Kaupunginsairaalan osasto 4 - Ritva Ullakko - Maahanmuuttajana työyhteisössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginsairaalan osasto 4 - Ritva Ullakko - Maahanmuuttajana työyhteisössä"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Kaupunginsairaalan osasto 4 - Ritva Ullakko - Maahanmuuttajana työyhteisössä

2 2/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Kaupunginjohtaja Markku Lumio Maaliskuu 2006 KUNTAUUDISTUS EI OLE KIELIUUDISTUS Kohta vuoden vireillä ollut kunta- ja palvelurakenneuudistus on mielenkiintoisessa vaiheessa. Maakuntakierros on käyty ja vastaukset saatu. Sisäministeriö työstää parhaillaan puitelakiesitystä, joka on määrä antaa kesäkuussa Vaasanseudulla konkreettisin tulos on Vöyrin ja Maksamaan kuntaliitos Siitä on jo kuntien päätökset. Hyvä niin, mutta paljon muuta tarvitaan. Vaasan kaupunki on käynyt kahden- tai monenkeskisiä keskusteluja seudun kuntien kanssa. Tiivein on yhteys naapurikunnan Mustasaaren kanssa. Ilmapiiri on viime viikkoina parantunut oleellisesti ja kuntien johdolla on hyvä keskusteluyhteys. Karttaa katsomalla huomaa, että Vaasalla ja Mustasaarella on paitsi yhteinen historia myös yhteinen maantiede ja yhteen kasvanut yhdyskuntarakenne. On siis mitä luonnollisinta, että ne tutkivat mahdollisuuksia järkeistää kunnallista palvelutuotantoa. Kielikysymys on Vaasanseudun kummajainen. Se on mielestäni voimavara, jota pitää hyödyntää ei riidanaihe tai heikkous. On hämmästyttävää kuulla ympäristökuntien asukkailta, että Vaasa on niin suomen- tai ruotsinkielinen, ettei toisella niistä täällä pärjää. Uskomaton väite! Jokainen vaasalainen tai täällä käynyt tietää, että Vaasassa tulee mainiosti toimeen molemmilla kotimaisilla ja vähän muillakin kielillä. Päätoimittaja Ville Rintamäki Yritykset eivät edes huomaa kielieroa; kauppaa käydään yleensä ostajan kielellä, ellei yhteistä ole. Hallinnossakaan se ei ole ongelma. Vaasan kaupunki tekee tänä vuonna selvityksen kaksikielisyyden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Sen jälkeen katsotaan, mihin toimiin on aihetta. Jokaisella meillä on äidinkieli, mutta harva pärjää vain sillä koko ikänsä. Kielifundamentalismi on enemmän asennevamma kuin aitoa huolta palvelujen toimivuudesta. Vaasan kaupunki noudattaa perustuslakia ja kielilakia, jotka ovat yksiselitteisiä. Tämän korostamiseksi kaupunki aloittaa kielilisän maksun työntekijöilleen elokuussa SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Ritva Ullakko 4 Vaasan juhlavuoden tapahtumia - Jubileumsårets evenemang 6 Eläkeläisen (Kaarlo Koskimies) ja nykyisen viranhaltijan (Sannasirkku Autio) vuoropuhelu 7 Kulttuurivirasto tiedottaa 8 Kaupunginsairaalan os Maahanmuuttajana työyhteisössä 12 Palvelujen arviointi käynnistynyt koti- ja laitoshoidossa 13 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 14 Kotiseutupäivät - Hembygdsdagarnas 15 Käyttäjätunnukset ja sähköpostit - Användarnamn och e-post 16 Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaneet 17 Vireä Vaasa 18 Henkilöstökoulutus 18 Vaasan Veden tietotekniikan ajokortin suorittaneet Kannen kuvat: Jääveistoksia 2006 Unto Heinonen (iso kuva) Salli Hietikko (pienet kuvat) Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Fax Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 27. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 20 Följande tidning utkommer vecka 20. Viimeinen aineistonjättöpäivä 3.5. Sista inlämningsdagen för materialet är 3.5. Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Timo, tekninen virasto Gammelgård Lillemor, kasvatus- ja opetusvirasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Koski Marjukka, kulttuurivirasto Leppäkorpi Minna, pääluottamusmiehet Liipo Aila, kasvatus- ja opetusvirasto Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Pakkanen Jari, hallintopalvelut Partanen Veikko, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Asuntomessutoimisto kasvaa kahdella erillishankkeella Bostadsmässbyrå utvidgas genom två separata projekt Tietotekniikkaa Huutoniemen koulussa Oman kulkuneuvon käyttösääntö Kielenkäyttölisä Vaasan aluetyöterveys tiedottaa - Vasa regionala företagshälsovård informerar Kimmo Sarasteen taulukoissa asunnot talotyypin mukaan Vuoden työpaikka 2006 JHL tutuksi - JHL kännt 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN Eläköön elämä - ja työ! 2/2006 Ritva Ullakko vastasi kysymyksiin kirjallisesti. Myös valokuva on hänen lähettämänsä. Toisen asteen koulutuksen hallintojohtaja Ritva Ullakon mielestä motivaatio työn tekemiseen pitää lähteä oman asenteen ja heittäytymisen kautta. Aina voi kurkottaa vielä hiukan pidemmälle, aina löytää uusia haasteita ja rajoja. Ritva Ullakon mielestä työelämä on kuin päättymätön matka, jonka aikana tapahtuu elämän kannalta oleellisimpia asioita. Silti pelottavan usein törmää henkilöihin, joiden työelämää motivoi vain yksi ajatus: eläkkeelle pääseminen. Mistä ammatista Ritva-tyttönen pienenä haaveili ja missä kasvoi aikuiseksi? Haaveilin toimittajan ammatista. Nautin suunnattomasti kirjoittamisesta ja koulussa ainekirjoituspäivä oli ehdoton ykkösjuttu. Tekstin tuottamisessa ei minulla ole koskaan sen jälkeenkään ollut vaikeuksia. Kirjoittaminen on edelleenkin hengissä pitävä harrastus ja suuri intohimoni. Kotiseutuni, Lestijokiseutu, Toholampi antoi oivalliset virikkeet monessakin mielessä. Vaikka nuoruuteni opinahjo oli maalaislukio, löytyi sieltä monenlaisia nykymittapuunkin mukaan edistyksellisiä ja terveellä tavalla boheemeja uudistajia, joita ihailin ja joiden nimeen vannoin monen muun koulutoverin lailla! Sellaisessa kouluyhteisössä oli helppo saada tukea vahvuuksilleen. Työurasi kaupungin palveluksessa on ollut nousujohteinen. Millaisia vaiheita siihen mahtuu? Eläköön elämä ja työ! Tuo johtotähti on ohjaillut kulkuani työelämän viidakoissa. Olen aina nauttinut suunnattomasti työnteosta. En ole kovin paljon itseäni mihinkään tyrkyttänyt, mutta tarpeeksi aktiivista kosintaa en ole voinut milloinkaan vastustaa. Aloitin työni Vaasan kaupungilla kouluvirastossa Sitä ennen olin kokenut reippaan sotilaselämän periodin Pohm- Sle:ssä eli Pohjanmaan sotilasläänin esikunnassa, jossa toimin taloustoimistossa ja maksuliikennekeskuksessa toimistotehtävissä. Kouluvirastossa urani eteni toimistovirkailijasta apulaiskaslistiksi, kanslistiksi, apulaistalouspäälliköksi, koulusuunnittelijaksi, henkilöstöpäälliköksi... Vuosien aikana opiskelin työn ohessa ylemmän korkeakoulututkinnon. Kouluvirastoaikani sisälsi monia tärkeitä ja jännittäviäkin juttuja. Mieleenpainuvimpia muistojani ovat varmasti Gerbyn koulun rakentamisen alkumetrit ja Wärtsilän miesten värikalvosulkeiset, joka sai monen päättäjän päät pyörälle ja virkamiestenkin housut tutisemaan! Silmät ymmyrkäisinä monet uskoivat kalvot nähtyään melkein kaikkeen, jota sitten suullisestikin esitettiin. Olihan asiassa paljon totuutta, mutta ennen kaikkea se oli kelpo invaasio yrityssektorilta julkishallinnon kehittämiseksi ja asian edistämiseksi. Yleissilmäys vanhoihin hyviin aikoihin tuo myös etsimättä mieleen ajan, jolloin työelämään mahtui muutakin kuin työntekoa. Monet iloiset juhlat ja tilaisuudet henkilöstön kanssa antoivat puhtia arkeen. Yhdessä tehtiin, kahdella kielellä mutta sulassa sovussa, huikeitakin spektaakkeleita. Benny Hansén, Juhani Uurtimo, Helvi Jalonen, Ingmar Sandberg, Hannu Lilja ja monia muita legendoja oli mukana silloin. Julkishallinnossa pitkään työskennellyt joutuu peilaamaan omaa virkamiestyötään jatkuvasti suhteessa luottamuselimiin. Virkamies on myös koko ajan tavallaan suurennuslasin alla. Mitä suurempi vastuu, sitä monikertaisemmalla linssillä työtäsi arvioidaan. Työ onkin huomattavasti helpompaa, jos tuntee sudenkuopat ja menettelytavat etukäteen. Vain kokemus auttaa tunnistamaan oikeat paikat toimia ja toisaalta tarvittaessa jarruttaa. Joskus suren sitä, että liiallinen avoimmuus ja ehtymätön luonnonvara kateus syövät pohjaa asioiden hyvältä hoitamiselta ja nakertavat virkamiesmoraalia. Myös se on surun paikka, ettei kaupungin hyviä työntekijöitä voida kannustaa niin kuin kuuluisi. Lähes kaiken sitominen budjettivuoteen estää hallintokuntia suunnittelemasta toimintaansa järkevästi ja pitemmällä tähtäimellä. Henkilöstöhallinnossa toivoisi paljon vapausasteita; kysehän on tai ainakin pitäisi olla tuloksen tekemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Nykyinen tehtäväsi toisen asteen koulutuksen hallintojohtajana tarjoaa varmasti monenlaisia haasteita. Mitä voisit tästä työstäsi kertoa? Aloitin työni toisen asteen hallinnossa Silloin siirtyi lukio-... jatkuu sivulla 9 3

4 2/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Vaasan juhlavuoden tapahtumia - kevät HUHTIKUU 5.4. klo Seminaari Terva, tekniikka, terveys. Osa 3. Vaasan yliopisto Valtakunnallinen ylioppilasteatterifestivaali, Vaasan ylioppilasteatteri Rampin ja Suomen ylioppilasteatteriliiton järjestämä kaksikielinen festivaali Latinalaistanssien Suomen mestaruuskilpailut Variskalla. Järj. Rolling ry Kaksiteräinen miekka näytelmän ensi-ilta Nuorisotalolla. Tuottaja: Kansainvälinen kulttuuriseura Mira Kvarken Games uimakilpailut Vaasan uimahallissa. Järj. Vaasan uimaseura - Vasa simsällskap Pohjanmaan Suurmessut & Piha ja Puutarha Botniahallissa. Järj. Oy Finn-Nolia Ab Arts06 - lasten ja nuorten kulttuuripäivät. Nuoret taiteentekijät esittäytyvät - taiteen perusopetuksen katselmus. Järj. Vaasan kulttuuritoimisto Pikku prinssi näytelmän ensi-ilta Nuorisotalolla, Kirkkopuistikko 34. Näytelmä esitetään ruotsiksi. Tuottaja: Kansainvälinen kulttuuriseura Mira Koiranäyttely Botniahallissa. Järj. Vaasan koiranäyttely TOUKOKUU 1.5. Vappu. Puhe: SAK:n vpj. Matti Huutola 4.5. Vaasa-postimerkin julkaiseminen ja ensipäivänleimausta pääpostissa. toukokuun alku 3.9. Barokki näyttely Tikanojan taidekodissa World Walking Day - Vaasan Marssin pysyvän reitin avajaiset klo 10 kävelykeskustassa Vasabladetin 150-vuotisjuhla Botniahallissa Parking näyttelyn avajaiset Tiklaksen puistossa. Näyttely avoinna 4.6. asti Vaasan Kuorofestivaali ja 22. suomenruotsalaiset laulu- ja musiikkijuhlat Juhlavuoden sprinttisuunnistustapahtuma Vanhassa Vaasassa. Järj. IF Femman. KESÄKUU 1.6. Vaasa 400 vuotta -konsertti koululaisille pesäpallostadionilla. Esiintyjinä mm. Technicolour ja PMMP. Klo luokkalaisille ja klo luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Ilmainen sisäänpääsy vaasalaisille, muut 2 e/henk. Paikkavaraukset: toinen aste: Järj. Vaasan kaupungin nuorisotoimi 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2006 Jubileumsårets evenemang våren APRIL 5.4 kl Seminarium Terva, tekniikka, terveys. Del 3. Vaasan yliopisto. Seminariet är finskspråkigt Riksomfattande studentteaterfestival. Den tvåspråkiga festivalen arrangeras av studentteatern Rampen och Finlands studentteaterförbund. 8.4 Finska mästerskapstävlingar i latinamerikansk dans. Tävlingen arrangeras i Variska. Arr. Rolling ry Premiär på pjäsen Kaksiteräinen miekka (Det tveeggade svärdet) på Ungdomsgården. Producent: Internationella kultursällskapet Mira Sällskapet Visans Vänner i Vasanejden rf:s 30-årsjubileum 22.4 Kvarken Games simtävling i Vasa simhall. Arr. Vaasan uimaseura - Vasa simsällskap Österbottens stormässa & Trädgård i Botnia-hallen. Arr. Finn-Nolia Ab Arts06 - kulturdagar för barn och unga. Unga konstutövare presenterar sig - mönstring av den grundläggande konstundervisningen. Arr. Vasa stads kulturbyrå Premiär på pjäsen Lille prinsen på Ungdomsgården, Kyrkoesplanaden 34. Producent: Internationella kultursällskapet Mira Hundutställning i Botniahallen. Arr. Vasa stora hundutställning MAJ 1.5 Första maj. Tal: FFC:s viceordförande Matti Huutola 4.5 Publicering av Vasa frimärket, huvudposten. början av maj 3.9 Barock-utställning i Tikanojas konsthem. 7.5 World Walking Day på torget - Vaasan Marssi inviger den bestående gångsträckan kl Vasabladets 150-årsjubileum i Botniahallen Parking 2006-utställningen i Tiklasparken, vernissage. Utställningen är öppen till Vasa körfestival och den 22:a finlandssvenska sång- och musikfesten Jubileums-Sprintorientering i Gamla Vasa. Arr. IF Femman. JUNI 1.6 Vasa 400 år -skolkonsert på bobollsstadion. I konserten uppträder bl.a. Technicolour och PMMP. Konserten kl är för åk 3-6 och kl för elever i år 7-9, totalt ca elever. Gratis inträde för vasaelever, övriga 2 e/person. Platsbokning andra stadiet platsbokning: Arr. Vasa stads ungdomsbyrå. Suomalaisbändit Technicolour ja PMMP ovat Vaasa 400 vuotta -koululaiskonsertin tähtiesiintyjiä. De finska banden Technicolour och PMMP är stjärnartister vid Vasa 400 årsjubileumskonserten för skolelever. 5

6 2/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Eläkeläisen ja nykyisen viranhaltijan vuoropuhelu: Työväenopiston idea kansan sivistäjänä säilynyt samana koko ajan Kaarlo Koskimies ja Sannasirkku Autio keskustelevat KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Rehtorin työn muutoksista Kaarlo Koskimies: Vuosikymmenten mittaan on käynyt niin, että tällä kuten monella muullakin alalla, naiset ovat ottaneet vallan. Minun aikanani työväenopistojen rehtoreista lähes 95 % oli miehiä. Vaasan läänissä oli vain yksi naisrehtori. Nyt on melkein päinvastoin. Sannasirkku Autio: Eilisessä entisen Vaasan läänin opiston rehtoreiden ja edustajien palaverissa oli vain kaksi miesrehtoria, kaikki muut olivat naisia. Opistojen lukumäärä on sinun ajoistasi pienentynyt. Opistoja on yhdistelty useampia kuntia käsittäviksi. Rehtorin työ työn ja työyhteisön kehittäjänä on lisääntynyt, mutta rehtori on edelleenkin se, johon opiskelijat ja kaupunkilaiset ottavat yhteyttä. Minusta se on kauhean kiva. Sieltä tulee ideoita ja palautetta. Kaarlo Koskimies: Niin se on aina ollut. Ihmiset eivät arkaile soittaa rehtorille. Sannasirkku Autio: Eurojen laskemista on nykyään ihan kamalasti, tulosvastuu suorastaan. Teillä ei varmaan ollut tilojen vuokraustoimintaa eikä tilauskoulutusta? Kaikki sellainen on lisääntynyt. Kaarlo Koskimies: Ei, mutta kädentaitopiirit olivat eri toimipisteissä ympäri kaupunkia. Keskuskoululla oli vain luokkia. Siinä oli välillä helisemässä. Henkilökunta lisääntynyt Kaarlo Koskimies: Rehtorina olo oli ihanaa aikaa. Puolipäivätoimisena vahtimestarina toimi Aleksi Repetti, joka oli uskomattoman hyvä tarinankertoja. Muutaman vuoden päästä tuli puolipäivätoiminen kanslisti. Sannasirkku Autio: Henkilökunnan määrä on moninkertaistunut. Nyt on päätoimisia työntekijöitä neljätoista, heistä kaksi yhteistä arbiksen kanssa. Tuntiopettajiahan on pitkästi toista sataa. Mutta onpa toiminnan volyymikin kasvanut. Kaarlo Koskimies tuli mukaan opistomaailmaan sattuman kautta. Opiskellessaan 1950-luvun puolivälissä Helsingin yliopistossa hän oli aika paljon tekemisissä työväenakatemialaisten kanssa. Heitti siellä huultakin, että alkaa vielä työväenopiston johtajaksi! Kuinka ollakaan, tultuaan Vaasaan henkikirjoittajaksi, hän tutustui täällä Pauli Lehtiöön ja silloiseen työväenopiston rehtoriin Risto Juuselaan, joka pyysi Koskimiestä Muuttuva maailmankartta -piirin vetäjäksi. Juuselan muutettua Ylöjärvelle hänen paikalleen valittiin tohtorismies, joka heti ensimmäisellä käynnillään riitaantui keskuskoulun silloisen rehtorin kanssa rappujen käytöstä ja ilmoitti, että ei sitten Vaasaan lähde. Oli elokuun 20. päivä 1967 ja kaiken piti olla jo rullaamassa. -Jostakin oli löydettävä äkkiä joku hullu, joka panee opiston pyörimään. Sanoin, että olen saanut jo ihan tarpeekseni henkikirjoittajan hommasta. Vaihdetaan vaan! Koskimies kertoi. Hän irtisanoutui virastaan tietämättä, jatkuisiko pesti seuraavana syksynä, mutta jatkuihan se eläkeikään eli vuoteen 1993 asti. Sannasirkku Autio tuli työväenopistoon, nykyiseen Vaasa-opistoon tuntiopettajaksi vuonna Sekin oli sattuman kauppaa ja tilaisuuteen tarttumista. Hän asui silloin Turussa, mutta mieli halasi Vaasaan silloisen miesystävän, nykyisen aviomiehen luo. Tuttavaltaan hän kuuli, että työväenopistolla tarvittaisiin tutoria ja soitti työväenopiston rehtori Marjaana Heikiukselle, jota ei ollut koskaan tavannut. Paikka oli jo täytetty, mutta Heikius sanoi, että hänellä olisi tarjota toinen työ Vaasa 400 piirin vetäjänä. Sitä Sannasirkku hoiti aluksi Turusta käsin. Seuraavana syksynä hän aloitti työväenopiston yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja on edennyt siitä ensin osastonjohtajaksi, sitten apulaisrehtoriksi ja rehtoriksi elokuussa 2005 Tuulikki Kouhin jäätyä eläkkeelle. Mitä opiskellaan Kaarlo Koskimies: Opisto ei ole kovinkaan paljon muuttunut. Jotkut perusoppiaineet ovat varmaan sadan vuoden takaa. Koulutustaso on kohonnut. Kun aloitin, ei ollut peruskoulua. Koulussa ei opetettu juuri ollenkaan kieliä. Kielten alkeiskurssit olivat työväenopistoissa aivan luonnollisia. Sannasirkku Autio: Perustaitoja, kuten kielitaitoa ja kommunikaatiotaitoja, on alettu uudestaan korostaa. Nimitykset ovat tietysti muuttuneet. Enää ei opiskella konekirjoitusta. Nyt opiskellaan tietokoneen käyttöä, mutta kymmensormijärjestelmän osaamisesta on hyötyä siinäkin. Kaarlo Koskimies: Omakotitalon rakentamiskurssit olivat ennen suosittuja. Ei sellaisille taitaisi enää olla kysyntääkään, kun on niin paljon noita valmistaloja. Jooga näyttää puuttuvan nyt ohjelmasta. Se oli vähän kiistanalainen aine minun aikanani kuten posliininmaalauskin. Joka syksy puhuttiin, kuuluuko niitä opettaa opistossa vai ei. Sannasirkku Autio: Yllättävät seikat, kuten asuntostruktuuri, heijastuvat opistotoimintaan. Katselin juuri tilastoja vaasalaisesta asuntotuotannosta. Kerrostalot ja omakotitalot ovat omilla alueillaan. Yritimme käynnistää Gerbyssä sivutoimipistettä, mutta se ei oikein ottanut tulta. Johtuisiko siitä, että ihmiset ovat eristäytyneinä omiin lokeroihinsa, korkeat pensasaidat talojen ympärillä symboloivat sitä. Eräs tuntiopettajamme kyllä sanoi, että eivät ihmiset välttämättä halua tulla naapurin kanssa samalle kurssille munaamaan itseään sinne ja paljastamaan huonoa kielitaitoaan tai vyötärönympärysmittaansa. He lähtevät mieluummin keskustaan. Siinä voi olla perää. Ryhmän merkityksestä ihmiselle Sannasirkku Autio: Uusi opistolaki tuli vuonna 1997, mutta tasa-arvon toteutuminen, opinnollisuuden, luovuuden ja itsensä kehittämisen idea on edelleen sama kuin se oli silloin, 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2006 kun tätä opistoaatetta on synnytetty. Olen miettinyt paljon sitä, että opistosta tulee helposti harrastustavaratalo. Pitäisi pitää kirkkaana, että tämä on oppilaitos. Täällä opitaan uusia asioita ja taitoja. On siinä kyllä sellainen sivujuonne, että kun ihminen tulee vaikkapa posliininmaalauskurssille, on vaikea mitata, mitä hänessä tapahtuu. Jollakin kurssilla voi olla 15 ihmistä. Se on monen mielestä pieni porukka, mutta heistä viisi voi olla sellaista, joilla on avioero vireillä tai mies ryyppää ja on kaikenlaisia ongelmia. Siinä ryhmässä he saavat siihen elämäntilanteeseensa valtavasti. Kaarlo Koskimies: Se minullakin oli mielessä. Helposti unohdetaan millä kulttuurin osa-alueella hyvänsä, mikä merkitys sillä on kulttuuriperinteen siirtämisen kannalta, mutta myös mielenterveyden kannalta. Sillä vältetään paljon hoitokustannuksia. Sannasirkku Autio: Haluaisin nostaa opiston ohjelmassa enemmän esiin kansalaisfoorumin, jossa keskusteltaisiin myös vaikeista kysymyksistä ja riidanalaisistakin asioista sivistyneesti. Ei saisi kauheasti miettiä, että tänne ei tule ketään, jos alamme puhua ihmisoikeuksista tai muusta tämmöisestä. Kaarlo Koskimies: Se on ikuisuuskysymys. Aktiivista keskustelupiiriä on aina kaivattu ja aina siitä on puhuttu. Meillä olikin jonkin aikaa sellainen yhteiskunnallinen keskustelupiiri kuin Polttopiste, mutta se näivettyi vähitellen. Sannasirkku Autio: Siinäkin pitäisi olla oppimisteema. Sen ei saisi olla pelkästään keskustelua ja väittelyä varsinkaan nyt, kun ihmiset maksavat siitä. Maksullisuus oli iso muutos Kaarlo Koskimies: Se onkin suurin muutos, mitä tänä aikana on tapahtunut. Maksusysteemit alkoivat tulla 1980-luvun loppupuolella, vähän ennen kuin muutimme uuteen opistotaloon. Siihen asti osallistumismaksu oli 10 markkaa henkilöltä ja sillä sai opiskella niin monella kurssilla kuin halusi. Silloin toteutui paremmin tasa-arvo. Kaikilla oli yhtäläinen mahdollisuus opiskella mitä tahtoi riippumatta varallisuudesta. Vaikka maksut eivät suuria olekaan, kyllä se vaikuttaa. Sannasirkku Autio: Tuo on ihan totta. Hinta ei saisi olla kenellekään este osallistua kurssille, mutta varmaan se joissakin tapauksissa sitä on. Kurssimaksun korotus vaikuttaa myös siihen, että opiskelijoita on vähemmän. Ennen sama ihminen saattoi käydä monella kurssilla, nyt vain yhdellä. Se karsii sieltä uskollisesta käyttäjäkunnasta. Ehkä maksullisuus kertoo myös tästä ajasta. Kurssin arvostus riippuu sen hinnasta. Kalliimpaa kurssia pidetään parempana, vaikka ei se niin ole. Kaikenikäisten opisto Kaarlo Koskimies: Vaasa-lehdessä päätoimittaja Malmivaara yritti halveerata opistoa sanomalla, että sehän on sellainen eläkeläisten opisto. Ilmoitin hänelle silloin, että kuule, kyllä tosiasia on niin, että jos väestöstä on vajaa 10 % yli 65-vuotiaita, opiskelijakaartista ei ole läheskään niin paljon eläkeläisiä. Sannasirkku Autio: Onhan meidän käyttäjäkunnassa ikääntyneitä ja naisia tosi paljon, mutta eivät he ole enemmistö. Taiteen perusopetuksessa nuorimmat opiskelijat ovat kuusivuotiaita. Haaste ovat luvulla syntyneet, mutta heidän elämänvaiheeseensa on opistoa vaikea mahduttaa. Nimihistoriaa Kaarlo Koskimies: Työväenopistoajatus on tullut Tukholmasta. Suomessa oli vielä viime vuosisadan alussa paljon aikuisväestöä, joka ei saanut mitään kunnon koulutusta. Johtava aate siihen aikaan oli, että kansaa pitää sivistää. Työväenopisto antoi perusopetusta ja siitä se nimi tuli. Joissakin opistoissa nimi on myöhemmin vaihdettu kansalaisopistoksi, mutta ei kansalaisopisto ole vasta 1960-luvulta peräisin oleva nimi, vaikka niin usein luullaan, mm. Raumalla perustettiin kansalaisopisto jo 1910-luvulla. Opiskeletteko itse työväenopistossa jotakin tällä hetkellä? Kaarlo Koskimies: Olen viime aikoina opiskellut lähinnä ruumiinkulttuuria. Intohimoni ovat kaikki ulkoilumuodot. Kesät menevät melonnan merkeissä. Viime viikolla lainasin kanoottikerhon pitkiä retkiluistimia ja lähdin 50 vuoden tauon jälkeen luistelemaan jäälle. Käsivarsi vähän kärsi kun kaaduin. Mutta kyllä se vanha taito vaan palautuu! Sannasirkku Autio: Sinun olisi pitänyt ennen sitä käydä opiston retkiluistelun kurssi. Tällä haavaa en käy mitään kurssia. Olen viimeksi viime keväänä osallistunut koko perheen kanssa kevätpilkkiharrastuskurssille. Ostimme hienot varusteetkin. Tosi nollasta sai aloittaa tuvalaisen kurkkulaulun opinnot. Kulttuurivirasto tiedottaa Vaasan kaupunginorkesteri Vaasan kaupunginorkesterin kevätkausi jatkuu ja seuraava konsertti on klo kaupungintalolla. Tämä Sinfoniakonsertti on kiinnostava, siksi, että solistina on Jean Sibelius-viulukilpailun toisen sijan saavuttanut nuori kiinalainen Jiafeng Chen. Chen on saanut useita stipendejä ja saavuttanut menestystä pienemmissä kansainvälissä viulukilpailuissa. Konsertin johtaa jo tutuksi tullut Hannu Norjanen. Ohjelmistossa on myös teos nimeltä Meta II, joka kantaesitetään konsertissa. Teoksen on säveltänyt vaasalainen Petri Judin, joka on Kuula-opiston klarinetin soiton opettaja. Konsertissa esitetään myös Pjotr Tsaikovskin Viulukonsertto D ja W.A. Mozartin Sinfonia nro 41 C Jupiter. Varaa lippusi pikaisesti, sillä konserttiin on tungosta. Seuraavat konsertit: 6.4. Pääsiäiskonsertti, Sinfoniakonsertti 250 vuotta Mozartin syntymästä Vappukonsertti Viihdekonsertti Näyttämömusiikin tähtihetkiä Liput ennakkoon: Studio Ticket tai kultuuritoimisto Katso lisää: 7

8 2/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Vuoden työpaikalla jokainen tuntee vastuunsa työhyvinvoinnista KUVAT JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Voitte olla varsin tyytyväisiä työyhteisöönne tai oikeastaan itseenne, sillä tehän sen ilmapiirin teette. Näin kirjoitti työsuojeluvaltuutettu Liisa Siren lausuntoonsa haastateltuaan kaikkia kaupunginsairaalan osasto 4:n työntekijöitä. Se antoi heille kimmokkeen lähteä mukaan Vuoden työpaikka 2005 kisaan. - Ajattelimme, että voihan sitä kokeilla. Varmaan meistä jokainen on tuntenut itsessään, että tämä on hyvä työpaikka, mutta tuo tutkimus vahvisti, että suurin osa meistä on samaa mieltä, perushoitaja Anne Humalamäki ja sairaanhoitaja Diana Norrgrann kertoivat. Valinnastaan Vuoden työpaikaksi 2005 he totesivat: - Tuntui hyvältä, että meidät huomattiin. Palkinnoksi saatu teatterissakäynti on suunnitteilla kevään kuluessa. huolehtia, naiset totesivat. Kaikki hoitajat tällä osastolla ovat keski-ikäisiä. Kun ikiä laskeskeltiin, tultiin siihen tulokseen, että nuorinkin on jo täyttänyt neljäkymmentä. Nuoruutta työyhteisöön tuovat opiskelijat. Raportilla Rita Berg, Saara Verronen, Diana Norrgrann ja Kaija Wecksten. Perustiedot Kaupunginsairaalan osasto 4 on 30 potilaan vuodeosasto. Kolme paikoista on saattohoitopaikkoja. Potilaista suurin osa on vanhuksia. Osastolla on osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan lisäksi kuusi laitosapulaisen, 11½ perushoitajan ja 4 sairaanhoitajan tointa. Työ on jatkuvaa kolmivuorotyötä. Millaista työ osastolla on? Osasto on jaettu kolmeen kymmenen potilaan moduuliin. Tavoitteena on yksilöllinen hoito. Kaikkien syntymäpäivät pyritään muistamaan ja keksimään jotakin kivaa silloinkin, kun omaiset eivät pääse paikalle. Joskus omaiset kokoontuvat tänne syntymäpäivän viettoon. Saattohoito on osasto 4:n erityisaluetta. Heillä on siihen tarvittavaa erityisosaamista ja koulutusta. Saattohoitopotilaat, joista suurin osa on syöpäpotilaita, sijoitetaankin kaupunginsairaalassa pääsääntöisesti osasto 4:lle. - Saattohoitopotilaat ja heidän omaisensa tarvitsevat erityistukea. Ymmärrämme, että kun oma äiti tai isä kuolee, se on omaisille ainutkertaista ja yritämme antaa heille aikaa. Saattohoito on psyykkisesti vaativaa. Koko ajan opimme lisää tältäkin alalta ja haluamme kehittää sitä, osastonhoitaja Kaija Wecksten kertoi. Haastattelua seuraavana päivänä puolet henkilökunnasta oli menossa opintokäynnille Helsinkiin, tutustumaan saattohoitokoti Terhokotiin. Opiskelijat tulivat tuuraamaan matkalle lähtijöitä osasto 4:lle. Mitä hoitajalta vaaditaan? - Työ on raskasta, mutta mitäpä suomalainen nainen ei kestäisi! Kestää liikaakin. Kun ollaan väsyneitä, pannaan huumori peliin. Omasta fyysisestä kunnostakin tulee jokaisen Jos saisitte itse vaikuttaa työhönne, mitä muutoksia tekisitte? - Kyllä me niitä työkavereita tänne enemmän ottaisimme. Vaikka meillä on huono palkka, johon toivomme parannusta, vielä tärkeämpää olisi lisätyövoiman saanti, oli yhteinen toteamus. Potilaiden keskiikä on 85 vuotta. He ovat ns. neljännessä iässään ja tarvitsevat todella paljon apua kaikessa. - Kaksikymmentä vuotta sitten, kun tulin tänne töihin, meillä oli neljä syötettävää ja yksi nenämahaletku. Nyt syötettäviä on 25, muitakin pitää auttaa syömisessä. Aika menee potilaiden fyysisten tarpeiden ylläpitämiseen. Psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen jää liian vähän aikaa. Toki me yritämme. Sehän kuuluu meidän hoitoomme. Mutta sitten tulee se riittämättömyyden tunne, kun aika ei riitä, perushoitaja Anne Humalamäki kertoi. - Meitä turhauttaa, että emme ehdi kunnolla juttelemaan, olemaan ihminen ihmiselle. Koetamme korvata sen huumorilla. On vain syöttökontakti ja hoitokontakti. Syvällisempi kontakti jää pois. Sitä potilas kuitenkin kaipaisi ja pitää arvossa. Hänelle se olisi jopa tärkeämpää kuin vaipan vaihtaminen. Kädestä pitäminen tuntuu kliseeltä, mutta kyllä kaikenlainen kosketus on tärkeää hänelle, joka makaa sängyssä, sairaanhoitaja Diana Norrgrann jutteli vakavana. - Monesti on huono omatunto, kun 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 2/2006 Potilasta hoitamassa Anne Humalamäki ja Helena Kaisla. ei ehdi seurustella potilaiden kanssa tarpeeksi eikä ylläpitää potilaiden kuntoa niin paljon kuin haluaisi. Perustarpeista, kuten syöttämisestä ja hygieniasta huolehtiminen vie kaiken ajan, osastonhoitaja Kaija Wecksten lisäsi. Osastolla on pantu merkille, että lapsia ei juuri näy vierailijoiden joukossa. - Johtuisikohan se siitä, että pelätään heidän aiheuttavan häiriötä, hoitajat pohtivat. Kuitenkin vanhusten silmät kirkastuvat heti, kun alkaa kuulua lasten ääniä. Vaikka lapsi vierailisi viereisen potilaan luona, hän tuo iloa kaikille. Hyvin tervetulleita ovat myös koirat ja kissat, joita silloin tällöin vierailee osastolla. Koulutusmäärärahoja toivottaisiin lisää. - On ihan eri asia päästä itse koulutukseen kuin jos siellä on ollut joku toinen, joka kertoo, mistä siellä on puhuttu. Koulutuksessa esille otettujen asioiden ottaminen käytäntöön on myös helpompaa, jos siitä kertomassa on useampi työntekijä, hoitajat totesivat. Jatkoivat kyllä, että kaikkeen kehitykseen ei kursseja tarvita. Hyviä ideoita syntyy osaston sisälläkin ja niitä saa ammattilehdistä. Osastohoitaja Kaija Wecksten kertoi, että viimeiset kaksi vuotta on sähköiseen sairaskertomusjärjestelmään siirtyminen eli Pegasos-ohjelman ottaminen käyttöön vienyt paljon voimia. Se on ollut suuri muutos varsinkin, kun suuri osa työntekijöistä ei ollut aikaisemmin käyttänyt tietokonetta juuri ollenkaan. Sen rinnalle ei muita suuria projekteja olisi yhtä aikaa voinut ottaa. Nyt koti- ja laitoshoidossa on meneillään laadunkehittämisprojekti. - Toivottavasti siitä jää osastoille jotakin voimavaraksi, Wecksten tuumasi. Työhyvinvoinnin salaisuus? Mietittäessä, mikä tekee osasto 4:stä työpaikan, jossa on hyvä olla, hoitajat tuumivat, että he ovat siinä vahvoilla, koska jokainen tuntee vastuunsa. Ei ajatella, että työhyvinvointi on kenenkään yksittäisen ihmisen asia. - Olemme suvaitsevaisia. Hyväksymme toisen ihmisen, vaikka hän olisi erilainen kuin mitä itse on. - Jokainen saa tulla töihin omana itsenään. Töihin tulemista ei tarvitse jännittää. - Yritämme huomioida muut. Jos jollakin on huono päivä, kannustamme, autamme ja tuemme häntä. - Meillä eri ammattiryhmät tekevät työtä yhdessä ja auttavat toisiaan. Eikä ajatella vain omaa ryhmää. Kun oma ryhmä on valmis, käytävällä kuuluu usein: Mikäs tilanne teillä on? Jos on tarvetta, mennään auttamaan. - Tämä työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta. Moni on sanonut, että ei tätä jaksaisi, jos työntekijöiden kesken ei menisi näin hyvin. Ritva Ullakon haastattelu ELÄKÖÖN ELÄMÄ - JA TYÖ... jatkoa sivulta 3 koulutus osaksi toisen asteen hallintoa ja minut nimitettiin lukiokoulutuksen kehittämispäälliköksi. Vain vajaa vuosi siitä organisaatiomme pitkäaikainen hallintojohtaja menehtyi vaikeaan sairauteen, jolloin otin hoitaakseni sijaisuuden keväällä Nimitys hallintojohtajan virkaan tuli Olen aloittanut työni varsin nöyrällä mielellä. Toiminta-alue ja haasteet ovat suuret. Vastuualueeseeni kuuluvat talouden lisäksi henkilöstöhallinto sekä hallinnon järjestämiseen liittyvät muutkin tehtävät. Toiminta ja talous edellyttävät saumatonta vuorovaikutusta, jonka vuoksi tulosyksiköt ovat entistä enemmän mukana resurssien suunnittelussa ja seurannassa. Koulutusalajohtajien ja rehtorien kannalta tämä on koettu positiiviseksi. Työtä on siis paljon, mutta kiinnostus työn tekemiseen ja jatkuva muutos pitävät adrenaliinin kohdallaan. Olen niitä ihmisiä, joiden koneisto vaatii tiettyä painetta, jotta se kävisi tasaisesti. Onko tämä organisaatiouudistus, joka koulumaailmassakin tehtiin, osoittautunut hyväksi ratkaisuksi? Elämän pitää mennä eteenpäin. Vanhoissa jäljissä on turha taapertaa. Tulessa makaamiseen ei pidä tottua, sillä siinä tuppaa käymään huonosti, lopulta. Vaikka lauseet vaikuttavat tavanomaisilta, sisältävät ne paljon totta, myös tämän organisaatiouudistuksen kohdalla. Uudistuksessa painotetaan toisen asteen koulutuksen kokonaisetua. Muutoksia oli pakko tehdä, jotta koulutusmuoto saisi sen aseman, jota valtion taholtakin on sille asetettu. Lukion liittyminen toisen asteen hallintoon oli myös siksi välttämätöntä. Taloudelliset realiteetit ja tietoisuus opiskelijoiden määrän vähenemisestä pakotti miettimään, millä tavoin vaasalainen lukiokoulutus pysyy toimintakykyisenä ja vastaa tulevaisuudessakin sille asetettuihin haasteisiin. Tuleva aika on erityisen haasteellista sen suhteen, mikä on tulevaisuuden lukion oikea mitoitus ja ennen kaikkea sisältö, jotta toimintakyky ja resurssit pysyvät hyvinä ja jotta opiskelijat valitsevat oman lukiomme. Yhteistoiminta ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä on niinikään kansallinen tavoite ja siihen olemme hyvin vastanneetkin. Palvelurakenneuudistus ja toisen asteen koulutuksen paikan löytyminen siinä on nyt seuraava edessä oleva etappi. Toivon, ettei ratkaisu olisi yksisilmäinen ja itsekäs, sillä eristäytyminen ja näkökentän supistuminen ei ole onneksi alueellemme eikä varsinkaan Vaasalle. Entä perheesi? Yksityiselämääni kuuluu mieheni Keijo, joka toimii asuntomessujen projektipäällikkönä. Keijon kanssa meillä on pitkä yhteinen taival, joka alkoi jo yhteiskouluajoilta. Keijo oli tavatessamme 17 v ja minä 16 v. Kannuksen beatles-poika ja Toholammin go-go tyttö löysivät toisensa perinteisesti tanssipaikalta. Ylioppilaskeväänäni odotin esikoistamme Tiinaa. Tiina toimii tällä hetkellä johdon sihteerinä Nokian palveluksessa Salossa. Poikamme Ilmari syntyi v Hän toimii graafisten palvelujen yksityisyrittäjänä Vaasassa. Kumpikin lapsi on tahollaan kihloissa. Vaarin ja mummin arvonimiä emme ole vielä saaneet, mutta toivossa eletään! Näköpiirissä on paluumuutto Mustasaaresta Vaasaan kevään tai viimeistään kesän kuluessa. Remonttityö Palosaaren kodissa etenee hiljalleen. Mitä harrastat? Pikkulinnut ovat kertoneet, että sinulla on aika räväköitäkin harrastuksia. Kuten jo alussa vihjasin, ykkösharrastukseni on kirjoittaminen. Parempaa mielen vapauttavaa harjoitusta ei olekaan. Työ on minulle tavallaan myös harrastus. En näe tarpeellisena rajan vetämistä työn ja ns. vapaa-ajan välille. Uskon, että on hyväksi sekä työlle että vapaa-ajalleni, että ajattelen näin. Tämän jutun valokuva on noin 12 vuotta vanha. Sen tarkoituksena on osaltaan kertoa, että perheemme hyvin läheinen harrastus on ollut ja jossain määrin on vieläkin moottoriurheilu. Ilmarin aktiivisen kilpailuuran puitteissa perheemme matkusteli kaiket vapaa-ajat ympäri Suomea ja jossain määrin myös Eurooppaa kilpailusta toiseen. Varikkoelämä kävi tutuksi. Myös me vanhemmat olemme kokeilleet vauhdin hurmaa aivan autenttisissa olosuhteissa! Autourheilun nuorisotyö työllisti meitä myös yli kymmenen vuotta. Elämän parasta aikaa, voisi sanoa. Aikaan mahtuu järjestämiämme leirejä, kilpailuja, erilaisia tilaisuuksia, matkoja. Matkoista ehkä hurjin oli karting-nuorten harjoitteluleiri Italian Parmassa urheilulomalla Matkan toteutumiseen uskoi aluksi oikeastaan vain Keijo, jolla on erinomainen kyky saada ihmiset innos-... jatkuu sivulla 11 9

10 2/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Maahanmuuttajana työyhteisössä KUVAT JA HAASTATTELUT: SALLI HIETIKKO Ei ole ollenkaan harvinaista, että työpaikalla työtoverina on maahanmuuttaja. Haastattelimme heistä kahta, Palosaaren koululla maahanmuuttajaluokilla koulunkäyntiavustajana toimivaa Farida Shakaria ja Justo Estupinania, joka on huoltomiehenä sosiaali- ja terveysvirastolla. Farida pärjää suomen kielellä mamu-luokan koulunkäyntiavustajana Farida Shakari on iranilainen 35- vuotias kurdinainen, joka työskentelee työllistämistuella Palosaaren koululla maahanmuuttajaluokissa. Faridan ollessa 10-vuotias hän vanhempineen joutui islamilaisen vallankumouksen seurauksena lähtemään kotimaastaan Irakiin. Lähes 20 vuotta elämästään hän on asunut teltassa isolla pakolaisleirillä puutteellisissa ja kurjissa oloissa, kunnes syyskuussa 2001 pääsi miehensä ja lastensa kanssa Suomeen kiintiöpakolaiseksi. Faridalla ja hänen miehellään on kuusi lasta, jotka nyt ovat 7-18-vuotiaita. Farida on hyvä ompelija, vaikka todistusta hänellä ei ompelutaidoistaan ole. Hänellä oli pakolaisleirillä asuessaan oma ompelukone, jolla hän 12 vuotta ompeli suvulle ja muillekin kaikki kurdivaatteet ja sai siitä pienen maksun. Suomeen tultua alkoi kielen opiskelu. Kymmenen kuukautta kestäneen kielikurssin jälkeen Farida on tehnyt kielitaitonsa eteen paljon työtä. - Eihän kukaan aikuinen kymmenessä kuukaudessa opi hyvin suomea, hän toteaa. Kotona he puhuvat omaa äidinkieltään, kurdia. - Lapsen kanssa on tärkeää puhua omalla kielellä. Äidinkieli on jokaiselle, niin teille kuin meillekin, numero yksi. Kyllä lapset oppivat hyvin suomea muutenkin, Farida sanoo painokkaasti. Joskus hän sanoo jotakin suomeksi myös kotona. Silloin lapset nauravat äidin suomenkielelle. Varsinkin 8-vuotias tytär on kova opettamaan äitiä ja isää. Farida osaa monia kieliä; kurdia, persiaa, arabiaa ja suomea. Nyt tekisi mieli oppia myös englantia. Farida oli jo viime vuonna Palosaaren koululla koulunkäyntiavustajana kolme kuukautta. Syksyllä hän oma-aloitteisesti kyseli koululta, tarvittaisiinko häntä siellä nytkin. Mamu-opettaja Kai Pukari otti yhteyttä työvoimaviranomaisiin, työllistämistuki järjestyi ja Farida pääsi töihin tuttuun paikkaan. - Etsin aina työpaikkaa. Olen ollut työharjoittelussakin, mutta työpaikka on parempi kuin työharjoittelu En halua vain istua kotona. Silloin tulee ajateltua liian paljon vanhoja asioita, hän sanoi. Palosaaren koulun maahanmuuttajaluokilla on monia eri kansallisuuksia, persialaisia eniten. Opettaja puhuu suomea ja Farida, joka ymmärtää aika hyvin suomea, kertoo saman oppilaille heidän kielellään, persiaksi tai kurdiksi. Kielissä on eri murteita. Niitä on joskus vaikea ymmärtää. Faridalla on lukujärjestys, jonka mukaan hän on avustamassa Kain tai Eveliinan, joskus muidenkin opettajien luokissa. Farida kertoi, että aluksi hänellä oli vaikeaa. Uusi työ jännitti kovasti, koska hänellä ei ollut koulutusta tähän työhön. Opettajien ja toisten koulunkäyntiavustajien opastamana kaikki on mennyt hyvin. Erityisesti Heli on auttanut paljon. Heistä on tullut ihan ystäviä keskenään. Leikinlaskukin sujuu ystävysten kesken selvällä suomenkielellä! Miltä tulevaisuus näyttää? - Olen tyytyväinen. Minulla on työpaikka. Voin auttaa toisia maahanmuuttajia. Lapset saavat käydä koulua. Opin suomea koko ajan lisää. Jos opettajat vain haluavat, jatkan mielelläni tässä työssä, hän toteaa. Farida tarkastamassa oppilaan työkirjaa. Hyvästä suorituksesta tulee leima työkirjaan. Nämä tehtävät oli niin hienosti suoritettu, että leimoja tuli kaksi. Opettajan mielipide Palosaaren koulun mamu-luokkien opettaja Kai Pukari kertoi, että maahanmuuttajaluokissa on paljon harjoittelijoita, myös maahanmuuttajia eli etnisiä, kuten he heitä kutsuvat. - Hyvä etninen työntekijä, jolla on hyvä suomenkielen taito, on meille aivan korvaamaton apu. Hän on myös psyykkinen turva pienelle lapselle, joka voi luokassa kertoa ongelmansa omalla äidinkielellään. Toiveemme on, että saisimme Faridan tänne vakituiseksi. Kunnioitan hänen henkistä kapasiteettiaan; hänellä ei ollut koulutusta tähän työhön, mutta hän on kouluttanut itsensä ja opiskellut suomen kielen. Hän on luotettava ja huolellinen työntekijä ja on aivan tasaveroisena työntekijänä täällä meidän joukossa. Farida on siinäkin mielessä hyvä esimerkki, että kaikki ulkomaalaiset aikuiset, joilla ei ole koulutusta, ovat täällä syrjäytymisuhan alaisia, mutta hän ei ole halunnut syrjäytyä. 10

11 Rakkaus toi Justo Estupinanin Kanarian saarilta Vaasaan Justo Estupinan on 37-vuotias espanjalaismies. Vaasaan hän on muuttanut vuonna 1991 Kanarian saarilta, suomalaisten suosimasta lomakohteesta. Tarinan taustalla on lomaromanssi. Kävi niin, että Justo Estupinan kaveriensa kanssa omistamaan pubiin tuli Kanarialla lomaileva vaasalaistyttö. He rakastuivat ja menivät naimisiin. Juston ensivisiitti Vaasaan oli lomamatka vaimon kanssa v Hän ihastui kaupunkiin heti ja seuraavana vuonna he muuttivat tänne. Töitä hän sai heti elokuussa 1991 pääterveysaseman keittiöltä. Kuukauden pesti kesti yhdeksän vuotta, siihen asti, kun hän anoi siirtoa huoltotehtäviin, joissa nyt on. Tutustuminen suomen kieleen alkoi kuuden kuukauden mittaisella työvoimatoimiston järjestämällä, ulkomaalaisille tarkoitetulla suomenkielenkurssilla. Keittiöllä harjoittelin kovasti niitä sanoja, joita opin. Suurimmaksi osaksi olenkin oppinut suomen kielen siellä, Justo kertoi. Hänen oma äidinkielensä on espanja. Lisäksi hän osaa englantia. Sillä pärjäsi keittiöllä aika hyvin. Ruotsia hän oppi vaimoltaan, jonka äidinkieli on ruotsi. Keittiöala oli Justolle tuttu. Ennen oman yrityksen perustamista hän oli ollut Espanjassa hotelli- ravintolan keittiöllä töissä oppisopimuksella. Täälläkin hän aloitti keittiöllä ollessaan oppisopimuskoulutuksella kokin ammattitutkinnon suorittamisen, mutta jätti sen kesken. Pääterveysasemalle huoltomieheksi hän tuli v Välillä hän kävi perheen kanssa kokeilemassa Espanjassa oloa, mutta lapset eivät viihtyneet siellä ja niin he palasivat takaisin Vaasaan. Nyt Justo toimii huoltomiesten esimiehen sijaisena Reijo Sunin tilalla ja hoitaa samalla oman tehtävänsä huoltomiehenä. Justo Estupinan on asunut Vaasassa 21-vuotiaasta. Täällä hän on kasvanut pojasta mieheksi ja perustanut täällä perheen, johon kuuluu kolme lasta; 14-vuotias poika, 12-vuotias tyttö ja 10-vuotias poika. Elämäni, perhe on täällä minun MERITUULI - HAVSVINDEN Justo lähdössä kuljettamaan ruokaa osastoille. Ruuan kuljettamiseen käytetään kärryä, jonka perään ruokavaunut liitetään. Aluksi vaunuja on jopa seitsemän peräkkäin. kanssani ja sukulaiset ovat Espanjassa. Olen ensisijaisesti vaasalainen, sitten eurooppalainen ja sitä kautta espanjalainen. Se on tärkeysjärjestys tällä hetkellä, hän selvittää. Siitä on hyvänä esimerkkinä sekin, että kun he viimeksi olivat kaksi viikkoa lomalla Kanarialla, hän halusi jo lähteä sieltä kotiin, Suomeen. Miten sopeutuminen suomalaiseen työyhteisöön on sujunut? - Minulla ei ole ollut ongelmia. Olen avoin ja suorasanainen. Minua on helppo lähestyä. Yhteiskuntakin on paljon muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ihmiset ovat suvaitsevaisempia kuin ennen, Justo toteaa ja jatkaa, että kielen oppiminen on tärkeää. Virheiden tekemistä ei saa pelätä. Millaista työsi on? - Rumasti sanottuna tähän työhön kuuluu kolme ärrää; ruoka, ruumis ja roskat. Kuljetamme ruuan 13 osastolle; puuro aamulla, lämmin ruoka kaksi kertaa päivässä, iltapala, leipä ja maito. Ruuan kuljettamiseen käytetään kärryä, jonka perään ruokavaunut liitetään. Aluksi vaunuja on jopa seitsemän peräkkäin. Se on jo pikku juna, Justo kertoo. Postin ja lääkkeiden kuljetuksista terveysasemille ja palvelutaloille kertyy päivässä 120 ajokilometriä. Vainajien vieminen kylmiöön kuuluu myös huoltomiehille. Yksi miehistä on ulkomiehenä, huolehtii lumen poistosta, hiekoituksesta ja roskista. Tehtävät vaihtuvat kiertolistan mukaan. Samaan hommaan kypsyisi nopeasti. Tykkäätkö työstäsi? - Tykkäänkö? Minä nautin työstäni. Sen kaikki täällä tietävät. Olen viihtynyt täällä hyvin. Meillä on iloinen porukka. Kaikki viihtyvät täällä hyvin. Joka aamu on mahtava fiilis tulla töihin. Mutta niinhän se on, että jos itse viitsit pikkuisen pistää siihen tulta, kyllä se palaa! - Meissä maahanmuuttajissa on monta eri ryhmää. Minua ei ole pakotettu lähtemään pois maastani ja tulemaan tänne. Joskus olen tullut vieraaseen maahan, mutta en enää, nyt tulen tänne kotiin. 2/2006 Ritva Ullakon haastattelu ELÄKÖÖN ELÄMÄ - JA TYÖ... jatkoa sivulta 7 tumaan. Reissu oli unohtumaton ja sai valtakunnallistakin huomiota. Linja-autoon sullottiin ihmisten lisäksi kaikki ajokalusto, joten tunnelma oli tiivis Alppeja Westerlinesin bussilla ylittäessämme! Olemme molemmat toimineet pitkään myös AKK:n ns. ykköslisenssillä kilpailujen johtajina ja autourheilun kansallisen keskusjärjestön edellyttämissä muissa vaativissa toimitsijatehtävissä. Jo nuorina harrastimme moottoripyöräilyä, ja tyypillisesti kai, nyt taas se on kuviossa mukana. Mikäpä onkaan maanläheisempi ja aistit taatusti herättävä kokemus, kun kevätkyntöjen aikaan ajella visiiri raollaan Etelä-Pohjanmaan lakeuksia! Elämäsi ohjenuorat? Tähän mennessä olen oppinut aika paljon, muun muassa periksi antamisen taidon. Uskon myös eteläpohjalaisen sananlaskun sisältämään viisauteen: jos Jumala ei saa kiinni, se tulee vastahan tai jotenkin näin se meni. Rehellisyydestä on kysymys. Ainoa kestävä tapa toimia on pysytellä mahdollisimman rehellisenä itselleen ja muille kaikessa, mitä tekee. Ominta aluettani työelämässä on ehdottomasti henkilöstöhallinto, joka vaikeudestaan huolimatta imaisee mukaansa ja on haastavuudessaan loputtoman kiinnostavaa. Henkilöstöhallinto pitää sisällään ihmisen lähes kaikki osa-alueet. Se muuttuu ja opettaa tekijäänsä jatkuvasti. Se on opettanut myös varovaiseksi. Toiseen luottaminen, sanan antaminen ei käy aivan yhtä helposti kuin joskus ennen. Olen päässyt olemaan mukana monissa henkilöstöhallintoon liittyvissä ohjelmissa ja hankkeissa, mikä on kasvattanut näkemystä ihmistyön hoitamisesta. Toivon, että saisin myös olla joskus vaikuttamassa siihen, että hallintokunnat voivat huolehtia kokonaisvastuunsa sisällä kaikesta henkilöstöön liittyvästä päätöksenteosta, myös palkkaukseen liittyvästä, yhdessä oman lautakuntansa kanssa. 11

12 2/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Palvelujen arviointi käynnistynyt koti- ja laitoshoidossa Koti- ja laitoshoidon tulosalue on aloittanut palvelujen arviointi- ja kehittämistyön Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa. Arviointi ja kehittäminen koetaan virastossa ajankohtaiseksi virastojen yhdistyttyä. Kevään aikana arvioidaan kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon palvelujen sisältöjä, toimintaympäristöjä sekä toiminnan organisointia. Loppukesästä aloitetaan vuosia kestävä kehitystyö yksikköjen arviointien pohjalta. Arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään apuna laatuohjelmaa. Koti- ja laitoshoidon tulosalueeseen kuuluu 31 yksikköä, henkilökuntamäärä lähentelee kuutta ja puoltasataa. Jokaisessa yksikössä on laatuvastuuhenkilö omasta työryhmästä. Tämä henkilö on vastuussa yhdessä lähiesimiehensä kanssa yksikkönsä arvioinnin ja kehittämisen etenemisestä. Koko koti- ja laitoshoidon henkilöstön panos on merkittävä arviointi- ja kehittämistyössä. TEKSTI: PAULA SUNDMAN KUVAT: SALLI HIETIKKO Koti- ja laitoshoidon johtoryhmä seuraa tiiviisti arvioinnin etenemistä ja käy läpi arvioinnin tuloksia kevään aikana. Joihinkin kehittämiskohtiin voidaan puuttua heti, joidenkin kohtien osalta edetään kehittämisjärjestyksen mukaan. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä selvittää kohteiden kehittämisjärjestyksen yksikköjen tarpeiden pohjalta. Arviointityö aloitettiin järjestämällä Tammikartanon palvelukeskuksessa laatuvastaaville ja esimiehille koulutusiltapäivä tammikuun lopussa. Laatukoordinaattorina arviointi- ja kehittämistyötä käynnistämässä on kuluvan vuoden ajan erikoissairaanhoitaja, HTM Paula Sundman. Matti Paloneva toivotti väkensä tervetulleeksi ja samalla käynnisti arviointi- ja kehitystyön koti- ja laitoshoidon alueella. Matka arvioinnin saloille on alkanut. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN Ei kahta ilman kolmatta 2/2006 TEKSTI: JAANA NIKKARI Kaksoset Viivi ja Veeti ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto Anne Hämeenniemen elämään on viimeisen kolmen vuoden aikana mahtunut paljon. Tämä entuudestaan merkonomi ja tradenomi on pian myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut tradenomi suuntautumisvaihtoehtona pk-yrityksen kansainvälistyminen. Anne Hämeenniemi on elävä esimerkki siitä, miten elämässä kaikki, mikä ei ole mahdotonta, on mahdollista. Puolitoistavuotiaiden Viivin ja Veetin äiti valmistuu kuluvana keväänä Vaasan ammattikorkeakoulun Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta tutkintonimikkeellä Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration. Mielessäni oli jo pitkään kytenyt halu kehittää itseäni kouluttamalla. Vuodet työelämässä olivat vain kasvattaneet opinnälkää, muistelee Hämeenniemi päätöstään ryhtyä uudelleen opiskelemaan. Vaasan kauppaoppilaitoksen ulkomaankaupan linjalta merkonomiksi ja sittemmin tradenomiksi valmistunut Hämeenniemi ehti kerätä kannuksia työelämässä kuuden vuoden ajan ennen lähtemistään opintielle kolmannen kerran. Olen työskennellyt alumiiniprofiileja valmistavan Mäkelä Alun vientisihteerinä jo vuodesta Halusin myös löytää omaan työhöni uusia ideoita ja pontta, sanoo Hämeenniemi. Eväitä työelämään Puolitoistavuotiaiden kaksosten Viivin ja Veetin äiti, Anne Hämeenniemi on pian myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut tradenomi. Opinnot ovat synnyttäneet monia ahaa-elämyksiä liittyen omaan työhön vientisihteerinä. Vaasan ammattikorkeakoulu tarjoaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa liiketalouden koulutusta yhteistyössä Seinäjoen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Koulutuksen vahvuutena on erityisesti sen käytännönläheisyys. Kaikki opintojen anti peilataan opiskelijoiden omaan työhön, sanoo koulutusohjelman vastaava, yliopettaja Kirsti Melin Vaasan ammattikorkeakoulusta. Anne Hämeenniemi kiitteleekin käytäntöön soveltavaa opiskelumuotoa. Se on paitsi helpottanut teorian oivaltamista, myös antanut todellisia eväitä työhön vientisihteerinä. Myös lopputyönä tehtävä kehittämistyö tehdään suoraan työelämän tarpeisiin, oman työyhteisön kehittämishankkeena. Oma kehittämistyöni käsittelee Mäkelä Alun alihankintaverkostojen kehittämistä. Sitä työstäessä on syntynyt monia pieniä ahaa-elämyksiä, sanoo Hämeenniemi. Päiväunet opiskeluun Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on 90 opintopisteen laajuinen ja mitoitettu kestämään kolme vuotta. Hakijoilta edellytetään liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa tai vastaavaa soveltuvaa muuta korkeakoulututkintoa. Lisäksi edellytämme kolmen vuoden työkokemusta liiketalouden tai hallinnon alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen, sanoo Melin. Niin koulutuksen kesto kuin opiskelutavatkin on räätälöity nimenomaan silmällä pitäen työn ohessa opiskelua. Tutkinto suoritetaan pääasiassa monimuoto-opiskeluna. Kahtena ensimmäisenä opiskeluvuonna lähiopetuspäivä on joka toinen lauantai. Kolmas vuosi on varattu opinnäytetyön tekemiseen, selventää Melin. Anne Hämeenniemi on onnistuneesti yhdistänyt opiskelun ja syksyllä 2004 syntyneiden kaksosten Viivin ja Veetin hoidon. Lasten päiväunet olen oppinut pyhittämään opiskelulle, samoin illat. Kun aika on kortilla, osaa sitä käyttääkin tehokkaammin. Myös isovanhemmat ja aviomies ovat olleet enemmän kuin tarpeellinen tuki, sanoo Hämeenniemi. Hoitovapaalta hän on palannut työhönsä Mäkelä Alun vientisihteeriksi joulukuun alussa. Kehittämistyö on nyt viimeistä silausta vaille valmis. Valmistun kuluvana keväänä. Saattaa olla, että tulevaisuudessa vielä innostun opiskelusta, mutta en kuitenkaan ihan heti. Nyt on lasten ja työn vuoro. Ylemmän AMK-tutkinnon hakuaika asti. Lisätietoja koulutus ja hakeminen 13

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Toimivia ratkaisuja monenlaisia ja tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaaminen ja tuki Keudan aikuisopistossa Vastuukouluttajien ohjausosaaminen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot