Porin kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 2 2012"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Kilpailu Työn ääniä Juuret Porissa Kiinnostaako tuhat euroa? Ei tarvitse kuin keksiä, kuinka työn tuloksellisuus ja henkilöstön hyvinvointi yhdistetään. Ja tonnin voi käyttää vapaa-ajalla työhyvinvoinnin edistämiseen. Tästä ei tarjous parane. s. 3 Porin liikenne kelpasi aiheeksi jopa presidentinvaalin tenttiin. Ei ole hankalaa lainkaan, vakuuttelevat eläköityvä liikenneinsinööri ja hänen seuraajansa. s Rinneradio ja sen pomomies klarinetistisaksofonisti Tapani Rinne on ollut ja on edelleen kova juttu maailmalla. Rinteen ura on yksi todiste porilaisesta rohkeudesta ja lahjakkuudesta. Pori Big Band ja Tapani Rinne Pori Jazzissa s. 16

2 2 Pääkirjoitus Poria rakennetaan Ystäväni tiukkasi minulta vastausta kysymykseen, kuka nuo kaikki uudet kerrostaloasunnot oikein ostaa. Asiaa sietääkin vähän pohtia. Asuntojen kysyntään on monta syytä. Aiemmin tasaisena pysynyt väestömäärämme on lähtenyt kasvuun vuodesta 2005 alkaen. Ruokakuntien keskikoko pienenee jatkuvasti ja elintason noustessa hankitaan suurempia asuntoja. Monilla perheillä on kaksi asuntoa, esimerkiksi maalaisasunto Luvialla ja kaupunkiasunto Porin keskustassa. Vuokra-asumisen suosio on kasvussa, ja monet perheet ovat sijoittaneet ylimääräistä varallisuuttaan sijoitusasuntoon. Porin vuokra-asuntomarkkinat toimivat ja lisämausteen niille tuovat Olkiluodon ulkomaiset työntekijät. Rakentaminen on merkki kaupungin kehityksestä. Vanhan sanonnan mukaan jokaisen kaupunginjohtajan mielilintu on nostokurki. Porin kaupungin kehittämisessä koulutus- ja elinkeinopolitiikalla on varmaankin ratkaiseva osuus. Kehittyäkseen kaupunki tarvitsee myös vetovoimatekijöitä kuten erilaisia tapahtumia. Rakentamisen puolella vetovoimatekijät voivat olla esimerkiksi Jokikeskus, kaupunkikeskustan muu kehittäminen tai vaikkapa Pelle Hermannin loistavan leikkipuiston täydentäminen Angry Birds -leikkivälineillä. Korkeatasoiset ja monipuoliset asuinalueet ovat tärkeä vetovoimatekijä. Porissa on viime aikoina rakennettu keskimäärin 400 asuntoa vuodessa. Kerrostaloalueet on viime vuosina kaavoitettu aivan keskustan kylkeen. Hankkijan alueen rakentaminen alkoi 1997, siis vain 15 vuotta sitten, Sen jälkeen on rakennettu Karjarantaa, Europan-korttelia, Mikonkadun alkupään vartta, Teljänkadun aluetta sekä keskustan hajatontteja. Alkamassa ovat Karjarannan jatkorakentaminen, Veturitallien alue, linja-autoaseman alue sekä vanhan uimahallin alue. Oluttehtaan kaavavaihtoehdoissakin väläytellään jokiranta-asumista. Omakoti- ja rivitalotontteja on tarjolla Pohjois- ja Länsi-Porissa sekä Kyläsaaressa ja Noormarkus- Rakentaminen on merkki kaupungin kehityksestä sa. Toukokuun hakuun osallistui 50 tontin ostajaa tai vuokraajaa. Hyville asunnoille ja hyville asuntoalueille riittää kysyntää. Rakentaminen myös työllistää monet porilaiset sekä suoraan että välillisesti. Uskallan toivoa jatkossakin mielilintujeni profiilin näkyvän Porin keskustan liepeillä. Kari Hannus Apulaiskaupunginjohtaja Kuva Antero Saari Kiitos ja kannustus? Olen viimeiset pari viikkoa perehtynyt Karhunpalveluksessa julkaistaviin juttuihin huolellisesti. Kuten huomaatte, monessa kirjoituksessa puhutaan työpaikan ilmapiiristä, työhyvinvoinnista, vuorovaikutuksesta ja kannustuksesta. Kauniita lausuntoja. Työelämän realiteetit tuntuvat olevan aivan jotain muuta. Ilmapiiri on kireä, vuorovaikutus on sanelua ja kiusatuksi joutuminen yleistä. Kiitos ja kannustus jäävät liian usein juhlapuheiden toivotaan osastoon. Viime viikolla suomalaisten työpaikkojen tulehtuneesta ilmapiiristä kirjoitti Satakunnan Kansa. Eilen (14.5.) iski A-studio, tänään Helsingin Sanomat. Puskaradio kertoo, että lisää on tulossa. Koko talvi on käsitelty yhden ammattiliiton kahinaa. Julkisuudesta ei voi olla pahoillaan. Suomalainen työelämä voi huonosti. Olen yrittänyt seurata keskustelua työelämästä jo vuosikymmeniä. Nykyinen alho tuntuu oudolta. Jopa armeija on demokratisoitunut. Vaikka asioita ei vieläkään hoideta yt-menettelyllä, inttikään ei ole enää pelkkää käskynjakoa. Yksikään työelämän asiantuntija ei kannata vänrikki Nappulan tyyliä. Jokainen sanoo, että jos odotetaan tuloksia, niitä ei saada 1950-luvun konsteilla, potkimalla ja äkseeräämällä. Ja silti nappuloita tuntuu vilisevän työelämässä. Komentaminen ja sanelu eivät motivoi, eivät innosta, sanovat asiantuntijat. Edellä sanotun kanssa syvässä ristiriidassa ovat vaatimukset tehokkuudesta ja muutosten hyväksymisestä. Ylimaallisiin sfääreihin nousseessa jääkiekko-keskustelussa olisi joku rivi kannattanut suoda valmennusmetodeillekin. Jokainen kirjansa lukenut valmentaja tietää, että puukon kiertäminen haavassa on vihoviimeinen tapa hoitaa ongelmia. Jos se tie valitaan, lopputilin kellot kilkattavat. Koska, koska seurauksena on toistuvia ongelmia. Kritiikki ja itsekritiikki kuuluvat vuorovaikutukseen, oikeaan vuorovaikutukseen. Olen varma, että pettymyksenkin hetkillä Jukka Jalonen katsoi Mikael Granlundin kanssa rauhallisesti ja rakentavasti eteenpäin. Miksi sama menetelmä työelämässä on niin piukassa? Jääkiekkoakin käytetympi klishe päämäärään pääsemiseksi on; mielummin Koskelan kuin Lammion linjalla. Kaikki työelämän osapuolet tietävät, ja useimmat myöntävätkin edellä sanotun. Mikä piru meidän työelämäämme oikein tunkeutui? Liikaa tehokkuutta, liikaa vaatimuksia? Vai liikaa mukavuuden halua? Liian yksinkertaisia selityksiä. Mutta. Työtä arvostavassa maassa energia valuu sotkujen setvimiseen. Kenen etu tämä on, kuka sitä haluaa? Kekkonen kysyi 60 vuotta sitten, onko maallamme malttia vaurastua. Joku tämän päivän kekkonen voisi kysyä: onko maassamme niin paljon järkeä, että saamme tasapainon työelämään? Voisiko Porin kaupunki olla esimerkin näyttäjä? Rohkealla ohjelmalla nostettaisiin ongelma pöydälle. Suunnittelulla, koulutuksella ja luottamuksella poistettaisiin teoreettinenkin mahdollisuus kehnoon työilmapiiriin. Samantyyppisin toimenpitein parannettiin henkilöstön tietotekniikan vajeita. Tahto ratkaisee. Tapio Furuholm

3 Henkilöstöasioita Henkilöstöraportti ilmestynyt Meitä oli vuodenvaihteessa 7559 Porin kaupungin henkilöstöstrategia hyväksyttiin viime kesänä. Se suuntaa henkilöstötyötä ja ohjaa voimavaroja valittuihin painopisteisteisiin. Haluamme olla hyvä työnantaja ja saada parhaat työntekijät. Haluamme sellaisen työyhteisön, että työntekijämme pystyvät antamaan hyvää palvelua kuntalaisille. Muutoksesta on tullut pysyvä olotila. Meidän tulee päivittäin haastaa itseämme ja toisiamme pohtimaan toimintatapojamme ja olemaan valmiita uusiin haasteisiin. Paljonko on paljon? Henkilöstöraportissa on runsaasti tietoa Porin kaupungin henkilöstöstä. Palveluksessa oli yhteensä 7559 henkilöä. Näistä toistaiseksi voimassa olevassa eli vakituisessa palvelussuhteessa oli 5694 henkilöä. Vakituisessa palvelussuhteessa olevien määrä kasvoi 72 henkilöllä. Lukua kasvattivat tehtävälisäykset ja määräaikaisten vakinaistaminen. Henkilöstömäärään vaikuttaa, mitä palveluita, kenelle ja kuinka paljon tuotetaan. Hallintokuntien yhteistyösopimusten lisäksi palveluja ostetaan erilaisilta yhtiöiltä ja järjestöiltä tai niitä järjestetään kuntayhtymässä. Henkilöstömäärän arvioinninkin taustalla on huoli taloudesta. Kunnallisen palvelutuotannon kokonaisuutta ja sen tarvitsemaa henkilöstömäärää pitää voida arvioida nykyistä laajemmin. Määräaikaisuuksiin on yritetty puuttua ohjeistuksella jo useiden vuosien ajan. Suuriin hallintokuntiin, joissa tarvitaan paljon sijaisia, on rakennettu varahenkilöjärjestelmä lyhyitä sijaisuuksia varten. Määräaikainen palvelussuhde on aina poikkeus. Sen käyttäminen on säädelty työsopimuslaissa työsuhteiden osalta ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta virkasuhteiden osalta. Jokaisen esimiehen, joka tekee määräaikaisen sopimuksen, tulee olla tietoinen sopimuksen velvoittavuudesta. misiän nousuun vaikuttaa myös vuosittain vähenevät alemmat ammatilliset eläkeiät. Työhyvinvoinnissa parantamista Viime vuoden loppupuolella toteutettu työhyvinvoinnin tilaa selvittävä kyselytutkimus antaa paljon tietoa yksiköiden tilanteesta. Monessa suhteessa suunta on ollut positiivinen edelliseen kyselyyn verrattuna. Keskimääräinen työntekijä: 48,2-vuotias nainen Henkilöstön keski-ikä on lievässä laskussa, mikä johtuu uusista rekrytoinneista. Vuoden 2005 eläkeuudistus on kasvattanut yli 60-vuotiaiden osuutta. Joustavaa eläkkeelle lähtemistä on käytetty vuosi vuodelta hieman enemmän. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on hieman noussut. Se oli viime vuonna 63,5 vuotta. Tätähän suomalaisessa yhteiskunnassa tavoitellaan! Vanhuuseläkkeelle siirty- Paljon on kuitenkin parantamisen varaa. Hyvä työyhteisö on kaikkien asia. Ollaan reiluja, ei kiusata eikä näristä turhista. Työkaverista ei puhuta pahaa selän takana. Autetaan miestä ja naista mäessä, ja ollaan ihmisiksi. Sairauspoissaoloissa Pori on edelleen kunta-alan keskiarvossa. Niiden vähentämistavoite on luonnollinen. Henkilöstöraportti on hyväksytty henkilöstöjaostossa Se on luettavissa Patarummussa. Teksti Helena Metsälä Kuva Kristiina Seppä Kilpailu kaikille työyhteisöille Haastamme uudistumaan Kaupunkitason yhteistyötoimikunta on kokouksessaan hyväksynyt Uudistuva työyhteisö -kilpailun käynnistämisen Porin kaupungin työyhteisöjen kesken. Kilpailun tavoitteena on innostaa työyhteisöt toteuttamaan työssä muutoksia, joilla on vaikutusta työn tuloksellisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Uuden luominen perustuu vanhasta oppimiseen. Uudistumisessa on kyse toimimattomista ajattelu- ja toimintatavoista vapautumisesta sekä työyhteisö- että yksilötasolla. Uudistuvan työyhteisön tunnistaa siitä, että siellä vallitsevat hyvät työyhteisötaidot sekä kyselevä ja avoin keskustelukulttuuri. Kaikkien mielipiteitä kuunnellaan ja huolehditaan ihmisten jaksamisesta, osaamisesta ja sitoutumisesta. Innostava, uudistuva ja hyvinvoiva työyhteisö luo myös hyvää työnantajaimagoa, joka tulevaisuudessa on tärkeä kilpailutekijä kaikilla toimialoilla. Vastuunotto muutoksesta ei koske vain esimiehiä, vaan uudistuminen lähtee jokaisen työntekijän halusta etsiä ja kohdata uudenlaisia tapoja perustehtävästä suoriutumiseen. Miten osallistutaan? Uudistuva työyhteisö kilpailuun voivat työyhteisöt osallistua kuvaamalla vapaamuotoisesti työyhteisössä toteutettuja kehittämistoimenpiteitä: mitä tavoiteltiin, mitä tehtiin, ketkä osallistuivat, mitä saavutettiin. Palkittava työyhteisö valitaan vuoden lopulla. Esitykset on toimitettava mennessä henkilöstöpalveluihin Patarummusta löytyvällä lomakkeella. Tunnustuspalkinnosta päättää kaupunkitason yhteistyötoimikunta vuoden viimeisessä kokouksessaan. Mistä palkitaan? Uudistuva työyhteisö -palkinnon voi hakemuksesta saada Porin kaupungin työyhteisö, joka on kehittänyt toimintaansa pitkäjänteisesti, tuloksellisesti ja taloudellisesti Porin kaupungin arvojen ja strategian suuntaisesti. Kehittämistyö on voinut jatkua jo vuosia, mutta vasta nyt tuloksia alkaa näkyä. Palkinnon arvo on euroa. Se on tarkoitettu käytettäväksi työyhteisön työhyvinvointi-päivän kustannusten kattamiseen tai työyhteisön yhteisen, vapaa-aikaan sijoittuvan tyhy-tapahtuman toteuttamiseen. Arviointikriteerit: Osallistuvuus: koko työyhteisön aktiivinen osallistuminen muutoksen toteutukseen. Innovatiivisuus: työyhteisössä tehdään asioita uudella, entistä toimivammalla tavalla. Vaikuttavuus: toiminnan tuloksena työyhteisön palvelut ovat parantuneet tai on saatu aikaan kustannussäästöjä. Yleistettävyys: muut työyhteisöt voivat ottaa mallia palkitun yksikön toiminnasta. Lisätietoja hakuprosessista ja palkinnosta voi kysyä henkilöstöpalveluista. Teksti Riitta Saarinen Kuva Kristiina Seppä

4 4 Henkilöstöasioita Talousarvio kokoon uusin eväin Porin kaupungin talousarvio vuodelle 2013 on parhaillaan työn alla. Kaupungin tärkeimmän asiakirjan laatiminen ei ole mikään läpihuutojuttu vaan vaatii, jos ei nyt ihan verta, hikeä ja kyyneleitä, niin ainakin satoja työtunteja ja lukuisia palavereita. Missä vaiheessa budjetin valmistelu tällä hetkellä on, Porin kaupunginkamreeri Tuomas Hatanpää? Keräämme talousarvion pohjaksi tietoa hallintokuntien alustavista määrärahatarpeista. Saatujen tietojen perusteella teemme täällä Talouspalveluissa ennustelaskelmia, joissa otetaan lisäksi huomioon myös yleinen kustannuskehitys, valtionosuudet ja verotuloennusteet. Miten talousarvion laadinta tästä etenee? Taustatyön jälkeen hallintokunnat saavat meiltä määrärahakehykset, joiden perusteella he laativat omat esityksensä, jotka lautakunnat ja johtokunnat käsittelevät elokuun aikana. Näiden perusteella kaupunginjohtaja tekee budjetista oman esityksensä kaupunginhallitukselle. Sieltä esitys etenee kaupunginvaltuustoon, toivottavasti jo marraskuussa. Porin kaupunki uudistaa parhaillaan talousarvioprosessiaan, mistä tässä on kysymys? Tietojen hankkiminen hallintokunnilta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on juuri osa tätä uudistusta. Käynnissä on myös talousarvion laadinnassa käytettävän tietojärjestelmän uusiminen yhteistyössä Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n kanssa, joten on luontevaa miettiä myös budjetin käytännön toteutusta uudelta pohjalta. Pyrimme saamaan aikaan mahdollisimman realistisen budjettiesityksen hyvissä ajoin, jotta syksyllä käytävät kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyt sujuisivat kivuttomammin. Pelkkä prosessien uudistaminen ei varmaankaan riitä, jos halutaan saada kaupungin talous tasapainoon. Määrärahapainotteinen ajattelutapa on kaiketi tullut tiensä päähän? Ei riitä ei. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei voi enää lähteä siitä, että hallintokuntien määrärahat vain kasvavat vuosi vuodelta. Ajattelutavoissa on myös tapahduttava muutos joka tasolla. Hallintokunnissa pitäisi nyt tarkasti miettiä tehdäänkö oikeita asioita, miten niitä tehdään ja millä hinnalla. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi on myös mietittävä onko järkevää tuottaa palvelut itse vai hoitaa ne ostopalveluina. Talousarviouudistukseen sisältyvällä suoritebudjetoinnin käyttöönotolla pyritään ohjaamaan juuri näitä asioita. Kuntatalouden tulevaisuudennäkymissä ei ole kehumista. Valtionosuudet pienevät ja verotuloennusteet eivät lupaa hyvää. Onko tilanne mahdoton? Ei nyt ehkä mahdoton, mutta erittäin haastava. Kaupungin velkaantuminen jatkaa kiihtymistään edelleen vuosi vuodelta, mikäli kustannusten kasvua ei saada hillittyä. Itse asiassa kunnallisveroprosentin korotuspaine on myös Porissa koko ajan valtava. Tarvitsemme tähän kaupunkiin yhdessä tekemisen meininkiä. Hallintokuntien omiin poteroihin jumittuminen ja toisten hallintokuntien syyllistäminen ei ole kenenkään etu. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Heli Koskela Porin kaupunki, savuton työpaikka Kaupunginhallitus on asettanut tavoitteeksi, että kaikki kaupungin työpaikat ovat savuttomia vuoden 2012 loppuun mennessä. Savuttomassa työpaikassa tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisä- ja ulkotiloissa tupakkalain edellyttämällä tavalla tupakointi on kielletty myös työnantajan hallinnoimissa työkoneissa ja autoissa työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu huomaamattomasti ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin tupakointi on kielletty työaikana edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia työpaikalla ei myydä tupakkatuotteita työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa työnhakuilmoituksissa ilmoitetaan työpaikan olevan savuton Lainsäädännölliset perusteet savuttomalle työpaikalle Työpaikan savuttomuutta säätelevät tupakkalaki, valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta, työturvallisuuslaki, terveydensuojelulaki ja työterveyshuoltolaki. Työtä, työssäoloa ja työaikaa koskevat velvoitteet määräytyvät myös lakien, säädösten ja virka- ja työehtosopimusten perusteella. Pitkä siirtymäaika Päätös savuttomista työpaikoista vuoden 2012 loppuun mennessä tehtiin henkilöstöjaoston esityksestä kaupunginhallituksessa Asiaa valmisteltiin vuoden 2006 aikana kaupunkita- son yhteistyötoimikunnassa. Sekä johto että työntekijät sitoutuivat asetettuun tavoitteeseen. Savuton työpaikka tehdään yhdessä Savuttoman työpaikan toteutuminen perustuu yhteiseen tahtotilaan. Tupakoinnin lopettaminen edistää terveyttä ja savuton työpaikka on kiinteä osa työhyvinvointia. Työpaikan savuttomuus on koko työyhteisön etu. Työnantajalla on aina ensisijainen vastuu siitä, että lain nojalla annettuja tupakointikieltoja noudatetaan työpaikalla. Myös henkilöstöllä on oikeus ja velvollisuus ystävällisesti muistuttaa työtovereitaan tai asiakkaita savuttomasta työpaikasta. Savuttomuus hallintokunnissa Useat hallintokunnat ovat jo laatineet kaupunginhallituksen päätöksessä vaaditun toimintaohjelman. Perusturvan toimintaohjelma kattaa sekä henkilöstön että asiakkaiden sitouttamisen savuttomuuteen. Toimintaohjeessa on myös esimiesten käyttöön tehdyt menettelytapaohjeet savuttomuuden puheeksi ottamiseksi, tukemiseksi ja valvomiseksi. Vapaa-aikavirastossa on savuttoman työpaikan ohella valmisteltu liikuntapaikkojen, nuorisotilojen ja katsomoiden savuttomuutta. Koulutusvirasto on kieltänyt tupakoinnin päiväkotien ja koulujen kaikissa sisä- ja ulkotiloissa. Hallintokunnissa on myös perustettu työryhmiä savuttomuuden edistämiseksi. Yhteistyötoimikunnat ovat kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti käsitelleet savuttoman työpaikan toteuttamista. Henkilöstöpalvelut on käynnistänyt valmistelut, jotta savuttomuudesta saadaan virallinen päätös. Teksti Ulla Roininen Kuva Antero Saari

5 Tietokoneen käyttäjä, ole hereillä Isoja muutoksia tulossa! Monien tietokoneille ilmestyy lähitulevaisuudessa uuden näköinen Windows, Word, Excel. Patarummun ulkoasu ja sisällöntuottamistapa uudistuu. Sähköpostijärjestelmän vaihtokin on näköpiirissä. Porin kaupunki on tehnyt Microsoftin (MS) kanssa sopimuksen, jonka turvin saamme päivittää koneisiin uudet versiot ohjelmista. Ohjelmien käytettävyyttä on parannettu ja ominaisuuksia on uudistettu. Lisäksi ohjelmien keskinäinen yhteiskäyttö helpottuu. Wordiä itsenäisesti. Uusissa koneissa on Office Jos tarvitset sen jo aiemmin, kysy asennusta helpdeskistä. Tiimi pois, Outlook tilalle Uuden officen koulutusta heti Word, Excel ja PowerPoint kuuluvat MS Office-pakettiin. Nykyisellä Office-versiolla 2003 saa jo avattua uudempia Office-tiedostoja. Office 2010 poikkeaa aika paljon ulkonäöltään Office 2003:sta. Käyttöön on tullut uusi tapa käsitellä asiakirjaa, valintanauha eli kuvakkeiden rivistö. Toimintojen löytäminen vaikuttaa ensituntumalla hankalimmalta asialta uudessa versiossa. Jo lyhyt harjoittelu auttaa löytämään toiminnot. It-palvelut aloittaa Office kurssit tänä keväänä. Koska KuntaToimistossa otetaan käyttöön Word 2010 heti alkusyksyllä, KuntaToimisto-käyttäjien kannattaa hakeutua kurssille tai opetella Nykyisen sähköposti- ja kalenterijärjestelmämme, Tiimin, vaihdon suunnittelu on aloitettu. Uuden sähköpostijärjestelmän nimi on Exchange ja käyttäjät lukevat Exchangessa olevia postejaan joko Outlookilla tai Outlook Web App sovelluksella internetselaimella. Kun siirrymme Exchangeen, Tiimi on vielä käytössä vuoden verran. Exchangen käyttö alkanee vuodenvaihteen tienoilla. Ensi syksyn aikana tutkitaan eri vaihtoehtoja, miten Tiimistä säilytettäväksi halutut viestit talletetaan. Windows 7 on tulossa tietokoneisiin. Kouluttajat Suvi Soukki-Laine ja Päivi Ahola pitävät windowsin vaihtoa kuin ikkunoiden pesuna: uudet kirkkaat ikkunat (=windows) tulevat esiin. Hallintokunnat siirtyvät uuteen järjestelmään vaiheittain. Siirtovaiheessa jakelulistojen, ryhmien ja resurssikalentereiden käytössä vaaditaan tarkkuutta, koska käyttäjät voivat käyttää eri järjestelmää. Kukin voi osaltaan valmistautua vaihtoon siivoamalla postilaatikkoaan: poistamalla kaikki tarpeettomat ja laittamalla kansioihin säilytettävät viestit. Patarumpu uudistuu Patarummun rakenne ja ulkoasu uudistetaan. Jokaisella hallintokunnalla tulee olla Patarummussa vähintään yhteystiedot, toimipisteet ja lyhyt kuvaus. Hallintokuntien sivujen päivittäjät määritellään ja koulutetaan. Patarumpu käyttää SharePoint-ohjelmaa, josta tulee uusi versio kesän aikana. Patarummun päivittämisen oppimista auttaa se, että on tutustunut uuteen Officeen. Sivujen käsittely on samankaltaista. Muutoksista ja aikatauluista tiedotetaan Patarummussa. Lisäksi Patarumpuun tulee materiaalia itseopiskelua varten. Käytä niitä hyväksesi ja seuraa säännöllisesti, mitä asiasta kirjoitetaan. Teksti Kaija Laurila Kuvat Antero Saari Hyvä työ, hyvä tule, hyvä mieli Satakunnan Työterveyspalvelujen painopisteet: 1. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat (tule) Tarvitaan: terveysongelmien hoitamista ohjausta ja seurantaa omaa kiinnostusta liikuntaa työfysioterapeutin kartoitusta ja tukea Työfysioterapeutin tekemät testit, liikuntaneuvonta, työlähtöinen ryhmätoiminta ja kampanjointi sekä yksilöllinen työliikkeiden ohjaus työpaikalla auttavat pääsemään hyvään tulokseen. Esimiehen antama perehdytys ja tarvittaessa varhaisen tuen tarjoaminen. Työtä järjestelemällä voidaan parantaa tuki- ja liikuntaelinten työkykyä. Työhyvinvointi paranee, vaikka ongelmia saattaa edelleen olla. 2. Mielenterveys Tarvitaan: työyhteisön tukea ja hyvää esimiestyötä yhteistyötä ja vuorovaikutusta työn mielekkyyden löytämistä oman mielen joustavuutta työterveyspsykologin kartoitusta ja tukea Toivomme, että jokainen voisi olla työssä hyvällä mielellä. Mielekäs työ on sellaista, jonka kokonaisuuden voi hahmottaa, johon voi vaikuttaa ja jossa kokee saavansa arvostusta työntekijänä. Tärkeää on, että työtä johdetaan hyvin ja oikeudenmukaisesti, ja että työyhteisö tukee jokaista jäsentään. Työterveyshuollon asiakastiimi hoitaa työelämän tahdissa uupuneita uuteen alkuun. Hyvä työ tukee terveyttä. Hyvän työn rakentamiseen tarvitaan esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Teksti Tuula-Maria Asikainen Kuva Kristiina Seppä

6 6 Porin kansallinen kaupunkipuisto Porilaisten urbaani ja vehreä olohuone Suurin osa porilaisista käyskentelee tietämättään Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Äkkiseltään voisi ajatella, että kaupunkipuisto rajautuu vain Kirjurinluotoon, mutta siihen kuuluu myös kaupunkikeskustaa, Isomäen urkeilukeskus ja paljon muuta. Porin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu 6. toukokuuta Puisto on kymmenen neliökilometrin laajuinen, monipuolinen yhdistelmä luontoa ja kulttuuria. Alueella voi nauttia laajoista viheralueista, arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja puistoarkkitehtuurista. Henkistä ja fyysistä hyvinvointia Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna Suunnitelman tavoitteena on puiston viherrakenteiden jäsentäminen, vahvistaminen ja eheyttäminen sekä visuaalisen laadun parantaminen koko puiston alueella. Suunnitelma korostaa myös kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimista, vapaa-ajanalueiden ylläpitämistä ja parantamista sekä luontoalueiden säilyttämistä mahdollisimman luonnonmukaisina. Kaupunkipuiston tavoitteena on tarjota asukkaille ja vieraille kiin- nostavia paikkoja, esteettisiä, sosiaalisia ja henkisiä kokemuksia sekä vahvistaa porilaista identiteettiä. Puistoalue on myös tervehdyttävä arkipäivän terveysliikuntakohde, painottaa kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä. Alueen monimuotoisuus tekee Porin kaupunkipuistosta ainut- Tää o mee syrän ja keuhkot laatuisen koko Suomessa. Porin kansallisen kaupunkipuiston erikoispiirteitä ovat historiallinen puistoarkkitehtuuri, ristikkäispuistojen kokonaisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja mustavarisyhdyskunnat. Kaupungin kehityksestä kertovat vanhat teollisuusympäristöt. Porin lisäksi kansallisia kaupunkipuistoja on Hämeenlinnassa, Heinolassa, Hangossa ja Porvoossa. Montaa sorttia Porin kansallisessa kaupunkipuistossa on kolme erilaista aluekokoisuutta: Luotojen alue, kaupunkikeskusta ja Porin metsä ja urheilukeskuksen alue. Luotojen alueeseen kuuluvat Kokemäenjoen suisto, Kirjurinluoto, Polsanluoto, Liljaluoto, Hanhiluoto, Kvistiluoto ja Hevosluoto. Luodot ovat osa Suomen edustavinta suistomuodostumaa, joka on Pohjoismaiden laajin. Kaupunkikeskusta koostuu Pohjois- ja Etelärannan alueista, Kivi-Porista ja ristikkäispuistoista. Kaupunkikeskustaan kuuluvat myös uusi ja vanha hautausmaa arvorakennuksineen, koulukorttelien ja rautatieasemien alueet sekä valtatie 2:n alittava Porttaali. Porin metsän ja urheilukeskuksen alueella ovat Isomäki, Porin metsä, urheilukeskus, maauimala ja stadion. Porilaiset voivat syystä olla ylpeitä omasta kansallisesta kaupunkipuistostaan, jossa puistot, metsät, kosteikot ja muut luontoelämykset ovat kävelyetäisyydellä kaupunkikeskustasta, kehuu Mäkelä. Lisätietoa Porin kansallisesta kaupunkipuistosta löytyy internetistä, osoitteesta Lähde Porin kansallinen kaupunkipuisto hoito- ja käyttösuunnitelma Opastusta kaupunkipuistossa Tekstit Tarja Tiilimäki Kuvat Porin kaupunkisuunnittelu Porin kansallisen kaupunkipuiston hahmottaminen helpottuu huomattavasti, kun 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi eri puolille puistoa asennetaan opastauluja ja kylttejä. Kaupunkikuvaan ilmestyy kevään ja kesän aikana opasteita eri käyttötarkoituksiin. Järeimmät maahan asemoitavat opasteet on valmistettu säänkestävästä ja ruostesuojatusta teräksestä eli corten-teräksestä. Näissä suurissa opastauluissa, joita on kahdeksan, kerrotaan yleisesti kaupunkipuistosta. Ne asennetaan Kirjurinluotoon, Pohjoisrantaan, Eetunaukiolle, Rautatieasemalla sekä Urheilukeskuksen ja Porin metsän alueille. Kooltaan pienempiä A3-kokoisia opastauluja, joissa on yksityiskohtaisempaa tietoa eri kohdealueista, asennetaan Pohjoisrantaan, Raatihuoneenpuistoon, Puistoakselille, Vanhalle hautausmaalle, Riihikedon koulukortteliin ja Porin metsään. Raatihuoneen puiston kyltissä kerrotaan puiston historiasta. Corten-kyltit on suunnitellut porilainen muotoilutoimisto apdesign Oy. Pyöreitä opaskylttejä kiinnitetään kolmisenkymmentä jo olemassa oleviin opasviittoihin. Näissä kylteissä on Porin kansallisen kaupunkipuiston logo valkoisella, vihreällä pohjalla. Lisäksi kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset ja rakenteet varustetaan A4-kokoisilla seinälaatoilla, joissa kerrotaan kohteen historiasta ja rakennustaiteellisesta merkityksestä. Tällaisen laatan voi havaita vaikkapa Keski-Porin kirkon, Junneliuksen palatsin eli kaupungintalon Hotelli Otavan tai vanhan kaupunginsairaalan seinästä. Kaupunkipuiston opasteet on valmistettu Porin Terästyö Oy:ssä ja Laatukilpi Oy:ssä. Opastaulujen suunnitteluun on saatu EAKR -hanketukea Satakuntaliitolta.

7 Porissa ponnisteltavaa Netistä on tullut nykynuorille arkinen työkalu niin tiedon etsimiseen kuin ystävyyssuhteiden ylläpitoon. Tietotulvan ehkäisemiseksi nuorten tulee saada enemmän tietoa netin käyttöön liittyvistä riskeistä. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen laitoksen professori Reijo Kupiaisen mielestä nettiä koskevat asenteet ja käytännöt vaihtelevat sukupolvittain. Hänen mukaansa netistä on muodostunut luonnollinen osa nuorten arkea. Enää ei erotella online ja offlinekeskusteluja, koska netin käytöstä on muodostunut elimellinen osa arkipäiväistä toimintaa. Samalla tietynlainen tietoisuus on kasvanut ja varovaisuuttakin löytyy jollain asteella. Lisää tietoa nuorille ja aikuisille Kupiaisen mielestä nuoret eivät kuitenkaan saa tarpeeksi tietoa netin käyttöön liittyvistä riskeistä. Kouluista saatu tieto on opettajaja koulukohtaista, kun kyseinen aihe ei kuulu varsinaisesti yhdenkään aineopettajan alueelle. Kupiaisen mukaan mediakasvatusta tulisi lisätä sekä koulussa että kotona. Vanhempien saama tieto on osittain myös oman intressin varaista. Tiedon määrä riippuu siitä, kuinka paljon he itse etsivät tietoa ja keskustelevat asioista lastensa kanssa, Kupiainen lisää. Kupiainen kertoo, että tutkimuslähtöisesti käyttäjän heikoin kohta löytyy taidoista. Esimerkiksi sosiaalisen median erilaisten asetusten ja ympäristön muuttuessa tietojen hallitseminen ei ole itsestään selvää. Kouluissa 1500 konetta Hallintopäällikkö Esa Kohtamäki koulutusvirastosta on samaa mieltä Kupiaisen kanssa. Parantamisen varaa löytyy, vaikka asiassa edetäänkin opetussuunnitelman mukaisesti. Kohtamäen mukaan tulevaisuus vaatii mediataidon lisäämistä huomattavasti. Kyseessä on uusi kansalaistaito, jonka merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Maailma on täynnä tietoa, mutta sen jalostaminen käyttökelpoiseksi ja lähdekritiikin ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita. Kohtamäki kertoo, että Porin koulujen 1500 tietokoneen käyttö voidaan rajoittaa niin, että tietyille sivuille ei ole mahdollista päästä. Kyseinen toimenpide ei kuitenkaan ole aukoton. Taas palataan lähdekritiikin tärkeyteen. Ei saa uskoa kaikkeen, mitä netistä löytää. Siinä missä Kupiainen listaa taidot nuorten suurimmaksi ongelmaksi koskien netin käyttöä, mainitsee Kohtamäki rinnalle ajankäytön. Nuorten päivittäin viettämä aika näyttöpäätteiden edessä kasvaa koko ajan. Sosiaalisia verkkoja voidaan toki ylläpitää, mutta huolestuttavaa on, jos liikunta ja muu elämä jäävät tämän takia vähiin. Teksti Kalle Aaltonen Kuva Kristiina Seppä Uudet tilat parantavat Porin päiväkotitilannetta Poriin on suunnitteilla kolme uutta päiväkotia. Ensimmäinen niistä rakennetaan veturitallien maisemaan Veturitallin- ja Muistokadun kulmaan. Kiireisimpänä syynä uusille tiloille on Itätullin päiväkoti, jonka kaupunki on myynyt pois. Muita syitä ovat esimerkiksi joidenkin päiväkotien huonokuntoisuus ja kustannuskysymykset. Myös perhepäivähoitajien sitominen työaikalakiin tuo tarvetta lapsien väliaikaiseen sijoittamiseen päiväkoteihin. Veturitallin päiväkoti valmistunee vuonna Siihen asti saamme käyttää vanhoja tiloja, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Ritva Välimäki. Kaksi muuta suunnitteilla olevaa päiväkotia tulevat Pohjois- ja Länsi-Poriin. Kaikki tulevat päiväkodit ovat suuria. Osastoja kussakin on seitsemän ja lapsia mahtuu jokaiseen noin 130. Minulle on kauhisteltu, miksi lapset laitetaan näinkin isoihin laitoksiin. Totuus on, että tämän kokoiset päiväkodit pystyvät palvelemaan kaikkia osapuolia parhaalla tavalla. Veturitalliin siirtyy ympärivuorokautinen hoito. Kun työntekijöitä on samassa paikassa paljon, pystytään paremmin joustamaan hoitajien määrissä ja aikatauluissa eikä tarvita sijaisia niin nopeasti kuin pienemmissä yksiköissä, Välimäki perustelee. Kaupunki säästää myös lopettamalla vähitellen ryhmäperhepäiväkotien toimintaa, sillä se on kallein hoitomuoto. Lapset sijoitetaan päiväkoteihin. Poriin halutaan lisää yksityistä päivähoitoa, jolle tulisi ohjata yksityisen hoidon kuntalisää. Tällä hetkellä tukea annetaan vain alle kolmevuotiaille lapsille. Toivoisin, että tuki voitaisiin suunnata kaikille alle kouluikäisille. Arkkitehti asiakkaan kumppanina Veturitallin päiväkodin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Porin Teknisen palvelukeskuksen talonsuunnittelu. Se on suunnitellut useita päiväkotiprojekteja, joista uusimpia ovat Pääskylinnan ja Päärnäisten päiväkodit. Veturitallin päiväkodin keskusportaan viereen harkitaan viherseinää. Kuvassa Biolan Oy:n toimiston seinä Eurassa. Kuva: Pentti Klemetti 3D-ohjelmalla tehty suunnitelma Veturitallin päiväkodista lounaasta päin. Suunnitelma on kehitysvaiheessa ja muun muassa aukotuksen suunnittelu on kesken. Kuva: Janne Tulla Suunnittelemme rakennusta yhteistyössä Koulutusviraston ja Palveluliikelaitoksen kanssa. Yhteistyöllä saamme heidän ammattiosaamisensa kytkettyä lopputulokseen, kaupunginarkkitehti Pentti Klemetti kertoo. Arkkitehdin työtä Veturitallin päiväkodin parissa rajoittaa tarkka budjetointi, tontti ja ennalta jo hänelle annettu tilaohjelma. Veturitallin päiväkoti on pakko suunnitella kaksikerroksiseksi. Muuten lapsille ei olisi jäänyt pihatilaa ollenkaan. Tarvitaan myös työntekijöiden parkkialue ja pysäköintitilaa lapsiaan tuoville ja hakeville vanhemmille. Tavoitteena on saada aikaan turvallinen, terveellinen ja viihtyisä päiväkoti, Klemetti hymyilee. Teksti Kristiina Seppä

8 8 Esteetön ympäristö on kaikkien etu Pori ja SAMK tiiviissä yhteistyössä Viime aikoina mediassa on ollut kuvia Yyterin rannoilla liikkuvista suuripyöräisistä pyörätuoleista tai purjelaudoista, joilla voi surffata istuen. Esillä on ollut Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) esteettömyystyö. Työtä on tehty SAMKissa pääasiassa hankkeina useita vuosia. Osa esteettömyystyötä on Kaikkien Yyteri -toimintamalli, jota on luotsannut lehtori Kati Karinharju. - Tavoitteemme on, että toimintarajoitteisilla henkilöillä olisi myös täydet mahdollisuudet osallistua vapaa-ajan harrastustoimintaan, Karinharju toteaa. Soveltavan vesi- ja luontoliikunnan tapahtumissa on päässyt tutustumaan erilaisiin liikuntalajeihin, kuten purjelautailuun, melontaan, purjehdukseen ja golfiin. Porin kaupungin vapaa-aikavirasto on osallistunut Yyterissä järjestettäviin tapahtumiin joka vuosi. - Esteettömyystietoisuus lisääntyy parhaiten yhteisten tapahtumi- Tähän kokonaisuuteen liittyy asiamiestoimintojen keskittäminen. Esteettömyyteen, vammaisasioihin, maahanmuuttoon, kolmannen sektorin yhteistyöhön ja yhdenvertaisuuteen liittyvät osaaen ja konkreettisten esimerkkien kautta. Vaikka esteettömyydestä puhuttaessa esiin nousevat usein kärkiesimerkit, kuten pyörätuolilla liikkuminen, on esteettömyys ehdottomasti kaikkien etu, kertoo hankkeen projektityöntekijä Riikka Tupala. Kaupunki tyytyväinen yhteistyöhön Hankkeet ovat olleet mukana myös kaupunkisuunnittelun SU- RE-hankkeen tukiryhmässä antamassa esteettömyysnäkökulmaa Karjarannan alueen kehittämiseen. - SAMK on kansallinen edelläkävijä esteettömyysasioissa, joten sieltä on löytynyt meille luontevat yhteistyökumppanit. Jatkossa tulemme tarkentamaan koulutusorganisaation ja kunnan vastuualueita ja työnjakoa, kertoo Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro. Aro on laatinut selvitysraportin Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvi- en kehittämisresurssien ja prosessien yhteen kokoaminen, jonka pohjalta selvitellään jatkotoimenpiteitä. misresurssit tulisi saada yhteen. - Suurimmissa kaupungeissa on jo perustettu esteettömyys- ja vammaisasiamiehen toimia. Myös Porin kaupungilla selvitellään, voisiko esteettömyys-, vammais-, ja yhdenvertaisuusasiat kuulua jonkun henkilön toimenkuvaan. Teksti Inna Saarinen Kuva Riikka Tupalan arkisto Kaikkien Yyteri -toimintamalli voitti maailmanlaajuisen Design For All -kilpailun omassa kategoriassaan. Kuvassa palkitut Riikka Tupala ja Kati Karhinharju. Design For All -palkinto Kaikkien Yyterille ESR-rahoitteinen INNOKE-hanke (Innovaatioympäristön edistämisellä - energiaa, älykkyyttä, kilpailukykyä ja yhteistyötä) on käynnissä lokakuusta 2011 joulukuuhun 2013 asti. Esteettömyysteeman lisäksi hankkeeseen kuuluvat aurinkoenergiateema sekä laskennallisen älykkyyden teema. Hankkeeseen liittyvä Kaikkien Yyteri -toimintamalli voitti maailmanlaajuisen Design For All -kilpailun omassa kategoriassaan. Kilpailuun osallistui 60 projektia 17 maasta. Design for All -säätiö palkitsee vuosittain ympäri maailman erilaisia toimijoita, jotka edistävät tasa-arvoista osallistumista ja elämää. Lisätietoja: Kaiken kattava turvallisuusalan verkosto Turva Pro kokoaa turvallisuusalan moniulotteisen tutkimuksen ja osaamisen saman portaalin alle. Turvallisuusalaa liittyvää tutkimusta ja koulutusta toteutetaan Suomessa paljon. Alan hajanaisuuden takia turvallisuuden eri osa-alueiden tutkijat ja osaajat eivät kuitenkaan ole aina tietoisia toistensa tekemisistä. Pitkällisen kehityksen tuloksena syntyneen Turva Pro -verkoston tavoitteena on koota yhteen turvallisuusalan tutkijat, kouluttajat sekä yritykset. Tarve yhteiselle ja alaa kehittävälle työkalulle on suuri. Ideana on, että verkosto tuottaa turvallisuusalalle tutkimusta, täydennyskoulutusta sekä mahdollista vuoropuhelua turvallisuusalan toimijoiden kesken, sanoo Edupointin Minna Haapakoski. Porin yliopistokeskuksen johtaja Harri Peltoniemen mukaan yliopistokeskuksella on hankkeen kannalta merkittävä rooli korkeakoulutasoisen turvallisuusalan koulutuksen ja tutkimuksen koordinaattorina. Yliopistokeskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää yhteistyöverkostoa. Yliopistokeskuksen merkittävänä yhteistyökumppanina toimii Länsi-Suomen Pelastusharjoitussäätiö ja sen Porissa sijaitseva pelastusharjoituskeskus. Esimerkiksi tulevana kesänä järjestetään valtakunnallinen turvallisuusseminaari, joka järjestetään pelastusharjoituskeskuksen alueella. Sisäministeri Päivi Räsänen on yksi tilaisuuden puhujista, Peltoniemi lisää. Verkosto tuo tutkijat yhteen Haapakoski kertoo esimerkkitilanteen, jossa yliopistolta löytyy jokin alaan liittyvä tutkimusidea. Verkoston kautta selviää, onko aiheesta tehty aiemmin tutkimuksia tai onko aihe kiinnostanut jotakuta, mutta eri näkökulmasta. Verkosto mahdollistaa myös poikkitieteellisen tutkimuksen ja monialaisten tutkimusryhmien kokoamisen. Samalla saatetaan välttyä myös päällekkäistutkimuksilta, Haapakoski jatkaa. Portaali kokoaa informaatiota yhteen paikkaan. Me emme itse niinkään tuota tietoa, vaan keräämme eri turvallisuusalan aiheista tehtyjä tutkimuksia ja teemme pääsyn niihin helpoksi, oli tutkimus sitten tehty missä yliopistossa tahansa, lisää suunnittelija Petri Linna. Tietoa keskitetysti Turvallisuusalalla tieto on hajallaan myös maantieteellisesti. Yksi Turva Pron merkittävistä eduista on se, että palvelu toimii internetissä, mahdollistaen helpomman tiedonkeruun sekä käyttäjien verkostoitumisen. Palvelun tavoitteena on myös harventaa termisanaston viidakkoa. Termistöön törmää aina ensimmäisenä. Puhutaan samasta asiasta, mutta eri sanoin. Kun ollaan yhdessä keskitetyssä paikassa, niin termistökin pystyy tavallaan yhdentymään, Linna huomauttaa. Turva Pro on yleisölle avoin, mutta palvelua ei olla vielä lähdetty markkinoimaan. Muutamien esittelyjen perusteella idea on kuitenkin ollut varsin pidetty. Erityisesti tiedon kerääminen keskitetysti on Linnan mukaan saanut kiitosta. Samanlaista palvelua vastaavassa mittakaavassa ei tiettävästi löydy mistään muualta Suomessa. Verkosto käynnistyy virallisesti tulevana syksynä, jota ennen portaalia kehitetään alan asiantuntijoiden avulla käyttäjäystävällisemmäksi. Olemme pyrkineet tuottamaan portaaliin mahdollisimman paljon erilaisia alaan liittyviä palveluita. Aika näyttää, mitkä lähtevät elämään ja mitkä kuolevat pois, Linna kiteyttää. Teksti Kalle Aaltonen Kuva Antero Saari

9 Iäkkäät ihmiset testaavat uutta teknologiaa Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa Porin perusturvan henkilökunta ja ikäihmiset ovat testanneet uusinta teknologiaa. Uudenlaista yhteistyötä ovat tehneet kunnat, ikäihmiset ja yritykset. Living lab Käyttäjälähtöinen tutkimuskonsepti, jossa ovat mukana sekä julkisten ja yksityisten tahojen ihmiset. Toiminnassa yhdistyvät samanaikaisesti tutkimustoiminta ja innovatiiviset prosessit. Martta Mäki ja kodinhoitaja Sirpa-Liisa Ågren testasivat Tunstall Oy:n turvapuhelinjärjestelmään integroitavia kaatumishälyttimiä. Living lab -hankkeen avulla on haluttu löytää ikäihmisille, varsinkin muistisairaille soveltuvaa hyvinvointiteknologiaa, jotta he voisivat pärjätä mahdollisimman pitkään kotona. Toimivalla ja helppokäyttöisellä teknologialla voidaan tukea ikäihmisen kotona asumista sekä helpottaa myös hoitohenkilöstön työtaakkaa, korostaa projektipäällikkö Ulla-Maija Leppäkoski Prizztech Oy:stä. Porin seudulla iäkkäät henkilöt ovat testanneet erilaisia laitteita ja palveluita. Kokeiltavana on ollut muun muassa gsm-pohjaisia paikantavia turvapuhelimia, turvahälytysmahdollisuudella varustettuja matkapuhelimia ja sammuttava liesiturvajärjestelmä. Lisäksi testikäytössä on ollut toimintakykytestausmittaristo, kotihoidon mobiilijärjestelmä sekä liikuntaan kannustava palvelu. Ikäihmiset ovat olleet innolla mukana ja kokeneet tekevänsä tärkeää työtä, kertoo Leppäkoski. Palautteista hyötyä tuotekehitykseen Testeistä on kerätty palautetta käyttäjiltä, mutta myös heidän omaisiltaan ja perusturvan henkilökunnalta. Yritykset ovat puolestaan hyödyntäneet palautteita tuotekehityksessään. Leppäkoski pitää henkilökunnan panosta projektiin erittäin tärkeänä. Työntekijät ovat saaneet uusinta tietoa tarjolla olevista tuotteista ja palveluista. Samalla heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa jo tuotekehitysvaiheessa, käytännön kokemuksensa pohjalta. Näin tuotteista tulee aiempaa toimivampia apuvälineitä, toteaa Leppäkoski. Hoitajakutsujärjestelmä testissä Puutarhakodissa Porin Vanhustenkotiyhdistyksen omistamassa 18-paikkaisessa muistisairaiden palveluasumisyksikössä, Puutarhakodissa, testattiin hoitajakutsujärjestelmää ja siihen liitettäviä lisälaitteita. Tutustuimme järjestelmään rauhassa ja testasimme sitä arkipäivän tilanteissa kolmen kuukauden ajan. Näin meillä oli mahdollisuus löytää tarpeisiimme sopiva kokonaisuus ja vältyimme virhehankinnoilta, kertoo Puutarhakodin palvelupäällikkö Marjukka Lönnblad. Lönnblad kiittelee yhteistyötä, joka on sujunut joka suuntaan. Mielipiteitämme kuunneltiin ja asiantuntijuuttamme arvostettiin, kehuu Lönnblad. Myös Ulla-Maija Leppäkosken mukaan kaikki osapuolet ovat olleet erittäin tyytyväisiä uuteen toimintatapaan. Tietoa testattujen tuotteiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta ikäihmisille ja heidän omaisilleen, saa muun muassa Viikkarin Valkaman Ikäpisteen neuvontapalvelusta. Tuotetestauksia jatketaan uudessa Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeessa, kertoo Leppäkoski. Teksti Niina Holappa Kuva Kumppania Oy/Virpi Hautamäki Saa markkinoida Palveluliikenne on kaikkia varten Pysäköintiluvat nyt Porinasta Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. Se on suunniteltu erityisesti iäkkäiden ja liikkumisesteisten tarpeet huomioiden, mutta kyytiin voi nousta kuka tahansa. Palveluliikenteellä voi tehdä sekä kauppareissun että käynnin terveyskeskuksessa. Tahti on tavallista verkkaisempi. Reitit ja aikataulut on suunniteltu niin, että kaupungilla asiointiin jää sopivasti aikaa. Miten? Palvelubussi pysähtyy asiakkaan toivomassa paikassa reitin varrella, kunhan se on muun liikenteen kannalta turvallista. Omia erillisiä pysäkkejä ei ole. Auto pysäytetään kättä nostaen tai muulla selkeällä merkillä. Palveluliikennekoulutuksen saanut kuljettaja avustaa tarvittaessa autoon nousemisessa ja poistumisessa. Hän auttaa myös kantamusten siirtämisessä. Autossa on matalalattia ja siinä on pyörätuolipaikat, luiska sekä tilaa apuvälineille. Palvelubussit on merkitty tunnuksella P. Mitä maksaa? Palvelulinjalla matkustaminen maksaa normaalin bussilipun verran. Tällä hetkellä aikuisen kertalipun hinta on 3,20 / matka. Maksuvälineenä käyvät myös kaikki Porin paikallisliikenteen lipputyypit kuten sarjalippu ja kausilippu. Porin Perusturvan kuljetuspalveluasiakkaalla on oikeus palveluliikennekorttia näyttämällä matkustaa linjalla hintaan 1 euro / matka. Kuljetuspalveluasiakkaat saavat palveluliikenteen näyttökortin vammaispalvelutoimistosta. Palveluliikenteen käyttöoikeudesta on vääriä käsityksiä. Ikä- tai muita rajoja ei ole. Jokainen on tervetullut kyytiin. Kannattaa kertoa ystäväpiirissäkin, että Porissa on tällainen erinomainen palvelu. Palveluliikenteen reitit ja aikataulut Palveluliikennettä ajetaan viidellä linjalla P1-P5. Linjat P1 ja P4 ajavat arkipäivisin ja muut linjat vain tiettyinä päivinä viikosta. Palveluliikennelinjalla saattaa tapahtua pieniä reitti- ja aikataulumuutoksia viranomaisten luvalla. Muutoksista tiedotetaan erikseen. Tietoa aikatauluista ja reiteistä saa koteihin jaetusta paikallisliikenteen aikataulukirjasta, Porin Linjojen lipunmyynnistä Promenadikeskuksesta, internetistä (www. porinlinjat.fi) sekä Porin kaupungin vammaispalvelutoimistosta. Teksti Sanna Välimäki Kuva Antero Saari Porin kaupunki myy pysäköintilupia, joilla voi vapaasti pysäköidä myös maksullisille parkkipaikoille. Vyöhykkeestä riippuen 20 tai 40 euroa maksava pysäköintilupa ei ole ajoneuvokohtainen eikä henkilökohtainen ja luvan voi hankkia myös useammaksi kuukaudeksi kerrallaan. Lupien myynti siirtyi Porin kaupungin pysäköinninvalvonnasta Porinaan asiakaspalvelun helpottamiseksi. Porinassa pysäköintiluvat voi maksaa suoraan kaupungin kassaan joko käteisellä tai pankkien sirukorteilla. Yritysasiakkaiden laskuttaminen toimii samalla vanhalla tavalla, selventää Porin kaupungin pysäköinninvalvonnan toimistonhoitaja Liisa Piilo. Teksti Kalle Aaltonen

10 10 Työn ääniä Vaalitentin yllätys: Pori on hankala kaupunki Liikenne on turvallinen keskustelunaihe. Jopa vaikenevilla suomalaisilla on mielipide - jokaisella omanlaisensa - liikenteen ratkaisuista. Porin liikenne puhuttaa vuodesta toiseen, joskus jopa valtakunnan ylätasolla. Liikenteeseen on monenlaisia näkökulmia. Porin liikenteen taustavoimat eivät keskustelua hätkähdä tai pelkää. Kaikki mihin rahat riittävät, yritetään tehdä liikenteen sujumiseksi. Vanhan jutun mukaan tärkeää ei ole mitä puhutaan. Pääasia, että puhutaan. Harva kaupunki pääsi esille viime talven presidentinvaalin toisen kierroksen keskusteluissa. Pori sen teki. Tasavallan presidentiksi myöhemmin valitun Sauli Niinistön lausunto Porin hankaluudesta oli lohdutusta kilpailija Pekka Haavistolle, joka oli kuplallaan ajanut vastavirtaan yksisuuntaisella kadulla. Tosikoille kerrottakoon, että keskustelu oli tässä vaiheessa kevyttä ja huumorin sävyttämää. Niinistön lausunto on hyvä aasinsilta kysyä asiaa loppukesällä liikenneinsinöörinä aloittavalta Sanna Välimäeltä, onko Porin liikenne hankalaa. Moni muukin on sanonut samaa. Ei ole. Selkeä kaupunki liikkua, mutta oudossa ympäristössä on aina ongelmia. Paikalliset hallitsevat asiat hyvin, vakuuttaa Välimäki ja kysyy: kuuluuko Poria kutsua hankalaksi? Keskustelun pohja ovat juuri nuo yksisuuntaiset kadut. Niitä on yhteensä neljä kilometriä. Siltoja, ympyröitä, peltipoliiseja Kierrämme Välimäen ja Markku Setälän kanssa pienen kiepin kaupungilla. Sillat on yksi Porin pullonkaula. Tuleva liikennepomo sanoo, että ei ole esittämässä uusien siltojen rakentamista. Ruuhka-aika aamulla on kovin lyhyt. Se koskee lähinnä Ruosniemestä tulevia. Jos on liukuva työaika, ruuhkan voi välttää, arvelee Välimäki. Ajamme valtatie 8:n päähän ja Toejoen ympyrään. Se tehtiin aikanaan liian ahtaaksi, reunakivet muljahtelevat sijoiltaan. Alkuhämmennyksen jälkeen porilaiset ovat ympyränsä hyväksyneet. Ne ovat ilmeisesti fiksuinta, mitä minun aikanani kaupungin liikenteeseen on tullut, miettii Markku Setälä. Seuraaja lupaa maltillista ympyröiden rakentamista tulevaisuudessa. Ajelun aikana eri asioiden yhteydessä nousee esille yksi vanhanaikainen keksintö, raha. Tässä tapauksessa erityisesti sen puute. Porissa ympyröitä on 35, Turussa niiden rakentamista vasta aloitellaan. Molemmat insinöörit kiittelevät peltipoliiseja, joita on tällä hetkellä kahdeksan. Ne ja nopeusrajoitukset ovat elementtejä liikenneturvallisuudessa. Meillä on mahdollisuus tehdä kuusi kamerapaikkaa lisää. Nopeusrajoituksia harkitaan jatkuvasti. Hallituskadulle on tulossa 30 kilometriä tunnissa. Vt 8 on iso juttu Varsinkin pohjoisessa Porissa, mutta koko kaupungissa odotellaan porilaisessa terminologiassa Vaasan tien ratkaisuja. Epäilen, että valtion jepet eivät tiedä, minkälainen jono Söörmarkun risteyksessä on joka aamu. Setälä uskoo kuitenkin tietoa olevan. Voisiko joku käydä kuvaamassa tilanteita ja lähettää aineistoa valtion viskaaleille? Nelikaistaisen tien linjaukset on lyöty lukkoon. Se antaa mahdollisuuden maankäytön suunnitteluun, sanoo toivorikas Markku Setälä. Toinen melkein megaluokan juttu Vt 11:n jatkaminen Vt 8:lle. Optimismi ei ole korkealla insinöörien keskuudessa. Vastaukset ovat sarjaa luonnosvaiheessa, valtiolle yksi hanke muiden joukossa. Liityn jonon jatkoksi: taannoinen Kuopion reissu kertoi, että jossain on päästy ohi luonnosvaiheen. Ja vielä. Opastus on hankalaa ja tehotontakin. Teollisuutta on melkein kaupungin sydämessä, siksi Hallituskatu ja Kuninkaanlahdenkatu pysyvät keskustelussa. Helppoja ratkaisuja ei ole. Toriparkki, torin alle kaivettuna? Ei ehkä sittenkään, miinuksia on insinöörien mielessä plussia enemmän. Maan paras pyöräilykaupunki? Torin alle rakennettava pysäköintihalli ei viehätä Porin liikenneinsinöörejä. Sanna Välimäki ja Markku Setälä katsovat maan alle rakentamisen olevan turhan kallista. Ja maksajia ei ilmaannu, kaikki jää kaupungille. Pieni provosointi ei Sanna Välimäkeä ja Markku Setälää horjuta. Pori on jo Suomen paras pyöräilykaupunki, on heidän ehdoton kantansa. Väylät ovat hyvässä kunnossa, valtuusto on halunnut pyöräilyn lisääntyvän. Siis: on kaikki edellytykset lujittaa myös mielikuvamaailmassa kuvaa Porista pyöräilykaupunkina. Kuka sen tekee? Kumpikaan liikenneinsinööreistä ei kannatta täysin maksutonta joukkoliikennettä. Setälä huomauttaa kertalipun olevan tällä hetkellä erittäin kallis. Asiaa selvitellään. Jos kaupungissa on rahaa ja tahtoa, joukkoliikennettä voidaan kehittää, ja saada se houkuttelevammaksi. Kysynnän ja tarjonnan pitää Porissa kohdata aiempaa paremmin, vaatii Sanna Välimäki. Usein puhutaan saappaiden täyttämisestä. Markku Setälän jälkeen Sanna Välimäen on napattava myös julkisuus. Avoin olen, olenko yhtä aktiivinen kuin Markku? Sitä en vielä tiedä, sanoo Sanna Välimäki. Yhtä mieltä he tuntuvat olevan lähes kaikesta. Myös siitä, että liikenneratkaisuille on saatava kaupunkilaisten hyväksyntä. Siinä avoimuus ja vuorovaikutus ovat valtteja. Palataan Porin hankaluuteen vielä. Useat kaupungin liikennettä moittivat taksikuskit ovat olleet varmoja, että Markku Setälällä ei VOI olla ajokorttia. Jutun uutinen on: on ollut ja kauan. Teksti Tapio Furuholm Kuva Jouni Koivukoski

11 Työn ääniä Joukkoliikenteen lautakunta aloittaa heinäkuussa Uusi joukkoliikennelaki astuu voimaan 1. heinäkuuta. Pori muodostaa yhteisen joukkoliikennealueen Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kanssa. Aluetta hallinnoimaan on nimitetty yhdeksänjäseninen lautakunta. Viisi jäsenistä on Porista. Jokaisesta muusta kunnasta on yksi edustaja. Uusi hallinto muuttaa jonkin verran myös kaupungin liikennesuunnittelija Matti Järvisen työnkuvaa. Pori on niin iso alue, että kyllä minulle töitä riittää. Työskentelen muutoksen jälkeen pysäkkien, terminaalien ja joukkoliikenneympäristön parissa. Työssäni painottuu nyt myös liikenneympäristöjen rakennuttaminen. Varsinainen päätöksenteko ja muun muassa rahoituksen hakeminen siirtyy nyt uudelle viranomaiselle, Järvinen kertoo. Porilaisille hallinnon vaihtuminen ei tuo isoja muutoksia. Keinotekoiset rajat vähenevät ja samoilla lipuilla pystyy kulkemaan laajemmin. Suunnittelu, montaa monessa Joukkoliikenteen suunnittelu ei ole helppoa. Järvinen toteaa, että ikinä ei päästä optimitulokseen, jossa kaikkia voitaisiin palvella. Suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon muun muassa autojen määrä, kuljettajat ja työaikalaki, ajoaika, autokierto ja raha. Koulutusvirastolle annan kiitokset joustavuudesta aikataulujen suhteen. Järvisen mieltä on viimeaikoina painanut palveluliikenne, joka ei ole saanut riittävästi suosiota. Ihmiset luulevat, että palveluliikenne on vain vanhoille ja liikuntarajoitteisille. Kaikilla on kuitenkin lupa käyttää sitä. Yritämme korjata vääriä käsityksiä markkinoinnilla. Tekniikka tuo uusia mahdollisuuksia myös joukkoliikenteeseen. Olemme jo tallentaneet bussipysäkkien paikkatiedot digikantaan. Tulevaisuudessa haaveilen muun muassa mahdollisuudesta, jossa kännykkä hakee GPS-tiedot asiakkaan ollessa pysäkillä ja ilmoittaa, milloin bussit sinne saapuvat, Järvinen iloitsee. Teksti Kristiina Seppä Kuva Antero Saari Järvinen tekee perustyönsä ohella 36 kilometrin pituista meriväyläluokitusta, joka on tarkoitus saada mukaan liikenneviraston merenkulun E-karttasarjaan keväällä Linja-autonkuljettaja: Mahdumme hyvin Porin liikenteeseen Porin Linjojen kuljettaja Raimo Marjamäki on ajanut linja-autoa 43 vuotta. Isoa autoa kuljettaessa täytyy ottaa huomioon, ettei se mahdu jokaiseen väliin. Porissa ei kuitenkaan Marjamäen mielestä ole paikkaa, mistä bussilla ei voisi ajaa. Rekkamiehet valittavat usein esimerkiksi liikenneympyröistä. Linja-autokuski ei. Kyllä me mahdumme Porin liikenteeseen. Linjojen reittejä kartoittava toimistosihteeri Paula Stenroos lisää, että Porin kaupunki puuttuu hyvin heidän huomautuksiinsa, jos bussin on vaikea liikkua. Liikennettä kehitetään yhteistyössä. Marjamäki ajaa pääsääntöisesti keskustan ja Meri-Porin väliä. Tie Reposaareen on pitkälti suoraa. Matkaa kertyy edestakaisin runsaat 75 kilometriä. Tiellä ajetaan lujaa. Bussin on oltava varovainen siirtyessään pysäkiltä takaisin liikenteeseen. Alle 60 kilometrin nopeusrajoituksilla muiden täytyy väistää pysäkiltä palaavaa linjaautoa, mutta sitä nopeammassa liikenteessä näin ei ole. Valtaosa kuskeista kunnioittaa linja-auton etuoikeutta palata liikenteeseen. Jotkut tosin eivät osaa, tai eivät halua osata. Ja meidän on muistettava, että linja-autollakin on velvollisuus laissa varoa muuta liikennettä, Marjamäki kertoo. Luotettava bussi Joukkoliikenne pyritään saamaan säännölliseksi ja helposti käytettäväksi. Linja-auton on pysyttävä aikataulussa. Meri-Porissa ajettaessa on väljempää. Matkaan käytettyä aikaa pystyy jonkin verran tasaamaan päätepysäkeillä. Meillä ei ole aikatauluja eri vuodenajoille, joten talven liukkaat kelit tuovat oman haasteensa, Raimo Marjamäki toteaa. Porin Linjoilla asiakkaita on tasaiseen tahtiin. Kesällä koulu- ja työmatkalaiset vähenevät, mutta turistit kulkevat Porissa myös julkisilla. Nuoret ovat löytäneet joukkoliikenteen. Monet valitsevat linjaauton ympäristöystävällisistä syistä. Eikä bussia käyttäessä tarvitse etsiä tai maksaa parkkipaikkaa. Toivottavasti tämä asenne periytyy heidänkin lapsilleen, Paula Stenroos iloitsee. Teksti Kristiina Seppä Kuva Antero Saari Raimo Marjamäelle Reposaaren maisemat ovat tuttuja.

12 12 Porin kesä 2012 Pori ja kesän tapahtumat. Olemme nostaneet esille muutamia, paljon jää noteeraamatta. Kesällä Pori on keskustelun ja monenlaisen musiikin kaupunki. Kesäteatterit ja iso kirjo muuta kulttuuria on ihmisten ulottuvilla. Urheilu ja liikuntatapahtumat on osa Porin kesää. Porin kesä on kaikille avoin. Tekstit Kristiina Seppä, Tarja Tiilimäki ja Kalle Aaltonen Vahvaa naisenergiaa ja salsan rytmejä Pori Jazz -festivaalilla voi tänä kesänä lumoutua vaikka sielukkaista naislaulajista. Uudella tapahtumaja konserttialueella voi puolestaan hillua salsan tahdissa aina aamuyölle heinäkuuta järjestettävä Pori Jazz pursuilee tämä vuonna laadukasta musiikillista naisenergiaa. Voiman vietäväksi voi antautua vaikkapa yhdysvaltalaisen country- ja jazzlaulaja Norah Jonesin tai brittiläisen soul ja rhythm & blues tulkitsija Emeli Sandén seurassa. Festarilla musisoivat myös lontoolainen Paloma Faith, Grammy-palkittu britanniansenegalilainen laulaja ja lauluntekijä Estelle ja yhdysvaltalainen Janelle Monáe. Suomalaista naisenergiaa edustavat muun muassa Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet, Iro Haarla Quartet ja Saara Soisalo. Lattereita pikkutunneille Jazzien kesän uutuus on Puuvillatehtaan sisäpihalle rakennettava Cotton Salsa Factory. Alue toteutetaan latinalaiskorttelien henkeen ja kuubalaiseen tyyliin. Alueen miljöön kehittelee Sakke Järvenpää työryhmineen. Tunnelman täydentää teemaan sopiva ruoka- ja juomatarjoilu. Tulisista rytmeistä vastaa muun muassa Elito Revé y su Charangón, joka on yksi Kuuban tämän hetken suosituimmista orkestereista. Vannoutuneita jazz-diggareita festivaali hellii lukuisilla konserteilla. Jazz-musiikin osuus koko festarien konserttitarjonnasta on 2/3. Ilmaiskonsertteja on tänäkin vuonna kymmeniä jazz-kadun konserttilavoilla. Lasten omalla Pori Jazz Kids -festivaalilla, heinäkuuta, on omaa ohjelmaa lapsille ja lapsenmielisille. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Estelle ja Norah Jones. Kuvat Pori Jazz. Pori keskustelun keskipisteessä SuomiAreena 2012 nostaa jo 7. kerran esille ajankohtaisia aiheita. Lähemmäs sadasta tilaisuudesta jokainen löytää varmasti mieleisensä. Koko kansan tapahtuma näkyy ja kuuluu Porin katukuvassa maanantaista perjantaihin, heinäkuuta. SuomiAreenan yhtenä keskeisenä teemana ovat kunta-asiat. Kuntiin liittyvät keskustelut herättävät varmasti mielenkiintoa, koska kuntauudistus on nyt ajankohtainen ja syksyllä on kuntavaalit, toteaa SuomiAreenan tapahtumakoordinaattori Tiina Salminen. SuomiAreena 2012 keskustelee peloista, synneistä, mummoista ja niiden miehistä, veroista, nuorten syrjäytymisestä, hyvästä elämästä, vedestä, jumalasta, yrittämisestä, netistä, työelämän muutoksista, olympiamenestyksestä, kaivostoiminnasta ja också på svenska. Jemeniläinen rauhanaktivisti Tawakkol Karman ja libyalainen kansalaisaktivisti Farida Allaghi saapuvat Poriin keskustelemaan naisten asemasta rauhanrakentajina. Keskustelujen vastapainona SuomiAreena tarjoaa yleisölleen kahvakuulailua, poliittisia lauluja protestihengessä ja jalkapalloa. Kansalaistorilla tunnelma tiivistyy SuomiAreenan Kansalaistori levittäytyy entiseen malliin kävelykadulle ja kauppatorille. Alueella on kymmeniä telttoja, joissa järjestöt ja muut tahot esittelevät toimintaansa. kunnan Kansa jalkautuu kansan pariin tekemään lehteään, Salminen kertoo. Pakistaan paikallisesti Valtakunnallisesti kiinnostavien aiheiden ohella SuomiAreenassa puhuttavat myös Porin Oluttehtaan alueen tulevaisuus ja tulvauhat. Satakuntalaiset kansaedustajat paljastavat totuuksia? Lisäksi Porin kulttuuriasiainkeskus järjestää tiistaina Repattia & Tairetta kulttuuri-iltamat Raatihuoneenpuistossa. Nuorisovaikuttajat valppaina SuomiAreenan aikana Poriin kokoontuu noin 150 nuorisovaltuutettua ja muihin vastaaviin nuorten vaikuttajaryhmiin kuuluvaa nuorta eri puolilta maata. NuoriAreena nimeä kantavan tapahtuman tarkoituksena on nostaa nuorten ääni esiin ja antaa nuorille mahdollisuuden ottaa kantaa heitä puhuttaviin asioihin. Kunta-keskustelu pääsee kunnolla vauhtiin heti tiistaina 17. heinäkuuta, kun eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat kuntauudistuksen kimpussa Eetunaukion lavalla kello Torilla on nyt ensimmäistä kertaa esiintymislava, jossa järjestäjät voivat halutessaan haastatella vieraitaan. Kansalaistorilla pääsee seuraamaan vaikka koiranäytöksiä ja tanssiesityksiä. Lisäksi Sata- Nuoret voivat seurata itseään kiinnostavia SuomiAreena-paneeleita. Lisäksi heille on järjestetty omaa ohjelmaa, kertoo Porin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jemi Heinilä. Kuva Miikka Kiiminki

13 Urkumusiikin huumaa Pori Organ -festivaalin kansainväliset vieraat tulevat tänä vuonna Rankasta, Sveitsistä ja Ruotsista. Keski-Porin kirkon ranskalaisromanttiset urut pääsevät oikeuksiinsa, kun Pariisin Saint-Sulpice kirkon pääurkuri Daniel Roth ja Saint-Ètienne-du-Mont kirkon pääurkuri Thierry Escaich ottavat soittimen haltuunsa. Sveitsiläinen urkutaiteilija Guy Bovet puolestaan improvisoi musiikin Wallace Worsleyn vuonna 1923 ohjaamaan mykkäelokuvaan The Hunchback og Notre-Dame 6. kesäkuuta. Kotimaisista esiintyjistä festivaalilla ovat mukana muun muassa trumpettivirtuoosi Jouko Harjanne ja nuori urkurilahjakkuus Pétur Sakari. He esiintyvät duona 7. kesäkuuta. Pori Organ - festivaalin käynnistää ranskalaisen Louis Viernen teos Messe Solenne. Kahdelle urulle ja kuorolle sävelletyssä konsertissa esiintyy Porin Filharmoninen kuoro Ognian Vassilevin johdolla, ja urkureina ovat Juhani Romppanen ja Ilpo Laspas. Pori Folk juhlii sinivalkoisissa väreissä Pori Folkin teema on suomalainen kansanperinne. Kaikki esiintyjät ovat kotimaisia ja festivaalilla kuullaan muun muassa perinteistä kansanmusiikkia joskin modernilla otteella. Tästä esimerkkinä Liljan loisto, joka tanssittaa Karjala-aiheisilla vapauslauluilla jamaikalaisin rastareggaesävelin. Kantele on Kansamusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen valtakunnallisen juhlateeman soitin, ja sitä kuullaan myös Folkissa. Pelimannimusiikki saa myös paljon huomiota ja kaupunkifestivaalin luonnetta halutaan korostaa. ICCO Rock venyy kahteen päivään Suomirock-painotteinen ICCO Rock järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna, jolloin yksipäiväinen tapahtuma veti Kirjurinluotoon arviolta 3000 kuulijaa. Tänä vuonna pääesiintyjinä lavalle nousevat Kaija Koo ja Paula Koivuniemi. Kahden päivän mittaiseksi kasvanut festivaali järjestetään Porin Kirjurinluodon Lokkilavalla kesäkuuta. Juhannustanssit keskikaupungilla Porin Eteläranta saa pitkään kaivattua eloa juhannuksen viettoon, kun Ravintolalaiva Barco sekä Suomalainen Klubi lyöttäytyvät yhteen järjestämään kaksipäiväistä Jokirannan juhannus nimistä tapahtumaa. Brittibluesin kärkinimi Poriin Pori Blues järjestetään tänä vuonna Kirjurinluodon katetussa kesäteatterissa. Esiintyjiksi ovat varmistuneet mm. brittiläinen harpisti West Weston kera maamme terävintä blueskärkeä edustavan Tomi Leino Blues Bandin. Weston on Chicago-West Coasttyylisen bluesharpun johtavia nimiä kotimaassaan. Muita varmistuneita esiintyjiä ovat Juha Tapio, Klamydia, Menneisyyden vangit, Osmos Cosmos, Remix! sekä juuri kaksi Emmapalkintoa voittanut Tuure Kilpeläinen. Tapahtuman järjestäjänä toimii joukko paikallisia yrittäjiä, jotka haluavat pitää Porin tapahtumakaupunkina. Tapahtumaan ei ole ikärajaa. Barcon ja Klubin väliin rakentuvalla viihdekeitaalla on juhannusaattona tarjolla muun muassa juhannustanssit Raita Ilomäki Hillstreet-yhtyeensä tahdittamana. Juhlinta jatkuu lauantaina Showmaster-yhtyeen, karaoken sekä DJ:n voimin. Porilaista bluesosaamista edustavat lukuisista eri tyylilajeista ammentava Los Dynamos sekä Creedence Clearwater Revivalcovereita esittävä, tunnetuista porilaismuusikoista koostuva Bayou Train. Lisäksi lavalla nähdään helsinkiläinen Tortilla Flat. Folkiin tulee uusia tapahtumakokonaisuuksia ja -paikkoja. Puuvillan Kehräämössä järjestetään Lasten Folk. Samana iltana Kehräämössä on uutuutena lauantai-illan tanssit. Paljon kiitosta saanut Kokeellisen Folkin ilta järjestetään jälleen Kulttuuritalo Annankatu 6:ssa. Illan aikana voi kuunnella esimerkiksi Pindän pelimannipunkkia ja Faarao Pirttikankaan & Kuhmalahden Nubialaisten kokoonpanoa. Pori Folk tekee tänä vuonna yhteistyötä ravintoloitsija, festivaalitirehtööri Harri Vilkunan kanssa. Perjantaina Bar Kino avaa syyskautensa Pori Folkin ja suomireggaen merkeissä. Porispereä tutulla kaavalla Kapinaliikkeestä alkunsa saaneen festivaalin ohjelma on tänäkin vuonna monipuolinen. Metallipainotteinen lauantai sekä koko perheelle suunnattu sunnuntaipäivä pysyvät ennallaan. Porispereä juhlitaan ja tapahtumapaikkana on tänäkin vuonna Kirjurinluoto. Toista kertaa järjestettävän festivaalin kärkiesiintyjiä ovat uutta tulemistaan tekevä norjalainen shock rock -yhtye Turbonegro ja niin ikään norjalainen black metal -suuruus Satyricon. Festivaalin veteraaniosastoa edustavat The Ramones -yhtyeen rumpali Marky Ramone Blitzkrieg-orkestereineen, sekä yhdysvaltalainen thrash metalkonkari Sacred Reich. Kansainvälistä kaartia täydentävät suomalaiset kärkinimet kuten Amorphis, Stam1na, Chisu sekä PMMP. Pori Folk kiinnittää huomiota myös saavutettavuuden eri osa-alueisiin, kuten esteettömyyteen ja viestintään. Esiintymispaikat on tarkoitus kuvailutulkata Folkin kotisivuille. Pori Folkin tuottaja Emma Susi koordinoi Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa -hanketta. Osa saavutettavuutta on maksuttomuus. Vain pariin tapahtumaan on pääsymaksu, Susi iloitsee. Festivaalitirehtööri Harri Vilkuna haluaa vakiinnuttaa Porisperen oleelliseksi osaksi kotimaista festivaalikenttää. Pyrimme vuosittain yllättämään yleisömme. Porilainen omalaatuisuus on kaivo, josta on hyvä ammentaa ideoita. Tänä vuonna festivaalin juontaa Pulkkinen-tv-sarjasta tuttu porilainen taparikollinen eli Antti Virmavirta, Vilkuna kertoo.

14 14 Ympäristöpankki Kestävä kalastus ja kalojen hyödyntäminen Kalastus on hyvin suosittu harrastus. Jopa kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta vuosittain. Määrä on suurempi kuin missään muualla Euroopassa. Porin kaupungin työntekijöiden joukosta löytyy siis lähes 3000 vapaaajankalastajaa. Kestävä kalastus tarkoittaa sitä, että kalavaroja käytetään ja hoidetaan siten, että kalojen määrä, monimuotoisuus ja elinvoimaisuus turvataan. Vaikka vapaaajankalastajien määrä on suuri, moni hankkii kalat ruokapöytäänsä kaupasta. Suuri osa myydystä kalasta on ulkomaista. Kalatiskillä kannattaa ehdottomasti suosia kotimaista luonnonkalaa. Miksi ostaa tuhansien kilometrien päästä tuotua kalaa? Kotimaisia lajeja: Ahven Kuha Hauki Silakka Lohi Siika Made Kasvatetut lajit kaupoissa: Kirjolohi Siika Norjalainen lohi Älä unohda näitä: Särki Lahna Norssi Säyne Myös kasvatetuissa kaloissa kannattaa suosia kotimaista Porissa hyvät apajat Porissa kalat voi pyytää itse. Valtava merialue Outoorista Merikarvian rajalle, Kokemäenjoki ja Pihlavanlahti tarjoavat monia mahdollisuuksia. Jotta kalastus olisi kestävää omallakin kohdalla, tulee hankkia asianmukaiset kalastusluvat. Myös kalastuslakia ja -asestusta, esimerkiksi kalojen alimpia mittoja ja mahdollisia rauhoitusaikoja, täytyy noudattaa. Hyviin kalastustapoihin kuuluu myös se, ettei roskaa luontoa tai kalasta enempää kuin pystyy hyödyntämään. Opas mukaan kauppareissulle WWF on julkaissut kalaoppaan, jonka avulla voit valita kalalajeja lautasellesi liikennevaloajattelua apuna käyttäen; suosi vihreitä, käytä keltaisia harkiten ja vältä punaisia. Kalaopas löytyy internetistä ja oppaasta on tehty myös tasku- ja puhelinversio. Oppaasta löytyvät värien alta muun muassa: Tilapia Pohjatroolattu punakampela Useat tonnikalalajit Uhanalaiset meriharjus ja meritaimen Itämeren villi lohi Nahkiainen Norssi Teksti Outi Aalto Kuva Antero Saari Kalastuslupa Porissa kalastuslupa maksaa 8 vuodessa. Luvalla saa kalastaa muutamalla verkolla, koukkupyydyksillä, katiskoilla ja kahdella pienellä rysällä. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, niihin ei lupia tarvita. Muilla välineillä kalastavan vuotiaan pitää aina maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu (22 vuonna 2012). Viehekalastus on porilaisille sallittua kaupungin vesillä ilman erillistä maksua. Luvan kaupungin vesille voi ostaa Höövelistä. Saat virkistyskalastusoppaan, jossa on kartta kaupungin omistamista vesialueista ja kalastusmääräykset. Onkija ei tarvitse minkäänlaista kalastuslupaa. Terveellistä ruokaa? Isot lounas- ja pizzapaikat vuorossa Ruoka on meille vatsan täyte, energian tuoja ja myös nautinto. Ruokailuhetki antaa mahdollisuuden yhdistää pöytään kokoontuneet. On tärkeää, että saamme vitamiineja ja kivennäisaineita muistaen vähän lautasmalliakin. Mutta valvooko ruokaa kukaan? Elintarvikevalvontaa kaupungeissa, kunnissa, kuntainliitoissa ja yhteistoiminta-alueilla suorittavat terveystarkastajat. Niin tapahtuu myös Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueella, johon kuuluvat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Pori ja Ulvila. Yhteistoiminta-alueen valvontasuunnitelmaan tälle vuodelle on merkitty muun muassa isojen lounas- ja pizzapaikkojen elintarvikenäyteprojekti. Vastuuhenkilö, terveystarkastaja Jaana Mattila kertoo viime vuonna tehdyn pienten lounas- ja pizzapaikkojen salaattiprojektin osoittaneen, että tutkimusta oli tarpeen laajentaa. - Tällainen toiminta osoittaa viranomaisvalvonnan tarpeellisuuden, pohtii Mattila. Projekti alkoi maaliskuun lopussa ja päättyy toukokuussa. Yhteenveto valmistuu alkukesästä. Porilabia tarvitaan Salaateista mitataan lämpötila, otetaan näyte ja se viedään tutkittavaksi laboratorioon, Porilabiin. Näytteiden tutkiminen akkreditoidun laboratorion hyväksytyillä menetelmillä on ratkaisevaa, sillä mikrobien toimintaa ei pysty arvioimaan silmämääräisesti. Näytteenoton yhteydessä tehdään mahdollisuuksien mukaan valvontasuunnitelman mukainen tarkastus. Näytteistä tutkitaan pääsääntöisesti koliformiset bakteerit 44 C ja E. coli, jotka ilmaisevat yleistä hygieniaa ja mahdollista ulosteperäistä saastumista, Staphylococcus aureus -bakteerit, jotka ilmaisevat käsittely- ja käsihygieniaa ja Bacillus cereus bakteerit, jotka ilmaisevat raaka-aineen puhdistusta, käsittelyä ja maaperäbakteereja. - Tällaiset elintarvikeprojektit ovat äärimmäisen tärkeitä. Kyse on elintarvikkeen turvallisuudesta kuluttajalle ja tasapuolisuudesta toimijalle, toteaa laboratoriopäällikkö Meija Kivisaari Porilabista. Jaana Mattila pitää erittäin tärkeänä myös toimivaa yhteistyötä yhteistoiminta-alueella palvelevan laboratorion kanssa. - Pori on paikkakunta, jossa kesätapahtumia on paljon ja valvontaa, tarkastuksia ja näytteenottoa tehdään iltaisin sekä viikonloppuisin. Työn sujuvuuden ja näytteen säilyvyyden kannalta on merkityksellistä, että näytteen matka analysoitavaksi on lyhyt ja näytteitä laboratorioon voi viedä milloin vain. - Porilabista me saamme näytteenottoa varten tarvittavat välineet. Iso asia on ystävällinen henkilökunta, jonka kanssa on ilo työskennellä, kiittelee Jaana Mattila. Teksti Ulla Kudjoi Kuva Antero Saari

15 Harjakattokin saatiin Kaarisillan koululle uusi ilme Kaarisillan koulun rehtorin Pertti Supposen mukaan vanha, vuonna 1968 kansalaiskouluksi tehty rakennus on tullut tiensä päähän. Hänen mukaansa se on ollut epäkäytännöllinen viimeiset 40 vuotta ja on nyt peruskorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi valtavan kokoisille teknisen työn tiloille ei löydy järkevää käyttöä nykypäivän peruskoulussa, Supponen lisää. Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa korjataan koulun B-rakennus. Työt ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Kädentaidoille tiloja Korjatut tilat tulevat koulutusviraston ja Porin Palveluliikelaitoksen käyttöön. Peruskorjattavaan B-rakennukseen tehdään teknisen- ja tekstiilityön luokat sekä kuvaamataidon opetustila. Tiloja käyttävät Kaarisillan yhtenäiskoulun ala- ja yläkoulun oppilaat. Kädentaitajien tulevaisuus koulussamme näyttää valoisalta nykyaikaisissa ja tarkoituksenmukaisissa opetustiloissa. Koulumme on vihdoin pääsemässä kansalaiskoululle suunnitelluista tiloista peruskouluun. Toivottavasti rahoitus A-rakennuksen peruskorjaukseen varmistuu pikaisesti, toteaa koulusihteeri Maija Sippola. Lisäksi rakennukseen tulee ruokala, jakelukeittiö ja niiden vaatimat oheistilat, jotka vuokrataan Porin Palveluliikelaitoksen käyttöön. Rakennuksen tasakatto on muutettu harjakatoksi, pääsisäänkäynteihin on rakennettu uudet katokset. Sen energiataloutta on parannettu ylä- ja alapohjien lisälämmön eristyksellä ja lisäksi koulun piha-alue uusitaan. Talon tiiliverhous säilyy entisellään. Tiensä päähän tulleet tilat saivat kauan kaivatun peruskorjauksen. Toista vaihetta suunnitellaan B-rakennuksen korjauksen kustannukset ovat Supposen mukaan noin 3,1 miljoonaa euroa. Kustannusarvio ei sisällä keittiön laitteita, keittiökalusteita, kylmiöitä, irtokalusteita ja laitteita eikä teknisen työn koneita ja laitteita. Koulutusvirasto ja Porin Palveluliikelaitos hankkivat ne erikseen varatuilla määrärahoilla. Rakennustöiden on määrä valmistua Koulun peruskorjauksen toista vaihetta suunnitellaan parhaillaan. A-rakennuksen peruskorjaus käynnistyy, kun hakkeen rahoitus varmistuu. Kaarisillan yhtenäis- koulussa opiskelee tällä hetkellä 350 oppilasta. Teksti Kalle Aaltonen Kuva Antero Saari Opetusharjoittelu Sundsvallissa Keskusteleva tyyli viehätti Sundsvallilla on hieno historia. Metsä- ja metalliteollisuus sekä satama ovat olleet aiemmin merkittäviä työllistäjiä kaupungissa. Nykyään sataman läheisyydessä toimii yksi Pohjoismaiden suurimmista alumiinitehtaista. Kaupungissa on asukasta. Sundsvall on yksi Porin ystävyyskaupungeista. Minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua maaliskuussa nuorten ammatilliseen koulutukseen ja erityisopetukseen Sundsvall gymnasiumissa. Se on tuhannen opiskelijan ja sadan opetushenkilökuntaan kuuluva tilava ja toimiva oppilaitos. Opetusharjoitteluni painottui hitsauksen ja koneistuksen koulutusohjelmiin. Ilmapiiri kannusti Ensi alkuun minua hämmästytti opetustilanteiden näennäinen hitaus. Opetuksen toteutus näytti puuroutuvan opettajien ja opiskelijoiden välillä seesteiseksi keskusteluksi. Ymmärsin, että tällä tavoin opettajat innostivat, tuloksen tekemisen lisäksi, oppilaita ajattelemaan myös työvaiheiden merkitystä. Pidin gymnasiumin keskustelevasta ja tasa-arvoisesta ilmapiiristä. Opettajien luoma ilmapiiri kannusti oppilaita heidän omia tavoitteitaan kohden. Näissä hyveissä ollaan läntisessä naapurissamme suomalaista käytäntöä edellä. Tässä olisi myös Porissa opittavaa. Suomen ammatillisessa opetuksessa korostuu opettajien opiskelijoille nimeämien tehtävien suorittaminen. Suomalainen opetustapa työllistää opettajaa. Tosin tämä opetuksen tapa tuo ulottuvuutta opiskelijoiden ulkoiseen motivointiin. Keskusteluissa kävi ilmi, että ruotsalainen opetuskulttuuri kaventaa opettajan auktoriteettia, ja opiskelijat jättävät helposti opintoasioitaan tekemättä. Suomalaisen opetuksen vahvuutena pidän ammatillisten opettajien pedagogista osaamista. Opettajakunta on kiinnostunut omaksumaan vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä ja liittämään teoria-aineet tukemaan ammatillista osaamista. Monen sortin myönteisyyttä Yhteiskuntarakenteen muutos koettelee myös Sundsvallia lähivuosina. Esimerkiksi suurten teollisuuslaitosten työpaikat eivät ole enää yhtä turvattuja kuin ennen. Näin ollen huomattavalla osalla valmistuvista nuorista ei ole tarjolla oman alansa töitä paikkakunnalla. Viime vuosina Sundsvallissa on kavennettu ammatillisen opetuksen tarjontaa ja aloituspaikkojen sekä opetushenkilöstön määrää on supistettu. Sundsvallin alueella on vahva ja aktiivinen joukkueurheilukulttuuri. Timrå IK jääkiekkojoukkue pitää vahvasti mainetta yllä. Sundsvall on kehittyvä, välittävä ja kanssakäymiseen aktivoiva kaupunki. Ihmiset suhtautuvat myönteisesti kansainväliseen toimintaan, maahanmuuttajiin ja opiskelijavaihtoon. Käynnistäni ystävyyskaupungissamme jäi hyvä tunne. Porin yhteistyö Sundsvallin kanssa on luontevaa. Kokemus osoitti, että porilainen tekniikan ammatillinen opetus valmistaa opiskelijoita myös pohjoismaisittain kelvollisiksi alansa osaajiksi. Toivottavasti Porin ja Sundsvallin välinen side opiskelija- ja opettajavaihtoihin säilyy tulevaisuudessa. Timo Paala Kirjoittaja opiskelee ammatilliseksi erityisopettajaksi

16 16 Juuret Porissa Rinne Rinteentieltä Vaatimaton huippumuusikko Nuorena poikana lavalla Dexter Gordonin kanssa. Pitkä yhteistyö Edward Vesalan kanssa, se on jo saavutus. Rinneradio, Porissa Kirjurinluodon pääkonsertissa jo 23 vuotta sitten. Hurja, melkein uskomaton levytystahti. Rohkeita kokeiluja Wimme Saaren kanssa. Keikkoja oikeasti eksoottisiin paikkoihin ympäri maailman. Esiintynyt 30 maassa. Soitin bassoklarinetti, mutta eri vaiheissa myös sopraano- ja tenorisaksofoni. Vaatimaton, viimeisen päälle miellyttävä ihminen. Tapani Rinne, Rinteentieltä, Musasta, Porista. Matkailu ei ole muusikolle pääasia, mutta ilmassa on vissiä kihelmöintiä, kun Rinne kertoo keikasta Kanadan intiaanien juhliin. Matkan organisoi heimon päällikön poika, autolla ajettiin useita tunteja. Ennen juhla-alueelle astumista, poika ilmoitti: Tänne ei valkoisella miehellä ole asia. Pow wow -juhlissa oli läsnä tuhansia intiaaneja. Kalliovuorten ohella, Siperiaa, Afrikkaa, Kiinaa Ei kai sitä olisi turistimatkalla tullut jammailtua bushmannien kanssa, tuumailee Tapani Rinne, joka jo nallipoikana pääsi Pori Big Bandin kanssa New Yorkiin. Se oli tärkeä juttu. Tällä alalla ei ilman verkostoa tapahdu mitään. Harri Uusitorppa murehti Hesarissa helmikuussa: Rinteen alaa ei ole helppo tiivistää pariin sanaan. Hän on liikkunut uteliaana etsijänä tyylilajien välissä sekä yhdistellyt niitä luovasti. Porista aina tullut hyviä muusikoita Tapani Rinne pohdiskelee omaa elämäänsä ja uraansa. Mikä on perimää, mikä lahjakkuutta? Yksi asia on varma: 1980-luvulla innostus oli korkealla. Hän palaa usein muistelussaan Pori Big Bandiin, ja Poriin muutenkin. En ole sosiologi, saatan tarjota kvasitietoa. Voisiko ajatella ghettoteoriaa sille, että Porista on aina tullut hyviä muusikoita, tanssijoita ja paljon urheilijoita, pohdiskelee Rinne. Ghettoteorialla Rinne tarkoittaa Porin rosoisuutta, vahvaa työläiskaupungin olemusta, josta lahjakkuudeet nousevat. Bliisummilla paikkakunnilla ei ole samaa työntöä. Hauska yksityiskohta on, että Tapani Rinne pelastui ja nyt sitaatit ovat oikein suuret Porirockilta Sibelius-akatemiaan opiskelemaan klassista. Soitin kyllä rokkibändeissä. Olen aivan samaa sukupolvea Dingon ja Yön heppujen kanssa, muistelee Rinne. Voiko sanoa, että sinusta tuli teknojazzin eturiviä Rinneradion kanssa? Paremman puutteessa niin voi sanoa, suostuu puhaltaja. Palmgren-konservatorio voi olla perustellusti ylpeä edeltäjänsä Porin musiikkiopiston työstä. Nokkahuiluryhmästä on kasvanut kaksi isoa staraa: Rinne ja professori Jari Perkiömäki. Hän vetää Sibelius Akatemian jazzlinjaa, jota ei Rinteen aloittaessa opiskelujaan ollut vielä perustettu. Vertailukohta: maanviljelijä Olen yrittänyt aina tehdä asioita, jotka kiinnostavat minua, perustelee Rinne kokeilujaan musiikissa. Ei musiikki ole erillinen saareke, kai se minusta luonnostaan tulee. Se on luonnekysymys ja se on persoonakysymys. Kun Cygnaeus-koulun kuoroista ja Porin musiikkiopiston nokkahuilun opinnoista alkanut matka jatkuu. Kaikki on ollut musiikin varassa, pelastussuunnitelmaa ei ole ollut, naurahtaa monitaituri Tapani Rinne. Kotipihalla apu on lähellä, sylissä energiset Sella ja Vappu. ikää on tullut, olen alkanut miettiä, miten aika tulee käyttää. Tapani Rinne vertaa itseään, vapaata taiteilijaa, maanviljelijään. On oltava kova itsekuri, päivän kaksi voi joskus asioita siirtää, mutta aikataulusta on pidettävä kiinni. Periaatteessa koko ajan on tehtävä töitä. Soittaminen vie vain 20 prosenttia ajasta. Hän on musiikin tuottaja ja säveltäjä. Rinteen musiikkia on kuultu televisiosarjoissa, sirkuksessa ja elokuvissa. Jälkimmäistä lajia kuullaan Arto Halosen elokuvassa Lahden dopingsekoilusta Miälenkiintoista, sanoisi porilainen. Jazz 2012: Teatterin lavalla Porin teatterin lavalle heinäkuussa käy Pori Big Band feat. Tapani Rinne. Ihan joka vuosi ei tule Porin festivaalilla soitettua. Se on luonnollista. Nyt yksi asia johti toiseen. Vietimme Big Bandin 40-vuotisjuhlia. Sitten joku ehdotti jutun tarjoamista Poriin. Sillä tiellä ollaan, teatteri on kiva paikka. Rinne on säveltänyt esitettävän musiikin. Tutut nimet, Iro Haarla ja Arttu Takalo ovat olleet sovittajina, Erityisesti Tapani Rinne sanoo nauttivansa siitä, että lavalle nousee pitkäaikaisia soittokavereita Pori Big Bandin alkuvuosilta. Suosittelen, maailmalla menestynyt Porin poika kotiareenalla. Porin teatteri kello 18.00! Teksti Tapio Furuholm Kuvat Heli Koskela ja Tapio Furuholm

17 Pori mukana Ihanassa Luvialainen Kaljaasi Ihana aloitti purjehdusuransa viime vuonna. Kesän aikana Ihana ennätti kyntää merta yli 150 kertaa. Aluksen tyylikkäästä kyydistä ennätti nauttia reilut 5000 matkustajaa. Ihanan suosio näyttää jatkuvan myös tänä kesänä. Varauskirja täyttyy hyvää vauhtia, ja osa yleisöpurjehduksista on jo loppuunmyyty. Ensimmäisenä kesänään Ihana vieraili Merikarvialla, Reposaaressa, Raumalla, Uudessakaupungissa, Turussa, Helsingissä, Ahvenanmaalla ja Hiidenmaalla Virossa. Parhaillaan Ihana on kansainvälisellä nuorison koulutuspurjehduksella, jonka päämääränä on Bornholm Tanskassa. Matkan aikana joukko vuotiaita nuoria poikkeaa myös Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Ihanalla nuoret oppivat moninaisia merenkulkutaitoja, kokeneen miehistön opastuksella. Avioliiton satamaan Ihanan kannella Kotisatamaansa Luvian Laitakariin Ihana rantautuu 4. kesäkuuta. Varsinainen risteilykausi käynnistyy 6. kesäkuuta. Laivaan mahtuu kerrallaan 45 matkustajaa. Noin kolmannes Ihanan reissuista on yleisöpurjehduksia. Lopun aikaa Ihana kuskaa erilaisia ryhmiä, jotka ovat varanneet aluksen omaan käyttöönsä. Ihanalla on vietetty muun muassa syntymäpäiviä ja luokkakokouksia. Yritykset järjestävät sekä henkilökunnalleen ja asiakkailleen erilaisia tilaisuuksia. Häitä Ihanalla ei ole vielä järjestetty, mutta eiköhän sellainenkin pari vielä löydy, joka haluaa purjehtia romanttisesti avioliiton satamaan Ihanan kannella, haaveilee Kaljaasi Ihanan projektipäällikkö Suvi Taitonen. Talkoita tuhansia tunteja Ajatus Ihanan rakentamisesta syntyi Laiva rakennettiin puusta perinteisiä rakennustapoja kunnioittaen, talkoovoimin. Talkootunteja kertyi likimain , jolla katettiin lähes 40 %, rakentamisen euron kokonaiskustannuksista. Talkoolaisia oli työntouhussa yhteensä 136. Porin kaupunki on ollut alusta asti tukemassa Ihanaa. Kaupunki on tukenut rakentamisprojektia eurolla. Hanketta ovat rahoittaneet myös Luvia, Rauma, Merikarvia ja Eurajoki sekä muun muassa yksityiset lahjoittajat. Kaksimastoisessa kaunottaressa on menneen maailman tunnelmaa. Tottelevainen ja nöyrä Purjehdusominaisuuksiltaan nuori rouva on osoittautunut olevansa jokaisen kipparin unelma. Ihanaa on mukava ohjata, koska hän on ihailtavan johdonmukainen, nöyrä ja tottelevainen. Viime kesän myrskyissä Ihana paljasti olevansa myös luja ja kestävä, kuvailee aluksen vastaava päällikkö Tapio Santala. Kesän risteilyillä Ihanan ruorissa vuorottelee kuusi kipparia. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Matti Laurilehto Ihana Kahvelipurjeilla varustettu kaksimastoinen kaljaasi Pituus 28 metriä Leveys 6 metriä Vesillelasku Neitsytpurjehdus Laivan kölipuut ovat kuusesta, kylkilankut mäntyä ja kansirakenteet ja mastot Siperian lehtikuusta. Tapahtumatori 5. kesäkuuta Kestävä kehitys on pieniä tekoja Porin kaupungin ympäristöviraston sekä Prizztechin yhteistyönä toteuttama Kestävän kehityksen kesäpiknik rakentuu Raatihuoneenpuistoon ja Selim Palmgreninkadulle Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta klo Koko perheen tapahtumatorilla pidennetään tavaroiden elinkaarta sekä annetaan tietoa kierrätyksestä ja aurinkoenergian hyötykäytöstä. Kuudetta kertaa järjestettävä tapahtumatori on jatkoa vuoden 2008 kesäpiknikille. Silloin kestävää kehitystä edistävät liikelaitokset ja yhteisöt kokoontuivat Luontotalo Arkin pihalle kierrätys- sekä korjausteeman nimissä. Tapahtumatorille tulee tänäkin vuonna henkilöitä, joille ihmiset voivat tuoda tavaroitaan kierrätettäväksi ja saavat samalla asiantuntijoilta korjausneuvoja. Osaajia löytyy suutareista televisionkorjaajiin. Homman juju on siinä, että tavaran elinkaarta pidennetään nykypäivän kertakäyttömaailmassa, kertoo ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen ympäristövirastosta. Naurujoogaa ja comebackeja Tavaroiden korjaaminen ja kierrättäminen on kuitenkin vain yksi osa tapahtumatorin tarjontaa. Elävän musiikin sekä muun nähtävän lisäksi Satakunnan Radiosta tuttu Kierrätysradion alkuperäiskaksikko tekee ainutlaatuisen paluun tapahtumatorilla. Lampinen itse oli tekemässä ohjelmaa 14 vuotta. Tapahtumatorin kävijöillä on muun muassa mahdollisuus osal- listua naurujoogaan, jossa hekotetaan parikymmentä minuuttia, naurahtaa energianeuvoja Marjo Kekki Prizztechistä. Yleisesti ottaen kestävä kehitys näkyy Porin kaupunkikuvassa entistä vahvemmin. Yksi komeimmista esimerkeistä on uusi uimahalli, missä hyödynnetään aurinkoenergiaa, Kekki toteaa. Teksti Kalle Aaltonen Kuva Kosti Sandt Tapahtumatori keräsi viime vuonna kävijöitä sankoin joukoin.

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Mari Nurmilo Täyskaatoja hymyssä suin Keilailu vie Porin YH-asuntojen kiinteistösihteeri Mari Nurmilon kaiken vapaa-ajan. Tapasipa hän lajin parista nykyisen aviomiehensäkin. Jo 20 vuotta aktiivisesti keilannut Nurmilo tutustui lajiin varhain, kun hänen isänsä ja isovanhempansa keilasivat Nurmilon ollessa vielä pieni. Pallopeleistä aina pitänyt Nurmilo koukkasi lapsuudesta tuttuun lajiin golfin kautta ja liittyi turkulaiseen keilailuseuraan vuonna Laji vie kaiken ajan työn ulkopuolella ja lompakon sisältö siirtyy keilapalloihin sekä kilpailumatkoihin. Kaikesta huolimatta Nurmilo pitää lajia vain upeana harrastuksena, joka samalla ruokkii hänen luontaista kilpailuviettiään. Suomen maajoukkueessa hän on keilannut jo kahdeksan vuotta. Pidän keilailusta, koska jokainen kamppailee oman itsensä kanssa. Lajiin liittyy myös paljon yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä samanhenkisten ihmisten kanssa, Nurmilo kertoo. EM-kisoihin valmistautuva Mari Nurmilo nimeää vahvuudekseen tarkkuuden, mutta radanluvussa on vielä parantamisen varaa. Onnistumisia hyvällä hengellä Mainittu yhdessäolo kiteytyy porilaisen keilailuseura Giantsin naisjoukkueen juuri voittamaan kultaan SM-liigafinaaleissa. Giantsin joukkueenjohtajana Nurmilo antaakin suitsutusta joukkueensa saavutuksesta. Joukkueemme vahvuus on siinä, että me olemme teknisesti hyviä, mutta samalla pidämme hauskaa ja nautimme siitä, mitä teemme. Joukkueesta löytyy aina onnistujia. Vaikka ei itse sillä hetkellä loistaisi, voi luottaa siihen, että muu joukkue kannattelee sinua, Nurmilo toteaa. Nurmilon mielestä paineet ovat joukkuekisoissa suuremmat. Huonosta suorituksesta kärsii koko joukkue. Yksinpeluussa ei voi vaikuttaa muiden peliin ja silloin kilpaillaan Nurmilon mukaan itseään ja kilpakumppania vastaan. Yksinkertaista vain paperilla Maallikon silmin keilailu vaikuttaa varsin itsestään selvältä. Mitä enemmän keiloja kaatuu, sitä parempi mieli. Nurmilo kuitenkin korostaa, että lajiin liittyy paljon muutakin kuin pelkkää pallon heittoa ja keilojen kaatamista. Ennen kilpailua täytyy tietää kenen valmistajan radat keilahallissa on, kuinka paljon, millä ohjelmalla ja mitä öljyä radan pinnalle on levitetty. Ja vielä: mikä radanhoitokone on käytössä. Lisäksi tulee ottaa huomioon keilojen merkki ja ilmastoinnin sijainti, Nurmilo jatkaa listaansa. Kesäkuussa Nurmilo osallistuu Hollannissa järjestettäviin naisten EM-kisoihin. Sitä ennen aika kuluu työn, lajitreenien, punttisalin sekä viikonloppukisojen parissa. Aidon intohimon perusteella kei- lailua riittää Nurmilon kalenterissa vielä vuosiksi eteenpäin. Harrastuksen voi aloittaa niin nuorena kuin kevyintä palloa jaksaa kantaa, ja lopettaa niin vanhana kuin vielä pystyy kävelemään ja heittämään palloa, Mari Nurmilo muistuttaa. Teksti Kalle Aaltonen Kuvat Pekka Paljakka Pelle Hermanni Iltasadusta koko kansan suosikiksi Eipä tainnut porilainen kirjailija Simo Ojanen tietää millaisen ilmiön saisi aikaan, kertoessaan keksimiään tarinoita iltasatuina tyttärilleen nelisenkymmentä vuotta sitten. Vuonna 1972 Ojanen jättäytyi toimittajan työstään vapaaksi kirjailijaksi ja koti-isän homma hoitui siinä samalla. Iltaisin tytöt vaativat, että minun pitää keksiä juttuja omasta päästäni. Eikä siinä auttanut vedota väsymykseen. Jossakin vaiheessa tytöt pyysivät tarinoita sirkuspellestä, muistelee Ojanen. Pelle Hermannin tarinat alkoivat elää omaa elämäänsä. Tyttöjen nukahdettua isä-ojanen hipsi kirjoituskoneelle naputtelemaan tarinat paperille. Tarinoista näytelmiksi Noihin aikoihin TV2:n makasiinityyppinen lastenohjelma Pikku Kakkonen käynnisteli toimintaansa. Ohjelmaan tarvittiin satuja, joita Lasse Pöysti lukisi ohjelman lopuksi. Ojanen ehti rustailla pelletarinoita parisataa ennen kuin tuli puheeksi, että ohjelma kaipaisi jotain pientä draamaa. Aluksi vähän arvelutti, miten noista tarinoista saa draamaa. Pikku Kakkosen tuotantotiimi rohkaisi, että kirjoitat vaan repliikit ja tapahtumat ylös, niin kyllä he sitten hoitavat loput. Siitä se sitten alkoi. Pelle Hermannia esitettiin televisiossa vuosina aina siihen saakka, kunnes pääosan esittäjä Veijo Pasanen kuoli. Pasasessa viehätti erityisesti hänen vilpittömyytensä ja aitoutensa. Hänellä oli ilmiömäinen taito tavoittaa katsoja. Oikeaa elämänasennetta Ojanen ei halunnut pelletarinoissaan saarnata sormi pystyssä, vaan tarjota ajattelemisen aihetta niin lapsille, vanhemmille kuin isovanhemmille. Hermannin elämänasenne on pitkälti sama kuin kirjailijan oma näkemys oikeasta tavasta elää. Pelle Hermannin puiston avajaisissa 1-vuotias pojanpoika Aapeli Nevala istui Simo-papan polvella Hermannin sirkusvankkurin rappusilla. Vajaat parikymmentä vuotta myöhemmin polvelle ei ole enää asiaa, mutta parivaljakko mahtuu kuitenkin ritirinnan vankkureiden kuistilla paistattelemaan päivää. Myös tyttärenpojalla on terävä kynä. Pitää aina olla heikomman puolella ja lohduttaa kilpailussa viimeiseksi jäänyttä. Lähden siitä, että aina kannattaa olla pää pystyssä ja mennä eteenpäin, vaikka välillä olisi kurjaakin. Tätä elämänasennetta olen viljellyt myös nuortenkirjoissani. Ojasen mukaan kiittävää palautetta Pelle Hermannista tuli katsojilta paljon. Erityisesti minua lämmitti aikoinaan, kun kuulin, että jossakin kasarmilla sotilaskoti oli täyttynyt varusmiehistä aina siinä vaiheessa, kun Pelle Hermanni telkkarista alkoi. Uransa aikana Simo Ojanen on kirjoittanut Pelle Hermannin lisäksi televisiolle myös muita juttuja sekä lukuisia aikuisten, lasten ja nuortenkirjoja ja näytelmiä. Pelle Hermannin tarinoita on julkaistu myös kirjoina. Viimeiset kymmenen vuotta Ojanen on keskittynyt draamaan. Tällä hetkellä työn alla on näytelmä Fjodor Dostojevskista. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Pelle Hermannin leikkipuisto Perustettu Kirjurinluotoon 20-vuotisjuhlia vietetään 2013 Avajaisiin osallistui yli 2000 porilaista Laajennuksen jälkeen puiston suosio perhematkailukohteena on edelleen kasvanut.

19 Hyvää kesää lukijoille! Kuva Veijo Marin Tavoite 1300 työpaikkaa Kaupunki työllistää ja tukee Porin kaupunki työllistää noin 500 kesätyöntekijää. Viime vuonna kesätöissä oli 567 nuorta, jotka olivat vähintään kaksi viikkoa töissä. Tämän kesän työsopimuksia tehdään parhaillaan. Kaupunki tukee yritysten kesätyöllistämistä, kuten useina vuosina aikaisemminkin. Vuonna 2011 jäätiin peruutusten vuoksi pikkuisen alle tavoitteen, joka oli 800 tuettua työpaikkaa. Yritystuki on neljän viikon työllistämisestä 340 euroa ja kuudesta viikosta tai pidemmästä työllistämisestä 510 euroa. Yritystuki on tarkoitettu vuotiaille opiskelijoille ja koululaisille. Pakollista työharjoittelua tarvitsevat voivat olla yli 20-vuotiaita. - Olemme tulkinneet niin, että tämä on osuva porkkana. Yritykset ovat siihen tyytyväisiä. Me edellytämme, että työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista kesätyöntekijän palkkaa, sanoo työllisyyden hoidon päällikkö Juha Laine. Kaupungin sähköisen kesätyöhaun vetovoima on melkoinen. Hakemusten määrä on liikkunut tienoilla. Teksti Tapio Furuholm Työeläkeote kaikille syksyllä Tänä vuonna julkisen sektorin työntekijät saavat ensimmästä kertaa työeläkeotteen, jossa on sekä julkisen että yksityisen alan työeläkettä kartuttavat tiedot Kuntien eläkevakuutus Keva lähettää syksyllä 2012 työeläkeotteen postitse kaikille vuotiaille julkisella sektorilla työskenteleville henkilöille. Eläkkeellä olevista vain osa-aikaeläkeläiset saavat työeläkeotteen. t. Toimitus Heiskanen puhui henkilöstöpalveluiden järjestämässä koulutuksestämiseen tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Työeläkeotteen voi tarvittaessa pyytää myös Kevan asiakaspalvelusta. Teksti Armi Heinikangas Yhteistoiminta: haasteita on runsaasti Julkisen talouden rahoituksen riittävyys, kuntatyön jatkuva muutos, työikäisen väestön määrän lasku ja työssä jatkaminen. Näin listaa Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen kunta-alan suuria kysymyksiä. Haasteista selvitään hänen mukaansa tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisella kehittämisellä. sa yhteistyötoimikuntien jäsenille. Paikalla oli 46 innokasta jäsentä. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä yhteistä näkemystä yhteistoiminnan tarkoituksesta ja roolista. Kantavana teemana oli työhyvinvoinnin painottaminen kuntaalan tuloksellisuuden ehtona. Työpaikoilla eri osapuolilla on oma roolinsa työhyvinvoinnin edellytysten luomisessa. Toinen kouluttaja oli asiantuntija Timo Suurnäkki Työturvallisuuskeskuksesta. Hänen aiheensa oli Työhyvinvointia yhteistyöllä. Timo Suurnäkki kävi omassa esityksessään läpi, miten yhteistyöllä rakennetaan työhyvinvoinnin osalueita. Vain hyvinvoivassa työyhteisössä päästään tulokselliseen toimintaan. Teksti Helena Metsälä Otteet lähetetään elokuusta alkaen vuoden loppuun saakka. Tarkasta tietosi! Työeläkeotteen tiedot kannattaa tarkistaa, koska tuleva eläke tullaan laskemaan näiden tietojen perusteella. Mahdolliset puutteet ja virheet kannattaa ilmoittaa hyvissä ajoin eläkelaitokselle, jotta ne voidaan korjata. On tärkeää, että työskentelytiedot ovat kunnossa, kun aikanaan siirtyy eläkkeelle. Keva lähettää paperisen otteen kaikille asiakkailleen vain tämän yhden kerran. Jatkossa työeläketiedot voi tarkistaa Kevan verkkopalvelusta. Palvelun käyt- Työeläkeotteelta selviävät työnantajien nimet, työansiot ja yrittäjätoiminnan työtulot vuoden 2011 loppuun mennessä karttunut eläke eräiden sosiaalietuuksien, esimerkiksi työttömyyden, opiskelun ja palkattomien jaksojen perusteella karttunut eläke. henkilökohtainen eläkeikä yli 50-vuotiaille on laskettuna arvio tulevan eläkkeen määrästä henkilökohtaisessa eläkeiässä sekä 63, 65 ja 68 vuoden iässä. Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä ja tapahtumat Painopaikka: Allatum Oy, Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Toimitussihteeri Tapio Furuholm viestintä ja tapahtumat Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Ulla Keskinen viestintä ja tapahtumat Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. KANSIKUVA Pelle Hermannin leikkipuistossa on huomioitu kaikenikäiset lapset. Kts. myös sivu 18. Kuva Antero Saari.

20 20 Framilla Emmalla on tavoite: Elämyksellistä kulttuuria porilaisille Pori sai viime syyskuussa uuden kulttuurin tuottajan. Emma Suden työnkuvaan kuuluu muun muassa kesän Pori Folk -kaupunkifestivaalin tuottaminen. Mutta mitä se tuottaminen oikein on? Tarjotaan toisille elämää rikastuttavia elämyksiä (jotenkin ammattimaisesti). Tällaisen vastauksen hän on saanut yliopistoopiskelijoilta. Susi on samoilla linjoilla, joskin hän jättäisi sanan jotenkin pois. Susi vaihtoi freelancertyöt kellokorttiin, toimistoaikoihin ja vakituiseen työyhteisöön aloittaessaan kaupungin kulttuurituottajana. On erittäin hienoa päästä toteuttamaan kaupunkilaisille laadukasta, elämyksellistä kulttuuria. Myös kulttuurin saavutettavuus on minulle tärkeää. Puhelin, sähköposti ja palaveri Helposti ajatellaan, että tuottajan homma on sama kuin järjestäisi laajennettuja juhlia. Kaikki eivät osaa mieltää meitä ammattikunnaksi, Susi harmittelee. Pori Folkin lisäksi tuotan myös Porin viralliset juhlat sekä olen mukana useassa taiteen ja kulttuurialan hankkeessa. Syyskuun loppuun koordinoin lisäksi Kulttuurin saavutettavuuden neuvontahanketta. Kulttuurituottajan täytyy olla koko ajan tapahtuman sisällä. Pitää osata aikatauluttaa, budjetoida ja ymmärtää kokonaiskuva. Aikaa pitäisi jäädä myös kulttuurin seuraamiseen ja miettimiseen, mitä tulevaisuudessa tehdään ja miten. Jos ala jotain tarvitsee niin organisointikykyä. Jos kohtaa vastoinkäymisiä, pitää palautua nopeasti. Koulutus auttaa ennakoimaan mahdollisia ongelmia ja opettaa, miten ne voi välttää. Tosin joka tapahtumasta oppii aina uutta. Tuottajan työpäivä pyörii puhelimen, sähköpostin ja palavereiden ympärillä. Tapahtumien yhteydessä hän pääsee toki nauttimaan kulttuuririennoista jos muilta järjestelyiltä ehtii. Susi on vielä uusi kaupungin työntekijänä. Hän tuumaakin, että opittavaa eri hallintokunnista on vielä paljon ja siltoja rakennettavana. Susi juurtui Satakuntaan niin hyvin, että innostui tuottamaan satakuntalaisen taidekäsityömalliston JUUREVA:n. Hän on myös Satakunnan taidetoimikunnan varapuheenjohtaja ja muotoilutaiteen edustaja. Suden kotijoukkoihin kuuluvat syksyllä koulun aloittava Lilli ja kolmevuotias Eino sekä mies Juha-Pekka ja uusin tulokas Ruska-koira. Perheen yhteisiä harrastuksia ovat uiminen ja retkeily. Yhteinen aika kuluu myös lähes 100 vuotta vanhaa kuukkarilaiskotia remontoidessa. Perhe haaveilee omasta pienestä puupaatista. Nuorena harrastin klassista ja jazzbalettia. Kun polveni jouduttiin leikkaamaan toistamiseen rasituksen vuoksi, jouduin jättämään lajin. Viime aikoina olen alkanut juosta, sillä olen huomannut polven kestävän sitä. Juoksemisesta tulee hyvä mieli ja monet ongelmat ratkeavat lenkillä. Toivon, että pystyisin synnyttämään hedelmällistä yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa. Kaupungin tuhansilla työntekijöillä on mielettömästi osaamista, josta pitäisi ottaa mahdollisimman paljon irti. Kulttuurituottajan täytyy olla menestyäkseen sosiaalinen ja helposti lähestyttävä. Sitä Susi itse ainakin on. Hän ei halua karkottaa ketään oveltaan. Kulttuuri ei jää tuottajalla töihin. Vapaa-ajalla perhe nauttii näyttelyistä ja kulttuuritapahtumista. Erityisesti muotoilu ja arkkitehtuuri ovat avioparille yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Kulttuuri on tarttunut myös Suden lapsiin, joista toinen kertoo isona ryhtyvänsä kuvataiteilijaksi ja toinen rokkariksi. Kesän Pori Folk on ensimmäistä kertaa Suden tuotettavana. En läheskään aina pysty tuottamaan toisten ideoita, mutta annan keskusteluapua ja esittelen oikeat ihmisiä toisilleen. Biologiassa tuottaja eli autotrofi on yhteyttämiskykyinen eliö. Mielestäni kuvaus on hyvä, mehän yhteytämme ihmisiä toisilleen, Susi naurahtaa. Työ osana harrastetta ja harraste osana työtä Haluan antaa oman kädenjälkeni ja laajentaa Folkin tapahtumakenttää vielä enemmän kaupunkifestivaalin suuntaan. Musiikin lisäksi visuaaliset taiteet ja kulttuurin saavutettavuuden teemat ovat tärkeitä tulevaisuuden Folkeissa. Festivaalin vanhoja perinteitä kunnioitetaan ja pelimannimusiikkia kuullaan jatkossakin rutkasti, lupaa kulttuurituottaja Emma Susi. Kulttuuriasiankeskus, ja Emman työpaikka, muutti vuoden alussa Raatihuoneelle. Mynämäeltä kotoisin oleva Susi opiskeli ensin Turussa kulttuurituottajaksi. Muutto Poriin tuli yliopistokeskuksessa silloin alkaneen Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman takia vuonna Työn ohessa Susi tekee, silloin kun ehtii, väitöskirjaa kulttuuriperinnön tuotteistamisen prosesseista. Hän myös opettaa yliopistokeskuksessa kulttuurituotannon suunnittelun oppiainetta. Teksti Kristiina Seppä Kuva Antero Saari

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Liitteenä vetoomus, liite 2.

Liitteenä vetoomus, liite 2. SAVUTON KUNTA -VETOOMUKSEN HYVÄKSYMINEN 409/01.010/2009 KH 61 Tupakkatuotteiden käyttö on suuri yksittäinen terveysriski niin Suomessa kuin kaikkialla teollisuusmaissa. Suomessa on nykyisin noin miljoona

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja 22.10.2015 1 Kuntien savuttomuus lukuina 4 602 508 76 % n 244 488 637 5 % n 16 407 249 19 % n 61 1 891 n 1 Haasteena - Kuka johtaa, miten

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen:

Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 21 08.02.2012 Työsuojelutoimikunta 16 31.05.2012 Henkilöstöjaosto 33 14.06.2012 Kaupunginhallitus 192 13.08.2012 Kaupunginvaltuusto 86 12.09.2012 Henkilöstöjaosto 15 18.04.2013 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot