Ikkuna Kiinan yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen

Transkriptio

1 Ikkuna Kiinan yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen - The Project China - Olarin lukion Kiina-kurssi 2012

2 Kuvat ovat kurssin opiskelijoiden ottamia.

3 Sisällysluettelo Johdanto Sari Halavaara, Juha-Pekka Lehtonen ja Kaisa Tikka 1. Havaintoja kiinalaisesta yhteiskunnasta Pinja Perttunen, Sini Kovanen ja Sini Salonen 2. Ihmisoikeudet Kiinassa Ivar Lönnberg ja Elisa Sakki 3. Kiinan ympäristöongelmat Laura Hynönen, Niklas Jalonen ja Viet Ngyuen 4. Kiinan talous Helmi Hytti, Paula Nurminen, ja Jessika Isomeri 5. Kiinan asema kansainvälisessä politiikassa Aino Hahl, Salla Makkonen ja Sara Touhonen

4 Johdanto The Project China - Skills and Knowledge in the Global Business -kurssi huipentui lokakuussa opintomatkaan Kiinaan. Kurssiin osallistui 14 lukion opiskelijaa, joita ohjasi sekä ennen matkaa ja sen aikana maisterit Sari Halavaara ja JP Lehtonen sekä rehtori Kaisa Tikka. Kevätlukukauden ja syksyn 2012 aikana opiskelimme ahkerasti Kiinan kulttuuria, yhteiskuntaa ja taloutta. Seminaarien opiskelijaesityksiä täydennettiin opintomatkan aikana omakohtaisilla havainnoilla, selvityksillä ja kuvallisella aineistolla. Nämä opiskelijaryhmien tuotokset ovat luettavissa tässä sähköisessä kirjasessa. Täydentävää aineistoa ja runsaasti valokuvia on saatavilla myös kurssin omassa blogissa. Opintomatkalla opiskelijoilla oli mukana lukion ipadit, joilla otettiin kuvia ja kirjoitettiin yhdessä blogia. Siihen löytyy linkki Olarin lukion kotisivulta tai suoraan osoitteesta Opintomatkan järjestelyihin kuului myös laajamittainen oma varainhankintakampanja. Yritteliäisyyttä harjoittelimme myymällä sukkia, karkkia, oopperalippuja ja wc-paperia. Opimme samalla yhteen hiileen puhaltamista ja saimme tuntumaa yrittämisen kivisellä tiellä. Kurssilaisten käymästä lyhyestä kiinankielen kurssista oli apua, sillä opiskelijat olivat matkan ajan majoitettuina kiinalaisiin perheisiin. Perhemajoituksen oli järjestänyt ystävyyskoulumme Zhongguancunin lukio, jonka kutsusta olimme saapuneet Pekingiin. Perhemajoitus avasi opiskelijoillemme ainutlaatuisen ikkunan kiinalaiseen elämänmenoon. Ystävyyskoulumme vietti opintomatkan aikana 30-vuotisjuhliaan ja myös me pääsimme vieraina seuraamaan näitä upeita juhlallisuuksia. Zhongguancunin lukio oli järjestänyt meille viikon aikana ohjelmaa ja meillä oli koulun bussi käytössämme kun tutustuimme Pekingin historiallisiin nähtävyyksiin. Vierailimme lyhyehkön opintomatkan aikana peräti neljässä Unescon maailmanperintökohteessa: Kiinan muurilla, Ming-dynastian

5 keisareiden haudoilla, Kielletyssä kaupungissa sekä keisareiden Kesäpalatsissa. Tutustuimme intensiivisesti Kiinan värikkääseen historiaan niin keisarivallan kuin kommunismin aikana. Vierailukäynnillä ABB Industries Oyj:n tehtaalla tuotekehityspäällikkö Jari Yli-Juuti tarjosi meille suomalaisen näkökulman Kiinaan liiketoimintaympäristönä. Myös suomalaisen vienninedistämisen saloja meille tulkitsi Eero Siitonen, jonka työ Finpron Pekingin edustustossa on uusien suomalaisten yritysten auttaminen Kiinan markkinoille. Talouden ohella tutustuimme myös Kiinan yhteiskuntaan, kun MTV3:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste kävi pitämässä meille katsauksen ajankohtaisista Kiina-teemoista ja vastaamassa kiperiin kysymyksiimme. Opiskelijoille Kiina-projekti oli haastava oppimiskokemus, mutta kaiken vaivan ja ponnistelun arvoinen. Kiinan merkitys ja tärkeys niin kansainvälisessä taloudessa kuin politiikassa tuli kaikille konkreettisesti selville.

6 1. Havaintoja kiinalaisesta yhteiskunnasta Ruokailu on tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä kiinalaisessa kulttuurissa. Kiinalainen ruoka Kiinassa ruoka-ajat ovat hyvin säännöllisiä, ja niitä on tärkeää noudattaa. Ruokailu on merkittävä koko perheen yhteinen tapahtuma, jossa keskustellaan mukavia. Yhteisen ruokailun väliin jättäminen on aivan eri asia Kiinassa kuin Suomessa. Kiinassa perheen yhteistä aikaa nimittäin arvostetaan enemmän kuin Suomessa. Syöminen tapahtuu puikoilla, ja kohtelias isäntä nostelee vieraan lautaselle herkkupaloja. Ravintoloissa on käytössä usein pyörivä pöytälevy, jossa on tarjoiluastioissa paloiteltua ruokaa. Niistä jokainen voi vuorollaan nostella itselleen maistuvia paloja. Kiinassa on tavanomaista syödä alkukeitto. Pääruokana on usein suhteellisen hyvin maustettua porsaanlihaa tai kanaa, riisiä tai nuudeleita sekä erilaisia paistettuja vihanneksia. Kiinalainen jälkiruokakulttuuri ei ole läheskään verrattavissa länsimaalaiseen. Aterian päätteeksi ei useinkaan tarjoilla

7 makeaa jälkiruokaa. Jos jälkiruokaa kuitenkin on tarjolla, koostuu se yleisimmin erilaisista siemenistä ja pähkinöistä, hedelmistä, jäätelöstä tai friteeratuista banaaneista. Ruokakulttuurissa on selvästi näkyvissä vastakkainasettelut: makea-suolainen, hapan-imelä ja kylmä-lämmin. Ruokajuomana on yleensä vähintään kuumaa vettä. Myös vihreää teetä juodaan runsaasti. Toisin kuin Suomessa, Kiinassa lautasen tyhjäksi syöminen tarkoittaa sitä, että on yhä nälkäinen. Tällöin kiinalaiset tarjoavat vieraalleen lisää ruokaa sen enempää kyselemättä, onko tämä jo kylläinen. On varsin epäsopivaa jättää vieras nälkäiseksi Pekingissä vieraillessamme kävimme laadukkaassa Pekingin ankka -ravintolassa. Pekingin ankka on kuuluisa ruokalaji, jota paikalliset mielellään vierailleen tarjoavat. Ruokahetken alussa tuodaan pöytään erilaisia kasviksia, alkukeitto ja muita alkuruokia. Hetken päästä kokki saapuu ruokapöydän viereen paistettu ankka mukanaan kärryissä. Tämän jälkeen ruokailijat saavat nähdä, kuinka kokki paloittelee ankasta eri osia ja asettaa ne tarjolle. Tämän jälkeen syöjät käärivät eri osia ankasta vehnäletun sisään ja nauttivat tästä makuelämyksesta. Ankka on suhteellisen miedosti maustettua ja hyvin herkullista, joten tätä ruokalajia voi suositella hyvin koko perheelle.

8 Vieraiden kohtelu Kiinalaisille on hyvin tärkeää osoittaa vieraanvaraisuutta. Sain kokea tämän henkilökohtaisesti viettäessäni kuusi päivää kiinalaisessa perheessä. Minua hemmoteltiin erilaisin lahjoin. Sain isäntäperheeltäni muun muassa käsin koristellun viuhkan, vihreää teetä ja pieniä koriste-esineitä. Kiertelimme muutenkin perheeni kanssa erityisesti sellaisissa kaupoissa, joissa myytiin kiinalaista käsityötä. Isäntäperheelleni oli myös selvästi hyvin tärkeää tehdä oloni mahdollisimman mukavaksi. He esimerkiksi ostivat huoneeseeni ihanan kasvin vain minua varten ja huone oli muutenkin tehty hyvin sieväksi, muun muassa suloisten petivaatteiden avulla. Se, että tunsin oloni turvalliseksi ja huomioiduksi, oli myös merkittävää perheelleni. Perheen äiti piti minua yleensä kädestä kiinni, kun kävelimme kaupungilla ja kotona ollessamme minulta usein kyseltiin, että onhan kaikki ihan hyvin. Huoneeseeni tuotiin usein hedelmiä ja juomista. Perheeni esitteli myös innoissaan minulle maansa nähtävyyksiä. Kaiken kaikkiaan tuntui siltä, että perhe halusi tarjota minulle kokonaisvaltaisesti unohtumattoman kokemuksen. Pekingin vanhan keskustan Hutongeihin tutustuttiin riksakyydillä.

9 Perheen sisäiset suhteet Kiinassa asuessani oli huomattavissa monenlaisia huomattaviakin eroja suomalaiseen perheeseen verrattuna. Suuri kulttuurieroavaisuus oli vanhempien ns.stereotyyppiset roolit: isä oli perheen pää ja äiti hoivaaja ja turvallinen hahmo. Perheen hierarkia, jonka huipulla on siis perheen isä, näkyi jokapäiväisessä elämässä. Isä asetti lapsille, välillä hyvinkin jyrkästi, säännöt sekä esimerkiksi ravintolassa isä tilasi koko muun perheen ruoat turhia muilta kyselemättä. Toisaalta valta tuo myös velvollisuuksia: perheen elättäminen, vastuu perheen menestyksestä ja kasvatuksen toimivuudesta, sekä muun perheen yleinen turvallisuus, olivat perheen isän harteilla. Kaikki nämä havainnot tukevat jo aiemmin aiheesta saatuja ja hankittuja tietoja ja oletuksia. Jotain mitä ei niin selvästi voi vain tilastojen ja tekstien pohjalta todella käsittää on se, millaista elämä silloin on käytännössä. Perheen lapsi joutui todellakin kysymään lupaa jos haluaa tehdä jotain muuta kuin läksyjä. Ja niitä joutuu tekemään joka ilta kyllästymiseen ja uupumukseen asti. Kapinointia tai vastaan väittämistä ei sallita. Eikä se tullut edes mieleenkään kiinalaiselle sijaisperheen lapselle. Mallia voi suomalaisnuori vain ihmetellä. Mutta toisaalta, jos on aina asunut ja opetettu käyttäytymään ja noudattamaan tietynlaisia säännöksiä ja tapoja, on niitä vaikeaa alkaa muuttaa. Kiinalaislapsilla on harvoin sisaruksia ja siksi sukulaisia kutsutaan usein sisariksi tai veljiksi

10 Valoisampi ja hieman rennompi puoli kiinalaisessa perheessä ja perheenjäsenten keskinäisissä suhteissa on yhteisöllisyys. Perhe on kaikki kaikessa ja hyvin tärkeä jokaisessa elämänvaiheessa. Perheen kanssa jaetaan ilot ja surut ja suvun ja ystävien kanssa pidetään tiiviisti yhtä. Parhaimmat ystävät ovat luonnollisesti osa perhettä ja heitä kutsutaankin sediksi ja tädeiksi, vaikka he eivät olisikaan verisukulaisia. Perheen juhlapyhinä ja onnenhetkinä keräännytään perheen kanssa syömään hienoon ravintolaan ja vietetään laatuaikaa yhdessä niin paljon kuin mahdollista kovan ja rankan, stressaavan arjen tasapainoksi. Perheenjäsen on jokainen toiselleen omalla tavalla tärkeä ja kiinalaiset ovat aidosti ylpeitä omasta suvusta ja ystävistä. Yhden lapsen politiikka Kiinassa otettiin 1970-luvulla käyttöön perhesuunnittelu niin, että jokainen perhe saa hankkia vain yhden lapsen. Kaupungeissa politiikkaa on ollut helpompi valvoa ja se on toiminut melko hyvin, mutta maaseudulla asia onkin ihan toista luokkaa. Valvonta ei siellä ole kovin tarkkaa, sillä maa on laaja ja osin ja harvaan asuttua. Koska maaseudulla tarvitaan työvoimaa, on maaseudulla suotu sellainen sääntö, että toisen lapsen saa hankkia jos ensimmäinen on tyttö. Tyttölasten murhia oli aikaisemmin maaseudulla niin suuri määrä, että tähän järjestelyyn päädyttiin luultavasti sen takia. Kaupungissa sen sijaan menettely on perinteinen. Yksi lapsi/perhe. Tätä käytäntöä on onnistuttu kuitenkin kiertämään erilaisin tavoin, esimerkiksi maksamalla luvasta hankkia enemmän lapsia, taikka yksinkertaisesti synnyttämällä muualla tai tekemällä lapsia salaa. Perhe saattaa kuitenkin myöhemmin joutua vaikeuksiin, sillä koulut eivät ota laittomasti hankittuja lapsia opiskelemaan. Toisenlainen kiertotapa hankkia useampi lapsi löytyy silloin, jos kummatkin, nainen sekä mies ovat ainoita lapsia. Tällöin kahden lapsen hankkiminen on sallittua, jotta suku jatkaisi kasvuaan varmemmin. Yhden lapsen politiikka on tuonut mukanaan monenlaisia ongelmia. Tyttölapsia ei haluta niin paljon kuin poikia, sillä poikalapsi jatkaa omaa sukua, mutta tyttölapsi ei avioiduttuaan toista sukua edustavan kanssa.

11 Nykyään tilanne on jonkinverran muuttunut. Erityisesti Pekingissä monet varsinkin nuoremman sukupolven edustajat haluaisivat mieluummin tyttölapsen, sillä tyttöjä pidetään vastuullisempina lapsina. Monet ajattelevat, että tytöt opiskelevat ahkerammin ja haluavat pitää huolta perheestään halukkaammin kuin pojat. Koska kiinalaislapsilla ei ole sisaruksia, kokevat monet kiinalaiset nuoret itsensä yksinäisiksi. Perheissä asuessamme selvisi, että vapaa-aikaa kavereiden kanssa olemiseen ei juurikaan löydy, sillä kaikki aika menee kouluun ja läksyihin. Kaverit ovat koulussa ja kotona vanhemmat. Sisarukset toisivat turvaa, seuraa ja harjoitusta ihmissuhteisiin oman ikäisten kanssa, sekä olisi joku jolle jakaa ajatuksia, muitakin kuin isä tai äiti. Tämän oivaltaminen herätti minussa paljon ajatuksia. Me Suomessa saamme olla todella onnellisia sisaruksistamme sekä vapaudesta olla ystävien kanssa myös kouluajan ulkopuolella. Koulujärjestelmä Kiinalainen koululainen käyttää kymmeniä tunteja viikossa oppien asioita ulkoa pärjätäkseen kokeissa hyvin, jotta pääsisi yöhemmin mahdollisimman hyvään opiskelu- ja työpaikkaan. Tietoa ei koulussa aina opeteta soveltamaan oikeaan elämään, eikä opiskeltuja teorioita kokeilla ja harjoitella käytännössä. Erityisen stressaavaa koulunkäynnistä tekee jatkuva vanhempien painostus parempiin tuloksiin. Maassa kilpailu on kovaa suuren väestön takia ja siksi jotkut vanhemmat hankkivat jopa yksityisopettajia lapsilleen. Lukio tähtää isoihin päättökokeisiin, joihin valmistautuvilla nuorilla paineet saattavat kasvaa niin korkeiksi, että he harkitsevat jopa itsemurhaa. Kuten Beijing Zhong Quan Cun High School, monet kiinalaiset koulut ovat lapsille mahdollisuus yhä parempaan elämään. Monet todella tärkeät asiat, kuten sosiaaliset suhteet, vapaa-aika ja koulun erityiset tapahtumat tai teemapäivät puuttuvat lähes kokonaan. Oppilaat eivät tunne toisiaan tai ole sosiaalisessa kanssa-

12 käymisessä toistensa kanssa koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Koulunkäyntiä ei pidetä hauskana millään tasolla. Opiskelijat halutaan tehdä yhtenäiseksi ryhmäksi koulupuvuilla (verkkariasu) ja säännöillä, jotka estävät oppilaita esimerkiksi värjäämästä hiuksiaan tai lakkaamasta kynsiään. Opettajien mielestä oppilaat laiminlyövät koulunkäyntiä, jos he käyttävät aikaansa itseensä tai ihmissuhteisiin. Opettajien ja oppilaiden välinen suhde on hyvin erilainen verrattuna länsimaiseen tapaan; oppilaiden pitää teititellä opettajiaan. Zhongguancunin koulussa on yli 3000 opiskelijaa ja 300 opettajaa. Työntekijänä Kiinassa Kiinassa tuloerot ovat todella suuret rikkaan tehtaanjohtajan ja köyhän maanviljelijän välillä. Monet maalaiset ovatkin hakeutuneet kaupunkeihin ja tehtaisiin töihin paremman elintason perässä. On hyvin yleistä jättää perheen lapset isovanhempien luokse hoitoon vanhempien muuttaessa kaupunkiin. Tällaiset työläiset asuvat ahtaissa ja kurjissa työsuhdeasunnoissa yrittäen rikastua tekemällä töitä kellon ympäri. He haluavat mahdollistaa paremman koulutuksen ja tulevaisuuden lapsilleen. Äitiysloman pituus on yleisesti kolme kuukautta Kiinassa. Sen jälkeen äidit palaavat takaisin töihin lapsen jäädessä kotiin esimerkiksi isovanhempien hoidettavaksi. Työntekijät saavat toisinaan työnantajalta ilmaisen terveydenhuollon, johon saattaa sisältyä myös muiden perheenjäsenten terveydenhoito. Kiinalainen sosiaaliturva on kuitenkin aivan toisenlaista kuin meillä pohjoismaisessa hyvinvaltiossa.

13 2. Ihmisoikeudet Kiinassa Kiinan ihmisoikeuksia voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Sananvapaudessa, mediassa, perhesuunnittelussa ja uskonnonvapaudessa on länsimaalaisin silmin katsottuna paljon puutteita. Ihmisoikeuksia rajoittaa vahvasti Kiinan kommunistinen puolue. Puolue haluaa kontrolloida ihmisiä, joten se pyrkii rajoittamaan ihmisten tietämystä ulkomaailmasta ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa asioihin. Kiinan lakiin on kirjattu monia eri pykäliä ihmisoikeuksista, mutta niitä ei kuitenkaan aina noudateta. Internetin käyttö Turisti huoma Kiinassa ensimmäisenä rajoitukset internetin käytössä. Varsinkin suomalaisen näkökulmasta katsottuna on hankalaa, kun ei pääse vapaasti internet sivuille. Kiinan palomuuri estää esimerkiksi Youtube-, Twitter-, Facebook-, ja Google-palvelujen käytön monesti kokonaan tai sivustoja on rajoitettu. Myös Googlen joitakin hakutuloksia on muokattu Kiinan kommunistisen puolueen mieleisiksi. Tiananmenin aukion hakutulokset ovat hyvä Tuloerot näkyvät helposti Pekingin katukuvassa. Kadunlakaisijoita Pekingin Kielletyssä kaupungissa esimerkki tästä. Suomessa tulisi kuvahaussa vastaan kuvia mielenosoituksesta ja tankeista, mutta Kiinassa puolestaan saa katsella rauhallisia kuvia Kielletyn kaupungin edustalla olevista kukka-asetelmista. Internetin sensuuri vaikuttaa vahvasti kiinalaisten tietämykseen ulkomaailmasta. He eivät tiedä samalla tavalla kuin me, mitä muissa maissa tapahtuu. Kiinalaiset ihmettelevät tietämystämme asioista, joita he ovat luulleet melkein omiksi keksinnöikseen, kuten paahtoleipää.

14 Sananvapaus Sananvapaus on hyvin rajoitettua Kiinassa, ja kansalaiset eivät saa tuoda omia mielipiteitä julki vapaasti. Jonkin verran yhteiskunnan epäkohdista voi julkisesti puhua, mutta puolue rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia kirjoittaa tai esittää omia mielipiteitään, varsinkin jos ne ovat puolueen yleistä kantaa vastaan. Kiinassa monet aktivistit ovat joutuneet vankilaan tai kotiarestiin, koska he ovat esittäneet omia mielipiteitään julkisesti ja kritisoineet puoluetta. Mielenosoitusten järjestäminen on laitonta ja ne usein lopetetaan väkivallan keinoin. Kiinassa on kuitenkin järjestelmä, jonka kautta ihmiset voivat jättää vetoomuksia hallitukselle asioista, joiden he haluaisivat paranevan. Vetoomuksien esittäjiä vangitaan kuitenkin paljon ja viedään niin sanottuihin mustiin vankiloihin. Mustat vankilat eivät ole virallisia, joten sinne joutunut ihminen ei pysty valittamaan tuomiostaan. Kiinassa on sanonta, joka esittää sananvapauden rajoja hyvin: Tee mitä haluat, kunhan tyydytät kommunistista puoluetta. Median, kuten sanomalehtien ja televisio-ohjelmien sensuuri on hyvin tiukkaa Kiinassa. Puolue ei halua, että siitä esitetään negatiivista kuvaa, joten se rajoittaa median vapauksia. Sanomalehtien tekstit ja uutislähetykset sensuroidaan puolueen mieleisiksi. Kiinassa näkyvät ulkomaalaiset kanavat kuten esimerkiksi BBC tai CNN kokee usein myös sensuuria. Jos kanavilla puhutaan Kiinan puolueen mielestä tulenaroista asioista, pistetään kanava pimeäksi ohjelman ajaksi. Puolueen mielestä huonot toimittajat joutuvat kotiarestiin tai jopa vankilaan. Perheiden elämäntapavalintoihin puuttuminen Kiinalaisten elämään vaikuttaa suuresti yhden lapsen politiikka. Politiikka otettiin käyttöön vuonna 1979 ja sen tarkoitus on yrittää säännöstellä ja alentaa Kiinan väkilukua, jotta maa ei ylikuormittuisi ihmisistä. Yhden lapsen politiikka ei kuitenkaan vaikuta kaikkiin samalla tavalla, kuten vähemmistö kansoihin tai maalla asuviin. Rikkaatkin kaupunkilaiset voivat hankkia toisen lapsen, koska heillä on varaa maksaa suuret sakot. Myös hyvillä yhteyksillä puolueen jäseneen voi saada vapautuksia näistä sakoista. Vähemmistökansoihin, kuten esimerkiksi tiibetiläisiin, mantsuihin tai uiguureihin kuuluvat ihmiset saavat hankkia enemmän kuin yhden lapsen. Maalla asuvat voivat hankkia toisen lapsen, jos ensimmäinen lapsi on tyttö. Tämä johtuu siitä, että Kiinassa yritetään tasoittaa maalla ja

15 kaupungissa asuvien suhdetta. Eniten yhden lapsen politiikka vaikuttaa valtaväestöön eli hankiinalaisiin, joita on noin 92 % Kiinan väestöstä. Han-kiinalainen pariskunta voi hankkia kaupungissa vain yhden lapsen, paitsi jos molemmat vanhemmat ovat ainoita lapsia, voivat he nykyisin hankkia toisenkin lapsen. Yhden lapsen politiikkaa ei ole kuitenkaan virallisesti merkitty lakiin, ja sen käytänteet vaihtelevat paljolti eri puolella maata. Julkisuuteen on viime aikoina noussut paljon ihmisoikeuksien vastaisia asioita, kuten pakotettuja sterilisaatioita ja abortteja. Jotkin vanhemmat jättävät lapsensa rekisteröimättä sakkojen takia, samalla vieden heiltä koulutuksen ja sosiaaliturvan mahdollisuudet. Joskus rekisteröimättömillä lapsilla on myöhemmin ongelmia löytää myös töitä. Yhdenlapsen politiikan takia on myös havaittu epäsuhtainen jakauma tyttöjen ja poikien syntyvyydessä. Tämä voi johtua tyttölasten laittomista aborteista, ja siitä, ettei tyttö lapsia rekisteröidä yhtä usein kuin poikia. Nykyisin poikien ja tyttöjen suhde väestössä on noin 120/100. Yhden lapsen politiikka vaikuttaa myös väestön rakenteeseen. Eläkkeelle jääviä on huomattavasti enemmän kuin nuoria työhön tulevia, joten se on aiheuttanut paljon työvoimapulaa. Eläke ei ole kovin suuri Kiinassa, joten lasten pitää yleensä huolehtia vanhemmistaan, kun nämä tulevat vanhoiksi. Tämä on ongelma varsinkin perheille joilla on vain tyttölapsi, koska perinteen mukaisesti tyttö kuuluu naimisiin mentyään miehen perheeseen. Kerrostalon sisäänkäynti Pekingissä. Ulkoasu ei kuitenkaan aina kerro kotien viihtyisyydestä.

16 Uskossa uuteen Kiinaan Uskonnonvapaus on Kiinassa rajoitettua. Virallisesti Kiina on ateistinen maa ja puolueen jäsenien oletetaan olevan ateistisia. Perustuslakiin on kuitenkin merkitty oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, mutta eri uskontoja valvotaan tiukasti Kiinassa. Esimerkiksi Falun Gongin harjoittajia on vainottu ja heiltä on evätty oikeuksia ja heitä on pidätetty laittomasti. Katolinen kirkko on laiton Kiinassa, mutta puolue hyväksyy kaksi valvontansa alaista kristillistä ryhmää. Myös tiibetiläinen buddhalaisuus on tiukasti valvottua, ja uutta elävää Buddhaa ei voida julistaa ilman Kiinan hallituksen suostumusta. Hallitus yrittää pienentää Dalai Laman vaikutusvaltaa Kiinassa. Kiinalaisten omasta mielestä maan tilanne on parantunut paljon viimeisten kymmenien vuosien aikana. Ihmisiä on noussut huima määrä absoluuttisesta köyhyydestä. Koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet kautta maan ja lukutaidottomuus on tasaisessa laskussa. Kaikkien ei tarvitse enää olla töissä tehtailla, vaan mahdollisuuksia alkaa olla monenlaisiin työpaikkoihin. Sananvapauden tilanne on parantunut viime vuosina hieman ja joistakin asioista saa puhua melko avoimestikin. Myös suurkaupunkien ilmanlaatuun on ruvettu puuttumaan ja se onkin parantunut jo hieman. Yhden lapsen politiikastakin on alettu pikkuhiljaa luopua, koska se on aiheuttamassa väestön laskua. Matkaa vapaaksi ja reiluksi valtioksi Kiinalla on vielä useita kilometrejä, mutta ainakaan ei ole jääty lähtöviivalle pitämään juomataukoa. Kiinalaista aamujumppaa keisarillisen Kesäpalatsin puutarhassa.

17 3. Kiinan ympäristöongelmat Räjähtävästi kasvanut teollisuus yhdessä jokapäiväisen autoilun kanssa ovat lisänneet Kiinan ilmansaasteita. Tässä artikkelissa tarkastelemme pääasiassa Pekingiä ja sen ympäristöongelmia. Pekingissä teollistuminen, väestönkasvu ja niiden aiheuttamat ongelmat näkyvät erittäin selkeästi. Vihreät joet, pölyinen ilma ja melusaaste rumentavat kaupunkikuvaa. Näkymä Kiinan muurilta. Badalingissa ilma oli huomattavasti puhtaampaa kuin Pekingin miljoonakaupungissa. Teollistuminen ja ilmansaasteet Kiina on tällä hetkellä suuressa talouskasvussa, sen tämän hetkinen kasvu (bkt) on tällä hetkellä eli vuonna seitsemän prosentin luokkaa. Se oli parhaimmillaan 10 prosentin luokkaa ja ensi vuodelle on arvioitu vain kuuden prosentin kasvua. Noin 70 prosenttia Pekingin teollisuudesta käyttää hiiltä energianlähteenään. Kiinassa on myös hyvin alkeelliset puhdistusmenetelmät. Näin ollen Pekingin ja koko Kiinan teollisuus aiheuttaa muihin maihin verrattuna huomattavasti enemmän saasteita. Kiinan 1,3 miljardin väkiluku ja nopeasti kasvava teollisuus on yksi suurimmista saasteiden aiheuttajista. Suuren väkilukunsa takia Kiinassa on suuri energiapula. Kiina kärsii hiilenpoltosta, joka aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten savusumua sekä kasvihuonepäästöjä. Hiiltä polttaessa vapautuu myös arsenikkia, joka Kiinan vähäisten ympäristömääräysten takia leviää puhdistamattomana jokien ja vesistöjen kautta ihmisiin. Tämä voi lopulta pitkäaikaisena vaikutuksena aiheuttaa jopa syöpää, sillä arseenin erilaiset yhdisteet muodostavat myrkkyjä, joita käytetään hyönteis- ja kasvimyrkyissä. Savusumun vaikutukset näkyivät opintomatkamme aikana Pekingissä selkeästi. Auringonvalo paistoi vain himmeästi savun läpi eikä edes kerrostalojen huippuja meinannut nähdä. Monet ihmiset joutuivat käyttämään kaduilla hengityssuojaimia suojatakseen itseään savun sisältämiltä haitallisilta aineilta. Suurin ongelma hiilenpoltossa ja siitä aiheutuvassa savusaasteessa ovatkin juuri vaaralliset

18 aineet. Niistä vaarallisimpia ovat hiilidioksidi, rikki sekä erilaiset typen oksidit. Esimerkiksi rikkidioksidi aiheuttaa yskää, nuhaa, hengenahdistusta sekä keuhkoputkien supistumista, sillä rikkioksidi syövyttää keuhkorakkuloita. Rikkidioksidilla on myös haittavaikutuksia luontoon. Se vaurioittaa puiden lehtiä sekä aiheuttaa ajoittaisia happosateita, syövyttäen koko ympäristöä. Eräät yhtiöt Pekingissä, kuten ABB, jossa kävimme vierailulla, ovat ottaneet ympäristön hyvinvoinnin vakavasti toisin kuin useat muut maassa toimivat yritykset. Monet yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneita rahan sijoittamisesta pitkällä tähtäimellä tehokkaampiin ja ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. Tämän kaltaisia sijoituksia ovat muun muassa ABB:n valmistamat taajuusmuuntajat, jotka pitkällä aikavälillä säästävät monia kymmeniä prosentteja energian kulutusta. Ne toimivat siten, että muuntajat ottavat virtalähteestä vain tarvittavan määrän energiaa. Jos esimerkiksi pistorasiasta saa virtaa 200 volttia ja kännykän lataamisen tarvitsisi vain 50 volttia, niin muuntajien avulla virtaa tulee vain tarvittava määrä. Tämä vaikuttaa tietysti positiivisesti ympäristöön. Pekingin ydinkeskustan ilma. Aurinko näkyy juuri ja juuri saasteiden aiheuttaman savusumun läpi.

19 Ihmisten vaikutus ympäristöön Pekingissä asuu arviolta 19 miljoonaa ihmistä. Määrä tosin vaihtelee eri lähteissä, koska ihan tarkkaa määrää ei tiedetä. Suuresta väkiluvusta koituu ongelmia esimerkiksi liikenteessä, sillä miljoonien ihmismäärien päivittäinen liikkuminen aiheuttaa paljon saasteita, esimerkiksi yksityisautoilun muodossa. Tämän lisäksi myös roskaaminen ja jätteiden käsittely ovat kasvavia ongelmia Pekingissä sekä muissa Kiinan suurkaupungeissa. Roskia ei lajitella juuri lainkaan, vaan ne heitetään suoraan samaan kasaan, josta ne päätyvät kaatopaikalle ja sitä kautta lopulta polttolaitoksiin. Tähän muodostaa kuitenkin poikkeuksen Pekingissä kasvussa oleva pullojen kierrätys, jota Suomen tavoin vauhditetaan panttikulttuurilla. Autoja on todennäköisesti saman verran tai jopa enemmän kuin asukkaita Pekingissä. Epävarma tieto johtuu siitä, että kaikkia autoja ei rekisteröidä ja monet rekisteröidyt autot ovat rekisteröityjä Pekingin ulkopuolella. Tämän määrän lisäksi autoja kuitenkin hankitaan yhä lisää ja lisää, joten kasvua rajoitetaan uusilla laeilla. Esimerkiksi auton hankkimiseen on saatava ensin autolupa, joita arvotaan kuukausittain vain Lisäksi autojen omistusta on myös hillitty rajoituksella, joka määrää, että yksi perhe saa omistaa vain yhden auton. Kaikki tämän kaltaiset säännökset ovat kuitenkin hyvin suuripiirteisiä, sillä rahalla ja suhteilla saa Kiinassa yleensäkin asiat itselleen, niin kuin haluaa. Auto on Pekingissä, kuten muuallakin Kiinassa, eräänlainen varakkuuden ja hyvinvoinnin symboli. Tästä johtuen säännöistä huolimatta kahden auton omistaminen osoittaa yhteiskunnassa ylempää asemaa ja oman perheen hyvinvointia. Autojen ostamista lisää vielä tämänkin lisäksi rekisteröintisäädös, jonka mukaan jokaisella autolla on kerran viikossa päivä, jolloin sillä ei saa ajaa. Tämä luokin tarpeen ostaa kaksi autoa eri rekisterin päätenumerolla, huolimatta yhden auton politiikasta. Kaksi autoa mahdollistaa näin päivittäisen autoilun ja helpottaa elämää sekä liikkumista ruuhkaisessa kaupungissa.

20 Johtopäätöksiä Kiinassa on siis maailman suurin ympäristöongelma, johtuen suuresta väkiluvusta, räjähdysmäisestä talouden kasvusta ja välinpitämättömyydestä asiaa kohtaan. Tämän huomaa jokainen Kiinassa käyvä, sillä kaikkialla voi nähdä ja kokea saasteiden ja roskaamisen aiheuttaman ympäristön rappeutumisen. Suomeen verrattuna tämä välinpitämättömyys aiheuttaa huomattavasti lyhyemmän eliniänodotteen ihmisillä, sekä luonnossa paljon huonommin voivan eliöstön. Kiinan tulevaisuus onkin paljolti kiinni siitä, kuinka tämän hetkisestä välinpitämättömyydestä päästään eroon ja ympäristön tilannetta saataisiin paremmaksi. Kiinan pitäisi ruveta esimerkiksi hyödyntämään yhä enemmän uusiutuvia energiavaroja ja käyttämään paljon enemmän julkista liikennettä. Kiinan hallituksen täytyisi valvoa tehtaiden päästöjä, jotta ympäristösaasteita syntyisi vähemmän. Kiina voisi määrätä suuriakin sakkoja yrityksille, jotka eivät noudata ympäristömääräyksiä. Tai sitten hallitus voisi vaihtoehtoisesti määrätä vaikka kahden vuoden siirtymäajan yrityksille, jotta ne rupeaisivat noudattamaan määräyksiä. Monet kiinalaiset joet ja purot ovat täyttyneet leväpuurosta.

21 4. Kiinan talous Matkaohjelmaamme Pekingissä kuului yritysvierailu maailman suurimmassa sähkötekniikan yrityksessä, ABB:llä. ABB oli järjestänyt meille luennon, jossa esitelmöinnistä vastasi suurimmaksi osaksi Jani Yli-Juuti. Kaikesta kuulemastamme oli paljon hyötyä, sillä luento auttoi meitä saamaan hyvän yleiskäsityksen Kiinan talouden tilasta ja kuulimme myös asioita, joita emme muuten olisi välttämättä tulleet edes ajatelleeksi.

22 ABB on sveitsiläinen yritys, jolla on kuitenkin juurensa myös Ruotsissa ja Suomessa. Sen valmistamat taajuusmuuntajat tehostavat energian käyttöä. Olimme aikaisemmin kyselleet omilta isänniltämme eli "kiinalaisiltamme" mielipiteitä talouden tilasta ja politiikasta, mutta emme saaneet heiltä riittäviä vastauksia. Syynä lienee kummankin aihealueen kohdalla liiallinen monimutkaisuus, vaikka uskonkin kaikkien olevan tietoisia tähän vuoteen asti suunnilleen 10 % per vuosi -tahtia nousseesta Kiinan bruttokansantuotteesta. Vaikka Kiinan BKT-käyrän hengästyttävä juoksu jyrkkään ylämäkeen on tänä vuonna loiventunut parin prosenttiyksikön verran, on Kiina matkalla maailman suurimmaksi talousmahdiksi.

23 Kiinan vaurastuminen ei kuitenkaan tarkoita kaikkien kiinalaisten elintason nousua, vaan paikalliset erot ovat suuret. Kiina on teollisesta tuotannostaan huolimatta maatalousvaltainen maa. Maataloustuotannon omavaraisuus on tärkeää, jotta Kiina kykenisi ruokkimaan yli 1,3 miljardia asukastaan. Maaseudun väestöä vaivaa enemmän tai vähemmän köyhyys, kun taas varakkaampi väestö asuu kaupungeissa. Kiina on kuitenkin nopeaan tahtiin kaupungistumassa yhä enemmän ja enemmän, kun maaseudun ihmiset muuttavat kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Aihe on ristiriitainen. Samaan aikaan kun Kiinan kommunistinen puolue haluaa Kiinan kaupungistuvan, se myöntää maalla asuville tukia ja muita etuja, kuten mahdollisuuden hankkia kaksi lasta per perhe. Entä kuka sitten tuottaisi ruuan Kiinan miljardipäiselle asukasmäärälle, jos kaikki maanviljelijät luopuisivat toimistaan ja muuttaisivat maalta ahtaisiin kaupunkeihin? Muun maailman kärsiessä talouskriiseistä, on Kiina alkanut keskittyä enemmän kotimaan markkinoihin. Väkilukunsa ansiosta Kiinalla on laajat sisämarkkinat, joka houkuttelee maahan myös paljon ulkomaalaisia yrityksiä ja sijoittajia. Kiinalaisten bisneslogiikka eroaa merkittävästi länsimaalaisista: siinä missä länsimaalaiset yritykset pyrkivät saamaan kaikesta mahdollisimman suuren voiton, kiinalaiset ovat tyytyväisiä pienempään voittoon. Kiinalaisille tärkeintä ei ole hinta, vaan ylipäätänsä jonkinlaisen bisneksen pyörittäminen ja asiakassuhteiden säilyminen. Tuotteen hinta on kuitenkin aivan eri as kuin tuotteen kestävyys. Kestävyydestä ei aina ole takuita ja Kiinassa riittää kysyntää myös halvoille tuotteille Tuotantokustannuksissa säästetään lähes joka saralla, myös sellaisissa asioissa, joissa sitä ei voi katsoa hyväksi asiaksi. Esimerkiksi halvalla ja nopeasti rakennetut kiinalaiset rakennukset rapistuvat nopeasti. Tämä voi johtaa siltojen ja talojen romahtamiseen, ja aiheuttaa merkittävää tuhoa. Kiinan talous ei ole kaikilta osiltaan vakaalla pohjalla, vaikka BKT:n nousu onkin ollut lähes jatkuvaa. Jatkuva kasvu aiheuttaa sen, etteivät kiinalaiset aina ajattele pitkäjänteisesti: "Eihän sillä ole väliä, kuinka halvalla me tämä rakennus rakennetaan, kun voidaan kuitenkin 20 vuoden päästä rakentaa sitten tilalle uusi." On puhuttu, että erityisesti maan pääkaupungissa Pekingissä tulee jossain vaiheessa puhkeamaan asuntokupla, joka johtuu keinotekoisen korkeiksi nousseista asuntojen hinnoista. Kiinalaiset itse eivät usko tähän, ja heidän mielestään eräs syy ostaa asunto on sen odotettavissa oleva arvon nousu.

24 Kysyntä asuntomarkkinoilla on kovaa, sillä 350 miljoonan ihmisen on arvioitu muuttavan kaupunkeihin muutaman kymmenen vuoden sisällä. Vaikka eurooppalaiset tuotemerkit ovat Kiinassa arvostettuja ja luotettavia, bisnestä ei aina ole helppo tehdä. Kiinaan aikovan yrityksen tulee varautua siihen, että parin ensimmäisen vuoden liiketoiminta ei ole riittävän kannattavaa. Yrityksellä pitää olla tarpeeksi resursseja, jotta se pystyy selviämään kyseisen kynnyksen yli. Kiinaan investoiva yritys tarvitsee hyvän myyntiartikkelin, joka on jo yrityksen kotimaassa testattu menestyväksi. Pienen yrityksen ei kannata houkutuksesta huolimatta lähteä kansainvälistymään liian aikaisin, ja ennen Kiinaan muuttamista tulee olla tietoinen kiinalaisesta tapakulttuurista sekä esimerkiksi kaikilla tasolla esiintyvästä korruptiosta. Kiinassa menestyminen riippuu myytävästä tuotteesta: jos yrityksen liikeideana on myydä tuotetta, joka auttaa vähentämään päästöjä tai putsaamaan ilmansaasteita, menestys lienee taattu.

25 5. Kiinan kansainvälisessä politiikassa Kiina on kasvava suurvalta. Valtio on kehittynyt vuosikymmenien aikana suurin harppauksin eteenpäin ja samaan aikaan se on parantanut suhteitaan muihin maihin, esimerkiksi Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Kiinan kansainvälinen asema on vahvistunut ja monet maat haluavatkin luoda hyvät suhteet siihen. Haasteita kansainvälisessä politiikassa riittää kuitenkin on vielä merkittävästi. Esimerkiksi elinoloja, ihmisoikeuksia ja työn eettisyyttä kyseenalaistetaan ulkomailla. Länsimaalaisille kuluttajille tuotteessa lukeva Made in China luo vielä joskus mielikuvan lapsityövoimasta ja muutenkin huonoista työoloista. Asiaa ei kuitenkaan voida yleistää jokaiseen yritykseen, sillä yleensä vain maaseudulla ihmisoikeuksia rikotaan valvonnan puutteessa. Kiina kuitenkin yrittää koko ajan päästä eroon tästä imagosta, joka ilmenee muun muassa nykyisessä viisivuotissuunnitelmassa. Kiinan 12:sta viisivuotissuunnitelma, joka tuli voimaan vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa, sisältää seuraavien viiden vuoden tavoitteet. Kiina haluaa parempaa laatua tuotteille, jolloin se voi kilpailla länsimaalaisten tuotteiden kanssa.

26 Kiinan ja Japanin historia on ollut tapahtumarikas. Esimerkkinä tästä ovat maiden väliset sodat vuosina ja Viime vuosina maiden väliset suhteet ovat hitaasti lämmenneet ja taloudellisesta kanssakäymisestä on tullut elintärkeää molemmille valtioille. Maiden väliset suhteet ovat parantuneet esimerkiksi poliittisen yhteistyön johdosta. Yhteistyötä maat ovat tehneet muun muassa Pohjois-Korean tilanteen ratkaisemiseksi sekä erilaisten katastrofien, kuten yhden viimeisimmistä, Fukushiman onnettomuuden aikana. Maiden välit kiristyivät kuitenkin taas vuoden 2012 syyskuun puolessa välissä. Syy tähän on jo monia vuosikymmeniä kestäneet erimielisyydet Itä- Kiinan merellä sijaitsevista saariryhmistä, joiden ympäristössä sijaitsee paljon luonnonrikkauksia. Suomessa olimme saaneet tietoa saarikiistasta lähinnä vain median välityksellä. Tiesimme tilanteen olevan rauhaton varsinkin juuri ennen opintomatkaamme, ja olimme esimerkiksi kuulleet useista väkivaltaisista mielenilmauksista kaduilla. Japanivastaisuus ei kuitenkaan näkynyt normaalissa katukuvassa Pekingissä ollessamme, vaikka kuulimmekin Japanin suurlähetystön edessä päivystävistä poliisipartioista. Japanikiista ei kuitenkaan ole kaikille kiinalaisille suuri ongelma, sillä monet puhuvat maasta avoimesti ja lähelläoleva kulttuuri on osa kiinalaisen nuoren elämää. Japanin lisäksi Kiinan ulkopolitiikassa merkittävä maa on ollut USA. Hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ovat nykyisin todella tärkeät, koska molemmat valtiot hyötyvät yhteistyöstä niin vahvasti taloudellisesti. Vuodesta 1970 saakka silloinen Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon aloitti maiden välisten suhteiden parantamisen, käyttäen silloin niin sanottua Ping-Pong -diplomatiaa. Yhdysvaltojen suurille firmoille Kiina on tärkeä halpatyövoimamaa sekä markkinamahdollisuus ja mahdollistaa osittain amerikkalaisten yritysten tuottavuuden. Toisaalta taas Kiinalle Yhdysvallat on tärkeä vientikohde. Kiinan valuutan alhainen arvo lisää Kiinan vientiä, sillä muiden maiden on edullista ostaa tuotteita. Niin amerikkalaista kuin myös muuta länsimaista tuotesuunnittelua arvostetaan paljon Kiinassa. Muun muassa Nokia ja Apple sekä monet vaatemerkit erottuvat kiinalaisesta katukuvasta. Vaikka Kiinalla onkin vahva oma identiteetti, sen läpi paistaa halu länsimaalaistua ja tutustua kulttuuriimme. Kiinassa länsimaalaistuminen on voimakasta ja Deng Xiaoping sanoikin jo luvulla, että valtio nousee länsimaiden tasolle vuoteen 2050 mennessä. Myös Afrikka on noussut Kiinan tärkeäksi kauppakumppaniksi. Afrikassa Kiinan harjoittama energian ja raaka-aineiden hankinta sekä kaupankäynti on ollut erittäin aktiivista. Kiinan valtionyritykset ovat tehneet suuria investointeja muun muassa öljy- ja kaivosteollisuuteen sekä infrastruktuurihankkeisiin. Monet yritykset lähtevät Kiinaan suurien markkinoiden takia. Maan suuren väkiluvun, halvan työvoiman ja globalisaation seurauksena niin suuret kuin pienetkin yritykset haluavat laajentaa tuotan-

27 toaan Kiinan markkinoille. ABB on yksi niistä yrityksistä, joka on löytänyt tiensä sinne. Yritys valmistaa sähkön taajuusmuuntajia, jotka ovat maailmanlaajuisesti kysyttyjä tuotteita, koska ne vähentävät sähkön kulutusta ja sitä kautta päästöjä. Yleinen käsitys kiinalaisten huonoista työoloista ei pidä paikkaansa ainakaan kaikissa länsimaalaisissa yrityksissä. Vieraillessamme ABB:n tehtaalla käsityksemme kiinalaisten työoloista muuttui. Kiinalaisten tehdastyöntekijöiden työolot olivat erittäin hyvät. Kun yritykset laajentavat toimintaansa Kiinaan, heidän ei tarvitse selviytyä siitä yksin. Suomalaiset yritykset saavat tarvittaessa apua löytämään oikean sävelen kiinalaisessa kulttuurissa. Koska kulttuuriset erot ovat merkittäviä niin työkulttuurissa kuin elämäntavoissakin, suomalainen Finpro tarjoaa apua yrityksille uudessa maassa. ABB:llä vieraillessamme meille esitettiin yritysten taskuopas Kiinassa selviytymiseen. Se sisälsi 12 eri kohtaa, joista meidän mielestämme yksi tärkeimmistä on, että länsimaalaisen liiketoiminnan säännöt eivät päde aina Kiinassa. Onkin hyvä muistaa, että on erilaisia toimintatapoja. Se, mikä meidän mielestämme on oikein, ei välttämättä ole oikein Kiinassa. Finpro auttaa yrityksiä pääsemään alkuun muun muassa markkinoinnissa. Vaikka Kiinassa englanninkielen taso ei ole yhtä hyvä kuin meillä Pohjoismaissa, niin kansainvälisissä yrityksissä sitä käytetään useasti työkielenä. Yritysten ei tarvitse pelätä toiminnan laajentamista Kii-

28 naan kielen takia. Kiinan valtio on avautumassa ja muuttunut suvaitsevaisemmaksi uusia kulttuureja ja toimintatapoja kohtaan. Kaduilla kävellessä Kiinan punainen lippu liehuu komeasti monissa julkisissa paikoissa. Niin nähtävyyksissä kuin yksityisasunnoissa Kiinan lippu näyttää olevan tärkeä osa talojen ulkosivua. Patriotismi eli isänmaallisuus näkyy niin arjessa kuin juhlassa. Lippu koristi koulun tiloja ja pihalla oli myös kolme valtavaa patsasta, jotka kaikki olivat poliittisia henkilöitä. Mao Zedong oli Kiinan yksi merkittävimmistä, vaikkakin samalla kyseenalaisimmista, hallitsijoista luvulla. Hän sai Kiinan talouden merkittävään nousuun erilaisten uudistusten avulla ja yhdisti Kiinan kansan. Uudistuksia olivat muun muassa teollistumiseen keskittyminen, feodalistisen järjestelmän purkaminen ja kulttuurivallankumous. Mao teki kulttuurivallankumouksen ja 1970-luvulla jolloin hänen tarkoituksenaan oli kadottaa länsimaalaisuus maasta ja korostaa kiinalaisia arvoja. Maon arvostus näkyi yhä tämän päivän Kiinassa tavalla, jolla Maosta puhuttiin yleisissä tilaisuuksissa. Hänen kuvansa oli myös Kielletyn kaupungin sisäänkäynnin yläpuolella. Maon kuva on myös jokaisessa Kiinan valuutan setelissä ja hänen palsamoitu ruumiinsa on nähtävillä Taivaallisen rauhan aukiolla tiettyinä aikoina. Ystävyyskoulumme Zhongguancunin lukion pihalla Maon rinnalla ylpeänä seisoivat myös Deng Xiaoping ja Zhou Enlai. Zhou Enlai toimi Kiinan kansantasavallan pääministerinä 27 vuotta vuodesta 1949 alkaen. Hän on arvostettu ja hyvin tärkeä henkilö kiinalaisille, koska hän edisti Kiinan suhteita muihin länsimaihin. Zhou Enlain seuraaja Deng Xiaoping oli Kiinan johtajana Maon kuoleman jälkeisinä vuosina ja hänen aikanaan Kiinan suhteet länsimaihin paranivat merkittävästi ja markkinatalous alkoi tehdä tuloaan Kiinaan. Kuitenkaan suhteet

29 Neuvostoliittoon eivät parantuneet, koska Deng Xiaoping halusi noudattaa Maon politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan. Saavutuksena voidaan pitää sitä, että Hongkong siirtyi takaisin Kiinalle. Opintomatkan aikana pääsimme myös osallistumaan koulun 30-vuotisjuhlaan. Juhla oli kaikkea muuta, mitä osasimme odottaa. Se muistutti enemmän valtion kuin koulun juhlaa. Paikalla oli kommunistipuolueen edustajia ja koulun oman laulun lisäksi laulettiin myös kansallislaulu. Yleisölle näytettiin videopätkiä, joissa oli kuvia niin Kiinan lipusta kuin Pekingin olympialaisista 2008, joka oli suuri onnistuminen koko Kiinalle. Suomessa koulun juhlat ovat pienempiä, juhlatavat ovat muutenkin hyvin erilaisia ja juhlaan osallistuvat vain koulun väki sekä tunnelma on vapaampaa. Poliittisilla puolueilla ei ole valtaa juhliimme. Kiinassa tuntui siltä, kuin puolueen edustajat olisivat vahtimassa tilaisuutta, jotta puolue tulisi tarpeeksi edustetuksi. Se mikä toimii Kiinassa, ei välttämättä toimi Suomessa. Zhongguancunin lukion opettajien kuoro ja koulun sinfoniaorkesterin esitys koulun 30- vuotisjuhlissa Kiina on vahva ja nouseva suurvalta, jolla on jo ainekset hegemoniaan. Hegemonia tarkoittaa poliittista hallitsemista tai ylivaltaa erityisesti valtioiden välisissä suhteissa. Vaikka Kiinalla on suuri väkiluku, paljon luonnonvaroja, iso armeija ja suuri pinta-ala, se on silti osittain kehittyvä valtio. Tu-

30 levaisuudessa Kiinalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet hegemoniaan. Kiina on tällä hetkellä ainakin taloudellisesti yksi menestyneimmistä maista ja sijoittaa varojaan niin Eurooppaan kuin Yhdysvaltoihin sekä Afrikkaan että muualle maailmaan Kiina on saanut bruttokansantuotteen kasvamaan ja elintason paranemaan. Maa panostaa jatkuvasti hyviin kansainvälisiin suhteisiin sekä yhteiskunnallisten ongelmiensa ratkaisemiseen. Ilman hyviä suhteita naapureihin ja kauppakumppaneihin ei Kiinan taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys ole turvattu. Keisariajan näytelmät ovat suosittuja nyky-kiinassa.

31

32 Tämä julkaisu syntyi Olarin lukiossa pidetyn The Project China - Skills and Knowledge in the Global Business -kurssin projektityönä Kurssilla tutustuttiin Kiinan yhteiskuntaan, kulttuuriin ja Kiinaan globaalina taloudellisena toimijana ja suomalaisten yritysten toimintakenttänä.