KÄRKÖLÄN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015

Transkriptio

1 Kärkölän kunta puh Virkatie 1 fax Järvelä karkolan.kunta@karkola.fi KÄRKÖLÄN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015

2 Sisällys 1. Kunnanjohtajan katsaus Yleiset lähtökohdat Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Sisältö ja rakenne Talousarvion rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset Yleisperustelut Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Väestö ja työpaikat Kärkölän taloudellinen tilanne Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kärkölän kunnan organisaatiokaavio Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Toimialakohtaiset perustelut Tuloslaskelma Investointiosa Rahoitusosa Talousarvion sitovuustasot

3 2 1. Kunnanjohtajan katsaus Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole näkyvissä sellaista paranemista, joka vaikuttaisi kuntatalouden tilaan lyhyellä tähtäimellä. Yleiset olosuhteet kiristävät kuntataloutta entisestään vuonna Kunnan vuoden 2015 talousarvio on laadittu valtuustoseminaarissa linjattujen periaatteiden mukaisesti. Toimintakate kasvaa vuoden 2014 todennäköisestä toteutumisesta eikä verotulojen kasvu riitä kompensoimaan muutosta. Vuoden 2015 tuloksen ennakoidaan siten olevan lähes euroa miinuksella. Positiivista on, että vuosikatteen ennakoidaan nousevan selvästi plussalle. Keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteet osoittavat, että talouden sopeuttamistoimia kunnassa on jatkettava myös vuonna 2015, jotta vältytään kohtuuttoman suurilta veronkorotuksilta tulevina vuosina. Kunnanhallitus teki periaatteellisen ratkaisun eräiden kunnan omistamien kiinteistöjen yhtiöittämisestä. Kyseinen toimenpide tulee näkymään vuoden 2014 tilinpäätöksessä sekä vuosien taloussuunnitelmassa. Vuoden 2015 aikaan on suunnitelava, miten sivistystoimen palvelut hoidetaan vuoden 2016 alusta Hollolan kunnan irtisanottua nykyisen yhteistoimintasopimuksen. Seppo Huldén kunnanjohtaja

4 3 2. Yleiset lähtökohdat 2.1.Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Talousarvion ja suunnitelman valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään kuntalain 65 pykälässä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muutoin katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena Sisältö ja rakenne Kuntalain mukaan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta käytetään taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarvion ja suunnitelman yleisperusteluissa esitetään suunnitelmien yleiset perusteet, joita tarkastellaan kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmasta.

5 4 Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötaloudessa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden, kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Taloussuunnitelma laaditaan kolmivuotisena vuosille Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi Strategiset lähtökohdat Kärkölän kunnan suunnittelua ohjaavat kunnanvaltuuston hyväksymät strategiat ja suunnitelmat, joista voidaan tärkeimpinä mainita seuraavat: Talousarvion ja suunnittelun lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä kuntastrategia vuosille Sen tavoitteena on, että Kärkölän asukkaille järjestetään laadukkaita ja ihmisläheisiä palveluita, jotka tuotetaan pääosin yhteistyössä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kärkölä on turvallinen ja virikkeellinen asuinpaikka. Palvelut järjestetään taloudellisesti kestävällä tavalla. Kunnanvaltuusto on lisäksi hyväksynyt osana kuntastrategiaa Kärkölän kunnan elinkeinostrategian vuosille Se sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi Kärkölässä. Elinkeinotoimikunta on laatinut elinkeinostrategian pohjalta syksyllä 2014 elinkeinokatsauksen hyväksytyssä viestintä- ja markkinointistrategiassa asetetaan viestinnälle ja markkinoinnille kehittämistavoitteet ja määritellään toimenpiteet, joilla ne saavutetaan. Terveydenhuoltolain perusteella kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Vuosittain laaditaan hyvinvointisuunnitelma, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on esitetty valtuustolle edellisen kerran Valtuustokauden hyvinvointikertomus on tarkoitus laatia vuonna 2016.

6 5 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan Lain 5 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä ja suunnitelma on laadittava osana kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien strategista suunnittelua. Suunnitelma on laadittu Hollolan perusturvalautakunnan toimesta ja se tulee hyväksyä kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien kunnanvaltuustoissa. Suunnitelma on tarkistettava valtuustokausittain. Kärkölän kunta on hyväksynyt suunnitelman Lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oiva -kunnille on laadittu yhteinen lastensuojelusuunnitelma vuosille Suunnitelma on tarkistettu vuosille Sisäinen valvonta ja konserniohjeet Vuoden 2012 kuntalain muutoksen myötä kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan vastuulla ja valtuusto päätöksellään ohjaa toimintaa. Vastaavasti hallituksen on ohjeistettava ja järjestettävä toiminta kunnassa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut Kärkölän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Talousarvion rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. Vuoden 2015 talousarviossa sosiaali- ja terveyspalvelujen määräraha esitetään yhtenä määrärahana. Aikaisemmin sosiaali- ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon määrärahat on esitetty erikseen. Sivistystoimessa esiopetuksen määrärahat on siirretty yleissivistävästä opetuksesta varhaiskasvatukseen.

7 6 3. Yleisperustelut 3.1. Yleinen taloudellinen tilanne Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin kontribuutio pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä.

8 Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen välinen epäsuhta. Kuntatalouden tilan ei ennusteta kohenevan lähivuosinakaan, vaan menojen kasvu uhkaa edelleen jatkua tulojen kasvua nopeampana. Vaimean talouskasvun johdosta veropohjien arvioidaan kasvavan hitaasti ja valtionosuusleikkaukset näkyvät edelleen vuosien valtionosuuksien määrissä. Valtionosuudet Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan kuntien valtionavut vuonna 2015 ovat yhteensä n. 9,9 mrd euroa. Valtionavut vähentyvät edellisvuoteen verrattuna n. 540 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuus on n. 8,4 mrd. euroa. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee alustavien laskelmien mukaan 25,42 prosenttiin (vuonna ,57 %) ja kunnan omarahoitusosuus on 3 521,07 euroa/asukas (vuonna ,24 /asukas). Verotulot Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 %, mistä suuri osa johtui verontilityslain sekä jako-osuuksien oikaisuista. Vuonna 2014 verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat myös työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän vuonna ,4 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2014 on 19,74 %. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan vuonna 2014 peräti 6 %, jolloin veroa kertyy kunnille n. 1,39 mrd. euroa. Yhteisöveron jako-osuus vuonna 2014 on 35,56 %. Vuonna 2015 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta n. 5,8 %, jolloin kunnille tilitettäisiin n. 1,47 mrd. euroa. Yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta 36,36 prosenttiin, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 milj. eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat v uudistustyön vuoksi reippaasti, yli 10 %, mikä tarkoittaa kiinteistöveron kasvua n. 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän n. 4 % enemmän kuin vuonna Kiinteistöveron kokonaismäärään vaikuttavat yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten ylä- ja alarajojen nosto.

9 Väestö ja työpaikat Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntarakennelaki tuli voimaan Siinä säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Kunnalla on velvollisuus selvittää yhdistymistä selvitysperusteilla, jotka koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin välillä. Syyskuussa 2014 hanke kariutui, ja jatkoneuvotteluissa Kärkölä jätettiin neuvottelujen ulkopuolelle. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta Sosiaali- ja terveysalueet aloittavat toimintansa viimeistään Osana kuntarakenneuudistusta uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmä. Yksinkertaisempi ja selkeämpi valtionosuuslaki tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Kärkölän kunnan asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Asukasmäärä on vähentynyt viime vuosina noin 24 asukkaalla vuosittain. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasluvussa ei tapahdu oleellista muutosta vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikärakenteessa sen sijaan tulee tapahtumaan suuri muutos. Vuoteen 2040 mennessä yli 65-

10 9 vuotiaiden määrän ennustetaan olevan puolitoistakertainen vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kärkölän taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde vuonna 2011 verrattuna Päijät-Hämeen ja koko maan vastaaviin lukuihin. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Erikseen määritellään väestöllinen huoltosuhde, jossa verrataan työikäisen väestön määrää lasten ja vanhuuseläkeikäisten määrään. Tämä tunnusluku mittaa siis ainoastaan ikärakennetta, eikä huomioi mitenkään sitä, tekeekö ihminen työtä vai ei. Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Kärkölä Päijät- Häme Koko maa 1,32 1,43 1,29 0,54 0,56 0,53

11 10 Tilastokeskuksen ennuste Kärkölän väestöllisen huoltosuhteen muutoksesta vuosille : Työpaikat ja työvoima Kärkölän kunta on luokiteltu maaseudun teollistuneeksi kunnaksi. Työpaikkaomavaraisuus eli työpaikkojen määrä suhteutettuna työlliseen työvoimaan on noin 94,5 %. Työvoiman määrä Kärkölässä oli syyskuun lopussa , joista työttömänä oli 9,8 % eli 222 henkilöä. Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 14,9 %. Pitkäaikaistyöttömiä Kärkölässä oli 62 ja alle 25 vuotiaita 21. Avoimia työpaikkoja Kärkölässä oli syyskuussa 19.

12 11 Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kärkölän kunnan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan muuttujina ikäluokitus/pääasiallinen toiminta ja vuosi: 3.4. Kärkölän taloudellinen tilanne Taloudellisen tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa kun vuosikatteella pystytään kattamaan investoinnit. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulisi lisäksi kattaa myös lainojen lyhennykset. Kärkölän kunnan vuosikatteella on voitu kattaa investoinnit viimeisen kerran vuonna Vuosikate on ollut negatiivinen vuodesta 2012, eli siitä lähtien on tehty syömävelkaa. Kärkölän kunnan vuoden 2013 tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulos sisälsi euron harkinnanvaraisen valtionosuuden. Taseelle on kertynyt vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen 4,2 milj. euroa alijäämää, mikä on 895 euroa asukasta kohden. Vuoden 2014 tilinpäätös on tuoreimman arvion mukaan n. 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan talous on tasapainoinen suunnitelmakaudella

13 12 Kunnan lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen lainan määrän arvioidaan olevan milj. euroa, mikä on euroa asukasta kohden. Taloussuunnitelman investointiohjelma on maltillinen, joten velkamäärä ei tulevaisuudessa ole vaarassa nousta niinkään investointien vaan käyttömenojen kasvun vuoksi Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kuntastrategian mukaiset tavoitteet Hyväksytyn kuntastrategian mukaan Kärkölän asukkaille järjestetään laadukkaita ja ihmisläheisiä palveluja. 1) Laadukkaat palvelut Päivähoitopaikka lainsäädännön edellyttämässä ajassa. Yhdenvertainen ja laadukas perusopetus. Riittävä tukiopetus. Painotetaan ennalta ehkäisyä ja kansalaisten omaa vastuuta terveydentilastaan. Varmistetaan lähipalveluiden saatavuus Kärkölän kunnan alueella. Mahdollistetaan ikäihmisten asuminen kotona tai kotikunnassa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Päihteiden käytön vähentäminen. Liikunnan lisääminen kaikissa väestöryhmissä osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. 2) Seudullinen yhteistyö Lahden kaupunkiseudulla tehdään kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa yhteistyötä siten, että kuntalaisten palvelut pystytään säilyttämään hyvinä ja tuotanto on tehokasta. 3) Ympäristö ja asuminen Kärkölässä on terveellinen, turvallinen ja virikkeellinen asuinympäristö. 4) Tasapainoinen talous Vuosittaiset talousarviot laaditaan vain poikkeustapauksessa alijäämäisiksi.

14 13 Henkilöstömenot Henkilöstömenoista on vähennetty vuoteen 2014 yhden eläköityvän työntekijän palkanosuus. Palkkamenoihin on laskettu 0,2 prosentin suuruinen korotusvara. Sosiaaliturvamaksuun ja työantajan vakuutusmaksuihin on varattu 3,49 %:a ja palkkaperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin ja varhe-maksuun 17,05 %:a. Eläkemenoperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin on varattu yhteensä euroa. Kärkölän kunta on ulkoistanut suurimman osan palveluistaan. Vakituisia työntekijöitä on syksyllä Suurin osa työntekijöistä on siivousja ruokahuollon tai kiinteistöpalvelujen palveluksessa. Yhteenveto Kärkölän kunnan henkilöstöstä: Keskushallinto 6 Maaseututoimi 1 Liikuntatoimi 2 Ympäristönsuojelu 1 Tekninen toimi 3 Kiinteistötoimi 4 Kärkölän Vesi 2 Ruokahuolto 13 Siivous 9 Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Sisäiset ja ulkoiset menot ja tulot Määrärahoihin sisältyy sekä sisäisiä että ulkoisia menoja ja tuloja. Sisäisinä erinä käsitellään sellaiset menot ja tulot, joissa maksutapahtuma kulkee kunnan yksiköltä toiselle ja suoritus perustuu ostavan yksikön tilaamaan tavaraan tai palveluun. Sisäiset määrärahat eivät ole määrärahoja kunnan ulkoisessa tuloslaskelmassa, vaikka ne sisältyvätkin kunkin hallintokunnan määrärahoihin ja toteutumisvertailuihin. Poistot ja aktivointiraja Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Investointien aktivointiraja on euroa. Sitä pienemmät hankinnat kirjataan käyttötalousosaan ja ne tulevat kerralla kyseisen vuoden menoksi.

15 14 Hankinnat Kunnanhallitus on vahvistanut Kärkölän kunnan hankintaohjeet ja euromääräiset päätöksentekovaltuudet. Sitovuustaso Talousarviossa sitovuustaso on toimielintaso. Jokainen lautakunta voi itse päättää, miten talousarvio sitoo siitä alaspäin lautakuntaa ja yksittäistä viranhaltijaa. Talousarvio esitetään vastuualue -tasolla. Tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeiset erät sitovat valtuustoon nähden aina tilikauden tulokseen saakka. Tämän jälkeen esitetään tilikauden tuloksen käsittelyerät, jotka eivät ole määrärahoja ja tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Vuosittainen poistojen määrä on sidottu valtuuston tekemään poistosuunnitelmaan. Investointiosa sitoo valtuustoon nähden sillä tarkkuudella, jolla hankkeet on investointiohjelmassa esitetty eli yksittäisinä hankkeina tai hankeryhminä. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat rahoitustoiminnan määrärahat. Sitä aiemmat erät ovat sitovia talousarvion muissa osissa. Menot Kärkölän kunnan vuoden 2015 talousarvion toimintamenot ovat 30,8 miljoonaa euroa, mikä on 3 %:a vähemmän kuin vuonna Käyttömenojen supistuminen johtuu lähinnä siitä, että sosiaali- ja terveysmenojen talousarvio vuodelle 2015 on pienempi kuin vuoden Myös opetustoimessa tullaan saamaan säästöjä kun päätökset kouluverkon supistamisesta vaikuttavat kustannuksiin. Tulot Käyttötalouden tulot ovat 7,5 miljoonaa euroa. Talousarvioon sisältyy Kärkölän Veden perusmaksujen korotus. Verotulot ja valtionosuudet Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon sekä kiinteistöverosta. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi myös valtionosuudet. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit.

16 15 Kärkölän kunnan kunnallisverotuksen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,75 %:a. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,74. Kärkölän kunnan efektiivinen veroaste vuonna 2014 on 14,68 %. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen ero muodostuu kunnallisverotuksen vähennyksistä. Verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,3%:a. Tilitettävän veron määrä pysyisi suunnilleen samana, mikäli veroprosenttia ei korotettaisi. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Kuntien osuus verosta on vaihdellut vuosittain. Kärkölän kunnan yhteisöveron jako-osuus kasvaa 18,1 %-yksikköä vuodelle Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaata ja eräitä yleisiä alueita. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosenteille on laissa säädetty ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunnanvaltuusto vahvistaa veron vuosittain. Kärkölän kunnan kiinteistöveroprosentit vuonna yleinen kiinteistövero 1,35 %, - vakituinen asuminen 0,60 %, - muu asuminen 1,20 %. - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %. - Kärkölän kunnan kiinteistöjen verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuotto: Verotusarvo Vaihteluväli Kiinteistövero% Tuotto Vakituinen asuinrakennus ,37 0,80 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,80 1,55 1, Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus ,00 1,35 0,00 0 Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja ,00 1,35 0,00 0 Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3,00 3, Yleinen rakennus ,80 1,55 1, Yleinen maapohja ,80 1,55 1, Maksuunpantava määrä

17 16 Seuraavassa taulukossa on esitetty eri verolajien euromääräinen kertymä vuonna 2013 sekä arviot vuodelle 2014 ja 2015: 2013 TA 2014 TA 2015 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta; kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta ja siten kuin järjestelmää on lailla (674/2014) muutettu. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteereitä on muutettu olennaisesti. Valtionosuusuudistukseen kuluu viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa/asukas. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon kustannustason arvioitu muutos (0,6 %), asukasluvun ja muiden määräytymistekijöiden muutokset, valtionosuusleikkaukset (188 milj. eur) sekä tehtävien muutokset ja verokompensaatiot. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon myös indeksikorotus 1,1 %. Seuraavassa taulukossa on eritelty Kärkölän kunnan valtionosuuksien kertymä vuodelta 2013 sekä arviot vuosille 2014 ja 2015: 2013 TA 2014 TA 2015 Peruspalvelujen valtionosuus Verotulojen valtionosuustasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus ja kultt.toimen muut vo:t Harkinnanvarainen valtionosuus Valtionosuudet yhteensä Kärkölän kunnalle myönnettiin lisäksi vuodelle euron harkinnanvarainen valtionosuus.

18 17 Kärkölän Vesi Vesi- ja jätevesilaitos on eriytetty laskennallisesti kunnan muusta kirjanpidosta. Vesi- ja jätevesimaksujen perusmaksuihin on päätetty korotukset vuoden 2015 alusta. Kärkölän Veden tulosta huonontavat jo tähän mennessä tehtyjen suurien investointien poistot. Lainat Vuoden 2015 alussa pitkäaikaista lainaa on yhteensä n. 10,7 miljoonaa euroa. Osa tarvittavasta pitkäaikaisesta lainasta on korvattu lyhytaikaisella sen alhaisen korkotason vuoksi. Lyhytaikaista lainaa arvioidaan olevan vuoden 2015 alussa n. 4,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 rahoituslaskelmassa uutta lainaa on esitetty otettavaksi 2,2 miljoonaa euroa. Kun lyhennykset ovat noin euroa lainaa on siten vuoden 2015 lopussa noin 16,8 milj. euroa, mikä on euroa asukasta kohden.

19 3.6. Kärkölän kunnan organisaatiokaavio 18

20 Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Kärkölän kuntakonserniin kuuluvat seuraavat yhteisöt, suluissa Kärkölän kunnan omistusosuus yhteisöstä: Kuntayhtymät : Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (2,91 %) Päijät-Hämeen liitto (2,58 %) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä(1,01 %) Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä (0,87 %) Eteva kuntayhtymä (0,40 %) Tytäryhtiöt: Kuntala Oy (100 %) Kärkölän Lämpö Oy (75,0 %) Osakkuusyhteisöt: As Oy Väinölänrinne (25,7 %)

21 20 4. Toimialakohtaiset perustelut KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelma Keskusvaalilautakunta vastaa siitä, että vaalitoimitukset Kärkölän kunnassa suoritetaan oikeusministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaan. Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit. KESKUSVAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Tilintarkastaja valvoo kunnan hallintoa ja taloutta ja tarkastuslautakunta arvioi valtuuston tavoitteiden toteutumista kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti.

22 21 Valtuustotason sitova tavoite Tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen riittävyyden. TARKASTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus vastaa keskushallinnosta, elinkeinotoimesta, maaseututoimesta, pelastustoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä sivistystoimesta. Kärkölän kunta järjestää palvelunsa suurimmaksi osaksi yhteistyössä lähikuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan asukkailleen tuottamat palvelut ovat laadukkaita ja ihmisläheisiä. Lähipalvelut tuotetaan Kärkölän kunnan alueella. Terveydenhuollossa painotetaan ennalta ehkäisyä ja kansalaisten omaa vastuuta terveydentilastaan. Liikunnan määrää kaikissa väestöryhmissä pyritään lisäämään osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Lapsiin ja nuoriin panostetaan ja syrjäytymisen ehkäisy on otettu erityiseksi painopistealueeksi. Kunnan elinkeino-ohjelmaa toteutetaan yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Hyvin järjestetyillä, laadukkailla palveluilla kunnalle luodaan myönteinen imago, jota käytetään mm. tontti- ja yritysmarkkinoinnissa. Valtuustotason sitovat tavoitteet 1) Hollolan kunta on irtisanonut sivistystoimen ostopalvelusopimuksen päättymään Kunnanhallitus valmistelee kunnanvaltuustolle ehdotuksen siitä, miten sivistystoimi järjestetään alkaen. Valtuusto tekee asiassa päätöksen kevätkaudella ) Kunnanhallitus neuvottelee Peruspalvelukeskus Oivan kanssa, jotta saataisiin nykyistä parempi ja yksityiskohtaisempi raportointijärjestelmä aikaiseksi.

23 22 3) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaa kehitetään edelleen nykyisestä. Valtuustotason konsernia koskevat tavoitteet Kärkölän Lämpö Oy Kärkölän Lämpö Oy tuottaa edullisesti ja ympäristöystävällisesti lämpöenergiaa toiminta-alueellaan Järvelässä. Kärkölän Kuntala Oy Kärkölän Kuntala Oy hoitaa ja kehittää omistukseensa siirtynyttä rakennuskantaa siten, että sen käytettävyys ja arvo säilyvät. Keskushallinto TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Kunnanvaltuusto ylimpänä päätösvallan käyttäjänä vastaa kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden asettamisesta ja toiminnan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta sekä laillisuuden valvonnasta. Lisäksi kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen nimeämiä toimikuntia ovat kuntasuunnittelutoimikunta, elinkeinotoimikunta, sivistystoimikunta, historiatoimikunta ja uimahallin suunnittelu- ja rakentamistoimikunta. Sivistystoimikunnan tärkeimpänä tehtävänä on erilaisten tapahtumien ja yhteistoimintamuotojen innovointi. Toimikunta tekee yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa mahdollisimman monipuolisen kulttuuri- ja tapahtumatarjonnan aikaan saamiseksi. Vuoden 2015 teemana on yläasteikäiset nuoret.

24 23 Keskustoimisto tuottaa hallinto- ja toimistopalveluja. Se sisältää seuraavat kokonaisuudet: tiedotus- ja markkinointi, keskustoimisto, henkilöstöhallinto, velkaneuvonta, pieneläinten talteenotto, työllistäminen, Kärkölän historian kirjoittaminen, kansainvälisyystoiminta ja joukkoliikenne. Keskustoimistossa työskentelevät kunnanjohtaja, kunnansihteeri sekä neljä toimistotyöntekijää. Kunnan keskustoimisto vastaa terveydenhuoltolain mukaisen kunnan hyvinvointityöryhmän toiminnasta Työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ryhmässä on jäseninä kunnan eri toimialojen, Oivan ja Hollolan sivistystoimen edustajia, sekä kunnassa toimivia kolmannen sektorin toimijoita. Ryhmän tarkoituksena on tutustua muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tekemiin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin sekä lisätä ja tehostaa yhteistyötä. Hyvinvointityön organisointia tulee miettiä uudelleen. Nykyinen hyvinvointiryhmä toimisi poikkitoiminnallisena työryhmänä ja hyvinvointiryhmä koostuisi kunnan työntekijöistä, jolloin hyvinvointityö saataisiin paremmin osaksi johtamisjärjestelmää. Omppukyyti asiointipalveluliikennettä kehitetään edelleen. Reittejä suunnitellaan siten, että ensisijaisesti pyritään tukemaan ikäihmisten asumista omassa kodissaan. Myös uusia palveluja voidaan ottaa käyttöön. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kunnan saamista perintövaroista katettavalla hankkeella. Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva työmarkkinatukiuudistus lisää kuntien vastuuta työllistämisestä. Peruspalvelukeskus Oivan talousarviosta on siirretty Kärkölän kunnan talousarvioon euron määräraha työmarkkinatukiosuuksia varten. Näistä ns. sakkorahoista säästetään, mikäli yli 300 päivää työttömänä olleita työllistetään tai aktivoidaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Elinkeinotoimi TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT , TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus

25 Kunnan asumis- ja matkailumarkkinointi hoidetaan yhteistyössä maakunnallisen markkinointiyhtiön Lahti Region Oy:n kanssa. Muu markkinointi ja kunnan elinkeinotoimi hoidetaan omana työnä ja käyttäen ostopalveluja mm. mainostoimistoilta. Viime kädessä päätöksenteko toimenpiteistä on markkinointiyhtiötä lukuun ottamatta kunnan omalla organisaatiolla. 24

26 25 Sosiaali- ja terveyspalvelut TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto, hoidetaan Peruspalvelukeskus Oivan toimesta. Hollolan perusturvalautakunnassa on kaksi kärköläläistä jäsentä. Kunnan omia vapaaehtoisia toimia terveyden edistämiseksi on mm. valtuuston päättämä Savuton Kärkölä. Tupakointi on kielletty lain perusteella koulujen ja päiväkodin kiinteistöissä ja piha-alueilla. Valtuusto on tämän lisäksi päättänyt, että Kärkölän kunta on savuton työpaikka, joten kunnan työntekijät eivät tupakoi työaikana. Alue, jolla on Opintien koulu, terveysasema, nuorisotalo, kirjasto, urheilukenttä, kunnanvirasto ja Oivan työpaja on myös savuton. Peruspalvelukeskus Oivan terveysliikunnan liikuntalähetekäytännön onnistumisesta otetaan edelleen vastuu järjestämällä kunnan liikuntatoimen toimesta liikuntaneuvojan palvelut sekä fysioterapian jatkoryhmiä. Kärkölän kunnan ja kärköläläisten yhdistysten yhteistyöhankkeella tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja itsenäistä asumista mahdollisimman pitkään. Hankkeessa ovat yhteistyökumppaneina myös Kärkölän seurakunta ja Peruspalvelukeskus Oiva. Hankkeen kustannukset katetaan kunnan saamista perintövaroista. Veteraanien kuntoutukseen varataan euron määräraha, joka katetaan kunnan vanhustenhuoltoon saamista perintövaroista. Sosiaali ja terveydenhuolto, eur Tp 2013 Ta2014 Ta 2015 Sosiaali ja perusterveydenhuollon palvelut Oivalta Erikoissairaanhoito Akuutti Ensihoito Ympäristöterveydenhuolto Työmarkkinatukiosuus Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut Muut sosiaali ja terveydenhuollon menot

27 26 Maaseututoimi TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Maaseututoimi vastaa maaseutualueiden kehittämisestä ja kunnan maaja metsätilojen hoitamisesta. Maataloushallinnon viranomaistehtävistä vastaa Asikkalan kunnan hoitama maataloushallinnon yhteistoimintaalue. Kärkölän kunnan palveluksessa on maaseutusihteeri, jonka viranomaispalveluja kunta myy Asikkalan kunnalle. Seuraavassa taulukossa esitetään maataloushallinnon suoritetietoja Kärkölän kunnan osalta. Ta2012 Ta2013 Ta2014 Ta2015 Tukitilat Maksetut tuet, milj.euroa 6,02 5,53 5,87 5,71 Kunta omistaa metsätalousmaata 154 ha. Viljelyskäytössä on 19,2 ha peltoa. Pelastustoimi TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Pelastustoimi käsittää yleisen onnettomuuksien ehkäisyn, valistuksen ja neuvonnan, varsinaisen sammutus- ja pelastustoiminnan, väestönsuojelun sekä öljyvahinkojen torjunnan. Pelastustoimesta ja öljyvahinkojen torjunnasta vastaa Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Väestönsuojelusta vastaa kunta.

28 27 Sivistystoimi Palvelusuunnitelman kuvaus Kärkölän kunta hoitaa sivistystoimialan palvelut yhdessä Hollolan kanssa lukuun ottamatta kulttuurin ja liikuntatoimen palveluita sekä avustusten jakamista. Sivistystoimen palveluilla tuetaan ja annetaan laaja-alaista ja monipuolista hoitoa, kasvatusta ja opetusta lapsille ja nuorille. Lisäksi tarjotaan vapaa- aikatoimen palveluja kuntalaisille sekä luodaan edellytyksiä sosiaaliselle kasvulle ja yhteistyössä toimimiselle. Sivistyspalvelut huolehtii laadukkaasti varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen, muiden kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä vapaa-aikapalvelujen järjestämisestä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hollolan kunta on irtisanonut nykyisen sopimuksen alkaen. Sivistystoimen hallinto TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Sivistystoimen hallintotehtävät järjestetään Hollolan kunnan toimesta. Hallinnon ja talouden tehtävänä on mahdollistaa ja tukea sivistystoimialan palveluiden tuottaminen. Varhaiskasvatus TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,

29 28 Palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtäväalueeseen kuuluvat päivähoito ja varhaiskasvatus päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Lisäksi tehtäväalueeseen kuuluu yksityisen hoidon tuki ja sen kunnallinen lisä ja lasten kotihoidon tuki sekä varhaiskasvatuksen hallinto. Palvelut tuotetaan yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Päivähoidon tehtävänä on tarjota lapsiperheille turvallinen hoitomuoto ja näin mahdollistaa vanhempien työssä käyminen ja opiskelu ja edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus on lapsen ja perheen tarpeet huomioon ottavaa tavoitteellista toimintaa, jota toteutetaan kehitykselle ja oppimiselle suotuisassa, turvallisessa ja terveellisessä toimintaympäristössä. Se perustuu kasvatusyhteistyöhön ja yhteisölliseen toimintaan, jossa lapsen vanhemmat ja lähiaikuiset tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Yleissivistävä koulutus TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Yleissivistävän koulutuksen tavoitteena on monipuolisen ja laaja-alaisen sivistyksen antaminen oppilaille. Tiedon ja osaamisen rinnalla opetus- ja kasvatustehtävä edistää kasvavan lapsen ja nuoren elämänhallintaa sekä arvopohjan ja tunne-elämän kehittymistä sekä kasvattaa ottamaan vastuun ympäristöstään kansainvälistyvässä maailmassa. Palvelu sisältää perusopetuksen ja oppilashuollon. Palvelut tuotetaan yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Kärkölän Lukion toiminta päättyy keväällä 2015.

30 29 Muut kasvatus- ja opetuspalvelut TA TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT 0 0 0,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelu luo edellytykset kuntalaisten osallistumiselle vapaan sivistystyön palveluihin. Palvelu sisältää ostopalvelujen ja kuntaosuuksien korvaukset Lahden kaupungin hallinnoimalle Wellamo-opistolle, yliopistokeskuksen Kärkölän kuntaosuuden sekä musiikkiopetusta järjestäville tahoille (Concis Lahden konservatorio, Lahden Musiikkiopisto) maksettavat korvaukset. Kirjastopalvelut TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT 0 0 0,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT , , TILIKAUDEN TULOS Palvelusuunnitelman kuvaus Kirjaston tehtävä on vastata ensisijaisesti kärköläläisten tiedon, itsensä kehittämisen ja virkistymisen tarpeisiin kehittämällä kirjastoa monipuolisena ja kaikkien tavoitettavissa olevana palveluverkostona. Palvelut tuotetaan yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Hollolan kirjaston osana Kärkölän kirjasto on mukana seudullisen kirjastoyhteistyön kehittämisessä. Tähän liittyy myös työyhteisön osaaminen, uudistuminen ja koulutus. Palvelujen kustannustehokkuus nähdään osana talouden ja resurssien hallintaa.

31 30 Kulttuuripalvelut TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT , , TILIKAUDEN TULOS Palvelusuunnitelman kuvaus Kulttuuritoimi tukee kunnassa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa, vaalii kotiseutuperinnettä ja järjestää kulttuuritapahtumia yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Huovilan puistolla on merkittävä asema Kärkölän kulttuuritoimessa ja matkailukohteena. Puistossa järjestetään kesäisin erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä kaikenikäisille. Kesäkuun toisena sunnuntaina vietetään Kärkölä-päivää ja syyskuun viimeisenä perjantaina on Valon ja musiikin ilta, jolloin puisto on valaistu sadoin kynttilöin ja soihduin. Vapaaehtoisista koostunut työryhmä on ottanut vastuuta tapahtumien ideoinnista ja käytännön järjestelyistä. Helvi Sipilän syntymästä tulee 100 vuotta toukokuussa Vapaaehtoisten ryhmä suunnittelee aiheeseen liittyviä tapahtumia. Nuorisopalvelut TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Nuorisopalvelut toteutetaan Kärkölän ja Hollolan kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Hollolan hallinnoimana. Nuorisotyötä toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Vuoden 2015 vaikuttavuus ja palvelukyky tavoitteet ovat monipuoliset ennaltaehkäisevät nuorisotyönmuodot, nuorisotakuun edistäminen sekä nuorten osallisuuden vahvistaminen.

32 31 Nuorisotoimen kustannuksiin sisältyy euron omavastuuosuus Etsivä nuorisotyö hankkeeseen. Nuorisojärjestöjen avustukset jakaa Kärkölän kunnanhallitus. Liikuntapalvelut TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT , , TILIKAUDEN TULOS Palvelusuunnitelman kuvaus Liikuntatoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä kansalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kolmannen sektorin toimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon erityisryhmät. Liikuntatoimen palveluksessa on kaksi työntekijää. He työskentelevät uimahallilla. Erityisenä painopistealueena on terveysliikunta. Sitä järjestetään yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Yhteistyössä Peruspalvelukeskus Oivan kanssa on käyttöönotettu liikkumislähete käytäntö. Lääkärit ja terveydenhoitajat kirjoittavat asiakkaalle lääkereseptin sijaan lähetteen kunnan järjestämään liikuntaneuvontaan. Terveysliikunnan tavoitteena on vähentää terveydenhuoltomenoja. Sen avulla asiakasta pyritään vastuuttamaan enemmän omasta terveydentilastaan. Tulevaisuuden uhkakuvana on esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen lisääntyminen. Se on elintapasairaus, joka aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia ja on ehkäistävissä elämäntapaa muuttamalla. Kuntalaisten aktiivisuutta liikkumiseen tai liikunnanjärjestämiseen palkitaan vuosittain Kunnon kuntalainen -palkinnolla. Liikuntaseurojen avustukset jakaa kunnanhallitus.

33 32 Sivistystoimi yhteensä TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT , TILIK.TULOS ,

34 33 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan tehtävät ovat lupa- ja valvontatehtäviä, joihin kuuluvat rakennustarkastus ja ympäristönsuojelu. Rakennustarkastus hoidetaan seudullisena yhteistyönä Lahden ja Nastolan kanssa. Ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta-asioiden kuntakohtaisena jaostona. Ympäristösihteeri on Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien yhteinen virka, josta Hämeenkosken osuus on 30 %. Rakennustarkastus TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Rakennusvalvonta tukee asiakaskeskeisellä neuvonnalla hyvää rakentamiskulttuuria ja edistää rakennushankkeen eteenpäin viemistä ja loppuun saattamista. Rakennusvalvonta huolehtii lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten sekä yleisen edun huomioon ottamisesta rakentamisessa ja rakennusten käytössä kestävää kehitystä tukevalla tavalla, sekä vastaa rakennushanketietojen tuottamisesta rakennus- ja huoneistorekisteriin. Kärkölän osalta myönnettävien rakennuslupien määrä on noin 60 lupaa vuodessa.

35 34 Ympäristönsuojelu TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Ympäristönsuojelun toiminta-ajatuksena on turvata kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Ympäristölautakunta vastaa kunnan ympäristönsuojelun tehtävistä. Lautakunta toimii mm. kunnan ympäristönsuojelu- ja lupaviranomaisena, maa-aineslupien valvontaviranomaisena ja päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on lisäksi annettu tehtäviä suoraan erityislaeissa kuten vesilaissa ja jätelaissa. Liittymisvelvollisuuden valvonta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kuuluu myös lautakunnan tehtäviin. Toimintaympäristön muutoksena todetaan, että on tullut voimaan uusi ympäristönsuojelulaki, joka tuo muutoksia mm. valvontaan ja valvonnan maksullisuuteen. Valtuustotason sitova tavoite: Uuden ympäristönsuojelulain mukainen valvontasuunnitelma laaditaan vuoden 2015 aikana. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ TA TA ehd. TA Muut TS2016 TS % TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS ,