PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS"

Transkriptio

1 PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee korttelia 135 ja maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 135. KAAVASELOSTUS, Kaava-alueen sijainti ja voimassa oleva asemakaavatilanne. Kaavoituksen vireilletulo: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Pohjavesialuekartta Isokangas-Syrjänharju Liite 3 Pälkäneen Aapiskukon alueen luontoselvitys 2011 Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio Liite 5 Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja kaavan laatijan vastineet niihin Liite 6 Asemakaavan seurantalomake Liite 7 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Pälkäneen Aapiskukon alueen rakennusinventointi, Anna Lyyra-Seppänen 2012 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03) , gsm

2 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa Kaavaluonnos oli nähtävänä välisenä aikana Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen Suunnittelualueen laajuus Suunnittelualueen laajuus on noin 3,5 ha Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 3500 kem² Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 2

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä ja rakennettu ympäristö Pälkäneen Aapiskukko. Tervapirtti näkyy vasemmalla osittain mainostelineen takana. Kuva: GoogleMaps Asemakaavan muutosalueella sijaitsee liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalveluita tarjoava Pälkäneen Aapiskukko. Alueella sijaitsevat myös erilliset autopesularakennus ja myymälärakennus. Korttelin toteutunut rakennusoikeus on yhteensä 2261 kerrosalaneliömetriä. Kulttuuriympäristö ja maisema Aapiskukon pihan eteläosassa oleva myymälärakennus on ns. Tervapirtti, joka on entinen suojeluskunnan ampumamaja. Rakennus on sijainnut ennen nykyisen Aapiskukon paikalla ja ampumarata siitä pohjoiseen. Tervapirtin on suunnitellut professori Carolus Lindberg ja se valmistui Myöhemmin rakennus muokattiin ravintolaksi ja viereen rakennettiin majoitustiloja. Tervapirtti on tarkoitus siirtää uuden polttoaineen jakelun mittarikentän tieltä pois. Rakennuksesta on laadittu kaavan valmisteluvaiheessa rakennusinventointi, jossa sen kulttuurihistorialliset arvot on selvitetty. Aapiskukkoa vastapäätä Tampere-Lahti-valtatien itäpuolella ja suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määritetty alue (Pälkäneen pitäjänkeskus) ja aivan Aapiskukkoa vastapäätä valtatien toisella puolella Pälkäneen rauniokirkko. Aapiskukko sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere-Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. Yhdyskuntatekniikka ja liikenne Alueella on vesi- ja viemärilinja. Aapiskukolle on oma liittymä Tampere-Lahti valtatieltä ja valtatien rinnalla kulkee rinnakkaistie kuntakeskuksesta Aapiskukolle. Työpaikat ja asunnot Aapiskukon matkapalvelukeskuksessa on työpaikkoja vuodenajasta riippuen ja 32 hotellihuonetta. Virkistysalueet Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Syrjänharjun alue, joka on merkittävä ulkoilualue. Aapiskukko palvelee myös ulkoilualueen käyttäjiä. 3

4 Maaperä ja pohjavesi Pohjoisosa kaavamuutosalueesta kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään I-luokan pohjavesialueeseen. Pälkäneen alueen merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Isokangas - Syrjänharjun alueella, missä harjujakso muodostuu laajoista hiekkakankaista ja selkeistä harjuselänteistä, joiden aines on paikoin karkeaa. Kinnalan vedenottamolle on matkaa noin 350m. Luonnonympäristö Syrjänharju-Isokangas on osa Tampereen saumamuodostumaa. Harjujono ulottuu Ylöjärven, Tampereen, Kangasalan ja Pälkäneen alueille. Syrjänharju-Isokangas on määritetty Pirkanmaan liiton tekemässä julkaisussa Pirkanman arvokkaat harjualueet maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi ja luonnehdittu seuraavasti: Taajaman ja maaseudun kulttuurimaisemiin, osaksi vesimaisemaan ja liikenneväylien maisema-alueeseen liittyvä, ympäristöstään selvästi erottuva - hallitseva, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä - erittäin merkittävä, biologisesti ja monikäytön kannalta merkittävä harjualue. Tampereen saumamuodostoon kuuluva harju Pälkäneen kk:n luoteispuolella. Harju kohoaa ympäristöstään noin 50 m, kaakkoispäässään se on kapea, jyrkkärinteinen ja luoteispäässään se leviää laajaksi Isokankaan deltaksi. Harjun keskellä on peräkkäin lukuisia suppia, joista syvimmät ovat m. Huomattava osa Syrjänharjusta on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Syrjänharjulla on vesi/näkötorni. Harjun poikki on rakennettu maantie, jonka varressa on matala metsittynyt sorakuoppa ja Taustin asuntoalue ja Kankaanmaan teollisuusalue. Luoteisimmassa supassa on ampumarata. Keskiosassa harjua on muinaisrantaa. Kasvillisuus on valorinteellä melko laajalti kuivahkoa puolilehtoa, kuivemmilla kohdilla puolukkatyyppiä, harjun laella ja laajemmalla lakitasanteella varsin runsaasti harjulehtoa (VRT), koillisrinteellä lihavaa puolukkatyyppiä, paikoin lähes puolilehtoa. Puusto on osaksi varsinkin lakitasanteella melko tiheää, kuusivaltaista sekametsää, puustossa myös mäntyä, pihlajaa ja koivua. Koillisrinteellä on harvennettua, vanhaa männikköä. Pensaskerroksessa on varsinkin valorinteen yläosassa komeita pähkinäpensaikkoja, lisäksi metsäruusua ja katajaa, laella myös paatsamaa. Kasvistoon kuuluvat harjulajeista mm. tunturikurjenherne, metsänätkelmä, keltamaite, häränsilmä, nuokkukohokki ja lisäksi mm. kevätlinnunherne, sormisara, mäkitervakko, metsäapila, kalliokielo varsin laajoina kasvustoina, lehtokuusama ja mahdollisesti lehtoneidonvaippa. Syrjänharju edustaa merkittävää kaunista maisemakuvaa ja sillä on luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Lisäksi se on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Arvoluokka 3, Mal-luokka 1-3, kulutuskestävyys 2-3, toimenpideluokka 2-3. Hoidetaan osaksi luonnonsuojelualueena lievin määräyksin, pääosin maisemansuojelualueena tiukahkoin määräyksin. Suunnittelualue sijoittuu Syrjänharjun koillisrinteelle ja rinteen juurelle, maakunnallisesti arvokkaan harjualueen rajalle. Suunnittelualue on määritetty kokonaisuuden kannalta arvokkaaksi harjunosaksi. Kaavan valmisteluvaiheessa kaavamuutosalueesta on laadittu luontoselvitys, jonka perusteella on arvioitu tarvetta luonnonympäristöä koskevien kaavamääräysten osoittamiseksi kaavassa. 4

5 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa Siinä korttelin 135 pohjoisosa on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola-, huoltoasemarakennuksia ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellitoiminnan hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusoikeutta on 3300 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennuksen kellarikerroksesta saa käyttää rakentamiseen puolet ensimmäisen kerroksen pinta-alasta. Korttelin eteläosa on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL). Rakennusoikeutta on 200 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Korttelin 135 länsiosaan on ohjeellisena osoitettu ulkoilureitti. Koko aluetta koskee määräys, jonka mukaan rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden ehdollinen muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Julkisivulinjan yhtenäinen pituus saa olla enintään 20 metriä. Kattokaltevuuden tulee olla yhtenäinen korttelissa. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä Siinä suunnittelualue on osoitettu kuuluvaksi taajamatoimintojen alueeseen (ruskea väri) ja maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (turkoosi vaakaraidoitus). Alueen pohjoisosa on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen ja teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. 5

6 Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa Huoltoasemaa koskeva lainsäädäntö Nestemäisten polttoaineiden jakelua ja varastointia säätelevät seuraavat lait ja säädökset: Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL). Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA). Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 444/2010. Valtioneuvoston asetus bensiinihöyryjen talteenotosta jakeluasemilla 1085/2011. Jätelaki 1072/1993 (JL): 6-8, 15, 51 ja 52. Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996). Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VNp 468/1996). Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNa 444/2010) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMa 1129/2001). KTM:n päätös 415/1998 ja standardi SFS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Kiinteistöosakeyhtiö Pälkäneen tervamajan omistaja Mirja Merikari. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina hankkeessa on pidetty seuraavia: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja ympäristölautakunta Tampereen aluepelastuslaitos Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa

7 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on asetettu nähtäville väliseksi ajaksi ja lähetetty viranomaisille sekä pyydetty heiltä lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta on ollut mahdollista antaa nähtävilläoloaikana palautetta. Viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisilta saatujen lausuntojen perusteella kaavaluonnosta tarkistettiin. Maanomistajan kanssa neuvoteltiin ja päätettiin luopua kaavamuutoksen ulottamisesta etelään MU-alueelle tässä vaiheessa. Kaavaehdotus laadittiin syyskuussa Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Mikäli muistuttaja haluaa perustellun kunnan kannanoton muistutukseensa, tulee pyyntö tehdä ehdotuksen nähtävänä olon aikana. Samoin osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Palautteen merkitys harkitaan, kirjoitetaan vastineet, järjestetään viranomaisneuvottelu ja tehdään vähäisiä tarkistuksia kaavaehdotukseen tai asetetaan kaavaehdotus uudelleen nähtäville. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, joka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän- Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen. 7

8 Nykyisellä polttoaineen jakelun mittarikentällä ei ole ympäristölupaa. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Kortteli 135 on kaavassa jaettu käyttötarkoitukseltaan kahteen erilaiseen alueeseen. Pohjoisempana on liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (KL-1). Korttelialueella sijaitsevat nykyisen Aapiskukon liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalvelut. Suurin sallittu kerrosluku on ½ I. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta on osoitettu 3500 kerrosalaneliömetriä. Kerrosalasta 200 kem² on siirretty voimassa olevan kaavan KLkorttelialueelta KL-1-korttelialueelle. Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola- ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellin henkilökuntaa varten. Rakennusalan raja on määritetty 5 metriä Tervapirtintien puoleisesta korttelin reunasta ja 20 metriä korttelin pohjois- ja länsireunasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. KL-1 -korttelialue sijaitsee kokonaisuudessaan I-luokan pohjavesialueella. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia rakennuksia ja toimintoja, jotka voivat heikentää pohjaveden laatua tai määrää. Alueella ei saa varastoida palavia nesteitä tai muita pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttavia kemikaaleja. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilla puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. KL-1 korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu huoltoaseman korttelialue (LH). Aluetta toteutettaessa tulee huomioida alueen sijainti pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Alueen pohjoisosaan on varattu alue sähköjohtoa varten. Alueen kaakkoiskulmaan on osoitettu tiealueen osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 8

9 5.3 Kaavan vaikutukset Yleistä Asemakaavan muutoksen toteutuminen mahdollistaa mittarikentän siirtämisen pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittämisen. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. Rakennusoikeutta on käyttämättä 1239 kerrosalaneliömetriä. Asemakaava ei sinällään oikeuta mittarikentän sijoittamista alueelle, vaan alueen toteuttamista ohjaa lisäksi muu lainsäädäntö. Huoltoaseman korttelialueen asemakaavamääräyksellä on varmistettu se, että aluetta toteutettaessa huomioidaan alueen sijainti pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Asemakaavan muutosalue sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere- Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. Kaavamuutos ei kuitenkaan tuo paljoa muutosta nykytilanteeseen, koska maisemassa näkyvimpänä säilyy huoltoaseman korkea mainostaulu Lahdentien varressa. Liikenneturvallisuuden kannalta rakennuksista ja rakennelmista johtuvaa haitallista häikäisytms. vaikutusta Tampere-Lahti valtatien liikenteeseen on ehkäisty kaavassa yleismääräyksellä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Kaavamuutos ei vaikuta alueen liikennemäärien lisääntymiseen eikä liikennöintiä ole tarvetta oleellisesti muuttaa nykyisestään. Uuden mittarikentän liikennöintiä on kaavamuutoksessa ohjattu kieltämällä liittymät alueen kaakkoiskulmasta. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 9

10 Yleismääräykset: Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Alueen rakennusten ja rakennelmien suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei niistä ole häikäisy- tai muuta häiriötä Tampere-Lahti valtatien liikenteelle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Nokialla Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 10

11 Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutosalue koskee korttelia 135 ja maa-ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Asemakaavan muutosalue koskee kiinteistöjä Ampumarata 3:2, Aapiskukko 3:39, Tervapirtti 16:4 ja Tervamaja 24:121. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aapiskukko nähtynä Tampere-Lahti valtatieltä. Kuva: GoogleMaps YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, Pälkäne Puh: , fax Kotisivut: Kaavan laatija Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15, Nokia Puh: Sähköposti: Kaava-alueen sijainti.

12 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen. Nykyisellä polttoaineen jakelun mittarikentällä ei ole ympäristölupaa. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Kiinteistöosakeyhtiö Pälkäneen tervamajan omistaja Mirja Merikari. Pälkäneen kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt käynnistää alueen asemakaavan muuttamisen. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä Siinä suunnittelualue on osoitettu kuuluvaksi taajamatoimintojen alueeseen (ruskea väri) ja maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (turkoosi vaakaraidoitus). Alueen pohjoisosa on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen ja teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. 2

13 Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa Siinä korttelin 135 pohjoisosa on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola-, huoltoasemarakennuksia ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellitoiminnan hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusoikeutta on 3300 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennuksen kellarikerroksesta saa käyttää rakentamiseen puolet ensimmäisen kerroksen pintaalasta. Korttelin eteläosa on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL). Rakennusoikeutta on 200 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Korttelin 135 länsiosaan on ohjeellisena osoitettu ulkoilureitti. Koko aluetta koskee määräys, jonka mukaan rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden ehdollinen muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Julkisivulinjan yhtenäinen pituus saa olla enintään 20 metriä. Kattokaltevuuden tulee olla yhtenäinen korttelissa. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Pälkäneen Aapiskukko. Tervapirtti näkyy vasemmalla osittain mainostelineen takana. Kuva: GoogleMaps Asemakaavan muutosalueella sijaitsee liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalveluita tarjoava Pälkäneen Aapiskukko. Alueella sijaitsevat myös erilliset autopesularakennus ja myymälärakennus. Myymälärakennus on ns. Tervapirtti, joka on entinen suojeluskunnan ampumamaja. Rakennus on sijainnut ennen nykyisen Aapiskukon paikalla ja ampumarata siitä pohjoiseen. Tervapirtin on suunnitellut professori Carolus Lindberg ja se valmistui Myöhemmin rakennus muokattiin ravintolaksi ja viereen rakennettiin majoitustiloja. Tervapirtti on tarkoitus siirtää uuden polttoaineen jakelun mittarikentän tieltä pois. Aapiskukkoa vastapäätä Tampere-Lahti-valtatien itäpuolella ja suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määritetty alue (Pälkäneen pitäjänkeskus) ja aivan Aapiskukkoa vastapäätä valtatien toisella puolella Pälkäneen rauniokirkko. VAIKUTUSALUE Asemakaavan muutoksen vaikutukset ulottuvat kortteliin 135, pohjavesialueelle ja osin Syrjänharjun ulkoilualueelle. 3

14 Aapiskukko sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere-Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Pälkäneen Aapiskukon asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja ympäristölautakunta Tampereen aluepelastuslaitos Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Asemakaavan muutosta laadittaessa arvioidaan sen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arviointia varten tehdään kaavahankkeen aikana tarvittaessa selvityksiä. Kaavaa laadittaessa ja vaihtoehtoja pohdittaessa kerrotaan tehdyistä valinnoista ja niiden perusteista. Aapiskukon asemakaavan muutosta laadittaessa on tarpeellista laatia luontoselvitys kaavamuutosalueen eteläosasta ja inventoida Tervapirtin rakennus. Vaikutusten arvioinnissa tullaan erityisesti kiinnittämään huomioita edellä luetelluista kohtiin 2, 4 ja 5. Asemakaavan muutoksen laadinnassa tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota alueen sijaintiin tärkeän pohjavesialueen läheisyydessä ja vaikutuksia siihen tullaan erityisesti arvioimaan. Asemakaavan muutoksella on merkitystä maisemaan ja kulttuuriympäristöön ja vaikutuksia niihin tullaan arvioimaan. Kaavoituksen yhteydessä tullaan myös arvioimaan vaikutuksia liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen ja kunnan elinkeinotoimintaan. 4

15 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. KAAVAHANKKEEN KULKU JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Valmisteluaineisto nähtävänä, syksy 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville ja järjestetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaehdotus nähtävänä, syksy/talvi 2012 Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Mikäli muistuttaja haluaa perustellun kunnan kannanoton muistutukseensa, tulee pyyntö tehdä ehdotuksen nähtävänä olon aikana. Samoin osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Palautteen merkitys harkitaan, tarvittaessa kirjoitetaan vastineet, järjestetään viranomaisneuvottelu ja tehdään vähäisiä tarkistuksia kaavaehdotukseen. Kaava hyväksytään ja tulee voimaan, kevät 2012 Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, joka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 5

16 Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2

17 Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3 Pälkäneen kunta Keskustie PÄLKÄNE Pälkäneen Aapiskukon alueen LUONTOSELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie SASTAMALA p

18 TAUSTAA TYÖLLE JA ALUEEN YLEISKUVAUS Selvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Pälkäneen keskustaajaman pohjoispuolella, Lahdentien länsipuolella. Alue on kooltaan noin 3,5 hehtaaria. Alueella sijaitsee Aapiskukon liikennepalveluasema majoitustiloineen sekä erillinen lahjatavaramyymälä/keramiikkapaja. Suurin osa alueesta on avointa hiekkakenttää sekä päällystettyä huoltoasema-aluetta. Ainoastaan alueen eteläosassa on pieni alue metsäksi luokiteltavaa kasvillisuutta. Alue sijaitsee Syrjänharjun rinteeseen rajoittuen. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti 1: MML/90/52/2007 Työn tarkoituksena on asemakaavan muutosta varten selvittää alueella mahdollisesti sijaitsevat luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaiset arvokkaat luontokohteet tai lajit, sekä muut luontoarvot jotka pitäisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Maastotöiden ajankohdasta johtuen alueen luontoarvojen määrittely on suoritettu kasvillisuustyyppeihin perustuvalla arvioinnilla. Maastokäynti kohteeseen tehtiin Maastotyöt ja raportoinnin on tehnyt ympäristöinsinööri/luontokartoittaja Mira Ranta. Työn toimeksiantajana oli Pälkäneen kunta.

19 KASVILLISUUSKUVIOT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitekartassa olevaa numerointia. 1. Tuore kangasmetsä Alueen eteläisimmässä osassa, harjun rinteen yläosassa, on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Puusto koostuu järeistä männyistä, kuusista ja sekapuuna kasvavasta koivusta. Katajaa kasvaa pensaskerroksessa yhdessä nuorten koivuntaimien kanssa. Aluskasvillisuudessa runsain laji on mustikka. Lisäksi kasvaa puolukkaa, kanervaa, metsälauhaa, metsäimarretta ja kultapiiskua. Kuvion halki kulkee myös polku. Kuva 2. Lenkkipolku harjun yläosan kuusikossa. Samaa kasvillisuustyyppiä edustava mutta astetta kuivempi kasvupaikka on leikkausrinteessä joka laskee jyrkästi kohti Lahdentietä. Puusto on nuorta mäntyä (n. 10v.) ja ylempänä myös koivua. Varvut puuttuvat lähes kokonaan ja aluskasvillisuus koostuu sekalaisesti kanervasta, siankärsämöstä, horsmasta, apiloista ja niittyleinikistä. Vastaavaa kasvillisuutta on kapealti koko rinteen matkalla alueen reunaa seuraten ja huoltamoalueeseen rajautuen. Leikkauksen päällä kulkee lenkkipolku. Kuva 3. Nuorta männikköä harjuleikkauksen reunalla.

20 2. Hiekkakenttä Suuri osa alueesta on avointa hiekkakenttää. Kasvillisuus on matalakasvuista, koostuen lähinnä lampaannadasta, siankärsämöstä, ketohanhikista, valkoapilasta ja piharatamosta. 3. Huoltamoalue Huoltamon palvelualue on asfaltoitua aluetta vailla kasvillisuutta. Kuva 4. Matalaa, niukkaa kasvillisuutta alueen pohjoisosasta. VAIKUTUKSET LÄHEISIIN SUOJELUALUEISIIN 1. Syrjänharju Selvitysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Syrjänharjun luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu alue joka on perustettu vuonna 1985 lääninhallituksen päätöksellä (Pappila RN:o 1:36). Suojelualue on myöhemmin Metsähallituksen inventoinneissa määritelty myös Natura-luontotyypiksi edustaen harjumuodostumien metsäistä luontotyyppiä. Rauhoituspäätöksen perusteluina on pinnanmuotojen ja maisemallisen vaihtelun rikkaus (supat) sekä virkistysarvot. Sama polku mikä kulkee selvitysalueella risteilee myös rauhoitusalueella. Selvitysalueen kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia rauhoitusalueeseen eikä sen virkistyskäyttöön.

21 2. Keiniänranta Noin puolen kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta on myös luonnonsuojelulain mukainen tervaleppäkorpi ja valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohde; Keiniänranta. Se on myöhemmin otettu mukaan myös Natura 2000-verkoston kohteeksi edustamaan vaihettumissoita ja rantasoita, metsäluhtia ja puustoisia soita. Selvitysalueen ja Keiniänrannan erottaa korkea Syrjänharju sekä asuinalue joten kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. MML/90/52/2007 Kuva 5. Syrjänharjun ja Keiniänrannan suojelualueiden sijainti suhteessa selvitysalueeseen 1: JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.

22 KASVILLISUUSKARTTA 2011 Pälkäne, Aapiskukko, 1:4 000 MML/90/52/2007

23 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 1/ MUISTIO PÄLKÄNEEN KUNTA, Kuntakeskus Aapiskukon asemakaavan muutos VIRANOMAISNEUVOTTELU Aika klo Paikka Pirkanmaan ELY-keskus Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere Kokoustila Stanssi-Meisti Läsnä: Elina Viitanen, ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus/ Alueiden käyttö, puheenjohtaja Seppo Mäkinen, ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus/ Alueiden käyttö Matti Vänskä, hydrogeologi, Pirkanmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat Hannele Kuitunen, rakennustutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo Maija Rajala, harjoittelija, Pirkanmaan maakuntamuseo Mirja Merikari, Kiinteistöosakeyhtiö Pälkäneen Tervamaja, Pälkäne Tuula-Maria Mattila, kehittämispäällikkö, Pälkäneen kunta Anitta Käenniemi, rakennustarkastaja, Pälkäneen kunta Hannu Niukkanen, ympäristönsuojelusihteeri, Pälkäneen kunta Hanna-Kaisa Lahtisalmi, tekninen johtaja, Pälkäneen kunta Helena Väisänen, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, sihteeri Käsitellyt asiat: 1. ESITTÄYTYMINEN Elina Viitanen aloitti neuvottelun klo Neuvottelussa läsnä olleet esittäytyivät. 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Sovittiin, että Elina Viitanen toimii puheenjohtajana ja Helena Väisänen sihteerinä. 3. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, SELVITYKSET JA KAAVALUONNOS Helena Väisänen kertoi, että hankkeen yksiselitteinen tavoite on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja siten mahdollistaa huoltoaseman toiminta jatkossa. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa huoltoaseman kehittäminen ja laajentamistarpeet tulevaisuudessa. Väisänen kertoi, että hän ei ole ollut mukana hankkeen aikaisemmissa vaiheissa ja ehdotti, että joku muu neuvotteluun osallistuvista voisi kertoa hankkeen taustoista niin halutessaan. Elina Viitanen kertoi Aapiskukon ympäristölupahakemusprosessista. Matti Vänskä kertoi pohjavesialueiden määrittämisen perusteista, luokista ja juridisesta merkityksestä. Hän kertoi, että määritettyjen pohjavesialueiden status on suunnitelmallinen ja niitä ei ole vahvistettu lainsäädännöllisesti. Luokitukset eivät sido viranomaisia, mutta ne voidaan ottaa päätöksenteossa huomioon. Pirkanmaalla olleissa oikeustapauksissa luokitussysteemiä ei ole ky- Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, Jokipolventie 15, Nokia, Puh ,

24 2/6 seenalaistettu. Vänskä esitteli aiheesta ilmestynyttä opasta Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, Ympäristöopas Väisänen esitteli hankkeen muita lähtökohtia. Hän kertoi, että suunnittelualueella sijaitsee Tervapirtti- niminen rakennus, joka on siirretty nykyiselle paikalleen muualta kiinteistön alueelta ja se on tarkoitus siirtää edelleen nykyiseltä paikaltaan huoltoaseman mittarikentän tieltä pois. Väisänen kysyi, onko rakennuksesta tarpeen tehdä inventointi. Hannele Kuitunen vastasi, että Tervapirtti on tarpeen inventoida samaan tapaan kuin jos rakennus aiottaisiin purkaa. Inventoinnin yhteydessä rakennuksen historia tulee selvittää. Kaavahankkeen yhteydessä tulisi myös päättää, minne rakennus aiotaan siirtää. Lähtökohtaisesti Tervapirtti on suojelukohde ja siirtopaikan tulee olla sopiva rakennukselle. Väisänen jatkoi kertomalla maisemasta ja Aapiskukon asemasta siinä. Kuitunen esitti, että kaavahankkeen yhteydessä maisematarkastelu ja arvio ovat paikallaan. Väisänen kertoi, että Aapiskukolle on oma liittymä Lahdentieltä ja rinnakkaistie Pälkäneen kuntakeskuksesta. Elina Viitanen esitti, että kaava-asiakirjoissa tulisi selvittää liikenneoloja tarkemmin, ja mahdollisuuksia liikenteen lisääntymiselle ja sen vaikutuksille olisi pohdittava. Mirja Merikari kertoi, että Tervapirtintielle on voimassa olevassa kaavassa osoitettu jatko Kankaanmaan teollisuusalueen suuntaan. Hanna-Kaisa Lahtisalmi kertoi, että tien toteuttaminen ei ole kunnan suunnitelmissa. Mirja Merikari täydensi hankkeen lähtökohtia kertomalla, että Aapiskukossa on talvisin 30 työntekijää ja kesäisin määrä on ollut 54. Aapiskukossa on 32 hotellihuonetta. Henkilökunta ei majoitu rakennuksessa. Väisänen jatkoi kertomalla suunnittelualueella sijaitsevasta ulkoilureitistä, joka on osa Syrjänharjun merkittävää ulkoilualuetta. Hän kertoi, että pohjoisosa alueesta kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään I-luokan pohjavesialueeseen. Maaperältään alue koostuu hiekkakankaista ja on paikoin karkeaa. Väisänen kertoi, että Syrjänharju-Isokangas on määritetty Pirkanmaan liiton tekemässä julkaisussa Pirkanmaan arvokkaat harjualueet maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Suunnittelualue sijaitsee Syrjänharjun rajalla. Suunnittelualueen pohjoisosa on määritetty kokonaisuuden kannalta arvokkaaksi harjunosaksi ja eteläosa erittäin arvokkaaksi harjunosaksi. Väisänen kertoi, että alue on kokonaisuudessaan yksityisessä maanomistuksessa ja esitteli alueella voimassa olevaa asemakaavaa ja maakuntakaavaa sekä huoltoasematoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Matti Vänskä esitteli pohjavesialueen selvittämistä ja määrittämistä. Hän kertoi, että tietoja pintaja pohjavesialueista on saatavana Ympäristöministeriön ylläpitämästä Oiva-paikkatietopalvelusta. Vänskä kertoi, että laadittu pohjavesialueen rajaus on vuodelta 2003 ja kevään 2011 Tavase Oy:n laatimien tutkimustulosten perusteella pohjavesialueen rajausta on tarvetta laajentaa kaakkoon. Pohjavesialuekartan päivittäminen on tarkoitus tehdä tulevan talven aikana yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tuleva rajaus ulottuisi mahdollisesti Keskustiehen tai Kostianvirtaan saakka. Elina Viitanen totesi, että koska Matti Vänskän selostuksen jälkeen näyttää siltä, että suunnittelualue sijaitsee tulevaisuudessa kokonaan I-pohjavesialueella, on pohjaveden selvittäminen tarpeen kaavoituksen yhteydessä. Vänskä tarkensi, että alueen maaperäolosuhteet olisi tutkittava ja selvitettävä, löytyykö alueelta harjumuodostelmien reuna-alueille tyypillisiä pidättäviä maaperäkerroksia kuten savea tai kallio-

25 3/6 kielekkeitä. Vänskä kertoi, että lähialueelta on tehty kairauksia, joissa ei ole löydetty pidättäviä maakerroksia. Viitanen selvensi, että maaperästä pitäisi siis löytää jotain, joka suojelisi pohjavettä. Anitta Käenniemi kysyi, mitä selvityksiä ELY-keskus aikoo tehdä pohjavesialueen rajauksen tarkistamiseksi ja mihin rajauksen jatkaminen etelään perustuisi? Matti Vänskä kertoi, että lähtökohtaisesti on oletettavaa, että pohjavesialue ulottuu koko harjualueelle. Olettamuksen pohjana on olemassa oleva tieto, jota on saatu mm. vedenottamoilta ja maaperäkartoista. Tieto ei perustu kairauksiin. Tuula-Maria Mattila kysyi, millä laajuudella ja mitä tutkimuksia on pohjavesialueen määrittämiseksi tehty. Vänskä vastasi, että alueella on tehty kairauksia, imeyttämiskokeita ja merkkiainekokeita. Alueella on hyvin läpäiseviä maalajeja ja alue jatkuu pitkälle. Hannu Niukkanen tiedusteli, onko rajauksen tarkistuksen valmistumisen ajankohdasta jo tietoa. Vänskä vastasi, että työ on tekeillä ja rajaus on tarkoitus saada tehtyä tulevan talven aikana. Niukkanen totesi, että pohjavesialueen laajentaminen vaikeuttaa LH-alueen osoittamista kaavassa tai tekee siitä mahdottoman. Seppo Mäkinen kysyi, missä nykyinen mittarikenttä sijaitsee ja onko tavoitteena osoittaa mittarikenttä samaan paikkaan. Mirja Merikari vastasi, että tavoitteena on nimenomaan ollut siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta eri paikkaan kuin nykyinen paikka. Elina Viitanen esitti selvitettäväksi, voiko pohjavettä suojella teknisin ratkaisuin. Mirja Merikari kertoi, että Nesteellä on käytössä pohjaveden suojaukseen erittäin hyviä teknisiä ratkaisuja. Mäkinen huomautti, että tekninen suojaus on kaavahankkeesta erillinen, oma aiheensa. Mirja Merikari totesi, että tilanne on yrittäjän kannalta erittäin kurja. Seppo Mäkinen totesi, että pohjaveden sijainnista ja laajuudesta ei tehdä päätöksiä vaan pohjavesi on missä on. Matti Vänskä täydensi, että pohjavesialueilla ei ole juridista oikeutta, mutta käytännön suunnittelussa on käytetty pohjavesialuerajauksia. Niukkanen kysyi, sallitaanko LH-aluevarauksen osoittaminen kaavassa, jos pohjavesialuetta laajennetaan. Seppo Mäkinen vastasi epäilevänsä, että ei sallita. Perusteena on tutkittu alue ja aineisto, jonka perusteella pohjavesialue jatkuu todennäköisesti etelään. Elina Viitanen kertoi, että on olemassa joitakin huoltoasemia, jotka ovat saaneet luvan toimia pohjavesialueella, kun on selvitetty, että alueelta ei ole mahdollista syntyä valumia pohjavesialueelle. Tarvitaan riittävät selvitykset pohjavesialueesta. Nyt esillä olevalla alueella ei Viitasen mu-

26 4/6 kaan liene maaperässä valumia estäviä kerroksia. Viimeistään oikeuskäsittelyssä voidaan arvioida, onko hankkeen vaikutuksia voitu arvioida riittävästi. Niukkanen kysyi, voisiko edes teoreettisesti olla mahdollista, että polttoainesäiliöt sijoitettaisiin valtatien toiselle puolelle Finntavernan alueelle, ja polttoaine johdettaisiin valtatien ali mittarikentälle. Vänskä totesi, että myös valtatien itäpuoli on pohjavesialuetta. Viitanen epäili, voitaisiinko polttoaineen johtaminen tankeilta mittareille tehdä riittävän turvalliseksi. Mirja Merikari kysyi, riittäisivätkö tekniset suojaukset mittarikentän toteuttamiseksi? Mäkinen viittasi Lahdessa haettuun ympäristölupaan, jossa pohjavettä suojeltiin teknisillä suojauksilla, mutta hanke ei saanut lupaa. Niukkanen kertoi, että suojaustekniikkaa on alalla kehitetty, mutta mikään ei tähän mennessä ole oikeudellisesti riittänyt. Mäkinen kertoi, että myönteiset huoltoasemien luvat pohjavesialueilla ovat sijainneet harjun reuna-alueilla, joissa on pidättäviä savikerroksia ja lisäksi on käytetty parasta mahdollista suojaustekniikkaa. Hanna-Kaisa Lahtisalmi epäili, kuinka savikerros voisi olla parempi suojauskeino kuin kehittynyt tekninen suojausjärjestelmä. Vänskä sanoi, että savikerroksen löytyminen alueelta on utopistista. Mäkinen totesi, että oikeuskäytäntö määrää sen, miten huoltamoiden ympäristölupa-asioissa menetellään. Sitä, millä tarkkuudella ELY:n tulisi pohjavesialueita selvittää, on hankala määrittää. Tuula-Maria Mattila kysyi, onko mahdollista, että pohjavesialue laajenee joka kerta, kun asiaa selvitetään lisää. Matti Vänskä kertoi, että kun tulee lisää tietoa, pohjavesialueiden rajauksia tarkistetaan. Useimmiten tarkistuksen yhteydessä pohjavesialue ennemmin laajenee kuin supistuu. Mattila totesi, että kunnan strategiatyössä on tärkeää tietää mikä on pohjavesialueen rajauksen potentiaalinen leviämisalue noin 20 vuoden ajanjaksolla. Jos raja muuttuu jatkuvasti, on kunnan tulevaisuuden suunnittelu vaikeaa. Vänskä kertoi, että kustannukset ovat niin suuret, että pohjavesialueen rajausta ei voida kerralla selvittää, vaan työtä on tehtävä pala palalta. Mattila huomautti, että Tavasen tutkimus on tehty Tavasen lähtökohdista ja tavoitteista. Mattila kysyi, että mikäli Tavasen hanke ei toteudu, muuttuuko myös pohjavesialueen rajaus. Vänskä totesi, että pohjavesi on itseisarvo, joka on riippumaton tehdyistä pohjavesirajauksista. Viitanen kertoi, että pohjavesien suojelusuunnitelmaa voidaan hyödyntää kunnan tulevaisuuden suunnittelussa. Hän muistutti, että nyt kyseessä on kuitenkin asemakaavan muutoshanke ja selvitystarve määritetään kaavoituksen puitteissa.

27 5/6 Mirja Merikari kysyi, että jos alueelle laadittaisiin tutkimuksia, joissa todettaisiin, että pohjavettä suojaavia savikerroksia löytyy, tarkistaisiko ELY-keskus pohjavesialueen rajausta. Vänskä vastasi, että toki tarkistaisi esimerkiksi silloin, jos kalliokieleke suojaisi pohjavettä. Kyseessä olevalla alueella ei todennäköisesti sellaisia suojaavia kerroksia ole. Niukkanen kysyi, on pohjaveden suhteen tiedossa lisätutkimuksia. Vänskä vastasi, että uuden rajauksen laatimisessa hyödynnetään olemassa olevaa aineistoa, eikä lisätutkimuksia ole aikomus tehdä. Niukkanen kysyi, onko ELY-keskuksella mahdollisuus osallistua pohjaveden tutkimisesta aiheutuviin kustannuksiin esimerkiksi jonkin yhteistyöhankkeen puitteissa. Mattila täydensi kysymystä lisäämällä, että jos saataisiin hyvä verkosto ja hanke, olisiko pohjavettä mahdollista tutkia sen yhteydessä. Vänskä kertoi, että tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään aihetta koskettavia hankkeita, mutta hän lupasi kysyä asiaa Suomen ympäristökeskuksesta. Mattila kertoi, että Aapiskukon merkitys kunnalle on merkittävä työpaikkojen, kunnan vetovoimaisuuden ja turismin kannalta. Lähialueelle on vireillä useita tätä tukevia hankkeita ja Aapiskukko on osa isoa kokonaisuutta. Yrittäjä on tärkeä Pälkäneelle, eikä huoltamon tulevaisuus ole kunnalle pikkuasia. Mattila esitti toivomuksen, että yhteistyössä koetettaisiin löytää ratkaisu, jolla huoltamon toiminta voisi jatkua. Puheenjohtaja Elina Viitanen esitti, että kaavaluonnosta ei tässä neuvottelussa ole tarvetta käydä tarkemmin läpi, mutta hän kysyi, mitä luonnoksessa esitetylle KL-alueelle on tarkoitus rakentaa. Mirja Merikari vastasi, että alue on optio myymälätilan laajennusta varten. Viitanen totesi, että kaavaan tarvitaan määräyksiä maisemaan ja kulttuuriympäristöön sovittamiseksi. Väisänen myönsi, että kaavamääräyksiä on jatkotyössä tarpeen tarkentaa koskien mm. maisemaa. Niukkanen totesi, että kaavamääräysten täydentäminen on tarpeen, mutta pohjavesiasian selvittäminen ennen kaavan eteenpäin viemistä on tärkeämpää. Väisänen yhtyi Niukkasen toteamaan ja arveli lisäksi, onko tässä vaiheessa tarpeen tehdä vielä Tervapirtin inventointiakaan. Väisänen kertoi tilanneensa jo luontoselvityksen, joka ei kustannuksena ole kovin iso ja olleensa yhteydessä myös rakennusinventoijaan, joka oli arvioinut, että Tervapirtin inventointi edellyttää runsaasti historiatietojen selvittämistä. Kuitunen epäili, että yhden rakennuksen inventointi ei voi olla työmäärältään kovin suuri. Hän kysyi Merikarilta, onko huoltamolla mitään tulevaisuutta, jos polttoaineen jakelu poistuu. Merikari vastasi vertaamalla tilannetta rekkaan, josta otetaan pyörät pois. Kuitunen kertoi, että myös KL-korttelialueelle tulisi olla jotain hahmotelmaa siitä, mitä sille on tarkoitus rakentaa.

28 6/6 Mäkinen totesi, että mikäli LH-aluevaraus ei ole pohjavesialueella, voidaan asia päättää ympäristöluvalla. Periaatekysymyksenä tässä hankkeessa onkin selvittää, onko esitetty LH-alue pohjavesialueella. Mirja Merikari totesi, että pohjavesialueen rajausten tekeminen on yrittäjän kannalta kohtuutonta. Hän lisäsi, että Lahdentien rekkaliikenteen aiheuttamat riskit pohjavedelle ovat todennäköisesti suuremmat kuin huoltamon, joka olisi varustettu Nesteen parhaimmalla suojaustekniikalla. 4. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Elina Viitanen kysyi, onko kellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan täydennettävää. Itse hän esitti harkittavaksi tarvittavien selvitysten lisäämistä. Kellään ei ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisättävää. 5. JATKOTOIMENPITEET Hanna-Kaisa Lahtisalmi esitti, että hankkeessa edettäisiin kunnan ja maanomistajan keskinäisin neuvotteluin. Kuitunen ja Viitanen kysyivät, onko laaditusta luonnoksesta tarpeen antaa lausunto. Lahtisalmi vastasi, että lausunnot olisi hyvä saada, jotta ne olisivat käytössä siinä tapauksessa, mikäli hanke jatkuu. Anitta Käenniemi yhtyi Lahtisalmen mielipiteeseen siitä, että tässä vaiheessa olisi hyvä saada lausunnot. Mäkinen totesi, että kunnalla on oikeus viedä kaavaa eteenpäin. Hän kysyi, onko lausunnoilla kuinka kiire. Käenniemi kertoi, että kunnassa ei ole tällä hetkellä kaavoituspuolen työntekijää. Mattila valaisi, että kaava-arkkitehdin haku on kesken ja uusi työntekijä aloittanee arviolta kahden kuukauden sisällä. Mattila kysyi, koska ja miten saadaan uusi pohjavesialueen rajaus. Vänskä lupasi vievänsä eteenpäin pohjavesialueen rajauksen tarkistamista. Puheenjohtaja päätti neuvottelun kello Muistion laati Helena Väisänen

29 Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 5 PÄLKÄNEEN KUNTA/ AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja kaavan laatijan vastineet niihin: Tampereen aluepelastuslaitos, lausunto : Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa tai lisättävää koskien Aapiskukon asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa. Kaavan laatijan vastine: - Tekninen lautakunta, lausunto : Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa esitettyyn materiaaliin. Kaavan laatijan vastine: - Rakennuslautakunta, lausunto : Rakennuslautakunta toteaa uuden KL-alueen sijoittuvan maastollisesti haasteelliseen paikkaan. Korkeuserot Tervapirtintiehen nähden ovat suuret, liittymän rakentamista ja rakennusten korkeusasemia sekä pihajärjestelyjen toteuttamista tulee tarkastella erikseen, jotta tontti on kohtuudella rakennettavissa. Kaavan laatijan vastine: Uusi KL-korttelialue jätetään kaavaehdotuksesta kokonaan tässä vaiheessa pois. Tavase Oy, lausunto : Tavase Oy toteaa, että mittarikentän sijoittaminen kaavaluonnoksessa esitetylle paikalle saattaa olla riski pohjaveden laadulle ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia pohjavesiesiintymälle. Tavase Oy esittää, että kaavamääräyksissä huomioidaan pohjaveden suojelua edellyttävät määräykset ja suojarakenteita koskevilla määräyksillä pyrittäisiin minimoimaan pohjavedelle aiheutuvia riskejä. Kaavan laatijan vastine: Aapiskukon asemakaavan muutos perustuu alueella voimassa olevaan pohjavesialueen määritykseen ja olemassa olevaan pohjavettä koskevaan tietoon. Asemakaavan muutoksella mittarikenttä siirtyy pois I luokan pohjavesialueelta. Kaavaehdotusta tullaan tarkentamaan siten, että myös pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä olevan huoltoaseman korttelialueella tulee huomioida pohjavesialueen välitön läheisyys. Pirkanmaan maakuntamuseo, lausunto : Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että Aapiskukon alueen kehittämisen lähtökohtana tulee olla Epaala-Kuulialan peltoalueen, Pälkäneen rauniokirkon ja alueen historiallisen rakennuskannan sekä Syrjänharjun maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen maisemaan. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaavaa varten tulee laatia maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukainen kulttuuriympäristöä koskeva selvitys, josta käy ilmi paikan historiallinen tausta ja nykypiirteet mukaan lukien Tervapirtti yksittäisenä rakennuskohteena. Selvityksen perusteella voidaan määritellä uudisrakentamista koskevat reunaehdot ja Tervapirtin suojelutavoitteet. Koilliskulman KL-alueen osalta suunnitelmaa tulee tarkentaa. Kaavan laatijan vastine: Uusi KL-korttelialue jätetään kaavaehdotuksesta kokonaan tässä vaiheessa pois, jolloin kaavamuutos ei tule vaikuttamaan Epaala-Kuulialan peltoalueen, Pälkäneen rauniokirkon ja alueen historiallisen rakennuskannan eikä Syrjänharjun maiseman ominaispiirteiden säilymiseen. Kaavamuutoksessa ei tulla osoittamaan uudisrakentamista maisemallisesti herkkään paikkaan. Tervapirtin rakennuksesta on laadittu rakennusinventointi. Inventoinnin perusteella rakennus suositellaan säilytettäväksi ja sen siirtämistä uuteen paikkaan pidetään mahdollisena. Inventoinnissa annetaan myös suosituksia rakennuksen suojelun tavasta ja laadusta. Kangasalan kunta, sosiaali- ja terveyskeskus, ympäristöterveysvalvonta, lausunto :

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.8.2011

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.8.2011 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutosalue koskee korttelia 135 ja maa-ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Asemakaavan muutosalue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS

PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee korttelia 135 ja maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 135. KAAVASELOSTUS, 31.8.2011

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIIN 54

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIIN 54 URJALAN KUNTA, HUHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIIN 54 Asemakaavan muutos koskee Urjalan kunnan Huhdin korttelin 54 tontteja 1-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.10.2011 15.2.2012 22.8.2014 Osallistumis-

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS Alue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Köppilä 5:238 / palsta 1 ja yhteisalue 878:12:0 sekä osin kiinteistöistä

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI LIITE 1 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSAN NRO 8 KORTTELIN 801 TONTTI 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.11.2014, TARK. 6.2.2015 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Hämeenkyrön kunta. Kyröskosken sahan alueen asemakaava

Hämeenkyrön kunta. Kyröskosken sahan alueen asemakaava 7.3.2011 Hämeenkyrön kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue 3 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3 1.3

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 21.3.2013 NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA V U O L T E E N T E O L L I S U U S A L U E E N A S E M A K A A V A J A - M U U T O S

KIIKOISTEN KUNTA V U O L T E E N T E O L L I S U U S A L U E E N A S E M A K A A V A J A - M U U T O S KIIKOISTEN KUNTA V U O L T E E N T E O L L I S U U S A L U E E N A S E M A K A A V A J A - M U U T O S OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.3..2012 tark. 19.3.2012, tark. 21.8.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS, LUONNOS 07.03.2016 KUHMOISTEN KUNTA. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo:

KAAVASELOSTUS, LUONNOS 07.03.2016 KUHMOISTEN KUNTA. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Kuhmoisten kirkonkylän korttelin 460 rakennuspaikkaa 3. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Kuhmoisten kirkonkylän korttelin

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 PÄLKÄNE HARHALA KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.11.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pinteleen ranta-asemakaavan muutos Kunta: Pälkäne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1303 SAUVON KUNTA KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.5.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS NS. MAJARAN PELLON ASEMAKAAVAN MUUTOS

PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS NS. MAJARAN PELLON ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS NS. MAJARAN PELLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee maatalousaluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli Pälkäneen kunnan Kuntakeskuksen

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 1 (5) KONTIOLAHDEN LEHMO 1.3.2014 KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia yksityisen maanomistajan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia yksityisen maanomistajan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Moision asemakaavan muutos, Hattulanmäki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot