Peruspalveluohjelma. Valtionosuusuudistus. Valtionosuudet vuonna Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Transkriptio

1 2/2004 huhtikuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Peruspalveluohjelma Valtionosuusuudistus Valtionosuudet vuonna 2005 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka> Katsaukset ja selvitykset>kuntatalous- tiedote >Handelsplats>Informationsblad och utredningar SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina Verotus 6 Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Muutos henkilöstöruokailun arvonlisäverotukseen Tarkennuksia arvonlisäveron laskutussääntöihin Peruspalveluohjelma 8 Valtionosuusuudistus 10 Valtionosuudet vuonna Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 17 Vuoden 2003 avustusta koskevat selvitykset Vuoden 2004 avustusten haku Lomituspalvelujen paikallisyksiköt 18 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 19 Lausunto suoriteperusteen tunnusmerkeistä ja investointimenon käsittelystä talousarvion toteutumisvertailussa (kuntajaoston lausunto 64/ ) Liittymismaksujen arvonlisäverokohtelu ja kirjauskäytäntö lähtien Muutoksia työttömyysvakuutusmaksun perinnässä 23 Hansel luopuu kuntakaupasta 23 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2004 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Peruspalveluohjelma (liite 7) Valtionosuus vuonna 2004 (liite 8) Lausunto suoriteperusteen tunnusmerkeistä ja investointimenon käsittelystä talousarvion toteutumisvertailussa (kuntajaoston lausunto 64/ ) (liite 9) Lausunto liittymismaksujen kirjaamisesta kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa (kuntajaoston lausunto 65/ ) (liite 10) Sivu Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Jan Björkwall Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna 1,9 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kohoavan tänä vuonna 2,7 %. Muiden ennustelaitosten ennusteet kokonaistuotannon määrän kasvulle kuluvana vuonna ovat olleet suurin piirtein samaa suuruusluokkaa. Tämän hetkinen yleinen näkemys on, että kokonaistuotannon kasvuvauhti nopeutuu viime vuodesta, mutta muun muassa epävarman kansainvälisen tilanteen johdosta lähivuosien kasvu jäänee pienemmäksi kuin aikaisempina nousukausina. Kuluttajahintaindeksi kohosi viime vuonna 0,9 %. Kuluttajahintojen nousunvauhdin arvioidaan edelleen hidastuvan tänä vuonna. Voi olla jopa niin, että kuluttajahinnat keskimäärin eivät nouse lainkaan tänä vuonna. Kansainvälinen inflaatio pysynee hitaana, joskin arvio on herkkä muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen kehityksen johdosta. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi melko vähäiset. Toteutettu alkoholijuomaveron alennus osaltaan laskee kuluttajahintoja. Korkotason aleneminen laskee myös kuluttajahintaindeksiä tänä vuonna. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksin ennustetaan kohoavan noin 1,5 %. Inflaatio nopeutuu varsinkin, jos odotettavissa olevat kustannuspaineet alkavat purkautua ja korkotaso nousee. Työttömyysaste on ollut viime vuosina yhdeksän prosentin tuntumassa. Työttömyysasteen arvioidaan kuluvana vuonna jonkin verran alenevan. Hallituksen yksi keskeinen tavoite eli työllisyysasteen kohottaminen ei toistaiseksi ole alkanut toteutua. Työttömyysasteen arvioidaan pienenevän ensi vuonna, koska palvelujen työvoimatarve lisääntyy. Työllisyyden kohoaminen riippuu myös yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 1/2004 on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivulta osoitteesta Asiakohdassa talousnäkymät ja -politiikka löytyvät sekä helmikuun suhdannekatsaus että Taloudellinen katsaus, helmikuu Pohjana näissä ennusteissa ovat Tilastokeskuksen helmikuussa 2004 julkaisemat kansantalouden tilinpidon tiedot. Valtiovarainministeriön etusivulta löytyy myös valtiontalouden kehykset vuosille , jossa on tarkasteltu muun muassa talouskehitystä ja finanssipolitiikkaa sekä peruspalveluohjelmaa. Liitteenä on esitetty kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosina Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/04 3

4 Liitteessä 2 on esitetty eräiden kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kuntatalous vuosina Kuntaliiton kunnille huhtikuussa tekemän tiedustelun mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlasketut vuosikatteet olivat vuoden 2003 tilinpäätösten mukaan noin 1,2 miljardia euroa. Vuosikate aleni edellisestä vuodesta merkittävästi. Kokonaisuutena vuosikatteet eivät aivan riittäneet kattamaan poistoja. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli vuonna 2003 noin seitsemänkymmentä, kun niitä vuoden 2002 tilinpäätösten mukaan oli nelisenkymmentä kuntaa. Asukasta kohti lasketun vuosikatteen painotettu keskiarvo oli viime vuonna noin 230 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 380 euroa. Kuntien väliset erot vuosikatteella mitattuna supistuivat edelleen jonkin verran. Kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2003 noin 1,5 miljardia euroa, kun vastaava luku vuonna 2002 oli 2,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien talouden heikko kehitys johtui yksinkertaisesti verotulojen vähenemisestä ja toimintamenojen nopeasta kasvusta. Vaikka vuosikate heikkeni merkittävästi, niin käyttöomaisuusinvestoinnit pysyivät vuonna 2003 lähestulkoon edellisen vuoden korkealla tasolla. Investoinnit katettiin tulorahoituksen ohella käyttöomaisuuden myyntituloilla, toimintapääomaa vähentämällä ja lisääntyneellä lainanotolla. Kuntaliiton tilinpäätöstiedustelun yksityiskohtaiset tulokset ovat piakkoin luettavissa Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut >Kuntatalous joko asiakohdasta ajankohtaista tai kuntatalouden tilastoja. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi vuonna 2003 noin 4,5 % eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Vuosille tehty tulopoliittinen ratkaisu ja siihen liittyvä kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan palkkasummaa noin kolme prosenttia kumpanakin vuonna. Sopimuskorotusten, liukumien, rakennemuutosten sekä henkilökunnan volyymin kasvun johdosta palkkasumman arvioidaan lisääntyvän vuonna 2004 keskimäärin noin 4 %. Tulopoliittinen sopimuskausi päättyy vuoden 2005 helmikuussa. Tällä hetkellä ei tiedetä syntyykö uusi tulopoliittinen sopimus nykyisen sopimuskauden jälkeen. Ensi vuonna yleisen ansiotason kehitys riippuu sopimuskorotuksista, liukumista ja rakennetekijöistä. Laskennallisena oletuksena kunta-alan ansiokehitykselle vuonna 2005 on, että se noudattaa yleisen ansiotasoindeksin kehitystä. Ennusteena yleiselle kehitykselle voidaan pitää viime vuosien toteutunutta noin 3,5 prosentin vuotuista keskimääräistä nousua. Lisäksi kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteet nostavat palkkoja lukien. Kunta-alan palkkasumman kehitys riippuu ansiotason ohella henkilökunnan lukumäärän ja rakenteen kehityksestä. Henkilökunnan lukumäärää kasvattavat lisääntyvät velvoitteet sekä palvelutarpeen kasvu. Kuntien heikko rahoitustilanne hillinnee henkilökunnan lukumäärän kasvattamista. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

5 Liitteessä 3 on kuvattu kunta-alan palkkasummaan vaikuttavien tekijöiden kehitystä vuosina Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2004 sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu edellisissä Kuntatalous-tiedotteissa (numerot 5/2003 ja 1/2004). Tässä vaiheessa ei ole käytettävissä tietoa vuoden 2005 sosiaalivakuutusmaksuista. KVTELmaksu noussee myös ensi vuonna 0,3 prosenttiyksikköä, mutta nousun jakautumisesta työnantajan ja työntekijän kesken ei ole vielä päätetty. Valtiontalouden kehyksissä on esitetty muun muassa oletukset kuntien työnantajamaksuiksi vuosille Esitettyjä lukuja voidaan käyttää lähtöarvioina esimerkiksi talousarvioiden ja taloussuunnitelmien valmistelussa. Arviot työnantajamaksuista voivat kuitenkin muuttua, kun valtion budjettiriihessä päätetään esityksistä uusiksi maksuperusteiksi. Kun tiedot sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista saadaan, niistä kerrotaan seuraavissa Kuntataloustiedotteissa. Liitteessä 4 on esitetty tietoja kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuosina Kuntien verotulojen tilitykset supistuivat neljä prosenttia vuonna Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat veropohjan lisäys ja tuloveroprosenttien korotukset. Kunnallisveron tilityksiä pienensivät verovähennysten muutokset sekä verojen tilityksiin liittyvät ajoitustekijät. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta supistui edelleen voimakkaasti. Tähän vaikuttivat sekä kuntien jakoosuuden alentuminen että ajoitustekijät. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan edelleen vähenevän. Ansiotulot kasvavat nelisen prosenttia, mutta veropohjaa pienentävät verovähennysten muutokset. Tilitysten ajoitustekijät eivät vaikuta kertymiin siinä määrin kuin muutamana viime vuonna. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna noin 11,7 mrd. euroa. Vuonna 2005 tilitysten arvioidaan kohoavan viitisen prosenttia. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä, mutta kuntatalouden rahoituksen kannalta uhkana on, että verovähennyksiä lisätään osana mahdollista tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vuoden 2005 kunnallisveron kertymiä arvioitaessa lähtökohtana on ollut, ettei veroperusteiden mahdollisia muutoksia ole otettu huomioon. Kuntien yhteisövero tuotto kasvanee tänä vuonna hieman ja kasvu kiihtynee ensi vuonna jonkin verran. Kuntien verotulojen kehittyminen on riippuvainen siitä, millä tavoin odotettu kansainvälisen talouden nousu toteutuessaan vaikuttaa yritysten tuloskehitykseen ja yleiseen työllisyystilanteeseen. Verotusperusteet ovat niin ikään päättämättä. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon helmikuussa päivitettyyn versioon ja muutoksiin, jotka tehtiin valtiontalouden kehysten hyväksymisen perusteella. Kehikko on tarkoitus päivittää seuraavan kerran Helsingissä järjestettävän Talous- ja veroennustepäivän jälkeen. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Vuotta 2003 koskevat tuloslaskelman ja rahoituslaskelman luvut perustuvat Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004 5

6 Tilastokeskuksen selvitykseen tilinpäätösarvioista sekä Kuntaliiton tiedusteluun ja arvioihin. Vuoden 2004 luvut ovat Kuntaliiton ennusteita. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotus Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Kiinteistöveron eräpäivät Vuoden 2004 kiinteistöveron ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 2. päivänä syyskuuta 2004 ja toinen erä viimeistään 4. päivänä marraskuuta Jäännösveron eräpäivät Verovuodelta 2003 maksuunpannun valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 2. päivänä joulukuuta 2004 ja toinen erä viimeistään 2. päivänä helmikuuta Arvonlisäverotus Muutos henkilöstöruokailun arvonlisäverotukseen Verohallitus on antanut ohjeen (Dnro 312/40/2004, ) henkilöstöruokailun arvonlisäverokohtelun muutoksesta. Verohallituksen päätös vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista, (2920/32/2003), vaikuttaa myös henkilöstöruokailun arvonlisäverotukseen. Arvioitaessa sitä, sovelletaanko aterian luovutukseen palvelun myyntiä vai oman käytön verotusta koskevia säännöksiä, tarkastellaan luontoisetupäätöksen mukaisia ravintoedun raha-arvoja. Silloin, kun ateriasta perittävä hinta vastaa vähintään päätöksessä vahvistettua ravintoedun raha-arvoa, kysymys on aterian myynnistä eikä palvelun ottamisesta omaan käyttöön. Em. luontoisetupäätöksen 11 :n mukaan ravintoedun raha-arvo on 4,70 euroa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 4,70 euroa ja enintään 7,90 euroa. Jos tämä yhteismäärä alittaa 4,70 euroa tai ylittää 7,90 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Aikaisempiin luontoisetupäätöksiin verrattuna muutos v on se, että edun arvoa määritettäessä välillisten kustannusten arvonlisäveroa ei enää oteta huomioon. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

7 Kun aterioita luovutetaan vastikkeetta tai käypää arvoa huomattavasti alempaa vastiketta vastaan, kysymys on palvelun ottamisesta omaan käyttöön ja veron perusteena on aterian valmistamisesta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset. Verohallituksen antaman ohjeen (3841/40/97) mukaan verovelvollinen voi halutessaan pitää välillisten kustannusten määränä 22 prosenttia välittömistä kustannuksista. Edellä mainitun luontoisetupäätöksen 13 :n 1 momentin mukaan sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,53 euroa ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 2,82 euroa ateriaa kohden. Säännöksen 2 momentin mukaan hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,00 euroa ateriaa kohden. Ohje henkilöstöruokailun arvonlisäverokohtelun muutosta koskeva ohje löytyy verohallinnon Internet-sivuilta: Tarkennuksia arvonlisäveron laskutussääntöihin Uudet laskutusta koskevat säännökset tulivat voimaan Muutokset koskevat laskunantovelvollisuutta, laskun käsitettä, laskulta vaadittaa tietosisältöä, sähköistä laskutusta sekä laskujen säilyttämistä. Verohallitus on täydentänyt uudella ohjeellaan (Dnro 357/40/2004, ) antamaansa ohjekirjettä (Dnro 1731/40/2003) laskua koskevista vaatimuksista arvonlisäverotuksessa. Verohallituksen uudessa ohjekirjeessä korostetaan, että nyt sekä annetussa ohjekirjeessä esitetyt suositukset ja esimerkit on tarkoitettu verovelvollisen avuksi. Esimerkiksi, myyjän luovuttaessa kunnalle verottomia terveydenja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita, myyjä voi vaihtoehtoisina merkintöinä käyttää AVL 34, 36, 37 tai 130 a :ää. Esitetyt suositukset ja esimerkit eivät myöskään ole tyhjentäviä. Laskuissa, joissa riittävät kevennetyt laskumerkinnät ja myös kaikissa muissa laskuissa saa olla enemmän tietoa kuin mitä säännökset vaativat. Esimerkiksi hotellilaskussa, joka on määrältään enintään euroa, ei tarvitse olla ostajan nimeä (yöpyjän työnantajan nimeä) mutta saa olla yöpyjän (työntekijän) nimi. Verohallitus tarkentaa ohjeessaan myös kulujen jakamiseen ja edelleen veloitukseen liittyviä kysymyksiä. Verohallitus katsoo, kun yritys lisää edelleen veloitukseen oman palkkionsa, että kysymys ei ole kulujen edelleen veloituksesta vaan myynnistä. Myyntiin sovelletaan tavaran ja palvelun myyntiä koskevia säännöksiä. Kulujen jakamista koskevaa menettelyä ei sovelleta tavaran tai palvelun jälleenmyyntiin vaan pelkästään kulujen jakamiseen. Verohallituksen uusi ohje arvonlisäverotuksen laskutussäännöksistä kokonaisuudessaan verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (090) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004 7

8 Peruspalveluohjelma Ensimmäinen peruspalveluohjelma hyväksyttiin valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä. Se antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet valtion ja kuntien väliselle yhteistyölle ja vuoropuhelulle. Peruspalveluohjelmassa on hyvää julkisen talouden kokonaistarkastelu, sektorikohtaisuuden väheneminen, kuntien tulopohjan vahvistaminen, valtionosuuksien kasvu, kuntien yhteisövero-osuuden nousu ja menojen lisäyksiin pidättyvä suhteutuminen. Kuntaliitto oli vielä helmikuussa hyvin kriittinen yhteisen peruspalveluohjelman syntymiseen. Rahoituksen riittävyyden tarkastelussa ei päästy yksimielisyyteen, sektoriministeriöiden kehittämislistat olivat ylimitoitetut taloudellisiin edellytyksiin verrattuna ja kuntaryhmittäinen ja aluekohtainen tarkastelu oli puutteellista. Aivan loppuvaiheessa hallitus päätti, että nykymuotoisesta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta luovutaan viimeistään vuoden 2006 alusta lukein. Ensimmäinen peruspalveluohjelma on kokonaisuus, jossa jokainen osapuoli osaltaan joutui antamaan periksi. Kokonaisuutena maan hallituksen päätökset kuitenkin vahvistavat kuntataloutta vuodesta 2005 alkaen ja KUTHANEK:n ennusteen mukaan vuonna 2008 koko kuntatalouden vuosikate riittää nettoinvestointien rahoittamiseen. Ennustetta on selostettu tarkemmin Kuntalehden numerossa 6/2004. Peruspalveluohjelmassa on paljon sellaisia hankkeita, joiden kustannusvaikutukset on arvioitu heikosti tai ei lainkaan. Näiltä osin vaikutuksia tullaan täsmentämään vuoden 2005 peruspalvelubudjetin valmistelun yhteydessä. Kuntaliiton kantana koko prosessin ajan ollut se, että kunnille ei tule sälyttää ainoatakaan tehtävää tai velvoitetta lisää jo päätettyjen lisäksi ja nykyisiäkin tulisi ryhtyä uudelleen arvioimaan. Peruspalveluohjelman valmistelua ja sisältöä selostetaan tarkemmin Kuntalehden numerossa 7/2004. Valtion kehyspäätös ja peruspalveluohjelma ovat haettavissa Kuntaliiton Internet sivuilta osoitteesta > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous. Seuraavassa valtion talouden kehyspäätökseen liittyvä peruspalveluosa siten kuin se on päätökseen kirjattu. "Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta parannetaan hallituskauden kattavalla valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot kuntaryhmittäin sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi. Lisäksi käsitellään tasatun verotulon riittävyyttä lakisääteisten palvelujen rahoitukseen. Peruspalveluohjelmassa tarkastellaan kuntien toimintatapoja ja tehokkuutta sekä tarvetta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta ja tehokkuutta on mahdollista lisätä. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

9 Kuntien rahoitustilanteen arvioidaan heikkenevän vielä vuonna 2004, mutta vahvistuvan selvästi vuodesta 2005 lähtien. Kuntien vuosikatteen arvioidaan nousevan kuluvan vuoden 1,2 mrd. eurosta 2,1 mrd. euroon vuonna Kuntien vuosikate koko maan tasolla ei kuitenkaan kehyskauden alkuvuosina vielä riitä arvioitujen noin 2,15 mrd. euron nettoinvestointien rahoittamiseen. Valtiontalouden kehyksissä on varauduttu mittaviin valtionapujen lisäyksiin. Valtionapujen lisäykset perustuvat hallitusohjelman yhteydessä päätettyihin lisäpanostuksiin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen parantamiseksi ja valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut lisääntyvät kehyskaudella noin 655 milj. eurolla vuoteen 2004 verrattuna. Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen kehyksissä on varauduttu yhteensä 295 milj. euron valtionosuuksien lisäykseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla (vuoden 2002 kustannuksiin perustuva) 290 milj. euron ja opetusministeriön hallinnonalalla (vuoden 2003 kustannuksiin perustuva) 5 milj. euron suuruinen täysimääräinen tarkistus jaksotetaan teknisesti tasasuuruisina erinä neljälle vuodelle vuodesta 2005 alkaen. Jaksotus edellyttää lainsäädännön tarkistamista. Hallitus on päättänyt esittää valtionosuuslainsäädännön muuttamista pysyvästi siten, että lakisääteisestä määrävuosin tehtävästä nykymuotoisesta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta luovutaan viimeistään vuoden 2006 alusta lukien. Asiaa valmistellaan ja muutoksen vaikutukset otetaan huomioon valtionapujärjestelmän uudistustyön yhteydessä. Valtionosuuksiin on tarkoitus tehdä vuonna 2005 indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 145 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 130 milj. euroa. Vuosien valtionosuudet on kehyksissä laskettu vuoden 2005 hintatasossa. Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen ja sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyen kuntien käyttötalouden valtionosuuksia on varauduttu korottamaan vuosina yhteensä 308 milj. euroa. Kun vuoden 2004 talousarvion lisäykset otetaan huomioon, ovat valtionosuuksien lisäykset yhteensä noin 400 milj. euroa. Lisäksi erillisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankerahasta on varattu 30 milj. euroa vuosittain terveydenhuollon kehittämishankkeisiin ja noin 20 milj. euroa sosiaalialan kehittämishankkeisiin. Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2004 alkava koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta samoin kuin esiopetuksen oppilaiden kuljetusetuus vaikuttavat kokovuotisina vuonna 2005, mistä aiheutuu 30 milj. euron valtionosuuksien lisäys. Kun vuoden 2004 lisäykset, 25 milj. euroa, otetaan huomioon, aamu- ja iltapäivätoimintaan ja esiopetuksen kuljetusetuuteen on varauduttu osoittamaan vuositasolla yhteensä 55 milj. euroa. Lisäksi peruskoulujen laajakaistayhteyksien hankkimiseen osoitetaan lisärahoitusta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004 9

10 Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä vähenee kehyskauden loppuun mennessä oppilaalla, mistä seuraa noin 90 milj. euron valtionosuuksien säästö vuoteen 2008 mennessä. Työssä oppimisen tukiohjelmaa jatketaan. Oppisopimuskoulutuksen määrärahat on tarkoitus säilyttää vuoden 2004 korotetulla tasolla. Koulurakentamisen määrärahat on tarkoitus pitää nykyisellä noin 70 milj. euron tasolla. Kuntien yhdistymisavustuksiin ja kuntien yhdistymistä edistäviin investointitukiin on tarkoitus osoittaa vuositasolla noin 35 milj. euroa ja kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 30 milj. euroa. Kuntien syvällistä rakenteellista yhteistyötä tuetaan muutosvaiheessa. Kuntien yhdistymisavustuksia ja kokeiluluonteista investointi- ja kehittämishankkeiden tukea koskevia säännöksiä muutetaan niin, että ne kannustavat tuottavuutta parantaviin rakenteellisiin muutoksiin. Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisperusteita muutetaan siten, että avustusta myönnetään nykyistä harvemmille kunnille ja kunnilta edellytetään suunnitelma talouden tervehdyttämiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistukseen liittyvän yhteisöverokannan alentamisen vaikutus kuntien verotuloihin, arviolta 100 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta vuodesta 2005 lukien. Peruspalvelujen rahoituksen vahvistamiseksi valmistellaan kiinteistöveron rajojen nostamista. Samoin valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytännön muuttamista siten, että maksuissa otetaan huomioon palvelujen kustannusten kehitys." Liitteenä 7 Kehyspäätöksen luku 7 Peruspalveluohjelma Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Valtionosuusuudistus Talouspoliittisen ministerivaliokunta päätti muuttaa valtionosuusuudistuksen valmistelun aikataulua. Päätös tehtiin sillä perusteella, että valtion kehyspäätöksen osana hallitus päätti esittää valtionosuuslainsäädännön muuttamista pysyvästi siten, että lakisääteisestä määrävuosin tehtävästä nykymuotoisesta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta luovutaan viimeistään vuoden 2006 alusta lukien. Asiaa valmistellaan ja muutoksen vaikutukset otetaan huomioon valtionapujärjestelmän uudistustyön yhteydessä. Uudistuksen valmistelulle on annettu lisäaikaa vuoden 2004 loppuun siten, että uudistusta koskevat lakiesitykset ovat valmiina kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uudistus tulee voimaan vuoden 2006 alusta. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

11 Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä miten nykyisestä kustannustenjaon periaatteesta voitaisiin luopua. Menettelyn löytäminen voi olla vaikeaa, koska kyse on huomattavan merkittävästä periaatteesta, jota on Kuntaliiton käsityksen mukaan myös käsiteltävä perustuslain näkökulmasta. Muilta osin valtionosuusuudistuksen valmistelussa ovat esillä seuraavat asiat: muuttovoiton tai -tappion huomioon ottaminen yleisessä valtionosuudessa kiinteistöveron asema verotuloihin perustuvassa tasauksessa voimalaitosten laskennallisen veron määrittely tasauksessa kiinteistöjen lakisääteisten veroprosenttien alarajojen sekä ylärajojen korottaminen (tai ylärajojen poisto) sairastavuuskertoimen vaikutuksen lieventäminen (terveydenhuollon laskennallisten menojen kerroin) työssäkäyntikertoimen mahdollinen poistaminen tai lieventäminen ( päivähoitokerroin ), STM esittää säilytettäväksi vaikeasti vammaisten määrän ottaminen uudeksi tekijäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkojen syrjäseutulisiin perustuvan syrjäisyyskertoimen muuttaminen yleisen valtionosuuden syrjäisyyskerrointa vastaavaksi työttömien lukumäärän perustuvan kertoimen poistaminen (työttömyysaste ennallaan) lastensuojelun suurten kustannusten tasauksesta luopuminen edelliseen liittyen esitetään uudeksi tekijäksi lasten ja nuorten huostaanottojen määrää perusopetuksen kouluverkkotekijän (pienet koulut) poistaminen yksikköhintaan vaikuttavana tekijänä tai tekijän soveltaminen vain erittäin harvan asutuksen kuntiin (3 erilaista mallia) vieraskielisten oppilaiden lukumäärän ottaminen uudeksi kriteeriksi aineopiskelun määrän (suoritetut kurssit) huomioonottaminen laskettaessa opiskelijamääriä lukiossa tai ammatillisessa koulutuksen samanaikaisesti päätoimisen opiskelun kanssa tapahtuvan opiskelun huomioon ottaminen opiskelijamääriä määritettäessä tulosrahoituksen liittäminen osaksi ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten laskennallista rahoitusta kansalaisopistojen asutusrakenneryhmittelystä luopuminen kesäyliopistojen yksikköhinnan laskentatavan muutos käyttökustannusten perusteella kirjastojen nykyisestä asutusrakenneryhmittelystä luopuminen ja korvaaminen uudella menettelyllä teattereiden, orkestereiden ja museoiden yksikköhintojen tarkistaminen kustannuskehityksen mukaan hankekohtaisista perustamishankkeiden valtionosuuksista luopuminen ammatillisessa opetuksessa ja poistojen huomioon ottaminen yksikköhinnoissa (siirtymäkaudella takuusumma) taso- ja vuosittaiset indeksitarkistukset kulttuuri- ja liikuntatoimeen, kuntien nuorisotyöhön sekä taiteen perusopetukseen (VM vastustaa) Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto katsovat, että opetusministeriön esittämää ammattikorkeakoulutuksen rahoituslain uudistamista ei tule toteuttaa erillisenä Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

12 muusta uudistustyöstä, vaan mahdollinen uudistus tulee toteuttaa muun valtionosuusuudistuksen aikataulun mukaisesti. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on sovittu valtionosuusjärjestelmän uudistamisen lykkäämisestä vuoteen Samalla uudistukseen sisällytetään esitys nykymuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta luopumisesta. Vuoden 2005 valtionosuudet määräytyvät nyt voimassa olevan järjestelmän mukaan. Valtionosuudet perustuvat hallitusohjelman lisäksi seuraaviin asiakirjoihin: - Valtiontalouden kehykset vuosille (Valtioneuvosto ) - Peruspalveluohjelma (Valtioneuvosto ) - Kunnallistalous vuosina (Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta ). Kuntien kirjanpitokäytännön mukaiset valtionosuudet lisääntyvät 272 milj. euroa vuoteen 2004 verrattuna. Tällöin on otettu huomioon: - neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta 74 milj. euroa - 2,3 prosenttia indeksitarkistuksena (75 % täydestä) 130 milj. euroa - muuta valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti 68 milj. euroa Vuoden 2005 valtionosuuksista on vielä niukasti tarkempaa tietoa. Keskimäärin valtionosuudet nousisivat noin 5,7 prosenttia. Keskimäärin tämä tarkoittaisi valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti noin 52 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaisia valtionosuuksia ei ole arvioitu. Erityisiä uusia tehtäviä vuodelle 2005 ei ole tiedossa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalihuollon hankkeen toimeenpanoa ja toteutusta jatketaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen kuljetusetuuden valtionosuudet lisääntyvät 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, kun toiminta tulee kokovuotiseksi. Muutoksia on selostettu jäljempänä hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhteydessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

13 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2005 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2003 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus valmistuu , jolloin maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrä on selvillä. Verovuoden 2003 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksien keskiarvoon, jolla verovuoden 2003 yhteisöverokertymä kerrotaan. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen määrä on verotuksen valmistumiseen saakka avoinna. Kuntaliiton ennusteen mukaan maksettava kunnallisvero nousee 2,6 prosenttia, yhteisövero alenee 14,5 prosenttia ja kiinteistövero nousee 4,7 prosenttia. Koska verotus vuodelta 2003 ei ole valmiina, on kuntakohtaisesti arvioitava tasauslaskelman maksettavan kunnallisveron ja kiinteistöveron määrä. Kuntien osuudeksi yhteisöveron kertymästä on arvioitu milj. euroa. Kuntakohtaisia tasauslaskelmia ei ole tehty. Vuoden 2005 tasauslaskelmassa käytettävät perusteet ovat: - vuoden 2003 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,04 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,70 - vakituinen asunto 0,27 - muu asunto 0,82 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,19 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) euroa/asukas Lopullinen tieto vuoden 2003 laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta yhteisöverosta saadaan, kun vuoden 2003 verotus valmistuu Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä kuluvana vuonna on 27,64 /asukas. Vuoden 2005 yleisen valtionosuuden määrää laskettaessa voi käyttää kuluvan vuoden euromäärää asukas ja kuluvan vuoden laskennan olosuhdelisiä. Keski Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

14 määräinen euromäärä on todellisuudessa noin 20 euroa (valtionosuusleikkaus 7,53 euroa/asukas). Indeksitarkistus yleiseen valtionosuuteen on 2,3 prosenttia (75 prosenttia täydestä määrästä). Kuntakohtaisia laskelmia ei ole tehty. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kuluvaan vuoteen verrattuna noin 217 milj. euroa. Lisäys on keskimäärin asukasta kohti 42 euroa. Tällöin on otettu huomioon neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: - indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 151 milj. euroa - terveydenhuollon hanke 75 milj. euroa - sosiaalihanke 35 milj. euroa - muut lisäykset 7 milj. euroa - vähennykset - 51 milj. euroa Valtionosuuksia vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollossa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuun pysyvän ratkaisun takia niillä vakuutuskorvauksilla, jotka tulevat maksettaviksi kunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomääräinen muu kuin indeksi- ja kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuden lisäys on 66 milj. euroa. Kuntakohtaisia valtionosuuksia ei ole laskettu. Vuoden 2005 valtionosuuden lisäykset toteutetaan korottamalla ikäryhmittäisiä valtionosuuden perusteita valtakunnallisten ikäryhmittäisten laskennallisten kustannusten suhteessa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon hankkeen osalta korotetaan valtionosuusprosenttia (vaikutus noin prosenttiyksikkö). Ikäryhmittäiset nykyiset valtionosuusperusteet ( /asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v v v v vuotiaat 4 214, ,02 523,99 538, vuotiaat 301,46 307,91 596,14 612, vuotiaat 561,64 571, , , vuotiaat 3 288, , , ,77 yli 85 -vuotiaat 9 287, , , ,85 Muut nykyiset laskennalliset perusteet ( /asukas): v v Työttömyyden mukainen määrä 384,36 391,28 Työttömyysasteen mukainen määrä 35,09 35,72 Sairastavuuden määrä 260,12 264,80 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

15 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas): Rahoitusosuus asukasta kohti 1 544, ,42 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 12,0 % 11,6 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 28,06 % 31,82 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Vuonna 2005 käytettävä asukasluku on vuodenvaihteen 2003/2004 asukasluku. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet lisääntyvät noin 73 miljoonaa euroa, kun kuntayhtymien yksikköhintarahoitus lasketaan mukaan. Tällöin on laskettu mukaan neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: - indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 50 milj. euroa - aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 25 milj. euroa - esiopetuksen kuljetuksen valtionosuus 5 milj. euroa - muut lisäykset 10 milj. euroa - vähennykset (mm. oppilasmäärien vähentyminen) - 17 milj. euroa Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät nettomääräisesti noin 41 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). Koululaisten iltapäivätoiminta ja esiopetuksen kuljetusetuus laajenee kokovuotiseksi, joten valtionosuus lisääntyy näiden toimintojen osalta. Iltapäivätoiminnan valtionosuus vuodelle 2005 on oppilasta kohti noin 450 euroa. Esiopetuksen yksikköhinta lasketaan perusopetuksen kuntakohtaisesta yksikköhinnasta. Vuodelle 2005 peruste on 91 prosenttia. Muutoin yksikköhinnat määrätään nykyisellä tavalla. Vuodelle 2005 tehdään ns. kaksivuotistarkistus vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella. Kustannustenjaon tarkistuksen jakaminen neljälle vuodelle leikkaa yksikköhintoja noin neljällä miljoonalla eurolla. Esimerkiksi perusopetuksen yksikkö Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

16 hinnat lasketaan uudelleen vuoden 2003 kustannuspohjasta, jossa otetaan huomioon kustannustenjaon jaksotus (perusopetuksen kaavat muuttuvat). Yksikköhintojen, kunnan rahoitusosuuden ja valtionosuuden määrän arvioiminen on tehtävä vuoden 2004 perusteiden nojalla. Yksikköhintojen arvioimiseksi ennen yksikköhintapäätöksiä ja rahoitusosuuden vahvistamista voidaan menetellä seuraavasti, jolloin pohjana ovat vuoden 2004 yksikköhintapäätökset ja arvio vuoden 2005 rahoitusosuudesta: - Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, ja vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, voi nykyistä yksikköhintaa korottaa tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. - Jos rakenteessa on olennaisia muutoksia, pitäisi yksikköhinnat laskea/arvioida uudelleen vuotta 2004 koskevilla perusteilla vuoden 2005 yksikköhinnan pohjaksi kertoimineen (esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskenta vuoden 2004 kaavoilla). Tämän jälkeen saatua yksikköhintaa korotetaan vuoden 2005 arvion saamiseksi tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. - Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikein. - Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden ja varainhoitovuoden oppilasmäärien keskiarvon mukaan, muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vuodelle 2005 vaikuttavat 2,3 prosentin indeksitarkistus ja valtionosuuspohjan muutokset (vuosi 2003 on uusi kustannuspohjavuosi). Arvioitu rahoitusosuus muodostuu seuraavaksi: Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2004 vuosi 2005 (ennakollinen) (arvio) Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 470, kuljetus ja lisäkoulutus 6,389 6, luvun säästö 115, ,812 Yhteensä ( /asukas) 592, ,348 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 592,14 614,00 Nousu edelliseen vuoteen (%) 1,99 3,7 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

17 Vuoden 2005 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta (vuodenvaihde 2003/2004). Valtionosuuden kuntakohtaista arviointia voi tehdä esim. vuoden 2004 valtionosuuspäätöksen valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakennelma kuluvalle vuodelle on ohessa liitteenä 8. Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja korjataan vuotta 2005 koskevilla suorite/asukasmäärillä, yksikköhinnoilla ja asukaskohtaisella rahoitusosuudella (esiopetuksen kerroin 0,91, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 450 euroa, arvio rahoitusosuudesta 614 euroa). Indeksikorotusta ei tehdä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön, teattereiden eikä oppisopimuksen lisäkoulutuksen perusteisiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Vuoden 2003 avustusta koskevat selvitykset Vuonna 2003 harkinnanvaraista rahoitusavustusta saaneille kunnille on lähetetty päivätty kirje nro SM /Ha-43, jonka mukaan kunnan on huhtikuun loppuun mennessä toimitettava sisäasiainministeriölle selvitys siitä, miten kunta on noudattanut valtionosuuslain 13 :n mukaan harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämiselle ja käytölle asetettuja ehtoja. Ehdot tarkoittavat, että - avustus ei saa aiheuttaa omassa päätäntävallassa olevien käyttömenojen ja investointimenojen vastaavan suuruista lisäystä - avustus on käytettävä kunnan talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin - sisäasiainministeriölle on toimitettava selvitys edellä mainittujen ehtojen toteutumisesta ja talouden tasapainottamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Annetulla selvityksellä on merkitystä myönnettäessä vuoden 2004 harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Ehdot on tarkemmin esitetty edellä mainitussa kirjeessä. Selvitystä koskeviin tiedusteluihin vastaa sisäasianministeriössä ylitarkastaja Ville Salonen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

18 Vuoden 2004 avustusten haku Vuoden 2004 harkinnanvaraista avustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi sisäasianministeriö pyytänee entiseen tapaan hakemuksia jo kesäkuun loppuun mennessä. Kopio hakemuksesta pyydetään toimittamaan myös Kuntaliittoon, joka antaa myöntämisestä oman lausuntonsa. Kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaan avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasianministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Avustukseen on käytettävissä tänä vuonna 48,068 miljoonaa euroa. Sisäasiainministeriö lähettänee avustuksen hakemista koskevan kirjeen toukokuussa. Hakemuksessa tulee ilmetä ne perusteet, joihin kunta haluaa vedota. Lisäksi tulee toimittaa pyydettävät liitetiedot. Avustusta on mahdollista myöntää noin sadalle kunnalle. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sisäasiainministeriö: Ville Salonen, p. (09) Lomituspalvelujen paikallisyksiköt Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen uudet paikallisyksiköt ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alusta. Aikaisempien 218 paikallisyksikön sijasta vuoden alusta toimii 116 paikallisyksikköä. Lomituspalveluja hallinnoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). MELA on tehnyt toimeksiantosopimukset hallinnoivan kunnan kanssa. Paikallisyksiköt ja hallinnoivat kunnat löytyvät MELAN Internet-sivuilta osoitteesta kohdasta Lomitus/Lomituksen hallinto. Aikaisempaa laajemmilla paikallisyksiköillä pyritään varmistamaan paremmat lakisääteiset lomituspalvelut myös tulevaisuudessa. Lomitusjärjestelmässä sopimus tehdään vain hallinnoivan kunnan kanssa. Hallinnon ja toiminnan rahoitus ohjataan hallinnoivaan paikallisyksikköön (kuntaan). Paikallisyksikkö vastaa toiminnan järjestämisestä kaikissa paikallisyksikköön kuuluvissa kunnissa. Lomitusjärjestelmän mukaan hallintohenkilöt ja lomittajat ovat paikallisyksikön palkkaamia. Kunta, jonka osalta palvelujen järjestämisvastuu on päättynyt, henkilöstö on pääosin siirtynyt uuden paikallisyksikön palvelukseen. Henki 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

19 löstön asemaan liittyviä kysymyksistä saa tarkemmin tietoa Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Lisätiedot: Suomen Kuntaliitto: Jouko Heikkilä, p (09) , Kunnallinen työmarkkinalaitos: Merja Ailus, p (09) , Mela: Tauno Jouhtimäki, p (09) Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Lausunto suoriteperusteen tunnusmerkeistä ja investointimenon käsittelystä talousarvion toteutumisvertailussa (kuntajaoston lausunto 64/ ) Kuntayhtymä on pyytänyt kuntajaostolta lausuntoa käyttöomaisuuteen kuuluvien laitehankintojen hankintamenon käsittelystä talousarvion toteutumisvertailussa sekä menon suoriteperusteisessa kirjaamisessa sovellettavista tunnusmerkeistä. Kysyjän tapauksessa laitteen hankintameno kohdistui kahdelle vuodelle. Hankintamenon suoriteperusteinen kirjaaminen Kuntajaosto toteaa lausunnossaan, että suoriteperuste hankintamenon kirjaamisessa määräytyy laitteen vastaanottotarkastuksen ajankohdasta, ellei laitteen hallintaoikeuden siirtymisestä ole toisin sovittu. Jos hallinta- tai omistusoikeus siirtyy mainittua vastaanottotarkastusta myöhemmäksi, noudatetaan kirjaamisperusteena mainituista ajankohdista ensimmäisenä toteutuvaa. Hankintamenon ennakkomaksut kirjataan maksuperusteisesti maksun suoritustai erääntymispäivänä. Kahdelle tai useammalle vuodelle jaksottuvan laitehankinnan hankintamenon ennakkomaksut merkitään tilinpäätöksessä ennakkomenoihin. Viimeisen hankintavuoden kirjanpidossa mainitut ennakkomaksut ja mahdollinen jäännöserä merkitään laitteen hankintamenona taseen asianomaiseen käyttöomaisuuserään. Hankintamenosta tehdään poistot suunnitelman mukaan laitteen käyttöönottoajankohdasta alkaen. Investoinnin hankintamenon käsittely rahoituslaskelmassa ja sen toteutumisvertailussa Käyttöomaisuuden hankintamenon ennakkomaksu merkitään investointimenona tilinpäätöksessä esitettävässä rahoituslaskelmassa ja investointiosan toteutumisvertailussa. Kahdelle tai useammalle vuodelle jaksottuvan laitehankinnan hankintamenon ennakkomaksut ja jäännöserä esitetään investointimenona ao. maksuvuoden tilinpäätöksessä. Lausunto 64/ liitteenä 9. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

20 Liittymismaksujen arvonlisäverokohtelu ja kirjauskäytäntö lähtien Muutokset liittymismaksujen arvonlisäverollisuudessa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) T 257 (vuosikirja) antama merkittävä ennakkopäätös muuttaa siirtokelpoisten, mutta ei-palautettavien liittymismaksujen arvonlisäverokohtelua. KHO katsoi, että sähkön jakeluverkonhaltijan ja kaukolämpöverkonhaltijan perimät siirtokelpoiset, mutta eipalautettavat liittymismaksut, olivat verollisten palvelujen myynnistä saatua vastiketta. Siten tällaisista sähkön jakeluverkon ja kaukolämpöverkon liittymismaksuista oli suoritettava arvonlisäveroa. KHO:n nyt tekemä päätös poikkeaa sen vuonna 1995 tekemästä ratkaisusta (KHO T 5303), jossa rahastoon merkityt liittymismaksut katsottiin pääomasijoitukseksi, josta ei ole suoritettava arvonlisäveroa. Koska kyse on kannanmuutoksesta, sitä on noudatettava Verohallituksen antaman ohjeen (Dnro 350/40/2004) mukaan alkaen, eikä muuttunutta käytäntöä siis sovelleta taannehtivasti. KHO:n antamaa ratkaisua sovelletaan myös tele-, vesijohto-, viemäri-, kaapelitelevisioverkkoon ja muihin vastaaviin verkkoihin liittymisestä perittäviin maksuihin, jotka eivät ole palautuskelpoisia. Liittymismaksujen, jotka ovat sekä siirto- että palautuskelpoisia, arvonlisäverotuskäytäntö on vakiintunut. Ne kirjataan pääomasijoituksina kunnan taseeseen vieraan pääoman ryhmään omana eränään, eikä niistä suoriteta arvonlisäveroa. KHO:n uusi ratkaisu ei muuta liittymismaksujen käsittelyä tuloverotuksessa, jossa pelkästään siirtokelpoiset, mutta ei palautettavat verkkojen liittymismaksut, ovat myös jatkossa tuloverosta vapaita. Kuntaliitto on antanut liittymismaksujen verotuksesta yleiskirjeen (Nro 14/80/2004), jossa on otettu huomioon Verohallituksen Suomen Kuntaliitolle antama lausunto verokysymyksistä. Verotuksen lisäksi yleiskirjeessä käsitellään kunnallista päätöksentekoa liittymismaksuissa ja liittymissopimuksia. Yleiskirje on saatavilla Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta: > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut >kuntatalous. Muutokset liittymismaksujen merkitsemisessä maksun saajaan kirjanpitoon kuntajaoston lausunto 65/ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut edellä mainittuun KHO:n ratkaisuun liittyen oma-aloitteisen lausunnon liittymismaksujen kirjaamisesta (65/ ). Lausunto yhdenmukaistaa kunta-alan liittymismaksujen kirjauskäytännön kirjanpitolautakunnan liittymismaksuja koskevien lausuntojen kanssa myös siirtokelpoisen, mutta ei-palautettavan liittymismaksun osalta. KHO aiemmassa vuonna 1995 tekemässä ratkaisussa siirtokelpoinen, mutta eipalautettava liittymismaksu voitiin merkitä pääomasijoitukseksi, josta ei ollut suoritettava arvonlisäveroa. Nyt annetussa ratkaisussa ei palautettava liitty 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2004

21 mismaksu katsotaan palvelun myynnistä saaduksi vastikkeeksi, josta on suoritettava arvonlisäveroa. Kuntajaoston voimassaolvien yleisohjeiden mukaan liittymismaksu, joka on siirtokelpoinen mutta ei palautettava, merkitään taseen oman pääoman liittymismaksurahastoon, tai rahoitusosuutena, mikäli se on voitu kohdistaa määrättyyn hankintamenoon. Siirtokelpoisen, ei-palautettavan liittymismaksun käsittely pääomasijoituksena tai rahoitusosuutena on perustunut maksun arvonlisäverottomuuteen. Tältä osin kunta-alan ohjeet ovat poikenneet kirjanpitolautakunnan lausunnosta (1650/ ), jonka mukaan liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia, mutta eivät palautettavia, tulee kirjata tuloina tilinpäätöksen tuotoiksi. Kuntajaosto on nyt antamassaan lausunnossa (65/2004) katsonut, ettei eipalautettavien liittymismaksujen osalta ole enää sellaisia maksun arvonlisäverollisuuteen liittyviä erityispiirteitä, jotka puoltaisivat kunta-alan liittymismaksujen kirjanpitokäytännön poikkeamista kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1650/2001 annetuista kirjausohjeista. Lisäksi kuntajaoston katsoo, että kilpailuneutraliteetti puoltaa yhdenmukaista tilinpäätöskäytäntöä kunnallisen liikelaitoksen ja osakeyhtiön kesken. Kuntajaoston lausunnossa (65/2004) otetaan kantaa myös siirtokelpoisista mutta ei -palauttavista liittymismaksuista muodostetun liittymismaksurahaston purkamiseen. Kuntajaosto katsoo, että liittymismaksurahastoon ennen kertynyt pääoma on perusteltua siirtää vuoden 2004 kirjanpidossa oman pääoman tase-erään Edellisten tilikausien yli-/alijäämä. Huomioon otettava on, ettei liittymismaksun suorituksia ajalta kirjata vielä tulosvaikutteisesti, vaan pääomasijoituksina liittymismaksurahastoon, josta ne siirretään aikaisemmilta tilikausilta kertyneen rahastopääoman kanssa edellisten tilikausien yli-/alijäämään vuoden 2004 tilinpäätöksessä. Liittymismaksurahaston pääoma voi olla määrältään merkittävä. Se voi lisätä olennaisesti ylijäämäeriä tai vähentää kertynyttä alijäämää liikelaitoksen ja kunnan taseessa. Toisaalta liittymismaksu voidaan myös katsoa pysyväisluonteiseksi pääomarahoitukseksi, joka tulisi siirtää liikelaitoksen ja kunnan peruspääomaan. Siirto vahvistaisi liikelaitoksen ja kunnan rahoitusrakennetta ja tukisi maksuvalmiutta paremmin kuin, jos pääoma käytetään kertyneiden tai vastaisten alijäämien kattamiseen. Lausunto (65/2004) lähtee kuitenkin siitä, että rahastopääoman siirto tehdään edellisten tilikausien yli-/alijäämä erän kautta. Tästä seuraa, että kertyneen alijäämän kattaminen saattaa estää rahastopääoman edelleen siirron peruspääomaan. Myös rahoitusosuutena käsiteltyjen, ei palautettavien liittymismaksujen kirjauskäytäntö muuttuu siten, että ne kirjataan myyntitulona liikevaihtoon. Taannehtivia siirtoja mainittua ajankohtaa edeltävien rahoitusosuuksien osalta ei kuitenkaan tehdä. Siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen kirjaamiseen ei KHO:n uusi ennakkopäätös ja kuntajaoston lausunto (65/2004) aiheuta muutoksia. Palautuskelpoiset liittymismaksut ovat edelleen verottomia pääomasijoituksia, jotka merkitään vieraan pääoman tase-erään Muut velat. Kirjauskäytäntö on myös yhdenmukainen kirjanpitolautakunnan lausunnon 1650/2001 kanssa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/