Edustajiston vaalit 2004 ovat käsillä! Luottamustehtäviä tarjolla. Mitä mieltä osuuskunnasta ja tulevaisuudesta on lihantuottaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edustajiston vaalit 2004 ovat käsillä! Luottamustehtäviä tarjolla. Mitä mieltä osuuskunnasta ja tulevaisuudesta on lihantuottaja"

Transkriptio

1 LSO-OSUUSKUNNAN TIEDOTUSLEHTI JÄSENILLE Edustajiston vaalit 2004 ovat käsillä! Luottamustehtäviä tarjolla Mitä mieltä osuuskunnasta ja tulevaisuudesta on lihantuottaja HK Ruokatalossa rakennetaan tulevaisuutta Lihanhankinta on yhteistyötä ketjussa Hallintohenkilön tehtävät kokemuksia ja näkemyksiä

2 Jäsenyydessä on järkeä. Edustajiston vaalit ovat edessä. LSO-osuuskunta turvaa jäsentensä lihantuotannon edellytyksiä LSO-osuuskunta turvaa jäsentensä taloudellisia toimintaedellytyksiä käyttämällä omistajavaltaansa HK Ruokatalo Oyj:ssä. LSO-osuuskunta tukee jäsentensä lihantuotantoa ja lihan markkinointia omistamalla liha- ja elintarviketeollisuutta Valvoo ja ohjaa omistamiensa yritysten liiketoimintaa Edistää jäsentensä ja HK Ruokatalon kannattavaa ja kilpailukykyistä liiketoimintaaa Edistää omistuksensa arvon säilymistä ja kehittymistä Suurimman kotimaisen lihan jalostajan suurin omistaja HK Ruokatalo on suurin kotimaisen lihan käsittelijä. Se on myös menestyksellisesti kansainvälistynyt liha-alan moniosaaja. LSO-osuuskunta on HK Ruokatalo Oyj:n suurin omistaja: 36,51 % osakkeista ja 87,22 % äänistä ( ). Jäseneksi liittyminen, osuudet ja osuusmaksut LSO-osuuskunnan jäseniksi voivat liittyä HK Ruokatalon suomalaisten hankintayhtiöiden kanssa yhteistyössä olevat lihantuottajat. Osuudet ja osuusmaksut määräytyvät seuraavasti: Jäsenosuuksien lukumäärän perusteena on jäsenen kalenterivuoden aikana markkinoitavaksi toimittamista eläimistä saatu hinta. Yksi osuus jokaista täyttä euron tilitystä kohden, laskettuna edellisen kalenterivuoden kokonaistilityksistä. Osuuksien määrä tarkistetaan vuosittain. Jäsen osallistuu osuuskuntaan vähintään yhdellä jäsenosuudella. Maksu yhdeltä jäsenosuudelta on kaksi tuhatta (2.000) euroa. Osuusmaksusta on maksettava 200 euroa heti jäseneksi liityttäessä ja loput 20 vuoden kuluessa joko vapaaehtoisin sijoituksin tai hallituksen päättäminä ajankohtina. Jäsen voi saada myös vapaaehtoisia osuuspääoman osuuksia sen jälkeen, kun jäsenen osuuspääomavelvoite on kokonaisuudessaan maksettu. Edustajisto on myöntänyt hallitukselle valtuutuksen antaa jäsenelle anomuksesta vapaaehtoisia osuuksia. Vapaaehtoisen osuuspääoman määrä voi LSO-osuuskunnassa olla enintään 25 % jo maksetuista osuuspääomavelvoitteista. Osuuspääomaa voi sijoittaa osuuskuntaan kolmena ajankohtana vuodessa. Korko lasketaan tammikuun, toukokuun ja syyskuun alkuun mennessä sijoitetulle osuuspääomalle, joka on edelleen sijoitettuna osuuskunnassa kalenterivuoden viimeisenä päivänä. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista ja muista veloista (LSO-osuuskunnan säännöt 7 ). Jäsenyys on voimassa aluksi kaksi vuotta, jonka jälkeen osuuskunnasta voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. LSO-osuuskunnan edustajisto valitaan nyt käytävissä vaaleissa LSO-osuuskunnan jäsenet valitsevat joukostaan edustajiston, jonka toimikausi on viisi vuotta. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston ja hallintoneuvosto edelleen hallituksen. Edustajisto on HK Ruokatalon suurimman omistajan ylin päättävä elin. Uusi edustajisto valitaan tänä vuonna pidettävissä vaaleissa, joihin ehdokasasettelu päättyy Uuden edustajiston jäsenmääräksi on vahvistettu 50 henkilöä nykyisen 80 sijasta. Lisätietoa vaalin ajankohdista, vaalipiireistä ja niiden edustajamääristä on takakannessa. Edustajisto (vähint. 40, enint. 80 jäsentä) Hallintoneuvosto (vähint. 15, enint. 20 jäsentä) Hallitus (vähint. 5, enint. 7 jäsentä) Toimitusjohtaja 36,5 % osakkeista 87,2 % äänistä Broilertalo Oy 99,7 % Food Kuljetus Oy 100 % LSO Foods Oy 100 % Koiviston Teurastamo Oy 100 % Pouttu Foods Oy 100 % AS Rakvere Lihakombinaat (Viro) 95,7 % AS Tallegg (Viro) 98,3 % Best-In Oy 50 % Pakastamo Oy 50 % Lihateollisuuden Tutkimuskeskus 44,8 % Finnpig Oy 50 % Lounaisfarmi Oy 40 % AS Ekseko (Viro) 98,4 % UAB Klaipedos Maisto Produktai (Liettua) 100 % A/s Rigas Miesnieks (Latvia) 93,8 % SIA Tallat (Latvia) 100 % AS Eesti Munatooted (Viro) 50 % UAB Selingas (Liettua) 90 % Honkajoki Oy 38,3 % Etelä-Suomen Multaravinne Oy 24,6 % Sokolów S.A. (Puola) 21,1 % Osakkuusyhtiö Tytäryhtiö

3 LIHATEOLLISUUDEN ITSEVALTIAAT Luottamustehtäviä tarjolla O mistajavallan ytimessä - HK Ruokatalon hallituksessa varmistetaan, että pääomistajan ääni kuuluu. Tulevaa edustajiston vaalia ei tarvitse tehdä huonoissa merkeissä. Vuonna 1993 markkina antoi firmalle kouluarvoarvosanan välttävä. Tänään todistuksessa on hyvä arvosana. Kullakin osuuskunnan jäsenellä, edustajiston jäsenistä HK Ruokatalon hallituksen jäseneen on osaltaan vastuu siitä, että taso säilyy. Sillä pitkällä tähtäimellä LSO-osuuskunnan ja HK Ruokatalon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. HK Ruokatalon menestys on monessa osoitteessa ratkaiseva. Kulkeehan HK Ruokatalon kautta enemmän kuin joka kolmas Suomessa tuotettu lihakilo. Hallituksen jäsenten valtakirjat lähtevät LSO:n edustajistosta. Ja viime kädessä ne tulevat tuottajilta, jotka äänestävät edustajiston vaalissa. Niiltä tuottajilta, jotka haluavat varmistaa, että omistajavallan käyttäjissä näkijöiden joukko muodostaa enemmistön. Taustalla HK Ruokatalon tulos ja osinkopolitiikka Edustajiston uudelleen valittavat seniorit tämän tietävät. LSO-osuuskunta luovutti liiketoimintansa vuonna 1997 HK Ruokatalokonsernille. Mikä merkitsi sitä, että varsinaista liikevaihtoa ei enää muodostu. Business on nyt omistamista. Omaisuuden vartiointia ja sen kehittämistä. Omaisuuden tuotto käytännössä HK Ruokatalon menestys - ratkaisee LSO-osuuskunnan tuloslaskelman viimeisen rivin. Uudet jäsenet yhdessä vanhojen kanssa päättävät, kuinka sitä käytetään kahdessa suunnassa: Jaetaan omistajille tai sijoitetaan uudelleen. Taloudellisiin tavoitteisiin on HK Ruokatalossa listattu voitonjaon lähtökohta. Sen mukaan osinkoa jaetaan vähintään 30 % nettotuloksesta. Näyttää hyvältä. Edellyttäen, että syntyy jotain jaettavaa. Sillä paluuta entisiin aikoihin ei ole. Silloin jaettiin huomisen tuotot etukäteen. Ja lähes kaadettiin koko putiikki. Jaetaan vai sijoitetaan uudelleen Kaksijakoinen päätöksentekotilanne, jonka kanssa on vain elettävä. Tuottaja tarvitsee omassa taloudessaan jokaisen jakokelpoisen sentin. Toisaalta terve omistajapolitiikka haluaa olla mukana investoimassa Baltian ja Puolan markkinoille ja yhtiön kehittämiseen. Tietoisena siitä, että vain kannattavan kasvun kautta on menestys varmistettavissa ja sen myötä osuuskunnan jäsenten tuottaman lihan kannattava markkinointi turvattavissa. Kasvu vaatii paljon killinkejä. Bruttoinvestoinnit HK:ssa liikkuvat tasolla 5-7 % liikevaihdosta. Omistajavallan säilyttäminen ei ole mahdollista pelkän tuloksen varassa. Tarvitaan osuuspääomaa. Sijoitettavaksi edelleen. Tukemaan HK:ssa valittua linjausta, jonka mukaan ulkomainen laskutus on jatkossa yli 30 % liikevaihdosta. Jorma Savolainen Edustajisto päättää osuuspääomasta Edustajiston jäsenet kantavat vastuun LSO-osuuskunnan osuuspääoman määrästä ja rakenteesta. Viime vuosien laskevaa trendiä osuuspääomaan sijoituksissa on saatu käännettyä vapaaehtoisten sijoitusten avulla. Ei alkuunkaan riittävästi. Mikään ei ole tärkeämpää kuin osuuspääoman vahvistaminen. Vain sitä kautta tuottajien omistus säilyttää uskottavuutensa ja valtansa. Haaste on kova, sillä jäsenkunnan määrä vähenee. Millä rahalla osuus osakkeista HK Ruokatalossa on nostettavissa yhden %-yksikön verran? Puolitoista milliä. Nykyisin osakkeista omistetaan 36,5 %. K-sarjan 20 kertainen äänivalta nostaa osuuden vallasta 87,2 %:n tasolle. Tuntuu turvalliselta. Entäs, jos EUdirektiivi poistaa äänivaltaerot? Osuuspääoma on tuottajaomistajuuden kivijalka. Sen varaan rakentuu LSO-osuuskunnan perustehtävä. Jäsenten lihantuotannon tukeminen lähes 140 miljoonan kilon vuositasolla Suomessa. HK Ruokatalo ulkomaisen pääomasijoittajan omistuksessa ei toteuttaisi mitään Kiinailmiötä. Sille riittäisi teollisuus Baltiaan ja possu Tanskasta. Suomeen jäisi vain HK Sininen Lenkki ja muutama muu kotimainen brandi. Hallintoneuvosto valitaan Kurkistetaanpa LSO:n sääntöihin. Siellä sanotaan uuden osuuskuntalain lähtökohdista: Edustajiston varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa. Eli kaikki tehtävät toteutuvat yhdessä samassa tilaisuudessa. Nyt nukkujilla ei ole yösijaa. Jos haluaa todella vaikuttaa, niin taustat päätöksenteolle on hankittava etukäteen. HK Ruokatalon vuosikertomus on edustajan abc-kirja. Täydennettynä hallituksen ja johdon näkemyksillä huomisesta. Edustajiston jäsenen perusvalmiudet löytyvät kahdesta suunnasta. Osataanko esittää oikeat kysymykset? Tunnetaanko taustat niin hyvin, että on valmiudet hyväksyä vastaukset? Aikaisemmin luottamushenkilön keskeisin tehtävä oli luottaa. Kokouspalkkion nostamiseen ja antimien nauttimiseen riitti läsnäolo mukavassa saman henkisessä porukassa. Ei toimi tänään. Ei edustajisto osallistu käytännön operaatioihin. Millään tasolla. Sitä varten valitaan työrukkanen: Hallintoneuvosto. Sille annetaan vuosittain synninpäästö tai sitten vaihdetaan immeisiä. Kolmanneksen vuosittain on uusittava paikkansa. Hallintoneuvoston vaali ei ole läpihuutojuttu. Harmaiden aivosolujen määrä ratkaisee, eivät hehtaarit. Edustajiston jäsenen asema ylimpänä päätöksentekijänä on selkeä. Hänellä ei voi olla muuta roolia organisaatiossa. Vastuuvapautta ei voi itselleen myöntää. Artikkelin kirjoittaja Jorma Savolainen on ekonomi, kouluttaja. Hän on ammatikseen 12 vuoden ajan avannut talouden lukuja osuuskuntien luottamusjohdolle. Omistaminen edellyttää valintoja Hallintoneuvoston ei kannata osallistua käytännön liiketoiminnan pyöritykseen. Sitä varten se valitsee hallituksen ja toimitusjohtajan. Keskitytään osuuskunnan ja sen omistusten kehittämiseen. Laajentuminen ilman huolellista pohdintaa on uhkapeliä. Suuri koko ilman kannattavuutta nopeuttaa kriisiä, puhumattakaan ongelmien koosta. Eikä unohdeta tasetta. Köyhällä ei ole yösijaa majatalossa, eikä HK Ruokataloa olisi olemassa, jos sen omavaraisuus painuisi 10 %:iin. Uskalletaan rakentaa vaihtoehtoisia etenemisen tapoja. Vaikka nykyinen ympäristö on niin kiharainen, että välillä ajaa takaa omia perävalojaan. Aikaisemmin maataloustulolait yksinkertaistivat asioita, kustannusten siirtoautomaatti toimi. Tänään markkinat ratkaisevat. Asiakkaat kansainvälistyvät. Tytäryritysten valvontakin on yhä haasteellisempaa. Miten Rakverellä todella kulkee? Entä strategiat Sokolowin suhteen? Miten turvataan jäsenten tuottaman lihan tuotanto? Ei unohdeta hallitusta Vuonna 2003 hallituksen puheenjohtajan nuija kopahti 104 kertaa merkiksi siitä, että uusia jäseniä oli hyväksytty osuuskuntaan. Valitettavasti eronneiden määrä samana aikana oli 311. Hallintoneuvostossa käsiteltävät asiat valmistellaan hallituksessa. Mitä mahdollisuuksia osuuskunnalla on osallistua HK Ruokatalon osakeanteihin? Käytössä on vuokratuloista ja osingoista koostuva kassavirta. Lisättynä mahdollisilla jäsenten sijoituksilla. Kaikessa ei voi olla mukana, resurssit ovat rajalliset. Oman tehtäväkenttänsä muodostaa jäsenten toimintaedellytysten parantaminen yhteistyössä LSO:n vaikutuspiirissä olevien yritysten kanssa. Neuvonnalla ja koulutuksella vaikutetaan suoraan tuottajan toiminnan kannattavuuteen. Hallitus kantaa vastuun käytännön toiminnan pyörimisestä. Lopuksi LSO-osuuskunta käyttää omistajavaltaa 87 %:n tasolla HK Ruokatalossa. Se on tuottajaomistajalle arvo, joka on mitattavissa ainoastaan seuraavan kysymyksenasettelun kautta: Mitä maksaa, jos taloudellisesti ja toiminnallisesti kunnossa olevaa HK Ruokataloa ei olisi? Mikäli tuottajaomistaja jättää äänestämättä, niin hän jättää heitteille kaksi asiaa. Ensimmäiseksi: Tänään 370 miljoonaa euroa omaisuutta, joka työskentelee HK Ruokatalon taseessa hänen elinkeinonsa hyväksi. Se on jäsentä kohden yli euroa. Ja toiseksi: Aidon mahdollisuuden vaikuttaa omiin toimintaedellytyksiinsä. Myös huomenna, jolloin vasta suuri tuntematon alkaa. Jorma Savolainen

4 Haastattelussa Markku Aalto ja Pekka Laurila Mitä mieltä osuuskunnasta ja tulevaisuudesta ovat lihantuottajat Aalto ja Laurila LSO-osuuskunnan asioista keskusteltaessa Pekka Laurilan ja Markku Aallon kanssa ehdottomaksi ykkösaiheeksi nousee, miten säilyttää lihantuottajien päätösvalta HK Ruokatalon lihaketjussa. Uudet sukupolvet ja heitä itseään nuoremmat lihantuottajat pitäisi saada kiinteästi mukaan osuuskuntaan. Huoli ja pohdinnat LSO-osuuskunnan voinnista 10 tai 20 vuoden päästä, on Pekka Laurilalle ja Markku Aallolle selvästi läheinen aihe. Molemmat ovat LSO-osuuskunnan luottamustointa ja omaa elinkeinoaan hoitaessaan tottuneet ennakoimaan asioita ja katsomaan pitemmälle tulevaisuuteen. LSO-osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto on yhdistelmäsikalaa pitävä lihantuottaja Jämijärveltä. Rakennemuutos luo haasteita LSO-osuuskunnan jäsenistössä, aivan kuten maatalouden piirissä yleisesti, rakennemuutos etenee voimakkaasti. Aktiivituottajien määrän väheneminen tuo haasteita sekä lihantuottajille että LSO-osuuskunnalle. Puheenjohtajien mielestä osuuskunnan pääomahuollosta huolehtiminen on tulevien vuosikymmenten suurin haaste. Osuuskunta yhtiömuotona kun on siinä mielessä ongelmallinen, että jäsenen erotessa pääomat lähtevät mukana. Molemmat toteavat, että osuuskunnan pitää olla hyödyllinen jäsenelle. Mitä pitemmälle kehitys ja rakennemuutos etenevät, sen selvempi tämä hyöty on nimenomaan LSO-osuuskunnan jäsenille. LSO-osuuskunnalla on todellista äänivaltaa ja todellinen mahdollisuus vaikuttaa HK Ruokatalon lihaketjussa, joka on tällä hetkellä Suomen suurin kotimaisen lihan käsittelijä ja kannattavasti kansainvälistynyt liha-alan moniosaaja. Erityisesti nuorten tuottajien tietoisuuden lisääminen näissä asioissa on tärkeää - tulevaisuushan on heidän. Rakennemuutoksen suuruutta voi kuvata hyvin vaikkapa tuottajamäärien suhteuttamisella osuuspääomaan. On aivan eri asia koota noin 12 miljoonan euron osuuspääoma jäsenen sijasta vaikkapa jäsenen toimesta. HK Ruokatalon uusien tytäryhtiöiden myötä LSO Foodsin sopimustuottajiksi on tullut paljon uusia lihantuottajia, joka mahdollistaa osuuskunnan jäsenmäärän kasvun. Tämä kehitys auttaa sekä uusia että vanhoja jäseniä. Osuuspääoma kasvaa tällä hetkellä tyydyttävästi, joten välitöntä hätää ei asian suhteen ole. Suurten ikäluokkien luopuessa merkittävissä määrin tuotannosta asia tulee välittömästi akuutiksi. - Osuuspääoman keräämistä helpottaa tällä hetkellä pääomalle maksettava kilpailukykyinen korko. Siksi meidän on huolehdittava HK Ruokatalon kilpailukyvystä, sillä mahdollinen tuloksen heikentyminen vaikuttaa myös LSO-osuuskunnan koronmaksukykyyn, kuvailee asiaa Markku Aalto. - Tulevaisuuteen, osuuspääomien kehitykseen ja omistuksista huolehtimiseen pitää kiinnittää huomiota jo nyt, jatkaa Pekka Laurila. Omistuksen kehittäminen ja taseiden kunnossa pitäminen ovat tällaista varautumista. LSO-osuuskunnan jäsenyys turvaa kotimaista lihantuotantoa Nykyisen eli viisi vuotta sitten valitun LSO-osuuskunnan edustajiston aikana mm. lähes kolmannes lihasikaloista on lopettanut ja lopuista toisen puolen arvioidaan lopettavan seuraavan vuosikymmenen aikana. Kokonaistuotanto on kuitenkin kasvanut. Kun lihalla riittää kulutusta ja kysyntää, niin miksi tuottajan kannattaa kuulua LSO-osuuskuntaan?

5 Pekka Laurila on LSO-osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja, naudanlihantuottaja Huittisista. - Minun mielestäni lihantuottajan kannattaa ehdottomasti kuulua sellaiseen tuottajaosuuskuntaan, joka on pääomistaja lihavalmisteita jalostavassa ja markkinoivassa yhtiössä. Pääomistajuus on tärkeää siksi, että se takaa näiden yhtiöiden kiinnostuksen nimen omaan kotimaiseen alkutuotantoon ja sen kehittämiseen ja pitämiseen kilpailukykyisenä niin hyvinä kuin huonompina aikoinakin. Osuuskunnalla on myös merkittävä rooli näiden yhtiöiden kilpailukyvyn rakentamisessa, toteaa Markku Aalto. - Yksityisen jalostusyhtiön kynnys siirtyä käyttämään kulloinkin edullisinta raakaainetta, on alhainen. Ja jatkossa se alenee entisestään, etenkin jos kotimaisuuden merkitys kuluttajalle vähenee. HK Ruokatalolla sen sijaan on intressi säilyttää kotimainen liharaaka-aine, koska se on myös osuuskunnan ja tuottajien edun mukaista, muistuttaa Markku Aalto. Tieto ja yhteistyö kehittämisen apuna Koko lihaketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta on kehitettävä. Alkutuotannossa painetta luo tukiviidakko ja siinä tapahtuvat muutokset, lähinnä tukien heikkeneminen. Iso kysymys siis on, miten pitäisi kehittää? - Siinä keskeisintä on tieto. Toinen puoli tilalla tehtävistä töistä on teknistä suoritusta ja toinen puoli tietoa siitä, miten työ tehdään, sanoo Pekka Laurila ja jatkaa: - Tuottajien oma aika ja mahdollisuudet eivät aina riitä tiedon etsimiseen ja tulkitsemiseen. LSO-osuuskunta ja HK Ruokatalo ovat suuressa tietovirrassa lihaketju tuottaa valtavan määrän tuottajillekin hyödyllistä tietoa, etenkin nyt kun ketjun eri osista tuleva informaatio pystytään yhdistelemään ja prosessoimaan nopeasti. - Luotettavan tiedon määrä on lisääntynyt koko ajan, joten kehittämistoimenpiteitä voidaan tehdä tiloilla ja tuotannossa entistä varmemmalta pohjalta. Tiedon hyödyntäminen on yksi keskeinen asia, joka tuo uudenlaista lisäarvoa tuottajaomistajille. Paitsi, että ketju synnyttää tietoa itse, hankkii se myös täydentävää tietoa. Lisäksi se pystyy arvioimaan tiedon nopeasti ja näkemään onko siitä hyötyä vai ei. Elementit ovat kunnossa ja edut selkeät, tiivistää Pekka Laurila. Osuuskunnan hallinnon tehtävä on turvata tuottajien etu. Osa sitä työtä on pitää silmällä omistuksien arvon säilymistä ja tavoitteiden täyttymistä. Perustehtävänä huolehtia tuottajan eduista Markku Aalto kertoo lisätiedon avulla voitavan parantaa koko prosessin kannattavuutta. - Uskon tässä työssä olevan mahdollisuuksia saavuttaa tuloksia ja edistää tuotantopanosten kilpailukykyisyyttä muihin maihin verrattuna. Yksittäisellä tuottajalla ei käytännössä ole juurikaan mahdollisuuksia eikä voimaa vaikuttaa tuotantopanoksen hintoihin. Mutta osuuskunnan, tuottajien ja teollisuuden voimat keskittämällä siihen on parempi mahdollisuus. Esimerkiksi puheenjohtajat nostavat voimakkaana käyvän rehun hintaan liittyvän keskustelun. Molemmat toivovat, että tilanne ratkeaa yhteistyössä rehuteollisuuden kanssa ja muistuttavat, että rehukeskustelu on vasta alkua. Paljosta muustakin käydään tulevaisuudessa samaa keskustelua. Tuotantopanokset on saatava kilpailukykyiseksi, jotta tämä ketju jatkossa pärjää. Osuuskunnan rooli tässä tilanteessa on siis omalta osaltaan ajaa asiaa ja ottaa löysät pois. - Kyllä. Tällä hetkellä on juuri näin, sanoo Pekka Laurila. Markku Aalto muistuttaa LSOosuuskunnan perustehtävästä: - Perustamisesta asti perustehtävänä on ollut tukea ja vahvistaa jäsentensä toimintamahdollisuuksia. Siihen kuuluu yhtälailla niin jalostusketjun kehittäminen kilpailukykyisemmäksi kuin kilpailukyvyn valvominen oman jalostusketjun ulkopuolelta tulevien tuotantopanosten osalta. Osuuskunta toimii kaikissa jäsentensä liiketoimintaan kuuluvissa asioissa jäsentensä hyväksi.

6 - Lihaketjussa aloitettu prosessinohjaus on tuottanut tulosta. Tuottajat ovat omalta osaltaan kehittäneet prosessia tehokkaammaksi. Tämä on selvä osoitus siitä, että tuottajat haluavat löytää parempiin tuloksiin johtavia toimintatapoja. He ovat valmiita käytännön toimenpiteisiin. Viesti on mennyt perille, kertoo Pekka Laurila. Hankintaketjun toiminnan tehostumisesta tuottajat ovat jo saanet konkreettista hyötyä. Se ilmenee kolme kertaa vuodessa maksettavina tuotantopalkkioina. Markku Aallon mukaan kotimaisuus on tällä hetkellä iso asia ja on erittäin tärkeää, että suomalaisella kuluttajalla on vahva luottamus kotimaiseen tuotantoon: - Mutta me emme voi rakentaa tätä ketjua hyväksymällä muita maita suurempia kustannuksia vain, koska tuotamme kotimaista. Omat tuotemerkit tärkeitä Kauppaketjut hakevat parempaa katetta ja kannattavuutta valmisteiden markkinoinnissa private label-tuotteillaan. Ne ovat arvioineet vähintään 20:n jopa 30:n prosentin kauppojen hyllytilasta siirtyvän kauppojen omille merkeille. - Tilanteeseen voimme vastata ainoastaan teollisuutemme omilla vahvoilla parempaa katetta tuottavilla tuotemerkeillä, jolloin emme ole pelkästään kaupan alihankkijan asemassa. Omat vahvat tuotemerkit auttavat siihen, ettei lisäarvo synny jalostusketjussa ainoastaan kaupalle. Pekka Laurila ja Markku Aalto painottavatkin, että ylivoimaisesti tärkein omaisuus tälle ketjulle ovat lihateollisuuden vahvat tuotemerkit, joista pitää myös huolehtia. Suomalainen lihaketju eroaa Ruotsin, Norjan, Tanskan, Puolan ja yleensä muun Euroopan lihaketjuista siinä, että meillä lihan alkutuotanto, jatkojalostus ja omat tuotemerkit liittyvät yhteen ihan eri tavalla kuin muualla. Se on selkeä vahvuus, mutta asettaa myös monia vaatimuksia ketjun toiminnalle. Kilpailukyky on turvattava HK Ruokatalo tekee tulosta ja osa siitä palautuu osuuspääoman korkona. Eikö tässä tilanteessa osuuskunnan pitäisi hoitaa voiton jakaminen tuottajille korkeampana lihan hintana? - Vuonna 2002 HK teki tulosta noin kolme prosenttia liikevaihdosta. Se on omistajan kannalta huolestuttavan vähän, kun otamme huomioon tulevaisuuden haasteet. Osuuskunnan hallintohenkilönä ja tuottajana ottaisin itsekin mielelläni lisää tuottajahintaa. Mutta tuottajahinta muodostuu markkinoiden ohjaamana. Muut perusteet ovat kovin lyhytnäköistä ajattelua. Yksittäisen tuottajan kannalta markkinakanavan kilpailukyky on tärkeää. Tuotteiden on oltava kilpailukykyisiä ja niistä on saatava paras mahdollinen hinta. Vain se mahdollistaa tuottajan toiminnan jatkossakin. Suomen markkinoilla ei pärjää kuin vahvoilla tavaramerkeillä ja ehdottomasti kilpailukykyisillä tuotteilla, sanoo Markku Aalto Puheenjohtajat toteavat, että LSO-osuuskunta on kyennyt maksamaan viime vuosilta kilpailukykyisen koron, joka on ollut verottomana kymmenen prosenttia ja verollisena lähes 14 prosenttia. LSO-osuuskunta on HK Ruokatalon tuloksen myötä, pystynyt merkittävästi kohentamaan omaa taloudellista asemaansa sekä vahvistamaan omistustaan tulevaisuutta varten. HK Ruokatalon kansainvälistyminen on suomalaisen tuottajan etu - HK Ruokatalon kansainvälistymisen myötä suomalaisilla tuottajilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selviytyä. HK Ruokatalo on laajentanut toimintaansa Baltiassa ja Puolassa ainoastaan sellaisiin yhtiöihin, joilla on johtava tuotemerkki. On epätodennäköistä, että tälle alueelle tulee sellaista kansainvälistä kauppaketjua, joka ei tällaisia merkkejä tarvitsisi. Johtavia tuotemerkkejä valmistavaa yritystä on kauppaketjujen vaikea sivuuttaa. Markku Aalto muistuttaa myös, että tulevaisuudessa on mahdollista jonkin Suomessa toimivan merkittävän kauppaketjun muuttuvan monikansalliseksi. - Voimakkaan toimintaympäristön muutoksen tuomat haasteet eivät vähene jatkossakaan. Jos haluamme pysyä välttämättömänä kumppanina kaupalle, emme saa pudota maakuntasarjaan. Merkitys on sama, jos yhtiö lakkaa tekemästä tulosta, sanoo Pekka Laurila. - Meidän tehtävämme on pitää huolta osuuskunnan jäsenten tuottaman lihan markkinoinnista. Jos kaupan mielestä kanssamme ei tarvitse keskustella, ei silloin tarvita tuotteitammekaan ja olemme epäonnistuneet tehtävässämme. Kauppa on kertonut lisäävänsä kansainvälistä hankintaa. Jotta me pysyisimme tässä kuviossa mukana, niin meidän täytyy olla kansainvälisiä, riittävän vahvoja ja kilpailukykyisiä. Me emme voi määrätä kauppaa. Tämän Pekka Laurilan ja Markku Aallon esiintuoman asian merkitys korostuu, kun Suomen markkinoillakaan ei pärjää kuin vahvoilla tuotemerkeillä ja kovalla kilpailukyvyllä. Johtavia tuotemerkkejä on kaupan vaikea sivuuttaa ja ne ovat yksi tärkein omaisuutemme. Niistä ja osuuspääoman kehityksestä huolehtiminen on tärkeää kaikkien jäsenten ja erityisesti nuorempien tuottajien tulevaisuuden kannalta.

7 tarkastelee eurooppalaisia lihatuotteiden tavaramerkkejä. Euroopassa ei ole kuin yksi monikansallinen lihajalosteiden tuotemerkki. Kaikki muut ovat kansallisia tai korkeintaan parissa muussa maassa merkittäviä. Puheenjohtajat huomauttavat, että esim. HK Ruokatalon virolainen tytäryhtiö AS Rakvere Lihakombinaat suojaa osaltaan kotimarkkinoita. Sen hankkiminen auttoi myös kaikkia muita suomalaisia lihantuottajia, ei yksistään LSO:laisia. Nyt EU:n laajentuessa meidän ei tarvitse ajatella sellaista uhkakuvaa, jossa esim. Tanskassa tehokkaasti, maailmanlaajuisesti kilpailukykyisellä hintatasolla tuotettua sianlihaa olisi virolaisella työvoimakustannustasolla jalostettu noin neljän tunnin rekkamatkan päässä Helsingistä Suomen ylivoimaisesti vilkkaimmasta markkinaalueesta. Jollei HK Ruokatalo olisi laajentanut toimintaansa Baltiaan, voisi se tänään olla mahdollinen näkymä. Voiko jäseneksi tulla ulkomaalaisia tuottajia? Monikansallinen osuuskunta. Onko LSOosuuskunta jatkossakin suomalaisten tuottajien osuuskunta vai voiko jäseneksi liittyä edustajia muualtakin? - Asia tulee uuden hallinnon määriteltäväksi. Halukkuutta jäsenyyteen on muualta osoitettu. Mm. tästä asiasta uusi edustajisto joutuu käymään keskustelua ja pohtimaan miten edetään, sanoo Pekka Laurila. - Juuri näin. Kansainvälistyminen tapahtuu kuitenkin ilman muuta siten, että LSO-osuuskunnassa päätösvalta pysyy jatkossakin aina suomalaisilla alkutuottajilla ja osuuskunnan jäsenillä. Seuraavan viiden vuoden aikana keskustelemme myös, mikä on muissa maissa toimivien tuottajien osallistumismahdollisuus, jatkaa Markku Aalto. Rooli omistajana ja onnistuminen tehtävässä HK Ruokatalossa käsitellään nykyisin 75 prosenttia enemmän raaka-ainetta tuhat henkilöä pienemmällä työvoimalla kuin -90 luvun alkupuolella ja yhtiö tekee historiansa parhaita tuloksia. Silti vain kolme prosenttia tuloksesta jää viivan alle. Tämä kertoo toimintaympäristön muutoksien asettamista haasteista ja siitä, että kymmenen vuoden aikana tehdyillä rajuillakin kehittämistoimenpiteillä ei tulos ole tämän suurempi. Yksikään suomalainen lihatalo ei tänä päivänä voisi alkuunkaan toimia, jos se olisi maataloustulolakien aikaisessa kunnossa. - LSO-osuuskunta vakaana pitkäaikaisena omistajana on rauhoittanut toimintaympäristöä ja luonut pitkäjännitteisyyttä. EU-aikana yksittäisen tuottajan toimintaympäristössä muuttujia on ollut aivan riittämiin. Osuuskunta on pyrkinyt säilyttämään yhden toimintasektorin mahdollisimman vakaana, toteavat Markku Aalto ja Pekka Laurila. Mikä sitten on LSO-osuuskunnan rooli HK Ruokatalon omistajana Pekka Laurila? - Kaikki omistajien tekemät strategiset linjaukset. Lisäksi omistajat valvovat, että yritys toimii tavoitteiden mukaisesti ja myös saavuttaa tavoitteet. - Osuuskunta on onnistunut tehtävässään, kun koko lihaketjun kilpailukyvystä on huolehdittu hyvin ja silti pitkällä aikavälillä tuottajan saama hinta on EU-maiden keskiarvon yläpuolella. On tärkeää, että lihan hinta on kilpailukykyinen samoilla markkinoilla toimivien muiden ketjujen lihan hintoihin nähden. - Yksittäiselle tuottajalle yksi ylivoimaisen tärkeä asia oman toiminnan ja tulevaisuuden kannalta on, että se lihaketju, mihin hän kuuluu, on kaupalle välttämätön. - Tällä ketjulla on oltava hyvät tavaramerkit ja lisäksi sen on oltava kilpailukykyinen. Ainoastaan tämä varmistaa sen, että joku tulee ja hakee tilalta lihat myös tulevaisuudessa markkinahintaan, sanoo Pekka Laurila. Kotimaista lihaa riittää myös tulevaisuudessa Uskotteko, että tulevaisuudessakin saatavilla on kysyntää vastaava määrää kotimaista lihaa? - Kyllä sitä on. Esimerkiksi Euroopan tasolla elintarvikkeiden tuottaminen on lähibisnestä. Kokonaisuutena Euroopassa vain n. 10% elintarvikkeista kulkee rajojen yli, toteaa Markku Aalto. - Minäkin uskon siihen, että jatkossa tuotamme riittävästi kotimaista lihaa. Haasteet on nähtävä, jotta ne voitaisiin toteuttaa, lisää Pekka Laurila. Tukiasioista puheenjohtajat muistuttavat, että maataloustuilla ei itse asiassa tuetakaan maataloustuottajia vaan kuluttajia. - Kaikissa läntisen pallonpuoliskon maissa, joissa elintarvikkeista ei ole ollut pulaa, on elintarvikkeiden hintoja pidetty tuotantokustannuksia alhaisempina tukemalla tuotantoa. Elintarvikkeiden osuus kotitalouksien menoista pienenee koko ajan. Kauppa on elintarvikkeissa hintaorientoitunut ja asiakas houkutellaan kauppaan edullisella hinnalla. Toki samalla vaaditaan tuoteturvallisuutta ja hyvää laatua. Tämä on johtanut kuluttajien asenteiden muuttumiseen niin, että esim. harrastukset saavat maksaa mitä vain, mutta ruoan on oltava halpaa. Mikäli haluamme pysyä välttämättömänä kumppanina kaupalle, me emme saa pudota maakuntasarjaan. Jos kaupan mielestä kanssamme ei tarvitse keskustella, eikä tuotteitamme tarvita olemme epäonnistuneet tehtävässämme. Meidän perustehtävämme on pitää huolta jäsentemme tuottaman lihan markkinoinnista - niin että se toteutuu kannattavasti myös tulevaisuudessa. Tulevia haasteita Mitkä ovat HK Ruokatalon ja tuottajien oman toimintaympäristön tulevaisuuden näkymät ja tulevat haasteet Markku Aalto ja Pekka Laurila? - Omien tuotemerkkien merkitys korostuu jatkossakin. Ilman omia vahvoja ja laadukkaita tuotemerkkejä oma jalostava teollisuus ei pärjää. Erityisesti tämä korostuu kaupan keskusliikkeiden omien private label tuotemerkkistrategioiden myötä. - Suurimpia haasteita tuottajille tuovat varmasti alkutuotantoyksiköiden kehittämiseen ja yksikkökoon muuttamiseen liittyvät asiat. Sitä kautta haasteet liittyvät investointimahdollisuuksiin ja omaan talouteen. Muuttuva toimintaympäristö pitää huolen sitä, että jos paikalleen pysähtyy niin asiat menevät ohitse. - LSO-osuuskunnan perustehtävä on auttaa tuottajia heidän toiminnassaan ja sen edellytysten turvaamisessa. Tulevissa edustajiston vaaleissa toivomme näkevämme vilkasta osanottoa niin ehdokasasettelussa kuin äänestykseen osallistumisessa, toteavat Markku Aalto ja Pekka Laurila.

8 Haastateltavana Simo Palokangas Omistajia kiinnostavat menestys ja jatkuvuus, tuottajaomistaja ei ole poikkeus. HK Ruokatalossa rakennetaan tulevaisuutta Vaikka LSO-osuuskunnan historia ulottuu yli 90 vuoden taakse, niin HK Ruokatalo yhtiönä on vasta 15-vuotias. LSO-osuuskunnan omistamassa lihateollisuudessa asiat ovat viime vuosina menneet hyvään suuntaan: markkina-asema on vahva ja menestystä on syntynyt. Haasteet eivät ole HK Ruokatalon toimitusjohtajan Simo Palokankaan mielestä kuitenkaan vielä loppumassa. - Yli 90-vuotiaan organisaation matkalle on tietysti sattunut hyviä ja huonoja aikoja ja syytkin niihin voivat olla monenlaisia. Taustalla on ollut myös sekä osuustoiminnan että yhtiöiden johtamisen kriisiä, toteaa Simo Palokangas. u HK Ruokatalossa on kurssi kääntynyt Simo Palokankaan johdolla ylöspäin luvun alkupuolen myrskyistä ja aallokosta on noustu upealla suorituksella. - Olemme pystyneet kääntämään koko yrityksen nykyaikaan, pitämään kotimarkkinat - myös tuonnilta - ja pitäneet myös markkinaosuudet. Meillä on hallussa ykköstuotemerkit Suomessa ja yritys on kansainvälistynyt hyvin ja kannattavasti, hän toteaa.

9 Muutoksien myötä menestykseen 1990-luvun alkuvuosina LSO:n lihateollisuuden tilanne ja varallisuusasema huononivat. Sitten mentiin Euroopan Unioniin. Hinnat laskivat viidenneksellä, niin että samasta tuotannosta kuin aiemmin saatiin miljardi markkaa vähemmän rahaa. Siirtyminen markkinatalouteen oli raju. Simo Palokangas aloitti LSO-osuuskunnan lihateollisuuden vetäjänä vuonna 1994 vaikeassa tilanteessa. Hän käynnisti voimakkaan saneerauksen ja toiminnan kehittämisen monilla eri alueilla. Yksi merkittävä muutos tapahtui vuonna 1997, kun HK Ruokatalon nykyinen liiketoiminnan rakenne luotiin ja yhtiö listautui Helsingin pörssiin. Samalla LSO-osuuskunta luopui hankintaliiketoiminnasta ja keskittyi omistajaohjaukseen. - HK Ruokatalon yhtiörakenne kaksine osakesarjoineen ja LSO-osuuskunnan vahva rooli pitkäaikaisena sijoittajana ovat mielestäni hyvä asia. Elintarvikeketjun olemassaolo on Suomelle tärkeää, ja on hyvä, että päätöksenteossa säilyy koko ketjun jäsenten intressi, sanoo Simo Palokangas. - Yksi listautumisen eduista on, että olemme voineet hankkia rahoitusta tuottajien joukon ulkopuolelta aikana, jolloin tuottajat ovat itse tarvinneet rahaa omaan rakennekehitykseen. Meille on tarjoutunut tilaisuus kasvaa ja kansainvälistyä nopeammin kuin jos olisimme olleet osuuskuntana, jolloin oma pääoma ei olisi riittänyt toteutuneeseen kehitykseen. Kotimarkkinat on pidetty ja kansainvälistytty kannattavasti Osuustoimintayritysten viimeaikaiseen menestykseen on sanotttu vaikuttaneen kaksi asiaa, hyvä johtaminen ja toiminnan tehokkuus. On myös sanottu, että osuustoimintataustaiset yritykset koettaisiin kansan silmissä vakaiksi ja luotettaviksi. Allekirjoitatteko nämä näkemykset? - Toivottavasti näin on - tosin eivät kaikki ole menestyneet. Johtamismielessä osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä ei ole eroa. Samanlaista tehokkuutta, tuotteistusta, markkinointia, asiakastyytyväisyyttä, kuluttajien ja asiakkaiden ymmärtämistä tarvitaan yritysmuodosta riippumatta. - Olemme pystyneet kääntämään yrityskulttuurin ja koko yrityksen nykyaikaan, pitämään kotimarkkinat itsellämme - myös tuonnilta - sekä pitämään markkinaosuudet. Meillä on hallussa ykköstuotemerkit Suomessa ja samalla olemme kansainvälistyneet. Aikanaan pelkästään kotimarkkinoilla toiminut yritys, josta ulkomaille mentiin ehkä lähinnä käymään messuilla, on kansainvälistynyt kannattavasti, toteaa Palokangas. Tuloksen kautta rakentuu tulevaisuus niin tuottajalle kuin yritykselle HK Ruokatalossa viime vuosikymmenellä asetetut tavoitteet kannattavuudessa, omavaraisuudessa ja kansainvälistymisessä on jo lähes saavutettu. Entä tästä eteenpäin? - Ei tavoitteet suinkaan siihen loppuneet. Meillä on pysyviä tavoitteita mm. kannattavuuden ja kasvun suhteen. Pitkällä aikavälillä kasvumme tapahtuu pääosin kansainvälistymällä. Kotimaan osuutemme on jo niin suuri, että sitä kautta tavoite ei näillä näkymin voi kannattavasti täyttyä. - Tulostavoitteet ovat välttämättömiä. Ne ovat piiska ja porkkana, jotka motivoivat organisaatiota. Tehokkuus tähtää tulokseen eikä tehokkuudella ole merkitystä jos se ei tuota tulosta. Työtä voidaan tehdä vaikka kuinka, mutta se on turhaa jos tulosta ei tule. - On hyvä muistaa, että tulos ei ole tuottajilta pois. Lähtökohtana HK Ruokatalon lihaketjussa on, että maksamme tuottajille, omistajillemme kilpailukykyisen hinnan raakaaineesta. Tuloksen kautta rakentuu pidemmällä tähtäimellä terve pohja ja jatkuvuus. Vain kannattava yritys pystyy palvelemaan tuottajia keskeisenä sidosryhmänä. Simo Palokankaan mielestä lopputulos on selvä, jos yritys antaa viestin, että nollatulos riittää. Se johtaa nopeasti tehottomuuteen, motivaation mädäntymiseen ja kustannusten nousuun, eikä tulosta myöskään syntyisi. Tuloksenteolla HK Ruokatalo pystyy kehittämään tuotantoa, investoimaan tulevaisuuteen, tekniikkaan, kasvuun, markkinointiin, rakentamaan tuotemerkkejä ja turvaamaan jatkuvuutta. Aktiivisella asioiden kehittämisellä uhkasta voi tulla mahdollisuus Tämän hetken kehittämiskohteista Palokangas nostaa esiin mm. johtamisjärjestelmän. - Kysymys on prosessien hallinnasta, niiden ymmärtämisestä ja niihin sitoutumisesta. Tällä toimialalla ei yleensä voi tehdä suurta harppausta kerralla, vaan kyse on aktiivisesta asioiden kehittämisestä joka päivä. Tänään teemme paremmin kuin eilen ja huomenna paremmin kuin tänään, tiivistää Simo Palokangas. - Tässä kehitystyössä ja eri menetelmien käyttämisessä olemme edenneet jo varsin pitkälle. Tehtävää riittää silti. Tuotteistoa pitää hioa, asiakkaiden kanssa tarvitaan pidemmälle meneviä yhteistyöprojekteja, joita on meneilläänkin. Kansainvälistymisessä tarvitaan toimia Baltiassa EU:n tulon myötä, samoin Puolassa. - EU:n laajenemiseen olemme etukäteen varsin hyvin valmistautuneet ja HK Ruokatalon kannalta Baltian maiden ja Puolan tulo EU:n jäseniksi on positiivinen asia. Käänsimme sen meille aikanaan mahdollisuudeksi - muutenhan se olisi uhka. Kaupan rakennemuutos on iso asia Kauppa muuttuu Suomessa. Miten se vaikuttaa HK Ruokatalossa? - Kaupan rakennemuutos on meille isompi asia kuin EU:n laajeneminen. Se näkyy monella tavalla. Hintakilpailu ja hinnan merkitys on korostunut. Kauppa on kansainvälistänyt ostojaan - sillä on esim. nettihuutokauppa, jossa tarjotaan ja ostetaan globaalisti - ja erilaisilla yhteistyöjärjestelmillä se pyrkii isoihin kertaostoihin. Kauppa kansainvälistyy, Suomessa ovat jo nyt edustettuina saksalaisten lisäksi myös ruotsalaiset, toteaa Simo Palokangas ja jatkaa. - Meidän on huolehdittava HK Ruokatalon omista rakenteista, niin että myös vuoden päästä olemme kilpailukykyinen ja pystymme tyydyttämään silloisten asiakkaiden tarpeita. Ne tarpeet ovat varmasti hyvin erilaisia kuin tänä päivänä. Suurin kotimaisen lihan käsittelijä ja sitoutunut lihantuottajiinsa Miten asiat ovat tuottajien kohdalla tulevina vuosina? Miltä näyttää kotimaisen lihan ja lihantuotannon asema HK Ruokatalon lihaketjussa? Onko ketju sitoutunut kotimaisuuteen Simo Palokangas? - Ensinnäkin voi todeta, että 90-luvun puolivälissä HK Ruokatalon lihaketjun kotimaiset raaka-ainehankinnat olivat 80 miljoonaa kiloa. Vuonna 2003 teurastimme lähes 140 miljoonaa kiloa eli kasvu on yli 70 prosenttia. Olemme päässeet siihen tilanteeseen, että meillä on täysin kotimaista raaka-ainetta käytettävissä HK Ruokatalon tarpeisiin. Kotimaisen lihan käsittelijänä olemme suurin. - Toteutunut kehitys ja tavoitteemme kertovat sitoutumisesta kotimaiseen raakaaineeseen. Tavoite on myös jatkossa pystyä tyydyttämään vähintään kotimarkkinat kotimaisella raaka-aineella. Myös hallittua vientiä tapahtuu, tälläkin hetkellä Baltiaan, EU-alueelle ja aina Japania ja USA:ta myöten. - Koska olemme sopineet, että kaikki HK:n ja Kariniemen merkeillä myytävät tuotteet tehdään kotimaisesta raaka-aineesta, niin kyllä meillä on oltava kotimaassa lihaketju kunnossa, sanoo Simo Palokangas. LSO-osuuskunta on vakaa omistaja, joka näkee koko ketjun tarpeet Monet lihantuottajat pitävät tärkeänä, että tuottajilla on omistuksien kautta äänivaltaa jalostavassa lihateollisuudessa. Onko teidän mielestänne teollisuudelle merkitystä sillä, että on olemassa suora linkki omistuksien kautta raaka-aineen lähteille? - Näen LSO-osuuskunnan vakaana omistajana. Jos silloin 90-luvun puolivälissä, kun tilanteet olivat pahimmillaan, HK Ruokatalon omistajina olisi ollut pelkästään sijoittajia eikä meillä olisi ollut tätä ketjuyhteyttä, niin yritystä ei olisi pelastettu. LSO-osuuskunta oli kärsivällinen omistaja ja niin päästiin vaikeuksista yli. - Tänä aikana toimintatapa, yrityskulttuuri ja myös hallinnon kulttuuri ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Puolin ja toisin nähdään koko ketjun tarpeet eikä katsota asioita lyhyellä tähtäimellä tai vain yhtä osaa. Omistusrakenne on varmasti ollut eduksi tässä. Se, että samalla on onnistuttu tasapainottamaan tuottajaomistajien ja sijoittajien intressit, on vaatinut laajakatseista hallintoa, joka on nähnyt kummatkin tarpeellisiksi yritykselle. Tuottajan ääni ja toiminnan turva Kuuluuko HK Ruokatalossa tuottajien ääni? Missä se kuuluu ja millä tavalla sen pitäisi kuulua? - HK Ruokatalossa tuottajien ääni kuuluu erityisesti hallituksessa. Meillä on periaate, että hallituksen jäsenistä enemmistö on aktiivituottajia. Yhtiökokouksessa taas LSOosuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja käyttää osuuskunnan äänivaltaa ja sitä kautta hallintoneuvoston mielipide vaikuttaa yhtiökokouksen päätöksiin. - Hallinnossa joutuu ottamaan tietysti hieman erilaisen näkökulman kuin pelkästään tuottajana. Hallituksen jäsenten pitää arvioida

10 HK Ruokatalo on suurin kotimaisen lihan käsittelijä ja sillä on Suomessa ykköstuotemerkit. Kansainvälistyessä on pidetty hyvien, tunnettujen tuotemerkkien tärkeys kirkkaasti mielessä. Myös Baltiassa ja Puolassa toimintaan liittyvät kiinteästi kunkin maan johtavat tuotemerkit. k o t i t i l a l t a Outokumpu mahdollisimman kilpailukykyisesti niin, että ei synny osa-optimointia. Samalla minimoidaan virhekustannukset ja yleiskustannukset. - Puhutaan kurinalaisuudesta. Suunnitellaan ja tehdään se mitä on sovittu ja jokainen pitää lupauksensa. Poikkeamat ja epätasapaino ketjun toiminnassa polkevat kustannustehokkuuden jalkoihinsa. Siksi ohjauksen on oltava selkeää ja kaikkien osapuolten kiinteästi mukana. - Keskinäisen ymmärryksen lisäämisestä ja ketjun toiminnan kehittämisestä lähtee nyt aloitettu LSO Lihamestari-valmennuskin. Monesti asioiden sujumista haittaa, että puolin ja toisin ei oikein tiedetä miten prosessi toimii ja miten mikin asia vaikuttaa muihin ketjussa mukana oleviin. PUOLA Kolo Warszawa Eura Säkylä Turku Sokolow Tarnow Debica Czyzew Mellilä Jaroslaw Tampere Forssa Tallinna Vantaa Riika VIRO Viiratsi Riihimäki Rakvere LIETTUA Vilna LATVIA Pietari kokonaisuutta. Myös sitä, mistä tulee se kassavirta, jolla maksetaan tuottajahinnat, palkat jne. Ainoa pitkäjänteinen keino toiminnan turvaamiseen on, että meille syntyy jatkuva kassavirta asiakkaalta ja kustannukset pysyvät kurissa. Sopimustuotanto, sitoutuminen ja keskinäinen ymmärrys avainasioita Lihaketjun yhteistyöhön liittyy sopimustuottajuus. HK Ruokatalolle sopimustuotanto on hyvin oleellinen osa toimintaa, toteaa Palokangas. - Siinä kunnioitetaan puolin ja toisin pelisääntöjä. Koko tilalta asiakkaalle -prosessin hallinta edellyttää tiivistä sopimustuotantoa. Sen avulla prosessi voidaan saada toimimaan Kasvua kestävällä rakenteella Osuustoiminnalla on hallussaan 72 % lihateollisuudesta. Miten näette sen kehittyvän? - Viime aikoina se on kasvanut, ainakin HK Ruokatalossa, osin sen vuoksi, että meillä on ollut yrityskauppoja kuten Koiviston Teurastamo ja Pouttu Foods. Me kehitämme ja edistämme ensisijaisesti omien tuottajien toimintaa ja edellytyksiä, jotta heillä on mahdollisuus kasvaa. Se on ollut kestävä rakenne ja varmistanut meille raaka-aineen saannin. Onko kotimaassa sitten tyyni rauhallista eikä kovia paineita kun kilpailu ja kasvu pääosin tulevat ulkomailta? - Kyllä kilpailua riittää. Se on kiristynyt jopa niin, että moni yrittäjä on poistunut alalta. Se, että pärjää kotimaassa ja pystyy orgaanisesti kasvamaan ilman yrityskauppoja edellyttää, että yritys on kilpailukyvyltään aivan kärkikastissa. Jos olemme huonompia kuin muut niin kilpailussa hävitään. Uskoa suomalaiseen lihaketjuun Tuottajien kokema epävarmuus ja maatalousratkaisujen tilanne heijastuvat monessa asiassa. Millaisena näette tilanteen tältä osin? - EU:n maatalouspolitiikasta on tullut erittäin monimutkainen ja byrokraattinen rakennelma. Hyvänä puolena on tietysti se periaate, että alkutuotanto pyritään säilyttämään kaikissa maissa. Jos kilpailu olisi täysin vapaata niin Suomi täällä reuna-alueilla olisi vielä huonommassa asemassa. - Käytännössä, kun toimitaan koko EU:n alueella ja on erilaisia maita, tapoja ja kulttuureita, niin tämä on johtanut sellaiseen byrokratiaan, mikä koettelee tuottajien hermoja. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että rakennekehitys ja toimintamuutokset etenevät jatkossakin. - Uskon siihen, että suomalainen lihantuotantoketju ja tuottajat tulevat pärjäämään. Rakennemuutos on ollut suuri ja nopea, mutta toisaalta täytyy muistaa, että meillä koko sodanjälkeinen maatalouspolitiikka oli nykyiseen verrattuna hyvin erilaista, suljetun talouden politiikkaa. Se osaltaan jarrutti rakennekehitystä. Nyt on ollut tarvetta nopeuttaa kehitystä. Kilpailukykyä kehitettävä myös tuotantopanoksissa - Meille on tärkeää, että osaaminen tiloilla lisääntyy, ja että olosuhteet ja rakenteet ovat

11 sellaiset, että ne edistävät tuottavaa toimintaa. Tarvitaan myös lisää kilpailukykyä tuotantopanoksiin. Siksi lähdimme mm. kotieläinjalostukseen ja olimme perustamassa Finnpigiä. - Rehu on yksi sellainen asia, joka on noussut pinnalle kansainvälisen kokemuksen lisääntyessä. Kun on vertailtu Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian hintatasoja, niin selvästi kalleinta rehu on Suomessa. Esimerkiksi broilerissa tuottajan saama tuki on mennyt suoraan rehun hintaan. - Näistä asioista on alettu vakavasti keskustella rehuteollisuuden kanssa. Samalla mietimme keinoja, joilla rehun hinta saadaan kilpailukykyiseksi ilman, että menetämme nykyistä salmonellavarmuutta tai muitakaan tärkeitä asioita. Virhekustannusten väheneminen on yhteinen etu Millaisilla asioilla mielestänne voidaan edelleen kehittää kilpailukykyä ja tuottavuutta niin teollisuudessa kuin tiloilla? - Kyllä tiedonvirtaa tarvitaan puolin ja toisin, että ymmärretään koko ketjun toimintaa. Se koskee myös tuotteen laatua, että tuotettu teuraseläin on sellaista laatua mitä asiakas ja kuluttaja tarvitsevat ja että se pystytään hyödyntämään valmistuksessa mahdollisimman hyvin. Voidaan puhua teollisuuden termein virhekustannusten minimoinnista myös alkutuotannossa. Esimerkiksi osapoistot ja hylkäykset johtavat teurastuskapasiteetin laskuun ja ylimääräisiin kustannuksiin ja ne heikentävät myös tuottajan tulosta. - Virhekustannukset koskettavat yhtä lailla tilaa - niitä syntyy kun eläin kuolee tai on laadultaan heikko tai ei kasva niin kuin pitäisi. Virhekustannuksiin voi lukea senkin, jos rehua kuluu liikaa, rehukustannus on korkea ym. Virhekustannusten vähentäminen on yhteinen etu. Kyse on paljolti siitä hyväksytäänkö asiat vai halutaanko niille tehdä jotain kannattavuuden edistämiseksi. Lihan laatu syntyy tilalla, sen jälkeen sitä pystytään vain säilyttämään tai huonontamaan. Laadun parantaminen ei ole mahdollista enää lihaketjun loppuosassa. Samoin myös tuottajan tulos tehdään tilalla ja siihen voidaan vaikuttaa osaltaan virhekustannusten minimoinnilla. - Kaikki virhekustannukset, jotka tilalla saadaan karsittua, vaikuttavat tuottajan tulokseen. Turha kustannus on suoraan pois tuottajan pussista. Laatumaksutavassa tuottaja saa hyödyn myös laadun paranemisesta. Valtaosaltaan hyöty tuottajalle virhekustannusten poistumisesta näkyy joko tuotantokustannuksien vähenemisenä tai tilityksissä parempana hintana. Koskaan ei virhekustannusten poistamisessa päästä nollaan, mutta mahdollisuuksia vähentämiseen on paljon. Omistajuus on vaativa laji isossa kansainvälisessä yrityksessä Suuria haasteita LSO-osuuskunnalle aiheuttavat mm. osuuspääoman kehitys ja jäsenistön määrä, mutta mitä muita tärkeitä tulevaisuuden haasteita osuuskunnalla on? - Olennaista tietysti on, että LSO-osuuskunta pystyy säilyttämään taloudellisen voimansa ja olemaan pääomistaja HK Ruokatalossa. Se edellyttää, että osuuskunnalla on osuuspääomaa riittävästi ja pääomia käytettävissä. Tilanne on tällä hetkellä ihan hyvä - kilpailukykyinen korko on tuonut pääomaa, myös vapaaehtoisina sijoituksina. - Toinen tärkeä asia on, että käytettävissä on hallintoihmisiä, jotka ymmärtävät omistajan roolin ja vaativat HK Ruokatalolta kehittymistä, tehokkuutta ja tulosta. On tärkeää myös, että hallinnolla on taitoja ja tietoja ison kansainvälisen yrityksen johtamiseen. LSO-osuuskunnalle on tärkeää valita oikea rooli ja oikeat henkilöt toteuttamaan näitä asioita. Luottamusta tulevaisuuteen ja alkutuotantoon Millaisia terveisiä lähettäisitte tänä päivänä lihantuottajille Simo Palokangas? - Yksi on se, että luottakaa tulevaisuuteen. Vaikeita aikoja on ollut ennenkin. Jatkuvuuden turvaa tuo osaltaan se, että lihaketjussa on mukana kannattava ja kilpailukykyinen HK Ruokatalo. - Tärkeää on myös, että tuottajat rakentavat omaa tulevaisuuttaan ja miettivät mitä se heiltä vaatii. Tiedonkulkua puoleen ja toiseen on varmasti tarvetta lisätä edelleen. - Meillä HK Ruokatalossa on yhtenä päämääränä olla aivan Euroopan kärjessä tässä ydinprosessissa tilalta asiakkaalle, sen osaamisessa ja hallitsemisessa. - Siihen kuuluu keskeisenä osana alkutuotanto, sanoo Simo Palokangas. Tulevaisuuden lihantuottajat Suomessa - onko perustana mielestänne perheviljelmä vai joku muu? - Kyllä se on pääasiallisesti perheviljelmä, mutta niin, että tilalla voi olla myös palkattua työvoimaa. Yhteistyörakenteita tilojen kesken on jo syntynyt ja uskon niitä syntyvän jatkossakin. Se on verkostoitumista, yhteistoimintaa, jolla voidaan jakaa töitä järkevästi, hallita kustannuksia ja riskejä. Rakennekehitys ja toiminnan muutokset etenevät myös jatkossa ja tukijärjestelmiin liittyvä byrokratia varmasti koettelee tuottajien hermoja. Uskon, että suomalainen lihantuotantoketju ja tuottajat tulevat pärjäämään, kun toimitaan yhdessä ja pidetään huolta koko ketjun kilpailukyvystä. Myös tuotantopanosten kilpailukyky on tärkeää.

12 LSO FOODS OY Tero Hemmilä Lihanhankinta on yhteistyötä ketjussa Lihantuotanto ja hankinta ovat muuttuneet ja kehittyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taloudellisen toimintaympäristön muutos on pakottanut kaikki - niin lihaa tuottavat tilat, niille tuotantopanoksia toimittavat tahot kuin myös lihateollisuuden parantamaan kustannustehokkuuttaan merkittävällä tavalla. Tällä tiellä on edetty sekä ketjun rakenteellisin että toiminnallisin muutoksin. Koko ketjun ja siinä toimivien osapuolten rakenne muuttuu tulevaisuudessa edelleen, mutta yhä enemmän koko ketjussa on tarvetta sen toiminnallisille muutoksille. HK Ruokatalo Oyj:n suurimman yksittäisen omistajan ylimpänä päättävänä toimielimenä edustajisto on paljon vartijana seuraavien vuosien aikana, kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Jälleen tarvitaan viisaita ja kaukonäköisiä ratkaisuja.

13 T ulevaisuudessa lihaketjumme joutuu yhä tiukempaan kansainväliseen kilpailuun. Siksi koko ketju on viritettävä huippukuntoon. Se ei tapahdu enää optimoimalla kunkin ketjun osapuolen tai toimijan yksittäistä tehokkuutta ja tulosta vaan optimoimalla koko ketjun tehokkuus ja tuloksellisuus. Ketjussa teemme yhteistyötä itsenäisten toimijoiden kesken. Kuinka paljon ketjun eri osapuolet ymmärtävät toinen toistensa tekemistä? Ovatko nämä toimijat kiinnostuneita oman toimintansa vaikutuksista toistensa tekemiseen ja sitä kautta koko ketjun tuloksellisuuteen? Virhekustannus syö kannattavuutta niin teollisuudessa kuin tiloillakin Sanotaan, että huonojen yritysten kustannuksista useita kymmeniä prosentteja on turhia virhekustannuksia. Virhekustannukset ovat tulosta väärin tekemisestä, niillä ei ole synnytetty lisäarvoa varsinaiseen toimintaan. Parhaillekin yrityksille virhekustannuksia saattaa syntyä jopa kymmenen prosenttia. Useimmiten syynä ovat osaamattomuus, ymmärtämättömyys jne. Mitä useampi osapuoli yrityksen tulokseen vaikuttaa, sitä suuremmaksi muodostuu mahdollisuus virhekustannuksiin. Jos virhekustannusten määrä yksittäisen yrityksen tasolla - maatilat mukaan lukien - on edellä kuvatulla tasolla, voi vain kuvitella, kuinka paljon se on koko lihaketjussa. Kehitystä oikeilla valinnoilla ja toimimalla niiden mukaisesti Uskon, että välttämällä edes puolet nyt syntyvistä virhekustannuksista, ketjumme parantaa kilpailukykyään merkittävästi. Tärkeää on huomata, että virhekustannuksia välttämällä emme hae tehokkuutta kenenkään "selkänahasta", vaan siitä, että ymmärrämme asiat samalla tavalla, jonka itse asiassa pitäisi vain helpottaa jokaisen työtä. LSO Foods pyrkii sopimustuottajayhteistyöllään kehittämään lihaketjua niin, että virhekustannuksia voitaisiin vähentää mahdollisimman paljon. Kehittäminen lähtee liikkeelle strategisesti oikeiden valintojen tekemisestä ja sen jälkeen toiminnan hiomisesta huippukuntoon. Jälkimmäisessä on nimenomaan kysymys suurelta osin toiminnan virhekustannusten minimoimisesta. Sopimustuotannon pelisäännöt ja käytännöt luovat tehokkuutta LSO Foods on uudistanut koko sopimustuotantonsa. Sopimustuotannon tavoitteena on hallita ketjua paremmin, saada sen myötä markkinoilta parempi hinta ja kyetä toimimaan kustannustehokkaammin koko ketjussa. Pääosa sopimustuottajistamme on tehnyt kanssamme jo uuden tuotantosopimuksen. Uudet tuotantosopimukset pitävät sisällään suuren joukon toiminnan pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on luoda ketjuun pitkäjänteisyyttä ja tehokkuutta. Näiden lisäksi on edelleen olemassa paljon kirjoittamattomia, mutta toimintatavaksi vakiintuneita käytäntöjä, joiden tarkoituksena on samalla tavoin luoda tehokkuutta koko ketjuun. Kehitysohjelmista apua tiloille Sopimustuottajiemme tuotantoa pyrimme kehittämään lisäksi neuvonnan kehitysohjelmin. Esimerkkinä voi mainita nautaketjussa jo jonkin aikaa käytössä olleen LSO Laatusonni ohjelman ja sikaketjussa LSO Porsasmestari- ja LSO Sikamestari ohjelmat sekä rakentamisessa LSO Raksan, muuta neuvontaa unohtamatta. Tällä tilatasolla tehtävällä työllä on yhä edelleen hyvin keskeinen rooli erityisesti tilatason toiminnan kilpailukyvyn kehittämisessä. LSO Lihamestari auttaa lisäämään koko ketjun kilpailukykyä Edellämainittujen kehitystoimenpiteiden lisäksi käynnistimme helmikuussa 2004 LSO Lihamestari sopimustuotantovalmennuksen. Tässä valmennuksessa pureudumme ennen kaikkea LSO Foodsin ja sopimustuottajien väliseen yhteistyöhön kuten eläinvirtojen hallintaan logistiikkaprosesseissa ja laadun varmistukseen eläinterveydenhuollossa, eläintaudeilta suojautumiseen, lihan laatuun ja hygienia-asioihin. Tavoitteena on käydä yhdessä läpi toimintamme pelisääntöjä ja sitä kautta pyrkiä minimoimaan virhekustannuksia. Tärkeää on huomata, että näissä asioissa ketjullamme on edelleen parannettavaa. Kehittäminen ja virhekustannusten vähentäminen luovat selviytymisen edellytyksiä koko lihaketjulle. Tulevaisuudessa ketjun osapuolten kilpailukyky ja toiminnan jatkuvuus riippuu yhä enemmän koko ketjun kilpailukyvystä. Edustajistolla tärkeä rooli sopimustuotannon kehittämisessä LSO-osuuskunnan edustajisto toimii edustajana sille laajalle aktiivilihantuottajajoukolle, joka tuottaa pääosan HK Ruokatalon jalostamasta lihasta ja joka toimii sopimustuotantoyhteistyössä LSO Foodsin kanssa. Edustajistolla on näin ollen tärkeä rooli sopimustuotannonkin kehittämisessä. Nyt valittavalta edustajistolta odotetaan näkemystä myös tältä osin, jotta ketjumme kilpailukyky kehittyisi entisestään. Tero Hemmilä Jäsenet käyttäkää tulevissa vaaleissa tilaisuus hyväksenne niin ehdokaslistoja täyttäessänne kuin vaalissakin. Nämä tilaisuudet toistuvat harvoin. Seuraava tilaisuus tarjoutuu vasta viiden vuoden kuluttua.

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

Jäsenen verkkopalvelu. LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelumuoto

Jäsenen verkkopalvelu. LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelumuoto Jäsenen verkkopalvelu LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelumuoto Jäsenen verkkopalvelu palvelee osuuskunnan aktiivijäseniä Jäsenen verkkopalvelu on LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelu. Verkkopalvelu

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11.

HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11. HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä sta Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11.00 Konsernin rakenne HKScan Oyj Liikevaihto 2008: 2 294,6 Meur, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

LSO-osuuskunta 90 vuotta suomalaisten arjessa ja juhlassa

LSO-osuuskunta 90 vuotta suomalaisten arjessa ja juhlassa V u o s i k e r t o m u s 2 0 0 2 19132003 90 vuotta LSO-osuuskunta 90 vuotta suomalaisten arjessa ja juhlassa Parinkymmenen karjanomistajan 11.1.1913 perustamasta maakunnallisesta Lounais-Suomen Osuusteurastamosta

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Kauas on helpompi nähdä näköalapaikalta.

Kauas on helpompi nähdä näköalapaikalta. VUOSIKERTOMUS 2005 LSO OSUUSKUNNAN TARKOITUS JA Kauas on helpompi nähdä näköalapaikalta. TOIMINTA-AJATUS Lihantuottajille näköalapaikan ja vaikutusmahdollisuuden tarjoaa jäsenyys LSO Osuuskunnassa. Se

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

LSO-osuuskunta turvaa jäsentensä taloudellisia toimintaedellytyksiä käyttämällä omistajavaltaansa HK Ruokatalo Oyj:ssä.

LSO-osuuskunta turvaa jäsentensä taloudellisia toimintaedellytyksiä käyttämällä omistajavaltaansa HK Ruokatalo Oyj:ssä. V u o s i k e r t o m u s 2 0 0 3 LSO-osuuskunnan tarkoitus ja toiminta-ajatus Kauas on helpompi nähdä näköalapaikalta. Lihantuottajille näköalapaikan ja vaikutusmahdollisuuden tarjoaa jäsenyys LSO-osuuskunnassa.

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.itikkaosuuskunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Itikka osuuskunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

J Ä S E N L E H T I 2 0 0 5

J Ä S E N L E H T I 2 0 0 5 J Ä S E N L E H T I 2 0 0 5 TAVOITTEENA VAHVA OSUUSKUNTA S. 2 OSUUSPÄÄOMA TAKAA VAIKUTUSVALLAN S. 6 HK RUOKATALO KOTIMAISEN ELÄINTUOTANNON TURVAAJANA S. 8 Pekka Laurila Kuvat HK Ruokatalo Groupin arkisto

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus PI-johtamiskoulu 28. 29.10. ja 2.-3.12.2015 Aika Jakso I: 28. - 29.10.2015 Jakso II: 2.- 3.12.2015 Paikka Eerikkilän Urheiluopisto, Forssa Kylpylähotelli Caribia,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin tammi-maaliskuun osavuosikatsaus

HK Ruokatalo Groupin tammi-maaliskuun osavuosikatsaus Pörssitiedote 2.5.2005 10:30 HK Ruokatalo Groupin tammi-maaliskuun osavuosikatsaus HK Ruokatalo Group -konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 197,1 miljoonaa euroa, mikä on 29,9 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ Liite 6 TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ YHTiÖKOKOUKSEN ESITYSLISTAN KOHTA 8 HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGON. MAKSUSTA PÄÄTTÄMISESTÄ Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian. 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) Muutosehdotus (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.) 1 Toiminimi

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään?

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? SIJOITUSRISTEILY 2007 Osakesäästäjien keskusliitto 24.3.2007 Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? Le Figaro 17.3.2007:

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15

TECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15 TECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15 YHTIÖKOKOUSKUTSU Technopolis Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 26.3.2009 klo 13.00 osoitteessa Elektroniikkatie

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

HK Ruokatalo Group Oyj ostaa Swedish Meatsin liiketoiminnan järjestelyssä syntyy johtava pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö: HKScan

HK Ruokatalo Group Oyj ostaa Swedish Meatsin liiketoiminnan järjestelyssä syntyy johtava pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö: HKScan HK Ruokatalo Group Oyj ostaa Swedish Meatsin liiketoiminnan järjestelyssä syntyy johtava pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö: HKScan Kai Seikku, toimitusjohtaja HK Ruokatalo Group Oyj 10. marraskuuta 2006

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot