Kouvolan kaupunki. Selvitys henkilöstöresursseista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan kaupunki. Selvitys henkilöstöresursseista"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki Selvitys henkilöstöresursseista

2 SISÄLLYS 1 Taustaa Kaupunginhallituksen toimeksianto Talouden sopeuttamistarpeet Toteutettu organisaatiouudistus Prosessiorganisaatioon siirtyminen Prosessijohtaminen Kouvolassa Kaupungin henkilöstömäärä ja henkilöstöresurssien kehittäminen Kaupungin henkilöstömäärä Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstövähennykset toimialoittain ja ammattiryhmittäin Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys Hallinto- ja toimistohenkilöstö Muut henkilöstöresursseihin vaikuttavat toimenpiteet Hallinto- ja toimistohenkilöstö (ml. liikelaitokset ja Kinno) Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys Yhteenveto LIITTEET

3 1 1 Taustaa 1.1 Kaupunginhallituksen toimeksianto Hyväksyessään vuosien henkilöstösuunnitelman kaupunginhallitus päätti myös seuraavaa: Kaupunginhallitus edellyttää, että toimialat valmistelevat mennessä esitykset niin hallinto- ja tukipalvelujen kuin palvelutuotannonkin henkilöstömitoituksesta. Henkilöstön vähentämistavoite vuosina on 325 henkilötyövuotta. Hallintoja tukipalvelujen osalta toimialat laativat yhteisen esityksen. Em. valmistelu tehdään niin, että tarvittavat yksityiskohtaiset henkilöstöä koskevat päätökset voidaan tehdä vuoden 2014 loppuun mennessä. Esityksissä tulee huomioida konsernirakenteen uudistaminen (mm. liikelaitosselvitykset, Kinnon asema), toimintojen uudelleen järjestelyt ja mahdolliset lakkauttamiset sekä henkilöstön irtisanomissuojan päättyminen vuoden 2013 lopussa. Kaupunginhallituksen asettama henkilöstön vähentämistavoite on mahdollista saavuttaa pääosin eläkepoistuman ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisen kautta. Lisäksi toimialat esittävät tässä selvityksessä näkemyksiään toimenpiteistä, joiden avulla on mahdollista sopeuttaa henkilöstömäärää asetettua tavoitetta enemmän. Tässä selvityksessä tarkastelu perustuu pääosin nykyiseen organisaatio- ja palvelurakenteeseen. Toimialojen valmistelua on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja sekä strategia- ja kehittämisjohtaja. 1.2 Talouden sopeuttamistarpeet Talouden näkymät ovat Kouvolan kaupungin osalta erittäin haastavat. Tuloperusteiden eli verotulojen ja valtionosuuksien kehittyminen ei ole riittävä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta ja henkilöstömäärää. Tulojen heikko kehittyminen johtuu väestön muutoksesta ja metsäteollisuuden työpaikkamenetyksistä. Lisäksi valtion kehysriihessä tehdyt uudet valtionosuusleikkaukset heikentävät kaupungin mahdollisuuksia ylläpitää nykyisen tasoisia palveluita. Tulot ovat jääneet pysyvästi aiempaa alemmalle tasolle. Kaupungin tilikauden tulos oli vuonna 2012 yhteensä -19 milj. euroa. Ylitystä alkuperäiseen talousarvioon nähden kertyi 17,3 milj. euroa. Kattamatonta alijäämää tilikauden jälkeen on yhteensä 8,5 milj. euroa. Vuoden 2013 tilikauden tulos näyttäisi muodostuvan yli 10 milj. euroa negatiiviseksi lomautuksista huolimatta. Tästä johtuen kaupunki on kipeiden ratkaisujen edessä. Kunnan talouden tasapainottamista koskeva keskeinen säännös sisältyy Kuntalain 65 :n 3 momenttiin. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

4 Talousarvion 2014 laadintaohjeessa on ohjeistettu toimialoja laatimaan erillinen toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. Talouden tasapainottamistarve on noin 20 miljoonaa euroa, jotta edes positiivisen tuloksen tekeminen olisi mahdollista. Pitkällä aikavälillä tasapainottamistarve on vieläkin suurempi, jotta kaupunki pystyy kehittämään elinvoimaansa sekä vastaamaan tarvittavista investoinneista Toteutettu organisaatiouudistus Kaupungin uusi palveluorganisaatio astui voimaan vuoden 2013 alusta. Organisaatiouudistus eteni seuraavasti: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uuden palveluorganisaation perusrakenteen ja periaatteet jatkovalmistelulle. Tavoitteiksi asetettiin johtamisjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen, sopimusohjausmallin ja prosessiajattelun tukeminen sekä kaupungin ydintehtävän tunnistaminen ja toiminnan fokusointi. Jatkovalmistelun periaatteisiin kuului mm. uuden palveluorganisaation muutosvaikutukset luottamushenkilöorganisaatioon. Kaupunginhallitus päätti , että luottamushenkilöorganisaation valmistelu eriytetään palveluorganisaation valmistelua ja sitä jatketaan valtuustoryhmien edustajista koostuvassa työryhmässä. Uusi palveluorganisaatio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja päätettiin ottaa käyttöön Samalla hyväksyttiin periaatteet asian edelleen valmistelemiselle. Näihin kuuluivat mm. apulaiskaupunginjohtajan ja kaupunkikehitysjohtajan virkojen perustaminen ja asema organisaatiossa. Valtuusto tarkisti em. päätöstään ydinprosessien osalta Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi mm. jatkovalmistelun aikataulutuksen, jossa esitettiin toteutettavat asiat (mm. uusien toimialojen käynnistäminen ja em. virkojen täyttö) ja mennessä toteutettavat asiat (mm. tilaajatuottajamallista luopuminen hyvinvointipalveluissa). Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden, vuonna 2013 voimaan tulevan luottamushenkilöorganisaation ja tarkisti tätä päätöstään ja Kaupunginhallitus hyväksyi hyvinvointipalvelujen uuden palveluorganisaation (palveluketjut ja palvelukokonaisuudet sekä ohjeellisena palvelut, voimaan ). Kaupunginvaltuusto perusti hyvinvointipalvelujen uuden organisaation mukaiset 28 virkaa alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi konsernipalvelujen palveluorganisaation (toimintamallin ja johtamisjärjestelmän, voimaan ). Kaupunginvaltuusto perusti konsernipalvelujen uuden palveluorganisaation mukaiset kaksi uutta virkaa alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunkikehityksen palveluorganisaation (prosessi- ja palveluketjujen organisaation, voimaan ). Samassa yhteydessä

5 kaupunginhallitus päätti, että liikelaitosten määrä, tehtävät ja sijoittuminen kaupungin organisaatioon selvitetään. Edellä on esitetty vain kaupunginvaltuuston ja -hallituksen käsittelyt. Asiaa on lisäksi käsitelty lautakunnissa, johtokunnissa, iltakouluissa, seminaareissa, johtoryhmissä sekä useissa työpajoissa ja työryhmissä. Valmistelu on kestänyt yli kolme vuotta ja siihen on kaupungin henkilöstön työpanosta käytetty karkeasti arvioiden 30. Uuden organisaation valmistelu ja käyttöönotto on lisäksi aiheuttanut useiden satojen tuhansien eurojen ulkoiset rahamenot, jotka ovat pääosin syntyneet useiden asiakastietojärjestelmien taustatietoihin ja mm. tilirakenteeseen tehdyistä muutoksista sekä valmisteluvaiheen asiantuntijapalveluista. 3 Kuva 1 Kaupungin palveluorganisaatio Prosessiorganisaatioon siirtyminen Valtuuston päätöksessä kaupungin organisaation uudistamisen tavoitteiksi asetettiin johtamisjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen, sopimusohjausmallin ja prosessiajattelun tukeminen, kaupungin ydintehtävien tunnistaminen ja toiminnan fokusointi sekä konsernirakenteen selkiyttäminen normi- ja markkinaorientoituvia palveluja erottamalla. Näihin haasteisiin vastattiin prosessiorganisaation käyttöönotolla vuoden 2013 alussa. Julkisen hallinnon prosessijohtamiseen on kiinnitetty huomiota kolmesta syystä. Ensiksi on haluttu korostaa julkisen toiminnan asiakaslähtöisyyttä eli sitä, että kaikki julkinen toiminta pitää pystyä perustelemaan toiminnan asiakastarpeiden kautta. Myös

6 valtionvarainministeriö on linjannut, että kansalais- ja asiakaskeskeisyyden nostaminen hallinnon ja palvelujen kehittämisen veturiksi merkitsee, että hallinnossa ja palvelutuotannossa korostuu tarve poikkihallinnollisiin ratkaisuihin ja muodostuneiden siilojen ja organisaatiorajojen madaltamiseen tai poistamiseen. Toiseksi prosessijohtamisen suosiota on lisännyt julkisessa hallinnossa kasvanut vaikuttavuuden todentamisen paine. Tätä prosessijohtaminen tukee. Kolmanneksi prosessien johtamisen suosiota ovat lisänneet paine lisätä organisaatioiden toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta. Syitä organisoitua prosessimaisesti ovat muun muassa toimintaympäristön haasteet, jotka luovat paineita kuntataloudelle ja palvelujen järjestämisen välille. Väestön vanheneminen ja siitä johtuvat kohonneet kustannukset hyvinvointipalveluissa, työvoimapula ja niukkenevat taloudelliset resurssit ovat pakottaneet kuntia hakemaan muutosta nykyiseen malliin. Prosessilähtöisellä ajattelulla tai organisaation muutoksella kohti prosessimaista toimintatapaa on myös tähdätty parempaan otteeseen strategisessa ohjauksessa sekä päällekkäisten töiden poistamiseen. Myös asiakastyytyväisyys ja palvelulähtöisyys on ostettu kunnissa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi prosessilähtöisessä ajattelussa. Prosessien avulla on mahdollista saada organisaation osastorajat esille ja tehdä toiminnasta läpinäkyvämpää. Tämän seurauksena vastuut ja valtuudet selkeytyvät, toimintojen päällekkäisyydet poistuvat ja sisäinen työnjako kehittyy. Oleellista prosessiorganisaatiossa on toiminnan asiakaslähtöisyys. Kun organisaation toiminnan perusteena ovat asiakastarpeet, voidaan käytettävissä olevat resurssit koota yhteen hallinnonalasta riippumatta ja näin saadaan poistettua päällekkäisyyksiä ja parannettua asiakaspalvelua. Prosessien avulla on myös mahdollista selvittää organisaation henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet, myös resurssitarpeet pystytään arvioimaan systemaattisemmin. Kaikkein yleisin prosessien kuvausten taso on organisaation prosessikartta. Prosessikartasta käyvät ilmi organisaation ydinprosessien nimet ja keskeisimmät tukiprosessit. Prosessikartta on mahdollista piirtää pääprosessien tunnistamisen jälkeen. Prosessikartta korvaa prosessilähtöisessä toimintatavassa perinteisen organisaatiokaavion. Prosessikarttaa voidaan pitää myös ulkoisen viestinnän välineenä, jonka avulla on mahdollista kuvata, miten organisaatio toteuttaa tehtävää, jota varten se on olemassa. Kuntaorganisaatioissa voidaankin nähdä, että prosessien omistajien valta- ja vastuukysymykset nousevat kriittisiksi koko prosessimaisen toiminnan kehittämisen onnistumisen kannalta. Ratkaisevaa on, miten selkeiksi kokonaisuuksiksi prosessit on mahdollista muodostaa, miten valta- ja vastuusuhteet saadaan määritellyiksi ja millä tavoin johtamisesta saadaan toimivaa. Kuntien palvelut tuotetaan aina prosesseina suuremman tai pienemmän asiantuntijajoukon voimin. Kunnan palvelujen ja toimintojen olemassa olevien prosessien hahmottaminen, kuvaaminen ja kehittäminen sekä tuotteistaminen ja kustannuslaskennan pohjalta hinnoittelu on tehty tai tekeillä monissa kuntaorganisaatioissa Prosessijohtaminen Kouvolassa Kouvolassa tunnistettiin viisi ydinprosessia ja näitä tukevat ja ohjaavat konsernipalvelujen prosessit. Ydinprosessit nimettiin palveluketjuiksi. Palveluketjut jakaantuvat palvelukokonaisuuksiksi ja edelleen palveluiksi. Palveluketjut ja palvelukokonaisuudet muodostavat palvelutuotannon johtamisen ja ohjaamisen prosessit. Palvelu- ja palveluyksikkötasolla tehdään varsinaista asiakastyötä. Uudistuksen tavoitteena on ollut johtamisen resurssien vähentäminen ja vapautuvien resurssien siirtyminen lähemmäs

7 asiakasrajapintaa. Kouvolan kaupungin prosessihierarkia on esitetty kuvassa 2. Tämä rakenne noudattaa JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan antamaa suositusta prosessien kuvaamisesta (JHS 152). 5 Prosessihierarkia Prosessikartta Palvelutuotannon ohjaamisen ja johtamisen prosessit Palvelutuotannon prosessit (operatiiviset) ja tuotteet Taso 1 Ydinprosessi = palveluketju Taso 2 Taso4 Palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus Taso 3 Palveluyksikkö Palveluyksikkö Palveluyksikkö Palvelut Palvelut Asiakasrajapinta Tuote Tuote Tuote Tuote Tuote Asiakastarpeet Asiakastarpeet Asiakastarpeet Asiakastarpeet Kuva 2 Kouvolan kaupungin prosessihierarkia Kouvolan seudun kuuden kunnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa eli ns. yhdistymissopimuksessa sovittiin, että uuden kunnan hallinto organisoidaan kunnan sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintatapaa noudattavan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti. Kouvolassa luovuttiin vuoden 2013 alussa tilaaja-tuottaja -mallista organisatorisena ratkaisuna, mutta sopimusohjausjärjestelmää noudatetaan sen sijaan edelleen. Valtuusto ohjaa toimintaa strategisella palvelusopimuksella, joka vahvistetaan talousarviossa. Lautakunta hyväksyy strategisen tuotantosopimuksen, jossa valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tarkennetaan ja kohdennetaan palvelukokonaisuuksien tuotantosopimuksiksi. Lautakunnat ovat pääasiassa muodostuneet ydinprosessien mukaan ja vastaavat niiden poliittisesta johtamisesta. Talouden ja toiminnan rakenteet vastaavat organisaatiorakennetta ja mahdollistavat näin mittareiden rakentamisen ohjaus- ja johtamisjärjestelmän tueksi. Palvelutuotannon organisaation johtamisjärjestelmä muodostettiin hyvinvointipalveluissa uuden prosessiorganisaation mukaisesti ja johtajien toimenkuvat uudistettiin organisaatioita vastaaviksi. Organisaation käyttöönottosuunnitelma laadittiin vuosille Siinä on määritelty henkilöstön valmennus, asiakasosallisuuden vahvistaminen, tuotteistaminen ja prosessimittareiden kehittäminen. Kaupunkikehityksen puolella toimitaan hieman eri tavalla asiakasryhmien erilaisen luonteen takia. Konsernipalvelujen osalta prosessiorganisaation käyttöönotto on vielä osin kesken. Uusi organisaatio on koettu pääosin myönteisesti ja se luo edellytyksiä vastata kaupunkistrategian valintoihin, jotka ovat tasapainoinen talous, asiakaslähtöinen toiminta, elinvoimainen kaupunki ja laadukas ympäristö. Uusi organisaatio mahdollistaa muun muassa aiempaa paremman resurssien käytön ja sisäiset resurssien siirrot.

8 6 Prosessijohtamisella ja sen sovelluksilla on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin hyötyjä. On kuitenkin muistettava, että muiden organisaatiouudistusten tavoin prosessijohtamiseen siirtyminen vaatii aikaa, resursseja sekä sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa koko organisaatiolta eli niin henkilöstöltä kuin poliittisilta päättäjiltäkin. 2 Kaupungin henkilöstömäärä ja henkilöstöresurssien kehittäminen 2.1 Kaupungin henkilöstömäärä Kouvolan kaupungin palveluksessa (ns. kirjavahvuus) oli vuoden 2012 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 5 040, määräaikaisia (ml. oppisopimussuhteiset) ja tukitoimenpitein työllistettyjä 156. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Taulukko 1 Henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaik. Työll. Yhteensä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys Yhteensä *) Konsernipalveluihin kuuluu tilaliikelaitos sekä kaupunkikehitykseen teknisen tuotannon liikelaitos ja liikelaitos Kouvolan Vesi **) Konsernipalvelujen vakinaiseen henkilöstöön kuuluu päätoimiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (yht. 12 henkilöä) Koska henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön lukumäärää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä tiettynä tilastointipäivänä (ns. kirjavahvuus). Yhdellä henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osan vuotta tai osa-aikaisesti työskentelevät lasketaan tehdyn työajan suhteessa (esim. osa-aikainen 50 % = 0,5 henkilötyövuotta). - Henkilötyövuosi (brutto) kuvaa palveluksessa olleen henkilöstön lukumäärää (todellinen työpanos). - Henkilötyövuosi (netto) kuvaa palveluksessa olleen henkilöstön lukumäärää siten, että tunnusluvusta on vähennetty palkattomat virka-/työvapaat, muttei kuitenkaan vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja (maksettu työpanos). Henkilötyövuosi (brutto) on kuvattu taulukossa 2 ja henkilötyövuosi (netto) taulukossa 3. Taulukko 2 Henkilötyövuodet (brutto) toimialoittain vuonna 2012 Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työll. Yhteensä Konsernipalvelut 106,29 15,21 2,03 123,53 Hyvinvointipalvelut 3 774, ,85 126, ,43 Kaupunkikehitys 982,79 198,54 36, ,13 Yhteensä 4 863, ,60 165, ,09

9 7 Taulukko 3 Henkilötyövuodet (netto) toimialoittain vuonna 2012 Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työll. Yhteensä Konsernipalvelut 96,90 15,08 2,03 114,01 Hyvinvointipalvelut 3 288, ,82 125, ,41 Kaupunkikehitys 912,91 197,18 36, ,79 Yhteensä 4 298, ,08 164, , Henkilöstön osaamisen kehittäminen Kaupungin toiminnan kannalta keskeiset yhteiset osaamisen kehittämiskohteet ovat osaamisen johtaminen, johtaminen ja esimiestyö, talous ja strateginen toiminnan ohjaus, tietohallinto ja tietojohtaminen, toimintatapojen uudistaminen sekä asiakaslähtöisyys. Myös viestintä ja juridinen osaaminen korostuvat eri yksiköiden osaamistarpeissa. Toimintatapojen uudistaminen edellyttää johtamisen kehittämisen lisäksi uuden teknologian, uusien työvälineiden ja osallistavien kehittämismenetelmien sekä asiakaslähtöisyyden, yhteistyön ja verkostotyöskentelyn hallintaa. Koko organisaation talous- ja toiminnanohjausosaamista tulee kehittää koulutuksen ja perehdytyksen keinoin. Tarvitaan sopimushallinta-, liiketoiminta- ja hankintaosaamista. Keskeistä on myös laadun, mittareiden sekä raportointi- ja arviointimenetelmien kehittäminen. Strategiaosaaminen vaatii koulutusta erityisesti ennakointi- ja suunnittelumenetelmissä. Tietohallinnon osalta tarvitaan koko organisaation perusosaamisen vahvistamista tiedolla johtamisessa, tietoteknisessä osaamisessa ja tietoturva-asioissa. Lisäksi tarvitaan vahvaa erityisosaamista (ICT sopimushallinta, tietoarkkitehtuuri, kustannushyöty-analyysit jne.) Hyvinvointipalveluissa keskeistä on osaamisen varmistaminen työvoimapula-aloilla sekä koulutuksen että rekrytoinnin keinoin, esimerkiksi lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja psykologit. Asiakaslähtöinen ja monialainen toimintatapa hyvinvointipalveluissa korostaa asiakaspalveluosaamisen merkitystä ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. Osaamisen kehittämisen kohteina ovat palveluohjaus, ostopalvelu- ja palvelusetelitoiminta. Myös kuntouttava ote ja kriisityö vaativat edelleen kehittämistä. Hyvinvointipalveluissa korostuu tarve erityisosaamisten jatkuvaan kehittämiseen. Kaupunkikehityksessä yhteistä osaamisen kehittämistä vaativat tuotannon toimintatapojen uudistaminen ja ympäristövaikutusten arviointi sekä työnjohto-osaaminen. Erityisosaamista tarvitaan automaatio-osaamisessa, rakennuttamisessa sekä asennus- ja huoltotoiminnassa. Tulevien vuosien eläköityminen edellyttää hiljaisen tiedon siirtämistä esim. alueellisen tuntemuksen osalta.

10 8 3 Henkilöstövähennykset toimialoittain ja ammattiryhmittäin Vuosien henkilöstösuunnitelmaan liittyvät kaupunginhallituksen edellyttämät 325 henkilötyövuoden henkilöstövähennykset on kuvattu taulukossa 4 (toimialoittain) ja taulukossa 5 (ammattiryhmittäin). Vuosien henkilöstösuunnitelman laadinnassa nykytilana oli tilanne, joten elokuun 2012 jälkeen tapahtuneet henkilöstövähennykset on otettu taulukoissa huomioon. Taulukko 4 Eläke- ja muu poistuma sekä määräaikaisen henkilöstön vähentäminen henkilötyövuosina toimialoittain vuosina Toimiala 9-12/2012 poistuma Htv = brutto () Vak. Poistuma yhteensä Htv Määräaik poistuma Vak. Määräaik poistuma Vak. Määräaik poistuma Vak. Määräaik. Konsernipalvelut 9,4 2,0 4,6 1,0 3,0 1,0 1,0 0,0 22,0 Hyvinvointipalvelut 7,0 1,0 59,5 33,9 34,5 27,3 31,1 6,0 200,3 Kaupunkikehitys 13,0 1,0 37,2 14,0 14,5 5,0 20,0 5,0 109,7 Kaikki yhteensä 29,4 4,0 101,3 48,9 52,0 33,3 52,1 11,0 332,0 Taulukko 5 Eläke- ja muu poistuma sekä määräaikaisen henkilöstön vähentäminen henkilötyövuosian ammattiryhmittäin vuosina Ammattiryhmä 9-12/2012 poistuma 2013 poistuma 2014 poistuma 2015 poistuma Poistuma yhteensä Htv = brutto () Vak. Määräaik. Vak. Määräaik. Vak. Määräaik. Vak. Määräaik. Hallinto- ja toimistohenkilöstö 12,0 4,0 19,6 6,5 12,1 2,0 6,6 0,0 62,8 Sivistystoimen henkilöstö 0,0 0,0 1,0 4,9 3,0 7,0 3,0 1,0 19,9 Hoitohenkilöstö 0,0 0,0 26,5 8,0 1,0 11,0 1,0 0,0 47,5 Muu sos. ja terveystoimi (sis. laitoshuoltajat) 2,0 0,0 11,9 7,0 4,0 2,0 5,6 2,0 34,5 Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) 2,0 0,0 2,0 10,5 4,0 4,8 10,0 2,0 35,3 Ruokapalveluhenkilöstö 2,0 0,0 7,5 4,0 6,5 1,5 4,1 1,0 26,6 Maataloushenkilöstö 0,0 0,0 3,2 0,0 0,9 0,0 1,3 0,0 5,4 Puhtauspalveluhenkilöstö 1,0 0,0 5,5 2,0 1,0 2,0 4,5 2,0 18,0 Muu henkilöstö (KVTES) 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 Tekninen henkilöstö (TS/TTES) 6,4 0,0 10,1 2,0 5,5 0,0 6,5 0,0 30,5 Opetushenkilöstö (OVTES) 3,0 0,0 14,0 3,0 14,0 3,0 9,5 3,0 49,5 Lääkärit (LS) 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 Kaikki yhteensä 29,4 4,0 101,3 48,9 52,0 33,3 52,1 11,0 332,0 Htv Henkilöstön vähennykset ammattiryhmittäin eri toimialojen osalta on kuvattu tämän selvityksen liitteessä 1.

11 Kaupunginvaltuuston tekemän lukioverkkoa koskevan päätöksen perusteella 16,5 henkilötyövuoden vähennys jää toteutumatta verrattuna aiemmin hyväksyttyyn vuosien henkilöstösuunnitelmaan. Hyvinvointipalveluissa vaikutukset ovat yhteensä 14,5 (sis. koulusihteerin, opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja opetushenkilöstöä 12,5 ) ja kaupunkikehityksen osalta 2. Kaupunkikehityksen henkilöstösuunnitelmassa on ollut mukana vain Elimäen lukion lakkauttamisen aiheuttamat henkilöstövähennykset käyttäjäpalvelujen osalta. Edellä esitettyihin henkilöstövähennyksiin liittyy toimialoittain seuraavia reunaehtoja: Konsernipalvelut Eläkepoistuman kautta konsernipalveluista on suunnittelukaudella poistunut tai poistumassa yhteensä 22 henkilötyövuotta. Konsernipalvelujen osalta eläkepoistuma hyödynnetään lähes täysimääräisesti. 3.2 Hyvinvointipalvelut Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen palveluketju Elämän alkupolun palvelukokonaisuudessa hallinto- ja toimistohenkilöstön vähennys (1 ) edellyttää Kouvola-lisän maksatuksen siirtoa Kelan hoidettavaksi. Varhaiskasvatushenkilöstön vähennys (23 ) edellyttää päiväkotien rakentamista ja laajennusten toteuttamista investointisuunnitelman mukaisesti Nuoresta aikuiseksi palvelukokonaisuuden osalta suunnitellut henkilöstövähennykset (lukio 16,5 ja KSAO 9 ) edellyttivät riittävää lukioverkkopäätöstä ja KSAO:n kampuksen toteuttamista suunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuuston tekemällä lukioverkkopäätöksen jälkeen Nuoresta aikuiseksi palvelukokonaisuudessa toteutuu vain 11,5 :n vähennys. Toteutumatta jää 14,5 :n luontaisen eläkepoistuman vähennys lukiokoulutuksessa. Aikuisväestön toimintaedellytysten tukemisen palveluketju Aktiivisen elämän vahvistamisen palvelukokonaisuudessa hyvinvoinnin edistämisen palveluissa uimaopetusta suunnitellaan järjestettäväksi ostopalveluna elokuusta 2014 alkaen (2 ). 3.3 Kaupunkikehitys Kaupunkikehityksen eläkepoistuma hyödynnetään suunnittelukaudella niin, että eläköitymisen myötä vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä noin 80 %. Suurin poistuma kohdistuu vuosille Eläkepoistuman hyödyntäminen edellyttää palvelujen uudelleen organisoimista elinympäristön kehittäminen ja elinvoiman vahvistaminen -palveluketjuissa sekä hallinto- ja toimistopalveluissa. Lisäksi teknisen tuotannon liikelaitoksen eläkepoistuman hyödyntämisen edellytyksenä on, että koko kaupungin palveluverkkoa tiivistetään ja palveluiden mitoituksia tarkistetaan mm. ruoka- ja puhtauspalveluissa.

12 10 4 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Kouvolan kaupungilla on hallinto- ja toimistotehtävissä henkilöstöä yhteensä noin 420, joista konsernipalveluissa noin 80, toimialojen keskitetyissä tukipalveluissa noin 130 ja muualla palveluketjuissa noin 210. Johdon, keskijohdon ja asiantuntijatehtävissä on yhteensä noin 130 henkilöä. Yleisimmät vakinaisen hallinto- ja toimistohenkilöstön tehtävänimikkeet on kuvattu taulukossa 6. Taulukko 6 Yleisimmät vakinaisen hallinto- ja toimistohenkilöstön tehtävänimikkeet Nimike Lukumäärä Toimistosihteeri 87 Koulusihteeri 24 Hallintosihteeri 21 Etuuskäsittelijä 16 Vahtimestari 16 Palvelupäällikkö 12 Taloussihteeri 8 Sovellusasiantuntija 7 Kehittämispäällikkö 6 Palveluneuvoja 6 Palveluvastaava 6 Tekstinkäsittelijä 6 Konsernipalveluissa ja toimialojen tukipalveluissa työskentelevän hallinto- ja toimistohenkilöstön osalta on laadittu lyhyet tehtävänkuvaukset. Kuvauksessa tukipalvelun hallinto- ja toimistohenkilöstö on jaettu yhdeksään kategoriaan: Kehittäminen ja suunnittelu, talous, hankinnat, henkilöstö, tietohallinto, viestintä, hallinto, muu johto ja muu henkilöstö. Tehtäväkuvaukset ovat liitteenä 2. Toisena vaiheena on tehty yhteenveto em. yhdeksään kategoriaan kuuluvista tehtävistä toimialoittain ja arvio toimialojen välisestä työnjaosta. Yhteenveto on liitteenä 3. Vuonna 2013 voimaan tulleen organisaation valmistelun yhteydessä käytiin vuoden 2012 alkupuolella konsernipalvelujen sekä muiden toimialojen eli hyvinvointipalvelujen ja kaupunkikehityksen kesken hallinnon tukipalveluja koskevat ns. rajapintakeskustelut. Näiden konsernitasoisten ohjausprosessien (talous, hankinnat, henkilöstö, tietohallinto, viestintä ja päätöksenteko) osalta käytiin läpi vuorovaikutustapoja, tiedon kulkua ja työnjakoa konsernipalvelujen ja toisaalta kahden muun toimialan tukitiimien kesken. Toimialojen välisen työnjaon lähtökohtana on, että em. ohjausprosessien strategisen tason tehtävistä vastaa konsernipalvelut ja operatiivisesta toiminnasta kukin toimiala omalta osaltaan. Konsernipalvelujen sekä toimialojen keskitettyjen tukipalvelujen nykyinen hallinto- ja toimistohenkilöstö sijoittuu seuraavasti: - kehittäminen ja suunnittelu: 24,5 henkilöä, hajautettu (kopa 13, hypa 10,5, kake 1)

13 - talous: 31 henkilöä, hajautettu (kopa 9, hypa 14, kake 8) - hankinnat: 6 henkilöä, osin keskitetty kopaan, hypan tehtävät pääosin eritasoisia (kopa 4, hypa 2) - henkilöstö: 22,5 henkilöä, lähes hajautettu, toimialojen tehtävät osin eritasoisia (kopa 10, hypa 9,5, kake 3) - tietohallinto: 17,5 henkilöä, keskitetty kopaan, hypan tehtävät eritasoisia (kopa 5, hypa 12,5) - viestintä: 11 henkilöä, lähes hajautettu (kopa 5, hypa 5, kake 1) - hallinto: 63 henkilöä, hajautettu (kopa 22, hypa 18, kake 23) - muu johto: 24 henkilöä (kaupungin, toimialojen, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien yleisjohto) - muu henkilöstö: 13 henkilöä (kaikki kopassa) Konsernipalvelujen osalta on henkilöstön eläköityminen ja muut vähentymiset hyödynnetty lähes täysimääräisesti viime vuosien aikana. Kaupungin konsernitasoinen ohjaus tapahtuu konsernipalvelujen kautta. Hallinto- ja tukitehtäviä on hajautettu myös hyvinvointipalvelujen ja kaupunkikehityksen toimialoille. Lisäksi liikelaitoksilla ja kaupungin tytäryhtiöillä on omat hallinto-organisaationsa Muut henkilöstöresursseihin vaikuttavat toimenpiteet Tässä on kuvattu muut henkilöstöresursseihin vaikuttavat toimenpiteet, kuten esimerkiksi organisointimuutokset, mahdolliset toimintojen ulkoistukset, lakkautukset, mitoitusten muutokset sekä palvelujen laatutasoon liittyvät kysymykset. Tässä kuvatut toimenpiteet, samoin kuin kohdan 6 toimenpide-esitykset, ovat toimialojen näkemyksiä, eivät lopullisia esityksiä. 5.1 Hallinto- ja toimistohenkilöstö (ml. liikelaitokset ja Kinno) Nykyinen hajautettu malli on riskialtis häiriötekijöille, mutta riskiä pystytään hallitsemaan paremmin, kun konserniohjauksen roolia tullaan kehittämään. Konserni- ja toiminnanohjausta voidaan vahvistaa muuttamalla koko kaupungin tasolla johtamis- ja toimintatapoja siten, että tukipalvelujen yhteiskäyttö mahdollistuu yli toimialarajojen. Konsernipalvelujen ja toimialojen tukipalvelujen (taloushallinto, hankinnat, henkilöstöhallinto, tietohallinto, viestintä, hallinto) välillä tulee tarkastella säännöllisesti toimintojen rajapintoja, jotta resurssi on mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Hallinto- ja tukitehtävien osalta tulee myös selvittää, olisiko jonkinasteinen keskittäminen konsernipalveluihin kustannustehokkaampi vaihtoehto. Tukipalvelujen organisoinnissa on otettava huomioon se, millä toimintatavalla tuotetaan eniten lisäarvoa sekä turvataan strategian toteuttaminen, hallinnollinen tehokkuus, riittävät resurssit ja osaaminen. Kaupungin hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöstä jää vuoteen 2015 mennessä eläkkeelle runsaat 40 henkilöä (n. 10 % nykyisestä henkilöstöstä). Tämän lisäksi hallinnon tehtävien kriittisellä tarkastelulla, toimintatapojen muutoksella, teknologiaa hyödyntämällä, vakanssien yhdistämisellä sekä konsernipalvelujen ja toimialojen keskinäisen resurssitarkastelun sekä mahdollisen keskittämisen kautta on mahdollista vähentää

14 henkilöstömäärää arviolta n sekä saavuttaa henkilöstömenojen säästöjä. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole tehty tältä osin yksityiskohtaista tarkastelua, sillä se edellyttää mm. yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä Konsernipalvelut Yhteispalvelu Yhteispalvelupisteet, yhtä lukuun ottamatta, on mahdollista sulkea sitä mukaa, kun henkilöstö siirtyy muihin tehtäviin kaupungin organisaatiossa, kuitenkin viimeistään Vähennys on 5 henkilötyövuotta ja säästöt henkilöstömenoissa n /v ja kokonaisnettomenoissa arviolta /v. Esityksen perustelut ovat liitteenä 4. Yhteispalvelupisteiden tilalle voidaan kehittää kuntalaisten palveluohjaukseen keskittyneitä pisteitä. Pisteet perustetaan olemassa olevan palveluverkon sisälle (mm. kirjastot, terveyskeskukset jne.) ja niissä hyödynnetään palvelupisteissä jo olevaa henkilöstöä. Palvelupisteiden henkilökunta koulutetaan antamaan palveluohjausta mm. sosiaali- ja vanhuspalveluihin sekä terveydenhuoltoon liittyen. Henkilöstö vastaa lisäksi ainakin osasta nykyisistä yhteispalvelupisteistä annetuista palveluista Tulostuspalvelu Tulostuspalvelu olisi mahdollista ulkoistaa. Ulkoistamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä mm. hinnan, laadun, toimitusajan ja -varmuuden sekä henkilöstön aseman suhteen, joten esityksenä on tulostuspalvelun säilyttäminen osittain omana toimintana. Vuosina vapautuneita kolmea tointa ei täytetä, eikä myöskään vuonna 2014 vapautuvaa tointa eli vahvuus on tämän jälkeen yhteensä 4 (tulostuspalvelun päällikkö ja 3 digitaalitulostajaa). Tulostuspalvelu sopeuttaa palvelutarjontansa vähentyvään henkilöstömäärään. Palvelut, joita ei tämän jälkeen enää hoideta kaupungin tulostuspalvelussa, kilpailutetaan tai hankitaan muulla tavoin yksityisiltä palveluntarjoajilta. Mahdollista säästövaikutusta ei voida arvioida ennen palvelutarjonnan sopeutusta ja osan palveluista kilpailuttamista. Esityksen perustelut ovat liitteenä Arkistopalvelut Konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen ja kaupunkikehityksen arkistointipalvelujen keskittämistä konsernipalveluihin selvitetään. Sähköisen arkistoinnin johtaminen ja kehittäminen tulee olla koordinoitua koko kaupungin tasolla. Arkistoinnin vastuut ja laatutaso tullaan tätä kautta nostamaan sähköistä arkistointia ja hyvää hallintotapaa edellyttävälle tasolle Hankinnat Hankinnat voidaan keskittää konsernipalveluihin. Hankintojen johtamisen tueksi päivitetään hankintastrategia ja -ohjeistus. Nykyiset materiaalivirrat ja kaupungista ulos tehtävät tilaukset tulee samalla kartoittaa. Jatkossa materiaalivirtoja ja tilauksia varten tarvitaan erillinen tietojärjestelmä, joka varmistaa koko ketjun tilauksesta vastaanot-

15 tamiseen ja joka toimii samalla laskujen hyväksymisjärjestelmänä hankintojen osalta. Urakointiin liittyvät hankinnat tehtäisiin jatkossakin toimialalla Tilaliikelaitos Tilaliikelaitos vastaa kaupungin rakennuttamisesta, rakennusomaisuuden kehittämisestä, ylläpidosta sekä vuokraamisesta. Tilaliikelaitos ostaa kaupungin tarvitsemat rakentamis-, kiinteistönhoito-, kunnossapidon- ja puhtaanapidon palvelut joko kaupungin omalta teknisen tuotannon liikelaitokselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Konsernipalvelujen näkemyksen mukaan tilaliikelaitoksen sijoittuminen kaupungin organisaatiossa on strateginen valinta kaupungin kiinteistöomaisuuden hoidon näkökulmasta. Tilaliikelaitoksen paikka kaupunkiorganisaatiossa tulee ratkaista osana kokonaisselvitystä, missä tarkastellaan kaupungin (teknisen tuotannon liikelaitos ja Kouvolan Vesi) infrarakentamisen sijoittumista KSS rakentamisen yhteyteen. Samassa yhteydessä selvitetään Kouvolan Veden yhtiöittäminen ja Bioenergian asema kaupunkiorganisaatiossa. Tarkastelussa huomioidaan samalla liikelaitoksiin jäljelle jäävien toimintojen mittakaava, järjestämistapa sekä henkilöstöresurssit. Jos osoittautuu, että toimintaan liittyy jatkossa merkittäviä henkilöstöresurssi- tai osaamisriskejä voi liikelaitosten yhdistäminen olla tarkoituksenmukaista. Myös liikelaitosmallin purkaminen on tällöin tarkasteltava. Tavoitteena tulee olla kaupungin omaisuuden nykyistä parempi tuotto ja hoito sekä resurssien tehokkaampi käyttö Hyvinvointipalvelut Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen palveluketjun henkilöstön vähennyspotentiaali on riippuvainen palvelun käytöstä (esim. päivähoidon vaihtoehtoiset mallit) tai palveluverkon toimipisterakenteesta (esim. kouluverkko). Suuremmissa yksiköissä henkilöstön käyttö on kustannustehokkaampaa. Varhaiskasvatuksen osalta henkilöstövähennyksiä voidaan saavuttaa kotihoidossa olevien lasten määrää lisäämällä tai vaihtoehtoisten ns. kevennettyjen päivähoitomuotojen kautta. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla: vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) mukainen ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. vähintään yksi henkilö, jolla on edellä mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Osapäivähoito vähentää henkilöstömäärää n. 50 % hoitopaikkaa kohti ja kotihoito 100 % hoitopaikkaa kohti. Mikäli 130 lasta hakeutuu osapäivähoitoon tai kerhotoimintaan kokopäivähoidon sijaan, on vuosittainen vähennys 9. Mikäli samat 130 lasta jää kotihoitoon, on henkilöstömäärän vähennys 100 % eli 19 verrattuna kokopäivähoitoon. Vanhemmilla on subjektiivinen päivähoito-oikeus, joten palveluiden käyt-

16 töä voidaan ohjailla vain vaihtoehtoista tarjontaa lisäämällä, eikä siitä voida esittää vuosittaista ennustetta. Henkilöstön käyttöä omassa päivähoidossa voidaan tehostaa päiväkotien kesäsulkemisten laajentamalla, joka mahdollistaa vajaan käytön kaudella toiminnan keskittämistä suurempiin yksiköihin. Kyseessä on lomakausien aikainen ratkaisu, jossa voidaan vaikuttaa lähinnä sijaisten määrään yhteensä n. 2 /vuosi. Palvelusetelituottajayhteistyön mahdollinen laajentaminen vähentää oman henkilöstön määrää. Nykyisin ulkoisia päivähoitopaikkoja on n. 380 (n. 15 % päivähoitopaikoista), joka vastaa n. 55 laskettuna kolme vuotta täyttäneiden ryhmäkoon mukaisesti. Perusopetuksessa henkilöstömäärä riippuu oppilaiden ja opetusryhmien määrästä sekä sille osoitettavasta tuntikehyksestä opetuksen toteuttamiseksi. Perusopetuksen asetuksen mukainen vähimmäistuntimäärä on 222 (1 9 luokat), joka mahdollistaa n. 2 % leikkauksen nykytilanteen tuntimäärästä (n tuntia = 11 ). Oppilasmäärän epätasaisesta vähenemisestä ja pienistä kouluyksiköistä johtuen opetusryhmien optimaalinen muodostaminen ei kuitenkaan onnistu nykyrakenteessa, joten tuntikehyksen leikkauspotentiaali on vain reilu kolmannes eli 100 tuntia = 4 lukuvuoden aikana. Kouluverkkoa tarkastelemalla ja yksiköitä yhdistämällä voidaan saavuttaa suurempia säästöjä. Lukioiden henkilöstömäärä riippuu opiskelijoiden ja kurssitarjonnan (erityisesti koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit) määristä. Opiskelijakohtainen vähimmäiskurssimäärä (joka antaa ylioppilastutkinto-oikeuden) on 75 kurssia. Opetuksen sopeuttaminen kurssi-minimiin, mahdollistaa n. 200 kurssin = 10 vähentämisen vuosien aikana. Lukioverkkoa tarkastelemalla ja yksiköitä yhdistämällä voidaan saavuttaa suurempia säästöjä. Nuorisopalveluissa voidaan toimintaa järjestellä esim. korvaamalla nuokkaritoimintaa kohdennetulla nuorisotyöllä, kouluissa tapahtuvalla nuorisotyöllä, ostopalvelutoiminnalla sekä aukio-oloaikoja ja lomatoimintaa supistamalla. Näillä muutoksilla voidaan toiminta turvata nykyisellä henkilöstömäärällä ja vähennys on korkeintaan 1 2. Aikuisväestön palvelujen osalta merkittävimmät henkilöstövähennykset saataisiin aikaiseksi kohdennetuilla palveluseteliostoilla, keskittämisellä sekä toimintojen ulkoistamisella. Näitä olisi mahdollista ottaa käyttöön liikunnan, kulttuurin sekä terveydenhuollon osalta. Tällöin tulisi tutkia ne palvelujen osat, joissa julkinen tuotanto ei pysty kilpailemaan yksityisen palvelun kanssa. Aikuispalvelujen kokonaishenkilöstövähennys olisi 50 riippuen alla mainittujen toimenpiteiden laajuudesta vuoteen 2017 mennessä. Suurten tilojen siirtäminen perustettavien Kouvolan jäähalli Oy:n ja Kouvolan Urheiluhalli Oy:n omistukseen kehittäisi niiden toimintaa. Kinnossa alkavassa urheilumatkailuhankkeessa haetaan toimintamalleja markkinoida halliaikaa ulkomaille. Lisääntyvät tulot mahdollistaisivat hallien kehittymisen. Kaupungin kustannusten hallinta parantuisi tällä järjestelyllä. Edustussarjatasolla toimivien seurojen kaipaamat parannukset olisi myös tällöin mahdollista toteuttaa. Haettava säästöpotentiaali hallien yhtiöttämisellä olisi noin 2,2 M. 14

17 15 Henkilöstövähennykset: Osittainen liikuntaryhmien ulkoistaminen/ palvelusetelin käyttö toisi säästöä 2 3 :n verran. Kirjastoverkon supistaminen kolmen yksikön (Haanoja, Lehdokki, Voikkaa) osalta merkitsisi 5 :n vähennystä vuoden 2015 loppuun mennessä. Viiden kirjastoyksikön (edelliset + Inkeroinen, Koria) lakkautus toisi säästöä yhteensä 8 vuosien aikana. Näiden vähennysten lisäksi turvattaisiin henkilöstön riittävyys jäljelle jäävissä yksiköissä, joissa on jo nyt vajausta. Säästö 0,4 0,6 M laajuudesta riippuen. Valkealan uimahallin 2 määräaikaisen kassanhoitajan vähentäminen vuonna 2014 edellyttää palvelun ulkoistamista ja Kuusankosken uimahallin aukioloaikojen supistaminen toisi 1 :n säästön vuoden 2014 alusta lukien. Haanojan Haalin lakkautus toisi 1 :n säästön. Haettava säästö olisi 0,75 M Tilavaraustoimintojen uudelleen järjestäminen toisi 3 hvt:n säästön. Tilavaraukset kaupunkitasolla olisi hyvä keskittää esimerkiksi tilaliikelaitokselle. Kuusankoskitalon kohdalla selvitetään siirtyminen Kinnoon perustettavaan matkailumarkkinointiyritykseen. Yrityksen tavoite on saavuttaa kannattavuus omassa toiminnassa ja parantaa kaupungin markkinointia keskittämällä toimintoja samaan paikkaan. Tämän toteutuessa 9 :a jäisi hyvinvointipalveluista pois. Tähän kokonaisuuteen liitettäisiin myös kaupungin isot tapahtumat, jotka ovat osa kaupunkikuvaa ja sen edistämistä. Kuntalaisen ja järjestöjen yleiset kulttuuripalvelut jäisivät aikuispalvelujen järjestettäviksi. Kouvola-talon profiilia painotettaisiin järjestötalona. Järjestelyillä saatava säästö 0,53 M. Arkielämän tukipalveluiden henkilöstömitoituksen vähentäminen nykyisestä edellyttää muutoksia palveluverkossa. Nykyisestä kahden sosiaalipalvelutoimiston (Kouvola ja Inkeroinen) ja neljän vastaanottopisteen (Kuusankoski, Valkeala, Koria, Jaala) sekä maahanmuuttotoimiston mallista tulee siirtyä yhden sosiaalipalvelutoimiston ja 1 2 vastaanottopisteen malliin. Tämä mahdollistaa henkilöstöresurssin tehokkaamman hyödyntämisen. Lisäksi se poistaa pienissä toimipisteissä työskentelyyn liittyvät turvattomuuden ja toiminnan haavoittuvuuden. Sosiaalityön saavutettavuus tulee turvata kehittämällä mm. puhelinpalveluita, sähköisiä palveluita, kotikäyntejä, joukkoliikenteen hyödyntämistä palveluiden piiriin pääsemisessä ja toiminnallista yhteistyötä mobiilipalveluiden toteuttamisessa. Tämä mahdollistaisi 2 :n uudelleen sijoittamisen tai vähentämisen hallinto- ja toimistohenkilöstöstä (asiakasneuvoja/vahtimestari). Erityistarpeisille asujille tulee järjestää itsenäisempää asumista riittävin tukitoimin asumispalveluyksiköiden sijaan. Pääsääntöisesti kysymys ei ole vähennyksestä nykyisiin menoihin nähden, vaan lähitulevaisuuden investointitarpeen vähentämisestä siten, että asumisyksikköä itsenäisempään asumiseen tuetusti kykeneville kehitysvammaisille mahdollistetaan hyvin tuettu asuminen tavanomaisissa asumismuodoissa. Edellyttää siis henkilöstölisäystä tuettuun asumiseen samalla, kun vähentää tarvetta rakentaa uusia asumispalveluyksiköitä. Haettava säästö 0,2 M.

18 Ikääntyneiden palvelujen henkilöstöresurssin kohdentumista on tarkasteltu palveluketjun ja palvelujen tasolla henkilöstösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Palveluketjusta vähenee ao. suunnitelman mukaisesti 31 :tä. Tämän suunnitelman yhteydessä on kriittisesti tarkasteltu kaikkia palveluita ja palveluyksiköitä kaikkien ammattiryhmien osalta (sisältää vakinaisten vakanssien lakkauttamiset ja määräaikaisten leikkauksen). Koko ketjun tasolla henkilötyövuosien resurssitarpeen mukaiset kohdentumiset ja mahdolliset :n vähentämiset saadaan lisäämällä ja kohdentamalla uudenlaisia palvelujen järjestämisvaihtoehtoja (palvelusetelit, asiakkaiden omavastuun lisääminen ja ohjaaminen yksityisille palveluntuottajille sekä ostopalveluiden leikkaus hallitusti). Taloussuunnittelukaudella on mahdollista suunnitella henkilötyövuosien vähentämistä, kun palveluverkkosuunnitelma on toteutunut, henkilöstöresurssien muutokset em. suunnitelman pohjalta toteutuneet sekä asiakkaiden omavastuu lisääntynyt ja vaihtoehtoisia palveluiden järjestämistapoja toteutettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa (palvelusetelit, asiakkaiden kotona asumisen tukeminen). Palveluketjun toiminnan kehittämisen keskeisenä tavoitteena on lisätä asiakkaiden varhaisia ja ennakoivia palveluita sekä kehittää kotihoidon sisältöä niin, että se turvaa turvallisen kotona asumisen toimintakyvyn alenemisesta tai muistisairauksien lisääntymisestä huolimatta. Ikääntyneiden palvelujen hallinnon osalta tarkastellaan ulkopuolisista vuokratiloista luopumisen mahdollisuutta (ulkoiset vuokramenot noin /vuosi) vuosien aikana. Em. tiloista luopuminen edellyttää vastaavien kaupungin omien tilojen osoittamista niin, että ne palvelevat käytännön työn toteuttamista ja asiakastarpeeseen vastaamista. Koko palveluketjun tasolla tarkennetaan toimintamallia mm. lähiesimiehisyyden vahvistamiseksi ja toimistohenkilöstön käytön optimoimiseksi, arvioitu säästö vuosina Kotona asumista tukevien palveluiden osalta on alustavasti suunniteltu muutoksia kotihoidon säännöllisten asiakkuuksien lisäämiseksi sekä kriittistä tukipalveluiden tarkastelua. Kotihoidon tukipalvelut/ ateriapalveluiden kuljetusten osto Kuusankosken vanhainhuoltoyhdistys ry:ltä lakkaa ( ) ja kuntoutuspalveluiden osto ao. toimijalta ( ); yhteensä Ateriapalveluiden toteutukseen keskisellä alueella suunnitellaan Menumat ateria-automaatin käytön pilotointia ja vastaavasti luovutaan ateriakuljetusten ostosta keskisellä alueella ( ). Ateriapalveluiden kuljetussopimukset ovat voimassa asti. Em. ajankohtaan mennessä valmistellaan kaupungin ateriapalveluiden kohdentumista vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille ja vastaavasti muiden asiakkaiden ohjaamista yksityisille palveluntuottajille (muutoksen merkitys :n tai määrärahojen kannalta ei tällä hetkellä arvioitavissa, ateriakuljetusten kokonaiskustannus vuositasolla noin ). Kotihoidon tukipalveluissa puolella yhdistyvät Kaunisnurmen ja Kotiharjun palvelukeskukset lukien (-1, ). Kotihoidon tilapäisen palvelusetelin tilalle tullaan valmistelemaan yhdessä terveydenhuollon kanssa sairaanhoidon palveluseteli (valmis viimeistään ), jolla ohja- 16

19 taan asiakkaita yksityisen palvelutuotannon puolelle (-1 ja kokonaishenkilöstöresurssin kohdentaminen säännöllisen kotihoidon asiakkaille ikääntyneiden palveluissa). Hoiva-asumisen palvelukokonaisuuteen on valtuusto ( ) hyväksynyt Ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelman vuosille Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy raskaan laitosmaisen palvelurakenteen purkaminen ja sitä kautta vapautuvan henkilöstöresurssin siirtäminen kotona asumista tukevaan palvelukokonaisuuden hyvinvointia tukeviin palveluihin (ennaltaehkäisy ja varhaiset palvelut) ja kotihoitoon. Keltakankaan hoivakodin toiminta päättyy alkaen ja ao. yksikön henkilöstön siirtymä (yhteensä 38 ) on kohdennettu yllä oleviin palveluihin sekä hoiva-asumisen mitoituksen korjaamiseen ja varahenkilöksi. Ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on kotona asumista tukevien palvelujen riittävä resursointi ja kustannuksia lisäävän raskaan laitoshoidon kasvavan kustannuskehityksen leikkaaminen. Hoiva-asumisen hoitohenkilökunnan mitoitus on (tilanne 8/2012) tehostetun palveluasumisen puolella 0,55 hoitajaa/asukas ja vanhainkotihoidon puolella 0,63 hoitajaa/ asukas. Palveluverkkomuutokseen sisällytettyjen muutosten myötä hoitohenkilökunnan mitoitus tulee olemaan hoiva-asumisen yksiköissä 0,61 hoitajaa asukasta kohden. Hoitohenkilöstön mitoituksen alentaminen 0,5 hoitajaan asukasta kohden tarkoittaisi yhteensä noin 50 :n vähennystä. Hoitohenkilökunnan mitoitusten alentaminen 0,5 hoitajaa asukasta kohden ei ole tarkoituksenmukaista huomioiden hoivaasumiseen tulevien asiakkaiden hoidon ja hoivan tarve, voimaan tulevan vanhuspalvelulain vaateet ikääntyneiden palvelujen järjestämiseksi sekä STM:n lausuntokierroksella oleva Ikäihmisten laatusuositus. STM:n vahva näkemys on, että hoiva-asumisen puolella tulee kuntien turvata ikääntyneiden asumisen yksiköiden johtajuus ja esimiehisyys, hoitohenkilökunnan geriatrinen osaaminen ja riittävä resursointi huomioiden asiakkaiden lisääntyvä hoidon ja hoivan tarve hoiva-asumisen yksiköissä. Hoiva-asumisen ostopalveluiden osalta päättyy lukien kahden lyhytaikaishoidon hoitopaikan osto ( /vuosi) sekä turvapalvelun osto ( /vuosi). Ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelman mukaisesti lisätään oman tuotannon yksiköissä lyhytaikaishoidon paikkoja intervalli- ja omaishoidon vapaiden asiakkaille. Hoiva-asumisen puolella on talousarvion 2014 suunnittelussa alustavasti sovittu seuraavat toimenpiteet: - yksityisille palveluntuottajille kohdennetun (3 palveluntuottajaa) turvapalvelun oston lakkaaminen , yhteensä lyhytaikaishoidon oston vähentäminen (2 paikkaa), yhteensä tavallisen palveluasumisen tukeen ei tule korotusta vuodelle 2014 (TA-varaus ,7M ), palvelusetelin valmistelu käynnistyy 2014 alusta (kohdentuu kaikille palveluasumisen palveluntuottajille, vapauttaa kaupungin kotihoidon henkilöstön työskentelystä Kymijoen hoivassa, 7 lähihoitajaa ja 0,5 sairaanhoitajaa) - tehostetun palveluasumisen oston määrärahavaraus on ,5 M ), puitesopimusten osalta hinnantarkistus ajankohta on lukien (arvioitu muutos noin +3 %), lisäksi puitesopimusten mukainen osto kasvaa 156 asumispalvelupaikalla palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, vuoden 2014 talousarvion laadin- 17

20 nan yhteydessä on kriittisesti tarkasteltava vuoden 2014 ostopalvelurahan kohdentumista Kaupunkikehitys Toimintojen lakkauttaminen Tekniikka ja ympäristöpalvelut Yhdyskuntateknisissä palveluissa on arvioitu, että venepaikkojen, matonpesupaikkojen ja koira-aitauksien hoidon lakkauttamisella tai ulkoistamisella voitaisiin saavuttaa 0,5 :n vähennys. Kokonaisnettosäästö on euroa vuodessa. Teknisen tuotannon liikelaitos Käyttäjäpalveluissa esitetään toimintojen rationalisointia (mitoitus) ja kehittämistä. Saavutettava säästö olisi 4. Luovutaan palvelutoiminnoista, jotka eivät ole kaupungin toimintoja. Nettosäästö on /vuosi Toimintojen ulkoistaminen Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Maankäytön suunnittelussa kaavoitustehtäviä ulkoistamalla voidaan säästää 2. Säästöt ovat /v ja aiheutuvat lisäkustannukset /v, mistä johtuen tämä ei sisälly toimenpide-esityksiin. Maaomaisuuden hallinnassa tehtäviä ulkoistamalla voidaan säästää 3. Säästöt ovat /v ja aiheutuvat lisäkustannukset /v, mistä johtuen tämä ei sisälly toimenpide-esityksiin. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun ulkoistaminen säästää 1 :n ( ), mutta aiheuttaa lisäkustannuksia , mistä johtuen tämä ei sisälly toimenpideesityksiin. Jalkakäytävien kunnossapidon siirrolla kiinteistöille (kuten lainsäädäntö edellyttää) saadaan 1 :n säästö ( ). Tämä aiheuttaa kuitenkin lisäresursointia valvontaan. Ympäristö- ja rakennusvalvonnassa eläinlääkäripalveluiden ulkoistaminen (siltä osin, kun se ei ole viranomaistoimintaa) säästää 4 ( ). Aiheutuva lisäkustannus ulkopuolisesta palvelun ostamisesta on kuitenkin , mistä johtuen tämä ei sisälly toimenpide-esityksiin. Teknisen tuotannon liikelaitos Aluepalveluissa lähettitoiminnan ja helpdesk-toiminnan uudelleen järjestäminen koskien koko liikelaitosta säästää 4 ( ). Järjestelyiden aiheuttamat lisäkustannukset ovat Käyttäjäpalveluissa hajallaan ja etäällä olevat toiminnot voidaan siirtää tilaajan vastuulle. Tällöin saavutetaan 4,5 :n säästö ( ). Tilaajalle siirtyvät vastaavat

21 kustannukset ovat Henkilöstöruokailun yksityistäminen toisi käyttäjäpalveluihin 2 :n ( ) suuruisen säästön (subvention määrä). Pääterveysaseman osastojen ruokavaunujen kuljettamisesta saavutetaan 2 :n säästö ( ). Tilaajatoimialalle (hypa) syntyvät vastaavat kustannukset ovat Rakennuspalveluissa rakentamistoimintoja on syytä ulkoistaa luonnollista poistumaa hyödyntämällä ja sisäisillä siirroilla. Henkilöstösäästö olisi 5 ( ). Toimintaa on tarkoitus tehostaa siirtämällä henkilöstöä investoinneista kunnossapitopuolelle. Investointiin tarvittava lisäkustannus on /vuosi Toimialan sisäiset järjestelyt Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Kaupunkisuunnittelussa eläköityvän suunnitteluavustajan tehtävää ei täytetä (ei huomioitu hesussa), mikä säästää 1 :n ( ). Yhdyskuntatekniikassa kunnallistekniikan hoitotasoa alennetaan 5 %. Henkilösäästö on 10 (säästö /v). Teknisen tuotannon liikelaitos Aluepalveluissa Kettumäen varikko voidaan lakkauttaa vuoden 2014 alussa, Valkealan vuoden 2015 alussa ja Keltakankaan toimintaa supistetaan vuoden 2016 aikana. Tämä edellyttää, että toimintaa tehostetaan Marjoniemen tukikohdassa ja vuoden 2014 aikana käynnistetään selvitys Marjoniemen teknisen varikon saneeraamisesta tai uudelleen sijoittamisesta johonkin muuhun paikkaan/tilaan. Henkilöstösäästö on 1. Vuokramenosäästöt toimialalla ovat /vuosi. Päivystystoimien uudelleen järjestämisellä ja yhdistämällä rakennus- ja katupäivystykset saavutetaan 0,5 :n säästö ( ) Muu toiminnan kehittäminen Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Kaupunkisuunnittelussa kartta-automatiikkajärjestelmän käyttöönotto kartta-aineiston myynnissä säästää 1 :n ( ). Teknisen tuotannon liikelaitos Aluepalveluissa ajoneuvo- ja konekaluston vähentämisellä saavutetaan 1 :n säästö ( ). Mansikka-ahon hallin, kuntotalon, jäähallin, Tuulensuojan ja hoivakotiyksiköiden työnjaon uudelleenjärjestelyllä saavutetaan 2 :n säästö ( ). Edellytyksenä on järkevä yhteistyö kiinteistöjen kanssa liputuksissa, ovien sulkemisessa ja erilaisissa kahvitus- ym. tilanteissa. Rakennuspalveluissa uimahallien aukiolo- ja tapahtumien aikajärjestelyt sekä asiakasvastuun ja automatisoinnin lisääminen mahdollistaa eläköitymisen kautta 4 :n ( ) säästöt. 19

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Päiväys 10.9.2014 Laatija Harri Kivelä Toimiala Palveluketju / Liikelaitos Konsernipalvelut Elinvoima Palvelu Elinkeinopalvelut Perustehtävä Elinkeinojen kehittämisen ja

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen tavoitteet 2013. Kaupunginjohtajan esitys 23.10.2012

Hyvinvointipalvelujen tavoitteet 2013. Kaupunginjohtajan esitys 23.10.2012 Hyvinvointipalvelujen tavoitteet 2013 Kaupunginjohtajan esitys 23.10.2012 1 Hyvinvointipalvelujen tavoitteet 2013-2015 Tarjoamme asiakkaille heidän tarpeisiinsa vastaavat palvelut oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Talouden tasapainottamisohjelman seuranta vuodelta 2014

Kouvolan kaupunki. Talouden tasapainottamisohjelman seuranta vuodelta 2014 Talouden tasapainottamisohjelman seuranta vuodelta 2014 Talouden tasapainottamisohjelman seuranta 1-12_2014 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto... 1 2. Konsernipalvelut... 1 3. Kaupunkikehitys... 2 3.1. Elinvoiman

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2015-2019

Kemijärven kaupungin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2015-2019 Kemijärven kaupungin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2015-2019 Vuosi 2015 Vaikutus toimintaan Säästötavoite / Toteutuksen eteneminen Henkilöstömäärän vähentäminen valtuusto-sopimuksessa linjatun

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto Yhteenveto Henkilöstösuunnitelman yhteenveto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TASU 2017 TASU 2018 Yleishallinto htv htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. Vakinaiset Yleishallinto 54,31 50,83

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. Vai kutus. henkilöstömäärään Kaupunginjohtajan esitys 9.6.2014

Sivu 1 / 8. Vai kutus. henkilöstömäärään Kaupunginjohtajan esitys 9.6.2014 Sivu 1 / 8 Loimaan kaupungin henkilöstövähennykset vuonna 2014 KH 3.3.2014 57 liite 5 a Vaikutus henkilöstömäärään Kaupunginjohtajan esitys 9.6.2014 Vai kutus henkil östöm äärään HALLINTOPALVELUT HALLINTOPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05. Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015 Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.2015 46 Kaupunginvaltuuston 2.3.2015 hyväksymä Ikäystävällinen Uusikaupunki

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus on hyväksynyt 17.12.2012 288 Noudatetaan 1.1.2013 Kaupunginhallitus on hyväksynyt muutoksen 13.1.2014 4 Noudatetaan 1.1.2014 Kaupunginhallitus on

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS 1 SELVITYKSEN KOHDE JA TAVOITTEET Selvityskohteet ovat: hallinto- ja toimistotehtävät (toimenkuvien kartoitus ja mahdollinen tehtävien uudelleenorganisointi

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan linjauksia

Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2012 toteutetut toimenpiteet ja 2013 2016 toimenpiteet, vaikutus n. 1,9 M /v. Kiirastorstain lista 2009, vaikutus n. 1 M /v. Palvelujen

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Kiteen kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2014-2018

Kiteen kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2014-2018 Kiteen kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2014-2018 Kiteen kaupunki Talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2014-2018 1 (5) Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

laajemmin sivistystoimen toimialaan kuuluvien tapahtumien toteuttamista.

laajemmin sivistystoimen toimialaan kuuluvien tapahtumien toteuttamista. Liite VIRKOJA JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 276/02.02.00/2012 45 Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupungin alustavan vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Mahdolliset henkilöstövähennyksiä sisältävät keinot 24.4.2014

Kouvolan kaupunki Mahdolliset henkilöstövähennyksiä sisältävät keinot 24.4.2014 Hypa / Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Päivähoidon palveluiden järjestelyt: Suuremmat yksiköt, kevennetyt hoitomuodot, palveluiden ostot, varahenkilöjärjestelmä, sisällöllinen kehittäminen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Teknisessä toimessa on tehty vuodesta 2009 seuraavat henkilöstöjärjestelyt

Teknisessä toimessa on tehty vuodesta 2009 seuraavat henkilöstöjärjestelyt KUNNANHALLITUKSELLE Teknisen toimen selvitys mahdollisuuksista hyödyntää eläköitymistä tehtävien uudelleen organisoinnilla ja järjestelyillä vuosien 2015-2016 aikana sekä selvitys vuodesta 2009 alkaen

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

UUDET VIRAT JA TOIMET

UUDET VIRAT JA TOIMET Liite UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017 Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017 Virasto: Nuorisoasiainkeskus Laatija: Lilja Kinnunen Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017: toteutuma 2013, 2014 käyttösuunnitelman pohjalta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen. Organisaatiotoimikunta 22.11.2011

Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen. Organisaatiotoimikunta 22.11.2011 Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen Organisaatiotoimikunta 22.11.2011 Kaupunkien organisaatioiden uudistaminen Kaupunkiorganisaation perustaksi on otettu prosessiajattelu, joka on syrjäyttänyt

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Ohjausryhmä 30.1.2014 PÖYTÄKIRJA 1

Ohjausryhmä 30.1.2014 PÖYTÄKIRJA 1 Ohjausryhmä 30.1.2014 PÖYTÄKIRJA 1 Aika 30.1.2014 kello 14.00 Paikka Kurikan Kaupungintalo, Kärrytie 1 Läsnä Mäki Juhani, puheenjohtaja Anne Ojajärvi (Jaakko Ventelän varajäsen) Alkula Martti Koskela Anna-Maija

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015

JOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015 JOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOKSET 2013 2015 JA REKRYTOINTITARVE... 1 KESKEISET HUOMIOITAVAT ASIAT HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESSA JA PÄÄTTÄMISESSÄ...

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot