Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä

Transkriptio

1 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä

2

3 SUMMARY Since June 2003 Finnra's Traffic Management Centre has been organised as an independent profit centre. In its new role Finnra's TMC offers operational traffic management and information services to Finnra's Regions. New organisation includes offices situated in Helsinki, Turku, Tampere and Oulu being prepared to carry out traffic management and information activities 24 hours per day. This document describes new working model, its actors and document samples to be used together with new TMC organisation. Finnra's Regions as customers together with Finnra's Central Administration as coordinator determines services needed. Together with TMC as service provider service contract will be prepared yearly basis. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport.

4

5 ESIPUHE Tässä dokumentissa on kuvattu liikennekeskuksen rooli Tiehallinnon organisaatiossa käyttöönotetun organisaatiomuutoksen jälkeen. Lisäksi dokumentissa kuvataan liikennekeskukseen sovellettavan sisäisen tillaajatuottajamallin menettelyt ja asiakirjamallit. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks Transport) -rahoitusta. Helsingissä, joulukuussa 2003 Tiehallinto Liikenteen palvelut

6

7 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 7 Sisältö 1 JOHDANTO 8 2 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA Tiehallinnon organisaatio Yleistä Tulosyksiköt Prosessit Liikennekeskuksen organisaatio Liikennekeskustoiminnan suunnittelu ja rahoitus Liikennekeskuksen tulosohjaus 14 3 LIIKENTEEN HALLINNAN ROOLIT JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Yleistä Liikennekeskus Tiepiirit Keskushallinto 15 4 LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT Yleistä Peruspalvelut Erityispalvelut Liikennekeskuksen toimintajärjestelmä 18 5 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO Yleistä Palvelusopimus Tulossopimus Palvelusopimuksen valmistelu ja toiminta sopimuskaudella Tilaajan ja tuottajan edustajat 21 6 LIIKENNEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 22 7 LIITTEET 23

8 8 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikennekeskus-tulosyksikkö päätettiin perustaa 17. kesäkuuta 2002 pidetyssä Tiehallinnon johtoryhmän kokouksessa. Päätös perustui mm. taustatyöhön, jota tehtiin liikennekeskusstrategian suunnittelun yhteydessä vuosina 2001 ja Uudistuksen tavoitteena on valtakunnallisesti yhdenmukainen toimintatapa ja palvelutarjonta sekä toiminnan yhtenäinen kehittäminen. Päätöksen mukaisesti tiepiirien omat liikennekeskukset lakkautettiin ja tilalle perustettiin valtakunnallisena tulosyksikkönä toimiva liikennekeskus, jonka toimipisteet sijaitsevat neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Uusi liikennekeskus-tulosyksikkö aloitti toimintansa 1. kesäkuuta Siihen mennessä liikennekeskuksen uusi organisaatio oli saatava toimintaan, ja valmiudet operatiivisen toiminnan aloittamiseksi oli oltava olemassa. Uudessa tilanteessa liikennekeskus on operatiivisten liikenteen hallinnan palveluiden tuottaja Tiehallinnon muulle organisaatiolle. Tätä varten tarvitaan toimintamalli, sisäinen tilaaja-tuottaja malli, joka määrittelee yhteisesti hyväksytyn tavan toimia muuttuneessa tilanteessa. Liikenteen palvelut prosessilla on vastuu liikenteen hallinnan valtakunnallisesta koordinoinnista. Liikennekeskus on tärkeä osa valtakunnallista liikenteen hallintaa, ja tämän vuoksi toimintamallin kehittäminen asetettiin liikenteen palvelut prosessin vuoden 2003 tavoitteeksi yhdessä uuden liikennekeskus-tulosyksikön kanssa. Työn keskeisimmäksi sisällöksi päätettiin seuraavat asiat: - kuvaus liikennekeskuksesta osana Tiehallinnon organisaatiota (mm. budjetointi ja tulosohjaus) - liikenteen hallinnan roolit ja vastuut Tiehallinnossa tarkoittaen eri tulosyksiköiden (liikennekeskus, tiepiirit, keskushallinto) vastuualueiden määrittelyä liikenteen hallinnan operatiivisten palveluiden tuottamisessa - määritellä liikennekeskuksen tuottamat operatiiviset liikenteen hallinnan palvelut sellaisessa muodossa, joka mahdollistaa niiden tilaamisen palvelutuotteen tapaisina kokonaisuuksina - sopimismenettely sopimusmalleineen palveluiden tilaamista varten.

9 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 9 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 2 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 2.1 Tiehallinnon organisaatio Yleistä Tiehallinnon nykyinen organisaatio on matriisiorganisaatio (Kuva1), jonka muodostavat tulosyksiköt ja prosessit. Seuraavalla tasolla toimivat tiimit. joita voidaan muodostaa myös tulosyksiköiden ja prosessien välisinä. Organisaatiossa toimii myös tulosyksikön sisäisiä yhteistyöryhmiä ja tulosyksiköiden välisiä verkostoja. KH U T H KaSKeS SK V O L LK Ohjaus P R O S E S S I T Asiakkuus Palvelujen suunnittelu Palvelujen hankinta Liikenteen palvelut Tukiprosessit T U L O S Y K S I K Ö T Kuva 1. Liikennekeskus Tiehallinnon matriisiorganisaatiossa. Matriisiorganisaation johtamisessa olennaista on sovittaa yhteen tulosyksiköiden ja prosessien tavoitteita. Matriisimallin etuna on se, että yhteisten eli kaikkia tulosyksiköitä koskevien asioiden hoitaminen tapahtuu systemaattisesti prosessin toimesta. Matriisimallin heikkoudeksi voi nousta valta- ja vastuurajojen mahdolliset päällekkäisyydet ja epäselvyydet.

10 10 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA Tulosyksiköt Tiehallinnon tulosyksikköjä ovat keskushallinto ja aluehallinnon muodostavat tiepiirit. Tiehallintoon voi kuulua myös muita tulosyksikköjä, joista pääjohtaja voi määrätä erikseen. Esimerkiksi Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen tähtäävä VUOLI-projekti muodostaa oman tulosyksikkönsä. Uusin tulosyksikkö on liikennekeskus, joka aloitti toimintansa kesäkuun alussa Prosessit Tiehallinnon avainprosesseja ovat: - ohjaus - asiakkuus - palvelujen suunnittelu - palvelujen hankinta - liikenteen palvelut - tekniset palvelut - talous - henkilöstö - tieto Lihavoidulla tekstillä esitetyt avainprosessit ovat ydinprosesseja, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tyydyttää Tiehallinnon asiakkaan tarpeita. Ydinprosessi luo suoraan ulkoiselle asiakkaalle lisäarvoa ja on nimensä mukaisesti toiminnan ydin. Muut avainprosessit ovat tukiprosesseja, jotka tukevat ydinprosesseja. Tukiprosessit palvelevat organisaation sisäisiä asiakkaita eli henkilöitä, jotka ovat organisaation palveluksessa. 2.2 Liikennekeskuksen organisaatio Uusi liikennekeskus toimii neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Liikennekeskuksen organisaatio on esitetty kuvassa 2. Liikennekeskuksella ei ole erillisiä omia tukipalveluita, kuten palkanlaskentaa, postitusta tai muita vastaavia toimintoja. Liikennekeskus hyödyntää Tiehallinnon yhteisiä tukipalveluja eli keskushallinnon ja sijaintitiepiirinsä palveluja. Lähtökohtana on, että tukipalvelut ovat liikennekeskuksen käytettävissä ilman erillistä kompensaatiota tiepiirille. Toimitiloistaan piirikonttorilla liikennekeskus maksaa vuokraosuutensa, puhelinkulut ja muut kohdistettavat kulunsa itsenäisesti. Liikennekeskuksen johtoryhmään kuuluvat liikennekeskusjohtaja sekä liikennekeskuspäälliköt. Johtoryhmä johtaa tulosyksikön toimintaa ja päättää tulosyksikölle kuuluvista asioista. Liikennekeskuspäälliköillä on kullakin tulosyksikön sisäinen vastuualueensa liikenteen hallintaan liittyvissä asioissa.

11 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 11 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA LIIKENNEKESKUS TULOSYKSIKKÖNÄ TIEHALLINNON ORGANISAATIOSSA Eero Karjaluoto Pääjohtaja Aulis Nironen Johtaja Petri Rönneikkö Liikennekeskusjohtaja Raija Vuorinen Liikennekeskussihteeri Mauri Pyykönen Liikennekeskuspäällikkö Helsinki Veli-Pekka Pelttari Liikennekeskuspäällikkö Turku Marketta Udelius Liikennekeskuspäällikkö Tampere Juhani Miettiä Liikennekeskuspäällikkö Oulu 9 liikennepäivystäjää 8 liikennepäivystäjää 11 liikennepäivystäjää 4 liikennepäivystäjää Kuva 2. Liikennekeskuksen organisaatio Liikennekeskuksen toimipisteet vastaavat tiepiirien alueista seuraavasti: - Helsingin toimipiste: Uusimaa - Turun toimipiste: Turku, Vaasa - Tampereen toimipiste: Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Savo-Karjala - Oulun toimipiste: Oulu, Lappi Liikennekeskus toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden ympäri. Ainoastaan Oulun toimipiste on kiinni yöaikaan, jolloin Oulun ja Lapin tiepiirien osalta liikenteen hallinnan operatiivinen toiminta siirtyy Tampereen liikennekeskukselle.

12 12 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA Kuva x. Liikennekeskuksen toimipisteet 2.3 Liikennekeskustoiminnan suunnittelu ja rahoitus Palveluiden suunnitteluprosessissa linjataan myös liikennekeskustoimintaa osana muuta tienpidon suunnittelua esimerkiksi TTS- ja PTS suunnitelmissa. Liikenteen palvelut prosessilla on kuitenkin keskeinen rooli lyhyen tähtäimen toiminnan suunnittelussa mm. palvelusopimuksen laadinnan yhteydessä. Liikennekeskuksen toiminta rahoitetaan perustienpidon rahoituskehyksestä liikenteen hallinta tuotteelta vuodesta 2003 alkaen. Vuosi 2003 on välivuosi, jolloin liikennekeskus-tulosyksikön toiminta käynnistyi. Liikennekeskuksen vuoden 2003 budjetti on laadittu kesäkuun alusta vuoden loppuun, ja alkuvuosi rahoitetaan vanhan toimintamallin mukaisesti osana tiepiirien budjetteja. Kuvassa 4 on esitetty liikennekeskuksen toimintamenot osana liikenteen hallinta tuotetta vuodesta 2003 eteenpäin, sekä muiden liikenteen hallinnan osien kustannukset viime ja tulevina vuosina. Liikennekeskuksen vuosibudjetti on noin 2,7 Meuroa, josta loppuvuoden 2003 osuus on esitetty taulukossa 1. Taulukosta puuttuu euron lisärahoitus uusrekrytointeihin, jolloin loppuvuoden 2003 budjetti tulee olemaan noin 1,85 Meuroa.

13 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 13 LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 10,00 9,00 8,00 7,00 milj. 6,00 5,00 4,00 Liikennekeskus tulosyksikkö Liikennekeskustoiminta Liikenteen ohjaus, muuttuva Liikenteen tiedotus Tie- ja liikenneolojen seuranta 3,00 2,00 1,00 0, tot tot tot budj TAE peruslask. vuosi 2004 TAE muutoslask TTS 2006 TTS 2007 TTS Kuva 4. Liikenteen hallinta tuotteen arvioitu rahoitus vuosina (Hirvenoja 2003). Taulukko 1. Liikennekeskuksen vuoden 2003 budjetti alkaen (Rönneikkö 2003). Prosessi kh:ssa yht.(me) Helsinki Turku Tampere Oulu Ohjaus Tuotot 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Julkisoikeudelliset suoritteet 0,000 Liiketaloudelliset suoritteet 0,000 Ulkopuolisten rahoitusosuudet 0,000 Muut tuotot 0,000 Tiehallinnon oma toiminta 1,438 0,405 0,303 0,387 0,202 0,141 Aineet ja tarvikkeet 0,054 0,012 0,012 0,012 0,012 0,006 Henkilöstökulut 1,152 0,291 0,261 0,338 0,160 0,102 Palkat ja palkkiot sivukuluineen 1,057 0,272 0,242 0,313 0,148 0,082 Muut henkilöstömenot 0,095 0,019 0,019 0,025 0,012 0,020 Kiinteistövuokrat ja ylläpito 0,070 0,042 0,006 0,011 0,007 0,004 Muut vuokrat ja leasingmaksut 0,045 0,015 0,009 0,011 0,008 0,002 Palvelujen ostot 0,087 0,039 0,009 0,009 0,009 0,021 Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut 0,042 0,030 0,012 Muut palvelut 0,045 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 Muut kulut 0,030 0,006 0,006 0,006 0,006 0,006 Tiehallinnon investoinnit 0,054 0,012 0,012 0,012 0,012 0,006 Kiinteistöinvestoinnit 0,000 Muut investoinnit 0,054 0,012 0,012 0,012 0,012 0,006 Tietojärjestelmäinvestoinnit 0,024 0,006 0,006 0,006 0,006 Muut muut investoinnit 0,030 0,006 0,006 0,006 0,006 0,006 Menot yhteensä 1,492 0,417 0,315 0,399 0,214 0,147 Nettomenot 1,492 0,417 0,315 0,399 0,214 0,147

14 14 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUS OSANA TIEHALLINNON ORGANISAATIOTA 2.4 Liikennekeskuksen tulosohjaus Liikennekeskusjohtaja raportoi keskushallinnon tienpidosta vastaavalle johtajalle ja tekee tämän kanssa tulossopimuksen. Tulossopimus on tulosohjauksen tärkein ilmentymä, ja se tehdään kaikkien tulosyksiköiden johtajien kanssa erikseen. Tulossopimusneuvottelut tulosyksiköiden kanssa käydään marras-joulukuussa. Vuoden 2003 osalta tärkein tavoite on toiminnan käynnistyminen kitkattomasti. Liikennekeskuksen uuden toimintamallin käyttöönotto ei saa laskea palvelutasoa myöskään niiden tiepiirien alueilla, joiden palvelut tuotetaan tiepiirin alueen ulkopuolisesta toimipisteestä käsin.

15 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 15 LIIKENTEEN HALLINNAN ROOLIT JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 3 LIIKENTEEN HALLINNAN ROOLIT JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 3.1 Yleistä Liikenteen hallinnan vastuut jakautuvat tulosyksiköiden välillä pääpiirteissään niin, että liikennekeskukselle kuuluu vastuu palvelusopimuksessa sovittujen palvelujen tuottamisesta sille käyttöön annetuilla välineillä. Välineistä puolestaan vastaavat tiepiirit ja keskushallinto. Liitteessä 1, joka on myös osa vuoden 2003 liikennekeskustulosyksikön tulossopimusta,.on kuvattu tarkemmin liikennekeskuksen ja muiden tulosyksiköiden vastuualueet. 3.2 Liikennekeskus Liikennekeskuksella on vastuu operatiivisesta liikenteen hallinnasta ja palveluiden tuottamisesta palvelusopimuksen mukaisesti. Liikennekeskus vastaa myös oman osaamisensa kehittämisestä ja oman sisäisen toiminnan kehittämisestä toimintamalleineen ja ohjeineen. 3.3 Tiepiirit Tiepiireillä on liikennetekninen vastuu oman alueensa laitteista, jotka se myös omistaa. Tämä tarkoittaa, että tiepiiri mm. huoltaa ja ylläpitää tienvarsilaitteita sekä ohjeistaa niiden käytön liikennekeskukselle. Tiepiirien välillä tehtävä kolmikantayhteistyö on eräs tapa hoitaa tiepiirien vastuulle kuuluvia asioita. Jokaisella tiepiirillä on nimetty liikennekeskusyhdyshenkilö, jonka kautta liikennekeskus saa tarvittaessa yhteyden tiepiiriin. Liikennekeskusyhdyshenkilön tehtävänkuva voi vaihdella sen mukaan, kuinka tehtävät tiepiireissä on organisoitu. Useimmiten liikennekeskusyhdyshenkilöllä on laajempaa vastuuta oman tiepiirinsä liikenteen hallinnasta, ja hän pystyy itse hoitamaan varsin laajaakin tehtäväkenttää. Toisessa ääripäässä liikennekeskusyhdyshenkilö vain välittää tai delegoi tehtävät suoraan tiepiirinsä asiantuntijoille. 3.4 Keskushallinto Keskushallinto vastaa liikennekeskusta koskevista toiminnan linjauksista ja koordinoi tilaajapuolen yhteistyötä suhteessa liikennekeskukseen. Keskushallinto vastaa liikennekeskuksen kautta tuottavien palveluiden kehittämisestä, toimintamalleista ja järjestelmien ja työkalujen kehittämisestä. Keskushallinto yhdessä tiepiirien kanssa vastaa liikennekeskuksen kannalta keskeisistä toiminnan edellytyksistä ja yhtenäisestä palvelutasosta palvelusopimuksen kautta. Sopimuksessa on yksilöity liikennekeskukselta tilattu palvelu ja sen laajuus ja laatutaso.

16 16 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT 4 LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT 4.1 Yleistä Liikennekeskukselta tilattavat palvelut jaetaan kahteen ryhmään: peruspalveluihin ja erityispalveluihin. Jako on perusteltu, koska sen avulla voidaan luoda mekanismi, joka pystyy huomioimaan mm. tiepiirien erilaiset tarpeet sekä valtakunnalliset erityistehtävät. Liikennekeskuksen toiminta neljässä toimipisteessä tukee osaltaan alueellisten erityispiirteiden huomioimista. 4.2 Peruspalvelut Peruspalvelut: "Perustason muodostavat operatiiviset liikenteen hallinnan palvelut" Perustason palvelut ovat Liikennekeskuksen ydintoimintaa, johon osaaminen keskitetään, ja jonka laatu on paras mahdollinen. Peruspalveluiden tuotteistus (tarkempi palveluiden erittely, palveluiden laatu, laatujärjestelmä ja mittarit) sovitaan vuosittain laadittavassa palvelusopimuksen tuotekorteissa. Näiden peruspalveluiden tuottamiseen tarvittava resursointi varmistetaan Tiehallinnon johdon toimesta Liikennekeskuksen budjetissa. Seuraavassa on lueteltu perustason muodostavat operatiiviset liikenteen hallinnan palvelut, jotka liikennekeskus tuottaa valtakunnallisesti 24 tuntia vuorokaudessa: Ohjaus - liikenteen ohjaus muuttuvilla opasteilla (järjestelmät) - liikennevalo-ohjaus Tiedotus - tiedotusvälineiden henkilökohtainen tietopalvelu - kelitiedottaminen - tietyötiedottaminen - painorajoituksista tiedottaminen (kelirikkotiedottaminen) - liikennetilannetiedottaminen - liikenteen häiriötiedotus (myös lossit) - ennakoitavat häiriötilanteet (LK ei tee lehdistötiedotteita) - äkilliset häiriötilanteet - erikoiskuljetuksista tiedottaminen - jäätietiedottaminen - tienvarsitiedotus muuttuvilla opasteilla (ns. infotaulut) - muu tiedottaminen Viranomaisyhteistyö - virka-apupyyntöihin reagointi toimintamallin mukaisesti (viranomaislinja)

17 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 17 LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT - häiriönhallinta toimintamallin mukaisesti - asiantuntijapalvelut toimintamallien kehittämisessä Tienpito - tiedon vastaanotto ja välittäminen toimintamallien mukaisesti eri kanavia käyttäen (LIITO, urakoitsijan linja, tienkäyttäjän linja) Palveluiden varmistaminen - toiminnan laadun varmistaminen - järjestelmien teknisen toimivuuden varmistaminen 4.3 Erityispalvelut Erityispalvelut: "Liikenteen hallintaa tukevat alueelliset tai valtakunnalliset lisäpalvelut" Erityispalvelut on tarkoitettu ottamaan huomioon tiepiirien toiveet alueellisesti tuotettaviksi erityispalveluiksi. Paitsi alueellisesti ovat erityispalvelut myös usein ajallisesti kohdistettuja. Erityispalveluiksi luetaan myös liikennekeskuksen valtakunnalliset erityistehtävät. Erityispalvelut tuotetaan mahdollisuuksien mukaan peruspalvelutasoa varten määrätyillä resursseilla. Tämä on mahdollista silloin, kun palvelut voidaan tuottaa käyttämällä hyväksi vuorokauden rauhallisempia ajankohtia tai ajankohtina, jolloin liikennekeskuksen peruskuorma on vähäisempi. Ne erityispalvelut, joiden tärkeys ja ajankäyttö ovat alhaisella tasolla verrattuna peruspalveluihin, voidaan helpoiten toteuttaa peruspalveluiden lomassa vaikuttamatta peruspalveluiden laatuun. Erityispalveluiden tulee olla luonteeltaan peruspalveluiden kaltaisia, niihin liittyviä tai parhaassa tapauksessa niitä tukevia ja täydentäviä liikenteen hallinnan palveluita. Mikäli erityispalveluiden tuottaminen Liikennekeskuksen peruspalvelutason mukaisilla resursseilla ei ole mahdollista, pitää resursointi selvittää ja sopia erikseen. Erityispalveluista sovitaan erikseen osana varsinaista palvelusopimusta. Sopimus tehdään liikennekeskuksen ja tiepiirin tai liikennekeskuksen ja keskushallinnon välillä, ja sen hyväksyy LP-prosessin omistaja. Erityispalveluiden koordinointi tapahtuu liikenteen palvelut prosessin kehittämisryhmän toimesta. Erityispalveluita ovat: Valtakunnalliset erityspalvelut - asiakaspalautteen käsittely (muun kuin LIITO-palautteen edelleen ohjaus)

18 18 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUKSELTA TILATTAVAT PALVELUT - LK:n esittelyvierailujen yhteydessä esittelijänä toimiminen (järjestelyvastuu vierailun järjestäjällä) etukäteen sovittavissa tilanteissa - LK:n helpdesk (tienkäyttäjän palvelu erityistilanteissa, tiedonjakeluun liittyvät kysymykset) - tuki tutkijalautakuntatyölle (tietojen tallennus vakavien onnettomuuksien yhteydessä) - vahingonkorvauskäsittelyn tuki (tietojen tallennus tarvittavin osin) - muu raportointi Alueelliset erityispalvelut - pumppaamojen valvonta - polttonestevarastojen valvonta - kaupunkiseutujen yhteistyöhön osallistuminen 4.4 Liikennekeskuksen toimintajärjestelmä Liikennekeskuksen toimintajärjestelmällä tarkoitetaan ohjeistettua ja laatujärjestelmän mukaista tapaa tuottaa liikenteen hallinnan operatiivisia palveluita. Toimintajärjestelmän suunnittelu on aloitettu erillisenä projektina. Keväällä 2003 on valmistunut esisuunnitelma liikennekeskuksen toimintajärjestelmästä, jonka pohjalta työ jatkuu ohjeistopilottina. Tavoitteena on syksyn 2003 aikana kuvata suunnitelman mukaisesti tärkeimmät liikennekeskuksen tuottamat liikenteen hallinnan palvelut (aliprosessit). Kuvassa 5 on esitetty liikennekeskuksen tuottamien palvelujen liittyminen liikenteen palvelut prosessiin. Liikenteen palvelut (avainprosessi) 5.1 Liikenteen hallinnan palvelut (osaprosessi) Kelitiedottaminen (aliprosessi) LIITO (aliprosessi) Häiriötiedottaminen (aliprosessi) T T T T Aliprosessit ovat perusja erityispalveluita. Aliprosessi eli palvelu muodostuu tehtävistä. Kuva 5. Liikenteen palvelut prosessi sisältää liikennekeskukselta tilattavat palvelut.

19 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 19 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO 5 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO 5.1 Yleistä Vuodenaikojen vaihtelulla on erityistä merkitystä liikennekeskuksen operatiivisen toiminnan kannalta. Talvikauden alkaminen merkitsee työmäärän lisääntymistä ja rytmityksen muuttumista urakoitsijoiden aloittaessa säännöllisen keliraportoinnin hoitoalueilta. Huonon kelin riski lisääntyy, mikä lisää häiriötilanteiden todennäköisyyttä liikenteessä. Tienkäyttäjiltä tulee tiestön tilaan ja liikenneolosuhteisiin liittyviä urakoitsijoille välitettäviä yhteydenottoja selvästi kesäkautta enemmän. Kuvassa 6 on esitetty vuoden kierto liikennekeskuksessa. Vuodenvaihde Tulossopimus solmittu seuraavalle vuodelle XII I II XI III Kesäkauden tarkennukset X IV Talvikausi alkaa, kesäkausi päättyy IX V Talvikausi päättyy, kesäkausi alkaa Palvelusopimus hyväksytty seuraavalle vuodelle VIII VII VI Palvelusopimuksen valmistelu/tarkennus alkaa Kuva 6. Liikennekeskuksen vuosikello Liikennekeskustoiminnan kannalta on luontevinta ajoittaa seuraavan vuoden palvelusopimuksen hyväksyminen ennen seuraavan talvikauden alkamista. Liikennekeskuksen tulossopimus tehdään samassa aikataulussa muiden tulosyksiköiden kanssa, koska vuosibudjetoinnissa ei ole joustoa poikkeavaan aikatauluun. 5.2 Palvelusopimus Palvelusopimus tehdään liikennekeskuksen ja muun Tiehallinnon välisenä, ja se on keskeisin osa tilaaja-tuottaja-mallia. Palvelusopimuksessa määritellään kappaleessa neljä esiteltyjen liikennekeskukselta tilattavien palvelujen sisältö sekä palvelujen laatu- ja suoritusmittaristo. Palvelusopimus on myös pohja liikennekeskuksen tulossopimukselle, ja näin ollen palvelusopimuksen valmistelun voi katsoa olevan osa myös tulossopimuksen valmistelua. Tilaajan puolelta palvelusopimuksen valmistelusta vastaa liikenteen palvelut prosessin omistaja, ja sen hyväksyy keskushallinnon tienpidosta vastaava johtaja.

20 20 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO Yleensä palvelusopimuksissa määritellyt mittarit kuvaavat seuraavia asioita: - palvelun saatavuus (esimerkiksi "24 tuntia vuorokaudessa") - toimitusluotettavuus (poikkeavien suoritusten osuus kaikista suorituksista) - palvelun käytettävyys (esimerkiksi varajärjestelmän käyttöönottoaika) - vasteaika (aika palvelun tarvesignaalista luovutushetkeen) - käyttäjätyytyväisyys (valitusten lukumäärä ja vakavuus tai tyytyväisyysmittaukset) Palveluille tulee määritellä myös reunaehdot, joiden vallitessa liikennekeskus sitoutuu sovittuun palvelutasoon. Liikennekeskuksen kohdalla kyseeseen tulevat kuormitus- ja riippuvuusehdot Kuormitusehdoissa palvelulle on määritelty joko minimikäyttötarve, maksimikuorma tai molemmat. Niiden avulla saadaan määriteltyä järkevä valmiustaso palvelun tuottamiseksi. Riippuvuusehtoja voidaan käyttää, koska liikennekeskus operatiivisena toimijana on täysin riippuvainen tiepiirien ja keskushallinnon toiminnasta ja järjestelmistä. Palvelusopimuksessa voidaan käyttää palvelukuvauksina esimerkiksi tuotekortteja kuvaamaan kutakin palvelua, palvelun laatuvaatimuksia ja toteamismenetelmää (vrt. hoidon tuotekortit). Palveluiden keskinäinen priorisointi ja ajankäyttö sopimuskauden aikana olisi hyvä määritellä sopimuksessa. 5.3 Tulossopimus Tulossopimuksen tekee liikennekeskusjohtaja keskushallinnon tienpidosta vastaavan johtajan kanssa. Tulossopimus pohjautuu palvelusopimukseen, mutta siinä voidaan lisäksi asettaa tulosyksikön sisäiseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Tulossopimuksen yhteydessä vahvistetaan tulosyksikön budjetti. Tulossopimuksessa voidaan asettaa tulosyksikölle myös toiminnan taloudellisuuteen liittyviä kehittämistavoitteita. Liitteessä 2 on esitetty liikennekeskuksen vuoden 2004 tulossopimus. 5.4 Palvelusopimuksen valmistelu ja toiminta sopimuskaudella Palvelusopimuksen vuosittaista valmistelua varten liikenteen palvelut - prosessin kehittämisryhmä määrittelee ja asettaa työryhmän, palvelutiimin. Palvelutiimi valmistelee toimitettavan palvelun sisällön sekä laatu- ja suoritusmittariston. Palvelutiimiin kuuluu myös liikennekeskuksen edustaja. Esimerkki palvelutiimin kokoonpanosta: - tiepiirin edustaja (tiepiirin alueella ei liikennekeskuksen toimipistettä) - tiepiirin edustaja (tiepiirin alueella liikennekeskuksen toimipiste)

21 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 21 LIIKENNEKESKUKSEN VUOSIKELLO - lp-prosessin edustaja (keskushallinto) - hankintaprosessin edustaja (keskushallinto) - liikennekeskuksen edustaja Sopimuskaudella esiin nousevat keskeiset asiat käsitellään ja päätetään lpkehittämisryhmässä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: - tulosyksiköiden vastuukysymysten epäselvyydet - ongelmat palvelujen tuottamisessa (tyytymättömyys palvelutasoon) - ongelmat liikennekeskuksen tukitehtävien hoitamisessa - lisäpalvelujen välitön hankintatarve (yleensä erityispalveluja) Sopimuskaudella liikennekeskus-yhdyshenkilöt muodostavat tilaajan käyttötiimin (palvelun operatiivinen vastaanottaja), jonka tehtävinä ovat: - päivittäisyhteistyö - antaa palautetta suoritteista ja palvelutasosta - tekee aloitteita palvelun parantamiseksi - liikennekeskuksen ja tiepiirin välinen yhteydenpitokanava (mm. ohjeistus, ohjeistuksen välittäminen) - valmistelee asiat LP:n kehittämisryhmälle 5.5 Tilaajan ja tuottajan edustajat Liikennekeskuksen ja muun Tiehallinnon välillä käytävissä keskusteluissa on tärkeää tietää äänivaltaiset edustajat, jotka voivat selvittää sopimuskaudella esiin tulevia ajankohtaisia asioita tai ongelmatilanteita. Tilaajan eli tiepiirien ja keskushallinnon edustajat: - Tiehallinnon tienpidosta vastaava johtaja - LP-prosessin omistaja - LP-kehittämisryhmä - lk-yhdyshenkilöiden käyttötiimi - liikennekeskuskoordinaattori Palvelun tuottajan eli liikennekeskuksen edustajat: - liikennekeskuksen johtaja - liikennekeskuksen johtoryhmä - liikennekeskuksen kehittämisestä vastaava - liikennekeskuspäällikkö

22 22 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIIKENNEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 6 LIIKENNEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Liikennekeskustoiminnan kehittämiseen liikennekeskus-tulosyksiköllä on rajalliset resurssit. Kehittäminen painottuu tulosyksikön osalta ensisijaisesti osaamisen, päivystystyön organisoimiseen sekä työtehtävien suunnitteluun ja ohjeistukseen. Päävastuu tästä kehittämistyöstä kuuluu tulosyksikön johtoryhmälle, jolla on operatiivisen toiminnan paras asiantuntemus. Työtehtävien ajoittamisella ja huolellisella suunnittelulla voidaan tasata työkuormaa, mikä on tehokkaan toiminnan perusedellytyksiä. Liikennekeskuksen toimintaedellytykset luodaan suurelta osin tiepiirien ja keskushallinnon toimesta. Esimerkiksi tiepiirien tiedonkeruu- ja liikenteenohjausjärjestelmät tarjotaan liikennekeskuksen käyttöön, ja niillä operoidaan annettujen ohjeiden mukaisesti ja osaltaan tuotetaan palvelusopimuksen mukaiset palvelut Tiehallinnolle. Tiepiirien ja keskushallinnon tulee kiinnittää erityistä huomiota liikennekeskukselle annettavaan ohjeistukseen ja sen ylläpitoon. Liikennekeskustoimintaan liittyvät laajemmat kehittämishankkeet tapahtuvat pääsääntöisesti liikenteen palvelut prosessin koordinoimina ja edellyttävät tiepiirien ja liikennekeskuksen aktiivista osallistumista. Näissä hankkeissa tarvitaan lähes aina myös prosessien välistä yhteistyötä. Uudet liikenteen hallinnan -järjestelmät ja niiden onnistunut kehittäminen edellyttävät loppukäyttäjän eli liikennekeskusoperaattorin mielipiteiden huomioimista. Liikenteen hallintaan liittyvien yhteistyömallien kehittäminen muiden viranomaisten kanssa on toinen hyvä esimerkki kehittämistyöstä, jossa tarvitaan kaikkien osapuolten osallistumista. Liikennekeskuksen operatiivisen toiminnan pelkkä ylläpitokin edellyttää aika ajoin uusinvestointeja päivystystyössä tarvittavaan laitteistoon. Tulosyksikön budjetoinnissa näihin tulee varautua hyvissä ajoin. Esimerkkinä voidaan mainita isokokoiset päivystys- ja valvontatyössä välttämättömät näytöt, joiden kertaluonteinen hankintakustannus voi olla yllättävän suuri.

23 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä 23 LIITTEET 7 LIITTEET

24

25 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET LIITE 1 TILAAJAN JA TUOTTAJAN VASTUUT Liikenteen palvelut prosessi ohjaa ja koordinoi tulosyksiköiden (liikennekeskus, tiepiirit, keskushallinto) välisen tehtävänjaon syntymistä ja vastaa tehtäväkokonaisuuksien tarkoituksenmukaisesta jaosta. Tehtäväkokonaisuudet hoidetaan tulosyksiköissä. Liikenteen palvelut prosessi vastaa myös yhteistyöstä muiden prosessien suuntaan. Yleisperiaatteena on: "Liikennekeskuksen seinien sisäpuolella oleva on liikennekeskuksen vastuulla. Kaikki tien varressa (ulkona) oleva on tiepiirin vastuulla." Tämä tarkoittaa myös kustannusvastuuta tulosyksikölle kuuluvista asioista ellei erikseen ole toisin sovittu. Poikkeuksia yleisperiaatteeseen ovat esimerkiksi monet liikenteen ohjausjärjestelmät, joiden työasemalaitteisto kuuluu kiinteänä osana ohjausjärjestelmään. Tämäntyyppisissä tapauksissa myös työasemat kuuluvat tiepiirille. Tietoliikenneyhteydet kuuluvat pääsääntöisesti tiepiirille. Kussakin tiepiirissä liikennekeskusyhdyshenkilö on liikennekeskuksen suora yhteys tiepiiriin. Hänen kauttaan kulkee päivittäinen yhteydenpito tarvittaessa myös muihin tiepiirin asiantuntijoihin. LIIKENTEEN OHJAUS Liikennevalot Liikennekeskukselle kuuluvat: - liikennevalojen toiminnan seuranta ja erikseen sovittavat ohjaukset (määriteltävä tiepiireittäin) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tiepiirille kuuluvat: - työasemalaitteisto (tietokone, joka sisältää valvonta- ja ohjausohjelmiston, itse ohjelmisto sekä koneeseen kuuluva näyttö) liikennekeskuksessa tiedonsiirtolaitteineen - liikennevalojen toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - koulutuksen järjestäminen yhteistyössä liikennekeskuksen kanssa - yhteistyösopimukset kuntien ja viranomaisten kanssa - tiedonsiirto ja siihen liittyvät sopimukset. Keskushallinnolle kuuluvat:

26 (2/3) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen liikennevaloasioiden hoidossa. Muut liikenteen ohjausjärjestelmät Liikennekeskukselle kuuluvat: - järjestelmien käyttö tiepiirien laatimien ohjausperiaatteiden mukaisesti - järjestelmien toiminnan tekninen seuranta, määritellyin osin myös liikennetekninen seuranta (vaatii koulutuksen) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tiepiirille kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmien toteuttaminen operatiivisen toiminnan edellyttämälle tasolle, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - koulutuksen järjestäminen yhteistyössä liikennekeskuksen kanssa - yhteistyösopimukset kuntien ja viranomaisten kanssa - tiedonkeruu ja siirto. Keskushallinnolle kuuluvat: - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen järjestelmien toteuttamisessa ja käytössä TIE- JA LIIKENNEOLOJEN SEURANTA Tiesääjärjestelmä Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmän käyttö - järjestelmän toiminnan seuranta sekä datan keruun osalta, että määritellyllä tavalla myös datan laadun osalta (tuleeko lainkaan keruutietoja, ovatko tiedot oikeita) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - tiesääasemaverkoston toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - tiedonkeruu ja siirto Keskushallinnolle kuuluvat: - sääennusteiden hankinta (koordinointi, kustannusvastuu tiepiireillä) - tutka- ja satelliittikuvien hankinta (koordinointi, kustannusvastuu tiepiireillä)

27 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (3/4) LIITTEET - tiesäätietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - ohjelmistot ja tietokannat (myös tiepiirit) - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) Kamerajärjestelmät Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - käyttö - järjestelmän toiminnan seuranta (tuleeko kuvaa, onko kuvan laatu riittävä) - huolto- ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - kameraverkoston toteuttaminen operatiivisen toiminnan edellyttämälle tasolle, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - tiedonkeruu ja siirto Keskushallinnolle kuuluvat: - valtakunnalliset hankinnan ja huollon puitesopimukset - ohjelmistot ja tietokannat (myös tiepiirit) - tietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - ohjeet ja dokumentit - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) LAM-järjestelmä Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmän toiminnan seuranta - huolto ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - liikenteen seurantaverkoston toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - tiedonkeruu ja siirto - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle Keskushallinnolle kuuluvat: - ohjelmistot ja tietokannat - tietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa)

28 (4/5) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET Matka-aikajärjestelmät (LPR) Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - järjestelmän toiminnan seuranta - huolto ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - liikenteen seurantaverkoston toteuttaminen, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - tiedonkeruu ja siirto - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle Keskushallinnolle kuuluvat: - ohjelmistot ja tietokannat - tietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) Urakoitsijoiden raportointi Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - keliraporttien vastaanotto urakoitsijoilta, raportin muokkaus ja edelleen lähetyksen valvonta (mm. IL, tiedotusjärjestelmät) - tietyöraporttien vastaanotto ja kirjaus - kelirikkotietojen vastaanotto (tiepiiriltä painorajoituspäätös) ja kirjaaminen - muiden teiden liikennöitävyyteen liittyvien raporttien vastaanotto ja niistä aiheutuvat erikseen sovittavat toimenpiteet - raportoinnin seuranta mm. sovitun raportointiaikataulun sekä tiedon sisällön ja laadun osalta - raportointijärjestelmän toiminnan seuranta sekä järjestelmän korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - urakkasopimusten valmisteluun osallistuminen ja urakoitsijan valinta - urakkasopimuksen noudattamisen valvonta mm. raportoinnin osalta - kehitysideat ja tarpeet Keskushallinnolle kuuluvat: - urakkasopimusten valmistelu - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - ohjelmistot ja tietokannat

29 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (5/6) LIITTEET - kelitietojen käyttöoikeuksien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle - tavoiteverkko (yhdessä tiepiirin kanssa) Teiden liikennöitävyyteen liittyvä tienkäyttäjäpalaute (LIITO) Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - käyttö operatiivisessa toiminnassa; palautteiden kirjaaminen ja välittäminen - järjestelmän toiminnan seuranta, kehittämiseen osallistuminen - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - yhteistyö HA prosessin kanssa (mm. tiemestarien yhteystiedot) - perusrekisterien ylläpito (esim. tierekisteri) Keskushallinnolle kuuluvat: - järjestelmän kehittäminen, ylläpito sekä käyttöön ja huoltoon liittyvät sopimukset - tienkäyttäjän linjan sopimukset ja ylläpito - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - tiedonkeruu ja siirto - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen kehittämisen toteuttamisessa ja käytössä LIIKENTEEN TIEDOTUS LK-tieto Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - käyttö liikennekeskuksen operatiivisessa toiminnassa - järjestelmän toiminnan seuranta, kehittämiseen osallistuminen - kehitysideat ja -tarpeet Keskushallinnolle kuuluvat: - järjestelmän kehittäminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - tiedonkeruu ja -siirto - ei-operatiivinen toiminta, kehittäminen, yhtenäisyyden varmistaminen kehittämisen toteuttamisessa ja käytössä Joukkotiedotuskanavat (TV, Radio, Internet) Liikennekeskukselle kuuluvat: - työasemalaitteisto liikennekeskuksessa - tiedotus- ja tiedonvälitysjärjestelmien toiminnan seuranta (mm. ALK, RDS-TMC, teksti-tv) - teksti-tv:n päivittäminen annettujen ohjeiden mukaisesti

30 (6/7) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET - huolto ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen annettujen ohjeiden mukaisesti - haastattelujen antaminen toimialueen puitteissa (mm. keli- ja liikennetilanne) - kehitysideat ja -tarpeet Tiepiirille kuuluvat: - ulkoinen sidosryhmäyhteistyö - toimintaedellytysten varmistaminen - kehitysideat ja -tarpeet Keskushallinnolle kuuluvat: - puitesopimukset - joukkotiedotusjärjestelmät ja niihin liittyvät ohjelmistot ja tietokannat - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - joukkotiedotuksen kehittäminen OPERATIIVINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ Liikennekeskukselle kuuluvat: - operatiiviseen häiriön hallintaan osallistuminen mm. liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen keinoin - toiminnan kehittämiseen osallistuminen - kehitysideat ja tarpeet - osallistuminen sidosryhmäyhteistyöhön Tiepiirille kuuluvat: - ulkoisen sidosryhmäyhteistyön koordinointi - varareitit Keskushallinnolle kuuluvat: - viranomaislinjan sopimukset ja ylläpito - koordinointi valtakunnallisesti - toimintamallit - puitesopimukset - tietojärjestelmien kehittäminen MUUT Liikennekeskukselle kuuluvat: - kehittämiseen osallistuminen - esittelytoiminnasta vastaaminen (resurssit?) - asiakaspalautteen kirjaaminen pääosin virka-ajan ulkopuolella Keskushallinnolle ja tiepiireille kuuluvat: - järjestelmien kehittäminen, ylläpito sekä käyttöön ja hoitoon liittyvät sopimukset - ohjeet ja dokumentit liikennekeskukselle - koulutukseen ja sen järjestämiseen osallistuminen - kehittämiseen osallistuminen, yhtenäisyyden varmistaminen kehittämisen toteuttamisessa ja käytössä

31 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (7/8) LIITTEET - esittelytoiminnasta vastaaminen (resurssit?) - liikennekeskuksen neljän toimipisteen tukiprosessien hoitaminen (henkilöstöasiat, terveydenhuolto, ym) Lisäksi tulee prosessin yhteistoiminnalla huolehtia mm. viranomaispalvelutiimin tuottamien palveluiden koordinoinnista myös liikennekeskus tulosyksikön osalta. PITKÄAIKAINEN KEHITTÄMINEN Keskushallinnolle ja tiepiireille kuuluvat: - liikennekeskusten sidosryhmäyhteistyön kehittäminen erityisesti poliisin, hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa - HA ja LP prosessien välisen yhteistyön kehittäminen, mm. täsmähoitokohteet digitaaliseen muotoon ja liikennekeskuksen käyttöön

32

33 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET LIITE 2 Liikennekeskus -tulosyksikön tulossopimus vuonna 2004 Liikennekeskus tulosyksikkönä Liikennekeskus toimii Tiehallinnon sisäisen tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti liikenteen hallinnan operatiivisia palveluita tuottavana tulosyksikkönä. Liikennekeskus aloitti toimintansa itsenäisenä Tiehallinnon tulosyksikkönä Liikennekeskuksen toiminnasta valtakunnallisena tulosyksikkönä, sen kehittämisestä ja toiminnan koordinoinnista sekä yhteistyöstä Tiehallin-non sisällä ja ulkoisten sidosryhmien osalta vastaa kokonaisvaltaisesti liikennekeskusjohtaja. Liikennekeskusjohtaja raportoi Tiehallinnon tien-pidosta vastaavalle johtajalle. Alueellisista liikennekeskuksen toimipisteistä vastaavat liikennekeskuspäälliköt, jotka toimivat oman toimipisteensä liikennepäivystäjien suori-na henkilöstöesimiehinä ja vastaavat oman toimialueensa osalta liikennekeskustoiminnasta ja toiminnan edellytyksistä omalla alueellaan. Liikennekeskus tuottaa mm. tiepiirien omistamien havaintoasemien ja ohjausjärjestelmien avulla liikenteen hallinnan operatiivisia palveluita. Palvelujen tuottamisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö sekä tiepiirien että keskushallinnon kanssa. Liikennekeskuksen toimintasuunnitelma vuonna 2004 Liikennekeskustoiminnasta valtakunnallisesti vastaavana operatiivise-na yksikkönä liikennekeskus -tulosyksikön toiminta painottuu voimak-kaasti kasvaneiden toimialueiden tuntemisen syventämiseen sekä tienpidon tukitehtävien osalta tiemestarien kanssa tehtävän yhteistyön määrämittaiseen muotoon saattamiseen. Liikenteen hallinnan osuutta korostetaan määrätietoisesti toiminnassa, erityisesti suurilla kaupunki-seuduilla. Laajentuvien alueiden asettaman paikallistuntemuksen tarpeen ja eri ohjausjärjestelmien määrän sekä vaativuuden kasvamiseen pyritään vastaamaan henkilöstön riittävällä kouluttamisella. Tiepiirien, joiden oh-jattavat ja valvottavat järjestelmät ovat, kanssa yhteistyössä pyritään järjestämään järjestelmätason koulutusta päivystäjille. Liikennekeskus-toiminnan uudelleen organisoinnin yhteydessä tehtiin kussakin toimi-pisteessä määrätietoista yhteistyötä toimialueiden tiepiirien ohjattavien järjestelmien ja niiden ohjausperiaatteiden selvittämiseksi. Järjestelmi-en tila ja toimivuus selvitettiin ja niiden ohjausperiaatteita pyrittiin yh-denmukaistamaan. Tarve valtakunnalliselle yhdenmukaistamiselle on kuitenkin edelleen suuri ja liikennekeskus - tulosyksikön intressissä on toimia kehityksessä mukana eräänä aktiivisena osapuolena. Tuottavien palveluiden laatutaso vakautetaan toiminnan vakiintuessa ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana. Tähän pyritään mm. laatimalla liikennekeskuksen henkilöstön koulutusohjelma vuoden 2004 aikana.

34 (2/3) Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä LIITTEET Liikennekeskuksen henkilöstörakenteessa ei ole oletettavissa suuria muutoksia; Turun toimipisteestä jää eläkkeelle yksi osa-aikaeläkkeellä oleva päivystäjä vuonna 2004 ja toinen vuonna Korvausrekry-tointi on tarpeen suorittaa mahdollisimman pian vuoden 2004 alussa. Liikennekeskuksen hallintoa esitetään vahvistettavaksi henkilöllä, joka ottaa vastuuta toiminnansuunnittelusta mahdollisimman pian vuoden 2004 alkupuolella. Lisäksi tulee huomioida Helsingin toimipisteessä syksyn 2003 aikana alkanut varsin pitkäaikainen sairaslomatapaus. Suurilla kaupunkiseuduilla tapahtuva voimakas yhteistyö yhdessä nähtävissä olevan ohjausjärjestelmien laajeneminen sekä niiden liikennetekninen vaativuus tulee aiheuttamaan operatiivisella tasolla tuntuvaa resurssipainetta, joka on jo osin realisoitunut. Tähän tulisi varautua jat-kossa henkilöstöresurssien mitoituksen riittävän tiheällä tarkistamisella. Kaupunkiseuduilla tapahtuva yhteistyö on konkretisoitunut Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa jo allekirjoitetuilla tai allekirjoit-tamista odottavilla yhteistyösopimuksilla. Näiden sopimusten keskeinen sisältö on liikenteelle tiedottamisen laajuutta sekä osin myös liikenne-valoyhteistyötä koskevaa. Yhteistyön luonne on viranomaisyhteistyötä korostavaa ja myös LVM:n tahtotilan mukaista. Jatkon kannalta toimin-tamallia käytännössä tulee kehittää määrämuotoisemmaksi ja enna-koivammaksi. Henkilöstösuunnitelma on liitteenä (liite 1). Liikennekeskus ehdottaa kolmea rekrytointia, kaksi korvaavaa (liikennepäivystäjät eläkkeelle siir-tyvien tilalle) ja yksi uusi (toiminnansuunnittelija). Lisäksi on huomioita-va mahdollisesti vuoden 2004 aikana liikennekeskukselle tulevien ko-konaan uusien vastuiden aiheuttama lisäresurssitarve, johon tulee tarvittaessa voida reagoida vuoden 2004 aikana. Esimerkkinä avattavien siltojen kaukokäyttö, ilmeisesti kesällä 2004 Turun tiepiirissä sijaitseva Strömman silta otetaan kaukokäyttöön liikennekeskuksesta. Tällä hetkellä ko. sillan avaaminen on järjestetty paikalliskäyttönä osana alueurakkaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yhden päivystäjän lisärekrytointitarvetta. Liikennekeskuksen tulostavoitteet Liikennekeskus -tulosyksikön tulostavoitteena on tuottaa Tiehallinnon sisäisen tilaaja - tuottaja -mallin mukaisesti liikenteen hallinnan opera-tiiviset palvelut valtakunnallisesti sovittujen määritysten perusteella. Tilaaja -tuottaja -mallin mukainen palvelusopimus on liitteenä (liite 2). Palvelusopimuksessa ja sen liiteaineistossa on kuvattu yksityiskohtai-sesti liikennekeskuksen tuottamat palvelut ja eri tulosyksiköiden väliset roolit vastuiden jakautumisen osalta. Tulostavoitteita arvioitaessa mittarina käytetään tuotettujen palveluiden laatutason suhdetta tilausasiakirjojen määrityksiin. Tulostavoitteen tavoitekortti on liitteenä (liite x). Liikennekeskuksen budjetti

35 Liikennekeskus Tiehallinnon tulosyksikkönä (3/4) LIITTEET Liikennekeskuksen vuoden 2004 budjetti (liite 4) on laadittu vuoden 2003 aikana saatujen toteumatietojen ( jälkeen) perusteella. Budjettiasiakirjojen tulkitsemisessa on huomioitava erityisesti vuoden 2003 osalta esitettyjen lukuarvojen koskevan vain jälkeistä ti-lannetta eli liikennekeskus -tulosyksikön toiminta-aikaa. Näin ollen esim. vuoden 2003 toteumaa ja vuoden 2004 budjettia ei voida suo-raan verrata toisiinsa. Budjetointia on vaikeuttanut organisaatiomuutosta edeltänyt tilanne, jossa liikennekeskuksen menoja oli kirjattu varsin vaihtelevasti. Organisaatiomuutoksen jälkeen ongelmana on ollut eri yhteisten kustannus-ten ja tukipalveluiden samanarvoinen kirjaaminen eri toimipisteissä. Edellä mainitusta johtuen myöskään vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden aikana tiepiirien liikennekeskusmenoihin kirjaamien meno-jen yhdistäminen toteumaan ei anna oikeaa kuvaa, joten se on tietoi-sesti jätetty suorittamatta. Liikennekeskus -tulosyksikön budjetti vuodelle 2004 on 3,0 M. Johtaja Aulis Nironen Liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö

36

37

38