Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä"

Transkriptio

1 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä

2

3 SUMMARY Since June 2003 Finnra's Traffic Management Centre has been organised as an independent profit centre. In its new role Finnra's TMC offers operational traffic management and information services to Finnra's Regions. New organisation includes offices situated in Helsinki, Turku, Tampere and Oulu being prepared to carry out traffic management and information activities 24 hours per day. This document describes new working model, its actors and document samples to be used together with new TMC organisation. Finnra's Regions as customers together with Finnra's Central Administration as coordinator determines services needed. Together with TMC as service provider service contract will be prepared yearly basis. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport.

4

5 ESIPUHE Tässä dokumentissa on kuvattu liikennekeskuksen rooli Tiehallinnon organisaatiossa käyttöönotetun organisaatiomuutoksen jälkeen. Lisäksi dokumentissa kuvataan liikennekeskukseen sovellettavan sisäisen tillaajatuottajamallin menettelyt ja asiakirjamallit. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks Transport) -rahoitusta. Helsingissä, joulukuussa 2003 Tiehallinto Liikenteen palvelut

6

7 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 7 Sisältö 1 JOHDANTO 8 2 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA Tiehallinnon organisaatio Yleistä Tulosyksiköt Prosessit Liikennekeskuksen organisaatio Liikennekeskustoiminnan suunnittelu ja rahoitus Liikennekeskuksen tulosohjaus 14 3 LIIKENTEEN HALLINNAN ROOLIT JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Yleistä Liikennekeskus Tiepiirit Keskushallinto 15 4 LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT Yleistä Peruspalvelut Erityispalvelut Liikennekeskuksen toimintajärjestelmä 18 5 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO Yleistä Palvelusopimus Tulossopimus Palvelusopimuksen valmistelu ja toiminta sopimuskaudella Tilaajan ja tuottajan edustajat 21 6 LIIKENNEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 22 7 LIITTEET 23

8 8 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikennekeskus-tulosyksikkö päätettiin perustaa 17. kesäkuuta 2002 pidetyssä Tiehallinnon johtoryhmän kokouksessa. Päätös perustui mm. taustatyöhön, jota tehtiin liikennekeskusstrategian suunnittelun yhteydessä vuosina 2001 ja Uudistuksen tavoitteena on valtakunnallisesti yhdenmukainen toimintatapa ja palvelutarjonta sekä toiminnan yhtenäinen kehittäminen. Päätöksen mukaisesti tiepiirien omat liikennekeskukset lakkautettiin ja tilalle perustettiin valtakunnallisena tulosyksikkönä toimiva liikennekeskus, jonka toimipisteet sijaitsevat neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Uusi liikennekeskus-tulosyksikkö aloitti toimintansa 1. kesäkuuta Siihen mennessä liikennekeskuksen uusi organisaatio oli saatava toimintaan, ja valmiudet operatiivisen toiminnan aloittamiseksi oli oltava olemassa. Uudessa tilanteessa liikennekeskus on operatiivisten liikenteen hallinnan palveluiden tuottaja Tiehallinnon muulle organisaatiolle. Tätä varten tarvitaan toimintamalli, sisäinen tilaaja-tuottaja malli, joka määrittelee yhteisesti hyväksytyn tavan toimia muuttuneessa tilanteessa. Liikenteen palvelut prosessilla on vastuu liikenteen hallinnan valtakunnallisesta koordinoinnista. Liikennekeskus on tärkeä osa valtakunnallista liikenteen hallintaa, ja tämän vuoksi toimintamallin kehittäminen asetettiin liikenteen palvelut prosessin vuoden 2003 tavoitteeksi yhdessä uuden liikennekeskus-tulosyksikön kanssa. Työn keskeisimmäksi sisällöksi päätettiin seuraavat asiat: - kuvaus liikennekeskuksesta osana Tiehallinnon organisaatiota (mm. budjetointi ja tulosohjaus) - liikenteen hallinnan roolit ja vastuut Tiehallinnossa tarkoittaen eri tulosyksiköiden (liikennekeskus, tiepiirit, keskushallinto) vastuualueiden määrittelyä liikenteen hallinnan operatiivisten palveluiden tuottamisessa - määritellä liikennekeskuksen tuottamat operatiiviset liikenteen hallinnan palvelut sellaisessa muodossa, joka mahdollistaa niiden tilaamisen palvelutuotteen tapaisina kokonaisuuksina - sopimismenettely sopimusmalleineen palveluiden tilaamista varten.

9 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 9 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 2 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 2.1 Tiehallinnon organisaatio Yleistä Tiehallinnon nykyinen organisaatio on matriisiorganisaatio (Kuva1), jonka muodostavat tulosyksiköt ja prosessit. Seuraavalla tasolla toimivat tiimit. joita voidaan muodostaa myös tulosyksiköiden ja prosessien välisinä. Organisaatiossa toimii myös tulosyksikön sisäisiä yhteistyöryhmiä ja tulosyksiköiden välisiä verkostoja. KH U T H KaSKeS SK V O L LK Ohjaus P R O S E S S I T Asiakkuus Palvelujen suunnittelu Palvelujen hankinta Liikenteen palvelut Tukiprosessit T U L O S Y K S I K Ö T Kuva 1. Liikennekeskus Tiehallinnon matriisiorganisaatiossa. Matriisiorganisaation johtamisessa olennaista on sovittaa yhteen tulosyksiköiden ja prosessien tavoitteita. Matriisimallin etuna on se, että yhteisten eli kaikkia tulosyksiköitä koskevien asioiden hoitaminen tapahtuu systemaattisesti prosessin toimesta. Matriisimallin heikkoudeksi voi nousta valta- ja vastuurajojen mahdolliset päällekkäisyydet ja epäselvyydet.

10 10 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA Tulosyksiköt Tiehallinnon tulosyksikköjä ovat keskushallinto ja aluehallinnon muodostavat tiepiirit. Tiehallintoon voi kuulua myös muita tulosyksikköjä, joista pääjohtaja voi määrätä erikseen. Esimerkiksi Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen tähtäävä VUOLI-projekti muodostaa oman tulosyksikkönsä. Uusin tulosyksikkö on liikennekeskus, joka aloitti toimintansa kesäkuun alussa Prosessit Tiehallinnon avainprosesseja ovat: - ohjaus - asiakkuus - palvelujen suunnittelu - palvelujen hankinta - liikenteen palvelut - tekniset palvelut - talous - henkilöstö - tieto Lihavoidulla tekstillä esitetyt avainprosessit ovat ydinprosesseja, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tyydyttää Tiehallinnon asiakkaan tarpeita. Ydinprosessi luo suoraan ulkoiselle asiakkaalle lisäarvoa ja on nimensä mukaisesti toiminnan ydin. Muut avainprosessit ovat tukiprosesseja, jotka tukevat ydinprosesseja. Tukiprosessit palvelevat organisaation sisäisiä asiakkaita eli henkilöitä, jotka ovat organisaation palveluksessa. 2.2 Liikennekeskuksen organisaatio Uusi liikennekeskus toimii neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Liikennekeskuksen organisaatio on esitetty kuvassa 2. Liikennekeskuksella ei ole erillisiä omia tukipalveluita, kuten palkanlaskentaa, postitusta tai muita vastaavia toimintoja. Liikennekeskus hyödyntää Tiehallinnon yhteisiä tukipalveluja eli keskushallinnon ja sijaintitiepiirinsä palveluja. Lähtökohtana on, että tukipalvelut ovat liikennekeskuksen käytettävissä ilman erillistä kompensaatiota tiepiirille. Toimitiloistaan piirikonttorilla liikennekeskus maksaa vuokraosuutensa, puhelinkulut ja muut kohdistettavat kulunsa itsenäisesti. Liikennekeskuksen johtoryhmään kuuluvat liikennekeskusjohtaja sekä liikennekeskuspäälliköt. Johtoryhmä johtaa tulosyksikön toimintaa ja päättää tulosyksikölle kuuluvista asioista. Liikennekeskuspäälliköillä on kullakin tulosyksikön sisäinen vastuualueensa liikenteen hallintaan liittyvissä asioissa.

11 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 11 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA LIIKENNEKESKUS TULOSYKSIKKÖNÄ TIEHALLINNON ORGANISAATIOSSA Eero Karjaluoto Pääjohtaja Aulis Nironen Johtaja Petri Rönneikkö Liikennekeskusjohtaja Raija Vuorinen Liikennekeskussihteeri Mauri Pyykönen Liikennekeskuspäällikkö Helsinki Veli-Pekka Pelttari Liikennekeskuspäällikkö Turku Marketta Udelius Liikennekeskuspäällikkö Tampere Juhani Miettiä Liikennekeskuspäällikkö Oulu 9 liikennepäivystäjää 8 liikennepäivystäjää 11 liikennepäivystäjää 4 liikennepäivystäjää Kuva 2. Liikennekeskuksen organisaatio Liikennekeskuksen toimipisteet vastaavat tiepiirien alueista seuraavasti: - Helsingin toimipiste: Uusimaa - Turun toimipiste: Turku, Vaasa - Tampereen toimipiste: Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Savo-Karjala - Oulun toimipiste: Oulu, Lappi Liikennekeskus toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden ympäri. Ainoastaan Oulun toimipiste on kiinni yöaikaan, jolloin Oulun ja Lapin tiepiirien osalta liikenteen hallinnan operatiivinen toiminta siirtyy Tampereen liikennekeskukselle.

12 12 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA Kuva x. Liikennekeskuksen toimipisteet 2.3 Liikennekeskustoiminnan suunnittelu ja rahoitus Palveluiden suunnitteluprosessissa linjataan myös liikennekeskustoimintaa osana muuta tienpidon suunnittelua esimerkiksi TTS- ja PTS suunnitelmissa. Liikenteen palvelut prosessilla on kuitenkin keskeinen rooli lyhyen tähtäimen toiminnan suunnittelussa mm. palvelusopimuksen laadinnan yhteydessä. Liikennekeskuksen toiminta rahoitetaan perustienpidon rahoituskehyksestä liikenteen hallinta tuotteelta vuodesta 2003 alkaen. Vuosi 2003 on välivuosi, jolloin liikennekeskus-tulosyksikön toiminta käynnistyi. Liikennekeskuksen vuoden 2003 budjetti on laadittu kesäkuun alusta vuoden loppuun, ja alkuvuosi rahoitetaan vanhan toimintamallin mukaisesti osana tiepiirien budjetteja. Kuvassa 4 on esitetty liikennekeskuksen toimintamenot osana liikenteen hallinta tuotetta vuodesta 2003 eteenpäin, sekä muiden liikenteen hallinnan osien kustannukset viime ja tulevina vuosina. Liikennekeskuksen vuosibudjetti on noin 2,7 Meuroa, josta loppuvuoden 2003 osuus on esitetty taulukossa 1. Taulukosta puuttuu euron lisärahoitus uusrekrytointeihin, jolloin loppuvuoden 2003 budjetti tulee olemaan noin 1,85 Meuroa.

13 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 13 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 10,00 9,00 8,00 7,00 milj. 6,00 5,00 4,00 Liikennekeskus tulosyksikkö Liikennekeskustoiminta Liikenteen ohjaus, muuttuva Liikenteen tiedotus Tie- ja liikenneolojen seuranta 3,00 2,00 1,00 0, tot tot tot budj TAE peruslask. vuosi 2004 TAE muutoslask TTS 2006 TTS 2007 TTS Kuva 4. Liikenteen hallinta tuotteen arvioitu rahoitus vuosina (Hirvenoja 2003). Taulukko 1. Liikennekeskuksen vuoden 2003 budjetti alkaen (Rönneikkö 2003). Prosessi kh:ssa yht.(me) Helsinki Turku Tampere Oulu Ohjaus Tuotot 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Julkisoikeudelliset suoritteet 0,000 Liiketaloudelliset suoritteet 0,000 Ulkopuolisten rahoitusosuudet 0,000 Muut tuotot 0,000 Tiehallinnon oma toiminta 1,438 0,405 0,303 0,387 0,202 0,141 Aineet ja tarvikkeet 0,054 0,012 0,012 0,012 0,012 0,006 Henkilöstökulut 1,152 0,291 0,261 0,338 0,160 0,102 Palkat ja palkkiot sivukuluineen 1,057 0,272 0,242 0,313 0,148 0,082 Muut henkilöstömenot 0,095 0,019 0,019 0,025 0,012 0,020 Kiinteistövuokrat ja ylläpito 0,070 0,042 0,006 0,011 0,007 0,004 Muut vuokrat ja leasingmaksut 0,045 0,015 0,009 0,011 0,008 0,002 Palvelujen ostot 0,087 0,039 0,009 0,009 0,009 0,021 Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut 0,042 0,030 0,012 Muut palvelut 0,045 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 Muut kulut 0,030 0,006 0,006 0,006 0,006 0,006 Tiehallinnon investoinnit 0,054 0,012 0,012 0,012 0,012 0,006 Kiinteistöinvestoinnit 0,000 Muut investoinnit 0,054 0,012 0,012 0,012 0,012 0,006 Tietojärjestelmäinvestoinnit 0,024 0,006 0,006 0,006 0,006 Muut muut investoinnit 0,030 0,006 0,006 0,006 0,006 0,006 Menot yhteensä 1,492 0,417 0,315 0,399 0,214 0,147 Nettomenot 1,492 0,417 0,315 0,399 0,214 0,147

14 14 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 2.4 Liikennekeskuksen tulosohjaus Liikennekeskusjohtaja raportoi keskushallinnon tienpidosta vastaavalle johtajalle ja tekee tämän kanssa tulossopimuksen. Tulossopimus on tulosohjauksen tärkein ilmentymä, ja se tehdään kaikkien tulosyksiköiden johtajien kanssa erikseen. Tulossopimusneuvottelut tulosyksiköiden kanssa käydään marras-joulukuussa. Vuoden 2003 osalta tärkein tavoite on toiminnan käynnistyminen kitkattomasti. Liikennekeskuksen uuden toimintamallin käyttöönotto ei saa laskea palvelutasoa myöskään niiden tiepiirien alueilla, joiden palvelut tuotetaan tiepiirin alueen ulkopuolisesta toimipisteestä käsin.

15 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 15 LIIKENTEEN HALLINNAN ROOLIT JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 3 LIIKENTEEN HALLINNAN ROOLIT JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 3.1 Yleistä Liikenteen hallinnan vastuut jakautuvat tulosyksiköiden välillä pääpiirteissään niin, että liikennekeskukselle kuuluu vastuu palvelusopimuksessa sovittujen palvelujen tuottamisesta sille käyttöön annetuilla välineillä. Välineistä puolestaan vastaavat tiepiirit ja keskushallinto. Liitteessä 1, joka on myös osa vuoden 2003 liikennekeskustulosyksikön tulossopimusta,.on kuvattu tarkemmin liikennekeskuksen ja muiden tulosyksiköiden vastuualueet. 3.2 Liikennekeskus Liikennekeskuksella on vastuu operatiivisesta liikenteen hallinnasta ja palveluiden tuottamisesta palvelusopimuksen mukaisesti. Liikennekeskus vastaa myös oman osaamisensa kehittämisestä ja oman sisäisen toiminnan kehittämisestä toimintamalleineen ja ohjeineen. 3.3 Tiepiirit Tiepiireillä on liikennetekninen vastuu oman alueensa laitteista, jotka se myös omistaa. Tämä tarkoittaa, että tiepiiri mm. huoltaa ja ylläpitää tienvarsilaitteita sekä ohjeistaa niiden käytön liikennekeskukselle. Tiepiirien välillä tehtävä kolmikantayhteistyö on eräs tapa hoitaa tiepiirien vastuulle kuuluvia asioita. Jokaisella tiepiirillä on nimetty liikennekeskusyhdyshenkilö, jonka kautta liikennekeskus saa tarvittaessa yhteyden tiepiiriin. Liikennekeskusyhdyshenkilön tehtävänkuva voi vaihdella sen mukaan, kuinka tehtävät tiepiireissä on organisoitu. Useimmiten liikennekeskusyhdyshenkilöllä on laajempaa vastuuta oman tiepiirinsä liikenteen hallinnasta, ja hän pystyy itse hoitamaan varsin laajaakin tehtäväkenttää. Toisessa ääripäässä liikennekeskusyhdyshenkilö vain välittää tai delegoi tehtävät suoraan tiepiirinsä asiantuntijoille. 3.4 Keskushallinto Keskushallinto vastaa liikennekeskusta koskevista toiminnan linjauksista ja koordinoi tilaajapuolen yhteistyötä suhteessa liikennekeskukseen. Keskushallinto vastaa liikennekeskuksen kautta tuottavien palveluiden kehittämisestä, toimintamalleista ja järjestelmien ja työkalujen kehittämisestä. Keskushallinto yhdessä tiepiirien kanssa vastaa liikennekeskuksen kannalta keskeisistä toiminnan edellytyksistä ja yhtenäisestä palvelutasosta palvelusopimuksen kautta. Sopimuksessa on yksilöity liikennekeskukselta tilattu palvelu ja sen laajuus ja laatutaso.

16 16 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT 4 LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT 4.1 Yleistä Liikennekeskukselta tilattavat palvelut jaetaan kahteen ryhmään: peruspalveluihin ja erityispalveluihin. Jako on perusteltu, koska sen avulla voidaan luoda mekanismi, joka pystyy huomioimaan mm. tiepiirien erilaiset tarpeet sekä valtakunnalliset erityistehtävät. Liikennekeskuksen toiminta neljässä toimipisteessä tukee osaltaan alueellisten erityispiirteiden huomioimista. 4.2 Peruspalvelut Peruspalvelut: "Perustason muodostavat operatiiviset liikenteen hallinnan palvelut" Perustason palvelut ovat Liikennekeskuksen ydintoimintaa, johon osaaminen keskitetään, ja jonka laatu on paras mahdollinen. Peruspalveluiden tuotteistus (tarkempi palveluiden erittely, palveluiden laatu, laatujärjestelmä ja mittarit) sovitaan vuosittain laadittavassa palvelusopimuksen tuotekorteissa. Näiden peruspalveluiden tuottamiseen tarvittava resursointi varmistetaan Tiehallinnon johdon toimesta Liikennekeskuksen budjetissa. Seuraavassa on lueteltu perustason muodostavat operatiiviset liikenteen hallinnan palvelut, jotka liikennekeskus tuottaa valtakunnallisesti 24 tuntia vuorokaudessa: Ohjaus - liikenteen ohjaus muuttuvilla opasteilla (järjestelmät) - liikennevalo-ohjaus Tiedotus - tiedotusvälineiden henkilökohtainen tietopalvelu - kelitiedottaminen - tietyötiedottaminen - painorajoituksista tiedottaminen (kelirikkotiedottaminen) - liikennetilannetiedottaminen - liikenteen häiriötiedotus (myös lossit) - ennakoitavat häiriötilanteet (LK ei tee lehdistötiedotteita) - äkilliset häiriötilanteet - erikoiskuljetuksista tiedottaminen - jäätietiedottaminen - tienvarsitiedotus muuttuvilla opasteilla (ns. infotaulut) - muu tiedottaminen Viranomaisyhteistyö - virka-apupyyntöihin reagointi toimintamallin mukaisesti (viranomaislinja)

17 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 17 LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT - häiriönhallinta toimintamallin mukaisesti - asiantuntijapalvelut toimintamallien kehittämisessä Tienpito - tiedon vastaanotto ja välittäminen toimintamallien mukaisesti eri kanavia käyttäen (LIITO, urakoitsijan linja, tienkäyttäjän linja) Palveluiden varmistaminen - toiminnan laadun varmistaminen - järjestelmien teknisen toimivuuden varmistaminen 4.3 Erityispalvelut Erityispalvelut: "Liikenteen hallintaa tukevat alueelliset tai valtakunnalliset lisäpalvelut" Erityispalvelut on tarkoitettu ottamaan huomioon tiepiirien toiveet alueellisesti tuotettaviksi erityispalveluiksi. Paitsi alueellisesti ovat erityispalvelut myös usein ajallisesti kohdistettuja. Erityispalveluiksi luetaan myös liikennekeskuksen valtakunnalliset erityistehtävät. Erityispalvelut tuotetaan mahdollisuuksien mukaan peruspalvelutasoa varten määrätyillä resursseilla. Tämä on mahdollista silloin, kun palvelut voidaan tuottaa käyttämällä hyväksi vuorokauden rauhallisempia ajankohtia tai ajankohtina, jolloin liikennekeskuksen peruskuorma on vähäisempi. Ne erityispalvelut, joiden tärkeys ja ajankäyttö ovat alhaisella tasolla verrattuna peruspalveluihin, voidaan helpoiten toteuttaa peruspalveluiden lomassa vaikuttamatta peruspalveluiden laatuun. Erityispalveluiden tulee olla luonteeltaan peruspalveluiden kaltaisia, niihin liittyviä tai parhaassa tapauksessa niitä tukevia ja täydentäviä liikenteen hallinnan palveluita. Mikäli erityispalveluiden tuottaminen Liikennekeskuksen peruspalvelutason mukaisilla resursseilla ei ole mahdollista, pitää resursointi selvittää ja sopia erikseen. Erityispalveluista sovitaan erikseen osana varsinaista palvelusopimusta. Sopimus tehdään liikennekeskuksen ja tiepiirin tai liikennekeskuksen ja keskushallinnon välillä, ja sen hyväksyy LP-prosessin omistaja. Erityispalveluiden koordinointi tapahtuu liikenteen palvelut prosessin kehittämisryhmän toimesta. Erityispalveluita ovat: Valtakunnalliset erityspalvelut - asiakaspalautteen käsittely (muun kuin LIITO-palautteen edelleen ohjaus)

18 18 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT - LK:n esittelyvierailujen yhteydessä esittelijänä toimiminen (järjestelyvastuu vierailun järjestäjällä) etukäteen sovittavissa tilanteissa - LK:n helpdesk (tienkäyttäjän palvelu erityistilanteissa, tiedonjakeluun liittyvät kysymykset) - tuki tutkijalautakuntatyölle (tietojen tallennus vakavien onnettomuuksien yhteydessä) - vahingonkorvauskäsittelyn tuki (tietojen tallennus tarvittavin osin) - muu raportointi Alueelliset erityispalvelut - pumppaamojen valvonta - polttonestevarastojen valvonta - kaupunkiseutujen yhteistyöhön osallistuminen 4.4 Liikennekeskuksen toimintajärjestelmä Liikennekeskuksen toimintajärjestelmällä tarkoitetaan ohjeistettua ja laatujärjestelmän mukaista tapaa tuottaa liikenteen hallinnan operatiivisia palveluita. Toimintajärjestelmän suunnittelu on aloitettu erillisenä projektina. Keväällä 2003 on valmistunut esisuunnitelma liikennekeskuksen toimintajärjestelmästä, jonka pohjalta työ jatkuu ohjeistopilottina. Tavoitteena on syksyn 2003 aikana kuvata suunnitelman mukaisesti tärkeimmät liikennekeskuksen tuottamat liikenteen hallinnan palvelut (aliprosessit). Kuvassa 5 on esitetty liikennekeskuksen tuottamien palvelujen liittyminen liikenteen palvelut prosessiin. Liikenteen palvelut (avainprosessi) 5.1 Liikenteen hallinnan palvelut (osaprosessi) Kelitiedottaminen (aliprosessi) LIITO (aliprosessi) Häiriötiedottaminen (aliprosessi) T T T T Aliprosessit ovat perusja erityispalveluita. Aliprosessi eli palvelu muodostuu tehtävistä. Kuva 5. Liikenteen palvelut prosessi sisältää liikennekeskukselta tilattavat palvelut.

19 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 19 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO 5 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO 5.1 Yleistä Vuodenaikojen vaihtelulla on erityistä merkitystä liikennekeskuksen operatiivisen toiminnan kannalta. Talvikauden alkaminen merkitsee työmäärän lisääntymistä ja rytmityksen muuttumista urakoitsijoiden aloittaessa säännöllisen keliraportoinnin hoitoalueilta. Huonon kelin riski lisääntyy, mikä lisää häiriötilanteiden todennäköisyyttä liikenteessä. Tienkäyttäjiltä tulee tiestön tilaan ja liikenneolosuhteisiin liittyviä urakoitsijoille välitettäviä yhteydenottoja selvästi kesäkautta enemmän. Kuvassa 6 on esitetty vuoden kierto liikennekeskuksessa. Vuodenvaihde Tulossopimus solmittu seuraavalle vuodelle XII I II XI III Kesäkauden tarkennukset X IV Talvikausi alkaa, kesäkausi päättyy IX V Talvikausi päättyy, kesäkausi alkaa Palvelusopimus hyväksytty seuraavalle vuodelle VIII VII VI Palvelusopimuksen valmistelu/tarkennus alkaa Kuva 6. Liikennekeskuksen vuosikello Liikennekeskustoiminnan kannalta on luontevinta ajoittaa seuraavan vuoden palvelusopimuksen hyväksyminen ennen seuraavan talvikauden alkamista. Liikennekeskuksen tulossopimus tehdään samassa aikataulussa muiden tulosyksiköiden kanssa, koska vuosibudjetoinnissa ei ole joustoa poikkeavaan aikatauluun. 5.2 Palvelusopimus Palvelusopimus tehdään liikennekeskuksen ja muun Tiehallinnon välisenä, ja se on keskeisin osa tilaaja-tuottaja-mallia. Palvelusopimuksessa määritellään kappaleessa neljä esiteltyjen liikennekeskukselta tilattavien palvelujen sisältö sekä palvelujen laatu- ja suoritusmittaristo. Palvelusopimus on myös pohja liikennekeskuksen tulossopimukselle, ja näin ollen palvelusopimuksen valmistelun voi katsoa olevan osa myös tulossopimuksen valmistelua. Tilaajan puolelta palvelusopimuksen valmistelusta vastaa liikenteen palvelut prosessin omistaja, ja sen hyväksyy keskushallinnon tienpidosta vastaava johtaja.

20 20 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO Yleensä palvelusopimuksissa määritellyt mittarit kuvaavat seuraavia asioita: - palvelun saatavuus (esimerkiksi "24 tuntia vuorokaudessa") - toimitusluotettavuus (poikkeavien suoritusten osuus kaikista suorituksista) - palvelun käytettävyys (esimerkiksi varajärjestelmän käyttöönottoaika) - vasteaika (aika palvelun tarvesignaalista luovutushetkeen) - käyttäjätyytyväisyys (valitusten lukumäärä ja vakavuus tai tyytyväisyysmittaukset) Palveluille tulee määritellä myös reunaehdot, joiden vallitessa liikennekeskus sitoutuu sovittuun palvelutasoon. Liikennekeskuksen kohdalla kyseeseen tulevat kuormitus- ja riippuvuusehdot Kuormitusehdoissa palvelulle on määritelty joko minimikäyttötarve, maksimikuorma tai molemmat. Niiden avulla saadaan määriteltyä järkevä valmiustaso palvelun tuottamiseksi. Riippuvuusehtoja voidaan käyttää, koska liikennekeskus operatiivisena toimijana on täysin riippuvainen tiepiirien ja keskushallinnon toiminnasta ja järjestelmistä. Palvelusopimuksessa voidaan käyttää palvelukuvauksina esimerkiksi tuotekortteja kuvaamaan kutakin palvelua, palvelun laatuvaatimuksia ja toteamismenetelmää (vrt. hoidon tuotekortit). Palveluiden keskinäinen priorisointi ja ajankäyttö sopimuskauden aikana olisi hyvä määritellä sopimuksessa. 5.3 Tulossopimus Tulossopimuksen tekee liikennekeskusjohtaja keskushallinnon tienpidosta vastaavan johtajan kanssa. Tulossopimus pohjautuu palvelusopimukseen, mutta siinä voidaan lisäksi asettaa tulosyksikön sisäiseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Tulossopimuksen yhteydessä vahvistetaan tulosyksikön budjetti. Tulossopimuksessa voidaan asettaa tulosyksikölle myös toiminnan taloudellisuuteen liittyviä kehittämistavoitteita. Liitteessä 2 on esitetty liikennekeskuksen vuoden 2004 tulossopimus. 5.4 Palvelusopimuksen valmistelu ja toiminta sopimuskaudella Palvelusopimuksen vuosittaista valmistelua varten liikenteen palvelut - prosessin kehittämisryhmä määrittelee ja asettaa työryhmän, palvelutiimin. Palvelutiimi valmistelee toimitettavan palvelun sisällön sekä laatu- ja suoritusmittariston. Palvelutiimiin kuuluu myös liikennekeskuksen edustaja. Esimerkki palvelutiimin kokoonpanosta: - tiepiirin edustaja (tiepiirin alueella ei liikennekeskuksen toimipistettä) - tiepiirin edustaja (tiepiirin alueella liikennekeskuksen toimipiste)

21 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 21 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO - lp-prosessin edustaja (keskushallinto) - hankintaprosessin edustaja (keskushallinto) - liikennekeskuksen edustaja Sopimuskaudella esiin nousevat keskeiset asiat käsitellään ja päätetään lpkehittämisryhmässä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: - tulosyksiköiden vastuukysymysten epäselvyydet - ongelmat palvelujen tuottamisessa (tyytymättömyys palvelutasoon) - ongelmat liikennekeskuksen tukitehtävien hoitamisessa - lisäpalvelujen välitön hankintatarve (yleensä erityispalveluja) Sopimuskaudella liikennekeskus-yhdyshenkilöt muodostavat tilaajan käyttötiimin (palvelun operatiivinen vastaanottaja), jonka tehtävinä ovat: - päivittäisyhteistyö - antaa palautetta suoritteista ja palvelutasosta - tekee aloitteita palvelun parantamiseksi - liikennekeskuksen ja tiepiirin välinen yhteydenpitokanava (mm. ohjeistus, ohjeistuksen välittäminen) - valmistelee asiat LP:n kehittämisryhmälle 5.5 Tilaajan ja tuottajan edustajat Liikennekeskuksen ja muun Tiehallinnon välillä käytävissä keskusteluissa on tärkeää tietää äänivaltaiset edustajat, jotka voivat selvittää sopimuskaudella esiin tulevia ajankohtaisia asioita tai ongelmatilanteita. Tilaajan eli tiepiirien ja keskushallinnon edustajat: - Tiehallinnon tienpidosta vastaava johtaja - LP-prosessin omistaja - LP-kehittämisryhmä - lk-yhdyshenkilöiden käyttötiimi - liikennekeskuskoordinaattori Palvelun tuottajan eli liikennekeskuksen edustajat: - liikennekeskuksen johtaja - liikennekeskuksen johtoryhmä - liikennekeskuksen kehittämisestä vastaava - liikennekeskuspäällikkö

22 22 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 6 LIIKENNEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Liikennekeskustoiminnan kehittämiseen liikennekeskus-tulosyksiköllä on rajalliset resurssit. Kehittäminen painottuu tulosyksikön osalta ensisijaisesti osaamisen, päivystystyön organisoimiseen sekä työtehtävien suunnitteluun ja ohjeistukseen. Päävastuu tästä kehittämistyöstä kuuluu tulosyksikön johtoryhmälle, jolla on operatiivisen toiminnan paras asiantuntemus. Työtehtävien ajoittamisella ja huolellisella suunnittelulla voidaan tasata työkuormaa, mikä on tehokkaan toiminnan perusedellytyksiä. Liikennekeskuksen toimintaedellytykset luodaan suurelta osin tiepiirien ja keskushallinnon toimesta. Esimerkiksi tiepiirien tiedonkeruu- ja liikenteenohjausjärjestelmät tarjotaan liikennekeskuksen käyttöön, ja niillä operoidaan annettujen ohjeiden mukaisesti ja osaltaan tuotetaan palvelusopimuksen mukaiset palvelut Tiehallinnolle. Tiepiirien ja keskushallinnon tulee kiinnittää erityistä huomiota liikennekeskukselle annettavaan ohjeistukseen ja sen ylläpitoon. Liikennekeskustoimintaan liittyvät laajemmat kehittämishankkeet tapahtuvat pääsääntöisesti liikenteen palvelut prosessin koordinoimina ja edellyttävät tiepiirien ja liikennekeskuksen aktiivista osallistumista. Näissä hankkeissa tarvitaan lähes aina myös prosessien välistä yhteistyötä. Uudet liikenteen hallinnan -järjestelmät ja niiden onnistunut kehittäminen edellyttävät loppukäyttäjän eli liikennekeskusoperaattorin mielipiteiden huomioimista. Liikenteen hallintaan liittyvien yhteistyömallien kehittäminen muiden viranomaisten kanssa on toinen hyvä esimerkki kehittämistyöstä, jossa tarvitaan kaikkien osapuolten osallistumista. Liikennekeskuksen operatiivisen toiminnan pelkkä ylläpitokin edellyttää aika ajoin uusinvestointeja päivystystyössä tarvittavaan laitteistoon. Tulosyksikön budjetoinnissa näihin tulee varautua hyvissä ajoin. Esimerkkinä voidaan mainita isokokoiset päivystys- ja valvontatyössä välttämättömät näytöt, joiden kertaluonteinen hankintakustannus voi olla yllättävän suuri.

23 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 23 LIITTEET 7 LIITTEET

24

25 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET LIITE 1 TILAAJAN JA TUOTTAJAN VASTUUT Liikenteen palvelut prosessi ohjaa ja koordinoi tulosyksiköiden (liikennekeskus, tiepiirit, keskushallinto) välisen tehtävänjaon syntymistä ja vastaa tehtäväkokonaisuuksien tarkoituksenmukaisesta jaosta. Tehtäväkokonaisuudet hoidetaan tulosyksiköissä. Liikenteen palvelut prosessi vastaa myös yhteistyöstä muiden prosessien suuntaan. Yleisperiaatteena on: "Liikennekeskuksen seinien sisäpuolella oleva on liikennekeskuksen vastuulla. Kaikki tien varressa (ulkona) oleva on tiepiirin vastuulla." Tämä tarkoittaa myös kustannusvastuuta tulosyksikölle kuuluvista asioista ellei erikseen ole toisin sovittu. Poikkeuksia yleisperiaatteeseen ovat esimerkiksi monet liikenteen ohjausjärjestelmät, joiden työasemalaitteisto kuuluu kiinteänä osana ohjausjärjestelmään. Tämäntyyppisissä tapauksissa myös työasemat kuuluvat tiepiirille. Tietoliikenneyhteydet kuuluvat pääsääntöisesti tiepiirille. Kussakin tiepiirissä liikennekeskusyhdyshenkilö on liikennekeskuksen suora yhteys tiepiiriin. Hänen kauttaan kulkee päivittäinen yhteydenpito tarvittaessa myös muihin tiepiirin asiantuntijoihin. LIIKENTEEN OHJAUS Liikennevalot Liikennekeskukselle kuuluvat: - liikennevalojen toiminnan seuranta ja erikseen sovittavat ohjaukset (määriteltävä tiepiireittäin) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tiepiirille kuuluvat: - työasemalaitteisto (tietokone, joka sisältää valvonta- ja ohjausohjelmiston, itse ohjelmisto sekä koneeseen kuuluva näyttö) liikennekeskuksessa tiedonsiirtolaitteineen - liikennevalojen toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - koulutuksen järjestäminen yhteistyössä liikennekeskuksen kanssa - yhteistyösopimukset kuntien ja viranomaisten kanssa - tiedonsiirto ja siihen liittyvät sopimukset. Keskushallinnolle kuuluvat:

26 (2/3) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen liikennevaloasioiden hoidossa. Muut liikenteen ohjausjärjestelmät Liikennekeskukselle kuuluvat: - järjestelmien käyttö tiepiirien laatimien ohjausperiaatteiden mukaisesti - järjestelmien toiminnan tekninen seuranta, määritellyin osin myös liikennetekninen seuranta (vaatii koulutuksen) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tiepiirille kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmien toteuttaminen operatiivisen toiminnan edellyttämälle tasolle, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - koulutuksen järjestäminen yhteistyössä liikennekeskuksen kanssa - yhteistyösopimukset kuntien ja viranomaisten kanssa - tiedonkeruu ja siirto. Keskushallinnolle kuuluvat: - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen järjestelmien toteuttamisessa ja käytössä TIE- JA LIIKENNEOLOJEN SEURANTA Tiesääjärjestelmä Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmän käyttö - järjestelmän toiminnan seuranta sekä datan keruun osalta, että määritellyllä tavalla myös datan laadun osalta (tuleeko lainkaan keruutietoja, ovatko tiedot oikeita) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - tiesääasemaverkoston toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - tiedonkeruu ja siirto Keskushallinnolle kuuluvat: - sääennusteiden hankinta (koordinointi, kustannusvastuu tiepiireillä) - tutka- ja satelliittikuvien hankinta (koordinointi, kustannusvastuu tiepiireillä)

27 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (3/4) LIITTEET - tiesäätietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - ohjelmistot ja tietokannat (myös tiepiirit) - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) Kamerajärjestelmät Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - käyttö - järjestelmän toiminnan seuranta (tuleeko kuvaa, onko kuvan laatu riittävä) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - kameraverkoston toteuttaminen operatiivisen toiminnan edellyttämälle tasolle, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - tiedonkeruu ja siirto Keskushallinnolle kuuluvat: - valtakunnalliset hankinnan ja huollon puitesopimukset - ohjelmistot ja tietokannat (myös tiepiirit) - tietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - ohjeet ja dokumentit - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) LAM-järjestelmä Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmän toiminnan seuranta - huolto ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - liikenteen seurantaverkoston toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - tiedonkeruu ja siirto - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle Keskushallinnolle kuuluvat: - ohjelmistot ja tietokannat - tietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa)

28 (4/5) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET Matka-aikajärjestelmät (LPR) Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmän toiminnan seuranta - huolto ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - liikenteen seurantaverkoston toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - tiedonkeruu ja siirto - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle Keskushallinnolle kuuluvat: - ohjelmistot ja tietokannat - tietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) Urakoitsijoiden raportointi Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - keliraporttien vastaanotto urakoitsijoilta, raportin muokkaus ja edelleen lähetyksen valvonta (mm. IL, tiedotusjärjestelmät) - tietyöraporttien vastaanotto ja kirjaus - kelirikkotietojen vastaanotto (tiepiiriltä painorajoituspäätös) ja kirjaaminen - muiden teiden liikennöitävyyteen liittyvien raporttien vastaanotto ja niistä aiheutuvat erikseen sovittavat toimenpiteet - raportoinnin seuranta mm. sovitun raportointiaikataulun sekä tiedon sisällön ja laadun osalta - raportointijärjestelmän toiminnan seuranta sekä järjestelmän korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - urakkasopimusten valmisteluun osallistuminen ja urakoitsijan valinta - urakkasopimuksen noudattamisen valvonta mm. raportoinnin osalta - kehitysideat ja tarpeet Keskushallinnolle kuuluvat: - urakkasopimusten valmistelu - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - ohjelmistot ja tietokannat

29 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (5/6) LIITTEET - kelitietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) Teiden liikennöitävyyteen liittyvä tienkäyttäjäpalaute (LIITO) Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - käyttö operatiivisessa toiminnassa; palautteiden kirjaaminen ja välittäminen - järjestelmän toiminnan seuranta, kehittämiseen osallistuminen - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - yhteistyö HA prosessin kanssa (mm. tiemestarien yhteystiedot) - perusrekisterien ylläpito (esim. tierekisteri) Keskushallinnolle kuuluvat: - järjestelmän kehittäminen, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - tienkäyttäjän linjan sopimukset ja ylläpito - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - tiedonkeruu ja siirto - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen kehittämisen toteuttamisessa ja käytössä LIIKENTEEN TIEDOTUS LK-tieto Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - käyttö liikennekeskuksen operatiivisessa toiminnassa - järjestelmän toiminnan seuranta, kehittämiseen osallistuminen - kehitysideat ja -tarpeet Keskushallinnolle kuuluvat: - järjestelmän kehittäminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - tiedonkeruu ja -siirto - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen kehittämisen toteuttamisessa ja käytössä Joukkotiedotuskanavat (TV, Radio, Internet) Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - tiedotus- ja tiedonvälitysjärjestelmien toiminnan seuranta (mm. ALK, RDS-TMC, teksti-tv) - teksti-tv:n päivittäminen annettujen ohjeiden mukaisesti

30 (6/7) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET - huolto ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - haastattelujen antaminen toimialueen puitteissa (mm. keli- ja liikennetilanne) - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - ulkoinen sidosryhmäyhteistyö - toimintaedellytysten varmistaminen - kehitysideat ja -tarpeet Keskushallinnolle kuuluvat: - puitesopimukset - joukkotiedotusjärjestelmät ja niihin liittyvät ohjelmistot ja tietokannat - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - joukkotiedotuksen kehittäminen OPERATIIVINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ Liikennekeskukselle kuuluvat: - operatiiviseen häiriön hallintaan osallistuminen mm. liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen keinoin - toiminnan kehittämiseen osallistuminen - kehitysideat ja tarpeet - osallistuminen sidosryhmäyhteistyöhön Tiepiirille kuuluvat: - ulkoisen sidosryhmäyhteistyön koordinointi - varareitit Keskushallinnolle kuuluvat: - viranomaislinjan sopimukset ja ylläpito - koordinointi valtakunnallisesti - toimintamallit - puitesopimukset - tietojärjestelmien kehittäminen MUUT Liikennekeskukselle kuuluvat: - kehittämiseen osallistuminen - esittelytoiminnasta vastaaminen (resurssit?) - asiakaspalautteen kirjaaminen pääosin virka-ajan ulkopuolella Keskushallinnolle ja tiepiireille kuuluvat: - järjestelmien kehittäminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - koulutukseen ja sen järjestämiseen osallistuminen - kehittämiseen osallistuminen, yhtenäisyyden varmistaminen kehittämisen toteuttamisessa ja käytössä

31 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (7/8) LIITTEET - esittelytoiminnasta vastaaminen (resurssit?) - liikennekeskuksen neljän toimipisteen tukiprosessien hoitaminen (henkilöstöasiat, terveydenhuolto, ym) Lisäksi tulee prosessin yhteistoiminnalla huolehtia mm. viranomaispalvelutiimin tuottamien palveluiden koordinoinnista myös liikennekeskus tulosyksikön osalta. PITKÄAIKAINEN KEHITTÄMINEN Keskushallinnolle ja tiepiireille kuuluvat: - liikennekeskusten sidosryhmäyhteistyön kehittäminen erityisesti poliisin, hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa - HA ja LP prosessien välisen yhteistyön kehittäminen, mm. täsmähoitokohteet digitaaliseen muotoon ja liikennekeskuksen käyttöön

32

33 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET LIITE 2 Liikennekeskus -tulosyksikön tulossopimus vuonna 2004 Liikennekeskus tulosyksikkönä Liikennekeskus toimii Tiehallinnon sisäisen tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti liikenteen hallinnan operatiivisia palveluita tuottavana tulosyksikkönä. Liikennekeskus aloitti toimintansa itsenäisenä Tiehallinnon tulosyksikkönä Liikennekeskuksen toiminnasta valtakunnallisena tulosyksikkönä, sen kehittämisestä ja toiminnan koordinoinnista sekä yhteistyöstä Tiehallin-non sisällä ja ulkoisten sidosryhmien osalta vastaa kokonaisvaltaisesti liikennekeskusjohtaja. Liikennekeskusjohtaja raportoi Tiehallinnon tien-pidosta vastaavalle johtajalle. Alueellisista liikennekeskuksen toimipisteistä vastaavat liikennekeskuspäälliköt, jotka toimivat oman toimipisteensä liikennepäivystäjien suori-na henkilöstöesimiehinä ja vastaavat oman toimialueensa osalta liikennekeskustoiminnasta ja toiminnan edellytyksistä omalla alueellaan. Liikennekeskus tuottaa mm. tiepiirien omistamien havaintoasemien ja ohjausjärjestelmien avulla liikenteen hallinnan operatiivisia palveluita. Palvelujen tuottamisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö sekä tiepiirien että keskushallinnon kanssa. Liikennekeskuksen toimintasuunnitelma vuonna 2004 Liikennekeskustoiminnasta valtakunnallisesti vastaavana operatiivise-na yksikkönä liikennekeskus -tulosyksikön toiminta painottuu voimak-kaasti kasvaneiden toimialueiden tuntemisen syventämiseen sekä tienpidon tukitehtävien osalta tiemestarien kanssa tehtävän yhteistyön määrämittaiseen muotoon saattamiseen. Liikenteen hallinnan osuutta korostetaan määrätietoisesti toiminnassa, erityisesti suurilla kaupunki-seuduilla. Laajentuvien alueiden asettaman paikallistuntemuksen tarpeen ja eri ohjausjärjestelmien määrän sekä vaativuuden kasvamiseen pyritään vastaamaan henkilöstön riittävällä kouluttamisella. Tiepiirien, joiden oh-jattavat ja valvottavat järjestelmät ovat, kanssa yhteistyössä pyritään järjestämään järjestelmätason koulutusta päivystäjille. Liikennekeskus-toiminnan uudelleen organisoinnin yhteydessä tehtiin kussakin toimi-pisteessä määrätietoista yhteistyötä toimialueiden tiepiirien ohjattavien järjestelmien ja niiden ohjausperiaatteiden selvittämiseksi. Järjestelmi-en tila ja toimivuus selvitettiin ja niiden ohjausperiaatteita pyrittiin yh-denmukaistamaan. Tarve valtakunnalliselle yhdenmukaistamiselle on kuitenkin edelleen suuri ja liikennekeskus - tulosyksikön intressissä on toimia kehityksessä mukana eräänä aktiivisena osapuolena. Tuottavien palveluiden laatutaso vakautetaan toiminnan vakiintuessa ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana. Tähän pyritään mm. laatimalla liikennekeskuksen henkilöstön koulutusohjelma vuoden 2004 aikana.

34 (2/3) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET Liikennekeskuksen henkilöstörakenteessa ei ole oletettavissa suuria muutoksia; Turun toimipisteestä jää eläkkeelle yksi osa-aikaeläkkeellä oleva päivystäjä vuonna 2004 ja toinen vuonna Korvausrekry-tointi on tarpeen suorittaa mahdollisimman pian vuoden 2004 alussa. Liikennekeskuksen hallintoa esitetään vahvistettavaksi henkilöllä, joka ottaa vastuuta toiminnansuunnittelusta mahdollisimman pian vuoden 2004 alkupuolella. Lisäksi tulee huomioida Helsingin toimipisteessä syksyn 2003 aikana alkanut varsin pitkäaikainen sairaslomatapaus. Suurilla kaupunkiseuduilla tapahtuva voimakas yhteistyö yhdessä nähtävissä olevan ohjausjärjestelmien laajeneminen sekä niiden liikennetekninen vaativuus tulee aiheuttamaan operatiivisella tasolla tuntuvaa resurssipainetta, joka on jo osin realisoitunut. Tähän tulisi varautua jat-kossa henkilöstöresurssien mitoituksen riittävän tiheällä tarkistamisella. Kaupunkiseuduilla tapahtuva yhteistyö on konkretisoitunut Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa jo allekirjoitetuilla tai allekirjoit-tamista odottavilla yhteistyösopimuksilla. Näiden sopimusten keskeinen sisältö on liikenteelle tiedottamisen laajuutta sekä osin myös liikenne-valoyhteistyötä koskevaa. Yhteistyön luonne on viranomaisyhteistyötä korostavaa ja myös LVM:n tahtotilan mukaista. Jatkon kannalta toimin-tamallia käytännössä tulee kehittää määrämuotoisemmaksi ja enna-koivammaksi. Henkilöstösuunnitelma on liitteenä (liite 1). Liikennekeskus ehdottaa kolmea rekrytointia, kaksi korvaavaa (liikennepäivystäjät eläkkeelle siir-tyvien tilalle) ja yksi uusi (toiminnansuunnittelija). Lisäksi on huomioita-va mahdollisesti vuoden 2004 aikana liikennekeskukselle tulevien ko-konaan uusien vastuiden aiheuttama lisäresurssitarve, johon tulee tarvittaessa voida reagoida vuoden 2004 aikana. Esimerkkinä avattavien siltojen kaukokäyttö, ilmeisesti kesällä 2004 Turun tiepiirissä sijaitseva Strömman silta otetaan kaukokäyttöön liikennekeskuksesta. Tällä hetkellä ko. sillan avaaminen on järjestetty paikalliskäyttönä osana alueurakkaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yhden päivystäjän lisärekrytointitarvetta. Liikennekeskuksen tulostavoitteet Liikennekeskus -tulosyksikön tulostavoitteena on tuottaa Tiehallinnon sisäisen tilaaja - tuottaja -mallin mukaisesti liikenteen hallinnan opera-tiiviset palvelut valtakunnallisesti sovittujen määritysten perusteella. Tilaaja -tuottaja -mallin mukainen palvelusopimus on liitteenä (liite 2). Palvelusopimuksessa ja sen liiteaineistossa on kuvattu yksityiskohtai-sesti liikennekeskuksen tuottamat palvelut ja eri tulosyksiköiden väliset roolit vastuiden jakautumisen osalta. Tulostavoitteita arvioitaessa mittarina käytetään tuotettujen palveluiden laatutason suhdetta tilausasiakirjojen määrityksiin. Tulostavoitteen tavoitekortti on liitteenä (liite x). Liikennekeskuksen budjetti

35 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (3/4) LIITTEET Liikennekeskuksen vuoden 2004 budjetti (liite 4) on laadittu vuoden 2003 aikana saatujen toteumatietojen ( jälkeen) perusteella. Budjettiasiakirjojen tulkitsemisessa on huomioitava erityisesti vuoden 2003 osalta esitettyjen lukuarvojen koskevan vain jälkeistä ti-lannetta eli liikennekeskus -tulosyksikön toiminta-aikaa. Näin ollen esim. vuoden 2003 toteumaa ja vuoden 2004 budjettia ei voida suo-raan verrata toisiinsa. Budjetointia on vaikeuttanut organisaatiomuutosta edeltänyt tilanne, jossa liikennekeskuksen menoja oli kirjattu varsin vaihtelevasti. Organisaatiomuutoksen jälkeen ongelmana on ollut eri yhteisten kustannus-ten ja tukipalveluiden samanarvoinen kirjaaminen eri toimipisteissä. Edellä mainitusta johtuen myöskään vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana tiepiirien liikennekeskusmenoihin kirjaamien meno-jen yhdistäminen toteumaan ei anna oikeaa kuvaa, joten se on tietoi-sesti jätetty suorittamatta. Liikennekeskus -tulosyksikön budjetti vuodelle 2004 on 3,0 M. Johtaja Aulis Nironen Liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö

36

37

38

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli viranomaispalvelujen tuottajana 24.9.2015 Liikennevirasto Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen sää- ja kelitiedon kuvien liikennetiedon kunnossapidon toimenpidetietojen analysointi tietojen täydennys ja tilanteen häiriön muuttuvien opasteiden Bussi Hälytysajoneuvo Häl. ajon. kuljettaja Palvelun

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi Muodostaminen ja toteutus Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Mitä tuotteenhallinta käsittää? - Yhteiset toimintatavat ja prosessit, joilla tuotteen ylläpito

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut 0DULWWDÃ3ROYLQHQ 7LHODLWRV.HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX Helsinki 1998 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING 0DULWWDÃ3ROYLQHQ.HOLWLHGRWWDPLQHQWLHWRMHQNHUXXNlVLWWHO\ MDMDNHOX 7LHODLWRV

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO)

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO) Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO) Taloustiedon keräämisen toimintamalli Vaihe 3 Kustannusten keräystaulukon täyttöohjeet vuodelta 2012 Ohjelman tavoitteet Tavoitteena on rakentaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen LUC Service Desk Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen Taustaa IT-palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskusta IT-henkilöstöä noin 70 IT-palveluja tarjotaan seuraaville asiakkaille

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Liikenteen hallinnan palvelustrategia

Liikenteen hallinnan palvelustrategia Liikenteen hallinnan palvelustrategia Liikenteen hallinnan palvelustrategia Toiminta- ja suunnitelma-asiakirjat Tiehallinto Helsinki 2006 ISBN 951-803-766-3 TIEH 1000136-06 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

Lisätiedot

LIITO-PROJEKTI - Toimintamalli

LIITO-PROJEKTI - Toimintamalli LIITO-PROJEKTI - Toimintamalli Toimintamalli viranomaisilta ja tienkäyttäjiltä tulevien, teiden liikennöitävyyteen liittyvien tietojen välittämiseksi tiehallinnon ja urakoitsijoiden välillä VIKING LIITO-PROJEKTI

Lisätiedot

Integral Reactive PALVELUKUVAUS

Integral Reactive PALVELUKUVAUS 2016 Integral Reactive PALVELUKUVAUS Helpdesk 09 4247 5858 PALVELUKUVAUS, INTEGRAL PROACTIVE 1 (6) Sisällys 1 YLEISTÄ... 2 2 PALVELUN SISÄLTÖ... 2 3 PALVELUN TOTEUTTAMINEN... 2 3.1 Palvelupyyntöjen vastaanottaminen...

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Kuntainfo, 25.2.2015 Tuire Mikola Arvolupaus on Medbitin brändin lähtökohta ja ydin Miksi? Miten? Mitä? Miksi? Medbit on kokonaisvaltainen sote ICT-ratkaisujen

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) MALLI Sopimuskohtiin kirjatut ovat esimerkkejä siitä, miten asia voitaisiin ilmaista. Kursiivilla merkityt ovat asioita, jotka voidaan kaikkien sopijapuolten niin päättäessä sisällyttää sopimukseen. Sopimusmallin

Lisätiedot

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Lasse Lehtonen Hallinnollinen osastonylilääkäri HUSLAB 11.5.2004 Lasse Lehtonen 1 Laboratorion tietotekniikan kehitysnäkymiä 1. kilpailutus

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN VALMISTELURYHMÄN PERUSTELUMUISTIO LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN 1. Tausta Tukipalvelutoiminnassa tehtävä yhteistyö ja yhteisen tukipalvelukeskuksen perustaminen ovat keskeinen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskus Henkilöstö: noin 30 hlö Asiakkaat: Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kunnat Työasemia: noin

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa 2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE Piirin tapahtumia ovat piirin toimintasuunnitelmaan kirjatut tai piirin ryhmien erikseen järjestettäväksi päättämät tapahtumat, jotka piirihallitus on vahvistanut järjestettäväksi. Muiden tapahtumien osalta

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

KONSORTIOSOPIMUS TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN (avoinyliopisto.fi) JÄRJESTÄMISEKSI

KONSORTIOSOPIMUS TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN (avoinyliopisto.fi) JÄRJESTÄMISEKSI KONSORTIOSOPIMUS TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN (avoinyliopisto.fi) JÄRJESTÄMISEKSI Sivu 1 / 9 1. Sopimusosapuolet Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

Hyvä tilitoimistotapa

Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Sisältö: Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa on Kirjanpitotoimistojen Liitto r.y:n jäsenkokouksessa 13.6.2005 hyväksytty jäseniä

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 8/1999 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD

Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 8/1999 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 8/1999 /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLDU\KPl /LLNHQQHNHVNXVVWUDWHJLD 7LHODLWRV.(6.86+$//,172 Liikenteen palvelut Helsinki 1999 Helsinki 1999 Julkaisua on saatavana Tielaitos, Keskushallinto

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Yritysvalmentaja Kert Kenner, Balentor Oy Gsm. 050 5488278 E-mail. kert.kenner@balentor.fi Miksi prosessien kehittäminen? Näin? Vai näin? Ydin-,

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

KOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007

KOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007 KOTA-tietojärjestelmä Jukka Haapamäki 7.11.2007 KOTA-järjestelmän rakenne KOTA online, tiedontuottajien tiedot ja asiakirjojen arkistointi määrällisistä tavoitteista sopiminen (opetusministeriö ja yliopistot)

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot