Taloustieteen oppihistoria: johdanto. Pekka Sutela Oulun yliopisto a

Transkriptio

1 Taloustieteen oppihistoria: johdanto Pekka Sutela Oulun yliopisto a Pekka Sutela 1

2 Motto Ei rakkauskaan ole ajanut yhtä monta miestä hulluksi kuin pohdiskelu rahan olemuksesta. Pääministeri Gladstone Britannian alahuoneessa 1844 Pekka Sutela 2

3 Muotoasiat Opettajan esittely 16 tuntia, ajat ja paikat ilmoitettu Tenttien ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin Tenttiin luettava oppikirja: Agnar Sandmo: Economics Evolving: A History of Economic Thought. Princeton University Press sivuisena oppihistorian kirjaksi suppea! Paperikantisena Amazonissa GBP (Erittäin) suositeltu oheislukemisto: Sylvia Nasar: Grand Pursuit: The Story of Economic Genius. Fourth Estate Muuta oheislukemista suositellaan kurssin kuluessa Neljä kuluttajansuojavaroitusta: Varokaa huonoja vitsejä! Monessa asiassa (jokaisella) opettajalla on pinnallinen tietämys: se täytyy kestää Kurssi on joka tapauksessa vain raapaisu Käsitteitä käytetään usein anakronistisesti Pekka Sutela 3

4 Jos olet vakavammin kiinnostunut: klassiset oppihistoriat Schumpeter, Joseph: History of Economic Analysis (1954) Blaug, Mark: Economic Theory in Retrospect (1962 useita laitoksia) Robbins, Lionel: A History of Economic Thought (1998 LSE luennot) Pekka Sutela 4

5 Miksi taloustieteen historiaa opetetaan? Fysiikan tai lääketieteen historia on harvojen asianharrastajien kohde. Miksi taloustieteen osalta asia on toisin? Se on hauskaa! Klassikoilta löytyy edelleen kehittämisen arvoisia ajatuksia Marx-renessanssi 1970-luvulla Ricardon ekvivalenssi Fysiikan tai lääketieteenkin (vaikka taudit vaihtelevat yli ajan) tutkimuskohde on sama yli ajan. Taloustieteen tutkimuskohde muuttuu ajan myötä. Taloustieteellä on voimakas käytännön intressi: oppia hankitaan jotta todellisuuteen voitaisiin vaikuttaa (toisin kuin fysiikassa mutta samoin kuin lääketieteessä) - JM Keynes: taloustieteilijän rooli on sama kuin hammaslääkärin Opin ja todellisuuden välinen suhde näkyy selvemmin vasta silloin kun Minervan pöllö lentää Siis iltahämärässä Pekka Sutela 5

6 Monet klassiset kysymykset palaavat yhä uudelleen. Esimerkkejä Miksi kansakunnat vaurastuvat ja (joskus) köyhtyvät? Mistä me puhumme kun puhumme vauraudesta? Miksi markkinatalous (kapitalismi) syntyi? Miksi se syntyi juuri läntisessä Euroopassa? Eikä Kiinassa joka oli 1300-luvulla paljon vauraampi? Ovatko instituutiot tärkeitä? Ovatko ne sisäsyntyisiä (endogeenisia) vai ulkosyntyisiä (eksogeenisia) Thomas Piketty vs Daron Acemoglu Pekka Sutela 6

7 Oletko tietävämpi kuin Adam Smith: Kehitys vai paradigman muutos? Thomas Kuhn (1962): paradigman muutos Aika ajoin tieteenalan ajatuskehikko (paradigma) muuttuu Vanha ja uusi eivät ole oikeastaan yhteismitallisia eivätkä siksi paremmuusjärjestykseen pantavia Vanha on usein uuden erikoistapaus Useimmat: kehitys Mittausmenetelmät, loogisen ajattelun välineet Koulutus, tiedon siirtäminen Uusi voi tuntea vanhan (ei päinvastoin) Ideoiden lähde Seisommeko jättiläisten harteilla (Marx) vai Olemmeko vanhojen ajatusten vankeja (Keynes)?: Madmen who hear voices in the air, are distilling their frenzy from some academic scribbler of a few years back. Mutta onko nykyinen ainoa mahdollinen menneen kehitelmä? Mitä merkitsee kysymysten muuttuminen? Pekka Sutela 7

8 Lisäkysymyksiä Suuri lama (Great Depression) tuli 1920-luvun lopussa yllätyksenä. Niin tuli myös Suuri taantuma (Great Recession) vuonna Tarkoittaako se että taloustiede ei ole edistynyt lähes vuosisataan? Ei, koska nyt ainakin tiedettiin paljon paremmin mitä tehdä Rahan tarjonnan ylläpitäminen Pankkijärjestelmän pystyssä pitäminen Mutta silti rahapolitiikalla ei ole saatu kasvua vauhtiin! Ks. Sixten Korkman: EURO Valuutta vailla valtiota (2013) Keynes: keskeistä on taloustieteen käyttö vakuuttelun välineenä (persuation) Demokraattinen prosessi Ammattikunta Vrt Betrand Russell Pekka Sutela 8

9 Tai Onko taloudellinen kasvu (vaurastuminen) hidastumassa? Perinteinen perusajatus: Kasvu = f(työn määrä, pääoman määrä, kokonaistuottavuuden kasvu) Adam Smith (1776): instituutioiden muutos ajaa kokonaistuottavuuden kasvua (työnjako) David Ricardo ( ): talous voi ajautua maanviljelyn vähenevien tuottojen takia seisetilaan 1800-luvun klassikot: keskeistä pääoman kasaantuminen Karl Marx (1867): kapitalismin instituutiot muodostuvat esteeksi kasvulle Nyt: Robert Gordon Tekninen kehitys nopeinta , nyt hidastunut (miksi?) Nyt: Lawrence (Larry) Summers Työvoiman kasvun hidastuminen rajoittaa kasvua Alunperin Alvin Hansen (1937): secular stagnation Pekka Sutela 9

10 Onko sattuma että taloustiede kehittyi läntisessä Euroopassa samaan aikaan kuin kapitalismi? Olemassa olevan arvion (Maddison 2007) mukaan Euroopan BKT ei kasvanut vuosina Se kyllä vaihteli säiden ja tautien mukana Englantilaisen maatyöläisen elintaso 1800-luvun alussa oli samaa tasoa kuin antiikin Rooman orjien! (Ks. Robert C. Allen: Global Economic History (2011)) Sitten jokin alkoi muuttua Mutta mikä? Siirtomaat, ilmasto, käytännön tiedon intressi (mistä taloustiede oli osa!) Kulttuurisen samankaltaisuuden ja poliittisen/sotilaallisen kilpailun hedelmällinen yhdistelmä Landes, Mokyr Tämä oli taloustieteen alkuperäinen kysymys! Mutta vielä 1900-luvun alussa kasvu oli hyvin hidasta 1950-luvun alun ranskalaisen, puolalaisen tai saksalaisen elintaso ei ehkä ollut korkeampi kuin 1910-luvulla! Pekka Sutela 10

11 Vaara: menneiden ajatusten yksinkertaistaminen Me ajattelemme (usein) pelkistävien mallien puitteissa. Tämä on tärkeää koska Väitteiden johdonmukaisuuden tarkistaminen Huomion kiinnittäminen keskeisiin asioihin kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta mitkä ovat pieniä ja mitkä suuria vaikutuksia? Väitteiden testaamisen mahdollisuus Näin ei aina ollut asianlaita. Ei edes kaksi sukupolvea sitten! Esimerkki: Paul Samuelson: Foundations of Economic Analysis (1947 kirjoitettu ) Pekka Sutela 11

12 Esimerkki: Keynesin Yleinen teoria (1936) Keynesin tavoite Vakuuttaa poliittiset ja taloudelliset (myös taloustieteelliset!) eliitit siitä että tuotannon lasku ja työttömyys ovat yhteiskunnallisia pahoja Kun se tiedetään on velvollisuus ryhtyä toimiin joilla pahaa ellei poisteta niin lievennetään Julkinen kysyntä tasapainottaa yksityisen vaihteluja Tästä ( työttömyystyöt ) oli jo käytännön yhteisymmärrys! Tarvittiin perustelu Huomaa yhteiskuntaeettinen lähtökohta Lopputulos: epätasaisesti kirjoitettu, abstraktiotasolta toiselle hyppivä kirja Jota kuitenkin luettiin laajasti ja käännettiin suomeksikin Laajahko Mitä Keynes todella tarkoitti? -kirjallisuus Keynesin malli Sen esitti J.R. Hicks (1937). Keynes lähtökohtaisesti hyväksyi. Alvin Hansen Samuelsonin ohella keskeinen opin levittäjä USA:ssa Pekka Sutela 12

13 Kolme ongelmaa Keynesin tulkinnassa J.R. Hicks (1937) IS-LM malli Keynesin perustulkinnaksi Millä kansantulon ja koron yhdistelmillä toteutuu yhtä aikaa sekä rahan kysyntä/tarjonta että säästäminen/investoinnit tasapaino Malli hallinnut opetusta vuosikymmenet. Jälleen vakuuttelun keskeisyys Sir John Hicks myöhemmin: pieleen meni (mutta miten?) Suhde työttömyystasapainon ja tehokkaiden markkinoiden välillä Kumpi on poikkeus, kumpi sääntö? Paul Samuelson (1947) tutkimusohjelma -> microfoundations Riski ja epävarmuus Onko aina olemassa objektiivinen tai subjektiivinen todennäköisyysjakauma? Frank Knight: riski ja epävarmuus ovat eri asia Ellei, mistä voidaan puhua? Pekka Sutela 13

14 ja lisää Keynesin mukaan kokonaiskysynnän ailahteleva erä ovat yksityiset investoinnit Ajan valtavirtataloustieteen mukaan rahoitusmarkkinoiden korko tasapainottaa säästämisen ja investoinnit: S(i) = I(i) hyvin toimivilla markkinoilla Keynes: Säästäminen on jokseenkin vakaa tulon jäännöserä kulutuksen jälkeen. Investointeja taas määräävät yrittäjien (yritysjohtajien?) vaistot (animal spirits), jotka ailahtelevat. Tämän vuoksi lama. Mutta jos tämä pätee yrittäjiin, miksi uskoa poliitikkojen olevan rationaalisia, omaa etua tavoittelemattomia ja pitkäjänteisiä? Tätä alettiin tutkia vasta 1950-luvulta lähtien Buchanan: julkisen valinnan teoria Pekka Sutela 14

15 Ellei kaikki toiminta ole optimointia, mitä se on? Daniel Kahneman (2011): Thinking, fast and slow Teemme pieniä päätöksiä intuitiivisesti, suuria taas tarkkaan harkiten Alan Greenspan (2013): Map and landscape Miksi suurimmatkaan talouden mallit ( kartat ) eivät pystyneet ennustamaan 2008 kriisiä ( maisemaa ) Jälkiperäistulkinta: Vietit ja erityisesti pelko Tällä on seurauksia rahoitusmarkkinoiden valvonnalle Alun perin Greenspan piti erityisesti johdannaistuotteiden valvontaa tarpeettomana Vrt. Keynes, Knight, Hicks, Kindleberger (Manias, Panics, and Crashes (1978) viides laitos (& Aliber) 2005) Pekka Sutela 15

16 Taloudellisia huomioita ja neuvoja on Raamattu aina tehty: esimerkkejä Joosef tulkitsi faaraon unen kertovan että seitsemää lihavaa vuotta seuraisi seitsemän laihaa vuotta. Niinpä hän hankki ja varastoi faaraon laskuun lihavina vuosina viljaa, jonka sitten myi nälänhädän aikaan. Havainto taloudellisten suhdanteiden olemassaolosta? Onnistunut spekulaatio ( osta halvalla ja myy kalliilla )? Protokeynesiläinen suhdanteita tasoittava politiikka? Kreikkalaiset filosofit Mutta miksi roomalaiset eivät päässeet pidemmälle? Pekka Sutela 16

17 Platon ( eaa) Työnjako valtion perustana (Valtio, toinen kirja) Kun ihmiset antavat toiselleen ja saavat toisiltaan, eivätkö he harjoita tätä vaihtoa siksi että pitävät sitä edullisena? Näin kaikkea saadaan aikaan enemmän, parempaa ja helpommin, kun kukin tekee vain yhtä työtä, taipumustensa mukaan ja oikealla ajalla, vapaana muista töistä. Missä siinä nyt siis on näkyvissä oikeus ja vääryys? Sitä minä en pysty näkemään, Sokrates. Ehkäpä ne ovat syntyisin juuri näiden eri osapuolten keskinäisistä tarpeista. Voit hyvinkin olla oikeassa. On ryhdyttävä rohkeasti tutkimaan asiaa. Platonilla työnjako perustuu synnynnäisiin eroihin (ei esimerkiksi koulutukseen kuten Smithillä): vaarallinen mutta kiistämätön ajatus Pekka Sutela 17

18 Aristoteles ( eaa) Platonin oppilas, keskiajalla korkeimmin kunnioitettu filosofi Platon oli kommunisti : ainakaan valtion eliitillä ei saisi olla yksityistä omaisuutta. Aristoteles oli eri mieltä: Olemme todellakin nähneet että riitoja on paljon enemmän niiden välillä joille kaikki on yhteistä Toisaalta luontaiset erot ihmisten välillä oikeuttivat orjuuden. Robbins: Aristoteles oli fasisti. Mutta jos koneet kehittyisivät tarpeeksi, ne voisivat tehdä orjien työn Taloudenpito kotitalouden laajentumana: vaihdanta ja rahan käyttöönotto laajassa taloudessa. Kun yhden maan asukkaan tulivat riippuvaisiksi toisen maan asukkaista, ja he toivat mitä tarvitsivat, ja veivät ylijäämän, raha tuli välttämättä käyttöön. Todellakin monet ajattelevat että varallisuus on vain kysymys rahan määrästä, koska ansainta ja kauppa koskevat rahaa. Kuinka saattaa olla että mies jolla on paljon varallisuutta kuitenkin kuolee nälkään, niin kuin tarun Midas, jonka tyydyttämätön rukous muutti kaiken johon hän koski kullaksi. Raha on siis vaihdon väline, ei kasaamisen kohde: korko on epäluonnollinen Pekka Sutela 18

19 Vaihdon täytyy olla tasa-arvoinen. Raha ei ole vain tämän hetken vaihdon väline vaan toimii myös tulevaisuuteen nähden Jos emme tarvitse jotain nyt, voimme saada rahan avulla sen tulevaisuudessa Siis Aristoteles ymmärsi kaikki rahan kolme perustehtävää Mutta jostain syystä ajattelu taloudesta ei edistynyt vuosisatoihin, ennen myöhäistä keskiaikaa, ja silloin ajattelu keskittyi oikeudenmukaiseen hintaan Pekka Sutela 19

20 Samaan aikaan muualla Keski-Idässä vuosisatoja ennen Humea: Kun oikeus ja maltti vallitsevat kansa tuottaa enemmän, verotulot kasvavat, ja valtiosta tulee rikas ja voimakas. Oikeudenmukaisuus on voimakkaan valtion perusta (Persian hallitsija 500-luvulla; oikeudenmukaisuus tässä tarkoittaa maltillista verotusta Fukuyama (2011): varhainen Laffer-käyrä? Ei ole kuninkaan valtaa ilman sotajoukkoa. Ei ole sotajoukkoa ilman vaurautta. Alamaiset (reaya) tuottavat vaurauden. Sulttaani säilyttää alamaisensa antamalla oikeudenmukaisuuden vallita. Oikeudenmukaisuus edellyttää sopusointua maailmassa. Maailma on puutarha; valtio on sen muurit. Valtion tuki tulee uskonnon laista. Uskonnon lailla ei ole tukea ilman kuninkaan valtaa. Ottomaanien tasa-arvon kehä. Pekka Sutela 20

21 Miksi taloustiede ei syntynyt Kiinassa? Kiina oli 1300-luvulla maailman rikkain maa per capita mutta luvulle tultaessa Länsi-Eurooppa oli ohittanut sen tulotasossa, teknologiassa ja tieteen harjoittamisessa tulotaso ei noussut. Miksi? Hypoteesi: stationaarinen bandiitti (Mancur Olson 1982) maksimoi haltuun ottamansa ylijäämän määrän ja estää investoinnit. Ongelma: maatalouden verotus oli itse asiassa alhainen ja siihen investoitiin paljon. Hypoteesi: 1400-luvulta alkaen maa eristäytyi varsinkin merenkulusta eikä kokenut länsi-euroopan kaltaista poliittissotilaallisen kilpailun ja kulttuurisen samankaltaisuuden yhdistelmää. Hypoteesi: tämä oli osa yleistä byrokraattista ylivalvontaa ja ohjausta. Ongelma: byrokratia oli, mutta sillä oli heikko kyky, varsinkin alueellisesti. Pekka Sutela 21

22 Hypoteesi: Taloudellinen kehitys vaatii sopivat instituutiot (Hume!; erityisesti Douglass North) joita Kiinassa ei ollut. Ongelma: useimmat taloudelliset perusinstituutiot olivat olemassa (Fukuyama 2011) mutta lainmukaisuuden ja vastuullisuuden puuttuessa niiden käyttö olisi edellyttänyt vain hyviä keisareita. Huonojakin oli. Sitäpaitsi monet instituutiot ovat endogeenisia (Peter Murrell vs North). Hypoteesi: Kiinalaisesta kulttuurista puuttui maksimoinnin halu (Fukuyama 2011), käytännöllinen tiedonintressi ja tiedon ja tutkimuksen instituutiot (Landes 1998, Mokyr 2002). Siksi siellä ei myöskään voinut syntyä taloustiedettä. Konfutselaisuuden jotkut erityispiirteet johtivat samaan suuntaan. Pekka Sutela 22

23 Oliko ongelmana Konfutse? Kevään ja Syksyn ( eaa) ja Sotivien valtakuntien ( eaa) kaudet olivat äärimmäisen väkivaltaisia, mutta johtivat kulttuurin kukoistukseen: Sata ajattelun koulukuntaa. Syntyivät Kiinalainen valtionideologia Kiinalainen kansallinen kulttuuri Pekka Sutela 23

24 Konfutselaisuus Ihannekuva nähtiin sekasortoa edeltäneessä järjestyksessä, jossa valtion malli nähtiin (patriarkaatin) perheessä. Toivottu tulevaisuus on siis ihannoidussa menneisyydessä Ensisijainen velvollisuus kohdistuu vanhempiin (isään) ei valtioon, yhteiskuntaan tai omaan perheeseen Hallitsijalla on absoluuttinen valta, mutta se perustuu viisauteen Inhimillisen elämän esikuva on oppinut herrasmies Koulutus ja oppiminen! Pekka Sutela 24

25 Oikeusajattelu (legalismi) Eteenpäin katsova ajattelutapa Perinteet on rikottava; perhesidonnaiset velvollisuudet on voitettava; alamaiset on sidottava valtioon Omaa etuaan tavoittelevat alamaiset saadaan tottelemaan palkintoja ja (erityisesti) rangaistuksia jakamalla Puhdas absoluuttinen valta, jolla ei ole tekemistä viisauden, oppineisuuden tai moraalin kanssa Laki ei ole hallitsijan rajoite, vaan hänen käskyjensä kokonaisuus (joka sitoo sekä ylhäisiä että alhaisia) Pekka Sutela 25

26 Miksi Eurooppa, ei Kiina? Kiina yhdistyi yhdeksi valtakunnaksi; Eurooppa ei Hedelmällinen kulttuurin yhtenäisyyden ja poliittissotilaallisen kilpailun yhdistelmä säilyi Euroopassa, ei Kiinassa Maantiede sopi Kiinassa yhtenäisvaltioon, ei Euroopassa Eurooppa jakautui paljon selvemmin kansakuntiin kuin Kiina Euroopassa ei koskaan ollut absolutistista yhtenäisvaltaa samalla tavoin kuin Kiinassa Jostain syystä Kiina erottautui ulkomaailmasta 1400-luvulla Zheng He ( ) Pekka Sutela 26

27 Luentosarjan toinen motto... The causes of the wealth and poverty of nations the grand object of all enquiries in Political Economy. Malthus kirjeessä Ricardolle Pekka Sutela 27