Pykälä ry:n jäsenlehti 3 / 2005 INTER VIVOS

Transkriptio

1 Pykälä ry:n jäsenlehti 3 / 2005 INTER VIVOS Suuri TYÖnumero

2 Tutkielmapalkinto Dittmar & Indrenius jakaa vuosittain euron suuruisen toimiston nimeä kantavan tutkielmapalkinnon yhdelle tai kahdelle Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijalle. Palkinto on jaettu vuodesta 1998 lukien ja jaetaan nyt kahdeksannen kerran. Palkittavat tutkielmat valitaan seuraavilta oikeudenaloilta: osakeyhtiö-, arvopaperi-, kilpailu- tai välimiesmenettelyoikeus. Palkittavat työt valitsee tiedekuntaneuvosto. Tutkielmapalkinnon ovat saaneet mm Olli Norros Välimiehen ja sovittelijan vahingonkorvausvastuu 2003 Juha Vesala The Legal Protection against the Preparatory Activities of Circumventing Technological Measures in the Copyright Laws of the United States of America and the European Community 2002 Henrikki Harsu Kotimaisen liiketoiminnan arvopaperistaminen 2001 Risto Koivula Tracking Stock and its Implementation by Finnish Listed Companies 2000 Paulus Hidén Listautuminen, informaatio ja vahingonkorvausvastuu Lisätietoja Dittmar & Indrenius tutkielmapalkinnosta antaa HR Manager Tiina Kaakkolahti (tiina.kaakkolahti@dittmar.fi). Lisätietoja Dittmar & Indreniuksesta: Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

3 Tervetuloa uuteen lukuvuoteen! Useimpien oikkareiden kohdalla lukuvuoden alku tarkoittaa sitä, että koko kesän kestänyt täysipäiväinen työnteko on ohi ja päätoiminen opiskelu sekä osa-aikainen juopottelu jatkuvat. Päätoiminen opiskelija on tosin kovin suhteellinen käsite, ainakin Inter Vivoksen Suureen Duunikyselyyn vastanneiden osalta. Tekemämme tutkimuksen mukaan neljä viidesosaa ainejärjestömme jäsenistä on töissä lukukauden aikana ja jopa 40 prosenttia on töissä kolme tai enemmän päivää viikossa. Toisaalta, tämä ei näytä häiritsevän vastanneita mainittavasti. Vaikka 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoikin, että opiskelisi mieluummin täysipäiväisesti, jos se suinkin olisi mahdollista, Pykälistit ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä työhönsä ja kokevat sen hyödylliseksi muutenkin kuin toimeentulon kannalta. Suri Duunikysely tuotti todella paljon muutakin mielenkiintoista tietoa oikeustieteen opiskelijoiden työssäkäynnistä, palkkauksesta ja työssä kohdatuista epäkohdista. Suuri Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Minä pidin tänä kesänä ensimmäistä kertaa opintojeni aikana täyden, lähes kuukauden mittaisen, kesäloman. En jäänyt viettämään lomaani Helsingin elokuun ennustamattomien säiden armoilla ja MM-kisavieraiden jaloissa, vaan lähdin kauan suunnittelemalleni tutkimusmatkalle Japaniin, työnarkomaanien luvattuun maahan. Kirjoitin matkalla tekemistäni havainnoista jutun. Japanissa muuten opiskelijoilla on vuoden aikana lomaa yhteensä noin kaksi kuukautta, kesäloman osuus tästä on kolme - neljä viikkoa. Työntekijöillä taas lomaa on ruhtinaalliset kolme viikkoa vuodessa, joista puolitoista aina elokuussa. Kun kerroin siellä ollessani meidän viiden viikon vuosilomasta ja opiskelijoiden kolmen kuukauden kesästä, moni japanilainen haukkoi henkeään. On yleisesti tunnettua, että tiedekuntamme opettajat osaavat kirjoittaa erinomaisia tieteellisiä teoksia ja hyviä oppikirjoja, mutta miten oikeustieteilijän kieli taipuu proosaan? IV päätti selvittää tämänkin asian. Tässä numerossa alkaa uusi, jännittävä, ennennäkemättömällä tavalla aineidenvälisiä rajoja rikkova tiedekuntamme professoreiden kirjoittama jatkonovelli. Nyt julkaistavan ensimmäisen osan on kirjoittanut Perhe- ja jäämistöoikeuden professori Urpo Kangas, aiemmin tunnettu sellaisten klassikkoteosten kuin Perunkirjoitusopas ja Lahja tekijänä. Seuraavat osat julkaistaan Inter Vivoksen muissa syksyn numeroissa. Lisäksi tämän lehden sivuilla työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen kertoo, miksi työoikeutta kannattaa opiskella. Moni lienee pohtinut tätä kysymystä aineopintotentin korkeaa reputusprosenttia kiroillessaan. Rakastettu kolumnistimme Maarit Vaara on tämän numeron tauolla. Uusien opiskelijoiden kohdalla ei liene vielä myöhäistä sanoa myös tervetuloa tiedekuntaan ja Suomen isoimpaan ja kauneimpaan ainejärjestöön! Tämä on todennäköisesti ensimmäinen Inter Vivos jonka saatte kotiin, muistakaa päivittää tietonne Pykälän jäsenrekisteriin, aina kun muutatte, niin ainejärjestön posti menee jatkossakin oikeaan osoitteeseen. Sisältö 3/2005: Pääkirjoitus... 3 Suuri Duunitietokanta... 4 Bona Mater Familiae... 8 Työtä koko elämä Opiskelijaelämän kolmas ulottuvuus Experto Credite Nousevan auringon maa Pirkko S. saa potkut, osa I Pupu Pirteä Oikkari sihteerin paikalle? Phuksikapteenin ajatuksia Faculty of Love Osavuosikatsaus Muodikas kesätyö IV-tyttö AKAVA inter vivos Kuudestoista vuosikerta, 3/ intervivos@pykala.fi Julkaisija Pykälä ry Päätoimittaja Kirill Tervo Muut kirjoittaja- ja julkaisijatiedot sivulla 34.

4 4 IV:N SUURI DUUNITIETOKANTA Kannan on ohjelmoinut guru extraordinaire Tero Kivinen Duunikysely: Saara Jämes, Sofia Kallio, Tero Kivinen, Ville P Komulainen, Kirill Tervo Artikkeli: Ville P Komulainen, Kirill Tervo Kauan sitten kesän aikana toteutettu Inter Vivoksen Suuri Duunikysely keräsi yhteensä 328 hyväksyttyä vastausta. Tämä on jo varsin edustava otos, sillä se kattaa arviolta neljänneksen Pykälän jäsenistöstä. Tunarointi- ja testivastauksia oli kontrollikysymysten perusteella seulottuna vain muutama. Vastaajien sukupuolijakauma vastasi kohtuullisen tarkasti tiedekunnassamme vallitsevaa, naisia vastanneista oli 63,1 prosenttia ja miehiä 36,9. Myös jakauma opiskeluvuosien mukaan oli melko tasainen, innokkaimmiksi vastaajiksi osoittautuivat kolmannen vuoden opiskelijat 22,9 prosentin osuudellaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osallistuminen jäi vaisuksi vain 8,2 prosentillaan. Vain muutama vastaaja ilmoitti opiskelevansa kuudetta tai useampaa vuotta, joten tulokset ovat heidän osalta hyvin epäluotettavia. Toisaalta tuloksia analysoitaessa parametreja on pyritty valitsemaan siten, että epäedustavilla vastauksilla ei olisi merkitystä. Kysely ei tietenkään ole missään nimessä täydellinen, koska kaikkia mahdollisia vastauksia ei ole voitu ottaa huomioon. Luotettavimmillaan tämä kysely on sekä lukukauden aikana että sen ulkopuolella töissä käyvien pykälistien kohdalla, jotka ovat olleet pitkään samassa työpaikassa eivätkä ole vaihtaneet työpaikkaansa kovin montaa kertaa. Suurin yksittäinen epävarmuustekijä oli kyselyn ajankohta; ilmoittivatko vastaajat opiskeluvuotensa kesän tai sitä aiemman työkokemuksensa ajankohdan perusteella vaiko syksyllä alkaneen uuden opiskeluvuoden mukaan? Sitä tarina ei kerro. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että tiedekuntamme opiskelijoiden on ollut helppoa löytää oman alan töitä, 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä opiskelualaan liittyvässä työssä ja vain 12,2 prosenttia ilmoitti olevansa vailla oman alan töitä vastoin tahtoaan. Tutkimuksen perusteella pykälistin tyypillinen työpaikka on Helsingin keskustassa sijaitseva asianajotoimisto peräti 25,3 prosenttia vastaajista olivat töissä asianajotoimistoissa kun taas toiseksi suosituimmiksi työpaikoiksi osoittautuivat virastot 14,3 prosentin osuudella. Näyttäisi siltä, että asianajotoimistot ovat erityisesti nuorempien naispuolisten opiskelijoiden työpaikkoja, naisista peräti 30 prosenttia olivat töissä toimistoissa, kun vastaava luku miehillä oli vain 17,4 prosenttia. Toisaalta pidemmälle ehtineillä opiskelijoilla tilanne oli päinvastainen: yli 120 opintoviikkoa suorittaneista naisista asianajotoimistoissa työskenteli 20 prosenttia ja miehistä 28. Työskentely suurissa yrityksissä vuorostaan oli miehillä paljon yleisempää kuin naisilla: 12,4 vastaan 5,3 prosenttia. Asianajotoimistomaailmaan perehdytään jäljempänä IV:n korkealaatuisessa tieteellisessä tutkimuksessa. Nyt IV:n duunikysely on jokaisen lukijan käytettävissä Internetissä. Kantaan kuuluu oivallinen seulontatoiminto, jonka avulla voit rajata tarkasteltavaa vastausryhmää. Niinpä juttumme loppuun riipustellut ohjeet opettelemalla voitkin ryhtyä kyselemään massiiviselta tietopankiltamme kysymyksiä kuten miten paljon kolmannen vuoden opiskelijat tienaavat tai onko työpaikkanäpistelyn ja oman käyntikortin käyttämisen välillä vastaavuutta? Esimerkkitutkimus: Myytti asianajotoimistojen oikkaritytöistä IV:n jännittävän esimerkkitutkimuksen aihe on poimittu tietokannasta otollisten olosuhteiden vuoksi; 83 vastaajaa, siis noin 25,3 prosenttia kaikista vastaajista, ilmoitti työskentelevänsä asianajotoimistojen palveluksessa. Luku on vielä huomattavampi kun huomioidaan sen edustavan 33,7 prosenttia niistä, jotka ilmoittivat työskentelevänsä alan hommissa. Myytti asianajotoimistojen tytöistä räjäyttää valistuneen tutkijan verkkokalvoille hämmästyttävän määrän kysymyksiä. Paljastuu, että 74,7 prosenttia kaikista asianajotoimistojen opiskelijatyöntekijöistä on tyttöjä. Perati 54,7 prosenttia tytöistä uskookin sukupuolestaan olleen etua työn saamisen kannalta. Kuitenkin vain 1,6 prosenttia asianajotoimistojen tytöistä ilmoittaa sukupuolestaan olevan etua urakehi-

5 tyksen kannalta haitaksi sukupuolen kokee 37,1 prosenttia! Vastaavasti 28,6 prosenttia pojista kokee miessukupuolen edukseen etenemismahdollisuuksia silmälläpitäen. Jos asianajoala on näinkin naisvaltainen, miten on selitettävissä yleinen epäusko tyttojen pitkäaikaiseen menestykseen alalla? Työntekijämäärien tarkasteleminen opiskelijoiden opintoputkivaiheen mukaan saattaa valaista asiaa. Kuten kaaviosta 1 voimme helposti nähdä, tyttöjen valta-asema romahtaa 120 opintoviikon jälkeen. Paljastuu, että tuossa vaiheessa prosentuaalisesti itse asiassa asianajotoimistot yleistyvät työpaikkoina poikien keskuudessa jopa yleisemmiksi kuin tyttöjen. Asia saattaisi selittyä sillä että tyttöjä on oikeustieteellisessä tiedekunnassa enemmän kuin poikia. Väitettä tukee yllättävänkin vankasti kaavio 2, jonka mukaan opintoviikon vaiheilla hiihtävistä opiskelijoista täsmälleen yhtä moni tyttö ja poika on töissä asianajotoimistossa. Tältä pohjalta lienee perusteltua väittää että tässä vaiheessa asianajotoimistot näyttäisivät toteuttavan määrätietoisen sukupuolineutraalia, luultavasti siis ihan oikeisiin meriitteihin perustuvaa palkkauspolitiikkaa. Kuten molemmista kaavioista näemme, opiskelijatyöntekijöiden määrä romahtaa rajusti 120 opintoviikon kohdalla ja 160 opintoviikon jälkeen vain yksi asianajotoimistossa työskentelevä vastaaja viimeisteli kuumeisesti graduaan. Näiden tie- Kaavio 1: Asianajotoimistoissa työskentelevät tytöt ja pojat prosentuaalisesti opintojen vaiheen mukaan. tojen perusteella voitaisiin päätellä, että asianajotoimistojen strateginen imaisu työelämään tapahtuu noin opintoviikon opiskelijoiden keskuudessa, ja että tämä imaisu on tehokas muttei missään tapauksessa valmistumista lykkäävä. Edellä mainitun valossa työt asianajotoimistossa näyttäisivät siis äänettömällä konsensuksella jakautuvan kahteen kategoriaan, yhtäältä kevyeen toimistoyleistyöhön (ns. oikkarit ) ja toisaalta oikeisiin töihin. Tämä selittäisi tyttöjen ja poikien eroavat urakehityshaaveet jo siitä syystä että asianmukaista peruskokemusta alalta omaavia saman sukupuolen edustajia on tyttöjen ja poikien ryhmissä verrattain erisuuruiset määrät. Tyttöjen kohdalla kahvinkeittokokemusta omaavien kesken alan oikeisiin töihin olisi suhteellista tunkua. Työnantajaperspektiivistä tutkimuksemme näyttäisi vahvistavan, että Kaavio 2: Asianajotoimistoissa työskentelevät tytöt ja pojat lukumääräisesti opintojen vaiheen mukaan. myös lakialalla samoin kuin varsin yleisesti opiskelijatyömarkkinoilla työnantajat tunnustavat opiskelijatyttöjen käyttökelpoisuuden luotettavina, huolellisina, joustavina, helppohoitoisina, edullisina ja esteettisesti miellyttävinä toimistotarvikkeina. Se, että asianajotoimistojen työt näyttäisivät jakautuvan kahtia 120 opintoviikon molemmin puolin, ei kuitenkaan tarkoita etteivätkö nuoret oikkarittaret viihtyisi varhaisemman opiskeluvaiheen töissään. Asianajotoimistoissa työskentelevistä alle 120 opintoviikkoa omaavista tytöistä 87,0 prosenttia ilmoitti työilmapiirin olevan hyvä tai erittain hyvä, vain 35,2 prosenttia pelkäsi edes joskus saavansa potkut, vain 18,5 prosenttia ilmoitti työsuhteensa aikana jonkun saaneen työpaikallaan potkut henkilöön perustuvista syistä, ja 63,0 prosenttia oli sitä mieltä että työpaikan työilmapiiri oli hierarkiamielessä lähtökohtaisesti tasavertainen. Kaiken kaikkiaan yli puolet (55,6 %) tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä uskoi saaneensa paremman työpaikan kuin useimmat kanssaopiskelijat. Sinänsä silmiinpistävä havainto oli, että alle 120-opintoviikkoisista asianajotoimistoissa työskentelevistä tytöistä peräti 18,5 prosenttia ilmoitti kohdanneensa esimiehensä taholta seksuaalista häirintää. Asia selittynee kuitenkin sillä että muilla aloilla seksuaalisesta häi- inter vivos 5

6 rinnästä huolehtivat hyvin suurelta osin asiakkaat. Esimerkiksi samassa opiskeluvaiheessa olevista ei-oikeustieteellisissä töissä olevista tytöistä vain 6,1 prosenttia oli tullut pomonsa häiritsemiksi mutta peräti 10,2 prosenttia asiakkaiden. Mielenkiintoista oli myös havaita, että siinä missä 71,4 % alle 120 ov oikkaripojista pitää palkkaansa työtehtäviinsä nähden sopivana, tyttöjen vastaava osuus oli 55,6 %. Yksikään tarkasteltavassa ryhmissä ei väittänyt työpaikallaan maksettavan sukupuolen perusteella erisuuruista palkkaa, joten huolimatta verrattain korkeasta yleisestä palkkatyytyväisyydestä näyttäisi siltä että oikkarityttöjen sydämissä kipunoi sittenkin pirteää tyttöenergiaa ja uudistuksellista kapinahenkeä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan uutterien lukijoidemme kärkeviä vastineita. Näin käytät IV:n suurta duunitietokantaa: Tietokannan löydät osoitteesta Tietokannalle esitetään kysymyksiä kirjoittamalla yläreunan komentoriville sarja ehtoja, joiden jälkeen!-painiketta painamalla käyttäjä saa tietokannan laskemaan vastaukset kyseisten rajausten mukaiselle ryhmälle. Jokaisen kysymyksen nimi on tietokannassa muotoa QN, jossa N vastaa kysymyksen numeroa. Tietokanta ymmärtää yhtäkuin (=) ja ei yhtäkuin (!=) ehtoja. Esimerkiksi ehto vastaajan on oltava nainen ilmoitetaan tietokannalle näin: Q1 = 1 (eli siis Kysymykseen yksi on vastattu vaihtoehto yksi ). Tietokanta ymmärtää AND -yhdistäjää, eli ehtoja voi antaa useita yhdistämällä ne AND-yhdistäjällä. Esimerkiksi ehto vastaajan on oltava fuksityttö ilmoitetaan tietokannalle näin: Q1 = 1 AND Q4 = 1 (eli siis Kysymykseen yksi on vastattu vaihtoehto yksi JA kysymykseen neljä on vastattu vaihtoehto yksi ). Monivalinnoissa jokainen vastausvaihtoehto on oma alakysymyksensä, joka erotetaan alaviivalla (_). Monivalinta-alakohdan vastausvaihtoehdot ovat 0 (epätosi, ei valittu) ja 1 (tosi, valittu). Esimerkiksi hakuehto Q79_1 = 1 rajaa tarkasteltavan joukon niihin, jotka ovat ilmoittaneet näpistäneensä työpaikaltaan toimistotarvikkeita. Komentorivi Suorituspainike Rajatun joukon kokonaismäärä Tietokannan raakadata siten että kukin vastaus on laskettu yhteen ja sen jälkeen vastausvaihtoehdot on suhteutettu prosentuaalisesti. 6

7

8 Työskentelemisestä opiskelun ohella 8 Bona Mater Familiae Emilia Kaikkonen Hallituksen pj Opiskelijat ajattelevat yleisesti, että työkokemus omalta alalta on välttämätöntä tulevan työuran kannalta ja helpottaa työnsaantia. Lisäksi valmistuminen työttömäksi on nykyään todellisuutta myös monille oikeustieteen opiskelijoille, jolloin jalan saaminen oven väliin mieluisessa työpaikassa jo opiskelun aikana nähdään tärkeäksi. Näiden päämäärien eteen ollaan usein valmiita tekemään hyvinkin suuria myönnytyksiä, ja opiskelijoiden joustavuutta koetellaankin pahimmillaan melkoisesti. Kuulemani mukaan pahimmillaan työtahti on sellainen, ettei opiskelija ehdi pitämään lounastaukoa työpäivän aikana, tai ylitöihin jäädään ilman korvauksia lähes joka työvuorolla. Tämä ei varmasti ole tarkoituksenmukaista opiskelijan eikä työnantajankaan näkökulmasta. Hieman kummastuttaa myös se, etteivät kaikki alan työnantajat halua solmia kirjallista työsopimusta ja lomarahojakin saattaa joutua itse vaatimaan. Aina nuori opiskelija ei uskalla ottaa epäkohtia puheeksi lojaalisuudestaan työnantajaa kohtaan, tai peläten leimautumista huonoksi, laiskaksi ja epäjoustavaksi työntekijäksi. Onneksi näitä epäkohtia ei Inter Vivoksen suuren työkyselyn tulosten mukaan ole kuin suhteellisen harvoin. Harvatkin epäkohdat ovat tietenkin hyvin harmittavia. Vaikka tulevina juristeina tulemme huolehtimaan muiden eduista erityyppisissä tilanteissa, ei unohdeta huolehtia siinä sivussa sekä omista että työtoverin oikeuksista! Tenttikirjaongelma Tutkinnonuudistus pahentaa jo ennestään kirjastojemme huonoa kirjatilannetta. Tenttipäivien vähentämisen seurauksena tenttijöitä on jokaisessa tentissä aiempaa enemmän, jolloin kirjat eivät millään riitä kaikille. Tutkinnonuudistuksen ideaalitilanteessa, jossa kaikki opiskelijat suoriutuisivat tenteistä opintoputken mukaisesti, ilman reputuksia, osallistuisi jokaiseen päätenttikierrokseen yksi kokonainen vuosikurssi. Kirjojen pitäisi siis riittää yli 200 opiskelijalle. Osittain kirjaongelmaa helpottaa eräiden tenttivaatimusten siirtyminen internetistä luettavaksi. Tämä ei kuitenkaan ole missään nimessä riittävä ratkaisu, onhan aivan eri asia lukea kirjaa kuin tuijottaa välkkyvää tietokoneen päätettä. Yliopiston tulostuskiintiö on hyvin nopeasti käytetty loppuun, jos e-kirjoja haluaa tulostaa. Hätävarana e-kirjat ovat tietenkin parempi vaihtoehto, kuin ettei kirjaa saisi luettavaksi ollenkaan. Pykälässä kirjaongelmaan on puututtu järjestämällä kesän aikana kirjakampanja, jossa yhteistyöyrityksille on tarjottu mahdollisuutta tukea Pykälän kurssikirjaston laajentamista. Toimistolle on tarkoitus perustaa myös käsikirjasto, johon pyrimme syksyn aikana kasaamaan mahdollisimman kattavan kokoelman tutkintovaatimuksia. Pykälän kirjaston toimivuus riippuu kuitenkin meistä kaikista, joten palautetaan kirjat ajoissa, jotta kirjoista olisi hyötyä kaikille. Tulevaisuudessa kirjaongelmaan on mahdollista vaikuttaa muun muassa lisäämällä korvaavien luentojen määrää sekä vaihtoehtoisuutta tutkintovaatimuksissa. Pykälän syksy Syksy tuo tullessa perinteisten tapahtumien lisäksi muutamia uutuuksia. Tallinnaan suuntautuvalla ekskursiolla tutustumme muun muassa Tallinnan poliisiin, Viron ulkoministeriöön ja vierailemme muutamassa asianajotoimistossa. Ekskursio tarjoaa mahdollisuuden tutustu sellaisiin kohteisiin, joihin ei pääse perinteisellä Tallinnan ostos- ja huvittelureissulla. Poliisilaitoksen tapauksessa se on varmasti hyvä asia. Lokakuussa järjestämme yhteistyössä Codexin ja Asianajajaliiton kanssa seminaarin, jossa opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus päästä kuulemaan muun muassa valmistuneiden nuorten juristien työ-

9 kokemuksista. Seminaarin jälkeen Asianajajaliitto tarjoaa cocktail-tilaisuuden. Keräämme syksyn aikana joka kuukausi merkittävimmät yhdistyksessä tehdyt päätökset yhteen ja tiedottamaan niistä sekä Pykälän internetsivuilla että pykala-info -sähköpostilistalla. Tällöin kaikilla on mahdollisuus pysyä kärryillä siitä, mikä yhdistyksessä on ajankohtaista ja mitä tulemaan pitää. Hallinto-ohjesäännön päivitys Syksyn aikana Pykälän hallintoohjesääntöä päivitetään ja siihen on suunnitteilla myös valiokuntien rakennetta koskevia muutoksia. Syyskuun alussa keskusteluja on käyty muun muassa valiokuntien puheenjohtajien virkojen lopettamisesta. On ajateltu heidän tehtävien siirtämistä hallituksen valiokunnasta vastaavalle jäsenelle, tai tehtävien jakamista valiokunnan muille jäsenille. Muutos toteuttaisi yhdistyksen sääntöjen vaatimuksen, jossa hallituksen valiokunnasta vastaava jäsen myös tosiasiallisesti vastaisi valiokunnasta. Tiedonkulku hallituksen ja valiokuntien välillä paranisi, jolloin monelta mutkalta ja epätietoisuudesta johtuvalta väärinkäsitykseltä vältyttäisiin. Asiasta keskustellaan vielä laajasti ja kaikki seikat, joihin uudistuksella on vaikutusta pyritään ottamaan huomioon. Yleisesti sääntöjen tarkistamisesta pidetään keskustelutilaisuus ennen varsinaisia päätöksiä. Uudet internetsivut Lopuksi kannustan kaikkia osallistumaan keskusteluihin Pykälän kotisivujen keskustelufoorumeilla, vaikkapa tässä jutussa esille nostamistani aiheista. On ollut mukava huomata, että jo yli sata henkilöä on kirjautunut sivuille ja keskustelua on saatu aikaiseksi monesta tärkeästä asiasta. Muistuttaisin myös siitä, että kirppisosiosta on mahdollista kehittää yksi apu kirjaongelmaan. Siellä voi vapaasti tarjota luentomuistiinpanoja ja tenttikirjoja muiden käyttöön, pyytää lainaksi lakikirjaa tai vaikka yrittää koota erityyppisiä opiskeluryhmiä. Oikein pirteää syksyä kaikille! inter vivos 9

10 TYÖTÄ KOKO ELÄMÄ Toni Kalliokoski Helsingin yliopiston työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen on tehnyt pitkän uran työoikeuden parissa yliopistossa ja erilaissa työoikeudellisissa instituutioissa. Hän on toiminut yliopistollisissa tehtävissä yli kolme vuosikymmentä ja lisäksi pitkään esimerkiksi työtuomioistuimessa. Tehtäviinsä Tiitinen on päätynyt hieman epätavallista reittiä. Minulla on vähän enemmän duunarin taustaa kuin pelkästään kesätöistä. Olin putkiasentajana silloin 60-luvun alkupuolella ja muun ohessa pari kertaa ollut myötätuntolakossa Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltoja vastaan. Siitä tuli kokemusta ja samalla sitten tuli ihmeteltyä näitä normien ja todellisuuden välisiä eroja. Ei siis ihme, että juuri työoikeus osoittautui Tiitistä kiinnostavaksi oppiaineeksi, varsinkin kun hänen opiskeluaikanaan luvun taitteessa toiminta puolue- ja 10 työmarkkinapolitiikassa oli nykyistä kovempaa ja näyttävämpää ja siihen osallistuminen suosittua. Sen jälkeen hänet on saanut alalla viihtymään tehtävien monipuolisuus. Tutkimus ja opetus ovat kumpikin mieluisia, joskin sivutoimet vaativat osansa ajasta. Työoikeuden tutkijoilla on perinteisesti ollut tiiviit kytkennät alan käytäntöön muun muassa työtuomioistuimessa, työneuvostossa ja lainvalmistelussa. Tiitinen kokee, että työoikeudellisissa instituutioissa toimiminen on antanut pohjaa tutkimukselle ja erityisesti opetukselle. Työtaistelu muutoksessa Tehtävissään Tiitinen on voinut pitkään seurata suomalaisen työmarkkinakentän kehitystä aitiopaikalta. Nykyisin tilanne on monella tapaa erilainen kuin hänen uransa alkupuolella. Suomalaiset työtaistelut ovat Suomalaiset työtaistelut ovat muuttuneet todella radikaalisti. Kun esimerkiksi 1976 oli 3282 tilastoitua työtaistelutoimenpidettä, niin vuonna 2003, josta nyt on viimeiset lukemat, niitä oli 112. muuttuneet todella radikaalisti. Kun esimerkiksi 1976 oli 3282 tilastoitua työtaistelutoimenpidettä, niin vuonna 2003, josta nyt on viimeiset lukemat, niitä oli 112. Lakkotilastoista voi Tiitisen mukaan nähdä niin maailmanpolitiikan kuin sisäpolitiikan vaikutuksia. Varsinkin lakkojen syyt ovat muuttuneet. Aiemmin työtaisteluilla pyrittiin usein nostamaan palkkoja, ja vuoden mittaan saadut korotukset saattoivat olla samaa luokkaa kuin tupo-sopimuksessa saadut. Sen sijaan 1990-luvun laman jälkeen työtaistelut ovat enimmäkseen olleet lyhyitä ja toimineet protesteina työvoiman vähennyksiä vastaan. Poikkeuksellinen näytös nähtiin keväällä, kun paperiteollisuuden työselkkaus laajeni työnantajien työsuluksi. Tiitinen ei pidä tapahtunutta yllättävänä. Taustalla on vanha ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus, joka 1990-luvulla todettiin kilpailulainsäädännön vastaisena osin mitättömäksi. Paperiliitto ei tästä piitannut, ja kun sovitteluyrityksetkään eivät tuottaneet tulosta, työnantajat taipuivat välttämään ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Paperiteollisuutta lukuun ottamatta työehtosopimuksia kuitenkin muutettiin kilpailulainsäädännön mukaisiksi. Kun muut työehto-

11 sopimukset vielä ovat muuttuneet joustavammiksi, Tiitinen arvelee, että 10 vuoden jälkeen työnantajapuolen mitta yksinkertaisesti täyttyi, mikä johti pitkään ja kalliiseen työtaisteluun. Notaariopinnoista liukuhihnatyötä Yliopistoja eivät työtaistelut juuri kosketa, vaikka erilaiset uudistukset monesti herättävät kovaakin vastustusta. Nyt voimaan astunut tutkinnonuudistus ei ole liiemmin kerännyt kehuja, eikä Tiitinenkään tunnustaudu sen kannattajaksi. Varsinkin väitteisiin opetuksen paranemisesta hän suhtautuu skeptisesti. Ensimmäinen tuntuma on, että opetus ei ainakaan parane. Kun joutuu aineopintojen opetuksen tunkemaan väkisin määrättyyn jaksoon, se tulee olemaan paitsi opettajalle myös opiskelijoille äärimmäisen raskas opiskelijoille vielä raskaampi, koska näitä jaksoja toistuu ja toistuu. Tiitinen onkin huolissaan opintoihin perinteisesti kuuluneen vapauden ja joustavuuden menetyksestä. Lisäksi hän huomauttaa, että useimmissa aineissa oppikirjat eivät täysin vastaa uuden notaaritutkinnon tarpeita. Monessa aineessa oppikirjatilanne on erinomaisen huono, koska oppikirjat on kirjoitettu aikanaan vanhaa tutkintoa varten ja nyt tätä uutta tutkintoa varten ei ole kirjoja. Nykyiset kirjat ovat vähän liian raskaita, pitkiä, laajoja, liian yksityiskohtiin meneviä, kun otetaan huomioon, mikä se oikeusnotaarin tutkinto tulee olemaan. Professori arvioi, että tutkimukselle sen sijaan saattaa keskitetyn opetuksen ja päätenttikierrosten jälkeen jäädä enemmän aikaa, kunhan opettaja ensin toipuu opetuskaudesta. Kokonaisuuden kannalta tämän edun hinta voi kuitenkin hänen mielestään olla liian suuri. Työläs tentti Työoikeuden tentti ei ole kaikkein helpoimman suorituksen maineessa, vaan hylkäysprosentit välillä melkoisia. Tiitinen myöntää, ettei työoikeus välttämättä kuulu helpoimpiin oppiaineisiin. Tämä on tietysti hankala ala verrattuna moneen muuhun alaan, koska normitus on niin monikerroksista ja on niin vaikea hahmottaa sitä. Tämä on ehkä vähän vielä kaukana nuoren ihmisen intresseistä ja suhteellisen monimutkaista sääntelyä. Toisaalta syy ei ehkä ole pelkästään vaikeissa pykälissä, vaan professori huomaa tenttejä tarkastaessaan tutun ilmiön. Kyllä yksi syy on sitten se, että osa opiskelijoista pyrkii menemään sieltä yli, missä aita on matalin. Siinä ei ole mitään pahaa sanottavaa, niin minä olen tehnyt aikanaan itsekin. Jos katsoo, että työoikeus ei kiinnosta, niin silloinhan sitä jokainen viisas opiskelija tekee niin. Se näkyy tietysti tuloksista sitten, kun lukaistaan kerran läpi ja kokeillaan kepillä jäätä. Työoikeus tulevaisuutesi? Tulevaa työuraa ajatellen professori Tiitinen pitää työoikeutta hyvänä valintana ja näkee työoikeuden osaajien kysynnän olevan kasvussa työmarkkinoiden muutoksista johtuen. Työasioista sopiminen siirtyy yhä laajemmin paikallistasolle, joten varsinkin suuremmissa yrityksissä tarvitaan lisää työoikeuden Osa opiskelijoista pyrkii menemään sieltä yli missä aita on matalin. Siinä ei ole mitään pahaa sanottavaa, niin minä olen tehnyt aikanaan itsekin. Jos katsoo, että työoikeus ei kiinnosta, niin silloinhan sitä jokainen viisas opiskelija tekee niin. Se näkyy tietysti tuloksista sitten, kun lukaistaan kerran läpi ja kokeillaan kepillä jäätä. asiantuntemusta. Myös asianajosektori tarjoaa mahdollisuuksia. Se näkyy myös asianajajien toiminnassa, että asianajajia kiinnostaa, määrättyjä toimistoja kiinnostaa entistä enemmän työoikeus. Sekin johtuu juuri siitä, että yritykset tarvitsevat asiantuntijoita. Sitten on vielä nämä jatkuvat yritysjärjestelyt, joissa aina on myös työoikeudellinen aspekti mukana. Vaikkei työoikeutta valitsisikaan pääaineekseen, kannattaa professorin mielestä pohtia työoikeutta osana urasuunnitelmiaan, sillä alan asiantuntemuksen tarve ei ainakaan ole vähenemässä. inter vivos 11

12 Opiskelijaelämän kolmas ulottuvuus Jukka Lång HYY:n edustajiston jäsen HELP:in edustajistoryhmän pj 2005 HYY eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka jäseniä me kaikki perustutkinto-opiskelijaa yliopistolaissa määrätyllä tavoin olemme. Sen lisäksi, että HYY on iso, on se myös rikas ja vaikutusvaltainen. Meidän opiskelijoiden omaisuutta hallinnoimaan perustettu HYY-yhtymä on monialainen kansainvälinen palvelualan konserni. UniCafessa nauttimasi lounas, Vanhalla ylioppilastalolla kumoamasi tuopit ja Kilroy Travelsilla tilaamasi matkat kartuttavat kaikki HYY-yhtymän ja ylioppilaskunnan tasetta. Pohjan varallisuudelle luo Helsingin keskustan ytimessä sijaitseva huomattava kiinteistöomaisuus. Kuinka olet huolehtinut omaisuutesi hoidosta? Keiden käsiin haluat miljoonasi antaa? Talous on perustana HYY:n muulle toiminnalle. Yliopistolain mukaan Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Se, minkälaisia nämä pyrkimykset ovat, määräytyy kulloistenkin vallan kahvaan päässeiden opiskelijoiden mukaan. Vuosien varrella on nähty niin kannanottoja Palestiinan tilanteesta kuin kiistelyä samaa 12 sukupuolta olevien parien adoptiooikeudestakin. Toisaalta HYY:llä on ollut keskeisesti näppinsä pelissä HKL:n lippujen opiskelija-alennuksen ensi vuoden alussa koittavassa tuplauksessa sekä marraskuussa toteutuvassa opintotuen asumislisän nousussa yli 30 eurolla kuukaudessa. Ylintä päätösvaltaa HYY:ssä käyttää 60-jäseninen edustajisto, joka valitaan joka toinen vuosi järjestettävillä vaaleilla. Edustajisto valitsee mm. HYY:lle hallituksen sekä juoksevia asioita hoitavan palkatun sihteeristön, myös ylioppilaslehden päätoimittajankin. Edustajiston voimasuhteiden mukaan valitaan myös opiskelijaedustajat HYYyhtymän ja sen tytäryhtiöiden hallituksiin. Päätösvalta sekä HYY:ssä että osakeyhtiöiden hallituksissa on opiskelijoilla, vaikka liiketoiminnasta käytännössä vastaamaan onkin palkattu ammattijohtajat. Alas harvainvalta! Edellä todetun perusteella voi päätellä, että HYY:n toimintaan mukaan lähtevillä opiskelijoilla on paljon vaikutusvaltaa siihen, mihin toiminnassa keskitytään ja minkä periaatteiden varassa taloutta hoidetaan. Ottaen huomioon niiden mahdollisuuksien kirjon, jonka HYY tarjoaa toimintaan mukaan lähteville, on hämmästyttävää, miten harvojen käsissä ja ympärillä HYY pyörii. Äänestysprosentti edustajistovaaleissa on viime vuosina jäänyt

13 30 prosentin tienoille. Pian kahden vuoden edustajistokokemukseni perusteella minulle on syntynyt vaikutelma siitä, että monille HYY: hyn hinkuville ja siellä temmeltäville kirkasotsaisille isänmaan toivoille HYY on vain leikkikenttä, joka toimii ponnahduslautana valtakunnanpolitiikkaan. Tämä vaikutelma vahvistuu kun katsoo, mistä useat kansanedustajien avustajat ovat rekrytoituneet tai mikä tausta itse parlamentaarikoillamme on. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta riviopiskelija tuskin haluaa, että pienen joukon harjoittelua rahoitetaan yhteisillä varoilla tai että edustajiston aika kuluu opiskelijoiden arjen kannalta toisarvoisten, HYY:n päätösvaltaan kuulumattomien asioiden vatvomiseen. Muistelen presidentti Mauno Koiviston joskus armeijoiden välttämättömyydestä puhuessaan todenneen, että aseet olisi syytä antaa mieluummin niille, jotka eivät niitä halua. Luulisin, että vallan suhteen olisi hyvä tehdä HYY:ssä samoin. Edustajiston on uudistuttava ja uuteen edustajistoon on valittava sellaisia opiskelijoiden kannalta oikeasti tärkeistä asioista kiinnostuneita uusia innokkaita opiskelijoita, joiden suhteellisuudentaju ei vielä ole oman poliittisen agendan tai haaveiden hämärtämää ja jotka osaavat nähdä HYY:n sekä sen tarkoituksen ja tarpeen muiden riviopiskelijoiden näkökulmasta. Oli niin tai näin, on varmaa, että marraskuun alussa koittavia vaaleja edeltää ankara taistelu jokaisen äänioikeutetun sielusta. Myös hyvistä ehdokkaista on käyty kovaa kamppailua, varma vaalien merkki on eräiden muissa järjestöissä toimivien aktiivien ilmestyminen Pykälän bileisiin ehdokassitoutumislomakkeiden kanssa. Ei ole ollut edes kerta tai kaksi, kun innokas juhlija on muistanut vasta naamataulunsa vaalijulisteessa nähdessään raapustaneensa nimensä johonkin paperiin syyskauden avajaisten tiimellyksessä. HYY:n vaalistrategit ovat laskeneet, että jo yksi ehdokkaan itselleen mahdollisesti antama ääni on arvokas lisä suhteellisella vaalitavalla järjestettävien vaalien tulosluettelossa. Toisaalta poliittisissa ryhmissä pidetään useimpien rinnakkaisten ehdokaslistojen käytöllä huoli siitä, että varsinaiset läpimenijät ovat järjestön tutun establishmentin jäseniä. Tällä strategialla ehdokkaiden lukumäärä saatiin esimerkiksi edellisissä vaaleissa ylittämään huikean 900 hengen rajan. Tuttuja oikkareita myös HYY:stä: U.K. Kekkonen Kaarlo Tuori Matti Wuori Pentti Arajärvi ja pso Antero Jyränki Ben Z & Kimmo S Anneli Jäätteenmäki Vesa Vainio Pekka Hallberg Hannele Pokka Kai Kalima jne. Rintamaamme yhtykää! Pykälä on kokenut tärkeäksi säilyttää perinteisen edustuksensa ja yhteistyökanavansa ylioppilaskunnassa. Päätettävänä on välillä asioita, joilla on välitön vaikutus kaikkien oikislaisten opiskeluun ja etuihin. On tärkeää myös toimia läheisessä yhteistyössä HYY:n koulutuspolitiikasta vastaavien kanssa, sillä opintoasioiden hoitaminen edellyttää välillä yhteistyötä yliopiston keskushallinnon tasolla. Pykälä on katsonut parhaaksi toimia HYY:ssä vastaavanlaisia intressejä omaavien ainejärjestöjen kanssa perustetussa puoluepoliittisesti sitoutumattomassa vaaliliitossa, HELP:issä. HELP:in muodosta- inter vivos 13

14 vat hammaslääketieteen opiskelijoiden järjestö HLKS, eläinlääkäreiden EKY ja lääkisläisten LKS. Yhteistyö tässä kokoonpanossa on osoittautunut helpoksi, hauskaksi ja hedelmälliseksi. Muiden HYY:ssä toimivien ryhmittymien kannalta HELP: iläiset on katsottu hyviksi yhteistyökumppaneiksi rooliksemme on muodostunut toimiminen pikemminkin asiantuntijoina kuin agitaattoreina. Vaalit. Kahvia ja pullaa! HELP on päättänyt lähteä tuleviin vaaleihin monista muista järjestöistä erottuen sellaisella ehdokaslistalla, jossa mukana ovat vain sellaiset avoimessa ehdokashaussa valikoituneet opiskelijat, jotka ovat aidosti HYY:n toiminnasta kiinnostuneita ja muutoin innokkaiksi ja aktiivisiksi osoittautuneita. Jos haluat varmistaa, että HYY:ssä kuuluu oikeustieteen opiskelijan ääni, kanna kortesi kekoon raahautumalla vaalipäivinä uurnalle. Äänestämällä Pykälän ehdokasta annat äänesi oleelliseen keskittyvälle yhteisten asioiden ehkä virkamiesmäisen harmaalle, mutta luetettavalle hoitamiselle. Toisin kuin muiden vaaliliittojen ehdokkaiden, ei äänestämäsi pykälistin omaa harkintakykyä ja itsenäistä ajattelua rajoiteta edustajiston kokouksissa ryhmäkurilla. Aikaa ei myös käytetä poliittisen pelailun harjoitteluun, vaan opiskelijoiden etujen edistämiseen ja yhteisen omaisuuden järkevään hoitamiseen. Opiskelijakansalaisvelvollisuuden täyttäminen palkitaan sitä paitsi vaalipaikalla HYY: n tarjoamalla kahvi & pulla -lipukkeella. 14 Kaikki Pykälän ehdokkaat ovat uusia lupauksia, joille pelikenttä on täysin vapaana meidän aiempien edustajien jättäessä paikkamme kaksivuotiskauden päättyessä. Kaikki ehdokkaat ovat vaaleissa samalla viivalla, vain saatujen äänien määrä ratkaisee. Yhdelläkin äänellä voi edustajiston vaaleissa olla iso merkitys, sillä edustajistopaikka saattaa vaalitavan vuoksi aueta jopa alle kymmenellä äänellä. Kerhotoiminnan puolesta Kun mietin omia kokemuksiani HYY:ssä, voin todeta päässeeni näkemään ja kokemaan monenlaista mielenkiintoista, josta olisin ainejärjestötoiminnassa jäänyt paitsi. HYY:n toiminnan mittakaava ja opiskelijoille kuuluvat paikat HYYyhtymässä antavat mahdollisuuden sellaiseen, mitä ei vielä opiskelijana muutoin pääsisi kokemaan. Korvaukseksi HYY:n toimintaan käytetystä ajasta olemme menestyneet muiden ryhmien oikeustieteen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutetussa lukupaikkojen turvaamiseen pyrkineessä operaatiossa. Lisäksi omia kokemuksia ovat kartuttaneet monet mielenkiintoiset tilaisuudet. Näistä onnistuneimpina ovat mieleeni jääneet talouskoulutusristeily Tallinnaan ja perunanistutustalkoot HYY:n omaisuuteen kuuluvalla Aleksis Kiven kuolinmökillä Tuusulassa. Rikkaus on tietysti ollut myös lukuisiin muiden alojen opiskelijoihin tutustuminen, mikä on poliittisen suhmuroinnin ajoittain hellittäessä tarjonnut monia uusia näkökulmia. Vaikka HYY-toiminnasta on välillä tuntunut puuttuvan terve suhteellisuudentaju ja se lämmin ilmapiiri, mikä Pykälässä vallitsee, voi HYY kuitenkin tarjota uuden ulottuvuuden jokaisen oikislaisen opiskeluajalle. Arkisen kirjojen parissa puurtamisen sekä ainejärjestön ja tiedekunnan muodostaman oman piirin ulkopuolella avautuva ulottuvuus HYY on mahdollisuus, johon tutustuminen kannattaa. Olisi hienoa, jos mahdollisimman moni oikeustieteen opiskelija innostuisi lähtemään mukaan myös HYY:n toimintaan. Hyvän mahdollisuuden tähän tarjoavat esimerkiksi kaikille avoimet, jäsenmäärältään rajoittamattomat HYY:n valiokunnat, joihin haetaan uusia jäseniä jälleen vuoden lopussa. Myös HYY-yhtymän talouspaikoille on mahdollista päästä HELP:in kautta. Pykälistien ahkera osallistuminen marraskuun alun vaaleihin mahdollistaa jatkuvuuden ja ratkaisee sen, miten painavaa roolia Pykälä HYY:ssä seuraavina vuosina näyttelee.

15 HELP! WE NEED SOMEBODY... OFFICE H E L P D E S K : but not just anybody. We are looking for an enthusiastic person to lend our lawyers a helping hand in office support duties. Your daily tasks consist of photocopying, mail handling and running errands internally as well as externally to banks and various authorities. Fur- ther duties include servic- ing conference rooms and manag- ing the telephone switchboard in the evenings, as well as taking care of other office support functions as required. If you are a first or second year law student who can help us out, apply now. At Roschier Holmberg, we can offer you a lot more than just a hard day s night. For applications and more information: Marjo Kytömäki, marjo.kytomaki@roschier.com or tel Roschier Holmberg, as a leading law firm in Finland, operates in the international marketplace. The firm s clients include leading domestic and global corporations, financial service and insurance institutions, investors, growth and other private companies with international operations, governments and municipalities. An intergrated cross-border operation of premier law firms in four jurisdictions

16 Tutkinnonuudistus hyvä juttu? EXPERTO CREDITE Mina Solonen Opintovastaava Tenttipäivien vähentäminen, kasvavat kirjajonot, lisääntyvä byrokratia: tältäkö tutkinnonuudistus kuulostaa? Tiedekunnan käytävillä kuhisee, kun opiskelijat keskustelevat juuri ensi askeleensa ottaneesta tutkinnonuudistuksesta. Vaikuttaa siltä, että suuri joukko opiskelijoita elää vielä epävarmuudessa kaiken tämän muutoksen edessä, sillä tiedekunnan järjestämät tiedotustilaisuudet ovat auttaneet ainoastaan niitä kaikkein tiedonjanoisimpia. Tunnelma opiskelijoiden keskuudessa on kaikkea muuta kuin odottavan riemukas. Mutta ovatko asiat tiedekunnassamme todella niin huonosti kuin miltä mustimmat epäilyt antaisivat aiheen olettaa? Keskityn tässä artikkelissa tutkinnonuudistuksen hyviin puoliin, niihin parannuksiin, jotka ovat saattaneet jäädä varjoon kaiken sekamelskan keskellä. 16 Putkimalli paluu pulpettiin? Tutkinnonuudistukseen keskeisenä piirteenä sisältyvä ns. putkimalli on herättänyt runsaasti keskustelua opiskelijoiden parissa. Ideanahan tässä mallissa on lyhyesti sanottuna se, että tiedekunta on laatinut kaikille opiskelijoille yhteisen lukujärjestyksen, jota noudattamalla kaikilla opiskelijoilla on realistinen mahdollisuus valmistua viiden vuoden tavoiteajassa. Kolme ensimmäistä vuotta, jotka kuluvat oikeusnotaaritutkinnon suorittamiseen, ovat tarkemmin ennalta suunniteltuja kuin maisterivaiheen kaksi opiskeluvuotta. Näihin kahteen jälkimmäiseen vuoteen sisältyy pääasiallisesti kaikki se valinnaisuus, mitä tiedekunta opiskelijoille tarjoaa. Mikä idea tässä oikein on, saattaa moni ihmetellä. Eikö ainoa muutos ole se, että tiedekunta yrittää rajoittaa opiskelijoiden oikeutta suorittaa opintojaan valitsemassaan järjestyksessä ja tahdissa. Tavoite on kuitenkin kaikkea muuta kuin opiskelijan asemaa heikentävä. Oikea kysymys esitettäväksi on pikemminkin, miksei tiedekunta ole aikaisemmin pyrkinyt järjestämään opiskelijoille loogisia opintokokonaisuuksia ja huolehtimaan siitä, ettei samassa oppiaineessa annettava opetus ajoitu päällekkäin toisen luentosarjan kanssa. Tai miksei oppiaineiden suoritusjärjestykseen olla aikaisemmin panostettu enempää? Mielestäni tutkinnonuudistus voidaan nähdä pikemminkin tehokkaan ja sujuvan opiskelun mahdollistavana uudistuksena, sillä nyt jos koskaan on tenttien jaksottaminen pyritty tekemään mahdollisimman järkeväksi opiskelijoille tosin vain käytettävissä olevien resurssien mahdollistamissa rajoissa. Jokainen opiskelija voi itse päättää joko hyödyntävänsä tämän uuden mahdollisuuden opiskella suunniteltujen jaksojen mukaan edeten tai sitten jatkaa opintojaan vanhan käytännön mukaisesti valintansa mukaan tentistä toiseen siirtyen. Tärkeää on siis pitää mielessä, että putkimalliin sisällytetty opintojen suoritusjärjestys ei ole sitova. Ainoa selkeä raja kulkee oikeusnotaaritutkinnon ja maisterivaiheen välillä, sillä ennen siirtymistä maisterivaiheeseen täytyy opiskelijalla olla valmiina notaariopinnot. Tässäkin on havaittavissa joustoa, sillä opiskelijalla on oikeusnotaarivaiheessa oikeus suorittaa yhteensä 30 opintopistettä valinnaisia maisterinvaiheen opintoja. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä saattaa osoittautua huomattavaksi parannukseksi vanhaan nähden niille, jotka hakevat ulkomaille töihin. Kansainvälisissä tehtävissä sekä useissa eri maissa työkokemus katsotaan merkitykselliseksi vasta siitä alkaen, kun opiskelija on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, saanut siis Suomessa oikeusnotaarin tutkintotodistuksen.

17 Välitutkinto ja maisteriksi valmistuminen saattaa toisaalta myös harmistuttaa vanhempia juristeja, sillä pitkään jatkunut oikeustieteen kandidaatin perinne katkeaa. Opettele kirjoittamaan! Kyky tuottaa laadukasta juridista tekstiä on ensiarvoisen tärkeä taito nuorelle oikeustieteen maisterille, sillä kilpailun ollessa työelämässä kovaa ei erottuminen pelkällä substanssiosaamisella riitä. Jotta juuri valmistuneet työelämään astuvat juristit pystyisivät parhaiten tuomaan osaamisensa esille, tulisi heille jo opiskeluaikana tarjota mahdollisuus kehittää itseään kirjoittajina. Kirjoittaminen on juristin tärkein taito. Seminaaritöiden laatiminen on tähän mitä mainioin keino, sillä tekstin tuottamisessa voi kehittyä ainoastaan harjoittelemalla. Oikeustieteellisen tekstin tuottaminen luo jokaiselle oman erityisen haasteensa. Tutkinnonuudistuksella on erityinen tarkoitus puuttua tähän käytännössä havaittuun epäkohtaan. Bolognan prosessin myötä ovat seminaarit joutuneet tiedekunnassa suurennuslasin alle. Opetuksenkehittämistoimikunta on pohtinut muun muassa sitä, miten voitaisiin turvata kaikkien opiskelijoiden oikeus saada seminaareissa riittävää ohjausta ja tukea kirjoitusprosessilleen. Tavoitteena on laatia selkeät ohjeet, joista käy ilmi, mitkä kaikki oikeudellisen tekstin tuottamiseen liittyvät asiat tulee käsitellä seminaarin aikana. Parannusta vanhaan on myös se, että seminaarit jakautuvat putkimallisessa tutkinnossa tasaisemmin koko opiskeluajalle; uudessa tutkinnossa opiskelijalla on aito mahdollisuus kehittää taitojaan erityyppisten seminaarien myötä. Erityisen tärkeää tämä on niille monille opiskelijoille, jotka kokevat kynnyksen osallistua ensimmäiseen seminaariin korkeaksi. Tutkinnonuudistuksen myötä tiedekunta on valmistautunut tarjoamaan riittävästi seminaareja, jotta jokainen opiskelija voi halutessaan päästää seminaariin toisen opiskeluvuoden keväällä. Valoa putken päässä Tutkinnonuudistusta kokonaisuutena tarkastellessa voi huomata, että muutoksia huonompaan suuntaan ei erityisemmin ole. Tenttipäivien määrän vähentämistä yhdellä ja niiden uutta jaksottamista voidaan tosin pitää tiedekunnaltamme erittäin lyhytnäköisenä ratkaisuna tutkinnonuudistuksen tavoitteet huomioon ottaen. Tähän ongelmaan saatiin onneksi opiskelijavoimin taisteltua alkukesästä huomattava parannus ja nykyinen tenttiaikataulu mahdollistaa opiskelun lähes vanhaan malliin. Lähellä valmistumista olevilla opiskelijoilla saattaa tosin kulua turhaa aikaa viimeisten tenttien suorituspäivien odotteluun riippuen siitä, mitkä tentit on vielä tekemättä. Täytyy myös muistaa, että Bolognan prosessin kaltaiset suuret Euroopan mittakaavassa toteutettavat uudistukset vaativat aina oman siirtymäkautensa, jonka aikana viimeisetkin karheudet yleensä hioutuvat. Tutkinnonuudistusta on valmisteltu tiedekunnassamme vuodesta 2002 lähtien. Valmisteltaessa tämän kaltaisia suuria uudistuksia joudutaan väistämättäkin tekemään kompromisseja, jotka eivät aina voi kaikkien kannalta johtaa ideaaliin lopputulokseen. Kaiken edellä mainitun perusteella olisin kuitenkin valmis toteamaan, että tutkinnonuudistus voi olla ihan hyvä juttu! inter vivos 17

18

19

20

21

22 Nousevan auringon maa Kirill Tervo Vietin lähestulkoon koko elokuun Japanissa ei ihan tavallinen lomamatkakohde eurooppalaiselle. Tämä Itä-Aasian suurin talousmahti, jolla on mielenkiintoinen menneisyys ja todella kiehtova kulttuuri ei ole onnistunut houkuttelemaan turisteja erityisen hyvin. Toisaalta, se ei viime vuosiin asti ole sitä erityisemmin yrittänytkään. Turismin edistämisen sijaan japanilaiset ovat tehneet kulttuuriaan tutuksi maailmalla viemällä sitä aktiivisesti ulkomaille. Helsingissäkin on nykyään useita japanilaisia ravintoloita, Tennispalatsissa on käynnissä japanilaisen sarjakuvan näyttely, japanilainen elokuva on suorastaan yliedustettu Rakkautta ja Anarkiaa festivaalilla ja TV:ssä pyörii lukuisia japanilaisia piirrossarjoja. 22 Japanilaisuus on kai tällä hetkellä muodikasta Suomessa, samantyyppinen Japani-buumi koettiin maailmanlaajuisesti jo 1980-luvun lopulla, kun Japanin huima talouskasvu sai muut maat haukkomaan henkeä ja Yhdysvalloissa alettiin tuottaa ninjaelokuvia massatuotantona. Japanilaisen kulttuurin suosio ei ole kuitenkaan näkynyt matkailuluvuissa. Muutaman viime vuoden ajan Japani on tietoisesti yrittänyt houkutella lisää vierailijoita, yksi esimerkki tästä on Suomessakin vuosi sitten käynyt Yokoso Japan ilmalaiva. Matkailijat pelkäävät ilmeisesti pääosin Japanin korkeita hintoja, pitkää lentomatkaa ja kielimuuria. Kokemusteni perusteella voin kertoa, että mikään edellä mainituista syistä ei ole riittävä peruste jättää matkustamatta Japaniin. Japanin kalleus ja muut yleiset harhaluulot Nousevan Auringon Maa on halvempi, kuin yleisesti luullaan. Hinnat ovat jotakuinkin samalla tasolla kuin Euroopassa, ruokaa ja juomaa saa yleisesti jopa paljon halvemmalla kuin Suomesta. Toisaalta, jos haluaa panostaa laatuun, Japanissa ei hinnoilla ole ylärajaa. Myös valikoimat, etenkin mitä elektroniikkaan ja vaatteisiin tulee, ovat moninkertaisesti laajempia kuin Suomessa. Tokio on varsinainen shoppailijan paratiisi, joka pärjää helposti Pariisille ja Milanolle. Halvasta hotelista saa vuoteen jopa alle kahdellakympillä yö, hostellista jopa viidelätoista eurolla, eikä puistossakaan nukkuminen ole mahdotonta. Välimatkan puolesta Suomi ja Japani ovat lähestulkoon rajanaapureita, onhan välissä vain yksi valtio. Helsingistä pääsee Tokioon ja Osakaan suorilla lennoilla alle kymmenessä tunnissa. Jos metsästää tarjouksia, Finnairin edestakaiset lennot irtoavat alle kuudellasadalla eurolla. Kielimuuri on todellinen ongelma Japania kiertäessä, sillä yllättävän harva japanilainen puhuu englantia tai muuta indoeurooppalaista kieltä. Toisaalta ihmiset ovat äärettömän ystävällisiä ja auttavat parhaansa mukaan eksynyttä turistia. Kielitaidottomuus ja se, ettei ym-

23 märrä edes kylttejä, voi parhaimmillaan olla iso osa matkaelämystä, sellaista täydellistä avuttomuutta ei voi kokea enää missään Euroopassa. Japanissakin hotelleissa ja juna-asemilla on joka tapauksessa aina englantia taitavia ihmisiä. Miksi lähteä Japaniin Itseäni Japani on kiehtonut lukioajoista asti. Ei niinkään sarjakuvien, piirrettyjen ja samuraielokuvien luvattuna maana, vaan valtiona, joka on kyennyt yhdistämään oman perinteisen kulttuurinsa, markkinatalouden ja länsimaisen demokratian periaatteet. Tämä kokonaisuus on mahdollistanut uskomattoman nopean talouskasvun toisen maailmansodan jälkeen, säilyttäen silti yhteiskunnallisen vakauden. Toisaalta Japanilaisesta yhteiskunnasta tiedetään vain joitakin irrallisia yksityiskohtia, kuten pitkät työpäivät ja tapa tehdä itsemurha vähän joka syystä. Esimerkiksi Japanin oikeudellisesta järjestelmästä tiesin ennalta vain sen, että siellä on uskomattoman vähän rikollisuutta, eurooppalaisittain erikoinen korttelipoliisijärjestelmä ja oikeusjärjestelmä, joka pyrkii enemminkin sovintoon kuin tuomioon. Halusin nähdä, miltä niinkin erikoisen yhteiskunnan jokapäiväinen elämä näyttää. Sitä paitsi halusin ostaa elektroniikkaa ja kivoja vaatteita. Matkaa suunnitellessani halusin ennen kaikkea yhdistää huvin ja hyödyn, joten päätin tavata japanilaisia oikeustieteen opiskelijoita ja kuulla heidän näkemyksiään Japanin oikeusjärjestelmästä, yhteiskunnasta ja lakimiesten asemasta sekä oikeustieteen opiskelusta ja oikkareiden elämästä. Niinpä otin pari kuukautta ennen matkaani yhteyttä ALSA:n eli Asian Law Student Associationin Japanin osastoon ja pyysin heiltä apua tapaamisen järjestämisessä. Hieman yllätyksekseni sainkin pian vastauksen, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi tapaamaan Tokion Wasedan yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita ja ALSA Japanin hallituksen jäseniä. Nousevan Auringon Maan Nousevat Toivot Tapasin japanilaiset kollegat toisen matkaviikkoni loppupuolella. Siihen mennessä olin jo jossain määrin selvinnyt kulttuurishokista, joka väistämättä odottaa jokaista Kaukoidän-matkaajaa. Japanilaisten oikkareiden seurassa vietetty päivä kuitenkin sai minut jälleen tuntemaan itseni ulkoavaruuden asukiksi, myös toiveeni todellisesta laajasta haastattelusta murenivat. Osasyynä tähän oli Japanin erikoinen koulutusjärjestelmä. Koulutus on siellä järjestetty suorastaan Suomen nykyisen hallituksen unelmamallin mukaisesti, lapset jaetaan tasoryhmiin pahimmillaan jo päiväkodeissa ja tiukat karsivat pääsykokeet alkavat viimeistään ala-asteen lopussa. Kouluja on sekä julkisia että yksityisiä, lukioasteesta ylöspäin kaikki koulutus on koulutyypistä riippumatta maksullista. Julkisella puolella opiskelu on tosin noin puolet halvempaa kuin yksityisellä. Peruskoulu antaa laajan yleissivistyksen, mutta useimpien japanilaisten kielitaito jää parhaimmillaankin auttavaksi. Japanin lisäksi puhutaan yleisesti kiinaa, mutta jo englanti tuottaa valtaosalle suuria vaikeuksia. Yliopistoon päästään vuo- inter vivos 23