YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 111/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 396 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 111/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 396 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tynnyrikallionnnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Toholampi LUVAN HAKIJA Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tynnyrikallionneva sijaitsee Toholammin kunnassa noin 10 km kuntakeskuksesta lounaaseen lähellä Kälviän kunnan rajaa. Tuotantokelpoinen pinta ala on 63,5 ha, joka on kokonaan tuotannossa. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Tynnyrikallionnevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Tynnyrikallionnevan turvetuotantoalue on ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ja merkitty siihen Länsi Suomen ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä Vapo Oy on velvoitettu jättämään Tynnyrikallionnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus Länsi Suomen ympäristölupavirastolle vuoden 2005 loppuun mennessä. Alue on hankittu Vapo Oy:n hallintaan Poltto ja kasvuturve Hautala Ky:ltä vuonna Vapo Oy:llä on hallussa Tynnyrikallionnevalla

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet 2 yhteensä 84,0 ha, joka on kokonaan vuokra aluetta. Vuokrasopimukset päättyvät vuosina Hallussa olevasta alueesta tuotantokelpoista on 63,5 ha. Loppuosa hallussa olevasta alueesta on tukialuetta. Tynnyrikallionnevan tuotantoalueella tai sen lähiympäristössä ei ole maakuntakaavaa tarkempaa voimassa olevaa kaavaa. Toholammin kirkonkylällä, noin 10 km päässä tuotantoalueesta, on voimassa oleva kirkonkylän osayleiskaava. Lisäksi 3 km päässä sijaitseva Ullavanjärvi ja sen lähiympäristö kuuluvat Ullavanjärven yleiskaavaalueeseen. Toholampi kuuluu vahvistetun Keski Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Kaavassa ei ole merkintöjä Tynnyrikallionnevan alueella tai sen lähiympäristössä. Tynnyrikallionnevan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1985 ja turvetuotanto vuonna Vapo Oy on tuottanut alueella jyrsinturvetta vuodesta 1992 alkaen. Suon nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 63,5 ha, joka on kokonaan tuotantokunnossa. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Karttatarkastelun perusteella lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 2,0 km etäisyydellä tuotantoalueen itäpuolella Härkkilä järven läheisyydessä. Alueella ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, vaan ympäristön taloudet ottavat talous ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista. Suon lähiympäristö on pääasiassa ojitettuja soita ja metsäistä kangasmaata. Suon luoteis pohjoispuolella on kaista avointa maastoa. Noin 750 metriä Tynnyrikallionnevasta pohjoiseen sijaitsee Pieni Hongistonjärvi. Muita pienvesiä tuotantoalueen läheisyydessä ei ole. Noin 1,6 km päässä tuotantoalueesta sijaitse Iso Hongistonjärvi. Lisäksi suon ympäristössä noin 1,0 3,5 km etäisyydellä sijaitsee monia muita järviä ja pieniä lampia. Tynnyrikallionnevan alueen virkistyskäyttö on lähinnä sienestystä, marjastusta ja metsästystä Tynnyrikallionnevan lähiympäristössä ei sijaitse suojelukohteita. Tynnyrikallionnevan itäpuolella, lähimmillään noin 1,5 km päässä suosta sijaitsee Lestijoen suojeltu valuma alue. Lestijoki virtaa lähimmillään noin 8 km päässä suosta sen koillispuolella. Joki kuuluu Natura 2000 ohjelmaan (FI ) ja se on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulain nojalla. Noin 8,5 km tuotantoalueesta koilliseen sijaitsee Ritvaneva Vipusalonneva Märsyneva

3 3 Natura 2000 kohde (FI ), joka kuuluu myös soiden suojeluohjelmaan. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Tynnyrikallionnevalta noin 4 km lounaaseen sijaitsee Läntän pohjavesialue ( ) ja noin 6 km itään Hirsikankaan pohjavesialue ( A). Alueet kuuluvat luokkaan I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Vesistön tila ja käyttö Tynnyrikallionneva sijaitsee Perhonjoen vesistöalueen (49) Ullavanjoen valuma alueen (49.05) Hongistonjoen valuma alueella (49.056). Tynnyrikallionnevan vedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta laskuojalla Pienen Hongistonjärven ohi Hongistonojaan ja edelleen Vanhaojaa ja Ullavanjokea pitkin Isojärven kautta Perhonjokeen. Perhojoen vesistöalueen pinta ala on 2 523,8 km 2 (järvisyys 3,35 %) ja Ullavanjoen valuma alueen pinta ala on 412,5 km 2 (järvisyys 4,71 %). Hongistonojan valuma alueen pinta ala on 44,4 km 2 (järvisyys 3,8 %). Tynnyrikallionnevan tuotantoalueen osuus Hongistonojan valuma alueen pinta alasta on 1,4 %. Valuma alue on pääasiassa metsäojitettua suota, metsää ja jonkin verran peltoa. Valuma aluetta kuormittaa lähinnä metsätalous ja turvetuotanto. Tynnyrikallionnevan lisäksi Höyläsalonnevan suunnitellun turvetuotantoalueen vedet johdetaan Hongistonojaan. Ullavanjoki ja Perhonjoki on vedenlaatuluokituksessa luokiteltu tyydyttäviksi, Hongistonojaa ei ole luokiteltu. Virtaamat laskuojan (F 4 km 2 ) suulla, Hongistonojassa Hongistonjärvien alapuolella (F 12 km 2 ), Hongistonojan suulla (F = 44,4 km 2 ) sekä Vanhaojan suulla (F = 86,3 km 2 ) sekä laskennassa käytetyt valuma arvot ovat seuraavat (virtaamat on arvioitu Haapajärvellä sijaitsevan Tujuojan valuman perusteella): Valuma* Laskuoja Hongistonoja, Hongistonoja, suu Vanhaoja l/s km2 l/s Hongistonjärvien alap. l/s l/s koko vuosi MQ 8, joulu maaliskuu MQ 2, kesä syyskuu MQ 4, MNQ 0,25 1,0 3,0 11,1 22 MHQ * Tujuojan pienen valuma alueen valumakeskiarvot Tynnyrikallionnevan ennakkotarkkailunäytteet on otettu Hongistonojasta vuosina Hongistonojan vesi on ollut keskimäärin hapanta (ka ph 5,7 5,9). Vesi on ollut keskimäärin hyvin tummaa, lievästi sameaa sekä humus ja ravinnepitoista. Hongistonojan vedenlaatua on mitattu myös vuosina ja

4 4 Isojärven veden happipitoisuus on vaihdellut vuodenajasta riippuen välttävästä hyvään. Vesi on ollut lievästi hapanta (ka ph 6,5) ja tummaa ja keskimäärin hyvin ravinne ja rautapitoista. Hongistonoja on menettänyt kalataloudellisen arvonsa 1970 luvulla, jolloin oja on ruopattu. Nykyisin ojalla ei tiettävästi kalasteta, mutta ojaa pitkin nousee keväisin kalaa Hongistonjärviin asti. Ojan yläosalla ei ole asutusta tai mökkejä. Alueella ei ole rapua. Alueen kalastus keskittyy Hongistonjärville, joista saadaan suhteellisen runsaasti tavallisia kevätkutuisia kaloja. TURVETUOTANTO Hankealueen aikaisempi omistaja Poltto ja kasvuturve Hautala Ky. aloitti Tynnyrikallionnevan kuntoonpanon vuonna 1985 ja turvetuotannon vuonna Tynnyrikallionnevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja imukokoojavaunulla. Vapo Oy on tuottanut Tynnyrikallionnevalta vuodesta 1992 alkaen jyrsinpolttoturvetta yhteensä noin m³ ( MWh). Suon keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m³ silloin kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on tuotantokäytössä. Suon arvioitu jäljellä oleva turpeen määrä on n MWh. Vuosituotannon rahallinen arvo asiakkaalle toimitettuna on noin ja koko jäljellä olevan turpeen arvo noin 1,2 milj.. Suon nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 63,5 ha, joka on kokonaan tuotantokunnossa. Vesiensuojelun tehostamisen sekä massansiirtojen ja muiden ojitusjärjestelyjen jälkeen varsinainen tuotantoala supistuu 55,9 hehtaariin. Tuotannosta ei ole Vapo Oy.n omistuksen aikana toistaiseksi poistunut pinta alaa. Lähivuosina alueita tulee kuitenkin poistumaan siten, että tuotantoalan arvioidaan olevan vuoden 2010 lopussa 43,7 ha ja vuoden 2015 lopussa 27,6 ha. Tuotannon on arvioitu päättyvän Tynnyrikallionnevalla vuonna Tuotantoalue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n vuokraamaa aluetta. Turvetuottajalla on sopimusten mukaan velvollisuus siistiä alue tuotantovaiheen jälkeen. Päätöksen alueen mahdollisesta jälkikäyttömuodosta tekevät alueen vuokranantajat. Jälkikäyttömuodosta päätetään tuotannon päättymisajan maankäyttötarpeiden perusteella. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja voivat olla mm. metsätalous, maanviljely tai kosteikon perustaminen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tynnyrikallionnevan turvetuotantoalueen nykyisinä vesienkäsittelymenetelminä ovat sarkaoja altaat lietepidättimineen, päisteputkipidättimet sekä kaksi laskeutusallasta (pinta alat 450 ja 410 m 2 ), joissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Vesiensuojelua

5 5 tehostetaan rakentamalla alueelle pumppaamo, kaksi uutta laskeutusallasta (molempien pinta alat 360 m 2 ) sekä kaksi pintavalutuskenttää. Jatkossa kuivatusvedet pumpataan sulan maan aikaan uusien laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentille ja edelleen nykyisen laskuojan kautta Hongistonojaan. Vanhat laskeutusaltaat tulevat olemaan käytössä talvella, jolloin pumppausta ei suoriteta. Pintavalutuskenttien pinta ala on yhteensä 2,8 ha, joka on 4,2 % niiden valuma alueesta (66 ha). Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen alueella käytetään parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa ja se täyttää BAT periaatteen mukaiset vaatimukset. Tuotannon loppuvaiheessa kaivutyöt tai ojitus tulevat jossain vaiheessa ulottumaan kivennäismaahan. Hakija on esittänyt, että tällöin vesiensuojelutoimenpiteitä kevennetään siten, että sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan ja sarkaojapidättimistä luovutaan. Samalla sarkaojien vuosittaisesta puhdistamisesta luovutaan. Päästöt vesistöön Tynnyrikallionnevan keskimääräisen nettovuosikuormituksen vuoden 2006 tuotantopinta alalla ja vesiensuojelun tehostamistoimien jälkeen arvioidaan olevan noin 1340 kg/a kiintoainetta, 11 kg/a fosforia ja 290 kg/a typpeä. Tuotantopinta ala on poistumien jälkeen vuonna 2010 noin 44 ha ja vuonna 2015 noin 28 ha. Vuoden 2006 tasosta kuormitus pienenee vuoteen 2010 mennessä noin 30 % ja vuoteen 2015 mennessä noin 55 %. Tuotannon arvioidaan loppuvan kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Tynnyrikallionnevan turvetuotantoalueen tuotantovaiheen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laskuojan suulla, Hongistonojassa Hongistonjärvien alapuolella ja Hongistonjoen suulla nykyisessä ja tulevissa vuosikuormitustilanteissa on arvioitu seuraaviksi (vuotuisen keskivirtaaman perusteella laskettuna): Virtaama (l/s) Kiintoaine (mg/l) Kok.P ( g/l) Kok.N ( g/l) Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto v Laskuojan suu Hongistonoja, Hongistonj.alap. 96 0,7 0, Hongistonojan suu 357 0,2 0, v (63,5 ha) Laskuojan suu Hongistonoja, Hongistonj.alap. 96 0,6 0, Hongistonojan suu 357 0,2 0,1 1 0, v (n. 44 ha) Laskuojan suu , Hongistonoja, Hongistonj.alap. 96 0,4 0, Hongistonojan suu 357 0,1 0,1 0,9 0, v (n. 28 ha) Laskuojan suu 32 0,8 0, Hongistonoja, Hongistonj.alap. 96 0,3 0, Hongistonojan suu 357 0,1 0,1 0,6 0, Pöly, melu ja liikenne Tynnyrikallionnevan tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä. Asutuksen etäisyys sekä välissä sijaitseva suojaava

6 6 puusto huomioon ottaen turvetuotanto ei aiheuta pölyhaittaa asutukselle. Suojaavan puuston puuttuminen suon luoteis pohjoispuolelta saattaa edesauttaa pölyn satunnaista kulkeutumista Pienelle Hongistonjärvelle epäsuotuisissa olosuhteissa. Vähäisillä, ajoittaisilla pölymäärillä ei kuitenkaan voida arvioida olevan vaikutuksia järven veden tai pohjan laatuun. Tynnyrikallionneva turvekuljetukset tapahtuvat päällystettyjä teitä pitkin, jolloin kuljetuksista aiheutuvaa teiden pölyämistä ei tapahdu. Lisäksi turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turverekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois alkumatkasta, mikä voi näkyä työmaatiellä. Työmaatien varrella ei ole asutusta ja maantien (nro 63) varressa lähin kiinteistö sijaitsee noin 7 km suolta. Ottaen huomioon matkan pituuden, turvekuljetuksista ei ole pölyhaittaa asutusalueelle. Tynnyrikallionneva sijaitsee niin etäällä asutuksesta, ettei tuotantotoimista aiheutuva melu ulotu asutukseen saakka. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella. Kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää yleisillä teillä kokonaisuuteen nähden kuitenkin vähäiseksi. Energiaturve toimitetaan asiakkaille tavallisesti yhtenä tai kahtena intensiivijaksona lämmityskauden aikana. Keskimääräisen vuosituotannon ( m 3 ) turpeen toimitus on yhteensä noin 265 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Ympäristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina. Tynnyrikallionnevan energiaturpeet toimitetaan olemassa olevaa työmaatietä pitkin Toholampi Kaustinen maantielle nro 63, mitä pitkin edelleen valtatietä 28 Kokkolaan tai Pietarsaareen. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko syyskuun väliselle ajalle. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään traktoreita (3 4 kpl), joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä n. 190 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä n. 40 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, joka on rakenteeltaan sellainen että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään litraa. Määräykset eivät siten vaadi öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallitilassa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohtaalueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,6 tonnia.

7 7 Tuotantoalueille on laadittu jätehuoltosuunnitelma, josta ilmenee työmaan yleistiedot, työmaalla säilytettävät polttoaineet, syntyvät jätteet ja niiden määrät sekä jätteiden työmaalta toimitus ja hyötykäyttö. Syntyvistä jätemääristä pidetään seurantaa. Jätteitä varten työmaalle on rakennettu jätekatos, johon on järjestetty asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle sille osoitetulle paikalle. Muovi voidaan esim. paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena tai kierrätysmuovin raaka aineena. Sekajäte noudetaan paikallisen jäteyrittäjän toimesta ja toimitetaan kaatopaikalle. Työmaalla syntyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Suon läheisyydessä ei ole arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemiksi luokiteltuja alueita, joiden nykytilaa tuotantotoiminta voisi heikentää. Tynnyrikallionnevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1985 ja turvetuotanto vuonna 1988, joten turvetuotanto ei enää oleellisesti muuta maisemaa. Tynnyrikallionnevan lähiympäristössä ei ole suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin suojelualue, Lestijoen suojeltu valuma alue, sijaitsee suon pohjoisja itäpuolella lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä suon reunasta. Turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan muutoksia valuma alueen suojeluarvoihin. Tynnyrikallionnevan tuotannon suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 9 henkilötyövuotta. Hankkeella ei ole vaikutusta lähialueen vesistöjen vedenlaatuun tai vesitalouteen. Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Tynnyrikallionnevan tuotantoalueen sijainti, vesistönsuojelurakenteet sekä kuormitus ja vesistövaikutukset huomioon ottaen hankkeella ei arvioida olevan sanottavia negatiivisia vaikutuksia kalatalouteen eikä sen voida arvioida edellyttävän kompensaatiotoimia. Tynnyrikallionnevan turvetuotantotoiminnalla ei katsota olevan vaikutusta pohjaveteen, koska lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita.

8 8 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Asutuksen etäisyys sekä välissä sijaitseva suojaava puusto huomioon ottaen turvetuotanto ei aiheuta pölyhaittaa asutukselle. Tynnyrikallionneva sijaitsee niin etäällä asutuksesta, ettei tuotantotoimista aiheutuva melu ulotu asutukseen saakka. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella. Kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää yleisillä teillä kokonaisuuteen nähden kuitenkin vähäiseksi. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Suunnitelman tavoitteet, sisältö jne. on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaalle nimetään palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaalle hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä laaditaan toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuus suunnitelmat. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus heti vakuuttamisvelvollisuuden tultua voimaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma, joka on edelleen käytössä. Nykyisessä ohjelmassa Tynnyrikallionnevalla ei ole kuormitustarkkailupistettä. Ohjelman mukaisesti alapuolisesta vesistöstä (Hongistonoja) otettiin ennakkonäytteitä tätä lupahakemusta varten vuosina 2004 ja Alueella ei ole tehty muita tarkkailuja. Hakija on esittänyt käyttö ja hoitopäiväkirjaan perustuvaa käyttötarkkailua. Hakija ei ole pitänyt jatkuvaa päästötarkkailua tarpeellisena. Vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kuitenkin kahtena vuonna vesinäytteitä pintavalutuskentiltä purkautuvasta vedestä touko, kesä, heinä ja elokuussa. En

9 9 simmäinen tarkkailuvuosi on luvan lainomaiseksi tuloa seuraava kesäkausi. Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Vähäisistä vesistövaikutuksista ja alapuolisen vesistön vähäisestä käytöstä johtuen hakija on katsonut, että vesistötarkkailua tai kalataloudellista tarkkailua ei ole tarpeen järjestää. Hakija on katsonut, että perusteita pöly melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiseksi ei ole. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Toholammin ja Kälviän kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Lestinjoki lehdessä ja Kälviän Seudun Sanomat lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta sekä Toholammin ja Kälviän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Toholammin kunnalta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuskentät ovat riittävä puhdistusmenetelmä, mikäli vedet johdetaan kentälle ympärivuotisesti. Sarkaoja altaat tulee tehdä riittävän syviksi ja sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat tulee tyhjentää ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä. Mikäli tyhjentäminen halutaan suorittaa harvemmin, tulee tuotannonharjoittajan ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen tai alueelliseen ympäristökeskukseen, jotka suorittavat tarkastuskäynnin ja arvioivat tyhjennyksen tarpeellisuuden. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonarvoihin. Päästötarkkailun vesinäytteitä on otettava maalis huhtikuussa, kuukausittain touko elokuussa ja joulu helmikuussa kahden vuoden ajan pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukseen.

10 10 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjamaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Perhonjoen alaosa on ollut merkittävä merestä nousevien virtakutuisten kalalajien kutu ja poikastuotantoalue. Perkausten ja säännöstelyn myötä menetettyä kalataloudellista arvoa ollaan nyt palauttamassa. Perhonjoen vesistöalue on kalataloushallinnon painopistealuetta. Pohjanmaan TE keskus on katsonut, että lupa Tynnyrikallionnevan turvetuotannolle voidaan myöntää. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Tämä edellyttää hakemuksessa esitettyjen tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden välitöntä käyttöönottoa sekä mm. sarkaojien puhtaanapitoa, lietesyvennysten ja altaiden tyhjentämistä ja vesiensuojelurakenteiden kunnostuksia sekä toiminnan tarkkailua ja välitöntä puuttumista havaittuihin puutteisiin. Pintavalutusta on käytettävä ympärivuotisesti. Luvan saaja on velvoitettava maksamaan euron kalatalousmaksua niinä vuosina, jolloin tuotantopinta ala on 63,5 ha. Tuotantopinta alan pienentyessä pienentyy vesistökuormitus ja siitä johtuva kalataloudellinen haitta, joten silloin kalatalousmaksua ei enää vaadita. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää kalastoa ja kalastusta koskevat selvitykset. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. 3) Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunta on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta eikä nykyisestä toiminnasta ole tullut ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon huomautuksia. 4) Toholammin kunnanhallitus on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta eikä nykyisestä toiminnasta ole tullut ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon huomautuksia. Muistutukset 5) Toholammin seurakunta (Ronkainen RN:o 68:69, Toholampi, Toholampi) on todennut, että kun laskuojaa Tynnyrikallionnevalta Hongistonojaan ja edelleen Vanhaanojaan kaivetaan syvemmäksi, tulisi huomioida, ettei Hongistonjärven ja Pikkuhongistonjärven vedenpinta saa laskea. Tarvittaessa on rakennettava padot molempiin järviin. Laskuoja voisi kulkea kauempana järvistä, ettei edellä mainittua ongelmaa syntyisi.

11 11 Hakijan vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen ja Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunnan lausunnoista sekä Toholammin seurakunnan muistutuksesta. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, ettei katso pintavalutuskentän ympärivuotista käyttöä tarpeelliseksi, koska pumppaamon toiminta talvella on epävarmaa eikä pintavalutuskentän talvikäytöllä saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä. Lisäksi turvetuotannon vesistövaikutukset rajoittuvat pääosin Hongistonojan alkupäähän, eikä Hongistonojalla ole virkistyskäytöllistä arvoa. Sulan maan aikana tapahtuva pintavalutus vastaa parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa. Matalakenttävaiheen hakija on katsonut seuraavan vakiintuneesti käytetyn lupamääräyksen olevan riittävä: "Mataloituvien, alle 0,5 m turvepaksuuden omaavien kenttien vedet johdetaan laskuojiin laskeutusaltaiden ja muiden vesienkäsittelyrakenteiden kautta. näillä alueilla sarkaojissa käytetään vesiensuojelurakenteina sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi eikä sarkaoja altaita kaiveta kivennäismaahan. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja sarkaojat on tarvittaessa puhdistettava." Ojien puhdistamistarpeen selvittämiseen liittyvää vuosittaista yhteydenpitoa valvontaviranomaisiin hakija ei katso välttämättömäksi. Hakija on katsonut, että päästötarkkailu toteutettuna hakemuksessa esitetyllä tavalla kahden vuoden ajan on riittävä hankkeen päästöjen tarkkailemiseksi. Vesistötarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut katsovansa, että pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana on riittävää. Hakija on katsonut, ettei hankkeesta aiheudu korvattavaa kalataloushaittaa eikä kalatalousmaksua ole tarpeen määrätä. Hakemus sisältää riittävät tiedot vaikutusalueen kalataloudesta, eikä perusteita kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ole. Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunnan lausunnon osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Toholammin seurakunnan muistutuksen osalta hakija on todennut, ettei Vapo Oy:llä ole tarvetta syventää laskuojaa, koska alueelle on tulossa pumppaamo. Hongistonjärvien pinnan korkeuteen hankkeella ei siten ole vaikutusta.

12 12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Tynnyrikallionnevan turvetuotantoon Toholammin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 63,5 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökes

13 Päästöt ilmaan Varastointi ja jätteet 13 kuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde,

14 14 josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana kalatalousmaksua 500 euroa vuosilta ja vuodesta 2015 alkaen 200 euroa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

15 Korvaukset 15 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Tynnyrikallionneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, joka on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pintavalutus on määrätty käytettäväksi ympärivuotisesti. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Tynnyrikallionnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Turvetuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse asuttuja kiinteistöjä tai muita häiriytyviä kohteita. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5).

16 16 Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi, erityisesti rapujen elinolosuhteiden parantamiseksi ja rapukannan elvyttämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Kalatalousmaksu on korkeampi alkuvuosina ja pienentyy tuotannossa olevan alan pienentyessä. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä. Lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja pintavalutuskentän ympärivuotisesta käytöstä huomioon lupamääräyksissä 1) ja 2). Ympäristökeskus on vaatinut sarkaojien tyhjentämistä vuosittain. Tältä osin ympäristölupavirasto toteaa, että mataloituvilla kentillä ojien tarkastus vuosittain ja tyhjennys tarvittaessa riittää. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon vaatimuksen käyttöönottotarkastuksesta lupamääräyksessä 3) ja päästötarkkailuvaatimuksen lupamääräyksessä 12). Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelytoimenpiteistä huomioon lupamääräyksissä 1), 2) ja 3), vaatimuksen kalatalousmaksusta lupamääräyksessä 15) ja vaatimuksen kalataloudellisesta tarkkailusta lupamääräyksessä 13). Toholammin seurakunnan muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei hakijalla ole tarvetta syventää laskuojaa eikä hankkeella siten ole vaikutuksia Hongistonjärvien veden korkeuteen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

17 17 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Liisa Selvenius. LiS/sl

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 Liite 2 Tynnyrikallionnevan turvetuotantoalue

21 Liite 3 TYNNYRIKALLIONNNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkastushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.

22 Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.