TUKIPALVELUKESKUS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Henkilöstömäärä

45 Talousarvion toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Määrärahat 1000 euroa Tuloarviot 1000 euroa Talousarvio TA:n muutokset TA muut. jälkeen Toteutuma Poikkeama Talousarvio TA:n muutokset TA muut. jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA YHT KANSALAISKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yht.kasvu Vapaa - aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikäänt. hoiva ja huolenpito YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS TUKIPALVELUKESKUS TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Rakennukset Muut pitkävaikutteiset menot Kunnallistekniikka Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet RAHOITUSOSA Antolainasaam. lisäys Antolainasaam. vähennys Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähenn Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ

46 Lapsia Kempeleen kunta Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen PALVELUSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN Kunnanhallitus hyväksyi palvelusopimukset Palvelusopimuksia tehtiin yhteensä seitsemän, joista viisi koski peruspalveluita, yksi ympäristöpalveluita ja yksi tukipalveluita. Palvelusopimuksia muutettiin vuoden aikana kaksi kertaa: huhtikuussa kunta-alan virka- ja työehtosopimusten vaikutusten johdosta ja marraskuussa lisääntyneiden peruspalveluiden palvelutarpeiden vuoksi. Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun toimintakate ylittyi n eurolla muutetun palvelusopimuksen. Varhaiskasvatus Kunnallisia päivähoidon palveluja tarjottiin 30 lasta pienemmälle määrälle kuin palvelusopimuksessa oli tilattu. Sen sijaan yksityisen päivähoidon tilaus ylittyi 20 lapsella. Kuva. Kunnallisessa päivähoidossa (päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, esiopetus ja perhepäivähoito) hoidetut lapset vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 697 Päivähoidon kysyntä alkoi kasvaa alkuvuodesta. Syksyllä palvelusopimusta muutettiin ja siihen sisällytettiin 8 lapsen ryhmäperhepäiväkoti. Kunnallisessa hoidossa oli vuonna 24 lasta enemmän kuin vuonna

47 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Kuva. Vuonna kunnallisessa hoidossa olleiden lasten lukumäärät hoitomuodoittain Päiväkodit Esiopetus Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito 251 Perusopetus, esiopetus, APIP ja lukio Kuva. Opetuksen oppilasmäärät TP 2008 TP 2009 TA TP Perusopetus Esiopetus Koululaisten APIP-toiminta Lukio Opetus yhteensä Perusopetuksen oppilasmäärän arvio toteutui likipitäen ennakoidusti. Tuotehinta ( /oppilas) toteutui tilinpäätöksessä noin 300 suurempana kuin palvelusopimuksessa. Lukion oppilaskohtainen hinta toteutui noin 130 suurempana ja oppilaiden määrä yhdeksän oppilasta pienempänä. 47

48 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tilaajan tuoteryhmä Varhaiskasvatus Tuottajan tuote TA+muutos TP Määrä Hinta Yhteensä Määrä Hinta Yhteensä Päiväkotihoito /lapsi/kk (sis. erityisph) , , Ryhmäperhepäivähoito/ /lapsi/kk , , Perhepäivähoito /lapsi/kk , , Yksityinen päivähoito /lapsi/kk (sis. lakisäät. ja kunnallisen tuen) , , Kotihoidontuki, lakisääteinen /lapsi/kk , , Kotihoidontuki, kunnallinen /lapsi/kk , , Avoin varhaiskasvatus, asiakas/kk , , Esiopetus päivähoidossa /oppilas/vuosi Tuoteryhmä yhteensä Perusopetus Määrä Hinta Yhteensä, Määrä Hinta Yhteensä, Perusopetus vuosiluokilla 1-6,oppilas (sis. osittain yksilöllistetyt) Perusopetus vuosiluokilla 7-10, oppilas (sis. osittain yksilöllistetyt) Mukautettu opetus, luokkamuotoinen 1-4, oppilas Harjaantumisopetus (EHA 1), oppilas EHA 2 - opetus, oppilas Tuoteryhmä yhteensä Esiopetus Esiopetus ( 4 h/päivä), oppilas/vuosi Tuoteryhmä yhteensä Koululaisten APIP-toiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilas Tuoteryhmä yhteensä Lukio Lukio-opetus, oppilas Tuoteryhmä yhteensä Nuorisotyö Nuorisotyö, kokonaiskustannukset Tuoteryhmä yhteensä Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu yhteensä Vapaa-aika Tuote TA+muutos TP Määrä Hinta Yhteensä Määrä Hinta Yhteensä Kansalaisopisto, opetustunti , , Kirjasto, asukas , , Tapahtumat, asukas , , Liikuntapalv elut, asukas , , Virkistysuimala, käv ijä , , Kansalaisopiston opetustunteja kertyi jonkin verran vähemmän kuin suunniteltiin, mutta kasvua tapahtui kuitenkin vuoteen 2009 verrattuna. Virkistysuimalan kävijämäärän tavoitteet asetettiin palvelusopimuksessa kävijään ja tavoite toteutui suunnitellusti. Bruttohinta /kävijä laski edellisestä vuodesta 6,39 eurosta 5,59 euroon. Muiden vapaa-ajan palveluiden eli tapahtumien, liikunnan ja kirjaston toiminta toteutui suunnitellusti. 48

49 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Terveys ja toimintakyky Avosairaanhoidon vastaanoton lääkäri- ja hoitajakäyntimäärät ovat lisääntyneet edellisistä vuosista. Palvelusopimukseen verrattuna avosairaanhoidon käyntejä oli n. 10 % enemmän. Diagnostisten tutkimusten (röntgen ja laboratorio) kustannukset ylittyivät n. 5 % palvelusopimustasosta, mutta avosairaanhoidon hoitotapahtumat eli käynnit edellyttävät näitä diagnostisia tutkimuksia. Terveydenhuollon suoritteet ylittyivät neuvola- ja kouluterveydenhuollossa noin 7 %:lla. Suun terveydenhuollossa kokonaiskäynnit alittuivat hieman sijaisten puutteesta johtuen. Terveyskeskussairaalan hoitopäivät ylittivät palvelusopimustason n 240 hoitopäivän (n1.5 %) verran. Muihin kuntiin myytiin keskimäärin 4.1 hpv /vrk eli hiukan talousarviossa ennakoitua enemmän. Maksutuottoja kertyi ennakoitua enemmän mutta myös henkilöstömenot ylittyivät. Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset (PPSHP + muut) asukasta kohden laskettuina ovat n. 814 /asukas/v (kasvua n 1 % eli n 12 /asukas/v ), hoitopäivät vähenivät n 0.5 %, avokäynnit vähenivät n 3 %, hoitojaksot lisääntyivät n 2.9 %. PPSHP:n erikoissairaanhoidon palveluja käytti noin 4800 kuntalaista (kasvu 3 %). Kuva. Erikoissairaanhoidon menojen kehitys 2004 TA TA2011 Yhteensä,

50 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen TA + MUUTOKSET /1-12 kk Tilaajan tuoteryhmä Tuottajan tuote Määrä Hinta Yhteensä, Määrä Hinta Yhteensä, Avosairaanhoidon vastaanotto Asiakaskäynti, lääkäri, /käynti , , Asiakaskäynti, hoitaja, /käynti , , Puhelinpalv elu, kontakti , , Asiantuntijapalv elut, v uosikustannus Laboratorio, v uosikustannukset Röntgen, v uosikustannukset (22796,53/12 kk muille tryhmille) Laboratorio ja röntgen, v uosikustannukset Ulkopuolinen kiireellinen hoito, v uosikustannus OSYP 2112 käyntiä Muut kunnat ja ky 403 käyntiä (keskihinta 117,09 ) Tuoteryhmä yhteensä Kuntoutus Puheterapia, /käynti , , Fysioterapia, /käynti , , Lääkinnällinen kuntoutus, v uosikustannus Veteraanikuntoutus, /v eteraani Tuoteryhmä yhteensä Mielenterveyspalvelut Mielenterv eyspalv elut, asiakaskäynti /käynti , , Tuoteryhmä yhteensä Terveydenhoito Äitiysneuv olapalv elut hoidetutu raskaudet, /raskaus , , Lastenneuv olapalv elu, asiakaskäynti, /käynti , , Koulututerv eydenhuolto, asiakaskäynti, /käynti , , Opiskeluterv eydenhuolto, asiakaskäynti, /käynti , , Kutsunnat, asiakas, /kutsuttav a , , Seulonnat, /käynti (1410 kutsuttav aa) , , Tuoteryhmä yhteensä (määrässä yhteensä käynnit) Suun terveydenhuolto Perushammashuolto, asiakaskäynti, /käynti , , Oikomishoito, asiakaskäynti, /käynti , , Välinehuolto muille toiminnoille Tuoteryhmä yhteensä Terveyskeskussairaala Hoitopäiv ä, /hpv, myytyjä 1504 hpv /65 ostettuja , , Tuoteryhmä yhteensä Tukipalvelut Hälytysv almius, v uosikustannus(67168,33 tuloja Oulunsalolta) Ilmaisv älinejakelu, v uosikustannus Tuoteryhmä yhteensä Erikoissairaanhoito PPSHP, v uosikustannus Muut, v uosikustannus Tuoteryhmä yhteensä Terveys ja toimintakyky

51 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Sosiaalinen turvallisuus Marraskuussa kunnanhallitus lisäsi palvelusopimukseen lastensuojelun ja vammaispalveluiden ostopalveluita. Vuoden lopussa kuitenkin sosiaalinen turvallisuus alaprosessi kokonaisuutena alitti toimintamenot eurolla. Vuonna 2009 voimaan tullut vammaispalvelulaki ja asiakasmäärän kasvu ovat lisänneet hieman henkilökohtaisten avustajien ja kuljetuspalveluiden kysyntää. Vammaispalvelut toteutuivat sopimuksen mukaisesti lukuun ottamatta mielenterveyspalveluasumista, jossa asumispäivien määrä väheni. Kehitysvammahuollossa laitoshoidon siirtoa palveluasumiseen jatkettiin. Muutoksen seurauksena kustannukset pysyivät samalla tasolla, mutta palveluita (hoitopäiviä ja asumisvrk) pystyttiin järjestämään keskimäärin kolmelle asukkaalle edellisvuotta enemmän. Asumisvuorokauden hinta kunnan omassa asumisyksikössä oli 88, ostopalveluina toteutetuissa palveluasumisyksiköissä keskimäärin 135 ja laitoshoidossa 241. Lastensuojelun kustannukset laskivat edellisvuodesta noin Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ei tavoitteen mukaisesti kasvanut ja kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Avohuollossa kuitenkin jäätiin jälkeen tavoitteista. Uuden perhetyöntekijän panoksella arvioitiin saatavan avohuollon piiriin lisää perheitä, mutta perheiden määrä sen sijaan laski edellisvuoden tasosta ja kustannukset ylittivät arvion. Perhetuvan toiminta toteutui suunnitellusti. Päihdepalveluissa asiakkaiden määrät ja eurot jäivät alle palvelusopimuksen johtuen osittain palvelutarjoajien puutteesta. Tukityöllistäminen toteutettiin 45 työttömälle. Nuorten kesätyöpaikka toteutettiin 49:lle nuorelle. 51

52 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen TA + muutokset TP Tuoteryhmä Tuottajan tuote M äärä Hinta Yhteensä, M äärä Hinta Yht., Toimeentuloturva Toimeentulotukipalvelu, /käsitelty päätös , , Perustoimeentulotuki, /talous , , Tarveharkintainen toimeentulotuki, /talous , , Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki, /talous , , Tuoteryhmä yhteensä Vammaispalvelut Asumispalvelu, /vuorokausi , Kuljetuspalvelut, /asiakas , , Asunnon muutostyöt, /asiakas , , Välineet, koneet ja laitteet, /asiakas , , Henkilökohtainen avustaja, /asiakas , , Tulkkipalvelut, /asiakas , Autoavustukset, /asiakas , , Aamu- ja iltapäivähoito, /asiakas , Sopeutumisvalmennus, /asiakas , MT palveluasuminen, /vuorokausi , , Vammaispalvelujen hallinto, /as , , Kehitysvammahuolto Avohuollon ohjaus, /asiakas , , Asumispalvelu, oma tuotanto /vrk , , Asumispalvelu, tilapäinen /vrk Perhehoito, tilapäinen /vrk , , Päivähoito, /asiakas , , Palveluasuminen, /vrk , , Laitoshoito, /vrk , , Työkeskus, työtoiminta /päivä , , Työkeskus, päivätoiminta /päivä , , Tuoteryhmä yhteensä

53 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Lastensuojelu Avohuollon tukitoimet, /lapsi , , Avohuolto, perhetyöntekijät, /perhe , , Avohuolto, perhetyö (perhetupa), /perhe , , Avohuolto, perhekuntoutus, /hp , , Avohuolto, erityisnuorten työllist., /hlö , , Avohuolto, kesäkotitoiminta, /lapsi 15 93, , Avohuolto, perhehoito /vrk , Avohuolto, perhekotihoito /vrk , , Avohuolto, laitoshoito /vrk , Sijaishuolto, perhehoito, /hoitopäivä , , Sijaishuolto, perhekotihoito, /hoitopäivä , , Sijaishuolto, laitoshoito, /hoitopäivä , , Jälkihuolto, /asiakas , Lastenvalvoja Perheoikeudellinen palvelu, /perhe , , Tuoteryhmä yhteensä Päihdepalvelu Avohuolto, /asiakas , , Laitoshoito, /asiakas , , Palvelu- ja tukiasuminen, /asiakas , Päihdehuoltopalvelu, /asiakas , , Tuoteryhmä yhteensä Koulukuraattorit Koulukuraattoripalvelu, /oppilas , , Tuoteryhmä yhteensä Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta, /asiakas , , Tuoteryhmä yhteensä Työllistäminen Tukityöllistäminen, /työllistetty , , Nuorten kesätyöllistäminen, /nuori , , Yhdistysten tukityöllistäminen, /tukikk , ,5 218, Tuoteryhmä yhteensä Muut sosiaalitoimen palvelut Muu palvelu Tuoteryhmä yhteensä Sosiaalinen turvallisuus yhteensä

54 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toiminta vastasi pääosin palvelusopimusta. Painopisteen siirtämisessä laitoshoidosta ja palveluasumisesta avohoitoon ja ennaltaehkäisevään toimintaan oli haasteita. Säännöllisen kotihoidon piiriin siirtyi kahdeksan uutta asiakasta (palvelusopimuksessa +10 asiakasta). Palveluasumisessa hoitopäivien määrä jäi noin 670 hoitopäivää alle sopimuksen, mutta keskimääräinen hinta nousi 5 yli sopimuksen. Kotihoidon palvelut järjestettiin tavoitteiden mukaisen palvelurakenteen rajoissa lukuun ottamatta omaishoidon tukea. Omaishoidon piirissä oli keskimäärin 16 yli 75 vuotiasta (vuonna ). Kuva. Yli 75-vuotiaiden palveluiden käyttö joulukuussa Kotona ilman säänn. tukea (78 %) 59 Säännöllisenkotihoidon piirissä (11 %) Omaishoidon tuella (2,5 %) Tehostetussa palveluasumisessa (7 %) 434 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2,7 %) 54

55 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen TA + muutokset TP Tuottajan tuote Määrä Hinta Yhteensä Määrä Hinta Yhteensä Kotihoito Ennaltaehkäisev ä työ, käynti , , Arv iokäynti/hoitoneuv ottelu, käynti , , Tilapäinen kotihoito, käynti , , Säännöllinen kotihoito, asiakas Tuoteryhmä yhteensä Tukipalvelut Kotipakkausateria , , Ateriapalv elut palv elukeskuksessa, lounas , , Ateriapalv elut palv elukeskuksessa, muut , , Vaatehuolto /palv elu , , Saunapalv elu /tunti (tuntipalkka sos.kuluineen) Siiv ouspalv elu /tunti Kuljetuspalv elut /kpl , , Turv apalv elut /kpl/v uosi , , Tuoteryhmä yhteensä Päivä- ja virkistystoiminta Päiv ätoiminta /toimintapäiv ä , Tuoteryhmä yhteensä Palveluasuminen Palv eluasuminen, hoitopäiv ä , , Tuoteryhmä yhteensä Omaishoidon tuki Omaishoidontuki, asiakas , , Tuoteryhmä yhteensä Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito

56 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Ympäristöpalveluissa kylmä ja luminen talvi aiheutti toimintamenojen ylityksen ja tuotehintojen nousun yli palvelusopimuksen etenkin tilapalveluissa ja ympäristön kunnossapidossa. Myös kunnan kiinteistöissä suoritetut kuntoselvitykset kasvattivat tilapalveluiden menoja. Tulojen ylitykset olivat 1,8 M, joista muita kuin maanmyyntitulojen ylityksiä noin Tulojen ylitykset kattoivat miltei kaikki menojen ylitykset. Tilaajan tuoteryhmä Tuottajan tuote Määrä Hinta/yksikkö Yhteensä Määrä Hinta/yksikkö Yhteensä Ympäristöpalveluiden johto Johto, v uosikustannus Ympäristön kunnossapito TA + muutokset TP Liikenneväylät Katujen kunnossapito, km Kev yen liikenteen v äylien kunnossapito, km Liikennev iheralueet, ha Kunnan av ustamat tiet, km Muut yksityistiet, km Yleiset alueet Maa- ja metsätilat, v uosikustannukset Palopostit, kpl Maanläjitysalue, kpl Puistot Leikkikenttien kunnossapito, kpl Puistojen kunnossapito, ha Liikunta-alueet Urheilukeskuksen kunnossapito, kpl Lähiliikunta-alueiden kunnossapito, kpl Kuntoratojen/hiihtolatujen kunnossapito, Uimapaikat, kpl Rinnetoiminta, kpl Tuoteryhmä yhteensä Tilapalvelut Asuntotoimi, v uosikustannus Kiinteistöjen hoito, k-m , , Kiinteistöv iheralueet, m , , Kiinteistöjen kunnossapito, k-m , , Kiinteistöjen muu ylläpito , , (sähkö,v esi, lämpö, poistot, ym) Tuoteryhmä yhteensä Maankäyttö, valvonta ja suojelu Kaavoitus Osayleiskaav ojen v almistelu, kokonaishinta Kunnan omistaman maan Yks.omistaman maan as.kaav a, ha Kaav ojen ylläpito, ha Päätösten v almistelu, päätös (sisältö) Asiantuntijapalv elut, kokonaisv uosikust Mittaus Pohjakartan laadinta, ha Rak.paikan laskenta ja merkintä, tontti Kunnallistekniikan mittaustyöt, kok.hinta Karttatuotanto, karttojen lkm Asiantuntijapalv elut, tunti Maanomaisuuden Maanhankintatyö, kokonaishinta hallinta Maanv uokraus, m , , Markkinointi ja myynti, kokonaishinta Rakennusvalvonta Rakennuslupapäätös, kpl Toimenpidelupa, kpl Muut luv at ja päätökset, kpl Pelastustoimi Pelastustoimi, ostot, v uosikustannus Vss-toiminta, v uosikustannus Tuoteryhmä yhteensä Ympäristön toimivuus ja turvallisuus yhteensä

57 Talousarvion toteutuminen Palvelusopimusten toteutuminen Tukipalvelukeskus Palvelusopimuksen kokonaishinta ylittyi eli 0,6 %. Oleelliset poikkeamat johtuvat ateriapalveluiden arvioitua suuremmista suoritemääristä: terveyskeskuksen ateriamäärät poikkesivat 16 % ja koulu- ja päiväkotiateriamäärät 12 % arvioidusta. Yksikköhinnat toteutuivat tilausta pienempinä (tk 3,34 -> 3,15 ja koulut/phoito 2,03 -> 1,94 ). Tietohallintopalveluissa palveluiden arvioitua suurempi osto aiheutti toimintamenojen ylityksen. TALOUSARVIO + muutokset TOTEUTUMA Tuottajan tuote Määrä Yksikköhinta Yhteensä Määrä Yksikköhinta Yhteensä Hallinto vuosikustannukset , Tietohallinto- työasemat, oppilaat , , palvelut Om-keskuksen palvelut, oppilaat , , Talous-, palkka- ja henkilöstöhal linto Toimisto-, hankinta- ja logistiikkapal velut Ateria- ja puhdistuspal velut Hallinto, tehotyöasema , , Hallinto, perustyöasema , , Hallinto, käyttäjätili ja helpdesk , , Ulkopuolelle tarjottavat palvelut , ,00 Talouspalvelut, hlötyövuosi , , Talouspalvelut, viennit , , Palkkalaskenta/henkilöstöpalvelut, palkansaajat Henkilöstöpalvelut, hlötyövuosi , , Palkanlaskenta, palkkapussi , , Toimistopalvelut, hlötyövuosi 19, , , , Vahtimestaripalvelut, hlötyövuosi , , Neuvonta kunnantalo, , , kokonaiskustannus Kopiointipalvelut, kopiot , , Puhelinpalvelut, liittymät , , Hankinta- ja logistiikkapalvelut, hlötyöv Ateriapalvelut, terveyskeskuskeittiön ateriapaketti Ateriapalvelut, koulujen ja pk:n ateriapaketti , , , , , , Ateriapalvelut ulkopuolisille , ,00 Puhdistuspalvelu, tuntihinta 19, , Puhdistuspalvelu, puhtaustaso 1, m2 Puhdistuspalvelu, puhtaustaso 2, m2 Puhdistuspalvelu, puhtaustaso 3, m2 Puhdistuspalvelu, puhtaustaso 4, Tukipalvelukeskus m2 yhteensä

58 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN KANSALAISKUNTA Konsernihallinto Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteerit Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys ei laske Kempele on turvallinen asuin- ja työpaikka/ kevyen liikenteen turvallisuus parantunut Metsärinteen kaavaluonnos sisältää ekotontteja Asuntorakentaminen 98 %:sti kaavojen mukaista Kuntayhteisön voimavarat ovat käytössä, Aloitteiden käsittely max 3 kk Asukastyytyväisyyskysely Joukkoliikenteen käyttö Tonttivaranto ekorakentamiseen Kaavoituksella ohjaaminen Äänestysaktiivisuus (vaalivuosina) Aloitteet Tyytyväisyys kuntaan laajalla asuinkuntaindeksillä vertailuryhmän paras KAPA-tutkimuksessa 86% tyytyväisiä asuinalueiden turvallisuuteen Seutulippujen kysyntä vähentynyt, tyytymättömyys julkisen liikenteen hoitoon lisääntynyt Metsärinteen laajennuksessa selvitetään mahdollisuutta ekorakentamiseen Asuntorakentaminen tavoitteen mukaista Ei vaaleja Aloitteita saapunut 26 kpl, joista valmiita 18 kpl, joista käsitelty alle 3 kk:n kuluessa, niistä 15 kpl (2 vk:ssa 11 kpl) Vierailu kunnan internet sivuilla lisääntyvät Tyytyväisyys tiedottamiseen ei laske Tyytyväisyys tiedottamiseen Kunnan kotisivuilla vierailuja 582 /pv. KAPA -tutkimuksessa 73 % vastaajista piti tiedottamista hyvin hoidettuna (2009, 73%) Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva Kyselyjen tulokset ja vertailu muihin Oulun seudun kuntiin Kempele on hyvä paikka elää, asua ja yrittää Tyytyväisten osuus vertailuryhmässä korkea sekä yritystoiminnan edistämisessä että rakennetun ympäristön viihtyisyydessä (KAPA) 58

59 Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja -väylät Monipuolinen asuntotarjonta Toimivat yrityspalvelut Tyytyväisyys liikenneoloihin ja - turvallisuuteen ei laske Hankkeet etenevät Metsärinteen kaavaan AO tontteja 160 kpl Vuokra-asuntojen määrä pysyy ennallaan Ratkaisun yrityspalveluiden järjestämisestä vuoden aikana Kuntalaistyytyväisyys Hankkeiden eteneminen Myytävien tonttien varanto erityyppiseen asuntorakentamiseen Vuokra-asuntojen määrä ja laatu Myytävien asuntojen ja myytävien tonttien saatavuus Kontaktien lkm Uusien yritysten/työpaikkojen määrä/muutos Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Tyytyväisyys liikenneoloihin sekä autoliikenteen että kevyen liikenteen osalta vertailu-ryhmässä korkea Uusien liikenneratkaisujen pohjaksi tehty selvityksiä Myytävien AO-tonttien varanto 200kpl Metsärinteen ja Linnakankaan kaavoissa, rivitalotontteja 20kpl, Vuokra-asuntoja ja tontteja hyvin saatavilla Sopimus solmittu Uusyrityskeskuksen kanssa Yritysten määrä kasvanut n. 30:llä vuosittain Maareservi ja yritystonttien rakennusoikeus pysyy vähintään nykytasolla Maareservi kaavoitusta varten, ha Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k-m2 Raakamaata kaavoitukseen yli 400 ha, yritystontteja 30kpl Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämis- Palveluiden järjestämistä Uudistusten eteneminen Palvelustrategian ja tuotantotapojen uudistaminen on linjattu palvelustrategiassa ja vaikutus palveluihin laadinta aloitettu. Yhteistoiminta-alueesta on tehty päätös Yhteistoiminta kolmannen sektorin kanssa on lisääntynyt Pirilä-hankkeen yhteydessä Yhteistyöhön seurakunnan kanssa on löytynyt uusia muotoja Tuotanto taloudellista ja tehokasta/ Toimintakate/asukas kasvu jää alle Oulun seudun keskiarvon Kustannuskehitys ja vertailu Yhteistoiminta-alueen valmistelu käynnissä. Lisääntynyt. Toteutui. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen Luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet ka. väh.3,5 Luottamushenkilöiden itsearviointi Valtuutettujen valiokuntatyön arviointi /1: 70 % kyselyyn vastanneista oli samaa tai osittain sa- 59

60 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto maa mieltä väitteen Koen, että omat vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät kanssa. Koen, että valiokunnan vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät väitteen kanssa oli vastanneista 70 % samaa tai osittain samaa mieltä. Yhteistyön toimivuus ka. väh. 3,5 Toimintamallin ohjausryhmän arviointi Ohjausryhmän väliarviointi 9.6. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Strategiaan sitoutuminen ka. väh. 4 Tyytyväisyys esimiestoimintaan ei laske Arviointimalli käyttöön Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset Toimintamallin ohjausryhmän arviointi USO/Itsearviointi haastattelun tulos :Valtuuston hyväksymä strategia ohjaa aidosti poliittista päätöksentekoa ka 4,25 (asteikko 1-5) Kehityskeskustelut käyty 100 %:sti Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa, nykytaso selvitetään Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Kehityskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kehityskeskusteluiden määrä noussut ,6 %- yksikköä. Kehityskeskustelukoulutukset järjestetty. Työhyvinvointikyselyyn vastanneista 79,6 % käynyt kehityskeskustelun. Osaava henkilöstö Yhtenäinen rekrytointiprosessi määritellään Tehtävänimike ja kelpoisuusehdot päivitetään Kehityssuunnitelmat sisällytetään kehityskeskusteluihin Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö Kehityskeskustelut (kehittymissuunnitelmien laadinta) Työhyvinvointikyselyn tulokset tiedonkulusta noussut ,14 %-yksikköä (3,77) Rekrytointikoulutus esimiehille. Kelpoisuusehtojen päivitys aloitettu varhaiskasvatuksesta. Lakeudelle luodaan yhteinen rekrytointiprosessi. Kehityssuunnitelma osa kehityskeskustelulomaketta. 60

61 Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Työn vaativuuden arviointia aloitetaan Valmentavan johtamisen koulutus kaikille esimiehille Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Työnvaativuuden arviointijärjestelmät (KVTES ja TS) luotu. Arvioinnit käynnistetty kirjasto, sosiaalinen turvallisuus, teknisten esimiehet. Työterveyshuollon ja työsuojelun toimivuus: yhteistyön parantaminen Työ hyvinvointia edistävän toiminnan tukemine, Tyky seteli käyttöön Työpaikkaliikunnan pilottihanke Työterveyshuollon raportit Tyytyväisyys työterveyshuoltoon Tapaturmatilastot Työsuojelutarkastusten kehotukset minimiin Säännöllinen raportointi luotu. Työsuojelutarkastuksissa 2 kehotusta vaarojen arvioinnista. Tyky-seteli käytössä. Koko henkilöstölle järjestetty työhyvinvointiluentosarja sekä työhyvinvointitori. Pilottihanke toteutettu sairaalassa ja ikääntyvien hoiva ja huolenpidossa. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino 2,9 % /4,9 % Toimintakatteen kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun 1,8 % / 8,2 % Palvelusopimusten laadinta Enintään 1457 /as Talousarviota noudatetaan Seurantaraportti Palvelusopimukset vastaavat käytettävissä olevia resursseja Tulopohjan turvaaminen Työllisyys on valtakunnan keskiarvoa korkeampi Verotulot/asukas valtakunnan keskiarvoa korkeammat 2994 /as Kunnan väestönkasvun hallinta Suunnitelmallinen ja hallittu väestönkasvu Väestömäärä , 330 as, 2,1 % Pääomatulojen tulorahoitusosuus Velkaantumisen taso Talousarvion pitävyys Kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden taloussuunnitelmien pitävyys Palvelusopimusten pitävyys Yritysten ja työpaikkojen kehitys Työttömyys Verotettavat tulot /asukas Toteutunut/tavoiteltu väestönmuutos 1,023 /as Käyttötalousosan ylitykset: tulot 2,7 milj., menot 1 milj.. Investointiosan tulojen ylitykset 2,3 milj. ja menojen alitukset 0,7 milj.. Lasten ja nuorten palveluissa palvelusopimuksen kokonaissumma ylittyi noin 1 milj. eurolla. 3,224 /as 61

62 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto KANSALAISKUNTA TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatuotot ,7 Myyntitulot ,7 Maksutulot Tuet ja avustukset ,7 Muut tuotot 0 0 Toimintakulut ,7 Henkilöstömenot ,1 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ,3 Avustukset ,8 Muut toimintamenot ,4 TOIMINTAKATE ,1 Poistot Tilikauden tulos ,1 Laskennalliset erät Netto ,8 Henkilöstömäärä Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Zatelliitti-alueen suunnitelman tarkistamisessa edettiin siten, että taajaman osayleiskaava otettiin uuteen tarkasteluun laaditun vision pohjalta. Radan varteen sijoittuva palvelukeskus ja sen ympärille ryhmittyvä tehokas asuntorakentaminen muodostavat vision ytimen ja ratkaisua voidaan perustella saavutettavuuden parantumisella paikallisjunaliikenteellä, nopealla joukkoliikenteellä ja autoliikenteellä. Uusi eritasoliittymä ja poikittaisväylä Linna-kankaalta moottoritien ja radan ali Eteläsuomentielle ovat välttämättömiä vision toteutumiselle. Osayleiskaavan muutos tulee olla linjassa maakuntakaavan tarkistuksen kanssa. Visiota esiteltiin Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolle ja se sai positiivista palautetta. Toimenpiteet Seudun yrityspalvelukeskuksen muuttuessa Oulun kaupungin liikelaitokseksi Kempeleen kunta päätti erota siitä ja solmia sopimuksen Oulun seudun Uusyrityskeskus ry:n kanssa alkavien yritysten neuvonnan ja ohjauksen järjestämiseksi. Vuonna valmistui Metsärinteen alueen viereen asemakaava, johon osoitettiin omakoti-tontteja 4 vuoden tarpeisiin. Kaavassa on varauduttu ekorakentamiseen siten, että sähköä ja lämpöä tuottavalle pienvoimalalle varattiin tontti. Valtuuston ja kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet Kempeleen valtuuston poliittiset voimasuhteet jakaantuvat seuraavasti: Keskusta 19 Kokoomus 9 SDP 8 Vasemmistoliitto 4 Kristillisdemokraatit 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 1 Yhteensä 43 62

63 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Valtuusto kokouksia pidettiin vuonna kahdeksan ja käsiteltäviä asioita oli vuoden aikana 106. Lisäksi valtuusto piti neljä iltakoulua ja yhden kaksipäiväisen seminaarin. Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet 2009 olivat seuraavat: Keskusta 5 Kokoomus 2 SDP 2 Vasemmistoliitto 1 Perussuomalaiset 1 Yhteensä 11 Kunnanhallitus kokoontui vuonna kaikkiaan 20 kertaa ja käsitteli 377 asiaa. Lisäksi kunnanhallitus osallistui keväällä ja syksyllä järjestettyyn kahdenpäivän seminaariin. Tarkastuslautakunta kokoontui 15 kertaa vuoden aikana. Tarkastuslautakunta kuuli vuoden aikana useita viranhaltijoita ja valtuuston puheenjohtajaa. Lisäksi tarkastuslautakunta vieraili Zeppeliinissä kaupallisen johtajan toimipisteessä. Syksyllä pidettiin yksi kokous Ylikylän koululla. Tilintarkastajana toimi alkuvuoden JHTT-yhteisö KPMG Kunta Oy ja vastuullisena tilintarkastajana Paula Hellén- Toivanen. Uudelleen kilpailutuksen myötä tilintarkastusyhteisö vaihtui. Tilintarkastusta hoitaa Price- WaterhouseCoopers Oy ja vastuullisena tilintarkastajana Outi Kirvesoja. Tilivelvolliset Toimintasäännön 36 :n mukaisesti tilivelvollisia ovat valtuutettuja lukuun ottamatta kunnan muiden toimielinten jäsenet, toimielinten esittelijät sekä kansalais- ja palvelukunnan johtavat viranhaltijat, palvelualueiden ja -yksiköiden vastaavat. Yhteistoiminta LAKEUS: Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttämiä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Puitelaki edellyttää, että kunnassa ja yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, olisi oltava vähintään noin asukasta. Oulun seudun yhteistoiminta-alueselvitys (Titus) ei aikanaan johtanut ratkaisuihin. Päätökset uudesta Oulusta tehtiin yhtäaikaisesti Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon, Oulun ja Yli-iin valtuustoissa. Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat ovat valmistelemassa yhdessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :n 3.momentin tarkoittamaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-aluetta, jonka on tarkoitus käynnistyä alkaen. Kunnilla on tästä allekirjoitettu aiesopimus koskien vain Paras -lain edellyttämää sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostamista. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät lasten päivähoitopalvelut, jotka eivät sisälly perustettavan yhteistoiminta-alueen sisältämän palvelukokonaisuuden piiriin. Näin muodostuva yhteistoiminta-alue täyttää myös Paras -lakiin vahvistetun muutoksen sosiaali- ja terveyspalveluiden eheydestä ja vähintään asukkaan väestötavoitteesta. Valmistelutyöhön on valittu elokuun alusta projektipäällikkö ja vuoden 2011 alusta valmisteluresursseja on vahvistettu. Valmistelutyön rahoittamiseen on haettu kansallista Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste -rahoitusta yhteishankehakemuksella nimeltään Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveystoimen johtamisen tiekartta vuorovaikutuksellisella johtamisella uusiin tavoitteisiin. 63

64 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueesta käytetään valmistelussa työnimeä Lakeus. Lakeudella on noin asukasta ja ennuste vuodelle 2030 on reilu asukasta. Kuntien valtuustot ovat sitoutuneet yhteistyön muotoon, joka on hallintomalliltaan isäntä- eli järjestäjäkunta. Kempeleestä tulee järjestäjäkunta vuoden 2013 alusta alkaen. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettomenot olivat vuonna 75 milj. euroa vuonna 2007 ja noin 100 milj. euroa vuonna Kuntien välisten kustannusten benchmarkkaustietojen hankintaan tilinpäätöstiedoista vuosilta 2009 ja käytetään Maisema -mallia. Lähtökohtana on, että Lakeuden kuntien sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja lähellä kuntalaisia. Maantieteellisesti ja liikenteellisesti alue on sopiva näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Valmistelutyössä on tavoitteena saada isoimmat palvelurakennekuvaukset valmiiksi kevään 2011 aikana. Alueen asukkaille pyritään tarjoamaan tasavertaisia palveluja ja tätä valmistellaan seuraavien kahden vuoden aikana. Tärkeintä on Lakeuden valmistelussa turvata sosiaali- ja terveystoimen lähipalvelut alueen asukkaille. Kempeleen organisaatioon tulee perustettavaksi yhteinen toimielin ja kunnat siirtävät sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämisen sopimukseen perustuen tälle yhteistoimielimelle. Kuntien valtuustot tulevat käsittelemään yhteistoimintasopimuksen yhtäaikaisesti kokouksissaan. OULUN SEUTUKUNTA: Oulun seutu rekisteröityi juridiseksi toimielimeksi vuoden 2003 alusta lähtien, jolloin hallinnolliset sekä taloudelliset asiat erotettiin Oulun kaupungin organisaatiosta. Vuosi on näin ollen kahdeksas Oulun seudun toimintavuosi itsenäisenä organisaationa. Vuoden 2008 lopulla eduskunta päätti seutuyhteistyökokeilun kumoamisesta kuitenkin niin, että Oulun seudulle annettiin jatkoaika vuoteen 2012 loppuun. Oulun seutu kasvoi yli 4375 asukkaalla eli noin 1 % -yksiköllä vuonna, mikä on valtakunnallista kärkitasoa. Oulun seudun väkiluku vuoden lopussa oli asukasta. Suhteellisesti nopeinta kasvu oli Limingassa (1,90 %) ja Oulussa (1,8 %). Oulun seudun organisaation toiminta on ollut suunnitelmien mukaista. Vuoden kevään aikana seutuvaltuuston nimeämä työryhmä valmisteli uuden toimintamalliluonnoksen. Seudulla päätetyn uuden Oulun perustamisen myötä seutuvaltuusto päätti, että seudun uutta toimintamallia lähdetään valmistelemaan vuoden 2011 aikana ja päätökset uudesta toimintamallista tehdään 2012 aikana. uusi toimintamalli otettaisiin käyttöön vuoden 2013 alusta lähtien, jolloin myös nykyinen seutuyhteistyökokeilulaki loppuu Oulun seudun osalta. Seuturakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisen osalta Oulun seutu hyväksyttiin Paras -selonteon hyväksymisen myötä valtakunnalliseen MAL -aiesopimusmenettelyyn. Palvelukokonaisuuksista suurimpina asioina ovat olleet mm. TUKEVA -hankkeen 1 vaiheen toteutus ja jatkohankkeen suunnittelu sekä Oulun seudun oppilashuollon hankkeen toteutus. Lisäksi noin 20 seudullisella EU hankkeella ja ministeriöiden rahoituksella on kehitetty seudun toimintaympäristöä laaja-alaisesti. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen järjestäminen tulee pohjautumaan EU:n palvelusopimusasetukseen ja uuteen henkilöliikennelakiin lähtien mutta siirtymäaikana seutulippujärjestelmä säilyy nykyisen kaltaisena. Siirtymäaika on kokonaisuudessaan 10 vuotta mutta ennen vuotta 2014 päättyvät liikenneluvat korvattiin uuden järjestelmän mukaisilla käyttöoikeus-sopimuksilla. Seutuliikenteen osalta toimivaltaisena viranomaisena on ELY-keskus. Oulun seudulla käynnistettiin palvelutasosuunnitelman laatiminen, jossa määritetään vyöhykkeitä koskevat tavoitteet vuorotiheyden ja matka-ajan suhteen sekä arvioidaan kustannus-vaikutuksia. 64

65 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Yleiskaavan hankkeet Kaupallinen selvitys Oulun seudun päivittäistavarakauppaa ja erikoiskauppaa koskeva selvitys valmistui kesäkuussa ja siinä esitettiin palveluverkon kehittämisvaihtoehdot ja arvioitiin niiden kaupalliset vaikutukset. Kaupallinen selvitys lähetettiin kuntiin lausunnolle. Seutuhallitus käsitteli asiaa ja eriävistä mielipiteistä huolimatta hyväksyi sen ohjeeksi kaupallisten hankkeiden sijainninohjausta varten. Virkistys- ja vapaa-ajan alueiden toteuttamissuunnitelma Oulun seudun virkistysalueverkoston toteuttaminen tukee toimivan ja viihtyisän ympäristön luomista. Seudun matkailun kehittämissuunnitelmassa (Master plan) VIVA-verkoston toteuttamista pidetään yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä tavoiteltaessa matkailun vision ja määrällisten tavoitteiden saavuttamista. Toteuttaminen edellyttää maanhankintaa, alueiden ja reittien kunnostamista ja ylläpitoa sekä rahoituksen järjestämistä. Valmistunut suunnitel-ma sisältää virkistysalueiden ja -reittien rakentamisaikataulun, kustannusarvion ja vastuutahot. Seudun liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen perustuu Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimukseen vuosille Siinä ovat osapuolina seudun kunnat, Oulun seutu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, lääninhallitus, Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Ratahallintokeskus, Liikenne-ja viestintäministeriö sekä Merenkulkulaitos. Oulun seudulla nähdään tärkeänä maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tiivis vuorovaikutus ja aiesopimuksella sopijaosapuolet vievät eteenpäin liikennejärjestelmän kehittämistä kytkeytyneenä maan-käytön toteuttamisohjelmaan (seutumato). Liikennejärjestelmätyötä ohjaa em. viranomaistahoista ja kuntien edustajista koostuva työryhmä. Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimuksen toteutumista on seurattu ja pyritty aktivoimaan sopimuksen osapuolia. Vuonna työryhmän erityisenä tavoitteena oli kevytliikenteen aseman edistäminen Oulun seudulla ja tässä työssä saatiin aikaan kuntakohtaisten suunnitelmien käynnistäminen. Oulun seudulla on tehty mittava liikennetutkimus. Sen tulokset saatiin vuoden alussa ja tietoja tullaan hyödyntämään seudun liikennemallin kehittämisessä. Tutkimusaineisto on riittävän laaja, jotta mallijärjestelmään voidaan sisällyttää kulkutavan valintaan liittyvät asiat ja siten käyttää sitä jatkossa myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Vuoden aikana käynnistettyyn Oulun seudun liikenne-malliin sisältyy mm. matkojen ryhmittely matkan tarkoituksen mukaan, liikennetuotos-mallit, reitinvalinta sekä yhdistetyt määräpaikan ja kulkutavan valinnan mallit. Liikenneturvallisuustyötä ohjaa laaja eri viranomaistahoista ja Oulun seudun tiimien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtäviä ovat mm. liikenneturvallisuutta edistävien toimintamallien tuottaminen ja kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen sekä erilaisten liikenneturvallisuuskampanjojen ja tempausten ideointi ja toteuttaminen. Vuonna on jatkettu pyöräilykypärä- ja heijastinkampanjaa sekä järjestetty tiedotuskampanja mopoilijoille Oulun seudun uusista SALLITTU MOPOILLE periaatteista. 65

66 PALVELUKUNTA Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessi Toiminta-ajatus Peruspalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalvelut muodostuvat viidestä alaprosessista (lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu, vapaa-aika, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, ikääntyneiden hoiva ja huolenpito) ja peruspalvelujohdosta. Peruspalveluiden johto vastaa peruspalveluiden tuottamisesta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Keskeisimmät tehtävät liittyvät asiakasohjaukseen, palveluprosessien toimivuuteen ja laatuun, tuottavuuteen sekä henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarkemmat palveluille asetetut tavoitteet, kehitysnäkymät ja strategiset kehittämistoimenpiteet käyvät ilmi peruspalveluiden alaprosessien kohdista. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila t Arviointikriteerit Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä Uuden asiakaspalautejärjestelmä luonti. Kulttuuri ja sivistyspalvelut 3,56 (TP 09 3,47) Liikuntapalvelut 3,75(TP 09 3,76) Opetuspalvelut 4 (TP 09 3,97) Varhaiskasvatus 4,04 (TP 09 4,04) Sosiaalipalvelut 3,51 (TP 09 3,58) Terveyspalvelut 4 (TP 09 3,99) Kehitysvammaisten yksityisessä palveluasumisen yksikössä tehty asiakaspalautekysely asukkaille ja omaisille (pilotti). Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit. Palveluprosessien kuvausten kattavuus 50 % Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Vapaa-ajan, ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen nivelvaiheen (0-2) kuvaukset tehty. Rai sovellus otettu käyttöön (kokonaisvaltainen arviointi- ja seurantajärjestelmä, joka ottaa huomioon toimintakyvyn eri ulottuvuudet - 66

67 Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Moniammatillinen henkilöstö Yhteistyöhankkeet Seurannan tulokset Arvioinnin tulokset Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin niin fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen kuin sosiaalisen. ) - Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä otettu käyttöön kotipalvelussa ja sairaalassa. - Varhaiskasvatukseen haku ja esi- ja perusopetukseen ilmoittautuminen toteutettu sähköisesti - Perhepäivähoitajien sähköinen työraportointi kokeilu toteutettu. - Mukana sosiaali- ja terveystoimen sähköisten toiminta ja teknologia hankkeessa - Perhepäivähoitajien työtuntiseurannan web-ohjelma - Yhteistoiminta-alueen valmistelussa, valmisteluryhmän ja ohjausryhmäntukena. Suunnitteluryhmän ja alatyöryhmien työskentely käynnistynyt. - Yhteisiä hankintoja ja kilpailutuksia Yhtä vapautunutta tehtävää ei ole täytetty vakituisesti. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Keskiarvo 3,85 (TP09 3,7) Johtamistehtävissä innostavat ja pätevät johtajat. Tyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan arvosana: ka. > 3,5 Toiminnalliset ja taloudelliset vastuut ovat selkeät. Kehittämiskeskustelujen kattavuus 100 % Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa. Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset (alaprosesseittain tai/ja palvelualueittain sekä palveluyksiköittäin). Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kattavuus 83,4%, (Työsuhteessa alle vuoden 9%) (TP09 64,4%) Keskiarvo 4,01 (TP09 3,9) Osaava henkilöstö Osaaminen vastaa toiminnan tarpeita. Kaikki rekrytoitavat tehtävät saadaan täytettyä kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöstöllä. Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö. Avoimeksi tulleet tehtävät/virat saatu täytettyä 100 % kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Sijaisrekrytoinnissa ollut hieman saatavuus ongelmia. 67

68 Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Työn tekemistä tukeva moniammatillinen työyhteisö. Kaikilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla tehtäviä vastaava tehtävänkuva. Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi Työnvaativuuden arvioinnin kriteerien päivittäminen tehty yhdessä pääsopijajärjestöjen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys. Talousarvion pitävyys Toimintakatteen toteutumisprosentti 100,7 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Peruspalveluiden toimintatuotot toteutuivat (111,2 %) ja toimintamenot (101,5%) tarkastettuun talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteuma 100,7 % ( ). Alaprosesseittain toimintakatteen toteutuminen: Terveys ja toimintakyky 100 %, sosiaalinen turvallisuus 99,9%, vapaa-aika 95,2%, peruspalvelujohto 82,1%, lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu 102,4 % ja ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 100,8%. Peruspalveluissa toimintatulot ylittyivät myyntituotoissa ( ), tuissa ja avustuksissa ( ) sekä muissa toimintatuloissa ( ). Menot ylittyivät merkittävimmin henkilöstömenoissa ( ) ja palveluiden ostoissa ( ). Palveluiden ostoissa suurimmat muutokset olivat sisäisissä tilapalveluissa ( ) sisäisissä ateriapalveluissa (69592 ), kuntayhtymien asiakas palveluiden ostoissa ( ) sekä kuljetuspalveluissa ( ). Henkilöstökuluissa merkittävimmät kasvu muutokset olivat sijaisissa ( ), tilapäisissä( ) sekä Kuel-maksuissa ( ). Kokonaisuutena henkilöstömenojen kasvu talousarvion nähden on euroa. PERUSPALVELUPROSESSI TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,2 Myyntitulot ,2 Maksutulot ,8 Tuet ja avustukset ,9 Muut tuotot ,2 Toimintamenot ,5 Henkilöstömenot ,4 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ,0 Avustukset ,5 Muut toimintamenot ,2 TOIMINTAKATE ,7 Poistot ,0 Tilikauden tulos ,7 Laskennalliset erät Netto ,1 Henkilöstömäärä

69 PERUSPALVELUJOHTO TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,4 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,7 Toimintamenot ,5 Henkilöstömenot ,6 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ,0 Avustukset Muut toimintamenot ,3 TOIMINTAKATE ,1 Poistot Tilikauden tulos ,1 Laskennalliset erät Netto ,2 Henkilöstömäärä Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Muutosjohtamisen mallintaminen ja palvelutoiminnan kehittäminen hanke päättyi vuonna. Hankkeessa muodostui prosessikuvauksista yhdessä henkilöstön kanssa (ikääntyneiden hoiva ja huolenpito, esiopetus ja perusopetuksen nivel, vapaa-aika, ateria- ja puhdistuspalvelut), työhyvinvointiagenttien valmennuksista, esimiesten 360 asteen arvioinneista, asiakaspalvelu koulutuksesta, hyvän kasvun strategian työpajoista, esimies foorumeista ja peruspalvelujohdon kehittämispäivistä. Kehittämiskohteiksi nousi palvelukunnan ja kansalaiskunnan yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen, tilaaja prosessin kuvaaminen, palvelutuotannon prosessien kuvaamisen jatkaminen ja työhyvinvointifooruminen käynnistäminen. Talousarviovuoden aikana laadittiin hyvän kasvun strategia vuosille Ensimmäiset strategian mukaiset arvioinnit tehdään kevään 2011 aikana. Hyvän kasvun strategiaa tukemaan vuonna 2011 käynnistetään lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu työ yhdessä Oulun seudun kuntien kanssa. Tukeva n 1 hanke (Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen) saatiin päätökseen. Tukeva 1 painopisteenä Kempeleessä oli avoimen päiväkotitoiminnan ja perhetuvan toiminnan kehittäminen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen. Lisäksi syksyllä käynnistyi Tukeva 2 hanke. Hankkeessa kehitetään hyvinvointiarviointijärjestelmää ikäryhmittäisten laajojen hyvinvointiarvioiden sisältöjen sekä asetuksessa säädettyjen laajojen terveystarkastusten mukaisesti sekä raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen näkökulmasta. Kempele aloitti toiminnan yhtenä pilotti kunta (4v tarkastukset, 4 vuotiaan lapsen ja perheen tuen polku). Pirilä hanke eteni niin, että toiminnan Pirilän alueella aloitti ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon päivätoiminta ja nuorten työpajatoiminta (ostopalvelu koulutuskuntayhtymältä). Pirilän alueella toimii Pirilän porras hanke, jossa Kempele toimiin kumppanuus periaatteella. Henkilöstön sairauspoissaolot peruspalveluissa ovat kasvaneet vuodesta 2009 vuoteen keskimäärin 3,3 päivää /henkilö (17 päivää/henkilö /vuosi, koko kunnassa nousu 4 päivää/henkilö, keskiarvo 19 päivää/henkilö/vuosi). Työhyvinvointikyselyn mukaan työhyvinvoinnin yleisarvion keskiarvo on noussut 3,9:sta 4,01:n. Kehityskeskustelun kattavuus peruspalveluissa 83,4 prosenttia (alle yhden vuoden työsuhteita 9 %), koko kunta 61,5 prosenttia. Työhyvinvointikyselyn mukaan peruspalveluissa esimiestoiminnan keskiarvo on noussut (TP09 3,7, TP10 3,85). 69

70 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Strategiset tavoitteet Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun tehtävänä on tarjota varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut sekä riittävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja nuorisotyön palvelut. Varhaiskasvatus, koulutoimi ja nuorisotyö toimivat siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllisesti huomioiva, turvallinen, osallisuuteen kannustava, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö, jossa kehittyvät työyhteisöt toimivat kotien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteerit Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön palveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti/palveluiden saatavuus määritellään lasten ja nuorten yht. kasvun strategiassa Kuntalaisten tarpeita vastaavat päivähoitopalvelut vähintään 85 %:sti Päivähoito tukee perheitä kasvatustehtävässä/varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään kaikille kunn. päivähoidossa oleville lapsille. Kempeleen koulu tukee ja ohjaa lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi/ Opetusryhmien koko enintään nykyinen Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas ei laske Tyytyväisyys palveluihin KAPA (asteikko 1-5) Varhaiskasvatus 4,04 (2009 4,04) Peruskoulu 4,12 (2009 4,06) Lukio 4,16 (2009 4,15) Nuorten harrastustoiminta 3,55 (2009 3,43) Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Saatu hoitopaikka/toivottu hoitopaikka, % Varhaiskasvatussuunnitelmien kattavuus % Koulujen opetusryhmien koko Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas Kouluterveyskyselyn tulokset Varhaiskasvatuksessa lakisääteinen palvelu kyetty tarjoamaan lisäresursseilla ja tilapäisillä järjestelyillä. Vanhempien toivoma hoitopaikka/saatu hoitopaikka Päiväkotihoidossa 86,8% ( 88,5%) Perhepäivähoito 100% Päiväkotihoidossa 100 % Perhepäivähoidossa 90% Opetusryhmien ohjeelliset enimmäiskoot (esiopetus 20,1-3 lk 25, 4-6 lk 32, 7-10 lk 20) eivät ylity Keskikoko syyslukukausi 1-3 lk 20,2 (TA 25) 4-6 lk 23,8 (TA 32) 7-10 lk 20,0 (TA 20) 70

71 Lapsiperheiden palveluita parannetaan ja palveluja monipuolistetaan/strategia valmis Alle 25-vuotiaista alle 9 % joko koulutuksen tai työelämän ulkopuolella Tehdyt toimenpiteet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Opetukseen käytettävät tunnit syyslukukausi 1-6 lk 1,47h/opp (TA 1,49) 7-10 lk, 1,97h/opp (TA 1,96) Hyvän kasvun strategia hyväksytty ja otettu käyttöön Nuoria alle 25-vuotiata työttömiä 113 Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Yo-tutkinnon läpäisseitä opiskelijoita yli valtakunnan keskiarvon Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kotikuntansa tapahtumiin Yo-kirjoitusten tulokset Kevät Kempele 100 % Koko maa 94,2 % Päiväkotien ja koulujen vanhempaintoimikuntien määrä Päiväkodeissa 7 ja kouluilla 6 vanhempaintoimikuntaa / -ryhmää. Lisäksi toteutettu yksi koulujen vanhempaintoimikuntien yhteiskokoontuminen Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Palveluprosessien kuvausten kattavuus Esi- ja alkuopetuksen prosessi sekä oppilaiden siirtyminen perusopetuksen JOPO-ryhmästä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kuvattu. Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Wilman käyttö laajennettu kodin ja koulun yhteydenpidon välineeksi kaikilla kouluilla. Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Yhteistyöhankkeet Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen perusselvitys tehty yhteistyössä Oulun ERTU-keskuksen kanssa. Päiväkotien keskimääräinen käyttöaste nousee Keskimääräinen käyttöaste (perustuu päiväkirjamerkintöihin, lasten painokertoimiin sekä toimintayksikön paikkamääriin) Käyttöaste tammi kesäkuu 81,22 % elo lokakuu 71,30 % marras joulukuu 80 % 71

72 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Moniammatillinen henkilöstö Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Vapautuneet tehtävät täytetty Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Talousarvion pitävyys Toimintakatteen käyttöprosentti 102,4 %. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun toimintatuotot toteutuivat (123,2 %) ja toimintamenot (103,7 %) talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteuma on 102,4 % (ylitys ). Toimintatulot ylittyivät kohdassa tuet ja avustukset ( ), myyntitulot ( ) ja muut tuotot ( ). Tukien ja avustusten osalta ylitys toimintatuloissa johtui valtiolta saaduista hankerahoituksista. Myyntituottojen osalta ylitys koostui lähinnä Kempeleessä koulua käyvien vieraskuntalaisten oppilaiden kotikuntakorvauksista. Muissa toimintatuotoissa kasvu johtui lähinnä kunnan tilien kautta kulkevien leirikoulurahoituksiin liittyvistä maksuista. Varhaiskasvatuksessa toimintatuotot alittuivat 2 %, Indeksi- ja prosenttikorotukset 1.8. alkaen vaikuttivat arvioitua vähemmän maksutuottoihin. Toimintamenot ylittyivät henkilöstömenoissa ( ), palveluiden ostoissa ( ), avustuksissa ( ) sekä kohdassa muut toimintamenot ( ). Henkilöstömenojen osalta sijaiskulut ylittyivät Kasvua sijaiskuluissa edelliseen vuoteen verrattuna oli Sairauspoissaolojen osuus sijaiskustannuksissa oli lähes Vakinaisen henkilöstön palkkauskustannukset alittuivat Varhaiskasvatuksessa vakinaisten palkat alittuivat 6,2 % ( ) ja vastaavasti sijaismäärärahat ylittyivät Henkilöstökorvauksia kertyi 20 % enemmän ( ). Tämä kertoo henkilöstön pitkistä sairauslomista. Opetuksessa vakinaisten palkat alittuivat ja sijaismäärärahat ylittyivät Henkilöstökorvauksia kertyi yli arvioidun. Avustuksissa ylitys liittyi yksityisen hoidon käytön kasvuun yli talousarvion. Yksityisessä hoidossa oli vuoden aikana 20 lasta enemmän, kuin on arvioitu. Muiden toimintamenojen osalta menojen ylitys vastaa tulojen kasvua oppilaiden leirikoulumaksuissa ja hankkeissa. Palveluiden ostoissa kuljetuspalvelut ylittyivät määrärahavarauksen , mikä johtuu vuoden aikana tapahtuneesta kuljetusten piirissä olevien oppilaiden määrän ja kustannusten kasvusta sekä selvästi edellisen vuoden toteutuman alle jääneestä määrärahavarauksesta. Kuljetuspalvelut kasvoivat edellisen vuoden tasosta

73 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Uuteen kotikuntalaskutusjärjestelmään liittyvät palveluiden ostot muilta kunnilta, valtiolta ja muilta toimijoilta ylittyivät Opetuksessa viimeksi mainitun nettovaikutus tarkoitti menojen kasvua Sisäiset ateriapalvelut ylittyivät ja sisäiset tilapalvelut Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintakatteen ylitykseen keskeisiä syitä ovat sijaismenojen, sisäisten ateria- ja tilapalveluiden ja kuljetuspalveluiden ylitys sekä vuonna otetun uuden kotikuntalaskutuksen käyttöönotto. Varhaiskasvatuksessa kunnallisen päivähoidon piirissä oli keskimäärin 24 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Varhaiskasvatuksessa päiväkotihoidon lapsimäärät lisääntyivät. Tämä johtui ympärivuorokautisen päivähoidon siirtämisestä Metsolan ryhmäperhepäiväkodista Pikkukokon päiväkotiin. Päiväkotien käyttöastetta myös tehostettiin. Perhepäivähoidon lapsimäärä on arvioitu virheellisesti liian suureksi. Lapsia oli keskimäärin vuoden aikana 189 (vuonna 2009 keskimäärin 203 lasta). Opetuksen tuoteluettelossa oppilaskohtaisen hinnan kasvun taustalla on merkittävältä osaltaan myös korvaukset muualla koulua käyvien kempeleläisten lasten ja nuorten kotikuntakustannuksista sekä hanketyön kustannukset. Yhteensä kustannusvaikutus näistä on noin LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,2 Myyntitulot ,8 Maksutulot ,4 Tuet ja avustukset ,9 Muut tuotot ,3 Toimintamenot ,7 Henkilöstömenot ,9 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ,5 Avustukset ,2 Muut toimintamenot ,4 TOIMINTAKATE ,4 Poistot ,1 Tilikauden tulos ,4 Laskennalliset erät Netto ,0 Henkilöstömäärä

74 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun prosessia ohjaava Hyvän kasvun strategia vuoteen 2014 otettiin käyttöön elokuussa. Strategia toimii varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön kunnallisena, toimintaa ohjaavana asiakirjana. Hyvän kasvun strategiaan liittyviä kehittämishankkeita käynnistettiin. Strategiaan pohjautuva nuorisotyön kehittämissuunnitelma valmistui syksyn aikana. Varhaiskasvatus oli mukana seutukunnallisessa TUKEVA - hankkeessa, jossa Kempeleen alle kouluikäisten kehittämiskohteena olivat kotona hoidettavien lasten varhaiskasvatuksen ja perheiden tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen vastaamaan perheiden tarpeita. Toimintaa kehitettiin moniammatillisesti yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Nuorten TUKEVA- hankkeeseen liittyen pilotoitiin Kempeleessä joustavan perusopetuksen oppilaiden siirtymistä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen yhteistyössä Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön kanssa. Varhaiskasvatuksessa sähköisiä toimintatapoja kehitettiin seudullisesti hankkeessa, jossa otettiin käyttöön perhepäivähoitajien netin kautta tapahtuva lasten läsnäolopäiväkirjan täyttö ja työajan seuranta. Aluksi pilotoimaan lähti kymmenen hoitajaa. Tarkoitus on laajentaa toimintaa halukkaille. Seudullisesti valmisteltiin myös sähköistä sijaisrekrytointiohjelmaa, jossa sijaiseksi haluavat voivat ilmoittautua sähköisesti halutessaan kaikkiin ympäristökuntiin. Ohjelma pitää ajan tasalla henkilöiden saatavuuden. Ohjelma otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Sähköistä asiakastietojärjestelmää laajennettiin koskemaan asiakkaiden sähköistä asiointia. Vanhemmat voivat sähköiset hakea lapselleen päivähoito-, esiopetus- tai avointa päivähoitopaikkaa. Vetuma- tunnistautumisella asiakassuhteessa olevat asiakkaat voivat sähköisesti päättää lapsensa hoitosuhteen, ilmoittaa suostumuksensa korkeimpaan maksuun ja ilmoittaa vuorohoitoyksikköön lapsensa hoitoajat. Kaikilla kouluilla otettiin käyttöön sähköinen Wilma- yhteydenpitojärjestelmä. Keväällä toteutettiin ensimmäistä kertaa myös kouluun ilmoittautuminen kyseisen järjestelmän kautta. Pirilän toimintakeskusta kehitettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattiopiston, TE-toimiston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ammattiopisto käynnistyi työpajatoiminnan, johon syksyn aikana Kempeleen kunta osti työpajapaikan viidelle kempeleläiselle nuorelle. Syksyllä käynnistyi ERS- rahoituksella ammattiopiston hallinnoima Pirilän porras-hanke alle 25-vuotioaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuen järjestämiseksi. Nuorisotyön henkilöstö osallistui keskeisesti hankkeeseen. Syksyn aikana Kempeleen kunnanhallitus linjasi, ettei Kempele osallistu toteuttamismallina esitettyyn isäntäkuntamalli-perusteiseen seutulukioon, vaan jatkaa oman lukion ylläpitäjänä ja on mukana seudullisessa toisen asteen koulutuksen kehittämistyössä. Uusien yhtenäisen perusopetuksen kokonaisuuksien syntymiseen liittyvä henkilöstömuutosprosessi aloitettiin loppuvuonna yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. 74

75 Vapaa-aika Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Toiminta-ajatus Vapaa-ajan alaprosessi vastaa, että kuntalaisille tuotetaan riittävät ja laadukkaat vapaan sivistystyön, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ottaen huomioon kunnan väestön lapsi- ja nuorisovaltaisen ikärakenteen ja samalla huomioiden määrältään kasvavan ikääntyvän väestön palvelutarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten elinikäistä oppimista sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua ja elämänhallintaa yhteistyössä muiden peruspalveluiden kanssa. Vapaa-ajan alaprosessiin kuuluvat kansalaisopisto-, kirjasto-. kulttuuri-, ja liikuntapalvelut Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteerit Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys vapaa-ajanpalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Peruspalvelut tarjoaa em. tavoitetta tukevia palveluja kaikille ikäryhmille/ Kolmas sektori yhteistyössä kunnan kanssa tukemassa kuntalaisten henkistä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia Liikuntakorttien lunastajien lkm Erityisliikuntaryhmien lkm Kirjasto 4,34 (TP09 4,28) Nuorten harrastetoiminta 3,55 (TP09 3,43) Museo 3,52 (TP09 3,42) Kulttuuri 2,31 (TP09 2,26) Uimahalli 4,34 (TP09 4,31) Kansalaisopisto 4,08 (TP09 3,97) Eläkeläiskortteja lunastettu vuonna 108kpl (yhteensä 747 kpl), työttömien kortteja lunastettuv vuonna 126 (yht. 219) ja alle 65v aläkeläisten kortteja vuonna 126 (yht. 260). (Tilanne ) Erityisliikuntaryhmiä Zimmarissa 6 ja liikuntatoimessa 6. Kansalaisopistossa erityisliikuntaryhmiä 5 sekä yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa toteutettavat ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille tarkoitetut VOITAS-(voima ja tasapaino) ryhmät 4 kpl. Kunnan ja urheiluseurojen entistä tehokkaampi yhteistyö käynnistynyt. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit. Kuvattujen palveluprosessien yhteensovittaminen muiden peruspalveluiden kanssa. Palveluprosessien kuvausten kattavuus Prosessit kuvattu (osittain). Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista 75

76 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa. Vuonna 2009 käynnistettyjen yhteistyöhankkeiden syventäminen Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Yhteistyöhankkeet Kansalaisopiston kursseille ilmoittautuminen sähköisesti. Opiskelijoiden informoiminen mm. kurssimuutoksista ryhmätekstiviestipalvelun avulla Kansalaisopiston ja kulttuuripalveluiden yhteistyö Oulunsalon kulttuuri-instituutin kanssa. Kulttuuristrategian laatiminen alkanut. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Toimintakatteen toteutumisprosentti 95,2% Vapaa-ajan toimintatuotot toteutuivat (107 %) ja toimintamenot (98,1 %) tarkastettuun talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteuma 95,2 %. Vapaa-ajassa toimintatulot ylittyivät myyntituotoissa ( ). Menot alittuivat merkittävimmin henkilöstömenoissa ( ) ja ylittyivät palveluiden ostoissa ( ) ja aineissa ja tarvikkeissa (21744). VAPAA-AIKA TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,1 Myyntitulot ,8 Maksutulot ,9 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,9 Toimintamenot ,1 Henkilöstömenot ,6 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ,7 Avustukset ,2 Muut toimintamenot ,6 TOIMINTAKATE ,2 Poistot ,1 Tilikauden tulos ,4 Laskennalliset erät Netto ,0 Henkilöstömäärä

77 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Oulunsalon kanasalaisopiston kanssa yhteistyötä opetussuunnitelman tasolla jatkettiin. Oulunsalon kulttuuri instituutin kanssa tehtyä yhteistoimintasopimuksen jatkoa on jouduttu miettimään uudesta näkökulmasta, koska Oulunsalo on liittymässä vuoden 2013 alussa uuteen Ouluun. Kansalaisopiston toimintaa on laajennettu Pirilän konekoulun tiloihin ja samalla suunniteltu räätälöityjä kursseja yhdessä nuorisotoimen ja OSAO:n kanssa. Museon toiminnan kehittämiseksi on käynnistetty neuvotteluja yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Erityisryhmien liikuntatoimintaa edistettiin mm. perustamalla osa-aikainen erityisryhmien liikunnan koordinaattorin tehtävä (palkkaus terveys ja toimintakyvyn alaprosessissa) ja laatimalla erityisryhmien liikuntakalenteri. Kalenteri sisältää tietoa Kempeleen kunnan liikuntatoimen, kansalaisopiston sekä eri seurojen, yhdistysten ja järjestöjen tarjoamista liikuntapalveluista sekä seudullisia yhteistyöryhmiä. 77

78 Terveys ja toimintakyky Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Toiminta-ajatus Terveys- ja toimintakyky alaprosessin tehtävänä on omalta osaltaan kuntalaisten elämänhallinnan tukeminen, terveyden-, toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito järjestämällä laadukkaita terveydenhuoltopalveluja. Palveluihin kuuluvat äkillisten ja pitkäaikaissairauksien tutkiminen, hoito ja seuranta, terveydenhoito, neuvolatyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, laboratorio, röntgen, terveysseulonnat, lääkinnällinen kuntoutus ja lääkinnälliset apuvälineet, mielenterveystyö, päivystys, sairaankuljetus ja terveyskeskussairaala sekä erikoissairaanhoito. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila t Arviointikriteerit Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Palveluiden saatavuus Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti, hoitotakuu toteutuu Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa. Terveyspalvelujen palveluryhmäkoht. indeksi 4.00 (suluissa v ). Lääkäripalvelut 4.18 (4.09), tk-sairaala 3.67 (3.75), sairaalapalvelut 3.94 (3.91), neuvolat 4.33 (4.13), hammaslääkäripalv (3.85). KAPA v (asteikko 1-5) Palautteita saadaan puhelimessa, hlökohtaisissa tapaamisissa, sähköpostista ja palautelaatikoista. Palautteisiin vastataan ja reagoidaan mahdollisuuksien sekä tarpeiden mukaan. Toteutuu. Välitön yhteydensaanti puhelimessa tai soittopyyntöpalvelu Nispan kautta samana työpäivänä toteutuvat. Hoidontarpeen arviointi onnistuu yleensä jo ensimmäisen kontaktin yhteydessä tai viimeistään kolmen arkipäivän aikana. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei kiireelliseen hoitoon ja tutkimukseen lääkärin vastaanotolle on noin yksi - kolme viikkoa. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei kiireelliseen hoitoon ja tutkimukseen hammashoidossa on noin kolme kuukautta. Odotusaika voi vaihdella eri väestövastuualueiden ja työntekijöiden sekä toiminto- 78

79 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky jen välillä johtuen esim. henkilöstön lomista mutta hoitotakuu on toteutunut. Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Väestön terveydentila kohentunut/ Ikävakioitu sairastavuusindeksi ei nouse Kansansairauksien summaindeksi lähemmäksi maan keskitasoa Lasten suun terveys paranee Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kansansairauksien summaindeksi Lasten suun terveys, DMFindeksi Kempele 108,7. PPSHP alue 114,2 ja koko maa 100 v Indeksi noussut maan keskiarvosta mutta on alueen arvon alapuolella. Lähde Kela, Terveyspuntari. (Indeksi lasketaan seuraavista: kuolleisuus, työkyvyttömyys eläkkeet, erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut.) Kempele 126,5. PPSHP alue 139,4 ja koko maa 100 v Indeksi on säilynyt ennallaan. Lähde: Kela, Terveyspuntari. (Indeksi lasketaan seitsemästä erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavasta sairaudesta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti.) DMF-indeksi 1.4 v kun tarkastettu 12-v ikäluokasta 61 %. (v 2009 indeksi 1.1 kun 63 % oli tarkastettu. Indeksi ei kuvaa koko ikäluokan tilannetta koska kohdennetut tarkastukset, vaihtelua aiemmin välillä) Koululaisilla on yksilöllinen tarkastusväli jolloin ns. ehjähampaisten tarkastusvälejä on harvennettu. (DMF indeksi kuvaa reikiintyneiden, karieksen takia poisotettujen ja paikattujen hampaiden lukumäärää. Valtakunnallisia vertailuja ei ole tehty vuosiin koska koko ikäluokan tarkastuksista on siirretty suunnattuihin yksilöllisiin tarkastuksiin.) 79

80 Laitoshoidossa olevien osuus yli 75v, tavoite 2-3 % Laitoshoidossa olevien osuus yli 75v Toteutuu. Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Yli 75 v. on pitkäaikaisessa laitoshoidossa 15 henkilöä (n.2,7 %), määrä vaihtelee kuukausittain.. V aikana kuukausittain keskimäärin laskettuna pitkäaikaishoidossa oli 14 vähintään 75 v henkilöä. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Terveys ja toimintakyky alaprosessi on mukana lasten ja nuorten palveluiden prosessikuvauksissa Omien sisäisten hoitoprosessien ja ketjujen kuvaamista jatketaan Lasten ja nuorten prosessien kuvausta jatketaan. Uuden asetuksen (VN30/2009; Asetus Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta) mukaisia palveluja kehitettiin ja toiminta käynnistyi v 2011 alussa asteittain. Pilotoidaan Kaste-ohjelman Tukeva 2 alahankkeen ns. Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämistä 4 v nlatarkastuksen kautta. Kytke hankkeen (Kasteen alahanke) kaikissa osiossa, Aivohalvaus, Mielenterveys, ja Saattohoito, ollaan mukana. Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Yhteistyöhankkeet Terveyskertomus Effica versiopäivitykset, merkittävin oli kertomustiedon ns. Rakenteistaminen, tämä on askel kohti yhteisiä kansallisia arkistoja. AvoHilmo toiminnan käynnistäminen. Haittatapahtumien kirjausohjelma Haipro:n käytön laajennus. Valmistautuminen uuden puhelinjärjestelmän ns. OCvastaajapalvelun köyttöönottoon v2011 alussa. So-te yhteistoiminta-alue Lakeuden suunnittelu. Mukana seudullisissa hankkeissa, mm Kasteohjelman alahankkeet Tukeva, Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen, Kytke. Ns. Pirilän Porras (Pi-Po) hanke. 80

81 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Moniammatillinen henkilöstö Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Virat ja työsuhteet on saatu täytettyä. Erityistyöntekijöiden sijaisuuksien täyttämisessä ajoittain hankaluuksia, tämä koskee etenkin lyhyitä sijaisuustarpeita. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Talousarvion pitävyys, tavoitetaso 100 % Tavoite on saavutettu, toimintakate %. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Terveys ja toimintakyvyn toimintatulot toteutuivat ennakoitua suurempina (117.0 %) ja toimintamenot hieman suurempia (101.0 %) tarkistettuun talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteuma on %. Toimintatulot ylittyivät yhteensä , merkittävimmät ylitykset ovat myyntituloissa ( ) ja maksutuloissa ( ). Menot ylittyivät yhteensä , merkittävin ylitys on palveluiden ostoissa ( ) koskien lähinnä PPSHP:n erikoissairaanhoitoa, alitusta syntyi henkilöstömenoissa ( ) ja aineiden ja tarvikkeiden hankinnoissa ( ). TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,0 Myyntitulot ,7 Maksutulot ,3 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,8 Toimintamenot ,0 Henkilöstömenot ,7 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ,9 Avustukset Muut toimintamenot ,7 TOIMINTAKATE ,0 Poistot ,2 Tilikauden tulos ,0 Laskennalliset erät Netto ,0 Henkilöstömäärä

82 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen V alun toimintaan vaikutti vielä pandeemisen A(H1N1)- eli sikainfluenssan rokotuskampanja ja tämä lisäsi hoitohenkilökunnalla rokotuskäyntejä mutta toisaalta sen takia jouduttiin siirtämään ja perumaan suunniteltuja muita toimia. Asetus Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VN30/2009;) mukaisia palvelujen suunnittelu jatkettiin terveyskeskuksessa sekä Tukeva hankkeeseen liittyvässä Hyvinvointiarviointijärjestelmän pilotointi 4-vuotiaiden laajassa terveystarkastuksessa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaossa uusia potilasryhmiä ja hoitoja on siirretty terveyskeskukseen. Vaativampien sairausryhmien tutkiminen, hoito ja seuranta edellyttävät henkilöstöltä lisäkouluttautumista mutta myös uusien diagnostisten tutkimusten käyttöä terveyskeskuksessa ja tämä näkyy mm. kasvaneissa laboratorio- ja röntgenmenoissa. Hoitajien ja lääkäreiden tehtävien työnjakoa on tarkennettu. Vuoden 2011 alussa apuvälinetoiminta siirtyy PPSHP:n yhteiseen Apuvälinekeskukseen. Palvelusopimuksen toteutuminen Avosairaanhoidon vastaanoton lääkäri- ja hoitajakäyntimäärät ovat lisääntyneet edellisistä vuosista. Palvelusopimukseen verrattuna avosairaanhoidon käyntejä oli nyt n 10 % enemmän. Diagnostisten tutkimusten (röntgen ja laboratorio) kustannukset ylittyivät n 5 % palvelusopimustasosta mutta avosairaanhoidon hoitotapahtumat eli käynnit edellyttävät näitä diagnostisia tutkimuksia. Kuntoutuksessa fysioterapian käyntisuoritteet eivät ole toteutuneet mutta se johtuu aiemmin käytössä olleen suoritekirjaamistavan korjaamisesta ja muuttamisesta. Terveydenhuollon suoritteet ylittyivät neuvola- ja kouluterveydenhuollossa n 7 % verran. Suun terveydenhuollossa kokonaiskäynnit alittuivat n 2 % johtuen sijaispuutteista. Terveyskeskussairaalan hoitopäivät ylittivät palvelusopimustason n 240 hoitopäivän (n1.5 %) verran. Muihin kuntiin myytiin keskim. 4.1 hpv / vrk eli hiukan talousarviossa ennakoitua enemmän. Maksutuottoja kertyi ennakoitua enemmän mutta myös henkilöstömenot ylittyivät. Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset (PPSHP + muut) asukasta kohden laskettuina ovat n. 812 /asukas/v (kasvua n 1 % eli n 9 /asukas/v ), hoitopäivät vähenivät n 0.5 %, avokäynnit vähenivät n 3 %, hoitojaksot lisääntyivät n 2.9 %. PPSHP:n erikoissairaanhoidon palveluja käytti v n 4800 kuntalaista (kasvu 3 %). V aikana sairauspoissaolot kasvoivat osalla toimialueita merkittävästi. Palvelujen turvaamiseksi jouduttiin palkkaamaan ennakoitua enemmän sijaisia joten sijaismäärärahat ylittyvät, kuitenkaan kokonaishenkilöstömenot eivät ylittyneet. Maksu- ja myyntituottoja kokonaisuudessa kertyi ennakoitua enemmän johtuen sekä kasvaneista suoritemääristä mutta myös maksuasetuksen perusteella korotetuista asiakasmaksuista. 82

83 Sosiaalinen turvallisuus Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Toiminta-ajatus Sosiaalinen turvallisuus alaprosessin tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisten henkilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Alaprosessin palvelualueita ovat yleiset sosiaalipalvelut (sosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuolto, valtion- ja kunnan tukityöllistäminen, perheneuvola, talous- ja velkaneuvonta, edunvalvonta, sosiaalipäivystys), lastensuojelupalvelut sekä vammaispalvelut ja työtoiminta Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila t Arviointikriteerit Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Palveluiden saatavuus Kuntalaiset ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti Tyytyväisyys palveluihin Sosiaalipalveluiden kokonaisarvosana 3,51(asteikolla 1-5;Kapakysely ; vuonna 2009 kokonaisarvosana 3,58) Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen mennyt yli määräajan 14 selvityksen osalta. Toimeentulotukipäätöksissä määräajoissa on ollut vaikeuksia pysyä loma-aikoina. Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä 0.5 % tai vähemmän 0-17 vuotiaista Toimeentulotukea hakevien18-25 vuotiaiden osuus 15 % tai vähemmän kaikista toimeentulotuen saajista Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee Passiivitukea saavien määrä ei kasva Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vähenee Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä Osuus kaikista toimeentulotuen saajista Yli vuoden työttömänä olleiden määrä Passiivitukea saavien lukumäärä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Sijoitettuna 0,5 % 0-17 vuotiaiden ikäluokasta (huostaan otetut) Toimeentulotukea hakeneista 30,5 % vuotiaita (132 henkilöä) 184 henkilöä. Vuonna 2009 keskiarvo 122 henkilöä. 100 henkilöä. Vuonna 2009 keskiarvo 92 henkilöä. 109 henkilöä. Vuonna 2009 keskiarvo 112 henkilöä. Kuntalaisten tarpeita vastaavat vammais-, mielenterveys- ja päihdepalvelut Tyytyväisyys palveluihin Vammaispalveluidenkokonaisarvosana 3,69 (asteikolla 1-5, Kapakysely. Vuonna 2009 kokonaisarvosana 3,91) 83

84 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit Sosiaalisen turvallisuuden prosessikuvaus käynnistetään Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Palveluprosessien kuvaus on kesken. Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Yhteistyöhankkeet Sote-yhteistoiminta-alue yhteistyö on käynnissä. Sosiaalipäivystys- ja lastensuojelukilpailutus tehty yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Talousarvion pitävyys Toimintakate 99,9 %. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Sosiaalisen turvallisuuden toimintatuottojen toteutuma vuoden lopussa oli 77,8 %. Toimintatuotot alittuivat merkittävimmin maksutuotoissa(pääasiassa lastensuojelun asiakasmaksuja, e). Muut toimintatuotot jäivät euroa arvioitua pienemmiksi. Toimintakulujen toteutuma oli 97,1 %. Palvelujen ostoissa menot alittuivat euroa (lastensuojelun sijaishuolto, päihdehuolto). Avustusten osalta menot alittuivat euroa (vammaispalvelut ja toimeentulotuki). Sosiaalisen turvallisuuden toimintakate oli vuoden lopussa 99,9 %. 84

85 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus SOSIAALINEN TURVALLISUUS TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,8 Myyntitulot ,2 Maksutulot ,3 Tuet ja avustukset ,7 Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,1 Henkilöstömenot ,2 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ,0 Avustukset ,6 Muut toimintamenot ,6 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ,4 Tilikauden tulos ,9 Laskennalliset erät Netto ,4 Henkilöstömäärä Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Vuonna sosiaalipalveluiden asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana Kapa- kyselyssä säilyi edelleen hyvällä tasolla (3,51 asteikolla 1-5). Lakisääteisissä määräajoissa pysyminen oli vaikeaa lastensuojelutarpeen arvioinneissa sekä toimeentulotuessa. Lastensuojelussa tavoitteena oli että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä on korkeintaan 0,5 % 0-17 vuotiaiden ikäluokasta. Tässä tavoitteessa pysyttiin. Lastensuojelun avohuollon sijoitusten hoitopäiviä oli noin 200 vähemmän kuin vuonna 2009 ja sijaishuollon hoitopäiviä oli noin 400 edellisvuotta vähemmän. Työllistämisessä tavoitteena oli että yli vuoden työttömänä olleiden määrä vähenee, passiivitukea saavien määrä ei kasva ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vähenee vuoden 2009 tasosta. Tavoitteessa ei pysytty sillä kunnan tukityöllistämisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömien ja passiivitukea saaneiden määrät kasvoivat edellisvuodesta. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä pysyi vuoden 2009 tasolla. Toimeentulotukea hakeneista alle 25- vuotiaiden osuus säilyi edelleen korkeana(30,5 % kaikista hakeneista). Työllistämiseen ja työllisyyteen liittyvät ongelmat näkyivät myös Kansaneläkelaitokselle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuna. Kuntaosuutta maksettiin euroa mikä oli euroa edellisvuotta enemmän. Kehitysvammahuollossa painopisteen siirtämisen(laitoshoidosta palveluasumiseen) myötä palveluasumisen hoitopäivät lisääntyivät noin 1800 hoitopäivällä. Tämän seurauksena palveluasumisen kustannukset kasvoivat noin eurolla edellisestä vuodesta mutta laitoshoidon kustannukset vähenivät lähes sama verran. 85

86 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toiminta-ajatus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessin tehtävänä on tukea ikääntyneiden kuntalaisten itsenäistä ja mielekästä elämää tarjoten palveluja kotona selviytymisen tueksi. Alaprosessin palvelualueita ovat kotona asumista tukevat palvelut (kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut, omaishoidontuki ja päivä- ja virkistystoiminta) sekä asumispalvelut (palveluasuminen ja hoivapalvelut). Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Kuntalaiset ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin Tyytyväisyys palveluihin KAPA 2008/2009/ (asteikko 1-5) Vanhusten kotihoito ka 3,38/3,52/3,57. ka on tutkimuksen vertailuryhmän keskiarvon tasolla. Vanhusten asumis- ja laitospalvelut ka 3,59/3,71/3,52 ka on tutkimuksen vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti Kotona asuu 91 % 75 v ja vanhemmista Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Kotona asuvien osuus yli 75v Tavoite on toteutunut yli 75v 55 Kotona asuu 507 eli 90,7 % Laitoshoidossa 2 % 75 v ja vanhemmista Laitoshoidossa olevien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 15 yli 75v eli 2,7%. Koko vuoden aikana on ollut 24 hlöä laitoshoidossa. Keskimäärin 14 hlöä/kk Palveluasumisessa 7 % 75 v ja vanhemmista Palveluasumisessa olevien osuus Tehostetussa palveluasumisessa 37 yli 75v eli 6,6% Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 v ja vanhemmista 13 % Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus Säännöllisessä kotihoidossa joulukuussa 87 asiakasta, heistä yli 75v oli 59 eli 10,6% Koko vuoden aikana säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä oli 124 asiakaista, heistä yli 75v 83 asiakasta eli 14,8%. Kuukausittainen säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä vaihtelee asiakkaan välillä, yli 75v Omaishoidontukea saa 75 v ja vanhemmista 5 % Yli 75 v omaishoidontuen saajat Joulukuussa omaishoidettavia oli 38, heistä yli 75v 14 eli 2,5%. Kuukausittain asiakkaita ollut n 41, heistä yli 75v n

87 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Koko vuoden aikana omaishoidontukea on saanut 48 hlöä, heistä 20 yli 75v. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit Kuvattujen palveluprosessien yhteensovittaminen muiden peruspalveluiden kanssa. Palveluprosesseja on tarkasteltu kriittisesti vuoden aikana sekä uudistettu asiakkaiden tarpeiden mukaisesti huomioiden työyksiköiden toimivuus, resurssointi sekä yhteistyö muiden prosessien kanssa Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa. Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Asiakaspalautetta on hyödynnetty palvelujen uudistamisessa. Effica -ajanvarauskirjojen ja viikkoohjelman käyttöönoton valmistelua, RAI Screen ohjelma hoidon ja palvelun tarpeen arviointiin, RAI Ltc käytön tehostaminen myös palveluasumisessa Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Moniammatillinen henkilöstö Yhteistyöhankkeet Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Soten sähköinen toimintatapa ja teknologia hanke, Lakeus työryhmät, VARES, seudullinen turvapalvelukilpailutus, Oulun hankintarenkaan kilpailutuksia. Pirilä hankkeen käynnistyminen Ikäihmisten palveluissa (Pirilä Tupa), KKI-hanke Avoinna oleviin työsuhteisiin ja pitempiin sijaisuuksiin on ollut hakijoita. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain hankala saada ammattitaitoisia sijaisia Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Talousarvion pitävyys Toimintatuottojen toteutuma 98 %, Toimintamenot 100,3 %. Toimintakate 100,8 %. 87

88 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon toimintatuottojen toteutuma vuoden lopussa oli 98 % ja toimintamenojen 100,3 %. Toimintakate oli 100,8 % (ylitys e). Kotihoidossa jouduttiin käyttämään sijaisia ja tilapäisiä työntekijöitä palvelujen turvaamiseksi arvioitua enemmän. Lisäksi ilta- ja viikonloppuvuoroja jouduttiin lisäämään ennakoitua enemmän. Tämän takia henkilöstömenot ylittyivät noin euroa. Omaishoidontuen toimintakate ylittyi hieman (102,4%), johtuen omaishoitajien eläkemaksujen ylityksestä. Päivä- ja virkistystoiminnan talousarvio toteutui suunnitellusti. Palveluasumisen maksutuotoilla pystyttiin kattamaan ennakoitua suurempi palvelujen osto( ). IKÄÄNTYNEIDEN HOIVA JA HUOLENPITO TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,0 Myyntitulot ,1 Maksutulot ,2 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,3 Henkilöstömenot ,6 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ,5 Avustukset ,9 Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE ,8 Poistot Tilikauden tulos ,8 Laskennalliset erät Netto ,6 Henkilöstömäärä Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Erityisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia ja vaativat yhä enemmän ympärivuorokautisia palveluita sekä vaativampaa hoivaa ja huolenpitoa. Kotihoitoon ei ole jonoja, vaan kaikki hoidon ja palvelun tarpeenarvioinnin perusteella kotihoitoa tarvitsevat ovat palveluja saaneet. Yhden kodinhoitajan työsuhteen muuttamisella sairaanhoitajan työsuhteeksi saatiin kolmas kotisairaanhoitaja joka toimii myös tiimivastaavana. Kyseistä tehtävää on hoidettu jo vuosia tilapäisratkaisujen avulla. Lisäksi kahden kodinhoitajan työsuhde muutettiin neljäksi 50 % työsuhteeksi, jotta pystytään paremmin vastaamaan kotihoidon aamu- ja iltaruuhkahuippuihin. 88

89 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Säännöllinen kotihoito Asiakkaat Palveluaika Käynnit Käynnin kesto (ka) (yli 70% 75v-) Väestöennusteen mukaan yli 75v absoluuttinen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä eli asiakas- ja palvelumäärät tulevat kasvamaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Ennaltaehkäisevillä ja hyvinvointia edistävillä toiminnoilla on pyritty vastaamaan asiakkaiden kasvavaan palvelun tarpeeseen. Nämä toiminnot ovat olleetkin painopistealueita viime vuosina palveluja ja palvelurakennetta kehitettäessä. Ikäihmisten neuvola aloitti kokeiluna syksyllä Toiminta on vakiinnuttanut asemansa. Toimintaa on laajennettu v. terveystarkastuksilla, jotka on suunnattu 70v ja 75v kuntalaisille (137 tarkastusta), jotka eivät ole säännöllisten palvelun piirissä. Lähes kaikki kutsun saaneet ovat saapuneet tarkastuksiin. Tarkastusten tulokset saadaan keväällä Turvapalvelut on kilpailutettu yhteistyönä Oulun seudun lähikuntien kanssa. Kilpailutuksen myötä turvapuhelintoimittaja vaihtui kesällä. Kilpailutus koski hälytysten vastaanottopalvelua. Vaatehuolto siirtyi Hovintien palvelutalon tiloista Pirilän Tuvan tiloihin tilapäisesti syksyllä odottamaan toimintakeskuksen valmistumista. Hovintie 12 tilamuutosten myötä ns. pesulatilat remontoitiin toimistotilaksi. Huonejärjestelyllä saatiin tilaongelmaa hetkellisesti helpotettua. Päivä- ja virkistystoiminta siirtyi Oulun seudun ammattiopiston, Kempeleen yksikön tiloihin Pirilään lokakuussa. Hovintien palvelutalon tilaongelman vuoksi toiminnassa oli pidempi kesäsulku mitä oli suunniteltu. Näin ollen ryhmien määrä jäi alle suunnitellun. Uusien tilojen myötä toiminta tulee laajentumaan vuoden 2011 aikana. Omaishoidontukea jonotti vuoden lopulla n.10 henkilöä. Lakisääteiset vapaapäivät pystyttiin tarjoamaan kaikille halukkaille. Tehostetun palveluasumisen osalta SAS-työryhmällä oli haasteellinen vuosi. Tehostettuun palveluasumiseen oli ajoittain enemmän asiakkaita, kuin mitä paikkoja pystyttiin tarjoamaan. Vuoden aikana kotihoidossa hoidettiin erittäin vaativaa sekä ympärivuorokautisesti sitovaa hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevia asiakkaita joiden toimintakyky ja hoitoisuus oli verrattavissa tehostetun palveluasumisen tasoon. Myös sairaalassa oli vuoden aikana useampia asiakkaita jonottamassa tehostetun palveluasumisen paikkaa. Hoidonporrastusta saatiin kuitenkin toteutettua. Kevättalvella kotihoidossa ja sairaalassa alkoi yhteinen KKI-hanke (kunnossa kaiken ikää), johon saatiin LIKESin (liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö)rahoitusta. Hankkeen tarkoituksena oli työpaikkaliikunnan jalkauttaminen hoito- ja vanhustyön työyksiköihin työyhteisön ja vertaisohjaajien avulla. Hanke koettiin kokonaisuudessaan onnistuneeksi ja työpaikkaliikunta jatkuu edelleenkin työyksiköissä. Hankeen aikana seurattiin mm. sairauspoissaoloja, jotka hankkeen aktiivivaiheessa laskivat erittäin merkittävästi varsinkin kotihoidossa. Loppuvuodesta sairauspoissaolot kuitenkin kasvoivat edellisvuotta korkeammiksi. 89

90 YMPÄRISTÖPALVELUT Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi Toiminta-ajatus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi huolehtii Kempeleen kunnan fyysisen ympäristön toimivuudesta ja turvallisuudesta. Prosessi vastaa siitä, että kunnallistekniset palvelut, tilapalvelut ja lakisääteiset rakennusvalvonnan viranomaispalvelut toimivat kuntalaisen tarpeiden mukaisesti. Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteerit Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Kuntalaisten ja asukkaiden tyytyväisyys ympäristöpalveluihin säilyy vähintään nykytasolla Palvelut tuotetaan määritellyssä aikataulussa/ Rakennuslupapäätökset 3 viikon kuluessa Huonokuntoisten katujen määrä ei kasva. Lapsilla ja nuorilla on turvallinen koulumatka Vasteajat Katujen ja teiden kunto 3,6 Jätehuolto 4,13 Kierrätystoiminta, paperit, lasit, ja paristot 3,92 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,69 Luonnonsuojelu 3,58 Ilman laatu 4,17 Vesistöjen puhtaus 3,82 Melun torjunta 3,60 Ympäristön siisteys 3,58 Luonto- ja retkeilyreitit 3,35 Rakennetun ympäristön valvonta 3,14 Pelastustoiminta 4,09 Palotarkastus 3,82 Nuohous 3,67 Rakennuslupapäätös 3 viikon kuluessa Kaikille palveluille ei ole määritelty vasteaikaa. Katujen kunto Huonokuntoisten katujen määrä 23% (23,1 km). Kevyen liikenteen verkoston 3,35 m/asukas. Kevyen liikenteen väyliä kattavuus, km/asukas Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys tehty Liikenneturvallisuussuunnitelman hankkeiden eteneminen Liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämistä ei ole suoritettu. Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Lapsilla/nuorilla turvallinen ja viihtyisä päiväkoti ja kouluympäristö Seutulipun käyttö lisääntyy nykyisestä Lämmönkulutus alittaa valtakunnallisen tason Selvitys ekorakentamisen lisäysmahdollisuuksista Joukkoliikenteen käyttö Energiatehokkuus kunnan rakennuksille Tonttivaranto ekorakentamiseen Leikkivälineet turvatarkastetaan säännöllisesti. Rakennukset alittavat pääsääntöisesti valtakunnallisen keskiarvon Kunnalla on tonttivarantoa ekorakentamiseen. 90

91 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Tiehoitokuntien toiminta on vilkasta Toimivat tiehoitokunnat, kpl Perusparannushanke Rajakorventiellä. Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Myönteinen j a houkutteleva kuntakuva Kyselyn tuloksia ei ole käytettävissä Viihtyisä ja ekologinen, sekä toimiva ja houkutteleva toimintaympäristö Yrittäjäbarometrin tulokset ja vertailu muihin Oulun seudun kuntiin Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja -väylät Turvallinen ja joustava sisäinen ja ulkoinen liikennöitävyys Kuntalaistyytyväisyys Kyselyn tuloksia ei ole käytettävissä Seudullinen mopoilua käsittelevä hanke saatu päätökseen. Monipuolinen asuntotarjonta Viiden vuoden tonttireservi eri tyyppiselle asuntorakentamiselle eri puolilla taajamaa Hankkeiden eteneminen Tonttivaranto erityyppiseen asuntorakentamiseen AO tonttien reservi viidelle vuodelle. Muita tontteja on riittävästi. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Palvelukuvauksia päivitetään. Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit Prosessien kehittämiseen ei riittäviä resursseja. Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa: Kaavatiedot nettiin Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Asiakkailta tulleeseen palautteeseen reagoidaan. Kaavatietojen nettimuotoon saattaminen on työn alla. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Moniammatillinen henkilöstö Yhteistyöhankkeet Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Tilapalveluissa resurssipula on vaikeuttanut teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa Seudullisen rakennusvalvonnan selvitystyö kesken Moniammatillisuus toteutuu työntekijätasolla 91

92 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Johtamistehtävissä innostavat ja pätevät johtajat Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset Tyytyväisyys esimiestoimintaan 3,52 Yhteiseen tulevaisuudenkuvaan on sitouduttu Toiminnalliset ja taloudelliset vastuut ovat selkeät Toimintamallin ohjausryhmän arviointi Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Vastuut ovat selkeät. Kehittämiskeskustelut käynnissä Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa. Sisäinen tiedonkulku on avointa. Henkilöstön tyytyväisyys 3,50 Osaava henkilöstö Osaaminen vastaa toiminnan tarpeita Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö Osaaminen vastaa toiminnan tarpeita Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Ammatillinen urakehitys mahdollista Työn tekemistä tukeva moniammatillinen työyhteisö Henkilöstön aktiivinen osallistuminen kehittämistoimintaan Kehityskeskustelut (kehittymissuunnitelmien laadinta) Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Ammatillinen urakehitys mahdollista tilanteen mukaan. Työn vaativuuden arviointi on aloitettu Henkilöstö ottaa osaa kehittämistoimintaan Työterveyshuollon ja työsuojelun toimivuus Työsuojelutarkastusten kehotukset minimiin Työterveyshuollon raportit Tyytyväisyys työterveyshuoltoon Tapaturmatilastot Työsuojelutarkastusten kehotukset Työsuojelutarkastuksissa ei ole havaittu puutteita Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Maanmyyntituotot ylittyivät reilusti. Toimintakulut ylittyivät hiukan. Kulujen ylitys johtui ennakoitua suuremmista palveluiden ostosta (kiinteistötutkimukset ja auraukset). 92

93 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,0 Myyntitulot ,7 Maksutulot ,9 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,6 Henkilöstömenot ,5 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ,4 Avustukset Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ,8 Tilikauden tulos ,8 Laskennalliset erät Netto ,7 Henkilöstömäärä Olennaiset muutokset tilikaudella Tilikauden tulos oli budjetoitua parempi. Toiminnan tuotot ylittyivät n Vaikka toimintakulutkin ylittyivät, parani toimintakate arvioituun nähden yli Tilapalveluissa ei saavutettu asetettuja tavoitteita. Kylmä ja luminen talvi sekä kiinteistöissä suoritetut erilaiset kuntoselvitykset kasvattivat tilapalveluiden menoja arvioitua enemmän. Kunnan ja yksityisten toimenpiteiden tuloksena kuntaan valmistui ja otettiin käyttöön vuona yhteensä 89 uutta asuntoa, mikä on vähemmän kuin kunnan asettava asuntotuotantotavoite. Valtion myöntämä määräraha korjausavustuksille ei riittänyt kaikille hakijoille. Ympäristön kunnossapidossa toimintatuotot ylittyivät n Vaikeasta talvesta johtuen ylittyivät palvelujen ostoon budjetoidut määrärahat. Maankäytössä, valvonnassa ja suojelussa toimintakulut ylittyivät reilusti, mikä johtui suurimmalta osaltaan vuodelta 2009 siirtyneistä maanmyyntituloista (1,1M ) ja tavoitteeseen pääsystä vuoden maanmyynnissä. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Prosessiin perustettuja kolmen palvelualueen toimintaa on kehitetty edelleen uuden toimintamallin mukaiseksi. Kehitystyö tapahtuu pienin askelin ja painopiste on ollut kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Tilapalveluissa sähköisen huoltokirjajärjestelmän rakentamista ja käyttöönottoa on jouduttu edelleen siirtämään. 93

94 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi Toimenpiteet jatkossa Valtuuston hyväksymän strategian jalkauttaminen on edelleen tärkeää. Palvelukuvausten päivittäminen ja niiden tarkistaminen tulee tehdä mahdollisimman pian. Tilapalveluissa valmistaudutaan edelleen siirtyneen sähköisen huoltokirjan käyttöönottoon tulevana vuonna. Hanke on pitkäaikainen ja se tulee jakaantumaan usealle vuodelle. Kunnantalon suunnitteluprojekti on kokonaisuudessaan hyvin haasteellinen tehtävä ja se tulee työllistämään suuresti myös ympäristöpalveluita. Maanhankinnalla ja hyvällä kaavoituksella saadaan aikaiseksi hyvää ympäristöä. Vaikka maanmyyntitulot ovatkin tärkeä tulonlähde, tulee tonttien myynnissä huomioida entistä enemmän siitä aiheutuva kasvava palvelujen tarve. 94

95 Tukipalvelukeskus Käyttötalousosa Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelukeskus yhdistää useita ammatti- ja toimialaryhmiä saman rakenteellisen kokonaisuuden osaksi. Tukipalvelukeskus tuottaa keskitetysti palveluja seuraaviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. 1. Hallintopalvelut: talous-, palkka-, henkilöstö-, toimisto- ja hankintapalvelut 2. Ateria- ja puhdistuspalvelut 3. Tietohallintopalvelut Tukipalvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että palveluprosessit voivat keskittyä tuottamansa substanssipalvelun laatuun ja kehittämiseen. Prosessien lisäksi tukipalvelukeskus tuottaa palvelusopimuksen mukaisesti palveluita myös kansalaiskunnalle. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila Arviointikriteerit Tilanne Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Palveluiden saatavuus Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Tyytyväinen asiakas ja laadukas, kustannustehokas ja kokonaisvaltainen palvelu Palveluprosessit voivat keskittyä tuottamansa palvelun laatuun ja kehittämiseen Palveluiden turvattu tuottaminen Tarjonta vastaa kysyntää Kaikilla toimialoilla suunnitelmallinen ekologinen ja kestävää kehitystä noudattava toimintatapa Asiakastyytyväisyys palveluihin kiitettävällä tasolla Asiakastyytyväisyys palveluiden saatavuuteen ja laatuun Siirtyminen enenevästi sähköiseen (paperittomaan) toimintatapaan Ekologisuus aine- ja materiaalivalinnoissa Laaja asuinkuntaindeksi (1-5) Kempeleen arvosana 3,73 Asiakastyytyväisyys : Ateriapalvelut ka. 3,95 (1-5) Puhdistuspalvelut ka. 4,13 (1-5) Asiakastyytyväisyys : Ateriapalvelut ka. 3,95 (1-5) Puhdistuspalvelut ka. 4,13 (1-5) Resursointia, tehtävänkuvia ja sijaisjärjestelyjä on kehitetty palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Hallintopalveluiden kehityskeskusteluissa edistetty ekologisuutta ja siirrytty pääosin paperittomaan toimintatapaan. Ateriapalveluissa on otettu käyttöön kasvisruokapäivä. Puhdistuspalveluissa on kiinnitetty huomiota ekologisiin työskentelytapoihin ja ainevalintoihin. Tietohallintopalveluissa siirrytty enenevässä määrin sähköisiin (virtuaalisiin) toimintatapoihin. 95

96 Käyttötalousosa Tukipalvelut Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Tilanne Palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen Palveluiden saatavuus keskitetysti ja keskeytymättä Joustavat, mukautuvat ja kustannustehokkaat palveluprosessit Ajan tasalla olevat vastuut palveluprosesseissa Asiakastyytyväisyys Arvioinnin uudistaminen jatkuvana toimintamallina Sisäisillä asiakkailla/asiakkaille raportoinnin helppous Palvelualueiden ylittävää työkiertoa ja osaamisen hyödyntämistä tuettu. Tietoteknisten analyysiohjelmistojen käyttöönottoprojekti käynnistynyt. Taloushallinnossa uudistettu suunnittelun ja raportoinnin järjestelmiä. Tietohallinnossa sijaisjärjestelyt ja vastuualueet täsmentyneet. Palvelukeskushankkeen suunnittelussa mukana. Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Yhteistyöhankkeet Ateria- ja pudistuspalvelujen aluemalli käynnistynyt ja täsmentynyt. Palvelukeskushankkeen suunnittelussa mukana. Tietohallinnossa seudullinen yhteistyö jatkuu. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Ateria- ja puhdistuspalvelujen aluemallia kehitetään ja vahvistetaan Moniammatillinen henkilöstö Kaikilla toimialoilla moniammatillisia osaajia Henkilöstön työtyytyväisyys Rekrytointien määrä lyhyissä sijaisuuksissa Seudullinen ja valtakunnallinen yhteistyö vahvistunut. Työtyytyväisyystuloksiin pohjautuva toimenpidesuunnitelma laadittu 100 % jokaisessa tukipalveluiden yksikössä. Työtyytyväisyyden tulokset linjassa kunnan muiden toimintayksiköiden kanssa (kokonaisarvosana 3,83). Sijaisten määrää on pyritty pitämään hallittuna sisäisillä järjestelyillä. Ulkoisten sijaisten saatavuus heikentynyt. 96

97 Käyttötalousosa Tukipalvelut Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Tilanne Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen Luottamushenkilöiden itsearviointi Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Luottamushenkilöt ohjaavat ja seuraavat kunnan kokonaiskehitystä Valiokuntatyö ohjaa päätöksenteon valmistelua ja tekee ehdotuksia Luottamushenkilöt toimivat tilaajan ja päättäjän roolissa Yhteiseen tulevaisuudenkuvaan on sitouduttu Johtamistehtävissä innostavat ja pätevät johtajat Yhteiseen tulevaisuudenkuvaan on sitouduttu Toiminnalliset ja taloudelliset vastuut ovat selkeät Toimintamallin ohjausryhmän arviointi Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset Toimintamallin ohjausryhmän arviointi Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Aktiivinen osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin. Ka 3,52 (TP ,8) Aktiivinen osallistuminen ohjausryhmään. Yhteinen tulevaisuuden kuva ja tavoitteet käyty läpi yhdessä henkilöstön kanssa esimiesten johdolla. Vastausprosentti 55,4% koko tukipalveluhenkilöstöstä, joista 73,6% käynyt KK:n, 13,9% työssä alle vuoden ja 12,5% ei käynyt KK:a. Strategian tavoiteasetanta käyty läpi esimiesten johdolla työntekijöiden kanssa. Huomioitu kehityskeskusteluiden tavoitteenasetannassa ammattiryhmäkohtaisesti. Osaava henkilöstö Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa Osaaminen vastaa toiminnan tarpeita Kehityskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö Sisäinen tiedottaminen henkilöstölle Tuken kuukausitiedotteella. Säännölliset yksikkö- tai aluekohtaiset kokoukset. Osaamisen kehittämistä tuettu (ulkoinen ja sisäinen koulutus). Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Ammatillinen urakehitys mahdollista Työn tekemistä tukeva moniammatillinen työyhteisö Henkilöstön aktiivinen osallistuminen kehittämistoimintaan Kehityskeskustelut (kehittymissuunnitelmien laadinta Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Mittareiden kehittäminen Kehityskeskusteluiden kiinteänä osana kehittämissuunnitelman laatiminen yksilö- ja työyhteisön tasolla. TVA-järjestelmien rakentaminen käynnistynyt KVTES ja TS alueilla. Ateria-ja puhdistuspalveluiden kehittämisryhmät toiminnassa. Palaverikäytännöt ovat säännöllisiä Tietohallinnossa henkilöstö laatinut esimiehen johdolla toimintaja kehittämissuunnitelman. 97

98 Käyttötalousosa Tukipalvelut Työterveyshuollon ja työsuojelun toimivuus Työterveyshuollon raportit Tyytyväisyys työterveyshuoltoon Tapaturmatilastot Henkilöstön edustajat tiiviimmin mukana yhteisessä suunnittelussa koko kunnan tasolla. Sairaspoissaoloraportointia on kehitetty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työsuojelutoimikunta käsittelee tilastoja vuosittain. Työhyvinvointia edistävän toiminnan tukeminen Työsuojelutarkastusten kehotukset minimiin Henkilöstökyselyt Seurantaraportit Vastataan pyydettyihin toimenpiteisiin ennakoiden. Vuotuinen työhyvinvointikysely. Välikysely 2011 valmisteltu ennakkoon. Hyödynnetty uutta kyselytyökalua. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila Arviointikriteeri Tilanne Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Tukipalvelukeskuksen talousarvio toteuma toimintatulojen osalta 99,6 % ja toimintamenojen 100,6%. TUKIPALVELUKESKUS TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,6 Myyntitulot ,5 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,4 Toimintamenot ,6 Henkilöstömenot ,4 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ,1 Avustukset Muut toimintamenot ,4 TOIMINTAKATE ,8 Poistot ,6 Tilikauden tulos ,3 Laskennalliset erät Netto ,4 Henkilöstömäärä

99 Käyttötalousosa Tukipalvelut Olennaiset muutokset tilikaudella Tilikauden menojen toteuma budjetoituun oli 100,6 % ja vastaavasti tulojen toteuma budjetoituun oli 99,6 % Ateria- ja puhdistuspalveluissa elintarvikekustannukset sekä koneiden ja laitteiden kunnossapito aiheuttivat haasteita palvelualueen talousarvion pitävyyteen.; elintarvikkeiden toteuma ylittyi talousarvioon verrattuna 17,4 %. Raaka-aineiden hinnannousu oli osasyynä elintarvikkeiden määrärahojen ylitykseen. Lisäksi ateriapalvelut tekivät suoritteita enemmän kuin talousarviossa oli huomioitu. Henkilöstömenot toteutuivat talousarviota alhaisempina, samoin kalusto, hygieniatuotteet, puhdistusaineet ja tarvikkeet toteutuivat suunniteltua alhaisempana. Lisäksi palvelujen ostoissa toteuma talousarviovarausta pienempänä koulutus- ja asiantuntijapalveluiden osalta. Hallintopalveluiden talousarvio toteutui suunnitellusti, koulutus- ja asiantuntijapalveluiden jäädessä alle budjetoidun. Tietohallintopalveluissa kalusto, asiantuntijapalvelut ja atk-ohjelmistojen käyttöoikeusmaksut toteutuivat talousarviovarausta suurempina; lisäksi sisäisten tilapalveluiden kustannukset nousivat talousarviossa suunnitellusta. Henkilöstömenot ja vuokrakulut olivat budjetoitua alhaisemmat. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Tukipalvelukeskuksessa on työhyvinvointikyselyn tuloksista johdettu yksikkökohtaiset toimenpidesuunnitelmat, joiden toteumaa seurataan yhdessä henkilöstön kanssa. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja työkykyyn liittyviä neuvotteluja yhdessä työterveyshuollon kanssa on järjestetty tarvittaessa; vuonna niitä oli useita koskien koko tukipalveluita. Tukipalvelukeskus on kokonaisuudessaan osallistunut Lakeuden yhteistoiminta-alueen selvitystyöhön. Hallintopalveluiden strategisia kehittämistoimenpiteitä vuonna olivat työ- ja palveluprosessien tarkastelu ja kehittäminen, moniammatillisuuden hyödyntäminen, osaamisen ja kunnan henkilöstön kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin tukeminen sekä taloushallinnon raportoinnin ja seurantajärjestelmien uudistaminen ja vahvistaminen selainpohjaisilla sovelluksilla. Henkilöstöhallinnon raportointia tehostettiin työterveyshuollon osalta. Toimistopalveluiden resursointi peruspalveluille ja erityisesti terveyspalveluille on ollut ja jatkuu haasteellisena Ateria ja puhdistuspalveluiden aluemallia vakiinnutettiin kouluttamalla esimiehiä vastamaan nykytoimintamallin haasteisiin. Ammatillista osaamista kehitettiin lisäksi Tuken esimieskoulutuksien myötä. Ateria- ja puhdistuspalvelut osallistuivat myös Kempeleen kunnassa meneillään olleeseen Tykeshankkeseen. Ateriapalveluiden osaaminen huomioitiin valtakunnallisessa PRO gaalassa. Tietohallinnon strategiset kehittämistoimenpiteet kohdistuivat työ- ja palveluprosessien tarkentamiseen ja kehittämiseen sekä taloushallintoon liittyvien järjestelmien uudistamiseen ja tukemiseen. 99

100 Investointien toteutuminen INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Talousarvio Muutokset Ta ja muutokset Tilinpäätös Jäljellä MAA- JA VESIALUEET Hankinnat Myynnit Netto RAKENNUKSET Hankinnat Myynnit Netto MUUT PITKÄV.MENOT Hankinnat LIIKENNEVÄYLIEN RAKENTAMINEN Hankinnat LIIKENNEVÄYLIEN PÄÄLLYSTÄMINEN Hankinnat Myynnit Netto PUISTOT JA LEIKKIPAIKAT Hankinnat URHEILUALUEET Hankinnat Valtionosuudet Netto LIIKENNEVÄYLIEN VALAISTUS Hankinnat ATK-OHJELMAT Hankinnat KONEET JA KALUSTO Hankinnat Myynnit Netto OSAKKEET JA OSUUDET Hankinnat Käyttöomaisuusinvestoinnit Valtionosuudet Myyntituotot Investoinnit

101 Investointien toteutuminen MAA- JA VESIALUEET Maa-alueet TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Maa-alueiden hankinta Suurimmat maa-alueet on hankittu Haapamaan laajennusalueelta, sekä Linnakankaalta. Linnakankaan alue on pääosin suoritetun kaupan jälkeen suurimmalta osin kunnan omistuksessa. Maanmyyntitulot Vuoden aikana on myyty 40 omakotitonttia, 3 rivitalotonttia, 5 paritalotonttia ja 5 yritystonttia. Vuodelta 2009 siirtyi maanmyyntituloja vuodelle n. 1,1 milj. euroa. Vuodelta on siirtynyt maanmyyntituloja vuodelle 2011 n euroa. RAKENNUKSET Terveyskeskuksen peruskorjaus ja laajennus TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen rakentamista varten laadittava hankesuunnitelma tehdään sote yhteistoiminta-alueen selvittyä. Työkeskuksen laajennus TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Työkeskuksen laajennus valmistui suunnitellusti vuoden aikana 101

102 Investointien toteutuminen Ylikylän koulun saneeraus TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Kesällä ja syksyllä tehtiin koulun alueella viemäri- ja sähköjohtolinjojen siirtoja. Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Ylikylän yhtenäiskoulun laajennuksen suunnittelu valmistui aikataulussaan ja tarjouspyyntöasiakirjat lähetettiin urakoitsijoille. Kohde toteutetaan vuosina Hankkeen kustannusarvio on Takatien halli TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot 0 Netto Takatien halli myytiin loppuvuonna. Tuloja syntyi ,00, josta myyntivoittoa ,42. Kunnantalon peruskorjaus TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Vuoden aikana tehtiin kunnantalon rakenteellisia tutkimuksia 102

103 Investointien toteutuminen Pienet investointihankkeet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Käyttö % Kunnantalo kellari ja venttiilit Honkasen päiväkoti korjaustyö Honkasen monitoimitalo korjaustyö Puukoulun päiväkoti sisäänkäynnit Ylikylän puukoulu ulko-ovet Kirkonkylän koulu valaistus ja verhous Vanhusten palvelutalo pesulan muutostyöt Netto ,2 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Uuden eritasoliittymän yleissuunnitelma on valmis, mutta asemakaavoituksen pohjaksi pyritään ensin tarkistamaan Kempeleen taajaman osayleiskaavaa. Kunnanhallitus päätti, ettei aiemmista kaavoista tehdyistä valituksista lähdetä jatkamaan prosessia Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavaa varten on laadittu vaihtoehtoisia maankäyttömalleja, niihin liittyviä liikenneverkkosuunnitelmia ja tehty tietokonemallien avulla liikenne-ennusteita. Eritasoliittymän rakentamiseen haettu EU-rahoitus ratkaistaan sitten, kun kaava-asiat ovat kunnossa. Vuonna käynnistettiin tieyhteyden suunnittelu Linnakankaalta Oulun rajalle. Tämä yhteys tulee valmistuttuaan suuntaamaan liikennettä Kempeleeseen Ouluntullin kautta ja siten keventämään nykyisen eritasoliittymän kuormitusta. Kunnan tavoitteena on edelleen uuden eritasoliittymän saaminen Zatelliitin alueelle, sillä liittymä ja tieyhteys Linnakankaalta Etelä-suomentielle tuovat merkittävän parannuksen liikenneturvallisuuteen ja taajaman poikittaisiin liikenneyhteyksiin sekä antaa mahdollisuuksia nopean joukkoliikenteen kehittämiseen. Zeppelinin kirjastoon rakennettiin ilmastointijärjestelmä. Liisankujan huoneisto on kunnostettu. 103

104 Investointien toteutuminen KUNNALLISTEKNIIKKA Liikenneväylien rakentaminen TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Uudisrakentamisen pääpaino säilyi edelleen vahvasti Linnakankaalla. Tahkoseläntiellä, joka rakennettiin v. 2009, suoritettiin vielä viimeistelytöitä rakentamalla La pysäkit, sillankaiteet ja alikulkusillan päiden kiveykset. Linnakankaan alueen pohjoisosaan rakennettiin uusia katuja; Satumetsäntie ja Metsänpeikontie. Kokkokankaantien, Harjutien ja Tahkoseläntien välinen, etupäässä yksityisten maanomistajien hallinnassa olevan alueen kadut rakennettiin yhtä vaille valmiiksi. Rakennettuja katuja olivat Harjukuja ja Käpytie, rakentamatta jäi vielä Harjunpää niminen katu. Linnakankaan vanhemmalla alueella rakennettiin kokoojakatu Linnakaarto sekä rinnalla kulkeva kevyen liikenteen väylä. Sarkkirannan uudelle kaava alueelle rakennettiin Pajulinnuntien jatko - osa. Alueen pyörätieverkko täydentyi Kuovitieltä Vanhatielle rakennetulla yhteydellä. Saneerauskohteista merkittävin oli Köykkyrintien parantaminen välillä Talitiaisentie Puukiipijäntie. Asemanseudun hulevesiverkoston rakentaminen saatettiin loppuun. Hulevesiviemäröinti rakennettiin Rautiontien loppuosalle, Oskarintielle, Martinpolku Pt:lle, Sammonkujalle ja Martinkujalle. Kustannukset ylittyivät n :lla. Yksittäisistä kohteista Pajulinnuntie ylittyi n. 50,5 tuhannella eurolla. Kohde jouduttiin tekemään talvityönä juuri kovimpien pakkasten aikana, lisäksi työmaalla jouduttiin tekemään kalliita voimajohtojen siirtotöitä. Todellista ylitystä pienentää Vihiluotoon rakennettu Sarakuja, jonka kustannusarvio oli Kohde oli kaavoitussopimuskohde, joka tuli ohjelmaan TA vahvistamisen jälkeen, eikä talousarvio määrärahaa lisätty ko. kohteelle. Liikenneväylien päällystäminen TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Liikenneväylien päällystystöistä jätettiin saneerauskohde Hahtorannantie päällystämättä. Kadulla jouduttiin arvioitua suurempiin maanleikkaustöihin, ja päällystystyöt jätettiin sen takia kesään Päällystystöissä oli myös pääpaino Linnakankaalla. Suurin yksittäinen kohde oli Tahkoseläntie sekä siihen liittyvä kevyen liikenteen väylä. Linnakankaalla päällystettiin vielä 4 asuntokatu kohdetta. Muut päällystyskohteet hajautuivat melko tasaisesti ympäri Kempelettä. Saneerauskohteena merkittävä oli Asemanseudun vanhojen katujen Asemantie, Martinpolku ja osa Rautiontietä päällystäminen. Asemanseudun katujen päällystystyöt jatkuvat kesällä

105 Investointien toteutuminen Kustannukset ylittyivät eurolla. Ylitykset johtuivat siitä että puistot ja leikkipaikat investointikohteelta jouduttiin siirtämään kohteen Mullan seulonta eri kohteille menot päällystämiskohteille. Siirto tehtiin koska investointimenot tulee kirjanpidossa pääomittaa. Multa käytetään pääasiassa päällystettyjen katujen jälkitöihin. Tulot eivät ole todellisia, projektin kautta hoidettiin yhteistyökumppaneille tehdyt kaivutöiden jälkityöt. Tulot muodostuvat heiltä laskutetuista jälkitöistä. Liikenneväylien valaistus TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Liikenneväylien valaistustöihin oli varattu Kaikki suunnitellut kohteet saatiin tehdyksi ja kustannukset alittuivat n eurolla. Puistot ja leikkipaikat TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Puistojen ja leikkipaikkojen rakentamiseen oli varattu Menot alittuivat n Alitus johtuu siitä että projektin Mullan seulonta eri kohteille menot jaettiin liikenneväylien eri projekteille kirjanpidollisista syistä. Suunnitelmien mukaiset työt saatiin tehdyiksi. Kertomusvuoden työkohteita olivat Heimo Kankaan puiston saneeraus sekä Kuovinpuiston leikkipuiston rakentaminen. Urheilualueet TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Urheilualueille myönnetty määräraha oli kokonaisuudessaan kohdistettu Sarkkirannan urheilukentän kestopäällyste pinnoitteen uusimiseen. Työ saatiin tehdyksi heti alkukesästä. Työmäärät lisääntyivät alkuperäisestä arviosta runsaasti pinnoitteen huonosta kunnosta johtuen. Alkuperäinen kustannusarvio ylittyi n :lla. Kohteelle saatiin liikuntapaikka avusta , jolloin kohde jäi lievästi plussalle. 105

106 Investointien toteutuminen TIETOKONEOHJELMAT Atk-ohjelmat Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos TP 2009 Tulot Menot Netto KONEET JA KALUSTO Atk-laitteet Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos TP 2009 Tulot Menot Netto Peruspalvelut, Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Sarkkirannan päiväkoti TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Ylikylän koulun saneeraus TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Peruspalvelut, Vapaa-aika Kirjasto, lainaustiskin uusiminen TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Peruspalvelut, Terveys ja toimintakyky Terveyskeskus (odotustilan kalusto) TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto

107 Investointien toteutuminen Hammashoitola Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos TP 2009 Tulot Menot Netto Peruspalvelut, Sosiaalinen turvallisuus Työkeskuksen kalustaminen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Muutos TP 2009 ja muutokset Tulot Menot Netto Perhetupa, kalustaminen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Muutos TP 2009 ja muutokset Tulot Menot Netto Liisankujan kalustaminen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Muutos TP 2009 ja muutokset Tulot Menot Netto Ympäristön kunnossapito / puistot Kappaletavaranostin TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Puistotoimen autoon hankittiin alkuvuodesta sähköhydraulinen Ferrari 015 kappaletavaranosturi. Ympäristön kunnossapito / liikunta-alueet Jäänhoitokone TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Liikunta-alueiden kunnossapitoon hankittiin JOUSA 245 jäänhoitokone kaukaloiden ja yleisjäiden hoitoon tammikuussa. 107

108 Investointien toteutuminen Tilapalvelut Kempelehallin jäänhoitokone TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Kempelehallin jäänhoitokone hankittiin, vanha kone vaihdossa, tuloja syntyi OSAKKEET JA OSUUDET TP 2009 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto

109 Kuntakonsernin toiminta ja talous Tytäryhtiöt KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS TYTÄRYHTIÖT OMISTUKSET MUISSA YHTIÖISSÄ Nimi Koti- Kunnan Kuntakonsernin osuus (1000 ) paikka omistus omasta vieraasta tilikauden osuus pääomastapääomasta voit./tapp. TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Kempeleenkartano Kempele 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy Kempele 86,22 % KUNTAYHTYMÄT Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoitop. Oulu 2,41 % Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 8,22 % Pohjois -Pohjanmaan liitto Oulu 3,10 % YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Kiinteistö Oy Tiilitori Kempele 44,69 % Technocenter Kempele Oy Kempele 48,40 % Limingan Vesihuolto Oy Liminka 22,50 % KEMPELEEN VESIHUOLTO OY Yhteensä Yhtiö perustettiin ja kunnan tytäryhtiö se on ollut vuodesta 1969 lähtien. Osakepääoma on euroa ja osakkeiden määrä kpl. Osakkeen nimellisarvo on 8,50 euroa ja verotusarvo 555,30 euroa. Osakkeista omistaa Kempeleen kunta 86,22 %, Limingan kunta 10,10 % ja muut 23 osakasta yhteensä 3,68 %. Yhtiöjärjestyksen mukaan Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimialana on rakentaa, hoitaa ja ylläpitää toiminta-alueellaan vesihuoltolain tarkoittamaa vesi- ja viemäröintilaitosta sekä toimia muulla kunnallisteknisellä toimialalla. Yhtiön tarkoituksena on toimia yleishyödyllisellä pohjalla voittoa jakamatta siten, että toiminta lisää alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä elvyttää sen tuotannollista toimintaa. Toiminnan perustana ovat vesihuoltolaki (119/2001) sekä vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot. Vesiyhtiön toiminnallisena tavoitteena on toimittaa riittävästi hyvää vettä ja ympäristön haasteiden vaatimat viemäripalvelut asiakaslähtöisesti ja edullisella hinnalla siten että palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita. Vesijohtoverkosto kattaa Kempeleen rakennetut alueet ja liittymisaste on 99,8 %. Vesijohtoja on 281 km. Kempeleen vedenkulutus oli m 3 /vrk. Lisäksi toimitettiin Liminkaan keskimäärin 186 m 3 /vrk. Vesi otetaan Kempeleenharjun tärkeältä pohjavesialueelta ( ) Tuohinon ja Monkkasen ottamoista. Tuohinon laitoksen kapasiteetti on m 3 /vrk. Vesi puhdistetaan vedenkäsittelylaitoksessa. Monkkasesta saadaan 600 m 3 /vrk. Veden mikrobiologinen laatu varmistetaan uv- desinfioinnilla. Vesi täytti talousvesiasetuksen (461/2000) laatuvaatimukset ja -suositukset. Yhtiön strategisesti tärkein asia on taajamassa sijaitsevien vedenottamoiden pohjaveden puhtaana säilyminen. Sen varmistamiseksi vedenottamoille on perustettu vesioikeudessa vahvistetut suoja-alueet ja Kempeleenharjun pohjavesialueella on suojelusuunnitelma. Moottoritiellä ja kauppakeskuksen liikennealueilla on toteutettu pohjaveden suojaustoimenpiteitä ja vedenottamoiden lähialueet on viemäröity. 109

110 Kuntakonsernin toiminta ja talous Tytäryhtiöt Vedenhankinnan varmistamiseksi on teetetty GTK:lla pohjavesitutkimuksia harjun syvistä kerroksista vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2005 rakennettiin Tuohinon vesilaitokselle 83 m syvä kaivo, mistä nykyisin saadaan puolet Kempeleen vedestä. Uusi syvän kerroksen pohjavedenottamo, eli Honkasalmen vedenottamo, tulee 2,5 km Tuohinosta kaakkoon. Sieltä on hankittu 4 hehtaarin vedenottamoalue ja rakennettu 48 m syvä kaivo. Aluehallintovirasto myönsi yhtiölle vesilain mukaisen luvan ottaa siitä enintään m 3 /vrk. Päätöksen mukaan vedenotosta ja veden johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Lupapäätöksestä tehtiin yksi korvausta koskeva valitus, joten Honkasalmen vedenottamon käyttöönotto on viivästynyt. Jos lupa saa keväällä lain voiman, valmistuvat Honkasalmen pumppaamo sekä sieltä siirtojohto Tuohinon vesilaitokselle vuoden 2011 lopulla. Silloin Kempeleessä saavutetaan omilla vedenottamoilla vesihuoltolaitosten kriisivalmiuden varmuusluokituksen paras turvallisuusluokka I. Jätevesiviemäröinti kattaa asemakaava-alueet, Ketolanperän pohjoisosan, Monkkasen lähialueen ja Tuohinon ympäristön. Asemakaavan ulkopuoleltakin kiinteistöjä on liittynyt rakentamalla oman viemärin yhtiön verkostoon saakka. Viemäriin on liittynyt kaikkiaan asukasta, eli 91 %. Viemäriverkostoa on 170,5 km ja pumppaamoita 31 kpl. Viemäröinnin laajentamisesta asemakaava-alueiden ulkopuolelle tehtiin kauaskantoinen ohjelma ja päätökset vuonna Vesihuoltolain 8 mukaista viemäriverkon toimintaaluetta laajennettiin haja-alueille sekä päätettiin rakentamisohjelma, rahoitusperiaate ja asiakkaiden maksut. Kahdeksan vuoden ohjelman tavoitteena on liittää viemäriin 270 asemakaavan ulkopuolella olevaa taloa. Ensimmäisenä toteutettavan Väärälänperän viemäröinnin rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 lopulla ja se valmistuu kesällä Asemakaavan ulkopuolella viemärien ja pumppaamoiden paikat on sovittava maanomistajien kanssa. Selvityksen mukaan viemäröinti on kiinteistöille omaa järjestelmää halvempi ratkaisu. Asumismukavuuden ja ympäristön kuormituksen kannalta jätevesien viemäröinti isolle puhdistamolle on laadultaan ylivoimainen. Niinpä onkin toivottava, että viemäröintiohjelmaa voidaan toteuttaa suunnitelman mukaan. Jätevedet käsitellään Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n biologis-kemiallisella puhdistamolla. Liete sekoitetaan laitosprosessissa turpeeseen ja aumakompostoinnin jälkeen seos sopii mm. viherrakentamiseen. Puhdistamo on toiminut hyvin ja tulokset ovat täyttäneet lupaehdot. Henkilöstöä oli puhdistamoyhtiö mukaan lukien 18. Tuotannossa käyttöpäällikkö ja 4 ammattityöntekijää. Verkostotöissä ja rakentajapalvelussa verkostopäällikkö, verkostomestari ja osa-aikainen verkostomestari saakka sekä 6 ammattityöntekijää. Toimistotyöntekijöitä oli 3. Lisäksi yhtiöillä on yhteinen toimitusjohtaja. Vesijohtoverkostoa rakennettiin 2,1 km ja viemäriä 5,6 km, mistä Väärälänperän hajaalueella 4,4 km. Jätevesipumppaamoita rakennettiin 3. Honkasalmen vedenottamoalue aidattiin ja aluetta kunnostettiin puustoa harventamalla. Investoinnit olivat yhteensä 0,64 milj. euroa ja ne maksettiin tulorahoituksella. Uusia asiakkaita liittyi 88 kiinteistöä. Jätevesiviemäriin liittyi lisäksi 15 kiinteistöä, joilla oli jo vesijohto. Yhtiön maksujen perusteet ovat vesihuoltolain ja valtakunnallisen suosituksen mukaiset. Veden hinta oli 0,82 euroa/m 3 ja jätevesi 1,05 euroa/m 3, sisältäen alv 23 %. Normaali omakotitalon veden perusmaksu oli 6,20 euroa/kk ja jätevesiviemäröinnin perusmaksu 4,74 euroa/kk. Muilla kiinteistöillä perusmaksut ovat kiinteistötyypin mukaisella kertoimella kerrosalaperusteiset. 110

111 Kuntakonsernin toiminta ja talous Tytäryhtiöt Vesihuollon volyymi kasvoi n. 2 % ja muu myyntikin hieman kasvoi. Liikevaihto oli 1,92 milj. euroa ja se kasvoi lähes 8 %. Toimintakulut kasvoivat kustannusten nousua ja tuotannon kasvua vastaavasti euroa. Tilivuoden tulos on euroa. Taseen loppusumma on 10,86 milj. euroa, josta oman pääoman osuus 76 %. Liittymismaksuja kertyi 0,46 milj. euroa. Liittymismaksut ovat 91 % koko taseesta, yhteensä 9,85 milj. euroa. Siitä on 2,29 milj. euroa siirto- ja palautuskelpoisina velkapuolelle kirjattavia. Yhtiön talous pysyi vahvana ja maksuvalmius on hyvä. Konsernin johdon yhtiölle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kempeleen Vesihuolto Oy on 40,26 % omistuksella Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n suurin osakas. Sen liikevaihto oli 1,01 milj. euroa ja tulos 152 euroa. Puhdistamoyhtiön tase oli 6,57 milj. euroa, josta oma pääoma 42 %. Vuodet oli jätevedenpuhdistusmaksu 0,42 euroa/m 3 + alv. Investointien rahoittamiseksi sitä on vuosittain korotettu 0,54 euroon/m 3 vuonna. Ympäristöluvan mukaiset, kuntien kasvusta johtuvat investoinnit vuosina 2008 olivat yhteensä 4,95 milj. euroa alv 0, mitä rahoitettiin 3,6 milj. euroa omistajakuntien takaamilla lainoilla. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu osakaskuntien kehitys- ja kasvuennusteiden perusteella vuoden 2020 kuormitukselle, mikä vastaa noin asukasta Tilinpäätös 2008 TILINPÄÄTÖS-/BUDJETTIYHTEENVETO Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös Budjetti 2011 Arvio 2012 TULOT Vesi- ja jätevesimaksut Muut tulot Liikevaihto Liiketoim. muut tuotot MENOT Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalenemiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen tilinp. siirt Tilinpäätössiirrot Tilikauden tulos RAHOITUSLASKELMA INVESTOINNIT RAHOITUS Liittymismaksut Tulorahoitus (poistot+tulos) Valtion avustus Lainojen muutos Rahoitustulos

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 211 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 34 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 51

OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 34 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 51 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot