Monien kulttuurien maakunta. Kulttuurit elävät Keski-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monien kulttuurien maakunta. Kulttuurit elävät Keski-Suomessa"

Transkriptio

1 Monien kulttuurien maakunta Kulttuurit elävät Keski-Suomessa

2 1 Sisältö 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet... 3 a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on... 3 b. Hankkeen tavoitteet (joihin juuri tämä hanke pyrki) Hankkeen toteutus... 6 c. toimenpiteet... 6 d. aikataulu... 8 e. resurssit... 9 f. toteutuksen organisaatio... 9 g. kustannukset ja rahoitus... 9 h. raportointi ja seuranta i. toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoitukset ja päiväys... 19

3 2 1. Hankkeen toteuttaja Maaseudun Sivistysliitto 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Monien kulttuurien maakunta; kulttuurit elävät Keski-Suomessa, Yhteenveto hankkeesta Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina olivat keskisuomalaisella maaseudulla asuvat uussuomalaiset ja syntysuomalaiset sekä heidän yhteisönsä, muun muassa kylä- ja asukasyhdistykset. Tavoitteena oli auttaa maaseutukunnissa asuvia kulttuuritaustaltaan (mukaan lukien syntyjään suomalaiset) erilaisia ihmisiä sopeutumaan nykypäivän monikulttuurisiin yhteisöihin. Hankkeen luonne oli myös syrjäytymistä ennaltaehkäisevä ja sen tarkoitus oli vahvistaa muualta Keski-Suomeen muuttaneiden osallisuutta. Tavoitteeseen pyrittiin järjestämällä eri kulttuuritaustaisille (mukaan lukien suomalaiset) henkilöille yhteistä toimintaa pienryhmissä ja työpajoissa, joissa yhdessä tekeminen ja uusien asioiden oppiminen oli keskeisessä roolissa. Yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetuissa tapahtumissa useat yhdistykset, järjestöt ja muut tahot esittelivät myös omaa toimintaansa. Tällä tavoin edistettiin muualta Suomeen muuttaneiden oman paikan löytämistä tarjoamalla mielekästä harrastustoimintaa ikään ja kansallisuuteen katsomatta. Toiminta ja tapahtumat suunniteltiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta maksuttomiksi. Toiminnan tuloksena muodostui ennakkoluulottomia ystävyyssuhteita yli kulttuurirajojen ja samaa taustaa olevien kanssa. Uussuomalaisia työllistyi osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti muun muassa kieltenopettajiksi ja esiintyviksi taiteilijoiksi. Työpajojen ja pienryhmien toimintaan osallistuneiden kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten tietämys ja ymmärrys eri kulttuureista ja niiden erityispiirteistä kasvoi. Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen lisäsi myös valmiuksia käyttää suomen kieltä. Osa mukana olleista jatkaa myös hankkeen jälkeen yhteydenpitoa ja uskaltavat verkostoitua edelleen kulttuurisista eroista huolimatta. Osallistujat toimivat aktiivisen kansalaisuuden periaatteen mukaan sekä paikallisesti että maakunnallisesti.

4 3 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Ei ole. b. Hankkeen tavoitteet (joihin juuri tämä hanke pyrki) Hankkeen tarkoituksena oli auttaa sekä uussuomalaisia että syntysuomalaisia sopeutumaan monikulttuurisiin yhteisöihin Keski-Suomessa. Ensisijaisena tavoitteena oli synnyttää tilanne, jossa eri kulttuurien, maiden ja kieliryhmien edustajat (mukaan lukien syntysuomalaiset) löytävät luontevia ja tasa-arvoisia ystävyyssuhteita sekä oppivat ymmärtämään ja arvostamaan sekä omaansa että toisten tapoja ja kulttuuria. Tavoitteen saavuttamista varten toimenpiteiksi määriteltiin yhteisöjen pienryhmätoiminta ja työpajat, joissa uussuomalaiset ja syntysuomalaiset pääsevät esittelemään toisilleen oman kulttuurinsa tapoja ja tutustumaan toistensa kulttuureihin. Samalla uussuomalaiset voivat kartuttaa tietojaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja syntysuomalaiset pääsevät näkemään, millaiselta suomalainen kulttuuri ja ylipäätään uuteen kulttuuriin totuttelu voi uussuomalaisesta tuntua. Tällaisen kaksisuuntaisen sopeuttamisen tarkoituksena oli edistää ystävyyssuhteiden lisäksi yhteistyön ja vaikuttamisen taitoja ja mahdollisuuksia paikallisesti sekä maakunnallisesti. Niin ikään hankkeen tavoitteena oli valita työntekijöiksi sekä uussuomalainen että syntysuomalainen työntekijä, jolloin monikulttuurisuus toteutuu myös työntekijätasolla. Koulutukselliset tavoitteet Hankkeen koulutukselliset tavoitteet olivat monitasoisia: toiminnalliset työpajat alueelliset pienryhmät seminaarit. Tavoitteena oli, että alueellisten / paikallisten pienryhmien (esim. kyläyhteisö) toiminta muodostuu tutustumisesta paikallisten yhteisöjen toimintaan ja perustuu osallistujien omiin mielenkiinnonkohteisiin sekä työpajoissa ja seminaareissa saatuihin kokemuksiin. Tarkoitus oli lisätä ruohonjuuritason tietämystä ja suvaitsevaisuutta. Työpajoissa ja pienryhmissä tavoitteena oli käsitellä konkreettisia aihealueita ja tutustuttaa osallistujia sellaisiin ihmisiin, joita he voivat tavata omalla asuinalueellaan ja omassa arjessaan. Pienryhmissä toiminnan suunnittelu ja toteutus ajateltiin pääasiallisesti olevan osallistujien vastuulla. Tällä tavoin eri kulttuureista tulevat ihmiset pääsevät oman kulttuurinsa asiantuntijana jakamaan haluamaansa tietoa ja myös kertomaan siitä, miten he itse oman ja vieraan kulttuurin kokevat.

5 4 Toiminnallisten työpajojen ja pienryhmätoiminnan toinen tärkeä tavoite oli tuoda seminaareissa (2 kpl) kuntapäättäjien tietoisuuteen osallistujien kokemuksia monikulttuurisesta Keski-Suomesta, onnistuneista käytänteistä ja haasteista. Toiminnalliset työpajat (4 kpl) Toiminnallisten työpajojen tarkoituksena oli koota eri maaseutukunnissa asuvia uussuomalaisia ja syntysuomalaisia yhteen. Samalla uussuomalaiset voivat tutustua muissa kunnissa asuviin uussuomalaisiin, ja esimerkiksi samasta kulttuurista tuleviin, hieman kauempana asuviin ihmisiin. Toiminnallisissa työpajoissa, joissa lähdetään liikkeelle ihmisten arjesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä, oli tavoitteena tutustua kulttuureihin eri teemojen kautta. Työpajojen avulla uussuomalaiset ja syntysuomalaiset pääsevät miettimään omaa kulttuuritaustaansa ja esittelemään sitä muista kulttuureista tuleville. Samalla he saavat itse tutustua muiden kulttuureiden tapoihin sopivan konkreettisilla ja toiminnanläheisillä tavoilla. Hankkeen aikana oli tavoitteena järjestää neljä toiminnallista työpajaa / maakunta (2 pohjoisessa ja 2 eteläisessä osaa maakuntaa). Ensimmäisen työpajan aikana muodostetaan hankkeen aikana toimivat pienryhmät, joiden teemoja voisivat olla esim. ruokakulttuuri, musiikki ja kirjallisuus, työ ja kädentaidot. Viimeinen toiminnallinen työpaja on hankkeen päätöstilaisuus, jossa osallistujat valmistavat ohjelman hankkeen viimeiseen kuntapäättäjille kohdennettuun seminaariin. Alueelliset pienryhmät (4-6 kpl / vuosi) Tavoitteena oli koota maaseutukunnissa pienryhmiä, joihin osallistuu samalla alueella asuvia uussuomalaisia ja syntysuomalaisia. Jokaisessa pienryhmässä on sekä uussuomalaisia että syntysuomalaisia. Ryhmien toiminnan tarkoituksena oli, että samassa kunnassa asuvat uussuomalaiset ja syntysuomalaiset tutustuvat toisiinsa. Se antaa heille mahdollisuuden verkostoitua itselleen sopivalla tavalla. Ryhmissä osallistujat tutustuvat sellaisiin ihmisiin, joita he voivat tavata omassa arjessaan ja omalla asuinalueella. Ryhmien toiminta tapahtuu mahdollisimman lähellä omaa asuinaluetta, jolloin osallistujien ei tarvitse matkustaa pitkää matkaa tai omistaa ajokorttia osallistuakseen toimintaan. Ajatuksena oli, että pienryhmät muodostetaan ensimmäisen toiminnallisen työpajan aikana ja niiden toiminta alkaa hankekoordinaattorivetoisesti. Ryhmätapaamisten aiheet nousevat osittain työpajoista, muta myös arjen haasteista. Näiden pohjalta ryhmät saavat itse suunnitella ryhmälleen tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Aiheet voivat liittyä mm. asumiseen, tapoihin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (kansalaisvaikuttaminen), alueen palveluihin, omaan elämäntarinaan, satuihin ja legendoihin, juhlapyhiin, kädentaitoihin, musiikkiin ja kirjallisuuteen. Ryhmissä osallistujat voivat myös tutustua kunnassa toimiviin yrityksiin ja yhteisöihin, tai tehdä pieniä opintoretkiä haluamiinsa kohteisiin kunnan ulkopuolella. Halutessaan he voivat myös esimerkiksi vierailla toistensa kodeissa tai tutustua toistensa kulttuuriin jonkin teeman kautta.

6 5 Seminaarit (2 kpl pohjoisessa ja eteläisessä osassa maakuntaa, yht. 4) Hankkeen tavoitteena oli järjestää toisena vuonna ensimmäinen kuntapäättäjille suunnattu seminaari, jonka tarkoituksena oli tiedottaa meneillään olevasta hankkeesta, alueella asuvista uussuomalaisista ja tulevasta työvalmennuksesta. Toinen seminaari järjestetään hankkeen loppupuolella. Tässä seminaarissa kuntapäättäjille hankkeeseen osallistuvat ryhmät esittelevät kokemuksiaan monikulttuurisesta maakunnastaan onnistumisineen ja haasteineen. Esitykset valmistellaan pienryhmissä ja viimeisessä työpajassa. Samalla suunnitellaan toimintatapoja, joiden avulla keskisuomalaisissa kunnissa tuetaan paikallisten yhteisöjen monikulttuurisuutta. Molemmat seminaarit järjestetään sekä pohjoisessa että eteläisessä osaa maakuntaa. Määrälliset tavoitteet Pienryhmätoiminnan tavoitteena oli, että ryhmissä on sekä syntysuomalaisia että uussuomalaisia. Pienryhmien koko on 6-12 henkilöä. Mikäli alueella asuu enemmän uussuomalaisia, voidaan alueella perustaa useampia pienryhmiä. Pienissä kunnissa pienryhmät voidaan yhdistää, eli ryhmät voivat olla myös kuntien yhteisiä. Osallistujatavoitteeksi määriteltiin yhteensä 60 henkilöä (1-2 ryhmää / seutukunta), jotka muodostavat 8-10 ryhmää. Ryhmässä on eri kulttuuritaustaisia henkilöitä (ml. syntyjään suomalaiset).

7 6 4.2 Hankkeen toteutus c. toimenpiteet Hankkeen tapahtumat Kunta Työpajat Yhdessä järjestetyt ja esiintymiset muiden tilaisuuksissa Pienryhmätapaamiset Seminaarit Opintomatka Yhteensä Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kuhmoinen 1 1 Kyyjärvi 1 1 Laukaa Multia Petäjävesi 1 1 Pihtipudas 1 1 Saarijärvi Toivakka 1 1 Viitasaari Äänekoski Joensuu, Ilomantsi 1 1 Yhteensä Hankkeen ensimmäiset tapahtumat toteutettiin syyskaudella Sen jälkeen erilaisia tilaisuuksia (pienryhmätoimintaa, työpajoja, seminaareja, yhteistyössä järjestettyjä tilaisuuksia) järjestettiin vuoden 2014 loppuun mennessä Keski-Suomessa 17 kunnassa yhteensä 157 kappaletta. Tapahtumissa oli 6052 osallistujaa. Osa heistä oli mukana useammassa kuin yhdessä tapahtumassa. Hank-

8 7 keen aikana tehtiin myös opintomatka Itä-Suomeen. Joensuussa ja Ilomantsissa tutustuttiin paikallisiin monikulttuurisiin yhteisöihin ja siihen, millaista ihmisten arkipäivän elämä rajan pinnassa on. Pienryhmätoiminnassa ja työpajoissa keskeisessä roolissa oli yhdessä tekeminen ja uusien asioiden oppiminen sekä verkostoituminen. Käsiteltävät aiheet löytyivät osallistujien omasta arjesta ja mielenkiinnon kohteista. Kokoontuminen tietyn teeman, useimmiten ruuan, kädentaitojen ja luonnon, ympärillä viritti keskustelua niihin liittyvistä tavoista ja perinteistä. Uusien näkökulmien myötä osallistujat saivat ideoita toteuttaa opittuja asioita omalla tavallaan. Esimerkiksi suomalaista kalaa voi laittaa myös kiinalaisittain. Moni uus- ja syntysuomalainen osallistuja oli mukana hankkeen tilaisuuksissa esimerkiksi nojatuolimatkojen, kurssien tai muiden teematapahtumien vetäjinä. Suuren suosion hankkeen pienryhmä- ja työpajatoiminnassa saivat nimenomaan ns. nojatuolimatkat, joissa maahanmuuttajataustaiset henkilöt esittelivät omaa maataan ja kulttuuriaan kukin omalla tavallaan. Hankekoordinaattorit osallistuivat pienryhmä- ja työpajatoimintaan, joissa he antoivat tukea ja ohjausta ryhmien vetäjille. Seminaareissa ja yhteistyössä eri järjestöjen, kuntien, kansalaisopistojen, koulujen ja muiden toimijoiden kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa (mm. kouluvierailut, Keski-Suomen päivä, monikulttuurinen viikko Laukaassa) tavoitettiin eri-ikäisiä osallistujia. Useissa tapahtumissa oli mukana uussuomalaisia esiintyjiä omine tarinoineen ja kokemuksineen, ja niissä esiteltiin monikulttuurista toimintaa eri tavoin (mm. luennot, valokuvanäyttelyt, konsertit). Kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnatuissa seminaareissa käsiteltiin maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Alustajina tilaisuuksissa oli asiantuntijoita mm. työ- ja elinkeinoministeriöstä, perusturvalaitos Saarikasta ja Jyväskylän TE-toimistosta. Hankkeen päätöstapahtuma Kulttuurit kohtaavat Koskelassa toteutettiin Äänekoskella Tilaisuuden rakentamisessa oli mukana eri järjestöjä ja uus- ja syntysuomalaisia yksityisiä henkilöitä. Toiminnallisessa tapahtumassa eri kulttuuritaustaiset keskisuomalaiset toivat omaa osaamistaan esille työnäytöksissä ja opettivat kädentaitoja osallistujille. Lisäksi lähes 30 kansallisuutta esittäytyi omissa pöydissään, joissa oli nähtävänä asusteita, esineitä ja kädentaitoja eri kulttuureista. Myös keskisuomalaiset yhdistykset esittelivät toimintaansa. Monikulttuurisessa tapahtumassa, joka järjestettiin yhteistyössä JyvÄä maahanmuuttajatyöhön hankkeen kanssa, vieraili noin 300 osallistujaa. Osallistujien palautteiden mukaan tämäntyyppisiä tapahtumia kaivataan lisää. Eri kulttuureihin tutustuminen konkreettisten esitysten (mm. Wilson Kirwan tarinat, pakolaistelttaan tutustuminen, Sisi Majitun afrikkalainen musiikki ja tanssi, suomalainen satuvuolu, eri maiden pöydät, maistiaiset, eri kansoista kertovat pöydät) ja osallistavan toiminnan avulla murtaa ennakkoluuloja ja antaa ajattelemisen aihetta.

9 8 Osallistujien palautetta: Hieno, mielenkiintoinen tapahtuma ja edesauttaa suhtautumaan molemmin puolin. Hyvä positiivinen tapahtuma, joka tuo kulttuurit lähemmäs toisiaan. Afrikkalainen tanssi, sai kaikki mukaan ja hymyn huulille. Pakolaisteltta, konkreettinen ja koskettava. Talkootunteja hankkeen aikana kertyi 1322 (tavoite 1337). Niitä syntyi kanta- ja uussuomalaisten tekemästä työstä, kuten tilaisuuksien järjestämisestä ja niissä esiintymisestä. Hankkeen tapahtumia oli 31 (tavoite 23) kylällä. Pääsääntöisesti eri tilaisuudet toteutettiin kuntien keskustoissa, mutta pienryhmä- ja työpajatoimintaa järjestettiin myös taajama-alueen ulkopuolella yhteistyössä mm. kyläyhdistysten kanssa. Yhteistyö paikallisten yhdistysten, seurakunnan, kunnan ja muiden toimijoiden kanssa oli merkittävää mm. sen vuoksi, että eri tilaisuuksissa organisaatioiden edustajat pääsivät esittelemään toimintaansa ja samalla he olivat toivottamassa uussuomalaisia tervetulleeksi uusiin harrastuksiin ja yhdistystoimintaan mukaan. Hankekoordinaattorien osallistuminen muuhun toimintaan Hankekoordinaattorit aloittivat työnsä syksyllä 2011, jolloin hankkeen toteuttamiseen haettiin ideoita perehtymällä Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin monikulttuurisiin hankkeisiin Oulussa. Monien kulttuurien maakunta -hankkeen aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä jaettiin MSL:n yhteisissä tapaamisissa Pyhäjärvellä 2013 ja Suomenlinnassa Syksyllä 2014 MSL:n yhteisessä kokoontumisessa Joensuussa pohdittiin monikulttuurisen työn tulevaisuuden näkökulmia. Hankekoordinaattorit olivat asiantuntijoina mukana perusturvaliikelaitos Saarikan kotouttamisohjelman laadinnassa, jonne he ohjasivat asiantuntijoiksi myös uussuomalaisia. d. aikataulu Monien kulttuurien maakunta hankkeen alkuperäinen toteutusaika Keski-Suomen ELY-keskuksen päätöksen mukaan oli Hanke hyväksyttiin , jonka jälkeen kaksi hankekoordinaattoria aloitti työnsä rekrytointiprosessin jälkeen Kesäkuussa 2013 hankkeelle anottiin jatkoaikaa, jota myönnettiin seuraavan vuoden loppuun. Uusi toteutusaika oli saakka.

10 9 e. resurssit Hankkeessa työskenteli alkaen kaksi kokopäiväistä hankekoordinaattoria, HTM Ari Pekka Pasanen ja eläinhoitoalan insinööri Jolanta Mustamäki Ari Pekka Pasasen tilalla jatkoi KTM Heli Korhonen hankkeen päättymiseen saakka. Aluepäällikkö Leena Kuhnon työpanosta johtamiseen käytettiin suunnitelman mukaisesti 2 työpäivää/kuukausi. Hankkeen kirjanpito ja taloushallinto oli osa MSL:n taloushallintoa. Hankkeen toimintaa seurasi säännöllisin väliajoin kokoontuva seurantaryhmä. Arviointi toteutettiin osittain oppilastyönä. Sen teki sosionomiopiskelija (AMK) Kirsi Hartikainen harjoitteluaikanaan Monien kulttuurien maakunta hankkeessa syksyllä f. toteutuksen organisaatio Hanketta hallinnoi Maaseudun Sivistysliiton Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus, jonka fyysinen toimipiste on Saarijärvellä. Hankkeen johtaminen toteutettiin aluekeskuksen ja liiton johtamisjärjestelmän kautta. g. kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti oli ,25 euroa. Hankkeen rahoitus tuli ELY-keskuksen koordinoimana EU:n maaseuturahastolta. Hankkeen budjetti Monien kulttuurien maakunta -hanke Muutosbudjetti Toteutunut budjetti Palkkauskulut ja palkkiot , ,06 Ostopalvelut 7 666, ,75 Vuokrat , ,56 Kotimaan matkakulut , ,74 Muut kustannukset , ,92 Yleiskustannukset 4 763, ,47 Vastikkeetta hankkeen , ,00 hyväksi tehtävä työ Kokonaiskustannukset yhteensä/hyväksyttävät kustannukset yhteensä , ,50

11 10 h. raportointi ja seuranta Hankkeella oli seurantaryhmä, johon kuuluivat Veli Koski Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Reetta Seppälä Alkio-opistolta, Paul Abbey Palapeli2-projektista, Svetlana Kallio osallistujien edustajana, Arja Paakkanen Jämsän kaupunginvaltuustosta, Leena Kuhno ja Paula Yliselä Maaseudun Sivistysliitosta sekä hankekoordinaattorit Jolanta Mustamäki ja Ari Pekka Pasanen Ari Pekka Pasasen tilalla jatkoi Heli Korhonen. Seurantaryhmä kokoontui vuosien aikana seuraavasti: i. toteutusoletukset ja riskit Hankkeen suurin haaste oli rekrytoida uussuomalaisia ja valtaväestöä alueellisten pienryhmien ja työpajojen toimintaan mukaan. Tavoitteiden kannalta oli tärkeää, että pienryhmissä olisi sekä uussuomalaisia että valtaväestöä. Osallistujien tavoittaminen, varsinkin uussuomalaisten löytäminen toimintaan, oli aluksi hidasta. Tietoja eri paikkakunnilla olevista maahanmuuttajista ei viranomaisilta henkilösuojalain vuoksi voinut saada. Sen vuoksi oli mietittävä muita keinoja heidän tavoittamiseksi. Kun toiminnallisia työpajoja toteutettiin enemmän kuin hankesuunnitelmassa (neljä kpl) oli ja lisäksi niitä järjestettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. kyläyhdistykset, srk), uus- ja syntysuomalaisia tavoitettiin entistä paremmin. Näin alkoi muodostua myös paikallisia pienryhmiä, jotka kokoontuivat eri teemojen ympärillä ja verkostoituivat keskenään. Osa ryhmistä toimi kiinteästi useamman kerran yhdessä, mutta joidenkin ryhmien kokoontuminen jäi yhteen kertaan. Hankkeen eri tapahtumiin osallistui yli 6000 henkilöä, joista suurin osa oli valtaväestöä. Tällaisen osallistujajoukon tavoittaminen vaati tiedottamista useiden eri kanavien kautta. Sähköpostin, kirjeiden, facebookin, paikallislehtien ja yhteistyökumppaneiden kautta tapahtumien markkinoiminen vaati lisäksi henkilökohtaisia kontakteja varsinkin uussuomalaisten keskuudessa. Heihin oltiin yhteydessä joko puhelimitse tai tavattiin henkilökohtaisesti. Osallistumiseen ei ollut esteenä eri kulttuuriryhmien ennakko-oletukset toisiinsa. Mukaan lähdettiin myönteisellä mielellä hakemaan tietoa eri kulttuureista ja samalla tutustumaan uusiin ihmisiin.

12 11 Lisähaasteita osallistumiseen enemmänkin toi se, että kaikilla maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä ei ollut ajokorttia tai autoa käytössä. Varsinkin taajama-alueen ulkopuolella asuvien oli vaikea päästä toimintaan mukaan huonojen kulkuyhteyksien vuoksi, ellei toimintaa järjestetty omalla kylällä tai sitten ei ollut mahdollisuus saada autokyytiä tilaisuuksiin. Oman haasteensa osallistumiseen toi osallistujien toive löytää samaa kulttuuritaustaisia ihmisiä tuekseen. Joillakin osallistujilla oli parisuhdeongelmia, joihin he olisivat tarvinneet apua. Hankkeessa tämän asian ratkaisemiseksi ei ollut keinoja eikä asiantuntijuutta. Hanketta suunniteltaessa pohdittiin, että yhteistyö Alkio-opiston kanssa palvelisi oppilaitoksen kvopiskelijoita. Toimintaa ei kuitenkaan pystytty nivomaan opiston opetussuunnitelmaan ja hankkeen tapahtumiin aikatauluongelmien vuoksi. Hankekoordinaattorit olivat tukemassa pienryhmien ja työpajojen toimintaa auttamalla järjestelyissä, suunnittelussa ja tapahtumien organisoimisessa. He olivat mukana lähes kaikissa pienryhmien ja työpajojen tilaisuuksissa. Heidän avullaan työpajoja ja pienryhmien toimintaa oli säännöllisin väliajoin eri puolella Keski-Suomea ja osallistujia saatiin sitoutettua toimintaan mukaan. Hankkeen pääpaino oli ruohonjuuritason toiminnalla, mutta yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista oli kerätä kokemuksia elämästä monikulttuurisessa maakunnassa ja varmistaa, että hankkeen aikana kerätyllä tiedolla on todellista merkitystä kunnallisessa päätöksenteossa. Hankkeen yleisötilaisuudet olivat avoimia. Näissä tilaisuuksissa tiedotettiin hankkeesta, sen tapahtumista ja tuloksista sekä kuultiin useiden maahanmuuttajien kokemuksia omasta elämästään keskisuomalaisissa yhteisöissä. Tilaisuudet kiinnostivat kantasuomalaisia yksityishenkilöitä, jonkin verran maahanmuuttajia, mutta vähemmän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen markkinoimisessa, maahanmuuttajien tavoittamisessa ja tapahtumien toteutuksessa oli mukana 61 eri yhteistyötahoa. Yhteistyökumppaneina olivat: Jyväskylän, Jämsän, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken TE-toimistot Työ- ja elinkeinoministeriö Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Viitasaaren kaupunki sekä Kannonkosken kunta Jämsän ja Laukaan sosiaalitoimet Joutsan ja Laukaan kirjastot Pihtiputaan ja Saarijärven kansalaisopistot Eri kirkkokuntien seurakunnat Joutsassa, Laukaassa, Multialla, Kannonkoskella ja Saarijärven Pylkönmäellä Keski-Suomen 4H-piiri, Hankasalmen ja Kannonkosken-Kivijärven 4H-yhdistykset

13 12 Alkio-opisto, Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karstulan Evankelinen opisto, Keski-Suomen Opisto, Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus, viitasaarelainen Haapaniemen koulu, saarijärveläinen Herajärven koulu, Kannonkosken koulun, keuruulainen yhteiskoulu, Sydän-Laukaan koulu, jämsäläiset Vitikkalan ja Paunun koulut sekä Pylkönmäen koulu. JyvÄä maahanmuuttajatyöhön ja Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hanke, Palapeli2-projekti Eläkeliiton Keski-Suomen piiri, Fulbright Center, Jyväskylän Suomi-Amerikka -yhdistys, Karstulan Martat ry, Keski-Suomen Kylät ry, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki, Koskelan Setlementti, Linnan kyläyhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Monikulttuurikeskus Gloria, Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry, Pohjolan Matka, Pylkönmäen Evästupa, Pylkön Ääni ry, Saarijärven Elokuvakerho, Suomi-Venäjä seura, taidelaitos Haihatus, Vapaaehtoiskeskus Naapuri. Hankkeesta tai hankkeen tapahtumista julkaistiin lehtijuttuja Itä-Hämeessä, Jämsän Seudussa, Keskisuomalaisessa, Kotiseudun Sanomissa, Nopola Newsissä, Saarijärveläisessä, Sampo-lehdessä, Sisä- Suomen Sanomissa, Suomi-Amerikka-yhdistyksen jäsenlehdessä, Suur-Keuruussa, Viispiikkisessä ja Viitasaaren Seudussa. Tapahtumamainoksia ja ilmoituksia oli MSL:n Expressissä, Eläkeliiton joululehdessä, Keskisuomalaisessa, Saarijärveläisessä, Sampo-lehdessä ja Viitasaaren Seudussa. Mainosjulisteita on ollut ilmoitustauluilla muun muassa uima- ja liikuntahalleissa, kirjastoissa ja kaupoissa. 4.4 Tulokset ja vaikutukset Määrällistä arviointia Maahanmuuttaja- tai muita vähemmistökulttuuritaustaisia tavoitettiin henkilökohtaisesti arviolta 220. Moni heistä osallistui hankkeen tilaisuuksien järjestämiseen esimerkiksi nojatuolimatkojen, kurssien tai muiden teematapahtumien vetäjinä. Hankkeen tapahtumista kerrottiin sanoin ja kuvin myös verkko- ja Facebook-sivuilla (152 tykkäystä). Lehtijuttuja hankkeen tapahtumista julkaistiin n. 20 lehdessä (Keskisuomalainen, paikallislehdet, ilmaisjakelut ja verkkolehdet). Erilaisia yhteistyökumppaneita (ks. 4.3 Yhteistyökumppanit) kertyi yhteensä 61. Hankkeen 157 tapahtumassa (joista 77 pienryhmätapaamista, 37 työpajatyyppistä tilaisuutta, 10 seminaaria, yksi opintomatka ja 32 yhteistyössä järjestettyä tilaisuutta) 17 eri kunnassa sekä opintomatkalla Joensuuhun ja Ilomantsiin oli kaikkiaan 6052 osallistujaa. Tiedotteet, lehtijutut, kotisivut ja Facebook tavoittivat huomattavasti enemmän monikulttuurisuudesta kiinnostuneita ihmisiä.

14 13 Laadullista arviointia Hankkeen laadullinen arviointi perustuu osallistujien palautteeseen konkreettisista hyödyistä ja käytännön kokemuksista. Arviointiin saatiin aineistoa myös sosionomiopiskelija (amk) Kirsi Hartikaisen tekemästä pienimuotoisesta kyselystä kanta- ja uussuomalaisille. Kyselyyn valittiin mukaan viisi kanta- ja viisi uussuomalaista osallistujaa sekä hankekoordinaattorit. Laadullisen arvioinnin käytännön hyödyissä korostuu kuusi aihepiiriä; kielenoppiminen, työllistyminen, kontaktit, kokemukset, yhteistyö ja ilmapiiri. Näistä aihepiireistä koottujen otsakkeiden koottiin hankkeen tuloksia ja vaikutuksia myös käytännön esimerkein. 1. Kielenoppiminen Hankkeen tapahtumissa mukana olleita maahanmuuttajataustaisia osallistujia ohjattiin TEpalvelujen piirissä oleviin kieliopintoihin. Kaikki eivät olleet tietoisia mahdollisuudesta alkukartoitukseen, kieliopintoihin ja työvoimapoliittisiin koulutuksiin. Maahanmuuttajataustaisia osallistujia ohjattiin myös muille kielikursseille, esimerkiksi kansalaisopistoihin. Lisäksi hankkeen tilaisuuksien yhteydessä opeteltiin suomen kielen sanastoa. Esimerkkejä hyödyistä: Pariskunta, Puola Hankekoordinaattori ohjasi puolalaisen pariskunnan avoimelle suomen kielen kurssille. Pariskunnan kielitaito ja sitä myöten valmiudet kommunikoida suomalaisten kanssa paranivat. Miehet, Turkki Hankekoordinaattorit tiedottivat pizzeriayrittäjille suomen kielen kurssista kansalaisopistolla. Nämä ilmoittivat mukaan kolme työntekijäänsä, jotka saivat osallistua kurssille iltapäivisin työaikana. Miehet opiskelivat suomea innolla ja heidän kielitaitonsa kehittyi huomattavasti jo lyhyessä ajassa. Samalla myös heidän rohkeutensa käyttää kieltä kasvoi. Kurssin jälkeen miehet kykenivät keskustelemaan arkipäiväisistä asioista suomeksi, mihin heidän taitonsa eivät ennen kurssia riittäneet. Myös Hartikaisen tekemän kyselytutkimuksen mukaan kielikursseille osallistuneiden suomen kielen taidot paranivat. Hänen mukaansa kaikki hankkeeseen osallistuneet kuitenkaan eivät olleet innokkaita lähtemään opiskelemaan suomen kieltä, vaikka hankekoordinaattorit sitä ehdottivat. Joidenkin osallistuneiden mielestä raha oli kielikurssia tärkeämpi vaihtoehto ja kursseilla kulkeminen maksoi. Osa osallistujista sen sijaan oli asunut jo pitkään Suomessa, minkä vuoksi he kokivat suomen

15 14 kielen taitonsa hyväksi. Moni uussuomalainen oli kuitenkin sitä mieltä, että he haluaisivat opetella kieltä vielä lisää. 2. Työllistyminen Hankkeen osallistujia työllistyi osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti työpajoissa tai pienryhmätoiminnassa osoitettujen taitojen perusteella muun muassa kieltenopettajiksi ja esiintyviksi taiteilijoiksi. Hankkeen toimintaan osallistuneet yrittäjät tulivat paikallisille tutuiksi ja he saivat uusia asiakkaita. Esimerkkejä hyödyistä: Nainen, Kiina Kiinalainen nainen veti hankkeen järjestämän nojatuolimatkan. Samalla hän tuli tutuksi asuinalueellaan ja kansalaisopisto tarjosi hänelle työtä. Nykyään hän opettaa kiinan kieltä. Nainen, Vietnam Vietnamilainen nainen sai hankkeen tapahtumien kautta kontakteja ympäri maakuntaa. Samalla hänen yrityksensä sai uusia asiakkaita. Mies, Thaimaa: Yrittäjänä toimiva mies pelkäsi, ettei hänen vetämänsä työpaja keräisi lainkaan osallistujia. Paikalla oli lopulta 40 ihmistä sekä kokosivun jutun kirjoittanut paikallislehden toimittaja. Miehen yritys sai illan jälkeen lisää asiakkaita. Niin ikään Hartikaisen tekemässä raportissa mainitaan, että uussuomalaiset saivat hankkeen kautta apua mm. yrittäjyyteen. Siinä myös todetaan, että varsinkin sivukylillä asuvien maahanmuuttajien ajokortittomuus voi vaikuttaa työssä kulkemiseen tai jopa yritystoiminnan jatkumiseen. 3. Kontaktit Osallistujat solmivat uusia tuttavuuksia yli kulttuurirajojen ja samaa taustaa olevien kanssa. Tuttavuudet mahdollistivat vertaistuen ja helpottivat käytännön asioiden hoitoa (mm. yhteiskyydit). Lisäksi suureksi avuksi olivat vapaaehtoiset tukihenkilöt, jotka auttoivat maahanmuuttajataustaisia uuden elämän alkuun. Osallistujat saivat koulutuksen ja työllistymisen kannalta hyödyllisiä kontakteja mm. kansalaisopistoihin.

16 15 Esimerkkejä hyödyistä: Nainen, Kiina: Sivukylällä asuva nainen kutsuttiin esittelemään kotimaataan. Hän tutustui samalla uusiin ihmisiin ja solmi kontakteja henkilöihin, jotka tarvittaessa auttavat häntä arjen askareissa tai tarjoavat autokyydin. Nainen, Thaimaa: Hankkeen tapahtumassa ollut nainen tutustui kansalaisopiston henkilökuntaan ja hän pääsi opettajaksi thain kielen kurssille. Naiset, Kiina Naapurikunnissa asuvat kiinalaiset naiset saivat kutsun hankkeen tilaisuuteen. He eivät ennalta tienneet toisistaan, mutta tutustuivat ja alkoivat pitää yhteyttä. Samalla he pystyvät tarjoamaan toisilleen vertaistukea uudessa kotimaassa. Aviopari, Suomi ja Itä-Aasia: Suomalaisen miehen itäaasialainen puoliso oli kotimaansa yhteisöllisessä kulttuurissa tottunut ihmisiin ja hälinään. Asuminen syrjäseudulla tuntui hänestä vieraalta. Hankkeen toimintaan osallistumalla hän pääsi tapaamaan uusia ihmisiä. Hartikaisen raportissa kerrotaan, että ystävyyssuhteiden solmiminen lyhyessä ajassa suomalaisten kanssa ei ole helppoa. Erään osallistujan mukaan tuttaviksi voidaan kyllä tulla, mutta ystävyyskiintiö hänen mielestään suomalaisilla on täynnä. Osa uussuomalaisista sen sijaan oli sitä mieltä, että ystävyyssuhteiden solmiminen on Suomessa helppoa. Osallistujat arvioivat, että siihen vaikuttaa itse kunkin luonne; osa ihmisistä on sosiaalisilta vuorovaikutustaidoiltaan mutkattomampia kuin toiset. Lisäksi pitkään Suomessa olleiden maahanmuuttajien mukaan kaupungeissa asuviin ihmisiin on ollut vaikeampi tutustua kuin maaseudulla. Hankekoordinaattorien arvion mukaan tärkein yksittäinen hanketoiminnalla saavutettu asia oli se, että tilaisuuksiin osallistuneet maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset tutustuivat toisiinsa ja kokivat, etteivät ihmiset lopulta niin erilaisia olekaan. Ne, jotka tilaisuuksiin osallistuivat, paljastuivat avarakatseiseksi ja auttamishaluisiksi ihmisiksi. Kanssakäyminen tilaisuuksissa madalsi kynnystä olla tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, koska kaikki eivät omatoimisesti tohtineet mennä tutustumaan muualta muuttaneisiin. 4. Kokemukset Eri kulttuureihin tutustuttiin muun muassa nojatuolimatkoin. Tietämys ja ymmärrys eri kulttuureista ja niiden erityispiirteistä kasvoi sekä kantasuomalaisilla että maahanmuuttajataustaisilla. Koke-

17 16 muksia jaettiin niin kulttuurien kohtaamisista, ilmastosta kuin kielestäkin. Tilaisuuksissa koettiin uusia elämyksiä (esim. retket ja makumatkat) ja löydettiin uusia harrastuksia (esim. huovutus tai kananmunan maalaus). Työpajoissa ruokien valmistusta tai kädentaitoja opeteltaessa keskusteltiin samalla mitä moninaisimmista asioista ja murrettiin ennakkoluuloja. Esimerkkejä hyödyistä: Nainen, Uzbekistan: Vierailevaksi puhujaksi tilaisuuteen lupautunut nainen jännitti esiintymistään. Tilaisuuden jälkeen hän kiitti vuolaasti saamastaan esiintymiskokemuksesta ja oli otettu suomalaisen yleisön kiinnostuksesta omaa kulttuuriaan kohtaan. Mies, Marokko: Marokkolaisen te lan jälkeen paikalliset tulivat juttelemaan illan isännän kanssa Marokon kulttuurista ja historiasta. Lisäksi eri puolilta Keski-Suomea tuli toiveita uusista marokkolaisista tapahtumista. Hartikaisen tekemän raportin mukaan eräs haastateltava oli palannut asumaan Suomeen oltuaan välillä omassa kotimaassaan. Tämän henkilön kokemuksen perusteella Suomessa eläminen on helpompaa kuin hänen kotimaassaan. Täältä hän sai sellaisen työ- ja asuinpaikan, joka omassa maassa ei olisi ollut mahdollista. Hankkeen hän kertoi auttaneen kotoutumisessa, koska se toi sellaista elämää ja tapahtumia, joita ilman projektia ei hänen mielestään olisi ollut. Samaa mieltä olivat myös muut Suomessa pitkään asuneet haastateltavat. Pitkään Suomessa asuneet hankkeeseen osallistuneet olivat myös esimerkkinä muille ulkomailta tulleille. He pääsivät kertomaan kokemuksiaan omasta sopeutumisestaan maahan ja ilmastoon sekä siitä, kuinka he olivat oppineet suomen kielen. He myös mainitsivat, että oli antoisaa tavata vasta vähän aikaa Suomessa asuneita ihmisiä, jotka katsoivat Suomea eri perspektiivistä. Osallistujien mielestä hankkeen tapahtumat yhdistivät ja toivat monikulttuurisuuden hyvin näkyville. Kanta- ja uussuomalaisista tuli tietyllä tavalla elävämpiä ja osallistuvimpia. Ilman hanketta moni olisi vain jäänyt kotiin. Uussuomalaiset kokivat tulleensa hankkeen myötä myös hyväksytyksi ja huomioiduksi omalla seudullaan. Kysyttäessä suomalaisilta suhtautumista uussuomalaisiin ennen ja jälkeen hankkeeseen osallistumista he kertoivat tiedon ja kokemusten karttuneen tutustuttuaan uussuomalaisiin. Myös suhtautuminen maahanmuuttajiin muuttui projektin aikana. He totesivat, että maahanmuuttajat pitää ottaa huomioon ja heitä pitää kutsua eri tahojen järjestämiin tilaisuuksiin mukaan.

18 17 5. Yhteistyö Yhteistyötä tehtiin kuntien, kulttuuri- ja sosiaalitoimien, TE-palvelujen, oppilaitosten, seurakuntien sekä useiden järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Ilahduttavaa oli lähes kaikkialla osoitettu myötämielinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Monikulttuurisuusteemaa pidettiin esillä Keski-Suomen kyläohjelman päivitystalkoissa sekä kuntapäättäjille suunnatuissa seminaareissa (Saarijärvellä ja Joutsassa). SoTe kuntayhtymä Saarikan kanssa tehtiin yhteistyötä kotouttamisohjelman laadinnassa. Hankekoordinaattorit kutsuttiin työryhmän jäseniksi, ja he järjestivät valmistelun tueksi maahanmuuttajien kuulemistilaisuuden. Esimerkkejä hyödyistä: Nainen, Puola SoTe kuntayhtymä Saarikan työntekijä kuuli hankkeen välityksellä alueella asuvasta puolalaisesta. Saarikka on siitä lähtien käyttänyt naista tarvittaessa tulkkina puolankielisten asiakkaiden käynneillä. SoTe kuntayhtymä Saarikka Hankekoordinaattorit kutsuttiin Pohjoisen Keski-Suomen alueen kotouttamisohjelmaa valmistelevaan työryhmään. Koordinaattorit järjestivät maahanmuuttajien kuulemistilaisuuden, jota ilman koko ohjelma olisi valmisteltu täysin syntysuomalaisin voimin. Laukaan kunta Hankekoordinaattori otti yhteyttä johtavaan sosiaalityöntekijään ja ehdotti yhteistyössä järjestettävää tilaisuutta. Sovittuun tapaamiseen saapui sosiaalitoimen lisäksi edustajia muutamista muistakin tahoista. Pienimuotoisesta tapahtumasta kasvoi lopulta kokonainen teemaviikko, jonka tilaisuuksia olivat järjestämässä sosiaali- ja vapaa-aikatoimen, koulujen, päivähoidon, kirjaston, kansalaisopiston, seurakunnan ja Eläkeliiton väkeä. Viikko on mainio esimerkki yhteisöllisyydestä ja kannustavasta asenteesta vähemmistökulttuureja kohtaan. Viikon eri tapahtumat keräsivät yhteensä yli 900 osallistujaa. 6. Ilmapiiri Kun eri kulttuuritaustaiset ihmiset olivat tekemisissä keskenään, kokemukset hälvensivät ennakkoluuloja. Kokemuksia tarjottiin kaikenikäisille päiväkotilapsista eläkeläisiin. Rasistisia kommentteja kuultiin todella vähän. Maahanmuuttajataustaisilta saatiin positiivista palautetta siitä, kuinka heitä

19 18 huomioitiin monikulttuuristen tilaisuuksien jälkeen (esim. ihmiset tervehtivät kadulla tai yrittäjät saivat lisää asiakkaita). Pääsääntöisesti kantasuomalaiset suhtautuivat maahanmuuttajataustaisiin hyvin, mutta joskus kanssakäymistä vaikeuttivat yhteisen kielen puuttuminen tai ihmisten erilaiset vuorovaikutustyylit. Hankkeen toiminnalla rohkaistiin kanssakäymiseen rajoitteista huolimatta. Nainen, Suomen romani: Taustaansa kohdistuvista ennakkoluuloista kärsivä nainen sai hankkeen tapahtumassa mahdollisuuden kertoa omasta kulttuuristaan ja oikaista yleisiä väärinkäsityksiä. Tilaisuuden lopuksi hän toi kukkia järjestäjille kiitoksena hänen hyväkseen tehdystä työstä. Nainen, Thaimaa: Kotikunnassaan järjestetyssä te lassa puhunut nainen iloitsi muutamia päiviä tilaisuuden jälkeen siitä, kuinka paikalliset olivat alkaneet tervehtiä häntä kaupungilla ja vaihtaa kuulumisia. Nainen, Turkki Kurdinainen kertoi hankkeen tilaisuudessa kotimaastaan ja kulttuuristaan. Tietoisuus Turkista ja kurdien tilanteesta lisäsivät kiinnostusta hänen yritystään kohtaan. Nainen kertoi paikallisten suhtautuneen tilaisuuden jälkeen myönteisemmin häneen ja puolisoonsa sekä tulleen keskustelemaan kurdien asemasta. Muuta arviointia Moni tapahtumiin osallistuneista henkilöistä kävi lähes kaikissa oman kuntansa alueella järjestetyissä monikulttuurisissa tilaisuuksissa. Osa heistä vieraili myös muiden paikkakuntien tapahtumissa. Sen sijaan monikulttuuristen avioparien vertaisryhmätoimintaan ei osallistujia saatu. Aika ei ehkä tällaiselle toiminnalle ollut vielä sopiva, mutta tulevaisuudessa vertaistuen huomioiminen esim. hanketoiminnassa on tarpeen. Yhteistyökumppanit olivat aktiivisesti mukana erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä. Osallistujat ideoivat aiheita pienryhmiin sekä työpajoihin ja auttoivat usein järjestelyissä. He olivat myös suureksi avuksi tapahtumien markkinoinnissa puskaradio-menetelmällä. Yhdessä osallistujien ja yhteistyökumppaneiden kanssa luotiin pohjaa sille, että monikulttuurisia tapahtumia ja te toja voi jatkaa ilman hankettakin. Hankkeen päätyttyä osa pienryhmistä on jo järjestänyt keskenään teematapahtumia omassa yhteisössään. Hankkeen tapahtumiin osallistuneita maahanmuuttajia on rohkaistu osallistumaan omassa kunnassa toimivien yhdistysten aktiviteetteihin.

20 19 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen tapaamisten ja saatujen palautteiden perusteella maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta erityisen tärkeitä tekijöitä ovat suomen kielen oppiminen sekä tuttavapiirin ja omien verkostojen luominen. Monia maahanmuuttajia näissä asioissa autettiin, mutta hankekoordinaattorien mielestä toiminta oli vielä etsivän työn kaltaista. Toiminnassa tuli vastaan tilanteita, joissa monet maahanmuuttajat olivat liian arkoja tuomaan taitojaan ja osaamistaan esille heille uudessa ympäristössä. Osallistujille muodostui omia verkostoja samasta kulttuurista olevien kanssa, mutta yhtyminen vieraaseen kulttuuriin tuntuu vievän aikansa. Tämän vuoksi hankkeessa olleiden tapahtumien kaltaista toimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta maahanmuuttajien integroituminen suomalaisiin yhteisöihin ja myös arjessa tarvittava kielitaito vahvistuvat. Osa työttömistä maahanmuuttajista on käynyt TE-toimistojen järjestämillä kielikursseilla ja jotkut ovat osallistuneet kansalaisopistojen suomen kielen kursseille. Lisäksi usean maahanmuuttajan kielitaito on parantunut pienryhmä- ja työpajatoiminnassa heidän ollessaan vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Toimittaja Maarit Vaaherkummun tekemässä lehtijutussa (KSML ) eräs uussuomalainen hankkeessa mukana ollut osallistuja kuitenkin mainitsee, että kielimuuri on usein maahanmuuttajien esteenä lähteä paikallisten kantasuomalaisten kanssa yhteisiin harrastusryhmiin. Myös moni muu osallistuja on palautteiden perusteella sitä mieltä, että suomen kielen opetusta tarvitaan lisää. Toimintaan osallistuneet nostivat esille vertaistuen tarpeen. Hankkeen aikana ei tähän haasteeseen ehditty suunnitelmallisesti vastata. Myös Maarit Vaaherkummun tekemässä Keskisuomalaisen jutussa (24.12.) osallistujat toivovat tuekseen henkilöitä, jotka auttavat sopeutumisessa uuteen kulttuuriin. He mainitsevat, että etenkin alkuaikoina muualta Suomeen muuttaneet tarvitsevat apua mm. kaupassa ja virastossa asioimiseen, mutta myös yhteisöön ja harrastuksiin sopeutumisessa. Tukihenkilöiksi tarvitaan jo pitkään Keski-Suomessa ja varsinkin maahanmuuttajia lähellä asuvia kanta- ja uussuomalaisia. Mahdollisiin uusiin monikulttuurisuushankkeisiin on siis hyvät perusteet sisällyttää vertaistoimintaa eri muodoissa. 6. Allekirjoitukset ja päiväys Paula Yliselä Toiminnanjohtaja Heli Korhonen Hankekoordinaattori

21 20

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry 1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot