Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat HoReCa-tukkukaupan yhteistyökumppaneina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat HoReCa-tukkukaupan yhteistyökumppaneina"

Transkriptio

1 Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat HoReCa-tukkukaupan yhteistyökumppaneina

2 Sisällys PTY:n HoReCa-tukkukaupparyhmän puheenjohtajan avaus... 3 Johdanto... 4 Mitkä ovat HoReCa-tukkukaupan keskeiset toimijat?... 5 Mitkä ovat tehokkaan HoReCa-tukkukaupan toiminnan vaatimukset?... 6 Millaisessa toimintakentässä HoReCa-tukkukauppa toimii?... 6 Mikä on kansainvälisen hankintayhteistyön merkitys HoReCa-tukkukaupassa?... 7 Miksi loppuasiakkaiden tarpeiden tunteminen on tärkeää?... 7 Millainen on pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien merkitys HoReCa-tukkukaupalle?... 8 Millaisia valmiuksia pieniltä ja keskisuurilta tavarantoimittajilta odotetaan?... 8 Mitkä ovat HoReCa-tukkukaupan pienen ja keskisuuren tavarantoimittajan vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat?... 9 Miksi erilaisuus voi olla kilpailuetu?...10 Mitkä ovat hinnoittelun lähtökohdat?...10 Miksi tuotteen pitää olla turvallinen?...11 Miten tuote on pakattava?...11 Mitä tehokas jakelu edellyttää?...11 Miksi sähköinen tiedonsiirtovalmius on tarpeen?...12 Millaista markkinointia tarvitaan?...12 Mitä asioita HoReCa-tukkukaupan asiakkaat arvostavat?...13 Café Esplanad, ravintola Casseli ja Jyväskylän Hankintarengas Millaisia kokemuksia pienillä ja keskisuurilla tavarantoimittajilla on yhteistyöstä HoReCa-tukkukaupan kanssa?...16 Jepuan Peruna Oy, Puljonki Oy ja Vehmaan Maut Oy Suurkeittiöiden lukumäärät ja annosmäärät toimialoittain vuosina Tilastotietoja hotelli- ja ravintola-alalta...21 Hyödyllisiä www-osoitteita...22 Julkaisija: Päivittäistavarakauppa ry Oppaan on toimittanut ja kirjoittanut Rauno Pentti Opas on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön kansallista elintarviketalouden laatustrategiaa. 2

3 PTY:n HoReCa-tukkukaupparyhmän puheenjohtajan avaus T ämän oppaan tavoitteena on parantaa ja lisätä pienten ja keskisuurten päivittäistavaratoimittajien tietoutta Suomen HoReCa-kaupan rakenteista ja toimintatavoista sekä auttaa niitä tehostamaan toimintaansa kannattavan liiketoiminnan vaatimusten mukaiseksi. Opas on tarkoitettu myös HoReCa-alan ostoista ja valikoimahallinnasta vastaavien henkilöiden käyttöön tavarantoimittajayhteistyön kehittämistä varten. Perinteisesti päivittäistavarakauppa Suomessa mielletään elintarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden myynniksi vähittäiskaupoista. Totta onkin, että valtaosa ko. tuotteista kanavoituu kuluttajien käyttöön sitä kautta. Suomessa toimii kuitenkin lähes ammattikeittiötä, nykyaikaisesti sanottuna HoReCa-toimipaikkaa, jotka tarjoavat kuluttajille vuosittain noin 800 miljoonaa ruoka-annosta kodin ulkopuolella. Raaka-aineet näihin ruoka-annoksiin edustavat varsin suurta osaa päivittäistavaroiden kokonaismarkkinasta. Pääosin näiden raaka-aineiden jakelusta vastaavat HoReCa-tukkukaupat. HoReCa-toimipaikkojen tarjonta on tänä päivänä ennennäkemättömän runsasta ja monipuolista. Tarjonnan tueksi tarvitaan laadukkaita ja kehittyneitä maakunnissa tuotettuja tuotevaihtoehtoja. Lähiruoka ja suomalaisen ruokakulttuurin tuotteet ovat tärkeitä ja kiinnostavia tekijöitä muodostettaessa HoReCatoimipaikkojen palvelukokonaisuuksia. HoReCa-tukkukaupat tarjoavat myös pienille ja keskisuurille tavarantoimittajille toimivat, valtakunnalliset tai alueelliset jakelujärjestelmät. Tukkukaupoilla on alalle kehitetyt tieto- ja logistiikkajärjestelmät, jotka tuovat tehokkuutta sekä vastuullisuutta kaupankäyntiin. Toimintatapoja ei kuitenkaan voida räätälöidä erikseen jokaista yhteistyökumppania varten. Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa toimintatavoista, joilla yhteistyö tavarantoimittajan ja HoReCa-tukkukaupan välillä muodostuu sujuvaksi sekä pitkäjänteiseksi. Opas on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön kansallista elintarvikkeiden laatustrategiaa. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastasi Päivittäistavarakauppa ry. Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuina Finfood- Suomen Ruokatieto ry, GS1 Finland Oy, ECR Finland Oy, Elintarviketeollisuusliitto ry, Lihakeskusliitto, Ruoka-Suomi-teemaryhmä, SOK MaRa-ketjuohjaus ja Suomen Leipuriliitto ry. Oppaan kirjoittamisesta on vastannut toimittaja Rauno Pentti. Opas pyrkii osaltaan vastamaan laatustrategian avainkysymyksiin: yhteistyön kehittämiseen koko HoReCaelintarvikeketjussa sekä ketjun kykyyn vastata paremmin markkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Päivittäistavarakauppa ry kiittää lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita järjestöjä, yrityksiä ja henkilöitä. Puheenjohtaja Jouni Nurmi Puheenjohtaja, PTY:n HoReCa-tukkukaupparyhmä Tarjonnan tueksi tarvitaan laadukkaita ja kehittyneitä maakunnissa tuotettuja tuotevaihtoehtoja. 3

4 Johdanto M onet HoReCa-tukkukauppojen nykyisistä tavarantoimittajista ovat aloittaneet tuotantonsa suhteellisen vaatimattomasti. Ajan myötä tuotanto on saattanut kasvaa ja monipuolistua. Näin on syntynyt yhä enemmän molempia osapuolia hyödyttävä kauppasuhde. Viimekädessä tuosta suhteesta ovat hyötyneet HoReCa-tukkukaupan asiakkaat, hotellit, ravintolat, kahvilat, henkilöstöravintolat ja muut keittiöt. Loppuasiakkaiden suosion ratkaisee se, kuinka hyvin tuotteet vastaavat niiden tarpeita. Tukkukauppa pyrkii siksi tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman tarpeen mukaisen tuotevalikoiman. Siihen tukkukauppa tarvitsee hyviä kumppaneita oikeiden tuotteiden valmistajia. HoReCa-tukkukaupan tavoitteena on toimia pitkäjänteisesti ja luotettavasti asiakkaidensa eduksi. Sitä samaa tukkukauppa odottaa myös tavarantoimittajiltaan. Lähtökohta korostaa toimitusvarmuutta. Siitä mitä on luvattu, pidetään kiinni. Pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien vahvuutena on usein tuotteiden myönteinen omaleimaisuus erilaisuus. Tämän tekijän merkitystä korostaa loppuasiakkaiden tarjonnan monipuolistuminen, joka johtuu muun muassa kuluttajien makutottumuksien kansainvälistymisestä. Toisaalta maakunnallinen erilaisuuskin voi olla tavarantoimittajan vahvuus. Mitä paremmin tuotteiden valmistaja tuntee loppuasiakkaiden muuttuvat tarpeet, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on valmistaa tarpeiden mukaisia tuotteita. Se edellyttää kuitenkin sitä, että valmistajalla on realistinen kuva omista vahvuuksista, mahdollisuuksista, heikkouksista ja uhista. Itsetuntemus antaa hyvät lähtökohdat tuotannon määrätietoiselle kehittämiselle. Pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien vahvuutena on usein tuotteiden myönteinen omaleimaisuus. Tässä oppaassa kolmen HoReCa-tukkukaupan asiakasyrityksen edustajaa kertoo toiminnastaan ja siitä mitä he arvostavat suhteessaan tukkukauppaan ja sen tavarantoimittajiin. Sen lisäksi oppaassa kertovat kolmen tukkukaupan pk-tavarantoimittajan edustajaa siitä, mitä yhteistyö tukkukaupan kanssa on merkinnyt niiden tuotannon kehittämisen kannalta. Oppaan tarkoituksena on rohkaista pieniä ja keskisuuria tavarantoimittajia kehittämään tuotteitaan niin, että ne vastaavat tukkukaupan ja viimekädessä loppuasiakkaiden tarpeita. Lähtökohta edellyttää uskoa omiin tuotteisiin ja halua kehittää niitä edelleen asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Kuten alussa todettiin, monet menestyvät tavarantoimittajat ovat aloittaneet pienestä. Menestys on ollut palkkio osaamisesta. Tervetuloa osaajien joukkoon. 4

5 Mitkä ovat HoReCa-tukkukaupan keskeiset toimijat? n HoReCa-tukkukaupan osuus oli vuonna 2007 koko päivittäistavaramarkkinoista noin 18 prosenttia. Tukkukaupan keskeiset toimijat ovat Heinon Tukku Oy, Kespro Oy, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio. Heinon Tukku Oy:n asiakkaita ovat ravintolat, ammattikeittiöt ja jälleenmyyjät. Heinon Tukku tarjoaa yrityksille täyden valikoiman palvelua pika- ja toimitustukkujen kautta Suur-Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun alueilla. Heinon valikoimat on suunniteltu ruoka- ja juoma-alan ammattilaista ajatellen. Heinon valikoimissa on tuoretuotteita, säilykkeitä, kuivatavarat, pakasteet ja alkoholijuomat. Niittytie Vantaa Puh Kespro Oy on Ruokakeskon omistama tytäryhtiö, joka toimii asiakasyritystensä tukkukauppana ja kumppanina Suomessa. Kespro tuottaa toimitus- ja noutopalveluja HoReCa-, jälleenmyyjä-, leipomo- sekä teollisuusasiakkaille. Kespro tarjoaa koko maan kattavia palveluja kuudella myyntialueella, kuudessa toimintayksikössä 16 tukussa. Kespron valikoimissa on ruokatuotteita, alkoholituotteita, astioita, kattaustuotteita ja ruoanvalmistuksen välineitä. Kespron oma tuotemerkki Menu on kehitetty HoReCa-asiakkaille. Sähkötie Vantaa Puh Meira Nova Oy on SOK:n tytäryhtiö, joka on erikoistunut päivittäistavaroiden HoReCa-alan hankintaan, markkinointiin ja logistiikkaan. Meira Novan asiakkaita ovat hotellit ja ravintolat, henkilöstöravintolat, julkisen sektorin suurkeittiöt sekä liikennemyymälät ravintoloineen. Meira Novan logistiikkakeskus ja keskusvarasto sijaitsevat Tuusulassa ja maan kattava palvelu sekä jakelu varmistetaan viiden myyntikonttorin ja 9 alueterminaalin avulla. Meira Novan valikoimiin kuuluvat muun muassa hedelmät, vihannekset, liha, lihajalosteet, maitotaloustuotteet, teolliset elintarvikkeet, pakasteet, tupakka, alkoholituotteet ja non food-tuotteet sekä käyttötavarat. Palkkitie Tuusula Puh Wihuri Oy Aarnio tarjoaa kokonaisvaltaista päivittäistavarahuoltoa ja alkoholien tukkukauppaa valtakunnallisesti Metro-tukun kautta. Metron lähtökohtana on olla valtakunnallinen ketju, joka on paikallisesti läsnä. Tämä näkyy Suomen suurimpana 31 Metro-pikatukun verkostona sekä asiakaslähtöisesti rakennettuna ja koko maan kattavana myyntiorganisaationa. Metron hankinta- ja logistiikkayhteistyökumppanina toimii Tuko Logistics Oy, jonka suurin yksittäinen omistaja on Wihuri Oy. Metro tarjoaa HoReCa-, suurkeittiö- ja jälleenmyyville asiakkaille yli tuotteen valikoiman tuoretuotteita, elintarvikkeita, pakasteita ja päivittäisiä käyttötavaroita. HoReCa-sektorilla Metron asiakkailla on lisäksi käytössään noin tuotteen alkoholijuomavalikoima. Atomitie Helsinki Puh

6 Mitkä ovat tehokkaan HoReCatukkukaupan toiminnan vaatimukset? n HoReCa-tukkukaupan tavoitteena on toimia kustannustehokkaana väliportaana tuotteiden valmistajien ja niiden loppukäyttäjien välillä. HoReCa-tukkukaupan asiakkaat ovat erikokoisia hotelleja, ravintoloita, kahviloita ja muita ammattikeittiöitä. Tukkukaupan asiakkaat voivat kuulua yritysketjuun tai olla yksittäisiä toimijoita markkina-alueellaan. HoReCa-tukkukaupan tavoitteena on annettujen asiakaslupausten tilaussopimusten täyttäminen. Tukkukauppa pyrkii siten tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman kattavan ja tarkoituksenmukaisen tavaravalikoiman. Tukkukaupan tavoitteena on toimia pitkäjänteisesti asiakasyritystensä eduksi, siksi tukkukauppa odottaa myös pk-tavarantoimittajilta luotettavuutta ja sopimusten mukaista toimitusvarmuutta. Millaisessa toimintakentässä HoReCa-tukkukauppa toimii? HoReCa-tukkukauppa myy asiakkailleen muun muassa leipomo-, mylly-, liha- ja meijeriteollisuuden, sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteita. Sen lisäksi tukkukauppa myy asiakkailleen hedelmien ja vihannesten tuottajien tuotteita, sekä pakastetuotteita, valmisruokia ja kodintarvikkeita. Pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien yhteenlaskettu osuus on merkittävä. Suurin osa pk-sektorin leipomoista toimittaa tuotteensa suoraan toimialueensa asiakasyrityksille. Raakapakasteista suurin osa toimitetaan tukkukaupan kautta loppuasiakkaille. Myllyteollisuuden tuotantoa hallitsevat suuret valtakunnallisesti toimivat myllyt. Ne myyvät tuotteensa pääasiassa tukkukaupan kautta. Sen lisäksi maassamme toimii vajaat sata pienempää paikallismyllyä, jotka myyvät tuotteitaan pääasiassa toiminta-alueensa asiakasyrityksille, kuten leipomoille ja ravintoloille. Lihateollisuudessa toimii noin 300 teurastamoa ja lihanjalostamoa. Niistä noin 200 on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kuten tilateurastamoita. Ne myyvät tuotteensa pääasiassa toiminta-alueensa ravintola- ja majoitusalan yrityksille. Meijeriteollisuudessa on noin 30 kulutustuotteita valmistavaa meijeriä. Pääosasta alan tuotannosta vastaavat suuret, valtakunnallisesti toimivat meijerit. Sen lisäksi alalla toimii pk-yrityksiä, jotka ovat keskittyneet muun muassa juuston valmistukseen. Yli puolet meijeriteollisuuden pk-yrityksistä markkinoi tuotteitaan tukkukaupan kautta valtakunnallisesti. Vajaat puolet yrityksistä myy tuotteensa maakunnallisille tai paikallisille yrityksille. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa suurin markkinaosuus on kahdella isolla kansanvälisellä yrityksellä. Keskisuuriksi laskettuja yrityksiä on puolikymmentä. Sen lisäksi maassamme toimii useita ravintolapanimoita ja maakunnallisia pienpanimoita. Suuret panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset toimittavat tuotteensa suoraan loppuasiakkailleen. Pk-yritykset myyvät tuotteensa suoraan loppuasiakkailleen tai tukkukaupan kautta. 6

7 Maassamme toimii noin marjojen, hedelmien, vihannesten, sienten ja perunoiden tuottajaa. Alalla on kymmeniä viljelijöiden yhteenliittymiä tai yrityksiä, jotka pakkaavat ja myyvät tuotteitaan tukkukaupalle. Lisäksi on suuri määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä jotka myyvät tuotteensa pienemmille tukkukaupoille tai lähialueen myymälöihin. Kasvisten tuottajat ovat lisänneet yhteistyötään tuotteidensa varastoinnissa, jalostuksessa, pakkaamisessa ja markkinoinnissa. Kasvisten jalostusasteen merkitys on kasvanut. Sen merkitystä lisää osaltaan nopean syömisen yleistyminen ja kansainväliset vaikutteet kuluttajien ruokailutottumuksiin. Kehitys tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia niille HoReCa-tukkukaupan tavarantoimittajille, joilla on valmius pitemmälle jalostettujen tuotteiden toimittamiseen. Mikä on kansainvälisen hankintayhteistyön merkitys HoReCa-tukkukaupassa? HoReCa-tukkukaupan kansainvälinen hankintayhteistyö korostuu suurissa volyymitoimituksissa, kuten säilyke-, pakaste-, vihannes- ja hedelmätuotteiden osalta. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä korostaa osaltaan suomalaisten kansainvälistyneet maku- ja kulutustottumukset. Kansainvälinen hankintayhteistyö lisää myös osaltaan suomalaisten tukkukauppojen vientimahdollisuuksia ja luo siten uusia markkinoita kotimaisille tavarantoimittajille. Alkoholijuomien osalta HoReCa-tukkukaupan merkittäviä kansainvälisiä kumppaneita ovat agentit. Miksi loppuasiakkaiden tarpeiden tunteminen on tärkeää? Loppuasiakkaiden, kuten kahviloiden, ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden tai majoitusliikkeiden tarpeiden tunteminen merkitsee sitä, että Pk-tavarantoimittaja tietää millaisia tuotteita loppuasiakkaat käyttävät palvelutuotannossaan. Tarpeisiin nähden sopivat tuotteet mahdollistavat osaltaan loppuasiakkaiden tuotekehityksen ja palvelun laadun kehittämisen. Se puolestaan mahdollistaa yksilölliset tuotteet, jotka tuovat lisäarvoa kilpailuetua loppuasiakkaille ja vaikuttavat myönteisesti niiden yrityskuvaan. Tarpeisiin nähden sopivat tuotteet saattavat vähentää myös loppuasiakkaan tuotekehitystyötä. Käytännössä se merkitsee sitä, että pk-tavarantoimittaja kykenee tarjoamaan loppuasiakkailleen pitemmälle jalostettuja tuotteita. Se voi vahvistaa merkittävästi tavarantoimittajan kilpailuasemaa. Mitä paremmin pk-tavarantoimittajat tuntevat loppuasiakkaidensa tarpeet ja kysynnän kausivaihtelut, sitä paremmin tavarantoimittajat voivat reagoida niihin. Se korostaa pk-tavarantoimittajan tuotannon kapasiteetin käytön suunnittelun ja toimitusvarmuuden merkitystä. 7

8 Millainen on pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien merkitys HoReCa-tukkukaupalle? Pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien merkitys määräytyy pitkälti käytännön kokemuksien myötä. Pk- tavarantoimittajat voivat täydentää ja monipuolistaa merkittävästi HoReCa-tukkukaupan perusvalikoimaa. Pk-tavarantoimittajat voivat olla myös suuria tavarantoimittajia nopeampia ja joustavampia kysynnän sesonkikausien täydentäjinä. Pk-tavarantoimittajien tuotteiden erilaisuus ja yksilöllisyys voivat olla paikallinen tai alueellinen kilpailuetu tukkukaupan asiakasyrityksille. Pk-tavarantoimittajien tuotteet vastaavat paikallisia tai alueellisia makutottumuksia. Sen lisäksi erilaisuus voi perustua esimerkiksi luonnonmukaiseen tuotantoon. Millaisia valmiuksia pieniltä ja keskisuurilta tavarantoimittajilta odotetaan? Koska HoReCa-tukkukaupan asiakassuhteiden jatkuvuus perustuu luotettavuuteen ja toimitusvarmuuteen, tukkukauppa odottaa myös tavarantoimittajiltaan tilausten mukaista toimitusvarmuutta. Se edellyttää muun muassa sitä, että tukkukaupan tavarantoimittajat arvioivat toimituskapasiteettinsa oikein sovitun saatavuuden varmistamiseksi. Tukkukauppa odottaa tavarantoimittajiltaan vastuullisuutta tuoteturvallisuuden suhteen. Se edellyttää, että tavarantoimittajilla on luotettavuuden takaava laatujärjestelmä. Tavarantoimittaja voi hyödyntää myös Sinfos tuotetietopankkia. Tavarantoimittajat lähettävät tuotetietonsa sähköisesti yhteiseen tietokantaan, jossa tiedot ovat vähittäis- ja tukkukaupan käytettävissä. Tuotetietopankin asiakastuki auttaa ja tukee tavarantoimittajia Sinfos -tuotetietopankin käyttöönotossa. Tukkukauppa edellyttää pieniltä ja keskisuurilta tavarantoimittajilta mielellään valmiutta sähköiseen kaupankäyntiin. Tukkukauppa on valmis neuvomaan tavarantoimittajiaan sen suhteen. Jos pk-tavarantoimittaja haluaa tuotteensa laajempaan jakeluun, se edellyttää tavarantoimittajalta toimivaa logistiikkaa. Käytännössä se merkitsee sitä, että pk-tavarantoimittaja vastaa siitä, että tuotteet toimitetaan tarpeen vaatiessa tukkukaupan jakeluterminaaleihin tai paikallisiin tukkuvarastoihin. Tavarantoimittaja voi saada siltä osin käytännön neuvoja HoReCa-tukkukaupalta. 8

9 Mitkä ovat HoReCa-tukkukaupan pienen ja keskisuuren tavarantoimittajan vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat? Vahvuudet Pienen ja keskisuuren tavarantoimittajan vahvuuksia voi olla paikallinen tunnettavuus alueellisesti tunnustettu osaaminen. Tuote voi kytkeytyä esimerkiksi vahvasti lähiruokaan, jossa käytetään hyväksi paikallisesti tuotettuja raaka-aineita. Lähtökohtana voivat olla ympäristöarvot ja tuotannon eettisyys kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Pk-tavarantoimittajan osaaminen voi perustua myös erikoistumiseen tietyn tuotteen tai tuotealueen valmistamisessa. Käytännössä se voi merkitä innovatiivista tuotekehitystä, joka ylläpitää ja vahvistaa tuotteiden myönteistä mielikuvaa. PK-tavarantoimittajan vahvuutena voi olla hyvä neuvottelu- ja toimitusvalmius. Tavarantoimittaja kuuntelee asiakkaidensa tarpeita ja odotuksia, sekä pyrkii reagoimaan nopeasti ja joustavasti asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin. Se voi ilmetä esimerkiksi erilaisten ja erikokoisten tavaraerien toimitusvalmiutena. Mahdollisuudet Pienellä ja keskisuurella tavarantoimittajalla on mahdollisuus erikoistua tietylle osaamisalueelle - tiettyihin tuotteisiin. Ne voivat olla tietylle alueelle tai tietylle kohderyhmälle tarkoitettuja, kuten esimerkiksi luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet. Tuotteiden vahvuutena voi olla myös niiden yksilöllisyys omaleimaisuus. Jos pk-tavarantoimittaja kehittää tuotteitaan loppuasiakkaiden toivomusten ja tarpeiden mukaisesti, se saattaa mahdollistaa tuotteiden kasvavan kysynnän ja entistä laajemman jakelun. Tätä voi tukea aktiivinen markkinointi, joka voi perustua esimerkiksi toimintaa ja tuotantoa esitteleviin kotisivuihin. Heikkoudet Pienen ja keskisuuren tavarantoimittajan tuotantokapasiteetti ja toiminta-alue voivat olla liian pieniä tuotteiden riittävän saatavuuden varmistamiseksi. Pk-tavarantoimittajan panostus tuotekehitykseen voi olla myös riittämätön. Se voi merkitä sitä, etteivät tuotteet ole kyllin omaleimaisia, eikä niiden laatu vastaa loppuasiakkaiden tarpeita. Tämä voi johtua siitä, ettei yrityksellä ole riittävästi tietoa potentiaalisten loppuasiakkaiden tarpeista ja odotuksista. 9

10 Pk-tavarantoimittajan heikkoutena voi olla myös passiivinen markkinointi ja tiedottaminen. Sen lisäksi tavarantoimittajan rasitteena saattaa olla toiminnan laajuuteen nähden liian suuret tuotantokustannukset. Se voi merkitä sitä, että yritys joutuu hinnoittelemaan tuotteensa liian kalliiksi. Ongelmana saattaa olla myös rahoituksen riittämättömyys ja puutteellinen riskinottokyky. Uhat Pienen ja keskisuuren tavarantoimittajan tuotantokapasiteetti voi olla kysyntään nähden liian alhainen. Tavarantoimittajalla on liian pienet tuotantoresurssit. Jos pk-tavarantoimittajan tieto ja osaaminen perustuvat liikaa yhden tai kahden henkilön osaamisen varaan, se voi olla heikkous, joka uhkaa pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä ja toiminnan jatkuvuutta. Käytännössä se saattaa ilmetä vajaina toimituserinä tai toimitusten laiminlyöntinä. Jos pk-tavarantoimittajan tuotteet eivät ole kyllin omaleimaisia, uhkana voivat olla suurten kotimaisten tai ulkomaisten tavarantoimittajien vastaavat tuotteet. Pk-tavarantoimittajan uhkana voi olla myös liian pienet resurssit tarvittavien tietojärjestelmien ylläpitämiseksi ja hyödyntämiseksi. Miksi erilaisuus voi olla kilpailuetu? Erilaisuus yksilöllisyys voi merkitä sitä, että tuote vastaa paikallista tai alueellista kysyntää makutottumuksia, tai tietyn ajankohdan tai tarpeen mukaista kysyntää. Erilaistamisen kustannukset eivät saa nousta kuitenkaan korkeammaksi kuin siitä saatava suhteellinen hintahyöty. Pk-tavarantoimittajan tuotteiden erilaisuus ei saa olla tuotteen laatuun nähden itsetarkoitus. Tukkukaupan ja loppuasiakkaiden on voitava luottaa tuotannon vastuullisuuteen tuotteiden laatuun ja säilyvyyteen. Mitkä ovat hinnoittelun lähtökohdat? Mitä erilaisempi yksilöllisempi tuote on, sitä enemmän se antaa suhteellista hinnoitteluvapautta tavarantoimittajalle. Hintaeron pitää olla kuitenkin kohtuullinen verrattuna tuotealueen yleiseen hintatasoon. Mitä tavanomaisempi tuote on, sitä suurempi merkitys on tuotteen kilpailukykyisellä hinnoittelulla. Hinnoittelutasosta kannattaa neuvotella tukkukaupan kanssa ennakkoon. Kysymykseen voi tulla myös loppuasiakkaiden näkemysten huomioonottaminen. Loppuasiakkaiden ostopäätöksiin vaikuttaa usein hankintabudjetit, näin etenkin ammattikeittiöiden hankintoihin. Hinnoittelussa on otettava huomioon riittävä katetuottovaatimus. Sen tulee kattaa tuotanto- ja jakelukustannukset sekä varmistaa riittävät toiminnan kehittämisresurssit. Jos tuote on erityisen kallis, tai sen säilyvyysaika on lyhyt, tukkukauppa ei pidä sitä mielellään varastossa. Käytännössä tuote toimitetaan usein tavarantoimittajalta tukkukaupan terminaalin kautta asiakkaalle. 10

11 Miksi tuotteen pitää olla turvallinen? Tuotteen turvallisuus on ehdoton edellytys sille, että tuote pääsee mukaan tukkukaupan valikoimiin ja jakeluun. Tuoteturvallisuus on myös loppukäyttäjälle keskeinen vaatimus. Tuotteiden turvallisuuden varmistava luotettavuus ja laatu edellyttävät sitä, että pk-tavarantoimittajalla on toimiva ja tehokas, viranomaisten hyväksymä omavalvonta. Siksi yrityksessä on oltava tuoteturvallisuudesta vastaava henkilö, joka tuntee lain edellyttämät turvallisuusvaatimukset ja varmistaa sen, että tuotanto on sen mukaista. Elintarvikelaki edellyttää myös kaikilta elintarvikkeita käsitteleviltä, kuljettavilta ja varastoivilta yrityksiltä toimivaa omavalvontaa. Siten varmistetaan osaltaan elintarvikkeiden moitteettomuus ja turvallisuus. Tuoteturvallisuuteen liittyvistä asioista saa lisää tietoja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (www.evira.fi) ja Kuluttajaviraston (www.kuluttajavirasto.fi) nettisivuilta. Tuotteiden tuotanto-, valmistus- ja pakkausprosessien on oltava hygieeniset. Se edellyttää sitä, että tuotantoon osallistuva henkilöstö tuntee hygieniavaatimukset ja toimii sen mukaisesti. Sen varmistamiseksi henkilöstöllä on oltava asianmukainen hygieniapassi tai hygieniaosaamistodistus. Miten tuote on pakattava? Tarkoituksenmukainen pakkaus on toimivan jakelun ehdoton edellytys. Pakkauksen on suojattava tuotetta kuljetus- ja jakeluvaurioilta. Pakkausten suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana pitää olla myös loppukäyttäjien, kuten ravintoloiden ja kahviloiden varastointitilat ja -olosuhteet. Tuote ei saa olla kuitenkaan ylipakattu ettei synny tarpeetonta pakkausjätettä. Pakkauksen pitää olla myös helposti purettava. Pakkauksen on oltava selkeästi tunnistettava tuotemerkki, joka helpottaa tuotteen käsittelyä jakelun eri vaiheissa. Pakkauksesta on ilmettävä tarvittavat tuotetiedot molemmilla kotimaisilla kielillä. Yrityksen kannalta on eduksi, jos pakkaus on myös visuaalisesti myyvän näköinen. Pakkauksessa pitää olla EAN-koodi, joka muodostuu tuotteen yksilöivästä numerosta ja numeroa vastaavasta koneellisesti luettavasta symbolista, viivakoodista. Asiasta voi saada lisätietoja GS 1 Finland Oy:n nettisivuilta. Pakkauksen väärät tiedot voivat vääristää tukkukaupan tuotetietoja ja vaikeuttaa siten loppuasiakkaiden asianmukaista palvelua. Pakkauksessa vaadittavista standarditiedoista saa tietoja tukkukaupalta, sekä Suomen Sinfostuotetietopankin (www.sinfos.fi), Päivittäistavarakauppa ry:n (www.pty.fi) ja Eviran (www.evira.fi) sivuilta. Mitä tehokas jakelu edellyttää? Tuotteiden sopimuksen mukaisen toimituksen varmistaminen on ehdoton edellytys toiminnan jatkuvuuden kannalta. Sovituista aikataulusta poikkeaminen lisää usein jakelukustannuksia ja aiheuttaa ylimääräistä työtä. Toimitusvarmuus takaa osaltaan loppuasiakkaan palvelun laatua ja varmistaa sen että tarjonta vastaa kysyntää. Toimitusajoista ja -määristä sovittaessa tavarantoimittajan on oltava realistinen, niin ettei se lupaa toimituskykyynsä nähden liikoja. 11

12 Jakelutien pituuteen vaikuttaa olennaisesti tuotteen kysynnän ja jakelun laajuus. Jos kysymyksessä on leimallisesti paikallinen tuote lähiruoka, on jakelutie yleensä suhteellisen lyhyt. Mitä suuremmalle asiakaskunnalla tuote on tarkoitettu, sitä pitempi jakelutie on. Tällöin kysymykseen tulee terminaali- tai noutotukkujakelu. Jakelun luotettavuus ja kustannustehokkuus edellyttää toimivaa yhteistyötä jakelun toteutuksesta vastaavan kuljetusyrityksen kanssa. Tarkoituksenmukaisesta jakelutiestä ja yhteistoimintakumppaneista voi saada asiantuntevia neuvoja tukkukaupalta. Tukkukaupan kanssa voi varmistaa myös kylmäketjun hallintaan liittyvistä asianmukaisista varastointi- ja jakeluratkaisuista. Miksi sähköinen tiedonsiirtovalmius on tarpeen? Sähköinen tiedonsiirto luo edellytykset pk-tavarantoimittajan ja tukkukaupan väliselle kustannustehokkaalle vuorovaikutukselle. Käytännössä sähköisesti tapahtuva tilausjärjestelmä on joustava ja nopea. Tilauksien tekeminen puhelimitse on usein hitaampaa ja mahdollistaa virheiden syntymisen. Sähköisen tiedonsiirron merkitys on kasvanut sen yleistymisen myötä. Jos tavarantoimittajalla ei ole siihen valmiuksia, se saattaa olla puute, joka estää yhteistyön tukkukaupan kanssa. Tavarantoimittaja voi saada tiedonsiirron kehittämisen suhteen asianmukaista tietoa tukkukaupalta. Millaista markkinointia tarvitaan? Vaikka tukkukauppa vastaa pääsääntöisesti välittämiensä tuotteiden tuoteinfosta markkinoinnista ja jakelusta loppuasiakkailleen, pk-tavarantoimittajan kannattaa vaikuttaa myönteisesti tuotteidensa tunnettavuuteen. Se saattaa lisätä merkittävästi potentiaalisten loppukäyttäjien kiinnostusta tuotteeseen ja vaikuttaa siten myönteisesti tuotteen kysyntään. Tuotteiden paikallinen ja alueellinen myönteinen tunnettavuus ja hyvä kysyntä voivat olla merkittävä kilpailuetu myös laajemmalle jakelulle. Tuotteiden myönteinen tunnettavuus voi olla merkittävä etu silloin, kun pk-tavarantoimittaja neuvottelee tukkukaupan kanssa toimitussopimuksesta. Tukkukauppa voi myös lisätä tuotteen tunnettavuutta esittelemällä se asiakkailleen suunnatussa julkaisussa. Asiakaspromootiolla voi olla myönteinen merkitys silloin, kun tukkukauppa järjestää asiakkailleen tilaisuuden, jossa esitellään tavarantoimittajia ja niiden tuotteita. Yhteinen kampanjointi voi tulla kysymykseen silloin, kun tukkukaupan asiakasyritys järjestää omille asiakkailleen tuote-esittelytilaisuuden. 12

13 Mitä asioita HoReCa-tukkukaupan asiakkaat arvostavat? Ravintola Casseli n Lahtelainen ruoka- ja seurusteluravintola Casseli tarjoaa asiakkailleen tuoreista ja puhtaista raaka-aineista tehtyä ruokaa. Raaka-aineensa se hankkii pääosin luotettaviksi osoittautuneilta tukkukaupoilta. Casseli sijaitsee Ankkurin alueella vanhassa Satamassa, puisen kongressi- ja konserttitalo Sibeliuksen naapurissa. Liki kymmenen vuotta toimineen ravintola Casselin asiakkaita ovat kaupunkilaisten lisäksi yritysten vieraat ja erilaiset seurueet. Ravintolapäällikkö Tiia-Mari Virtasen mukaan Casseli tarjoaa asiakkailleen ruokalajeja, joissa kohtaavat kansainvälinen keittiö ja suomalainen ruokakulttuuri. Ruoan tasoa kuvaa hänen mielestään se, että Casseli on hyväksytty Châine des Rotisseurs-ravintolaksi. Tarjoamme asiakkaillemme hyvää lounasruokaa päivällä. Lounasasiakkaitamme ovat kaupunkilaisten lisäksi yritysten työntekijät. Illalla tarjoamme laadukasta á la carte-ruokaa. Sen lisäksi räätälöimme tarjontaamme yritysvieraille ja ryhmille tarpeen mukaisesti, Virtanen kertoo. Virtanen korostaa ruoan laadun suhteen hyvien raaka-aineiden merkitystä. Pääosan tarvittavista raaka-aineista toimittaa HoReCa-alan tukkukauppa. Sen lisäksi Casseliin ostetaan raaka-aineita kolmelta pienemmältä toimittajalta. Hankintalähteisiin ja -määriin vaikuttavat eri vuodenaikojen mukana vaihtuvan ruokalistamme lisäksi raakaaineiden toimitusten nopeus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ostamme perusvalikoiman tukkukaupalta, joka on päätoimittajamme. Nopeammin reagoivat pienemmät toimittajat toimittavat meille tarvitsemamme raakaainetäydennykset. Toimitusvarmuus korostuu Ravintola Casseliin ostetaan jonkin verran raaka-aineita suoraan tuottajilta. Esimerkkituotteina Virtanen mainitsee sesonkituotteet, kuten erilaiset yrtit, kasvikset ja ravut. Vaikka asiakassuhteemme on vakiintunut monien pienempien tuottajien kanssa, pääosan raaka-aineistamme ostamme tukkureilta. Mitä vähemmän toimittajia on, sitä parempi. Emme halua hajauttaa hankintojamme liikaa. Kysymys on hinnan lisäksi toimitusvarmuudesta. Pidämme sitä erittäin tärkeänä kriteerinä ostopaikkaa valitessamme, Tiia-Mari Virtanen painottaa. Ravintola Casselin perusraaka-ainetuotteet tilataan sähköisesti. Tarvittavat täydennystuotteet tilataan sähköisesti tai puhelimella, riippuen siitä kuinka nopeasti tuotteita tarvitaan. Ravintolapäällikkö Virtasen mukaan Casselin keittiöväki tuntee raaka-aineiden toimittajat aika hyvin. Olemme tutustuneet käyttämiemme raaka-aineiden tuottajiin muun muassa ravintola-alan messuilla ja tukkukauppojen järjestämissä esittelytilaisuuksissa. Osa tuottajista on käynyt esittelemässä tuotteitaan myös paikanpäällä, mitä pidän hyvänä asiana. Tukkukaupat kertovat myös kiitettävästi tuotteistaan omissa mainos- ja tiedotuslehdissään. Raaka-aineiden hankinnan osalta olemme oppineet sen, että niiden saatavuuden varmistaminen kannattaa aina. Varsinkin silloin, kun raaka-aine ei kuulu normaaleihin tilausvalikoimiimme, Tiia-Mari Virtanen täydentää. 13

14 Café Esplanad n Helsinkiläinen Café Esplanad ostaa pääosan tuotteistaan alan tukkukaupalta. Toimitussuhteessa on tärkeintä tuotteiden saatavuuden varmistaminen. Helsinkiläisen Café Esplanadin juuret ovat yli 50 vuoden takaa. Gunvor Backman perusti ensimmäisen kahvilansa olympiavuonna Nykyisellä paikallaan Pohjoisesplanadilla kahvila on toiminut vuodesta Muutama vuosi sitten kahvila laajensi toimintaansa. Nyt tiloissa toimivat kahvilan lisäksi leipomo ja kellarin á la carte -ravintola ja viinibaari. Kahvilan avaintuoteryhmät ovat keittiöpäällikkö Markku Hannulan mukaan erilaiset kahvit, täytetyt sämpylät, leivonnaiset ja salaatit. Kahvila on erityisen tunnettu oman leipomon tuotteista. Kenelle Café Esplanad sitten myy tuotteitaan? Millainen on sen tärkein kohderyhmä? Siihen on tosi vaikea vastata. Asiakkaamme voi olla kuka tahansa kaduntallaaja - virkamies, turisti, ohikulkija, joka pistäytyy kahvilla. Asiakasrakenteen kirjavuus ei ole sellaisenaan ongelma kahvilan puolella. Asiakasmääriin vaikuttavat jossain määrin vuodenajat ja erilaiset tapahtumat kaupungilla, Hannula kertoo. Hankintojen keskittäminen kannattaa Café Esplanadiin ostetaan tuotteita pääasiassa yhdeltä tukkukaupalta Muutamat tuotteet, kuten jäätelö, pullomehu ja erikoiskahvi, ostetaan suoraan valmistajalta. Hannulan mukaan suhde tukkukauppaan on kehittynyt myönteisesti. Hankintojen edelleen keskittäminen on hänen mielestä todennäköistä. Pidän sitä tärkeänä ennen muuta toimitusvarmuuden kannalta. Meille on tärkeää, että saamme tarvitsemamme tuotteet tilausten mukaisesti ja sovittuna aikana. Keskittäminen vähentää myös toimistobyrokratiaa ja näkyy hankintahinnoissa. Hankintojen keskittäminen ei tarkoita Markku Hannulan mukaan kuitenkaan sitä, ettei Café Esplanadiin osteta myös muilta toimittajilta, jos niillä on tarjolla tuotteita, jotka sopivat valikoimiin. Jos joku tulee kertomaan kiinnostavista tuotteista, olemme valmiita kuuntelemaan. Etenkin silloin, jos tuote on myönteisellä tavalla erilainen. Muuten meillä ei ole tarvetta perehtyä valmistajiin. Meille riittää tieto, jonka saamme tukkukaupalta. Tärkeintä on, että saamme tuotteita joita tarvitsemme. Siihen voimme vaikuttaa yhteistyössä tukkukaupan kanssa. 14

15 Jyväskylän Hankintarengas n Jyväskylän kaupungin ruoka-aineista vastaavan Hankintarenkaan keskeisenä tavoitteena on varmistaa hankkimiensa tuotteiden laatu ja saatavuus. Jyväskylän kaupungin Hankintarengas hankkii ruoka-aineita muun muassa kouluille, ammattioppilaitoksille, palvelutaloille ja lasten päiväkodeille. Ne valmistavat päivittäin noin ruoka-annosta. Vuodenvaihteen jälkeen Hankintarenkaan asiakasmäärä kasvaa edelleen, kun Jyväskylän maalaiskunta ja kaupunki yhdistyvät. Hankintasuunnittelija Merja Syvänoron mukaan Hankintarengas ostaa kuivat elintarvikkeet, säilykkeet sekä hedelmä- ja kasvistuotteet tukkukapalta. Tuoretuotteet, kuten liha- ja maitotaloustuotteet, Hankintarengas ostaa suoraan tuottajilta, lihataloilta ja meijereiltä. Nykyinen sopimuskausi tukkukaupan kanssa on kestänyt Syvänoron mukaan poikkeuksellisesti kuusi vuotta. Pitkää sopimuskautta on puoltanut Syvänoron mukaan jatkuvuuden mukanaan tuoma pelisääntöjen tuttuus. Uusien toimintatapojen opetteleminen on aika raskasta ja aikaa vievää. Vakiintuneessa suhteessa asiat hoituvat enemmän rutiinilla, kun tunnemme toistemme toimintatavat. Pitkäaikaisempi hankintasuhde antaa myös paremmat mahdollisuudet tuotteiden kehittämiseen ja sopimustuotteita vastaavien rinnakkaistuotteiden ostojen hallintaan. Syvänoro muistuttaa kuitenkin siitä, että hankintalaki edellyttää tavarantoimittajien kilpailuttamista. Se prosessi on edessä ensi vuonna. Tavoitteenamme on tietysti hintaedun saavuttaminen. Tukkukaupan ja muiden tavarantoimittajien kilpailuttamisen lähtökohtana on aikaisempi tuotekohtainen ostohistoria. Tavoitteena on antaa tuleville tavarantoimittajille mahdollisimman realistinen kuva tuotetarpeistamme, niin että ne osaavat arvioida oman toimituskapasiteettinsa oikein. Tuotteiden toimitusvarmuus ja laatu ovat meille ensiarvoisen tärkeitä valintakriteerejä, Syvänoro painottaa. Uudet innovaatiot kiinnostavat Toimitusvarmuus tarkoittaa Syvänoron mukaan sitä, että sopimuksessa mainittujen tuotteiden saatavuus on varmistettava koko sopimuskaudelle. Jos se ei jostakin syystä onnistu, neuvotellaan tavarantoimittajan kanssa vastaavien tuotteiden toimituksista aikaisemmin sovituilla hinnoilla. Sopimusseuranta on jatkuvaa laadun ja määrien suhteen. Mahdollisista poikkeamista reklamoidaan asianmukaisesti. Syvänoro pitää tukkukaupan tavarantoimittajien - ruoka-aineiden tuottajien tuntemista hyvänä ja tarpeellisena asiana. Se on sitä ainakin avaintuottajien osalta. Siten saamme ensikäden tietoa tuotteista, tuotanto-olosuhteista ja tuotekehityksestä. Näin varmistamme osaltamme myös tuoteturvallisuuden ja saatavuuden sekä sen, että tuotteet vastaavat tarpeitamme. Merja Syvänoron mukaan Hankintarenkaassa suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti siihen, että ruokaaineiden tuottajat ovat aktiivisia ja haluavat esitellä tuotteitaan loppuasiakkaalle. Uusi tieto on aina tarpeen, etenkin silloin, jos kysymyksessä on merkittävä innovaatio. Valitettavasti tällaisiin esittelyihin on liian vähän aikaa arjessa. Mutta alan messut ovat hyviä tilaisuuksia saada vinkkejä kiinnostavista tuotteista. Kun sellaisia löytyy, voimme neuvotella tukkukaupan kanssa tuotteiden ottamisesta mukaan valikoimiin. 15

16 Millaisia kokemuksia pienillä ja keskisuurilla tavarantoimittajilla on yhteistyöstä HoReCa-tukkukaupan kanssa? Vehmaan Maut Oy n Yhteistyö HoReCa-alan tukkukauppojen kanssa on merkinnyt Vehmaan Maut Oy:lle tuotannon ja liikevaihdon kasvua. Yhteistyö on painottanut myös toimitusvarmuuden ja luotettavuuden merkitystä. Vääksyssä sijaitseva Vehmaan Maut Oy aloitti toimintansa vuonna Aluksi yrityksessä valmistettiin tuotteita, joita käytettiin laiva- ja lentoyhtiöiden ruokatarjonnassa. Saatujen kokemusten ja tuotekehittelyn myötä yhtiön toimintaa ja tuotantokapasiteettia laajennettiin myyntipäällikkö Markku Liljan mukaan ravintola- ja hotellisektorille. Halusimme jalansijaa etenkin pääkaupunkiseudun markkinoille. Otimme siksi yhteyttä merkittäviin HoReCatukkukauppoihin. Ne suhtautuivat myönteisesti aloitteeseemme. Tuotteitamme pidettiin tukkukauppojen asiakkaille sopivina. Uskottavuuttamme lisäsi sopivien tuotteiden lisäksi se, että meillä on keittiömestareina vankka ravintola-alan asiantuntemus. Tuotteita Hangosta Utsjoelle Lilja painottaa, että yhtiön tavoitteena on ollut alusta alkaen riittävän tuotantokapasiteetin ja toimitusvarmuuden varmistaminen. Se oli myös tukkukauppojen ehto liikesuhteen aloittamiselle. Meillä on oma kalanjalostamo, leipomo ja lihankäsittelylaitos. Näin pyrimme osaltamme varmistamaan valmistamiemme ruoka-annosten raaka-aineen saatavuuden ja laadun. Vehmaan Maut toimittaa tukkukauppojen kautta valmisruokia, joita tarjotaan hotellien ja ravintoloiden lounaspöydissä. Toimitukset edellyttävät kylmäjakelua. Toimitamme tuotteemme tukkukauppojen alueterminaaleihin edelleen jakelua varten. Nykyisin jakelualueena on koko maa Hangosta Utsjoelle. Omassa yöaikaan tapahtuvassa terminaalijakelussamme olemme käyttäneet kuljetusyhtiön kylmäkuljetuspalveluja, Lilja kertoo. Asiakassuhteen aloittaminen HoReCa-tukkukaupan kanssa on merkinnyt Vehmaan Maulle huomattavaa tuotantokapasiteetin ja liikevaihdon kasvua. Liikevaihto jonka saimme aikaisemmin kuukaudessa, tehdään nyt päivässä. Ja entinen vuosiliikevaihto syntyy nykyisin kuukaudessa, Lilja havainnollistaa kasvua. 16

17 Yhteistyö tukkukauppojen kanssa on merkinnyt Liljan mukaan sitä, Vehmaan Maut Oy:n tuotteita toimitetaan yksinomaan ravintoloille ja kahviloille. Kokemuksemme mukaan yhteistyö alan tukkukauppojen kanssa on ainoa järkevä tapa toimia ja varmistaa tuotteidemme menekki, ainakin silloin, jos haluaa olla valtakunnallinen toimija. Toimitusvarmuus ja luotettavuus ykkösasioita Vehmaan Maut Oy:n tilaus- ja laskutusjärjestelmät ovat sähköiset ja yhteensopivat HoReCa-tukkukauppojen kanssa. Järjestelmät ovat osoittautuneet Liljan mukaan toimiviksi ja kustannustehokkaiksi. Yhtiöllä ei ole suoramarkkinointia. Sen sijaan Vehmaan Maut on osallistunut HoReCa-tukkukauppojen järjestämiin asiakastilaisuuksiin ja esitellyt sesonki- ja uutuustuotteitaan tukkukauppojen asiakaslehdissä. HoReCa-alan messut ovat myös tärkeitä. Niissä tapaa loppuasiakkaiden edustajia alan ammattilaisia. He voivat tutustua tuotteisiimme ja antaa tarpeellista palautetta. Keittiömestariyhdistys on myös tärkeä yhteistyökumppanimme. Itse pyrin tapaamaan loppuasiakkaitamme edustajia työmatkoillani aina, kun se on mahdollista, Markku Lilja kertoo. Käytäntö on opettanut hänen mukaansa sen, että toimitusvarmuus ja luotettavuus ovat ykkösasioita yhteistyössä tukkukauppojen kanssa. Sen lisäksi on tärkeää jatkuva tuotekehitys ja yhteydenpito tukkukauppaan. HoReCa-alan loppuasiakkaitten muuttuvien tarpeiden tunteminen on meille yhteisesti tärkeä asia, Lilja muistuttaa. 17

18 JEPO Jepuan Peruna Oy, Jeppo Potatis Ab n JEPO kehittää tuotteitaan yhteistyössä tukkukauppojen ja loppuasiakkaiden kanssa. Tavoitteena ovat tuotteet joita on helppo myydä. Paikalliset perunanviljelijät ja perunanviljelystä kiinnostuneet tahot perustivat vuonna 1976 Jepualle yrityksen perunavaraston ja -pakkaamon rakentamista varten. Näin syntyi JEPO, joka tuottaa tänä päivänä Jepuan Valmisesikeitettyjä tyhjiöpakattuja perunatuotteita muun muassa keskuskeittiöiden ja ravintoloiden käyttöön. Toimitusjohtaja Alf-Håkan Romarin mukaan yhtiön valikoimiin kuuluu nykyisin kahdeksan esikeitettyä tuotetta. Ne ovat uuniperuna, muusiperuna, annosperuna, pariisinperuna, viipaleperuna, suikaleperuna, kuutioperuna ja palaperuna. Romarin mukaan JEPO:n tavoitteena oli alusta alkaen myydä tuotteitaan yksinomaan tukkukaupan kautta. Näin tuotteille saatiin mahdollisimman laaja asiakaskuntakunta. Samalla se mahdollisti vuosien mittaan tuotannon määrätietoisen kasvattamisen. Nykyisin tuotteiden jakelu kattaa koko maan. Tarvittavan raaka-aineen tuottamisesta vastaavat sopimusviljelijämme. Siinä suhteessa kehitys on ollut sen suuntainen, että tuottajien määrä vähenee, mutta perunanviljelyyn käytettävä peltopinta-ala kasvaa. Olemme ainakin toistaiseksi saaneet perunaa riittävästi tuotantoamme varten. Valikoimissa olevat tuotteet ovat Romarin mukaan jalostuneet oman tuotekehityksen sekä tukkukaupalta ja loppuasiakkailta saadun palautteen perusteella. Olemme jatkuvassa kanssakäymisessä tukkukauppojen ja niiden asiakkaiden kanssa. Näin olemme varmistaneet sen, että valikoimiimme kuuluu tuotteita, jotka sopivat asiakkaidemme tarpeisiin, ja joita on siksi helppo myydä. Hyvä tuote on paras suositus. Luvatusta pidetään kiinni JEPO on Alf-Håkan Romarin mukaan myös aktiivisesti mukana erilaisissa tukkukaupan järjestämissä kampanjoissa ja asiakastilaisuuksissa. Käymme myös mahdollisuuksiemme mukaan tapaamassa myös loppuasiakkaita, joita ovat esimerkiksi koulujen keittiöt ja ravintolat. Näin saamme välitöntä palautetta tuotteistamme. Se auttaa osaltaan meitä kehittämään edelleen tuotteitamme. JEPO:lla on myös omaa markkinointia, johon kuuluvat muun muassa lehti-ilmoittelu ja asiakaskirjeiden jakelu. Tässä suhteessa tilanne riippuu ajankohdasta. Esimerkiksi koulujen alku on meille tärkeä asia, koska koulukeittiöt ovat meille tärkeitä asiakkaita, Romar kertoo. JEPO:n tuotteiden kuljetukset tukkukaupalle ovat ulkoistettu kuljetusliikkeelle. Yhtiöllä ei ole suoria toimituksia loppuasiakkaille. Tilaukset tehdään Romarin mukaan pääsääntöisesti sähköisesti. Meillä on myös asiakkaita jotka tekevät tilauksensa puhelimella sen jälkeen, kun ovat käyneet tarkistamassa varastotilanteensa. Sekin käy meille. Mikä on sitten olennaisin oppi yhteistoiminnasta tukkukaupan kanssa? Toimitusvarmuus ja luottamus. Se mitä on luvattu, siitä pidetään kiinni, Romar painottaa. 18

19 Puljonki Oy n Pienestä suureksi kasvaneen Puljonki Oy:n menestys perustuu jatkuvaan tuotekehitykseen. Tuotekehityksen lähtökohtana on loppuasiakkaiden tarpeiden tunteminen ja sen mukaisten tuotteiden valmistaminen. Kaksi helsinkiläistä keittiömestaria perusti vuonna 1991 Pohjois-Karjalaan Juukaan Puljonki Oy:n, jossa valmistetaan perinteisiä liemipohjia, keittoja ja kastikkeita. Toisen keittiömestarin, toimitusjohtaja Kai Iiskolan, mukaan yrityksen alkutaival oli vaikea. Aloitimme kutakuinkin nollasta. Tunsimme ravintoloiden tarpeet ja tiesimme mitä meidän pitää valmistaa. Yritimme myydä tuotteitamme ensin tukkukauppojen kautta. Se ei onnistunut, koska niiden asiakkaat eivät tunteneet tuotteitamme. Niille ei ollut vielä kysyntää, Iiskola huomauttaa. Tilanne edellytti Iiskolan mukaan uutta strategiaa. Puljongin tuotteita alettiin myydä suoraan loppukäyttäjille ammattikeittiöille. Kahden kolmen vuoden ajan kiersimme ravintoloissa esittelemässä ja maistattamassa tuotteitamme. Samalla perehdyimme asiakkaidemme tarpeisiin. Näin saimme vähitellen lisää asiakkaita ja pystyimme kasvattamaan tuotantoamme. Tukkukaupat tulivat uudelleen mukaan kuvioihin siinä vaiheessa, kun valtakunnallisesti toimivat ravintolaketjut kiinnostuivat Puljongin tuotteista. Ravintolaketjut eivät halunneet itse järjestää jakelulogistiikkaansa. Ne antoivat sen tehtävän tukkukaupoille, jotka suhtautuivat nyt tuotteisiimme selvästi aikaisempaa kiinnostuneemmin, Iiskola kertoo. Menestys ei ole tullut ilmaiseksi Tukkukauppajakelu ei ole Iiskolan mukaan vähentänyt yhteydenpidon tarvetta loppuasiakkaisiin. Kiinteä yhteydenpito on edelleen tärkeä osa tuotekehitystyötä. Myyntimiehemme ravaa jatkuvasti tapaamassa loppuasiakkaitamme. Näin saamme palautetta tuotteistamme ja tietoa asiakkaiden tarpeista. Tuotekehitys ei ole itsetarkoitus. Me teemme tuotteita, joita loppuasiakkaat tarvitsevat. Meillä on siten tukkukaupoilla asiakkaat valmiina ja sellaisia tuotteita, joita asiakkaat osaavat kysyä, Iiskola painottaa. Tukkukauppajakelun lisäksi Puljongilla on Iiskolan mukaan jonkin verran suoraa jakelua loppuasiakkaille. Näin esimerkiksi silloin, kun kysymyksessä on uusi tuote, jolla ei ole vielä riittävää kysyntää tukkukauppajakelua silmälläpitäen. Tuotekehitys ja tuotannon laajentaminen ovat lisänneet Kai Iiskolan mukaan investointitarvetta koneisiin ja laitteisiin. Sitä myöten Puljonki on kasvanut niin, että se on tänä päivänä alansa johtava tuotantolaitos Euroopassa. Yritys toimittaa tuotteitaan Suomen lisäksi muihin pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Venäjälle. Menestys ei ole tullut ilmaiseksi. Alan kilpailu on kovaa. Siksi pidämme erittäin tärkeänä sitä, että loppuasiakkaamme ovat tyytyväisiä tuotteisiimme ja voivat luottaa siihen, että ne saavat tuotteensa tilaustensa mukaisesti. Luotettavuusvaatimus on ehdoton edellytys bisneksen onnistumisen kannalta. Iiskola muistuttaa, että tuotteiden korkea laatu ja tuoteturvallisuus ovat osa luotettavuutta. Sitä korostaa hänen mukaansa myös lainsäädäntö. Lisätietoa aiheesta voi saada tavarantoimittajille ja kaupalle tarkoitetusta oppaasta Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat kaupan yhteistyökumppaneina, 19

20 Suurkeittiöiden lukumäärät ja annosmäärät toimialoittain vuosina , ml jakelukeittiöt Lukumäärä % muutos Annosmäärä vuodessa milj % muutos / /06 Ravintolat, kahvilat, baarit, hotellit ym , ,6 anniskeluravintolat , ,5 majoitusliikkeet yms , ,4 hotellit ja motellit , ,9 huoltoasemakahvilat ja -ravintolat , ,4 kahvilat muun toiminnan yhteydessä , ,9 hampurilais-, kebabpaikat, pizzeriat , ,1 muut kahvilat , ,7 pito- ja ateriapalvelut , ,2 Henkilöstöravintolat , ,9 yritysten omat , ,8 ulkopuolisten hoitamat , ,0 Julkiset keittiöt , ,9 sairaalat , ,8 vanhain- ja lastenkodit , ,5 lasten päiväkodit , ,6 peruskoulut ja lukiot , ,4 ammatilliset oppilaitokset , ,3 muut suurkeittiöt , ,6 Yhteensä , ,9 20

21 Tilastotietoja hotelli- ja ravintola-alalta Toimipaikkojen lukumäärä 2007 Muutos (%) 07/06 Anniskeluravintolat (A ja B) ,7 Keskiolutravintolat ja -kahvilat (C) ,7 Muut kahvilat ,2 Henkilöstöravintolat ,0 Hotellit 775 0,6 Muut rekisteröidyt majoitusliikkeet 460-1,1 Kokonaismyynti toimialoittain 2007 Mrd euro Muutos-% A- ja B-ravintolat (sis. hot.ravintolat) 3,22 5,7 Majoitus 0,87 8,9 C-ravintolat 0,52 1,4 Kahvilat, pikaruokaravintolat 0,59 6,0 Henkilöstöravintolat, ateriapalvelu ym. 1,01 4,3 Yhteensä 6,21 5,6 Tasokorjauksen vuoksi myyntiluvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien lukujen kanssa Hintojen muutokset (% ed. vuodesta) A- ja B-ravintolat -0,1 1,1 1,7 2,1 Majoitus -0,8 2,7 2,8 3,8 C-ravintolat, kahvilat, pikaruokap. 1,4 2,0 2,0 2,1 Henkilöstöravintolat 2,5 3,1 2,3 2,4 Kuluttajahintaindeksi 0,2 0,9 1,6 2,5 A- ja B-ravintoloiden myynti tuoteryhmittäin (%) Mallasjuomat 22,4 21,1 19,8 18,5 Muut alkoholijuomat 24,9 25,3 26,1 26,2 Ruoka + kahvi 43,8 44,6 45,2 46,7 Muu myynti 8,9 9,0 8,9 8,6 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 Yhteensä (Mrd euro) 2,71 2,86 3,03 3,22 Muutos 0,4 4,9 5,9 5,7 Myynnin volyymi (muutos) 0,5 3,8 4,1 3,5 Lähde: MARA 21

22 Hyödyllisiä www-osoitteita Ruoka-Suomi teemaryhmä Ruoka-Suomi teemaryhmän yrityshaku Elintarvikekehitys Työvoima- ja elinkeinokeskus Maaseutuvirasto Maaseutuverkosto Maa- ja metsätalousministeriö Finfood Suomen Ruokatieto ry MMM Laatuketju Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto ry Savon ammatti- ja aikuisopisto Ecocentria Osaamiskeskus Elintarvike- ja ympäristöalan kehittämisyhtiö Agropolis Pyhäjärvi-instituutti elintarviketalouden sekä vesiensuojelun ja kunnostuksen koulutuskeskus Turun yliopisto Lounafood Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Satafood Kehittämisyhdistys ry Ekoneum Elintarvikeosaamiskeskus Elintarvikealan palvelu- ja kehittämiskeskus Viikki Food Centre Finpro yritysten kansainvälistymistä tukeva yhdistys Finnvera rahoitus- ja vientitakuupalvelut YritysSuomi Työ ja elinkeinoministeriön yrityspalvelu Lihakeskusliitto ry (LKL) yksityisen liha-alan talous- ja elinkeinopoliittinen edunvalvoja Kuluttajavirasto 22

23 Päivittäistavarakauppa ry Eteläranta HELSINKI Puh. (09) Fax (09) Sähköposti: Kuvat: Meira Nova Oy (Jouni Nurmen kuva), MaRa ja Vehmaan Maut Ulkoasu: gra & grappo

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy Agenda Paikalliset tavarantoimittajat Ruokakesko ja suomalaisuus Paikallisten tavarantoimittajat

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013 Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013 19.9.2013 KO 1 Esityksen agenda YTL ja sen rooli logistiikassa Tietoa joukkoruokailusta Hävikit elintarvikeketjussa Miten pienentää

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot TUOTEKORTTI Tuotenimi Tuotekoodi Tuotteen paino Postitoimipaikka Myyntiyksikkö Myyntierän 1 koko Myyntierän 2 koko Pankkitiedot Tuotteen mitat (k * l * s) mm Yhteyshenkilö Myyntierän 1 mitat (k * l * s)

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Tarjoamme sähköisen asioinnin palveluja, joiden avulla erilaiset yritykset ja niiden tietojärjestelmät voivat asioida keskenään sähköisesti. Tavoitteena

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kaupan ja verkkokaupan toimiva logistiikka

Kaupan ja verkkokaupan toimiva logistiikka Kaupan ja verkkokaupan toimiva logistiikka S-ryhmän vähittäiskaupan logistiikka Inex Partners Oy 26.5.2015 INEX PARTNERS OY JOUNI JAAKOLA 1 Inex Partners Oy SOK:n tytäryhtiö Tehtävänä tuottaa S-ryhmälle

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 1 TAVOITTEET HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kun suoritat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, sinä: - osaat palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita - osaat tehdä

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Packaging solutions close to you

Packaging solutions close to you Packaging solutions close to you SISÄLLYS TIETOA STENQVISTISTÄ sivu 04 LAATU sivu 06 YMPÄRISTÖ sivu 08 TUOTANTO sivu 10 TUOTTEET VÄHITTÄISKAUPALLE sivu 12 TUOTTEET TEOLLISUUDELLE sivu 13 MITÄ STENQVIST

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Palmia Toiminta- ja hallintomallien järjestäminen. Lyhyt kuvaus henkilöstöravintola- ja ateriapalvelumarkkinasta 9.5.2014

Palmia Toiminta- ja hallintomallien järjestäminen. Lyhyt kuvaus henkilöstöravintola- ja ateriapalvelumarkkinasta 9.5.2014 Palmia Toiminta- ja hallintomallien järjestäminen Lyhyt kuvaus henkilöstöravintola- ja ateriapalvelumarkkinasta 9.5.2014 Kaikki alan suurimmat yritykset toimivat myös pkseudulla Suurten toimijoiden palvelutarjooma

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Varsinaista voimaa VARRUn päätösseminaari Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Turku 18.11.2014 Heikki Aro Tekes Copyright Tekes Biotalous? Kannattaa kysyä suomalaiselta Elintarvikkeet

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan!

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Asiakastaan arvostava ELINTARVIKETUKKU Elintarviketukku Rikainen Oy on tamperelainen täyden palvelun tukkuliike. Tarjoamme alueen asiakkaille, kuten lounaspaikoille,

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

SUOMALAINEN PAKKAUSALAN AMMATTILAINEN

SUOMALAINEN PAKKAUSALAN AMMATTILAINEN SUOMALAINEN PAKKAUSALAN AMMATTILAINEN SISÄLLYS 1 Metalpak Oy:n esittely 3 Teknokemian kartioastiat 4 Elintarvikepakkaukset 5 Erikoispakkaukset 6 Kannet 7 Painokansiastiat 8 Kannen suljentalaitteet SUOMALAINEN

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013

1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013 1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on alan edunvalvoja elinkeino-

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

RAVINTOLA- JÄRJESTELMÄT

RAVINTOLA- JÄRJESTELMÄT RAVINTOLA- JÄRJESTELMÄT KESKUS 041 5260 901 laskutus@finnpos.fi SERVICE DESK ravintolat 041 5260 909 tuki@finnpos.fi www.finnpos.fi Finnpos Systems Oy Lentokentänkatu 3, FI-33900 TAMPERE Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot