Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS. Rakennusinventointiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS. Rakennusinventointiraportti"

Transkriptio

1 1 Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS Rakennusinventointiraportti

2 2 3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 4 Työskentelytapojen kuvaus 4 Kohdealueen kuvaus ja nykytilanne 6 Teollisuusalueiden inventoinnista 8 Puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheista 9 Teollisuusarkkitehtuurista 11 Jyväskylän Kankaan tehtaan aikaisemmat rakennusinventoinnit ja arvioinnit KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 16 Varhaisteollinen toiminta, Paperitehdas perustetaan Lohikosken partaalle Talousvaikeuksien kautta tuottavaksi paperitehtaaksi Maailmansotien välinen aika Paperikoneita uusitaan Kankaan tehtaan tuotanto vuonna Uusi paperitehdas rakennetaan Kankaan Annalle Tuotannon tehostamista vuodesta toiseen Kankaan tehtaan pääportti, entinen paloasema 81 Pääkonttori (Valkoinen talo) 85 Höyryvoimalaitos ja piippu 93 Muuntamo 101 Vesivoimarakenteet 106 Kanava ja silta 108 Lumppukuula- tehdashistorian muistomerkki ja myllynkivet 111 Vedenpuhdistamo 112 Tekniset apurakenteet KANKAAN PAPERITEHTAAN SUUNNITTELIJOITA 117 Liite 122 Viitteet 123 Lähteet KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 33 PK2 vanha paperitehdas 37 1A Apuosastot, keskusvarasto (entinen hollanteriosasto ja lumppusali/hiomo) 38 1B Apuosastojen laajennus: hollanteriosasto ja massan valmistuksen aputilat 45 1C Pergamenttiosasto, nykyinen auditorio ruokala 48 1D Vanha tuotanto-osasto ja tekninen toimisto 55 1E Viimeistelyosasto ja työterveysasema 63 PK4 Uusi paperitehdas 69 2A Konesali, arkkaamo, varasto ja kemikaaliosasto 71 2B Laajennusosa: telahuolto- ja pituusleikkuri, toimistosiipi 76 2C Selluloosavarasto 79 Valokuvat Saija Silén ellei toisin ole mainittu. Graafinen suunnittelu ja kannen kuva Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2011 Lohikosken paperitehdas 1874.

3 4 JOHDANTO 5 1. JOHDANTO Kankaan entisen paperitehtaan alueen rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi ja kulttuurihistoriallisen arvon määrittely tehtiin kaupunkirakennepalvelui-den/kaavoitus tilaamana taustaselvityksenä Kankaan alueen maankäytön suunnitteluun, alueen uudiskäytön kehittämiseksi sekä järjestettävän arkkitehtuurikilpailun tausta-aineistoksi. Rakennusinventoinnissa dokumentoitiin Kankaan tehtaan rakennettua kulttuuriympäristöä, koottiin tietoa alueen historiasta ja rakennuskannasta sekä selvitettiin alueen ajalliset kerrostumat ja niiden kulttuurihistorialliset arvot. Selvitystyön taustalla oli Kankaan tehdasalueen käyttötarkoituksen muuttuminen teollisuusympäristöstä tulevaisuuden asuin- ja liiketoimintojen alueeksi. Tavoitteena on kehittää aluetta asuin- ja työpaikkatoimintojen alueena. Sen on suunniteltu tarjoavan asuntoja noin asukkaalle sekä henkilölle työpaikan. Kankaan alueen suunnitteluun on hankkeen aikana osallistunut useita toimijoita ja selvitysaineistojen tuottajia. Lisäksi kansalaisia on aktivoitu osallistumaan alueen tulevaisuuden suunnitteluun. Kankaan alueen jatkosuunnittelussa tässä koottua aineistoa tullaan käyttämään muun muassa arkkitehtuurikilpailun tausta-aineistona. Rakennustutkimusaineiston tuottamisesta vastasi Keski-Suomen museon amanuenssi/rakennustutkija Saija Silén. Selvitystyötä tehtiin yhteistyössä alueen nykyisten toimijoiden kanssa sekä hankkeen eri toteuttajien kanssa. Työtä ohjasi Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen sekä Kankaan tehdasalueen jatkosuunnittelusta vastannut ohjausryhmä. Kankaan tehdasalueen inventointi toteutettiin helmi-toukokuun välisenä aikana vuonna Alustavasta rakennusinventointiaineiston oli tarkoitus valmistua toukokuussa 2011, aikataulu ylittyi loppuraportoinnin osalta noin kuukaudella arvioidusta valmistumisajankohdasta. Työskentelytapojen kuvaus Kankaan tehdasalueen rakennusinventointi tehtiin 2011 keväällä. Tutkimusaika käsitti arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen, vanhojen aluetta koskevien kartta-aineistojen, vanhojen valokuvien sekä rakennuspiirustuksien kokoamisen, alueen rakennuskannan tutkimuksen kohdekäynneillä, haastatteluja sekä rakennushistoriallisen analyysin ja loppuraportin tuottamisen. Raportin historiaosuus on muodostettu käyttämällä pääasiallisena lähteenä sotia edeltäneen ajan osalta Jorma Ahvenaisen kirjoittamaa Kankaan Paperitehtaan historia sekä täydentämällä aineistoa osin yksittäisillä arkisto- ja kirjallisuuslähteillä. Toisen Maailmansodan jälkeisen ajan osalta historia-aineistoa on koottu useammasta lähteestä, G.A. Serlachiuksen sekä Metsäliiton yksittäisistä kirjallisista lähdeaineistoista. Tavoitteena ei ollut kirjoittaa uudelleen tehtaan historiikkia, vaan koota tausta-aineistoksi tiivistelmä Kankaan tehdasalueen historiasta. Rakennuksia koskevaa arkistotietoa koottiin muun muassa Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan arkistoista, Elinkeinoelämän keskusarkistosta, Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkistosta, Kankaan tehtaan arkistoista sekä Timo Kantosen Metsämannut Oy:lle tuottamasta raporttiaineistosta ( ). Lisäksi aineiston tukena on käytetty Kangas-projektissa vuonna 2011 valmistuneita selvitysaineistoja. 1 Kankaan tehdasalueella kenttätyöt tehtiin pääosin helmi- ja maaliskuun aikana. Osa kohteessa tapahtuvasta dokumentoinnista voitiin tehdä vasta lumien sulamisen jälkeen, jotta oli mahdollista tarkastella lumen alla olleita maastorakenteita. Kohdekäynneillä dokumentoitiin ja tutkittiin jokainen Kankaan tehdasalueella sijaitseva rakennus- ja rakenneosa sekä ulko- että sisätilojen osalta. Alueen rakennusinventoinnin tavoitteena oli rakennustutkimuksen menetelmin kerätä jokaisesta rakennuksesta ja rakennusosasta mahdollisimman kattavat tiedot niiden rakennusvaiheista, historiasta, arkkitehtuurista ja rakennuksien nykytilasta. Näiden tietojen analysoinnin pohjalta raporttiin kirjattiin arviointiosuus, jossa esitellään jokaisen kohteen kulttuurihistoriallinen arvo perusteluineen. Rakennusinventoinnin yhteydessä pyrittiin määrittelemään jokaisen keskeisen rakennusosan arvot jatkotyöskentelyn pohjaksi. Alueen eriaikaisten historiallisten kerrostumien säilyneisyyden ja suojelutavoitteiden hahmottamiseksi luotiin kolme arvoluokkaa, sillä aluekokonaisuus pitää sisällään useita Keski-Suomen maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaasta aluekokonaisuudesta paikallisiin arvoihin ja kokonaan aikaisempien arviointien ulkopuolelle jääneisiin osiin. Ensimmäinen luokka kuvaa alueen mer-

4 6 JOHDANTO 7 kittävimpiin kuuluvaa kohdetta, säilytettävää rakennusosaa, joilla on useita Limited -konserniin, jolle se siirtyi M-Real konsernilta. Nykyisin Jyväsky- erilaisia arvoja mahdollisesti jopa sisätilojen suojeluun liittyviä tavoitteita. län kaupunki omistaa noin 25,6 hehtaarin tehdasalueen. Pääosin erilaisista Nämä ensimmäisen luokan kohteet muodostavat maakunnallisesti arvokkaan paperiteollisuuden tuotantorakennuksista koostuva kokonaisuus muodostuu rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuuden ytimen. Toisen luokan noin rakennusneliömetristä. Keski-Suomen maakuntakaavassa alue kohteilla on selkeitä historiallisia ja rakennustaiteellisia arvoja tunnistetta- on merkitty teollisuus- ja varastoalueen merkinnöin, lisäksi Kankaan tehdas- vissa ja ne liittyvät yleensä nuorempiin, hyvin toteutettuihin laajennuksiin. alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäris- Toisen luokan kohteiden säilyttäminen on suositeltavaa ja ne liittyvät olen- tön kohdealueeksi. naisesti nykyiseen kokonaisuuteen, mutta niiden historiallisten, rakennushis- Kankaan tehdasalueen vieressä sijaitsi aikaisemmin Jyväshyvän leipomo, toriallisten ja rakennustaiteellisten kerrostumien määrä on vähäisempi. Kol- joka sittemmin lakkautettiin ja kiinteistöstä tehtiin päivittäistavarakauppa. mannen luokan kohteilla ei ole sellaisia merkittäviä rakennushistoriallisia tai Muuta teollisuutta ei paperitehtaan lähelle ole syntynyt. Asuinalue, joka si- muita arvoja, joiden perusteella ne tulisi säilyttää. Kankaan tehdasalueen rakennusinventointiraportin lisäksi on kohdetta koskeva aineisto tallennettu Keski-Suomen museon käyttämään KIOSKI-inventointitietokantaan. Tietokantaan on luotu sähköiset rakennusinventointikortit jokaisesta Kankaan tehdasalueen rakennuksesta. Muu kohdetta koskeva, rakennusinventoinnin yhteydessä koottu aineisto, on tallennettu Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen arkistoon. Julkaisussa käytetty historiallinen kuva-aineisto on Keski-Suomen museon kuva-arkistosta. Kohdealueen kuvaus ja nykytilanne Kankaan paperitehdas sijaitsee Tourujoen varressa, noin kilometrin päässä Jyväskylän ydinkeskustasta. Jokivarteen sijoittuva tehdasalue on muotoutunut ensimmäisen paperitehtaan rakennuspaikan ympärille, laajentuen osin jopa vanhan jokiuoman päälle 140 vuoden aikana. Jokivarren maasto on monin paikoin rinnemaastoa, rantapengertä, jonka maaston muotoja mukaillen rakennukset ovat sijoittuneet maisemaan. Tehdasalue on aidattu omaksi kokonaisuudekseen ja kulku alueelle on ollut rajoitettua. Kaksi tehdasalueeseen liittyvistä rakennuksista on sijoittunut jokiuoman toiselle puolelle, varsinaisen tuotantoalueen ulkopuolelle. Asuinrakennuksia ei kokonaisuuteen kuulu eikä välittömään läheisyyteen ympärille ole syntynyt muuta teollisuutta. Tehdasalueelle on yksi autoliikenteen liittymä sekä oma pistoraide. Paperiteollisuuden toiminta päättyi Kankaan paperitehtaalla tammikuussa Tehdasalue kuului viimeisessä vaiheessa eteläafrikkalaiseen Sappi Yleiskaavaote Kankaan tehdasalueesta. Jyväskylän kaupunki. jaitsee Kankaan tehdasalueen jatkona Laukaantien suuntaan, on muodostunut pääosin paperitehtaan työväen asunnoista. Alueelle sijoittuu tehtaan entisiä

5 8 JOHDANTO 9 työnjohdon suurehkoja pihapiirejä sekä työväestön rakentamia, pääosin tyyppipiirustuksin rakennettuja pienempiä asuinrakennuksia. Työväen asuinalue on Keski-Suomen museon inventoima paikallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuus. Tourujoen varteen, vastarannalle, sijoittuvat Taulumäen kirkko ja Jyväskylän hautausmaa muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Kankaan paperitehtaan lähiympäristöön liittyy myös huomattavia luontoarvoja. Tuomiojärveltä Jyväsjärveen virtaava joki on poikkeuksellinen kokonaisuus lähes keskellä kaupunkia. Jokilaakson vehreän lehdon ja lehtokorven kasvillisuus on kaupungin oloissa poikkeuksellista. Tourujoen luontopolulla voi opastaulujen avulla tutustua esimerkiksi lehtokasveihin, vesiensuojeluun sekä alueen kulttuurihistoriaan. Tourujoen laakso on saanut luontoarvojensa puolesta SL-merkinnän (suojelualue). Alueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista yleiskaavaa; toinen vuodelta 1984 liittyen alueen pohjoisosaan ja toinen vuodelta 2002 liittyen alueen itäosaan (Seppälän alueen osayleiskaava). Suunnittelualueella on voimassa olevat asemakaavat (1997, 2000, 2005 ja 2006). Kankaan tehdasalueelle ollaan parhaillaan (vuonna 2011) laatimassa osayleiskaavaa. Teollisuusalueiden inventoinnista Teollisuuden rakennusperintö muodostuu teollisuuskulttuurin sellaisista olemassa olevista osista, joilla on historiallista, sosiaalista, teknologista, arkkitehtonista, rakennushistoriallista tai maisemallista arvoa. Teollisuuden rakennusperintöä ovat teollisuuslaitokseen liittyneet rakennukset, tuotantorakennuksista toimistorakennuksiin ja varastoihin sekä erilaiset tekniset rakenteet, jotka ovat liittyneet kyseisen teollisuuslaitoksen toimintaan, energiantuotantoon sekä esimerkiksi kuljetuksiin. Erityisen tärkeää on huomioida teollisuuslaitoksen syntymisen ja usein myös laajenemisen myötä syntynyt alueen infrastruktuuri, jolla on myös historiallinen merkitys osana kaupunkikuvan muodostumista. Erityisesti Suomessa suuri osa teollisuuslaitosten ympärille syntyneestä rakentamisesta oli ohjattu teollisuusyrityksen kautta, joka kustansi alueen kaavoituksen ja jopa tyyppitalosuunnitelmat yksittäisille rakentajille. Usein suunnitelmat laati yrityksen luottoarkkitehti. Teollisuusalueiden kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen selvittäminen on osa rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusta, jota on toteutettu monin paikoin teemahankkein ja erikoistutkimuksin. Tämän myötä teollisuusalueiden rakennushistoriallinen tutkimus on saanut siihen liittyvät työvälineet ja termistön niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla, ja teollisuusympäristöihin liittyvät arvot on tunnistettu eri aikakausilta. Teollisuusalueita koskevia inventointeja on toteutettu jo 1980-luvun alkupuolella eri puolilla Suomea. Vuonna 1985 Opetusministeriön alainen työryhmä teetti arkkitehti Maire Mattisella selvitystyön teollisuusympäristöjen suojelusta ja tutkimuksesta. Rakennuslaki on ollut pääasiallinen keino teollisuusalueiden suojelussa, tosin erityisesti 1990-luvulla Museovirasto puolsi useita teollisuuskohteita rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi. Näitä olivat muun muassa Fagervikin ruukin rakennukset Inkoossa, Hankalan pellavahiomo Hämeenkoskella, Verlan tehdasalue Jaalassa ja Keretin kaivostorni Outokummussa. Suojelutavoitteet ovat erilaisissa teollisuusympäristöissä erilaiset. Toisaalta rakennuksilla on vahva kaupunkikuvallinen arvo, jota halutaan ja on mahdollista säilyttää vaikka uusiokäytössä. Toisissa kohteissa suojeluperusteena korostuvat kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten arvojen sijasta hyvin vahvat historialliset arvot eli esimerkiksi pitkään jatkunut teollinen toiminta. Mikäli alueen käyttötarkoitus tällaisissa kohteissa muuttuu, suojelukysymystä pitää pohtia muista kuin kaupunkikuvallisista lähtökohdista, ja rakennusten säilymisen edellytyksiin vaikuttaa vahvasti se, löydetäänkö rakennuksille uusi järkevä käyttö. 2 On huomattavaa edistystä, että teollisuusperintö on kansainvälisesti noussut samaan asemaan muun muassa Unesco Maailmanperintökohteiden listalla kirkkojen ja linnojen kanssa. Teollisuusympäristöjen arvo osana kulttuuriperintöä sekä alueellista historiaa ja identiteettiä on ymmärretty. Puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheista Teollisen toiminnan voidaan katsoa lähteneen maatalouden pienistä tuotanto- ja jalostuslaitoksista, kuten myllyistä ja pajoista. Vanhinta teollisuuden haaraa maassamme edustavat rautaruukit, joiden määrä lisääntyi erityisesti 1700-luvun aikana.

6 10 JOHDANTO 11 Paperiteollisuus sai alkunsa jo 1600-luvulla, mutta alan varsinainen kehitys ja kasvu alkoi vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomen ensimmäinen paperikone, käsipaperikone, aloitti toimintansa lähellä Tammisaarta vuonna Sen omisti piispa Johan Gezelius vanhempi. Paperiteollisuuden kasvua edisti Venäjän tsaarin määräämät talouspoliittiset muutokset 1860-luvulla sekä liikennöintiyhteyksien syntyminen rautateiden ja tiehankkeiden myötä. 3 Vanhat myllyjen sijaintipaikat olivat aikanaan myös ideaalisia paikkoja vesivoimaa hyödyntävien vanhimpien paperitehtaiden paikoiksi; näin on myös muun muassa Jämsänkosken tehtaan ja Kankaan paperitehtaan osalta Keski-Suomessa. Valtaosa maamme vanhimmasta teollisuuskannasta on syntynyt raaka-aineen ja energian ehdoin, keskeisten kuljetusreittien varsille. Teollisuusalueiden rakentaminen oli suunnitelmallisempaa vasta modernilla ajalla, vielä luvun taitteen paperi- ja sellutehtaat olivat jäsentyneet toimintojensa kannalta ideaaliseen paikkaan, rönsyilevänä tuotantotilojen ja asuinrakennusten kokonaisuutena. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Suomeen oli syntynyt voimakas ja monipuolinen puunjalostusteollisuus, joka käsitti noin 600 sahaa, kolme vaneritehdasta, 17 sellutehdasta sekä 25 paperitehdasta. 4 Koko maassa on varsin vähän jäljellä ennen 1930-lukua syntyneitä ja toimintaansa näihin päiviin saakka samalla paikalla jatkaneita teollisuusalueita luvun teollisuusympäristöjen suunnittelulle ominaista oli sosiaalisten näkökulmien huomioon ottaminen suunnittelussa. Sen näkee erityisesti tehtaiden ympärille syntyneistä yhdyskunnista, joissa tyyppitalomaisia asuinrakennuksia tehtiin tehtaiden omana suunnittelutyönä ja rakennettiin useiden perheiden asuintaloja niin työntekijöille kuin virkailijoillekin. Palvelut asukkaille, eli tehtaan työväelle ja heidän perheilleen, saattoivat sijaita itse tehdasalueella kuten esimerkiksi terveysasema ja neuvola, pesula, maitopiste, mylly ja seurantoiminnan tilat. Lisäksi tehtaan lähialueelle syntyi myös ulkopuolista yritys- ja teollisuustoimintaa ajan mittaan. Vasta sotien välisenä aikana ja erityisesti luvuilla yleistyivät vasta tehtaiden asuinalueet omakotitaloineen. Pääosa teollisesta rakennuskannastamme on kuten maamme muukin arkkitehtuuri pääosin sotien jälkeiseltä ajalta. Toisen maailmansodan jälkeen paperiteollisuuden merkitys kasvoi ja ala monipuolistui suomalaisen paperikoneita valmistavan teollisuuden noustessa kutistuvasta aseteollisuudesta. Teollisuusarkkitehtuurista Teollisuuden rakennukset ovat oma eriytynyt rakennustyyppinsä, jonka muotokieleen ja rakenteisiin ovat ensisijaisesti vaikuttaneet teollisen toiminnan suunnittelulle asettamat reunaehdot. Pääosin rakennukset on tehty funktionsa mukaisesti, teolliseen tehokkuuteen, suuriin painokuormiin, paloturvallisuuteen, varastointiin ja kuljetuksiin ynnä muut liittyvät seikat huomioon ottaen. Vaikka alku tehtaalle on saattanut olla vaatimatonkin, on toiminta pian siirretty asianmukaisiin tiloihin. Mittasuhteet ja rakenteet on erityisesti tehty vastaamaan toiminnan tarpeita, mutta usein on myös tehdasrakennuksen ulkoasuun liittyvät esteettiset näkökulmat huomioitu ja 1900-luvun teollisuusrakentamisessa rakennusmateriaalina käytettiin kosteutta kestävää ja paloturvallista tiiltä. Kertaustyyleistä teollisuuden tiilirakentamiseen soveltui erityisen hyvin raskasmuotoinen uusgotiikka, joka esiintyi myös ajanjakson punatiilikirkoissa ja suurissa rautatierakennuksissa, kuten veturitalleissa. Uusgotiikka tuntui soveltuvan erityisen hyvin tiilirakentamiseen. Mallina saattoivat olla vanhat linnat tiilihammastuksineen, suurine ikkunapintoineen sekä torniaiheineen luvun alkupuolella myös klassismin ihanteet siirtyivät yksinkertaisempaa arkkitehtuuriasua etsivään teollisuusarkkitehtuuriin. Koristeaiheet vähenivät ja muotokieli yksinkertaistui, kun symmetrian korostuessa pintaa jaettiin aikaisempaa vähempiin kenttiin ja kaariaiheet poistuivat. Klassismia ja myös osin jugendin muotokieltä nähtiin runsaammin ja ehkäpä puhdaslinjaisemmin erityisesti pienteollisuuden rakentamisessa, jossa tiilipinta sai usein myös rappauspinnan. Jo ja 1900-luvun taitteessa oli erityisesti punaisten tiilipintojen teollisuuden- ja liikerakentamisen yhteydessä oli ryhdytty puhumaan rationalismista, joka oli enemmänkin arkkitehtuuriaatteellinen kuin selkeästi tyylillinen suuntaus. Sitä pidettiin erityisesti suurimittakaavaisen rakentamisen perusajatuksena. Rationalismi liittyi lisäksi betonirungon antamiin uusiin rakenneratkaisuihin. Arkkitehtuuri perustui rationalismin aatteiden mukaisesti tilan järkevään käyttöön ja perusteltuihin ratkaisuihin ulkoasussa. Punatiili säilyikin teollisuuden rakentamisessa rakennusmateriaalina vielä sotien jälkeenkin. Yksityiskohtien määrä oli tosin vähentynyt ja arkkitehtoniset muotoaiheet olivat pelkistyneet, kun tyyli oli kulkenut rationalismin ja funktionalis-

7 12 JOHDANTO 13 min kautta kohti vähäeleistä modernismia, jonka yhteydessä ei enää puhuttu tyylikausista tai analysoitu arkkitehtuurin taustavaikutteita. Vaikka rakennus sai ylleen rappauspinnan, oli runkona edelleen punatiili. Vielä 1960-luvulla rakennettiin punatiilestä teollisuusrakennuksia ja vasta luvuilla alkoi elementtiteollisuus ja materiaalien vaihtelevuus näkymään tehdasrakennusten laajennusosissa tai uusissa teollisuushalleissa. Suunnittelussa tosin katosi ajan mittaan aikakauden arkkitehtuurityylien vaikutus ja enemminkin teollisuusrakennusten ulkoasua varioitiin väreillä ja materiaaleilla kuin pintojen jäsentelyillä ja muotoaiheilla. Myös materiaalit muuttuivat laadukkaasta punatiilestä erilaisiin betoni-elementtipintoihin ja levymateriaaleihin. Teollisuusrakennus saattoi saada ylleen aaltopeltivuorauksen, joka sävytettiin lukujen taitteessa postmodernismin hengessä pastellisävyin. Teollisuusrakentamisessa ei niin ikään ole vaikuttanut suomalaisen rakentamisen perinne, vaan siinä etsittiin uusia materiaali- ja rakenneratkaisuja uudenlaisten tilojen synnyttämiseksi. Teollisuus myös synnytti kokonaan uusia rakennustyyppejä. Mittakaava rakennuksissa oli merkittävästi suurempi, sillä aikaisemmin vain kirkot olivat edustaneet monumentaalista rakentamista. Teollisuusympäristöt ovat usein olleet myös edelläkävijöitä rakennustekniikan osalta. Suurikokoiset koneet ovat vaatineet rakennuksilta uudenlaisia teknisiä ominaisuuksia, kuten suuria jännevälejä ja yhtenäisiä suuria hallitiloja. Suuret lasi-ikkunat maksimoivat luonnonvalon määrän aikana ennen sähkövalon yleistymistä. Rakennustekniset innovaatiot heijastuivat myös arkkitehtuuriin, sillä rakennuksen ulkoasuun vaikuttivat ensisijaisesti teollisuuslaitteiden asettamat vaatimukset eikä niinkään arkkitehtien luomat tilaohjelmat. Useissa tapauksissa rakennusten suunnittelusta vastasi tai ainakin siihen osallistui koneiden valmistajien edustajat, jotta saatiin koneiden toiminnalle sopivat tilat. Lisäksi teollisuusrakentamisessa keskeiseen asemaan nousi kysymys paloturvallisuudesta, sillä yksi jos toinenkin paperitehdas ja saha oli historiansa aikana palanut ainakin kerran tai vähintään kokenut uhkaavia tilanteita. Puurakennuksista siirryttiin mahdollisimman nopeasti kivirakenteisiin tiloihin. Tehdasalueilla saattoi olla jopa omia tiilitehtaita rakennusmateriaaleja tuottamassa. Pitkälti juuri paloturvallisuuden vuoksi useimmat vanhat tehdasrakennukset ovat jämäkästi tiilirunkoisia ja kivilattioin varusteltuja. Teollisuusympäristöjä ovat suunnitelleet useat maamme etulinjan arkkitehdeistä. Yritykset panostivat teollisuusrakennusten suunnitteluun sekä alueiden maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. Rakentaminen oli keskitettyä, ja usein hankkeita toteutettiin ohjelmallisesti useiden vuosien, jopa vuosikymmenien ajan. Samat arkkitehdit kiersivät eri konsernilta toiselle, varsinkin ennen modernia aikaa. Monella teollisuuspaikkakunnalla tehtaan arkkitehti suunnitteli myös yleiset rakennukset kirkoista terveysasemiin. Huomionarvoista on, että usein näiden paikkakuntien tai kaupunginosien ensimmäiset kaavat laati tehtaan palkkaama arkkitehti. Näin tapahtui muun muassa Valkeakoskella, Jämsänkoskella ja Jyväskylän Kankaan tehtaan alueella. Jyväskylän Kankaan tehtaan aikaisemmat rakennusinventoinnit ja arvioinnit Kankaan paperitehtaan alue huomioitiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi aluekokonaisuudeksi jo vuonna 1983, kun Keski-Suomen museo toteutti Jyväskylän kaupungin rakennuskulttuurin ensimmäisen inventoinnin. Tuolloin inventointikortti Jyväskylä numero 121 oli aluekortti nimeltä Kankaan tehtaan asuntoalueet ja tuotantorakennukset. Luettelointiperusteena oli kohteen rakennushistoriallinen, historiallinen ja maisemallinen merkitys. Alueella todettiin olevan valtakunnallistakin merkitystä teollisuusympäristönä. Jo 1980-luvun alkupuolella oli teollisuusalueen ajalliset kerrostumat helposti havaittavissa, ja sen myötä tutkittiin alueen arvoja ja historiaa ensimmäistä kertaa rakennustutkimuksen keinoin. Teollisuusympäristöjen teemainventoinnin toteutti Ympäristöministeriö vuonna 1985, jolloin hankkeessa tutkittiin koko Suomessa 200 teollisuusympäristöä, joilla oli kulttuurihistoriallisia arvoja. Hankkeen myötä tarkasteltiin Kankaan paperitehtaan aluetta ensimmäistä kertaa valtakunnallisesta näkökulmasta säilytettävänä teollisuusperintönä. Hankkeen myötä julkaistiin Ympäristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston tutkimusjulkaisu nimeltä Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt (Lauri Putkonen). Keski-Suomesta valtakunnallisessa hankkeessa nostettiin esiin 13 teollisuusrakentamisen kohdetta, joista yksi oli Kankaan paperitehdas. Silloisen Metsä- Serlan kohteista Keski-Suomessa joukkoon valittiin Kankaan tehtaan lisäksi Äänekosken paperitehtaat. Muita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä paperi-

8 14 JOHDANTO 15 teollisuuden kohteita maakunnassa oli Yhtyneiden Paperitehtaiden Jämsänkosken tehtaat. Metsäliitto Yhtymä teetti vuosien aikana toimipaikkojensa rakennushistoriallisen inventoinnin yhteistyössä tutkija Timo Kantosen ja Museoviraston kanssa. Inventoinnista vastasi Metsämannut Oy. Tutkimushankkeessa tehtiin rakennushistoriallinen inventointi myös Kankaan paperitehtaalla, jolla täydennettiin osin vuoden 1983 Keski-Suomen museon inventointiaineistoja. Tosin kuten aikaisemmissakaan inventoinneissa, ei tässäkään kartoitettu sotien jälkeistä rakennuskantaa tehdasalueella, vaan vanhin rakennuskanta. Keski-Suomen museo kokosi yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa vuonna 2003 aineistoa maakunnallisesti arvokkaista merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista osana Keski-Suomen maakuntakaavan valmistelua. Kankaan tehdas tarkasteltiin tässä yhteydessä uudelleen Keski- Suomen museon täydennysinventointikohteena. Lopulliseen maakuntakaavaan, jonka ympäristöministeriö vahvisti vuonna 2009, tuli mukaan Kankaan paperitehdas kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti merkittävänä ja maakunnallisesti arvokkaana aluekokonaisuutena. Kankaan paperitehtaan alue on nykyisessä Keski-Suomen maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristökohdemerkinnällä sekä teollisuusaluemerkinnällä. Kankaan paperitehdasalue talvella Vuoden 2011 Kankaan tehdasalueen inventoinnin yhteydessä huomioitiin ensimmäistä kertaa tehdasalueen moderni rakennuskanta rakennustutkimuksen näkökulmasta. Koko alue inventoitiin rakennus rakennukselta sekä dokumentoitiin osana Keski-Suomen museon ja Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden yhteistyönä toteuttamaa inventointia. Vuoden 1983 inventoinnissa todetut arvot olivat edelleen nähtävissä alueen vanhimmassa rakennuskannassa. Uudemman, modernin rakennusperinnön osalta kohteet arvotettiin ensimmäistä kertaa. Koko alueen inventointia ei siis Kankaalla ole tehty ennen nyt kyseessä olevaa hanketta.

9 16 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA Myllyn vieressä sijaitsi toinen mylly, joka Kankaan paperitehdas on syntynyt Tourujoen rannalle. Koskiosuudella on ajan mittaan ollut useita myllyjä, mutta tarkkaa tietoa ei ole siitä, milloin ensimmäinen mylly on jokivarteen rakennettu. Suurin ja tehokkain Tourujoen myllyistä oli yhteismylly nimeltään Tourujoen mylly, jota kutsuttiin myös Lahomyllyksi. Se oli myös yksi vanhimmista tunnetuista myllyistä Lohikoskessa. Tourujoen mylly oli perustettu ilmeisesti Isonvihan jälkeisenä aikana, sillä jo 1800-luvun alkupuolen asiakirjoissa myllystä oli käytetty nimitystä ikivanha. Alueelta tunnetaan myös asiakirja, jossa mainitaan Haapaniemen, Keljon ja Jyväskylän talojen perustaneen yhteismyllyn vuonna Tämä on todennäköisesti ollut samainen, ikivanha Tourujoen mylly. Vanhemmista myllyistä ei ole säilynyt luotettavia todisteita, mutta on erittäin todennäköistä, että myllyjä on jokirannoilla sijainnut eri aikoina. Mylly tehtiin kosken kuohuvimmalle paikalle, jotta se toimi lähes ympäri vuoden pahimpia tulva-aikoja lukuun ottamatta. Niemelän ja Äijälän tilojen omistaja Carl Christian Rosenbröijer pyysi maaherralta lupaa rakentaa oma mylly heikkokuntoisen Lahomyllyn tilalle 1810-luvulla. Yhteismylly sai purkupäätöksen, mutta muut yhteismyllyn osakkaat eivät suostuneet jauhatusoikeuksistaan Rosenbröijerin eduksi luopumaan, vaan lupasivat tehdä paikalle uuden myllyn kustannuksellaan. Sen myötä maaherra hylkäsi Rosenbröijerin anomuksen ja yhteismylly säilyi luvun puoliväliin mennessä oli Lahomyllyssä osakkaana 50 taloa Haapaniemen, Palokan, Jyväskylän ja Keljon kylien alueelta. Vuonna 1864 mylly sai ensimmäisen kokopäiväisen myllärin, Mikael Hammarbergin. Myllärin myötä mylly muuttui tullimyllyksi vuoden 1865 aikana. Lahomylly paloi vuonna 1868, jonka jälkeen osakkaat rakensivat samalle paikalle uuden myllyn. Mylly oli tarkoitus vuokrata Mannilan talolle 50 vuodeksi, jolloin mylly olisi muuttunut tullimyllyksi. Asia kuitenkin viivästyi, eikä uusi tullimylly päässyt koskaan toimintaan. Koskenpään talon mylly tamppeineen sijaitsi silloisen Laukaan tien sillan kupeessa. Koskenpään eli Jokihuhdan talon omistaja Filip Jokihuhta oli veljensä Johanin kanssa rakentanut myllyn vuonna Koskenpään myllyssä oli aluksi yksi kivipari ja siellä jauhettiin noin 100 tynnyriä jyviä vuodessa. Tourujoen vesistökartta vuodelta 1849, piirtänyt Gustaf Savander. Kuva: Heikki Rantatupa, Historialliset kartat -palvelu. URN:NBN:fi:jyu Keski-Suomen maanmittaustoimisto 2:38. tunnettiin nimellä Yhteismylly. Tämä mylly mainitaan rappeutuneeksi vuoden 1846 tarkastuksessa. Mylly oli kadonnut jo siihen mennessä, kun Tourujoen rantoja ryhdyttiin valjastamaan teolliseen toimintaan. Lohikoski oli myös tukinuittoväylä. Koskiosuudella useimmin tukkejaan uitti 1850-luvulla liikemies Erik Johan Längman, joka kuljetti niitä Palokasta Muuramen sahan ja Ummeljoen sahan tarpeisiin. Jokea käytettiinkin 1850-luvulta lähtien säännöllisenä uittoväylänä ja 1870-luvun alkupuolella uittoreitin läpi kulki tukkia vuodessa. Tuolloin suurimmat uittajat olivat kauppahuoneet Paul Wahl & Co., Hackman & Co. sekä C. Ahlquist. Varhaisteollinen toiminta, Tourujoen varhaisteollinen hyödyntämisen alkoi Gustav Henrik Gronovin ( ) 1840-luvulla. Gronov oli Kokkolan maistraatin entinen sihteeri, joka oli hakenut kauppiasoikeudet Jyväskylään vuonna Vuonna 1848 hän hankki kuuden muun talon omistajan kanssa luvan tullimyllyn perustamiseksi Tourujoen Kuusenhauvankoskeen. Gronov hankki omistukseensa osan Koskenpään tilasta ja sen myötä sai laajemman omistusoikeuden myllyyn ja Tourujoen koskiosuuksiin. Hän teki sopimukset muiden Tourulan jakokunnan talojen kanssa tulli-

10 18 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 19 myllyn rakennusoikeuden hankkimiseksi ja saikin luvan rakentaa tullimyllyn Lohikoskeen, Kuusenhauvankoskeen tai minne tahansa hyväksi katsomalleen paikalle jakokunnan alueella. Vuonna 1851 senaatti myönsi Gronoville luvan myllyä ja tamppilaitosta varten, seuraavana vuonna hän sai luvan öljynpuristamoa varten. Hän rakensi myllynsä ja öljynpuristamon Lohikosken itäisimpään sivu-uomaan ja tamppilaitoksen läntisimpään uomista. Kahdella kiviparilla ja turbiinilla varustetusta Lohikosken tullimyllystä tuli alueen tehokkain. Tamppimyllyllä jauhettiin luujauhoa ja pehmitettiin hamppua, öljynpuristamossa valmistettiin öljyä pellavan ja hampun siemenistä. Gronovilla suunnitteli myös raudansulattamon ja vasarapajan perustamista Lohikoskeen sekä sahan perustamista Tourujoen Kuusenhauvankoskeen. Gronovin hakiessa lupaa uusille hankkeilleen, oli lääninkansliaan jätetty myös toinen hakemus sahan perustamiseksi Tourujokeen. Luvan hakijana olivat jyväskyläläinen kauppias Fredrik Dunajeff ja porvoolainen kauppias Wilhelm Åberg. Viranomaisten paikalla suorittama katselmus puolsi lupien myöntämistä molemmille laitoksille, tosin lopullisia päätöksiä jäätiin vielä odottamaan. Lopulta Gronov perääntyi sahahankkeesta ja Åberg luopui osuudestaan. Dunajeffin jäädessä yksin Koskenpään tilan osaomistajaksi. Myös Dunajeff päätti luopua suunnitelmistaan ja myi osuutensa Koskenpään tilasta Gronoville. Vuonna 1860 Gronov ajautui kuitenkin taloudellisiin ongelmiin ja hän joutui myymään Tourujoen varrella sijaitsevat laitoksensa päävelkojilleen, jotka perustivat tätä varten uuden yhtiön. Yhtiö ei ollut pitkäikäinen, vaan muut osakkaat myivät osuutensa Laukaan pitäjän kruununnimismies Lars Johan Hallongrenille vuonna Tämä jatkoi teollista toimintaa Gronovin perustamissa laitoksissa. Hallongrenin aikana käytöstä poistettiin vanha Koskenpään talon mylly. Koskenpään ja Kankaan taloissa asui tuolloin kymmenkunta yhtiön työntekijää. Nimismies Hallongrenin liiketoimia rahoitti porvoolainen kauppaneuvos Gustaf Fredrik Sneckenström, jonka haltuun siirtyi Hallongrenin kuoleman jälkeen Kankaan ja Koskenpään tilat myllyineen, sahalaitoksineen, tamppeineen ja öljynpuristamoineen. Sneckenström myi tilat ja laitokset jyväskyläläiskauppias Cristian Lindhille. Vuonna 1867 tilukset osti Johan Viinikainen, lainaten rahat Sneckenströmiltä. Viinikainen ajautui muutama vuoden sisällä vararikkoon ja Sneckenström joutui lunastamaan tilat takaisin vararikkohuutokaupassa vuonna Porvoolaisen kauppaneuvoksen Fredrick Sneckenströmin tyttären nainut ruotsalaissyntyinen vapaaherra ja luutnantti Hjalmar Åkerhielm muutti isännäksi appensa omistamille Kankaan ja Koskenpään maatiloille Jyväskylään viimeisimmän vararikkohuutokaupan jälkeen vuonna Åkerhjelmillä ei ollut kokemusta maanviljelystä, mutta nyt hänellä oli hallinnassaan 800 hehtaaria maata. Tiluksensa pitivät sisällään Tourujoen vanhat laitokset; Gronovin rakennuttaman myllyn, öljytampin ja luutampin. Uusi isäntä innostui erityisesti näiden laitoksien kehittämisestä ja laajensi sekä öljytamppia että myllyä. Paperitehdas perustetaan Lohikosken partaalle Åkerhielmin appi, kauppaneuvos Sneckenström, oli rahoittanut aikaisemmin G.A. Serlachiuksen tehtaiden rakentamista ja nyt Åkerhielm kääntyi hänen puoleensa vastaavanlaisin toivein. Mäntästä saatujen kokemuksien perusteella Sneckenström uskoi vävynsä hankkeeseen ja ryhtyi lainoittamaan Åkerhielmin rakennushanketta. Paperitehtaan perustamiseksi jätettiin hakemus Vaasan lääninhallitukseen syksyllä Katselmus tehtaan paikasta ja rakennussuunnitelmista pidettiin Lohikosken varressa keväällä 1872, jolloin Åkerhielm ilmoitti rakentavansa joen varteen sekä paperitehtaan että puuhiomon. Vaikka vanhat mylly- ja tamppilaitokset eivät vesivoimaa vähentäneet tehtailta, ei joesta saatu riittävästi voimaa sekä paperitehtaan että puuhiomon tarpeisiin. Siksi rakennuksia ei voitaisi kaikkia rakentaa samalle paikalle. Paperitehtaan oli tarkoitus nousta Kuusenhauvankosken länsirannalle ja puuhiomolle oli katsottu paikka Tourukosken partaalta, Lahomyllyn yläpuolelta. Molemmissa rakennushankkeissa oli tarkoitus padota joki tehtaan kohdalta, jonka vuoksi hanke aiheutti huomattavaa vastarintaa alueen talollisten keskuudessa. Åkerhielm ratkaisi asian lopulta niin, että seuraavassa katselmuksessa hän esitti puuhiomosta luopumista ja yksiraamisen sahan rakentamista sen sijaan. Lisäksi Åkerhielm maksoi kiistan muille osapuolille korvaukset vesiosuuden käytöstä. Myönteinen rakentamislupapäätös tehtiin Vaasan lääninhallituksessa Lupa kuitenkin edellytti, että padossa oli oltava riittävästi tulva-aukkoja vedenkorkeuden säätelemiseksi ja tukkien uiton oli oltava edelleen mahdollista. Koska Åkerhielm oli ruotsin kansalainen, tuli

11 20 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 21 lupa vahvistaa Venäjän senaatissa. Senaatin vahvistus viipyi ja Åkerhielm ehti rakentaa tehtaansa ja käynnistääkin sen ennen virallisen vahvistuksen saapumista, Åkerhielmin tarkoituksena oli rakentaa yksi Suomen ensimmäisistä puupitoisen paperin valmistamiseen tarkoitetuista paperitehtaista. Aikaisemmat paperitehtaat olivat keskittäneet tuotantonsa pääasiassa lumppupaperin valmistukseen, tosin kehittyneemmissä laitoksissa sekoitettiin lumppumassan joukkoon puuhioketta. Samaan aikaan rakennettiin puuhiokkeeseen perustuvia paperitehtaita myös Valkeakoskelle sekä Kuusankoskelle. Nämä käynnistivät toimintansa ennen Lohikosken tehdasta, vuonna Lohikosken paperitehtaan paalutus ja perustuksien kaivaminen alkoi syksyllä Seuraavan talven aikana kaadettiin puut tehdasrakennusta varten. Tehdas oli ulkomitoiltaan 12 x 27 metriä. Lisäksi rakennettiin erillinen kattilahuone, joka oli pohjakaavaltaan neliömäinen ja mitoiltaan 10 x 10 metriä. Tehdasrakenteisiin liittyi myös 60 metrin mittainen puinen vesiränni, jolla saatiin vesivoimaa turbiinien pyörittämiseen. Turbiinitilauksesta vastasi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiö ja paperikoneen toimittamisesta saksalainen F.W. Strobel. Tehtaanomistaja Åkerhielmin teknisenä apuna konetilauksissa toimi englantilainen Joseph Fielding. Tehtaan suunnittelusta koneille sopivaksi vastasi paperiteknikko Herman Knoblich, joka avusti samaan aikaan myös apteekkari Serlachiusta Mäntän hiomon suunnittelussa. Tehdasalueelle rakennettiin lisäksi konttori, insinöörin asunto, paperi- ja lumppumakasiini sekä suuri työläisten asuinrakennus. Vuonna 1873 tehtiin myös Vesijärven (Lahden) aseman läheisyyteen tehtaan varasto. Tehtaan virallisia avajaisia vietettiin Ensimmäisen toimintavuoden aikana lumpun, olkimassan, puuhiokkeen ja erilaisten kemiallisten aineiden yhdistelmillä valmistui kiloa paperia. Hioke ostettiin pääosin Serlachiuksen Mäntän tehtaalta. Vuonna 1876 Åkerhielm joutui selvittämään senaatille, miksei hän ollut vielä käynnistänyt sahaustoimintaa. Paperitehtaan ensimmäisten toimintavuosien osoittautuessa tappiolliseksi ja sahatavaran hinnan ollessa suotuisa, hän uskoi kuitenkin tekevänsä voittoa sahaustoiminnallaan. Åkerhielm rakensi sahan, joka aloitti virallisesti toimintansa Se antoi työtä vakituisesti yhdeksälle miehelle. Sahalla oli yksi raamisaha ja niin sanottu kaksoissirkkeli. Lupaavan alun jälkeen saha seisoi vuosina kokonaan käyttämättömänä. Paperitehtaan tappiollisten alkuvuosien jälkeen päätti Åkerhielm luopua halpapaperin tuotannosta ja siirtyä erikoispapereihin. Uusiksi tuotteiksi valittiin sanomalehtipaperi sekä silkki- ja paperossipaperi. Aikaisemmin tehtaan tuotanto oli perustunut seinä-, kardusi-, pussi-, rykki-, ja käärepapereiden valmistukseen sekä painopapereihin. Kotimaan markkinoiden sijasta kaavailtiin markkina-alueeksi Venäjää. Päätös siirtyä uusiin paperilaatuihin merkitsi muun muassa uuden paperikoneen tilaamista. Uusi kone tilattiin Englannista Georg Tidcombe& Son yritykseltä vuonna Tehtaalle hankittiin myös uusi lumppuhakkuri, lumppukeitin ja pesuhollanteri 5. Lisäksi tehtaaseen oli rakennettava valkaisulaitos sekä uusi kalanteri 6 ja leikkauskoneita. Lisävoimaa tuottamaan hankittiin kaksi höyrykonetta. Tuotanto muutaman vuoden vanhalla paperikoneella lopetettiin vaiheittain. Hienopaperitehtaan tekniseksi johtajaksi nimettiin Mäntän Serlachiuksen paperitehtaan palveluksessa työskennellyt saksalainen paperiteknikko Herman Knoblich. Vuonna 1876 Lohikosken tehtaan palvelukseen siirtynyt Knoblich oli auttanut Åkerhielmia rakentamaan tehtaan ensimmäistä paperikonetta ja nyt hän palasi valvomaan uusien koneiden asentamista. Tehdas työllisti 45 henkeä ja tuotti hienopaperia kiloa vuodessa. Suuri osa työntekijöistä palkattiin muilta paperitehtailta, eniten työntekijöitä Kankaalle saapui Tervakoskelta ja Valkeakoskelta. Lohikosken tehtaiden keskeinen taustarahoittaja, kauppaneuvos Sneckenström kuoli kuitenkin jo vuonna 1877, jolloin kaikki tehtaan lainat erääntyivät välittömästi huono-onnisen vävyn maksettavaksi. Samaan aikaan ruplan arvo laski ja se vaikutti valtiovallan lainoituksiin. Lopulta Åkerhielm ajautui vararikkoon ja Sneckenströmin kuolinpesä lunasti tehtaan konkurssipesältä. Uusiksi omistajiksi tulivat Sneckenströmin jälkeläiset perheineen. Entinen patruuna Åkerhielm asui Lohikoskella, kunnes vuonna 1879 muutti perheineen takaisin Ruotsiin. Åkerhielmin jälkeen Lohikosken paperitehtaita johti joukko asiaan perehtymättömiä maallikoita, etunenässä maisteri Henrik Modeen kuolinpesän edustajana. Tehtaan paikallisisännöitsijänä toimi ylimetsänhoitaja Adolf von Zweygberg. Paperimestariksi palkattiin englantilainen teknikko Joseph Fielding, hänen poikansa Jackin toimiessa isänsä apuna. Alle kymmenessä vuo-

12 22 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 23 dessa kaksinkertaistettiin tehtaan tuotantomäärä ja nostettiin paperin laatu huipputasolle. Pääosa tehtaan tuotannosta myytiin Venäjälle. Senaatti vahvisti Kangas Aktiebolag nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen. Yhtiö muodostui 300 osakkeesta. Kangas valikoitui yhtiön nimeksi sen mukaan, minkä talon maille oli tehdas perustettu ja missä yhtiön johto piti majaansa. Samaan aikaan päätettiin tehdä sijoitus erikoishienojen papereiden (erityisesti savukepaperin) valmistamiseen tarvittaviin koneisiin, jotka tilattiin Belgiasta J.& E. Chantrennelta. Käyttövoiman koneeseen antoi saman valmistajan toimittama höyrykone. Uusi sijoitus vaati myös lisätilaa. Hollanteriosastoa jouduttiin tässä yhteydessä myös laajentamaan, jotta saatiin kymmenen uutta hollanteria mahtumaan tilaan. Leikkaussaliin tuli kolme uutta konetta. Viipurilainen Paul Wahl & Co. toimitti ensimmäisen sähkön tuottamiseen tarvittavan tasavirtageneraattorin tehtaaseen. Uudet tehdasosat päätettiin rakentaa tiilestä, joka kestäisi paremmin kuormaa, kosteutta ja olisi paloturvallinen. Åkerhielm oli aikanaan perustanut tiilitehtaan Kankaan talon maille, mutta sen tuotanto ei riittänyt näin suurimittakaavaisiin projekteihin. Lähiseudun taloille tiilien lyönti toi lisätuloa. Tehtaan laajennus valmistui Rakentamiseen otti osaa myös kolme Pariisista saakka hankittua sementtityömiestä, jotka myös laatoittivat hallin. Vuonna 1889 kiinteistöjen arvo oli noussut markkaan kun uudistuksien myötä kiinteistöihin sijoitettiin markkaa lisää. Taantuma, huono ruplan kurssi sekä veden puute Lohikoskessa aiheuttivat tehtaalle suuria taloudellisia vaikeuksia. Tehtaan pelastamiseksi sen osakepääoma myytiin perustettavan yhtiön lukuun vuonna Uuden yhtiön nimeksi tuli Aktiebolaget Kangas. Kaupan myötä uuteen osakeyhtiöön tuli 48 osakkeenomistajaa. Sneckenströmin perilliset menettivät määräysvallan tehtaaseen, sillä vain 10 % osakepääomasta jäi heidän haltuunsa. Tekniseksi johtajaksi palkattiin vuonna 1893 saksalainen paperiteknikko Karl Herman Pilack. Uusien koneiden rakentamisen sijaan nyt ryhdyttiin selvittämään, minkälaista paperia voitaisiin tuottaa olemassa olevilla koneilla. Kankaan tehtaalla ryhdyttiin ensimmäisenä Suomessa valmistamaan viivoitettua ja ruudutettua paperia, tosin viivoituskone täytyi tuotantoa varten hankkia. Pilack huomasi myös pergamenttipaperin valmistuksessa olleen markkina-aukon. Euroopassa oli tuohon aikaan vain noin 20 pergamenttipaperia valmistavaa tehdasta, joista yksikään ei sijainnut Skandinaviassa. Pilackin johdolla muutettiin yksi olemassa olevista koneista pergamenttipaperia valmistavaksi paperikoneeksi. Koe-erä ylitti kaikki odotukset ja todettiin, että pergamentin tuotantoa varten olisi tilattava oma kone. Pergamenttikoneen suunnittelijaksi palkattiin saksalainen Fredrich Haug. Hänen suunnitelmiensa pohjalta pergamentointikoneen toimitti saksalainen Gebrüder Bellmer. Pergamentointikonetta, useita altaita ja pesutorneja sekä kaksisylinteristä kuivausosaa, kolmevalssista kiilloitusosaa sekä rullauslaitetta leikkureineen ei saatu sijoitettua vanhoihin tiloihin, vaan niitä varten tarvittiin uusi lisärakennus tehdasalueelle. Uusi pergamenttisali valmistui loppukesällä 1895 paperikonesalin viereen. Uudistuksien ja laajennuksien myötä saattoi tehdas tarjota työtä nyt 160 hengelle seuraavasti: paperikoneet 16 henkeä, hollanteriosasto 23 henkeä, konepaja 18 henkeä, paperin viimeistely 57 henkeä, pergamenttiosasto 25 henkeä ja lumppuosasto 17 henkeä luvulla Kankaan paperitehtaan tuotanto muodostui suuruusluokan mukaisessa järjestyksessä: painopaperista (35 % tuotannosta), pergamentista (29 % tuotannosta), kirjoituspaperista, kopiopaperista, virallisesta paperista, silkkipaperista ja postipaperista. Aikaisemmin valmistuksessa ollut hienopaperilajike, savukepaperi, jäi lähes kokonaan pois valmistuksesta. Myynnissä keskeinen osa oli viennillä; Venäjän lisäksi paperia vietiin Itämeren maihin ja Puolaan sekä Englantiin. Englannin kauppa tyrehtyi kun tehdas ei pystynyt toimittamaan niin suuria tilausmääriä asiakkailleen. Tähän vaikuttivat muun muassa lumppupula ja erityisen kylmät talvet 1800-luvun viimeisinä vuosina. Lopputuloksena muutaman peräkkäisen vaikean vuoden jälkeen oli, että yhtiö haettiin vararikkoon vuonna Tehtaan toiminta jatkui kuitenkin keskeytymättömänä koko ajan, konkurssipesän pitäessä tuotannon käynnissä. Talousvaikeuksien kautta tuottavaksi paperitehtaaksi Toukokuun 30. päivänä 1902 pidetyssä konkurssihuutokaupassa tehdas siirtyi uuden yhtiön omaisuudeksi. Seuraavana päivänä, pidettiin Kankaan Paperitehdas Osakeyhtiön perustava yhtiökokous. Osakkaita uudessa

13 24 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 25 Kankaan paperitehtaan tehdashalli rakennettiin 1890-luvulla. Pariisilaiset sementtityömiehet tekivät rakennevalujen lisäksi laatoitustyöt uuden paperikoneen yhteyteen. Kuva: Valokuvaamo Hellas, Jyväskylä. Keski-Suomen museon kuvaarkisto. yhtiössä oli kaikkiaan 164; pääosakkeenomistajina olivat Nordbanken, Suomen Pankki, Osakeyhtiö Kaukaan Tehdas ja Jämsänkoski Osakeyhtiö. Tämäkään kokoonpano ei saanut paperitehdasta kannattamaan, vaan vararikko oli edessä jo kahden vuoden sisällä, osakkeenomistajien Nordbankenin ja Suomen Pankin ollessa myös konkurssipesän suurimpia velkojia. Päätös konkurssista annettiin Pesän uskotuiksi miehiksi nimettiin Albert Snellman ja Gösta Serlachius 7. Heidän tehtävänään oli konkurssipesän puolesta hoitaa yritystä. Syyskuussa 1904 Gösta Serlachius muutti perheineen isännöitsijän taloon Lohikoskelle. Tehtaan koko tuotanto ja markkinatilanne tarkasteltiin nyt uudelleen. Sen myötä havaittiin, että vanha savukepaperikone olisi kannattavaa ottaa uudelleen käyttöön. Niinpä Kankaalla käynnistettiin jälleen englantilainen savukepaperikone vuosien tauon jälkeen ja ryhdyttiin valmistamaan silkkipaperia. Alkuselvitysten jälkeen hankittiin jopa uusia koneita savukepaperin valmistusta varten. Koneet toimitti tälläkin kertaa belgialainen konepaja Chantrenne Nivellestä. Kahdessa vuodessa Serlachius sai nostettua tuotantoa ja tuloksen velattomiin lukuihin. Vuonna 1907 tehtaalla oli noin 200 työntekijää, konttorihenkilökuntaa ja maatalousosastolla työskenteleviä oli lisäksi 30. Gösta Serlachius luopui vuoden 1908 Lohikosken paperitehtaan isännöitsijän virasta ja siirtyi muihin tehtäviin. 8 Hän jäi edelleen Kankaan tehtaan johtokunnan jäseneksi. Tehtaan toimintaa ohjannut konkurssihallinto lakkautettiin ja vuoden 1912 alussa voitiin luopua Kankaan paperitehtaan nimekkeestä Kangas Papperbruk Aktiebolag i konkurs. Käyttöön tuli jälleen nimi Kangas Papperbruk Aktiebolag. Maailmansotien välinen aika Ensimmäisen maailmansodan alkaminen vaikutti paperikauppaan ja erityisesti Venäjän suhteet muuttuivat olennaisesti. Yllättäen paperin vienti kasvoi, eikä supistunut, kuten aluksi oli epäilty. Tuotantoa toki järkeistettiin ja heikommin myyvien tuotteiden valmistusta rajoitettiin. Hyvä tuotto sotavuosina mahdollisti Laukaan Kuhankosken tilan koskiosuuksien hankkimisen Kankaan tehtaan omistukseen. Tavoitteena oli varautua tulevaisuuden energiantuottokysymyksiin niin koskivoiman kuin lämpövoimankin suhteen. Poikkeuksellisia olosuhteita Kankaan paperitehtaalla koettiin vasta vuoden 1917 lopulta lähtien, jolloin tehdas oli ainoa valkoisen Suomen alueelle jäänyt paperitehdas. Se vaikutti olennaisesti tehtaan toimintaan, sillä esimerkiksi selluloosan saanti pysähtyi kokonaan. Tilanne palasi kansalaissotaa edeltäneisiin tuotantolukuihin lokakuussa G.A. Serlachiuksen, GAS-yhtymän, nousukausi alkoi ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina, jolloin Serlachius-yhtymälle hankittiin talousvaikeuksiin joutuneita puualan teollisuuslaitoksia. 10 Serlachius Osakeyhtiö sai hallintaansa Kankaan tehtaan osake-enemmistön vuonna 1918, jolloin Kankaan paperitehdas siirtyi osaksi GAS-Yhtymää. 11 Tämän myötä ryhdyttiin kehittämään Kankaan ja Mäntän tehtaiden yhteisiä energiaratkaisuja. Kankaan tehtaiden oston myötä mahdollistui Laukaan Kuhankosken vesivoiman valjastaminen molempien tehtaiden energiatarpeisiin. Kuhankosken voimalaitoksen rakentamisesta tuli Kankaan tehtaan suurin yksittäinen investointi lukujen aikana. Kankaan tehdas oli päävastuussa voimalaitoksen rakennuttamisesta GAS Yhtymässä. 12 Voimalinja Laukaan kirkonkylän kautta Kankaan tehtaan vastavalmistuneeseen muuntamoon valmistui Kankaan tehtaalle ryhdyttiin rakentamaan uutta, väliaikaiseksi tarkoitettua hiomoa vuonna Kuorimo tuli tehtaan ratapihan viereen. Hollanterisalin

14 26 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 27 vieressä ollut lumppusali rakennettiin osaksi uudestaan ja sinne sijoitettiin hiomon koneisto; kaksi Tampellan rakentamaa hiomakonetta, seulat, kokoojakoneet, pumput, kuivaus- ja arkkikone sekä puristin. Lisäksi kuorimoon tuli kaksi veitsikuorimakonetta. Hiomo toimi vuoteen 1941 saakka. Paperikoneita uusitaan Vuonna 1925 ryhdyttiin uudenaikaistamaan vanhaksi käynyttä paperikonetta tarkoituksena lisätä tuotantoa. Modernisointisuunnitelmista vastasi insinööri Arthur Oskar Burgman. Haluttuun lopputulokseen päästiin ostamalla Kymin Osakeyhtiöltä saksalainen paperikone kakkoskoneeksi ja muuttamalla se Kankaan tehtaan paperilaatuihin sopivaksi. Koneen saamiseksi käyttöön rakennettiin hollanteriosastoon uusia hollantereita ja vanhoja hollantereja hävitettiin, hylkypaperiosaston laitteet uusittiin kokonaan ja vanhaa konesalia suurennettiin. Muurarit saivat laajennuksen valmiiksi vuonna Vanha paperikone romutettiin vuonna 1928, mutta uudempaa konetta kutsuttiin senkin jälkeen vielä kakkoskoneeksi (PK2). Uusi pergamenttikone otettiin käyttöön vuonna Sen valmisti saksalainen J.W. Erkens. Jo vuonna 1938 konetta uudistettiin ja sen myötä myös tehdasta laajennettiin konesalin länsipuolelle rakennetulla kylkiäisellä. Lisärakennus tehtiin kolmikerroksisena. Sen pohjakerroksen valtasi pergamenttikone, toiseen kerrokseen sijoitettiin pakkausosasto sekä pergamentin rullaus ja kolmanteen kerrokseen tuli hylkypaperivarasto. Pergamentin arkkileikkaus ja lajittelu sijoitettiin vanhaan pergamenttisaliin, josta vanha kone oli purettu. Belgialaisen Thiery&Cie:n valmistaman kolmoskoneen asentaminen alkoi vuonna Lisäksi tilattiin uuden koneen vaatimat lisälaitteet paperintuotantoprosessiin; neljä hollanteria, kiillotuskalanteri, arkki- ja rullaleikkuri sekä popinointikone 13. Uusi kaapelieristyspaperinkin valmistamiseen sopiva paperikone sai konenumeronsa uudistusten myötä puretulta, vuonna 1892 valmistuneelta ykköskoneelta (PK1). Uudistuksien yhteydessä oli toteutettu myös Burgaminin vuonna 1934 tekemä esitys tehdastilojen korottamisesta ja tilan lisäämisestä. Tehdassalia jatkettiin kuudella metrillä, jolloin se tuli lähes kiinni silloiseen jokitöyrääseen. Konesalin katto nousi kaksi kertaa aikaisempaa korkeammalle ja kattorakenteet tehtiin betonista, myös kaikki välipohjat Kankaan tehdasalue lukujen taitteessa höyryvoimalaitoksen valmistumisen jälkeen. Kuva: Matti Hämäläinen. Keski-Suomen museon kuva-arkisto. uudistettiin betonisiksi. Konesalin itäinen siipi korotettiin kolmekerroksiseksi. Entisestä lajittelusalista tuli varasto, kahden uuden kerroksen muututtua lajittelu- ja leikkausosastoiksi. Pergamenttiosaston eteläpäähän rakennettiin kolmikerroksinen jatke, jonka alempaan kerrokseen sijoitettiin konekorjaamo ja paja, toiseen kerrokseen sähkökorjaamo sekä selluloosavarasto ja kolmanteen kerrokseen hylkyvarasto. Uudet suunnitelmat merkitsivät kuutiometrin lisärakentamista alueelle. Suunnittelijaksi palkattiin arkkitehti W.G. Palmqvist. Uuden tehdasosan rakennustyöt alkoivat vuonna 1934 ja ne saatiin päätökseen vuonna Urakasta vastasi rakennusmestari Antti Lounas, työt tehtiin pääosin Kankaan tehtaan omalla rakennusporukalla. Kankaan tehtailla ryhdyttiin rakentamaan uutta höyryvoimalaa insinööri Silfversparren ehdotuksen mukaisesti 1930-luvun alussa. Höyrykeskuksen rakentamistyö tapahtui pääasiassa vuoden 1935 aikana. Uusi kattila sijoitettiin paikalleen vuonna Höyrykeskus puolestaan toimi vastapaineturbiinin voimalla.

15 28 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 29 Kankaan tehtaan tuotanto vuonna 1935 Vuonna 1935 tehtaasta alettiin käyttää kokonaan suomenkielistä toiminimeä. Viralliseksi nimeksi tuli Kankaan Paperi Osakeyhtiö, mutta jo tässä vaiheessa puhuttiin jo Kankaasta. Vain muutama vuosi nimenmuutoksen jälkeen päätettiin G.A. Serlachius -konsernin toimipaikoista Kangas ja Tako sulauttaa yhtiöön. Tämän jälkeen Kankaan tehtaasta ryhdyttiin käyttämään nimeä G.A. Serlachius Oy Kangas. Kankaan tehdas oli tunnettu valmistamistaan hienopaperilaaduista ja monipuolisesta paperivalikoimastaan, esimerkiksi vuoden 1935 mallikirja sisälsi näytepalan kaikista tehtaan 120 vakiolaadusta. Tämän lisäksi tehdas pystyi tilaajan toivomuksesta valmistamaan eri sävyisiä papereita ja suurimpaan osaan eri laatuja tekemään myös tilaajan vesileimat. Painopiste tuotannossa oli posti-, kirjoitus-, ja painopapereissa. Suurin tuoteryhmä oli bank-paperi, joka oli konekirjoituskäyttöön tarkoitettu puuvapaa paperi. Se oli kaikissa painoluokissaan varustettu vesileimalla, jossa luki Jyväskylä Linen Bank. Erilaisten paino- ja kirjoituspapereiden ohella Kankaan paperitehdas oli erikoistunut ohuiden kartonkien tuotantoon. Lisäksi tehtaalla tuotettiin pergamenttia. Aikanaan Kankaan tehdas oli valmistanut myös silkki-, savuke- ja imukepaperia, joiden tuotannosta imukepaperia lukuun ottamatta luovuttiin 1930-lukuun mennessä luvulla paperivalikoimaan lisättiin Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy:n (SAKO) tilauksesta kaapelieristepaperin valmistus. Kankaan tehtaan työntekijä määrä pysyi 1900-luvun alusta 1940-luvulle lähes samana, vaihdellen työntekijän välillä. 14 Uusi paperitehdas rakennetaan Kankaan Annalle Sotien jälkeen Kankaan tehtaan uudistus- ja laajennustyöt aloitettiin Andreas Diesenin tultua tehtaan isännöitsijäksi. Ensimmäiseksi pystytettiin tilat uusille konehankinnoille. Vuonna 1947 valmistui Ruotsista hankittu PK III paperikone. Se valmisti erilaisia kirjoitus- ja painopapereita. Uuden paperikoneen hankinnan myötä edessä oli jälleen uuden viimeistelyosan rakentaminen. Tällä kertaa se tehtiin kokonaan uutena siipiosana. Viimeistelyosaston siipeen G. A. Serlachius Oy:n työntekijöitä lähdössä töistä Kankaan paperitehtaan portilla kesällä Kuva: J. M. Eriksson. Keski-Suomen museon kuvaarkisto. sijoitettiin paperin ja pergamentin lajittelusalit, pakkaamo, riisivarasto sekä varsinaiset viimeistelykoneet, kuten kiillotus-, leikkaus- ja rullauskoneet. Uusi holanteriosasto valmistui vuonna Merkittävää oli, että 1950-luvun aikana ryhdyttiin ensimmäisiin erityistoimenpiteisiin jätevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseksi ja rakennettiin haihdutuslaitos rikkihapon erottamiseksi pergamenttikoneilta tulevasta jätevedestä. Toinen vastaava laitos valmistui 1960-luvun alussa. Vuonna 1951 käyttöön otettu toinen pergamenttikone paransi olennaisesti

16 30 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 31 valmistettavan voipaperin laatua. Raaka-aineena käytettiin Mäntän koivusulfiittia. Kankaan tehtailla 1950-luku oli erikoispapereiden aikaa. Kaapelipaperin valmistuksen lisäksi valikoimaan otettiin muun muassa reikäkorttipaperi ja valokopiopaperi. Näiden tuotteiden kehitystyön myötä oli myös Kankaan tehtaan laboratorio laajentunut ja monipuolistunut luvulla paperin vienti kasvoi. Osa tuotannosta valmistettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle, mutta lähes puolet muusta tilauksista tuli eri puolilta maailmaa luvun lopulla päätettiin hankkia uusi paperikone ja korvata loppuunkulunut PK 2. Vuonna 1960 valmistunut uusi paperikone oli tehtaan ensimmäinen täysin kotimainen paperikone. Sen valmisti A. Ahlström Oy:n Karhulan konepaja. Kone oli suunniteltu erilaisten hienopaperi- ja kartonkilaatujen valmistamiseen. Koko 1960-luku oli uudistumisen ja laadun kehittämisen aikaa. Tuolloin myös vanhat paperikoneet korjattiin ja niihin tehtiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Lisäksi tehostettiin massan käsittelyä ja laajennettiin jälkikäsittelyosastoja. Myös pergamenttikone kakkonen (Pg2) uudistettiin luvun aikana koko tehtaan tuotantoketju ja tilat uudistettiin lähes kokonaan. Tuotanto tehostui merkittävästi, vaikka Kankaan tehdas säilyi edelleen varsin pienenä paperitehtaana, mutta erikoistuotteistaan laajalti tunnettuna. 15 Vuonna 1971 valmistui Kankaan tehtaan jätevedenpuhdistuslaitos. Lisäksi vuonna 1972 valmistuneeseen höyryvoimalaitoksen osaan asennettiin tehokas savukaasujen poistojärjestelmä. Vuonna 1973 Valmetin Rautpohjan tehtaalta tilattiin uusi hienopaperikone. Sen toiminta käynnistyi joulukuussa Kankaan Annaksi ristitty paperikone oli varustettu aikansa hienoimmalla teknologialla. Siinä oli muun muassa prosessitietokonejärjestelmä, jonka avulla saatettiin joustavasti valmistaa monia eri paperilaatuja. Se vahvisti tehtaan asemaa erikoispaperilaatujen valmistajana kansainvälisestikin. Tuotantolinjan yhteyteen rakennettiin lisäksi täysautomaattinen arkkaamo. Tämä kokonaisuus sijoitettiin omaan rakennuskompleksiinsa PK4:n halliin. 16 Muutokset maailmanmarkkinoilla aiheuttivat sen, että vanhan paperitehtaan PK1 pysäytettiin vuonna 1978 kannattamattomana. Selluloosaa ryhdyttiin tuomaan Kankaalle 1970-luvun aikana Äänekosken tehtailta. Tuotannon tehostamista vuodesta toiseen luvulle tultaessa oli Kankaan paperitehdas vaikeista ajoista huolimatta Euroopan 10. suurin hienopaperin tuottaja. Vuoden 1987 alusta liitettiin Kankaan tehdas osaksi G.A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n muodostamaa Metsä-Serla Osakeyhtiötä. Kankaan paperitehtailla oli 1980-luvun puolivälissä toiminnassa paperikoneet PK2, PK3 ja PK4 sekä kaksi pergamenttikonetta. Suomalaisen metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky oli kuitenkin olennaisesti heikentynyt luvun laman myötä ryhdyttiin tehtaan tuotantoa tehostamaan ja tehtiin investointiohjelma. Siinä PK2 uudistettiin perusteellisesti ja koneella aloitettiin muun muassa paperin päällystäminen. PK4:n nopeutta nostettiin. Investointiohjelma saatiin päätökseen vuonna 1990, jolloin valikoimassa oli yli 80 hienopaperilaatua ja niistä yli 30 laatua oli kuukausittaisessa tuotannossa. Tuotteistoa oli tosin karsittu ja päätuotteeksi valikoitui kopiopaperi, jonka tuotekehitykseen panostettiin voimakkaasti. Lisäksi PK2:n päätuotteeksi muodostuivat erilaiset tapetti- ja etikettipaperit sekä muut päällystetyt erikoispaperit. PK4:n tuotanto keskittyi kokonaisuudessaan toimistopapereihin. Työntekijöitä oli tehtaalla kaikkiaan 400. Tehtaan höyryvoimalaitos suljettiin vuonna 1991, kun höyryä alettiin saada Rauhanlahden turvevoimalaitokselta. Jätevesien puhdistaminen siirtyi osittain samaan aikaan tehtaan omalta puhdistamolta kaupungin puhdistamolle. Viimeisenä 1990-luvun investointina valmistui jälkikäsittelyosastolle pienarkkilinja, jossa koko PK4:n tuotanto pakattiin suoraan kuluttajapakkauksiin. Vanhan paperivarasto paloi vuonna 1997 ja uusi paperivarasto rakennettiin viimeistelyosaston ja PK4:n väliin luvulla rakennettiin myös muutamia pieniä laajennuksia PK4:n rakennukseen. Ne olivat lähinnä lastauslaitureita ja lisäkatoksia. Vuonna 2001 laajennettiin PK4:n tehdasrakennusta pituusleikkuriosalla, jonne sijoitettiin myös toimistotiloja. Se oli viimeisin merkittävä muutos PK4:n tehdasosaan. Tämän jälkeen ei alueelle rakennettu uusia pinta-ala neliöitä, vaan enemminkin purettiin käytöstä poistunutta rakennuskantaa. 17 Metsäliitto-konsernin tytäryhtiö M-real myi omistamansa Kankaan paperi-

17 32 KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 33 tehtaan sekä Kirkniemessä sijaitsevan paperitehtaan yhteiskaupalla vuonna 2008 eteläafrikkalaiselle Sappille (South African Pulp and Paper Industries). 18 Sappin toiminta Kankaan paperitehtaalla ei kuitenkaan ollut pitkäikäistä, vaan jo kaksi vuotta myöhemmin edessä oli tehtaan sulkeminen kokonaan. Paperiyhtiö Sappi myi heinäkuussa 2010 Kankaan paperitehtaan kiinteistön maa-alueineen takaisin M-realille 13 miljoonan euron hintaan. Tehdastoiminta Kankaalla oli kuitenkin nyt pysyvästi päättynyt. Kankaan aluetta tarjottiin vuoden 2010 aikana Jyväskylän kaupungille, joka käytti alueen suhteen etuosto-oikeutta hankkimalla Kankaan tehdasalueen M-realilta samalla 13 miljoonan euron kauppahinnalla kuin millä M-real lunasti alueen takaisin haltuunsa eteläafrikkalaisilta. 19 Sappi Ltd:n haltuun jäi vielä Kankaan tehtaan paperikoneet. PK2 myytiin Kiinaan ja purettiin keväällä KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUS PERINTÖ Kankaan tehdasalue sijaitsee Jyväskylän kaupunkitaajamassa, Tourulan ja Taulumäen välisellä alueella, Tourujoen varressa. Tehdasta on vaikea hahmottaa lähimaastosta, sillä sen sijainti joenvarsinotkelmassa ja sivussa pääväylistä, piilottaa tehdasalueen ympäristöltään. Maamerkkinä toimii korkea höyryvoimalaitoksen piippu, joka näkyy lähestyttäessä Vaajakosken suunnasta Tourulan ja Taulumäen maisemissa osoittaen tehtaan paikan. Kankaan tehdasalue rakennuksineen on muodostunut yli sadan vuoden aikana, laajentuen ensimmäisen paperitehtaan puisesta rakennuksesta 1900-luvun lopun elementtirakennuksiin. Tehdasalueen muotoutuminen ei ole ollut merkittävissä määrin ennalta suunniteltua tai ohjelmoitua, vaan on tapahtunut tarvelähtöisesti. Mittakaava on säilynyt varsin hallittuna tehdasalueella, eikä paperiteollisuuden oheislaitoksia ole Kankaan tehtaan yhteyteen perustettu. Jonkin verran tehdasalueen rakennuskantaa on purettu. Ne ovat olleet pääosin tehdasyhdyskunnan elämään liittyneitä rakennuksia, eikä niinkään tuotantorakennuksia. Poistunut rakennuskanta on koostunut pääosin puurakennuksista, joista osa oli peräisin tehtaan alkutaipaleelta, 1800-luvun lopulta. Merkittävin alueelta tuhoutunut, vanhaan tehdaskokonaisuuteen liittynyt rakennus oli vuonna 1997 palanut paperivarasto. Lisäksi useat jyväskyläläiset muistavat Kankaan tehtaan myllyn, joka purettiin paikalta ennen Jyväshyvän leipomon rakentamista. Tehdasalueen rakennusperintö on monimuotoista ja syntynyt pitkän ajan saatossa, tehdasaluetta on rakennettu vaiheittain koko sen olemassa olon ajan. Kankaan alueen inventoinnissa tutkittiin kaikkiaan lähes 20 rakennusta tai rakennusosaa 1890-luvulta 2000-luvulle. Paperitehdasrakennuksien osalta tutkimus jaettiin kahteen osaan, PK2:n ja PK4:n kokonaisuuksiin. Ne käsiteltiin erillisinä rakennuksina, jakaen tehdasrakennus pienempiin tutkimusosiin eri laajennusosien perusteella. Käsityöläismäistä, yksityiskohtiin paneutunutta rakentamista edustavat tehtaan vanhimmat punatiiliosat, kun puolestaan tehtaan viimeisimmät elementtitekniikalla toteutetut laajennusosat seinäku-

18 34 KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 35 viointeineen voidaan nähdä jopa postmodernistisena ilmiönä. Yhdenmukaisuus laajennusosien materiaalien valinnassa ja tyyliratkaisuissa sekä massoittelussa on aikaan saanut kaksi yksilöllistä, rinnakkaista tehdasrakennuksien kokonaisuutta. Vanhan paperitehtaan 1890-luvun punatiilitehdasta on laajennettu usein, mutta lähes jokainen laajennusosa on materiaalivalintojensa ja osin myös tyylikeinojensa puolesta kunnioittanut aikaisempien suunnittelijoiden ratkaisuja. Arkkitehti W.G. Palmqvist hyödynsi lukujen laajennussuunnitelmissaan vanhan paperitehtaan pilasterimaista seinäpinnan muurausaihetta sekä toisti leveiden tiililistoituksien mitoituksia ja mallia myös uusissa osissa. Seuraavasta laajennusvaiheesta vastannut arkkitehti Heimo Kautonen sovelsi klassistishenkistä tehdasarkkitehtuuria omien rationalistishenkisten suunnitelmiensa pohjana. Hänen suunnittelemansa kapeat ja korkeat ikkuna-aiheet muistuttavat vanhempien osien pilasteriaiheesta. PK2:n kaikki laajennusosat toteutettiin alkuperäisen mukaan punatiilestä. Myös uudempaa PK4:n betonielementtirakenteista tehdaskokonaisuutta täydennettiin alkuperäiseen ratkaisuun sopivilla materiaaleilla ja väreillä. Vuo- Kankaan tehdasaluetta rakennettiin useassa eri vaiheessa. Vielä ennen Toista maailmansotaa tehdasalue muodostui pääosin 1890-luvun punatiilisistä tehdasrakennuksista, jotka olivat osin täydentyneet arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Tehtaan ympäristö oli vielä lähes agraarimaisemaa. Tehdasalueen yläpuolella on nähtävissä tehtaan vanha pääkonttori, joka tuhoutui vuoden 1940 pommituksissa. Ilmavalokuva Kankaan tehtaan ympäristöstä Kuva: Veljekset Karhumäki. Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Sotien jälkeen edessä oli jälleenrakennuskausi, joka näkyi myös Kankaan tehdasalueella luvun lopulta lähtien tehtaan koneita uudistettiin ja rakennuksia laajennettiin. Rakennuskannan yleisilme muuttui modernistiseksi, vanhat tiilijulkisivut peittyivät monin paikoin uusien laajennusosien taakse. Myös tehtaan läpi virrannut jokiuoma täytettiin. Ilmakuvassa on Kankaan paperitehdas kuvattuna Lohikosken suuntaan Kuva: Ilmavoimien kuvakeskus. Keski-Suomen museon kuva-arkisto. den 1974 alkuperäiseen paperitehdasosaan tehtyä toimistosiiven ja pituusleikkurisalin vuonna 2000 tehtyä laajennusosaa on vaikea erottaa alkuperäisestä, sillä julkisivuissa käytettiin samaa betonipintaista elementtiä sekä sinistä tehosteväriä kuten vanhemmassa osassa tehdasta. Poikkeuksena PK4:n tehdaskokonaisuudessa on lastauslaiturin ja varaston rakennusosa 1990-luvun taitteesta. Se on saanut kokonaan aaltopeltisen ulkoasun, joka tosin sekin toistaa muissa tehtaan osissa arkkitehtonisena tehokeinona käytettyä sinistä peltiaihetta. Vaikka ulkoasultaan ja rakennustekniikaltaan nämä kaksi tehdashallikokonaisuutta poikkeavat toisistaan on niiden välinen suhde tasapainoinen. Tehdasrakennuksista tehtaan vanhimmalla osalla, PK2:lla, on todettu eri selvityksissä omaavan rakennushistoriallista arvoa paperiteollisuuden historiasta ja kehityksestä kertovana kohteena. Se on arvotettu Timo Kantosen (2002) selvityksessä paikallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön koh-

19 36 KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 37 teeksi ja Keski-Suomen maakuntakaavassa (2009) se muodostaa keskeisen osan maakunnallisesti merkittävästä Kankaan paperitehtaan aluekokonaisuudesta. Sisätilojen osalta kuitenkin pääosa alkuperäisistä rakenteista on muutettu, sillä pitkään jatkunut teollinen toiminta on kunnossapitotarpeiden myötä uudistanut sisätiloja tarvittavin väliajoin. Nuorempi tehdasrakennus PK4 edustaa modernin ajan elementtirakentamista, jonka rakennushistorialliset arvot ovat pääosin paikallisia. PK4:n paikalliset historialliset arvot liittyvät Kankaan paperitehtaan tekniseen kehitykseen D 3 Vanha paperitehdas (PK2) erottuu uudemmasta tehdaskokonaisuudesta (PK4) punatiiliarkkitehtuurinsa myötä. Tourujoen töyräälle perustettu tehdas sai maamerkikseen höyryvoimalaitoksen piipun vuonna PK2 - vanha paperitehdas Vanhimmat tehdasosan rakenteet ovat tiettävästi peräisin ensimmäisestä paperitehtaasta, 1870-luvulta. Myöhempiä kerroksia on lisätty rakennuskokonaisuuteen aina tarpeen mukaan, laajentaen paperitehdasta lähes kaikkiin mahdollisiin suuntiin lähtötilanteesta. Huomattava osa säilyneestä tehdasosasta on rakennettu vuosien välisenä aikana. Sotien jälkeen, 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun aikana tehdasalueella toteutettiin useita laajennus- ja muutostöitä. Arkkitehti W.G. Palmqvist vastasi monista lukujen aikana tehdyistä laajennussuunnitelmista. PK2:n sotien jälkeisestä suunnittelusta vastasi usein arkkitehti Heimo Kautonen sekä helsinkiläinen Insinöörirakenne Oy. Pitkästä historiasta huolimatta pelkistetyissä tehdassaleissa ja teknisissä aputiloissa on jäljellä vain hyvin vähän säilytettäviä, historiallisia sisätiloja. 1E 5 1A 1C 1 1D 1D 2 2A 1B 2A 2B 2C 2A Kankaan tehdasalueen rakennukset: 1. PK2 Vanha paperitehdas, 1A. Entinen hollanteriosasto ja lumppusali (apuosastot) 1B. Hollanteriosaston ja massan valmistuksen aputilojen laajennus, 1C. Pergamenttiosasto, 1D. Vanha tuotanto-osa, paperitehdassali ja tekninen toimisto, 1E. Viimeistelyosasto, 2. PK4 Uusi paperitehdas, 2A. Konesali, arkkaamo, varasto ja kemikaaliosasto, 2B. Laajennusosa: telahuolto- ja pituusleikkuri, toimistosiipi, 2C. Selluloosavarasto, 3. Pääportti, 4. Pääkonttori, 5. Höyryvoimalaitos ja piippu, 6. Muuntamo.

20 38 KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 39 Vanhan paperitehtaan osalta historialliset ja rakennustaiteellisetkin arvot ovat helposti löydettävissä. Laajennusosat ja mahdolliset ulkoasuun vaikuttavat muutokset tulisi olla tarkoin harkittuja ja historialliseen ulkoasuun sopivia. Teknisiä lisärakenteita voidaan tarvittaessa poistaa. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia käytävärakenteita, massan valmistukseen ja lastaukseen tarkoitettuja lisärakenteita jne. Vanhan tehtaan tulevan käytön tulee lähteä ulkoasun säilyttävästä kunnostuksesta. 1A - entinen hollanteriosasto ja lumppusali/hiomo (apuosastot ja keskusvarasto) Kankaan paperitehtaan vanhaa osaa lähestyttäessä pääsisäänkäynnin suunnasta, entinen hollanteriosasto ja lumppuosasto jää rakennuksen oikeaan laitaan lähimmäksi höyryvoimalaitosta. Se muodostaa poikkisuuntaisen osan paperitehdas- ja pergamenttisaleihin nähden. Kun tehtaalle hankittiin uusi paperikone 1890-luvulla (PK2), laajennettiin paperitehdasta merkittävällä tavalla. Aikaisemman paperikoneen yhteydessä oli jo ollut hollanterisali, mutta uuden paperikoneen vaatimien hollantereiden määrän noustessa oli myös holanteriosaston laajennus välttämätön. Uusi kolmikerroksinen osa rakennettiin punatiilestä ja rakennukseen tehtiin pieni- Vanhaa paperitehdasta (PK2) rakennettiin useassa vaiheessa 1870-luvulta lähtien. Viimeisin laajennusosa tehtiin tehtaan sisäänkäyntien yhteyteen 1990-luvulla. Kankaan tehtaan lumppuhuone eli lumppula ennen vuotta Kuva: G. A. Stoore, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. ruutuiset ikkunat. Hollanteriosaston vanhat osat muutettiin puurakenteisesta tiilirakenteiseksi ja ne sovitettiin osaksi uutta kokonaisuutta. Hollanterisalin yhteydessä ollut lumppukeittämö säilyi edelleen hollanterisalin yhteydessä myös uudessa rakennusosassa. Lumppukeittämö toimi ensimmäisen vaiheen laajennusosan läntisessä päädyssä. Lumppusali sijoittui rakennuksen kulmaukseen niin, että ikkunoista saatiin valoa kaikilta sivuilta. Lumppusalissa oli työpisteissä lumppujen repimiseen tarkoitettuja teräpöytiä ja lajittelulaatikoita. Lumppukeittämöön kuului myös kaksi lumppukuulaa, joilla pehmitettiin käytettävä lumppuaines. Toinen kuulista on nykyään sijoitettuna pääkonttorin viereen muistomerkiksi. Lumppuosasto paloi osin vuonna luvun hollanterisalin ja lumppuosaston erottaa myöhäisemmistä laajennuksista ikkuna-aiheiden perusteella. Ikkunoiden yläosa tehtiin kaarevaksi. Myöhemmissä rakennusosissa ikkunoiden ylälaita on suora. Vanhimmat säilyneet fasadin osat ovat nähtävissä holanteriosaston takajulkisivussa, selluloosavaraston puoleisessa päädyssä sekä nykyisen puutyöverstaan ja kes-

KANKAAN PAPERITEHDAS. Saija Silén R A K E N N U S I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS

KANKAAN PAPERITEHDAS. Saija Silén R A K E N N U S I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS R A K E N N U S I N V E N T O I N T I R A P O R T T I Saija Silén Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS KANKAAN PAPERITEHDAS 2011 KESKI-SUOMEN MUSEO Kilpisenkatu 1C PL 634 40101 Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Onko Kankaalla tilaa luovuudelle? Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki

Onko Kankaalla tilaa luovuudelle? Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Onko Kankaalla tilaa luovuudelle? Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Vastaus: ON mutta mitä, miten, kuka, missä? Mikä Kangas on? Jyväskylän keskusta-alueen lähivuosien merkittävin

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Kangas osallistamisen polulla

Kangas osallistamisen polulla Kangas osallistamisen polulla 21.2.2013 Tanja Oksa Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut JYVÄSKYLÄN KANGAS Keskusta Paperinvalmistusta 130 vuotta. Tehdas suljettiin kesällä 2010 Kaupungin omistukseen

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN JA TEKNIIKAN PERINTÖ

TEOLLISUUDEN JA TEKNIIKAN PERINTÖ Karjalanpiirakan valmistusta Saarioisilla 1950-luvulla. TEOLLISUUDEN JA TEKNIIKAN PERINTÖ Euroopan kulttuuriympäristöpäivänäyttely tuo esille mielenkiintoisimmat kohteet Kangasalta teollisuuden ja tekniikan

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

KULTTUURIHISTORIALLISTI MERKITTÄVÄN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖN UUDELLEENKÄYTTÖ - KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITTÄMINEN Kankaan paperitehdas

KULTTUURIHISTORIALLISTI MERKITTÄVÄN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖN UUDELLEENKÄYTTÖ - KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITTÄMINEN Kankaan paperitehdas Maija Valonen KULTTUURIHISTORIALLISTI MERKITTÄVÄN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖN UUDELLEENKÄYTTÖ - KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITTÄMINEN Kankaan paperitehdas Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Taiteiden

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Muistoja ja muinaistekniikkaa

Muistoja ja muinaistekniikkaa Muistoja ja muinaistekniikkaa Elämyksellisen oppimisen jäljillä Liedon Nautelankosken museossa Elsa Hietala & Leena Viskari Nautelankosken museo Liedon paikallismuseo Jatkaa 1950-luvulla perustetun Liedon

Lisätiedot

PUOTIKARIN VENESATAMA:

PUOTIKARIN VENESATAMA: TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus 6.2.2014 1(5) PUOTIKARIN VENESATAMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 17. Röyttän

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

LAPINKULTA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(8) 9.10.2014. TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus. Kaavoituksen kohde:

LAPINKULTA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(8) 9.10.2014. TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus. Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus 1(8) 9.10.2014 LAPINKULTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 7. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

KauKaan vaneritehdas

KauKaan vaneritehdas Kaukaan vaneritehdas 2 l UPM Helsinki, Riika, Düsseldorf Saimaan kanava (Venäjä, Eurooppa) Lappeenranta Helsinki Pietari Helsinki 230 km Kotkan ja Haminan satamat Pietari 230 km UPM l 3 Paras brownfield-paikka

Lisätiedot

Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009

Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009 Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009 Verla, Unescon Maailmanperintö kohde kesällä 2009 SUOMEN SEITSEMÄN MAAILMANPERINTÖKOHDETTA - Vanha Rauma - Suomenlinna - Petäjäveden vanha kirkko - Verlan puuhiomo

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015:

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015: Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Kaupungin ja Holiday Club Resorts Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen sekä Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen

Lisätiedot