KYLMYYS VTT HAASTAVAT TEKNIIKAN 2/2013 MCI JÄÄ JA TIEDE. Synteettinen biologia odottaa läpimurtoa. Kaivosteollisuus uskoo nousuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLMYYS VTT HAASTAVAT TEKNIIKAN 2/2013 MCI JÄÄ JA TIEDE. Synteettinen biologia odottaa läpimurtoa. Kaivosteollisuus uskoo nousuun"

Transkriptio

1 VTT 2/2013 MCI JÄÄ JA KYLMYYS HAASTAVAT TEKNIIKAN TIEDE Synteettinen biologia odottaa läpimurtoa teknologia Kaivosteollisuus uskoo nousuun liiketoiminta UPM tehtailee uusia materiaaleja puusta

2 VTT 2/2013 Kyberturvallisuus perustuu koko yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden kattavaan varautumiseen. 20 Kuva: Tapio Nyman 40 Arktisiin oloihin liittyviä haasteita on tutkittu pitkään, mutta osa kysymyksistä odottaa vielä tieteellistä ratkaisua. Kuva: Sandvik Mining Digitalisoituminen on tulevaisuutta, mutta myös painetun lehden houkuttelevuudesta on kannettava huolta. Rajallisilla resursseilla on keskityttävä asioihin, jotka aidosti parantavat Suomen kilpailukykyä. marja matinmikko

3 Sisältö 2/2013 alkupalat Kohtaamisia henkilö Katse tulevaisuuteen... 2 Kohtaamisia... 4 Jussi Järventaus Uusiutuvat eivät ole utopiaa... 8 Kolumni Olli Ernvall VTT:n vaikuttavuus Kuva: Jan Ahlstedt Kenties voimme joskus ladata puhelimemme älyvaatteilla. petra lundström, fortum TIEDE Tiedeuutisia...18 Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut...20 Johtava tutkija Jaakko Heinonen, VTT Ympäristömittausta ilman rajoja...26 Tutkimusprofessori Tuomas Häme, VTT Synteettinen biologia luo uutta teollisuutta...34 Tutkimusprofessori Merja Penttilä, VTT

4 Kuva: ESA 56 Kaivosten kaikilla osa-alueilla näkyy tekniikan kehitys. Kuva: Sandvik Mining TEKNOLOGIA liiketoiminta 60 Liiketoimintauutisia...62 Uudet materiaalit kasvavat puussa...64 UPM:llä puusta syntyy uusia materiaaleja. Tutkimus vie bisnekseen...70 VTT ja Tekes hakevat keinoja uusien yritysten käynnistämiseen. Australian vihreä kultakaivos...74 Etelä-Australian metsäteollisuus etsii uusia polkuja. Pohjoismaiden ensimmäinen passiivimyymälä...80 Kodin 1 Raisiossa säästää energiaa uusilla ratkaisuilla. Teknologiauutisia...38 Kyberturvallisuus on yhteispeliä...40 Kyberturvallisuusstrategia painottaa eri toimijoiden yhteistyötä. Enemmän kuin lehti...46 Aikakauslehtibisnes elää murroskautta. Vuoden Nuori tutkija 2013: Marja Matinmikko...50 Marja Matinmikko tähtää siihen, että radiotaajuudet riittävät. Älyä avaruudesta...54 Avaruuteen ei kelpaa mikä hyvänsä tekniikka. Kaivosteollisuus valmistautuu uuteen nousuun...56 Kaivosteollisuudessa uskotaan, että alan uusi nousu koittaa. Timantteja markkinoille...60 Harri Kopolan Amerikan opit. 80 Tulevaisuuden trendi on nollaenergiatalo.

5 Pääkirjoitus Petri Kalliokoski Kehitysjohtaja Tutkimuslaitosten rahoitus uudistuu merkittävästi. Suomi ja VTT muutoksessa Epävarma maailmantalous heijastuu elinkeinoelämäämme ja näkyy VTT:n asiakas kunnassa ja toimintaympäristössä. Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen avulla voidaan varmistaa elinkeinoelämän, tuotteiden ja palveluiden uusiutuminen ja parantaa kilpailukykyä. Suomalaiset yritykset ovat monilla liiketoiminta-alueilla vahvoja, mutta uusia liiketoimintoja ja yrityksiä tarvitaan ja nopeasti. Onneksi biotalous, ICT:n laaja hyödyntäminen, puhdas ja uusiutuva energia, älykkäät infrastruktuurit ja tehokas tuotanto tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palvelujen synnyttämiseen. Suomalainen osaaminen on vahvaa yleensä useiden teknologioiden ja osaamisten yhdistämisessä. Kun tähän lisätään asiakkaiden tarpeiden parempi ymmärtäminen ja globaalien arvoverkostojen hyödyntäminen, niin hyvä tulee. Muutokset toimintaympäristössä ja markkinoissa haastavat meidät myös VTT:llä uudistumaan. Suuntaamme osaamistamme entistä enemmän alueille, joilla voimme vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. VTT:llä on näyttöä siitä, että uudet liiketoiminnot syntyvät usein vakiintuneiden toimialojen rajapinnoista ja useiden teknologioiden yhdistelmistä. Osana täsmentynyttä strategiaamme olemme luopumassa joistakin osaamisalueistamme. Vahvistamme entisestään strategista yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä toimimme aktiivisesti kansainvälisissä t&k-hankkeissa. VTT on vahva toimija EU:n tutkimuskentässä verkottaen suomalaisia toimijoita sen puiteohjelmiin. Uudistamme organisaatiomme vuodenvaihteessa. Muutos parantaa toimintamme vaikuttavuutta, joustavuutta ja kilpailukykyä. VTT:n teknologiat ja osaamiset ryhmittyvät kolmeen liiketoiminta-alueeseen, joita ovat Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät sekä Luonnonvarojen hyödyntäminen ja biomassaratkaisut. Jako vastaa hyvin Suomen elinkeinoelämän uudistuksen painoalueita. Strateginen teknologiakehityksen ennakointi sekä yliopistoyhteistyö vahvistuvat. VTT:n yhtiöihin ei tehdä rakenteellisia uudistuksia. Valtioneuvosto on tehnyt linjapäätöksen valtion tutkimuslaitosten rakenteista ja rahoituksesta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että VTT ja Mittatekniikan keskus Mikes liitetään yhteen vuoden 2015 alussa. Samalla hallintomalli uudistetaan, ja VTT:stä tulee valtion omistama, erityistehtävää hoitava osakeyhtiö. VTT saa edelleenkin valtion rahoitusta strategiseen tutkimustoimintaan ja säilyy voittoa tavoittelemattomana. VTT:n rooli ja perustehtävät eivät siis muutu. Muutoksen tavoitteena on VTT:n innovaatioroolin vahvistaminen sekä joustavuuden lisääminen rahoituksen suhteen. Tutkimuslaitosten rahoitus uudistuu merkittävästi. Suomen Akatemian yhteyteen perustetaan vuoden 2015 alussa strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentti yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi. Toiminnan rahoitus kerätään pääosin tutkimuslaitosten perusrahoituksesta, joten VTT:n suora perusrahoitus vähenee lähivuosina merkittävästi. Toisaalta rahoitusinstrumentti tuo VTT:lle uusia mahdollisuuksia. Taloudellinen epävarmuus tullee jatkumaan ja vaikuttamaan myös t&k-toimintaan. On toivottavaa, että laajat rakenne- ja rahoitusuudistukset palvelevat nimenomaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista ja uuden liiketoiminnan kehittämistä. Niitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kokemusten perusteella pitkäjänteinen panostaminen t&k-toimintaan palvelee vaikeina aikoina elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua. VTT:n vahvistuva rooli innovaatiotoiminnassa ja uuden liiketoiminnan kehittämisessä on tärkeä elementti tulevaisuuden kilpailukyvyn kehittämisessä. Uudistukset luovat pohjaa tuleville muutoksille. VTT on valmiina Suomen uudistumistalkoisiin! n

6 KATSE TULEVAISUUTEEN IoT mullistaa arjen Esineiden ja asioiden internet (IoT, Internet of Things) on voimakkaassa kasvussa. Sen vaikutukset näkyvät jo kuluttajille esimerkiksi etäluettavina mittareina. VTT:n mukaan tämä ICT:n seuraava murros tuo teknologia- ja liiketoimintamurroksen, joka muuttaa suuresti taloutta ja elämää. Tutkimus jatkuu vahvana. IoT:n yksi suurimpia haasteita laajan yleistymisen suhteen on langaton energiansiirto, jonka osalta useita pilotteja on käynnissä esimerkiksi autoteollisuudessa. eroon piuhoista Esineiden ja asioiden internet tuo langattomuuden yhä useampiin arkipäivän laitteisiin, jotka tulevaisuudessa suurilta osin myös ladataan tai saavat valtaosan energiastaan langattomasti. Tämä mahdollistaa esimerkiksi langattoman television vailla sähkö- tai antennijohtoja. Tai miltä kuulostavat lamput, jotka voi kotona asentaa mihin tahansa? 20 mrd Maailman langattomien sensoreiden markkinat kasvavat kohisten: on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä kyseessä on 20 miljardin dollarin markkinat. helpompaa terveyden tarkkailua Vuonna 2020 esineiden ja asioiden internet mahdollistaa yhdessä erilaisten terveyteen liittyvien sovellusten avulla kustannustehokkaan ja potilaskeskeisen terveydenhoidon. Esimerkiksi painonhallintaan, uneen, ravitsemukseen, lääkitykseen ja verenpaineeseen liittyen monitorointi ja tiedonkulku onnistuvat erilaisten langattomien sensoreiden avulla. 2 VTT Impulssi

7 kohti älykkäämpää valaisua Valaistusratkaisujen kehittyessä älykkäämmäksi valoa on tulevaisuudessa vain siellä missä sitä kulloinkin tarvitaan, ei tyhjissä huoneissa tai hiljentyneellä kadulla. Tulevaisuudessa valaisimia voidaan kontrolloida langattomasti: valaisimet, katkaisijat ja sensorit kommunikoivat langattomasti keskenään. Valaistuksesta tulee lopulta osa esineiden ja asioiden internet (IoT, Internet of things) infrastruktuuria, jolloin valaisimet osaavat vastata erilaisiin tilanteisiin: esimerkiksi ihmisen lukiessa valaistus säätyy tarkoitukseen sopivaksi. 11mrd Älykkään valaistuksen markkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 11 miljardiin dollariin nykyisestä alle 0,5 miljardista dollarista. Arjen mittaukset reaaliajassa Tulevaisuudessa moni käytännön elämän mitattavissa oleva asia mitataan tai havainnoidaan reaaliaikaisesti langattomilla sensoreilla. Valtaosa tiedoista on avointa ja ilmaista. Sensoreiden tuottama tieto ei ole vain ihmistä varten, vaan laitteet jakavat tietoa keskenään. Tämä mahdollistaa innovatiivisia uusia palveluita ja paremman tehokkuuden prosessien optimoinnin kautta. Langattomia sensoreita varten kokeilussa on useita radioteknologioita, kuten esimerkiksi ZibBee, Z-Wave, Bluetooth, NFC ja WiFi low power. Laajaa käyttöä ajatellen eri tekniikoiden toimivuudesta on vielä saatava aikaan konsensus. Kriittisiä ratkaistavia asioita ovat myös kustannusten alentaminen ja tietoturva, jotta laaja-alainen käyttö olisi mahdollista. Sovelluskohteita löytyy lähes kaikkialta arjesta: jäteastiat voivat kertoa jäteyhtiölle täyttymisestä tai parkkipaikat ilmoittaa autoille vapaista paikoista. VTT Impulssi 3

8 Jussi Järventauksen mukaan verovähennyksien poistaminen ja verotuksen virtaviivaistaminen stimuloisi pk-yrittäjiä t&k-toimintaan ja innovaatioihin. jussi järventaus toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari oikeusministeri Lipposen 1. hallituksessa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja vuodesta 1996 lähtien 4 VTT Impulssi

9 kohtaamisia jussi järventaus: Yrittämisen edellytykset kuntoon Teksti Paula Bergqvist Kuva Jan Ahlstedt Yrittäjäsektorin kilpailukyky vaikuttaa siihen, miten kansantalous jaksaa ja onko maassa töitä vai ei, sanoo Jussi Järventaus. Suomen elinkeinoelämässä on tapahtumassa iso työmarkkinoiden rakennemuutos. Teollisuuden toimialat ovat murroksessa ja yksi sen seurauksista on, että työllisyys ja työllistäminen ovat siirtymässä entistä enemmän yrittäjien ja etenkin pk-sektorin kannettavaksi. Työ luo hyvinvointia ja työpaikkojen edellytyksenä ovat terveet yritykset. Suomi menestyy yrittäjyydellä. Aika hyvin olemme pärjänneet, mutta asemien säilyttämiseksi täytyy tehdä edelleen paljon töitä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Järventaus toteaa, että lähes kaikki uudet työ paikat ovat syntyneet yrittäjäsektoriin viimeisen 10 vuoden aikana, ja tästä suurin osa aivan pienimpiin, alle 10 hengen yrityksiin. Muutos osoittaa, että isot yritykset ovat entistä enemmän tuotannon organisoijia ja tuotannosta tehdään yhä suurempi osa yrittäjävetoisissa pk-yrityksissä. Isot toimijat päättävät, missä tuotanto tehdään. Investoinnit ovat jääneet matalalle verrattuna kilpailijamaihin. Kokonaistuotannon taso ei ole vielä vuoden 2006 tasolla ja kestää vielä ennen kuin siihen päästään. Yksi syy kilpailukyvyn hiipumiseen on korkea kustannustaso. Palkkakehitys on vienyt kustannuskilpailukykyämme alaspäin. Järventaus vertaa palkkakehitystä Saksaan, missä palkat ovat nousseet 13 prosenttia ja Suomessa 42 prosenttia vuosina VTT Impulssi 5

10 Saksassa palkanmuodostus kohtaa paremmin yritysten palkanmaksukyvyn. Samansuuntainen muutos Suomessa edellyttää, että laajennetaan mahdollisuuksia sopia työehtosopimuksista paikallisesti. Suomen Yrittäjät on pitkään peräänkuuluttanut Suomeen uutta palkkaneuvottelumallia. Järventauksen mukaan näkyvissä on pieniä merkkejä siitä, että hallituksessa edetään toivottuun suuntaan. Halvemman työvoiman kanssa ei kannata lähteä kilpailemaan. Tavoitteena on olla omalla kansallisella ja teknologiaosaamisellamme kilpailukykyisiä samalla kuitenkin niin, että kustannukset pysyvät kilpailukykyisinä. Julkinen sektori markkinoita kehittämään Julkisen sektorin koko suhteessa kokonaistuotantoon on kasvanut nopeasti. Sen osuus kokonaistuotannosta ylsi 56 prosenttiin vuonna 2012, vaikka sen piti valtiovarainministeriön muutaman vuoden takaisen arvion mukaan ylittyä vasta vuonna 2030, huomauttaa Järventaus. Tämä johtuu Järventauksen mukaan kokonaistuotannon laskusta mutta myös julkisen sektorin kasvusta. Sopeutus kestävyysvajeen poistamiseksi on äärimmäisen tärkeää. Olkoonkin, että veroilla toteutetaan tärkeitä asioita, pitäisi nyt miettiä, mitkä palvelut ovat yksilön omalla vastuulla ja mistä huolehtii yhteiskunta. Järventaus ehdottaa tavoitteeksi kuntien tehtävien karsimista miljardilla eurolla ja tuottavuuden lisäämistä toisella. Kumpikaan ei onnistu, jollei järjestelmän joustavuutta paranneta ja hyödynnetä yksityistä sektoria julkisessa tuotannossa. Esimerkiksi julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä tulisi Järventauksen mukaan edistää markkinoiden toimintaa. Yksityisen sektorin hyödyntämisessä on tapahtunut keskittymistä enemmän kuin olisi hyväksi. Esimerkiksi kokonaisten terveyskeskusten ulkoistaminen aiheuttaa riippuvuussuhteen yhteen toimijaan. Markkinoiden toiminnan edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen on Järventauksen mukaan iso asia lähivuosina. Kannatan ajatusta, että julkiset toimijat velvoitetaan tilaamaan niin, että tarjontaa on vielä tulevaisuudessakin, hän sanoo. Eurooppa potkaisee kasvua nilkkaan Rahoitusmarkkinat, ja siellä etenkin yritysten kasvurahoitus, on Järventauksen mukaan pkyrittäjien iso huoli. Eurooppa on potkaisemassa tässä omaa kasvuansa nilkkaan. Baselin pankkivalvonta komitean suositus kiristää pankkien vaka varai suutta ja maksuvalmiutta on johtamassa luoton saannin vaikeutumiseen ja laina-aikojen lyhenemiseen. Sääntely kohdistuu sellaiseen elinkeinoelämän osaan, joka ei ole syypää finanssikriiseihin. Vakavaraisuussääntelyä tarvitaan, mutta sitä pitäisi vielä kehittää. Suomen Yrittäjien ehdotus on, että pankkien vakavaraisuuslaskelmissa vähennetään yritysluottojen riskipainotusta. Näin taseeseen tarvittaisiin vähemmän varallisuutta riskien katteeksi. Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä vuosina Lisäys yhteensä: suuryritykset pk-yritykset alle 20 h yritykset h h h h h h h >1 000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous. 6 VTT Impulssi

11 Tähän suuntaan jo edettiin keväällä, mutta kehitystä pitäisi jatkaa kansainvälisellä tasolla. Muun muassa EU:ssa suunnitellut pankkirahoitusta korvaavat rahoitusinstrumentit ovat sinänsä tervetulleita, mutta ne eivät kuitenkaan kohtaa suuria yrittäjäjoukkoja. Miksi kasvuyrittäjä myy yrityksensä? Järventaus pitää kansallisena harmina, että ulkomainen sijoittaja tai yritys usein ostaa suomalaisyrityksen sen saavuttaessa kilpailukyvyn kannalta parhaan kasvuvaiheen. Yksi syy on se, että verotuksemme edelleenkin suosii myymistä verrattuna siihen, että yrittäjänä kasvatat toimintaa ja saat panostamaasi riskiä vastaavan palkinnon verotuksellisesti yrityksestä. Järventauksen mukaan poliitikot tarkastelevat osinkoverotusta enemmän tulonjaon kuin kasvun näkökulmasta. Ei ole täysin ymmärretty, miten osinkoverotus vaikuttaa myyntihalukkuuteen ja yrityksen kasvuun. Suomen Yrittäjien ehdottama malli pienentäisi yhtiöön syntyvän tuloksen verotusta. Mallia voisi ottaa Virosta, jossa yritykset eivät maksa tuloveroa. Tulos kumuloituisi yrityksen taseeseen ja sitä kautta syntyisi nopeutettu mahdollisuus investointeihin yrityksen omilla varoilla. Ulos otettavaa tuloa voitaisiin verottaa niin, että yhtiön maksama vero ja osinkovero olisivat alle yleisen pääomaveron tason. Näin yrittäjänä toimiminen olisi nykyistä kannustavampaa. Verovähennyksien poistaminen ja verotuksen virtaviivaistaminen stimuloisi pk-yrittäjiä myös kilpailukykymme kannalta välttämättömään t&k-toimintaan ja innovaatioihin. Ulkopuolisen rahoituksen tarve vähenisi. Karkaako kilpailukyky? Isojen yritysten kehityshankkeet Suomessa ovat lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta vaarana on, että osa Suomessa rakennetusta osaamisesta siirtyy maantieteellisesti syrjäisen sijaintimme takia lähemmäksi yrityksen päämarkkinaalueita. Järventaus pitää erittäin tärkeänä, että kotimaassa syntyneitä ideoita jalostetaan tutkimuslaitosten, kuten VTT:n avulla. Näin syntyy innovaatioita ja kasvua. Kentällä kuulee, että t&k-rahoitus kohdistuu liikaa isoille yrityksille. Tilastot eivät täysin tue tätä: pk-sektori on osansa saanut. Isojen yritysten tukeminen säteilee myönteisesti koko yhteiskuntaan. Hyviä hankkeita voi kuitenkin jäädä vaille rahoitusta, jos yrittäjät eivät yrittäjäsektori on hämmästyttävästi onnistunut säilyttämään työpaikat taloustilanteesta huolimatta. löydä rahoituslähteitä. Yrittäjien ja VTT:n yhteistyömahdollisuuksia olisi hyvä tiivistää, jotta VTT:n tarjoamat mahdollisuudet tulisivat paremmin hyödynnetyiksi. Teknologisen osaamisen hyödyntämisen lisäksi pk- ja pienyritysten haasteita ovat kansainvälistyminen sekä myynti- ja markkinointi. Järventaus toivoo julkiselta sektorilta tukea erityyppisen asiantuntemuksen helppoon saatavuuteen. Positiivisia signaaleja Tuoreen barometrin mukaan pk-sektori on lisäämässä hiukan työvoimaansa. Investoinnit pysyttelevät kuitenkin pakkaspuolella. Yrittäjäsektori on hämmästyttävästi onnistunut säilyttämään työpaikat taloustilanteesta huolimatta. Vaikka työttömyys on kasvanut, on kotimainen kysyntä pysynyt kohtalaisena. Tämä osoittaa, että yrittäjät ovat sopeutumiskykyisiä. Tiukan paikan tullen joustetaan ensin omista tuloista. Järventauksen mukaan yrittäjäpiireissä on vahva usko tulevaisuuteen. Yrittäjien olosuhteissa on päästy eteenpäin ja tehtävän arvostus on noussut. Tämä näkyy muun muassa koulutuspolitiikassa. n SUOMEN YRITTÄJÄT Suomen yrittäjät on Suomen elinkeinoelämän suurin, yli jäsenyrityksen keskusjärjestö. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Puolet jäsenistä on työnantajayrityksiä, puolet yksinyrittäjiä. Suomen työnantajayrityksestä Suomen Yrittäjiin kuuluu yritystä. Järjestön tavoitteena on muun muassa parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä. VTT Impulssi 7

12 8 VTT Impulssi

13 uusiutuvat eivät ole utopiaa Aurinko- ja tuulivoima ovat uskottavia energianlähteitä Suomessakin. Energiaalan toimijoiden on mietittävä uudestaan, missä niiden bisnes on. Teksti Marjo Kosonen Kuvitus Radek Karkulowski VTT Impulssi 9

14 Uusiutuvien energianlähteiden, auringon, tuulen, meren ja veden sekä geotermisen eli maansisäisen lämmön, valjastaminen hyötykäyttöön etenee harppauksin ympäri maailmaa. Myös Suomessa on herätty muutokseen, joskin hieman jälkijunassa. Moni ajattelee, että aurinkoa ja tuulta voidaan hyödyntää sähkön ja lämmön tuotannossa ainoastaan eteläisillä leveysasteilla Suomea ei pidetä aurinkoisena eikä edes kovin tuulisena kolkkana. Meillä on kuitenkin vuodessa saman verran aurinkotunteja kuin esimerkiksi Etelä-Saksassa. Onhan talvi pitkä ja pimeä, mutta kesällä aurinko paistaa pohjoisessa lähes kellon ympäri, VTT:n erikoistutkija Robert Weiss huomauttaa. Maailmanlaajuisesti kehitys on ollut erityisen ripeää juuri aurinkoenergiassa, jonka käyttö lähti räjähdysmäiseen kasvuun reilut viisi vuotta sitten. Tällä hetkellä maailman aurinkosähkökapasiteetti on reilut 100 gigawattia. Ennusteiden mukaan tuotanto kaksinkertaistuu parin seuraavan vuoden aikana. Weissin mukaan kehityksen taustalla on aurinkosähköpaneelien hintojen romahdus. Valmistuskustannukset ovat romahtaneet teknologian edistysaskelten tahdissa. Lisäpontta on antanut kiristynyt, jopa epäterveeksi äitynyt kilpailu. Tuulivoimalla on aurinkoenergiaan verrattuna pitkät perinteet. Ihminen on hyödyntänyt tuulta kautta aikojen, ja kasvu onkin ollut aurinkoenergiaan verrattuna viime vuosina hillitympää. Suomessa on tuulienergian hyödyntämiseen varsin hyvät olosuhteet. Täällä tuulee enemmän kuin Saksan sisäosissa, missä tuulivoimaa hyödynnetään Euroopassa eniten. Kestävä kehitys pönkittää kasvua Molempia ehtymättömiä energianmuotoja siivittävät vahvasti kestävän kehityksen tavoitteet. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteisiin, joiden mukaan uusiutuvien energianlähteiden osuus kokonaiskulutuksesta on nostettava 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. VTT:n mukaan Suomi saavuttaa tämän jo 2015 mennessä. Aurinko- ja tuulienergian kasvu aiheuttaa haasteita sähköverkolle ja -markkinoille. 10 VTT Impulssi

15 suomessa on tuulienergian hyödyntämiseen varsin hyvät olosuhteet. Energiantuotanto onkin ilmastonmuutoksessa merkittävä syntipukki. Peräti prosenttia kasvihuonepäästöistä johtuu energiasta, Fortumin aurinkoenergialiiketoiminnan vetäjä, teknologiajohtaja Petra Lundström huomauttaa. Aurinko- ja tuulienergian puolesta puhuvat ennen kaikkea niiden päästöttömyys ja polttoaineettomuus. Molempia voidaan rakentaa hajautetusti, askel askeleelta, mikä mahdollistaa tietyn ketteryyden uuden teknologian käyttöönotossa. Joillekin maille polttoaineettomuus on poliittisesti tärkeää. Kaikki eivät halua olla energiansaannissa muista maista riippuvaisia, VTT:n tuulienergian tiiminvetäjä Petteri Antikainen listaa. Kohtuullisen pienillä investoinneilla voidaan myös saada aikaiseksi kilpailua sähköntuotantoon, ja muuttaa energiamarkkinoiden kilpailuasetelmia. Tämä on melko iso asia. Aurinko ja tuuli sopivat yhteen Aurinko- ja tuulienergia täydentävät toisiaan varsin hyvin. Monissa maissa aurinkoenergian päivittäinen tuotantorytmi istuu hyvin yhteen päivit täisen sähkönkulutuksen kanssa. Varsinkin kuumassa ilmastossa aurinko paistaa juuri Ylimääräinen aurinkovoima varastoon Kolmisen vuotta aurinkoenergian haasteiden parissa painineiden VTT:n tutkijoiden tekemisessä korostuvat järjestelmän kokonaisuuden hallinta ja energian varastointi. Kun pitkien, aurinkoisten kesäpäivien ylituotannon varastointiongelma saadaan ratkaistua, aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuudet mullistuvat. Tavoitteena on säilöä ylituotantoa muuntamalla aurinkoenergiaa vaikkapa vedyksi tai maakaasuksi. Kun ratkaisu löytyy, se hyödyttää myös muita uusiutuvan energian muotoja, erikoistutkija Robert Weiss toteaa. Toinen keskeinen kysymys on aurinkoenergian kytkeminen rakennettuun ympäristöön. Mitä asioita on huomioitava kaavoituksessa, kun kotitaloudet tuottavat oman sähkönsä esimerkiksi aurinkopaneelien tai maalämmön avulla? Työn alla on myös teknologia, jonka avulla aurinkokennoja voidaan valmistaa painettua älyä hyödyntämällä. VTT:n vahvaa voimalaitossimuloinnin osaamista voidaan hyödyntää myös aurinkoenergian saralla. VTT Impulssi 11

16 Yli 60% kasvihuonepäästöistä syntyy energiasta. silloin, kun energiaakin tarvitaan eniten, esimerkiksi ilmastointia varten. Pohjoisilla leveysasteilla talviaikaan saadaan hyvin vähän aurinkoenergiaa, mutta tuuli on voimakkaimmillaan juuri talvella. Aurinkoenergian haasteena on sen sesonkimaisuus: Suomessa aurinko paistaa etupäässä kesällä ja keskitalvella ei käytännössä lainkaan. Sähkön kulutus on meillä kuitenkin suurin kylmän talven aikana. Siksi aurinkoenergian varastointi on niin keskeinen kysymys, Robert Weiss toteaa. Tuuli taas on Suomessa voimakkaimmillaan talvella, jolloin tarvekin on suurin. Talvella tuulee jopa kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä. Sen sijaan päivän mittaan tuulta on selvästi vaikeampi ennustaa kuin auringonpaistetta. Näistä vaihteluista huolimatta molempien tuotannon vaihtelut ovat suhteellisen hyvin ennustettavissa, Petteri Antikainen sanoo. aurinkoenergian haaste suomessa on sesonkimaisuus. 12 VTT Impulssi Vanhakantaisuus laahaa Miksi sitten uusiutuvan energian kehitys on edennyt niin verkkaisesti? Vaikka lisää osaamistakin kaivataan, Robert Weissin mielestä suurin este ja hidaste tällä hetkellä on vanhakantainen ajattelu.

17 Ei ole ymmärretty muutosta, vaan jähmetytty vanhoihin asemiin. Esteet eivät ole niinkään poliittisia vaan henkisiä. Petteri Antikainen ja Petra Lundström ovat samoilla linjoilla. Bisnes on tähän asti vaatinut hyvin suuria ja kauaskantoisia kertainvestointeja. Pitkien syklien vuoksi energia-alan tuotekehitys on ollut vakaata, Petra Lundström toteaa. Fortum omistaa ja käyttää paljon myös ydinvoimaa, jossa toiminnan turvallisuus on ehdoton prioriteetti riskinotolle ei ole sijaa. Suuri osa toiminnastamme perustuu siis vakauden ja turvallisuuden korostamiseen. Toisaalta meidän pitää nyt myös kyetä innovoimaan ja kehittää ratkaisuja tulevaisuuden uudenlaista energiajärjestelmää varten. Lundström arvioi, että motivaatio uuteen ajatteluun saattaa herätä pakon edessä. Toisaalta ilmastonmuutos ja kehittyvien markkinoiden nousu todennäköisesti kannustavat kekseliäisyyteen ja rajoja rikkovaan ajatteluun. Pelimerkit uusjakoon VTT:n Weiss arvioi, että energiajärjestelmä on tulossa epäjatkuvuustilanteeseen, jossa koko pelikenttä menee uusiksi. Alan toimijoiden on mietittävä uudestaan, missä niiden bisnes on. Fortumissakin on tunnistettu tulossa oleva, mahdollisesti nopeakin muutos. Muutama vuosi sitten yhtiössä pantiin merkille, että aurinkosähköpaneelien hinnat olivat tulleet reilusti alaspäin, peräti 75 prosenttia muutamassa vuodessa. Utopistisen kalliista aurinkoenergiasta oli tulossa realistinen vaihtoehto. Totesimme silloin, että meidän sähköntuottajana kannattaa olla muutoksessa mukana, jotta pystymme hyödyntämään uudenlaisia, ainutlaatuisia liiketoimintamahdollisuuksia mieluiten ajoissa ja proaktiivisesti, Petra Lundström sanoo. Tavoitteenamme on nyt kehittää aurinkoliiketoiminnasta merkittävää uutta liiketoimintaa Fortumille. Olen vakuuttunut siitä, että tästä tulee vielä globaalisti katsottuna valtava bisnes. Kasvua kiihdyttävät niin ilmastonmuutos kuin kehittyvien markkinoiden paisuvat energiatarpeet. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa aurinkoenergia on toistaiseksi kallista, koska markkinat ovat vielä kehittymättömät. Jos asiaa tiukasti järjellä ajattelee, omakotiasujan investointi aurinkoenergiaan ei ole kannattavaa. Asiasta ovatkin toistaiseksi innostuneet etupäässä vihreästi ajattelevat edelläkävijät, jotka näkevät sen henkilökohtaisena ympäristötekona, Lundström toteaa. Markkinat hakevat vielä muotoaan. Ei ole esimerkiksi vielä tietoa siitä, mikä teknologia hallitsee tulevaisuudessa, sillä erityisesti sähköä tuottavia aurinkokennoja on kehitteillä hyvin monenlaisia. Toinen mielenkiintoinen ratkaisu on auringon lämpöä talteen ottava aurinkokeräin. Piipohjaiset aurinkopaneelit ovat tällä hetkellä vahvoilla, mutta aika näyttää. Haasteenamme onkin paitsi oikeiden markkinoiden, myös teknologioiden löytäminen. Varmaa on, että aurinko- ja tuulienergian kasvu aiheuttaa haasteita sähköverkolle ja -markkinoille. Uudessa toimintamallissa sähköä eivät enää tuotakaan yksittäiset, isot voimalat, vaan asiakkaat itse. Syntyy verkosto, jossa isot tuotantolaitokset tuottavat sähköä ja lämpöä ja niiden tuotantoa täydentävät miljoonat rakennukset. VTT Impulssi 13

18 KYLMÄ JA JÄÄ kovimmassa ytimessä Hajautetun järjestelmän hallinta on huomattavasti haastavampaa kuin aiemmin. Sähkön käytön ja tuotannon on pysyttävä tasapainossa jatkossakin. Taaksepäin kehitys ei voi mennä, sillä nyky-yhteiskunnassa ei sähkökatkoksia suvaita. Aikuisten kenkiin Petteri Antikaisen mukaan tuulivoimamarkkinat ovat jo edenneet suhteellisen kypsään vaiheeseen. Suomessa alan pelisääntöjä on ratkottu viime aikoina. Kuntien virkamiehet eivät tunne tuulivoimaa kovin hyvin. Käytäntö on tähän asti ollut kirjavaa, eikä muiden kokemuksista ole voitu ottaa opiksi. Kaavoituksen ja luvituksen epäselvyydet ovat teettäneet paljon turhaa työtä, Antikainen sanoo. Teknologian kehittämisen tiellä Petteri Antikainen ei näe mitään pahoja tulppia. Perusteknologia on jo riittävän hyvä, eikä varsinaisille läpimurroille ole tällä hetkellä tarvetta. Kehitettävää tietysti riittää esimerkiksi verkkoinfrastruktuurissa. Kunhan hinnat laskevat, tuulivoiman kilpailukyky paranee ja tuulienergia alkaa yleistyä, Antikainen toteaa. Entäpä aurinkoenergian tulevaisuus? Fortumin Petra Lundström päästää ajatuksensa lentoon. Tulevaisuudessa omakotitalon katot voivat hyvin ottaa aurinkoenergiaa talteen ilman erillisiä paneeleja. Tai kenties voimme joskus ladata puhelimemme älyvaatteilla, jotka keräävät energiaa auringosta? Kaiken ratkaisee asiakas, jonka tarpeisiin ratkaisun viime kädessä pitää istua. n VTT on Petteri Antikaisen sanoin harjoitellut tuulivoimaa jo kolmisenkymmentä vuotta. Kun tutkija itse tuli taloon 1990-luvun puolivälissä, tuuli-ihmisiä oli talossa vain kourallinen. Tätä nykyä tuulivoimaosaajia on VTT:n palkkalistoilla parikymmentä. Poikkitieteellisissä projekteissa on lisäksi mukana toistakymmentä muiden alojen asiantuntijaa, esimerkiksi teräs- ja kuitueksperttejä. Tuuliosaamisemme ytimessä ovat kylmien ilmasto-olojen sovellukset. Olemme niissä maailman kärkeä, tiiminvetäjä Petteri Antikainen toteaa. Tuulivoimalan lavat keräävät jäätä hyvin helposti, jolloin lapojen pyöriminen hidastuu. VTT:n kehittämässä teknologiassa lavan pinnan tuntumaan asennetaan sähköä johtava kerros. Jääanturi ilmaisee, milloin jäätä syntyy, ja lämmitys kytkeytyy päälle automaattisesti. Kylmäsovelluksilla on kysyntää myös muualla kuin pohjoisilla alueilla. Tuulivoimalan lavat altistuvat jäätymiselle vuoristoisilla alueilla esimerkiksi Keski-Euroopassa. Ensimmäiset sovellukset ovat jo ehtineet markkinoille, mutta voimalavalmistajat ovat vielä varovaisia. VTT:llä tutkitaan ja kehitetään myös tuulivoiman integroimista energiajärjestelmään. Tutkimuksen alla on, miten paljon tuulivoimaa voidaan kytkeä sähköverkkoon ja miten sitä pitää mahdollisesti vahvistaa. Konkreettiset tulokset ovat erilaisia mittaus- ja arviointityökaluja. Petteri Antikainen arvioi, että teknologia kehittyy jatkossa pienin askelin. Mitään taikatempunomaista teknologista vallankumousta ei ole näköpiirissä. 14 VTT Impulssi

19 kolumni Olli Ernvall Päätoimittaja VTT Impulssi Kansallinen osaamisemme ei rajoitu ainoastaan arktiseen meriteknologiaan. Arktisen alueen kylmistä tuulista lämmin puhallus Suomen talouteen Arktisuus puhuttaa ja jakaa mielipiteitä. Kestävän kehityksen teknologialla sekä luonto että talouskasvu voivat toimia tasapainossa. Tämä edellyttää sekä kansallisia että kansainvälisiä talouspoliitti sia linjauksia. Kuten Greenpeacen syyskuinen protesti arktisen alueen öljynporauksia vastaan osoitti, luonnonsuojelu ja hallittu, kestävän kehityksen mukainen arktisten luonnonvarojen hyödyntäminen ovat nyt globaalissa mediapolttopisteessä. Suomella on tarjottavaa sekä kestävän kehityksen että arktisen osaamisen alueilla. Valtioneuvoston elokuussa 2013 vahvistetussa arktisessa strategiassa todetaan: Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Jotta tavoite ei jäisi vain talouspoliittiseksi linjaukseksi, olisi nyt vakavasti arvioitava, olemmeko tarpeeksi ponnekkaasti tuoneet esille omia vahvuuksiamme ja kytkeytyneet alueen päätöksentekoon. Venäjä ja Norja suunnittelevat Pohjoisen jäämeren ja Barentsin alueelle jopa 100 miljardin euron investointeja. Arktisella alueella arvellaan olevan 30 prosenttia maailman löytämättä olevista kaasuvaroista ja 13 prosenttia tuntemattomista öljyvaroista. Miten suomalainen teollisuus ja t&k-osaaminen kytkeytyvät mukaan? Tiedetäänkö ja osataanko arktisilla alueilla hyödyntää suomalaisen ympäristö- ja arktisen osaamisen teknologioita? Ei, ellemme itse aktiivisesti ole mukana tarjoamassa niitä! Seuraavat luvut toimivat hyvänä myyntipuheena ja näyttönä tuloksista. Avomeriteknologioiden liikevaihto Suomessa oli viime vuonna noin 1,2 miljardia euroa. Viennin osuus tästä on noin miljardi. Pohjois-Eurooppaan tästä suuntautui 28 prosenttia ja Venäjälle 9 prosenttia. Alan välitön työllistävä vaikutus Suomessa on henkilöä. Noin 80 prosenttia maailman kaikista jäänmurtajista on valmistettu Suomessa. Syvänmeren kelluvista öljyn sekä kaasun tuotanto- ja porauslautoista eli niin sanotuista SPAR lautoista 70 prosenttia on rakennettu Suomessa. Kansallinen osaamisemme ei rajoitu ainoastaan arktiseen meriteknologiaan. Suomi erottuu myös kylmiin olosuhteisiin suunnitellun tuulivoiman asiantuntijana. Meriteknisen suunnittelun, laivojen rakenteiden ja rakentamisen, operoinnin sekä ympäristö- ja öljyntorjuntateknologian lisäksi Suomella on valmiita vientituotteita kuten alusliikennepalvelu, alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä sekä laivojen automaattiset tunniste- ja viestintäjärjestelmät. Kaikkea tätä osaamista voitaisiin hyödyntää arktisilla alueilla. Arktisen luonnon haavoittuvuus asettaa vaatimuksia koko luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan prosessin hallinnalle. Ei riitä, että kaivos- tai öljynporaustoiminta toteutetaan luonnon kannalta kestävällä tavalla, myös alueen hoitaminen toiminnan päättyessä on tehtävä vastuullisesti. Ympäristöteknologiamme sekä materiaaleihin, tuulivoimaloiden ja laivojen rakenteisiin sekä merenkulun turvallisuuteen liittyvä osaaminen ja sen hyödyntäminen olisivat etuja sekä arktiselle luonnolle että Suomen taloudelle. Tässä lehdessä teknologiaa on avattu arktisesta näkökulmasta. Kuten tekniikan tohtori Jaakko Heinosen artikkelista käy ilmi, arktinen teknologia on yksi keskeisiä osaamisalueita, joihin VTT panostaa. Jäämekaniikka, jääfysiikka ja jäissä liikkuvien rakenteiden simulointi ovat erityisiä osaamis alueita. VTT:llä on vahvaa näyttöä kylmän ilmaston tuulienergian osaamisessa sekä jäissä kulkevien alusten toiminnan ja energiankulutuksen hallinnassa. VTT:n osaaminen yhdistettynä ympäristöteknologiaan antaa asiakkaillemme ja koko Suomen elinkeinoelämälle vahvat eväät olla mukana arktisen teknologian hyödyntämisessä luontoa kunnioittaen. n VTT Impulssi 15

20 Vaikuttavuutta tutkimuksesta VTT on teettänyt kansainvälisen tutkimuksen toimintansa tuloksista ja vaikuttavuudesta. Tutkimuksen mukaan VTT:llä on keskeinen rooli suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistäjänä ja hyvinvoinnin luojana. Tutkimuksen toteuttivat VTT:n innovaatiotutkijat yhteistyössä brittiläisen tutkimusyhtiö Technopolis Groupin kanssa. 50% KAIKKEIN Vaativimmista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista. VTT on osallistunut etenkin sellaisten innovaatioiden kehittämiseen, jotka ovat keskimääräistä vaativampia ja joiden uutuusarvo on iso myös kansainvälisesti katsottuna. 43% YRITYSTEN Ydinteknologioihin perustuvista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista. 36% suomalaisista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista. Joka viidennessä innovaatiossa VTT:n osuus on ollut merkittävä. VTT on julkisista tutkimusorganisaatioista tärkein t&kkumppani suomalaisille yrityksille. 16 VTT Impulssi

21 yritykset Kansainvälisille markkinoille. Tutkimuksen mukaan VTT:n osaamista sisältävät innovaatiot ovat päätyneet kansainvälisille markkinoille hieman muita innovaatioita useammin. 1. EU:n puiteohjelmissa VTT on suurin suomalainen toimija ja yksi merkittävimmistä tutkimusrahoituksen hankkijoista koko Euroopan tasolla. Vuonna 2011 VTT sijoittui kuudenneksi mitattaessa eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden mainetta sekä aktiivisuutta verkostoitujina. Korkea tieteellinen taso. VTT:n tieteellisten julkaisujen vaikuttavuutta mittaava viittausindeksi vuosilta oli VTT:n kohdalla 1,17, joka sijoittuu keskiarvon yläpuolelle myös kansainvälisesti arvioituna. VTT:n edelle ylsi vain kolme suomalaista tutkimuslaitosta tai yliopistoa. VTT:n vaikuttavuustutkimuksen keskeisenä tietolähteenä oli SFINNO-tietokanta. SFINNO-tietokantaan on kerätty tietoa suomalaisten yritysten innovaatioista. Tällä hetkellä tietokannasta löytyy kaikkiaan innovaatiota, jotka on kaupallistettu vuosina Tietokantaan rekisteröidyt innovaatiot on kerätty pääasiassa 15:stä eri teollisuudenalaa edustavasta ammattilehdestä. Lisäksi tietolähteenä on käytetty 20 suurimman suomalaisyrityksen vuosikertomuksia sekä asiantuntijahaastatteluja. Innovaatiolla tarkoitetaan keksintöä, jonka yritys tai organisaatio on kaupallistanut. SFINNO-tietokantaan tallennettavien innovaatioiden tulee myös olla luonteeltaan joko täysin uusia tai merkittäviä parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin. SFINNO-tietokantaa ylläpitävät VTT:n innovaatiotutkijat. VTT Impulssi 17

22 TIEDE VTT-asiantuntijat tekevät tieteestä teknologiaa Psykoottisten häiriöiden tunnistamiseen uusia keinoja Pikatesti löytää fenolin juomavedestä puhdas juomavesi on hupeneva luonnonvara globaalisti. VTT on kehittänyt markkinoiden ensimmäisen edullisen ja helppokäyttöisen pikatestin, joka paljastaa fenoliyhdisteet vedestä. Tietyt fenoliyhdisteet ovat haitallisia terveydelle ja voivat aiheuttaa muun muassa syöpää. Juomaveteen voi päästä fenoliyhdisteitä esimerkiksi teollisuuden jätevesistä, lääkejäämistä tai putkistoista. Kehitetty fenoliyhdisteiden testausmenetelmä perustuu kemialliseen reaktioon. Testipuikko löytää vesinäytteestä fenoliyhdisteet muutamassa minuutissa ja ilmaisee testituloksen värimuutoksella. Testi saadaan markkinoille noin 2 3 vuoden kuluttua. Vastaavaa edullista ja helppoa testiä ei ole aiemmin ollut saatavilla. VTT ja Helsingin yliopisto kehittivät vedenlaadun pikatestejä yhdessä teollisuuskumppaneiden kanssa Tekesin osarahoittamassa WATERCHIP-projektissa, joka on osa Tekesin Vesi-ohjelmaa. Tutkijat selvittävät EU:n uudessa METSY-projektissa, millainen yhteys rasva-aineenvaihdunnalla on psykoottisiin häiriöihin. Tavoitteena on tunnistaa biomarkkeriyhdistelmiä verestä ja aivokuvista ja arvioida niiden hyödyntämistä psykoottisten häiriöiden aikaisessa diagnosoinnissa ja hoidossa. 0,1 mg/l fenolipitoisuudet vedestä havaitseva testi on VTT:n kehittämä. Sinilevä paljastuu pienoislaboratoriolla VTT on kehittänyt nopean ja edullisen testimenetelmän myrkyllisen sinilevän havaitsemiseksi vesistöistä. VTT:n ja Helsingin yliopiston yhteistyönä kehittämä testilaite on kuin pienikokoinen laboratorio. Pikatestin avulla jokainen voi itsekin tutkia, onko uimavedessä sinilevää. 18 VTT Impulssi

23 Kuva: Vesa Tyni Arktisten asioiden tiedemies jaakko heinonen istahtaa jäätankin reunalle Espoon Otaniemessä. Täällä tehdään mallikokeita eli laivojen avomerirakenteiden testausta mallijään avulla, hän kertoo. Heinosen vahvinta osaamista on juuri jään ja rakenteen vuorovaikutuksen simulointi sekä merirakenteiden jääkuormien mallinnus, erityisesti merituulivoimaan liittyen. Heinosen kiinnostus arktisen ympäristön luomiin haasteisiin teknologisille ratkaisuille juontaa juurensa vuosien taakse. 15 vuotta sitten tein TKK:lla jatko-opintoja. Silloin alkoi tutkimusohjelma, jossa tutkittiin jääkuormia. Teimme viitenä talvena Perämerellä ahtojään ominaisuuksien kokeellista mittaamista. Tähän liittyy myös ahtojään numeerinen mallinnus, Heinonen kertoo. Heinosen väitöstyö valmistui vuonna 2004, sen aiheena oli ahtojään ominaisuuksien kokeellinen mittaaminen ja numeerinen simulointi. Heinonen on perehtynyt tutkimusaiheeseensa myös ulkomailla. Vuonna 2008 hän lähti vaihtotutkijaksi Saksaan. Kesällä 2012 hän vieraili kolme kuukautta Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa (NTNU) Trondheimissa suuren arktisen tutkimusohjelman parissa. tiede JAAKKO HEINONEN VTT:n johtava tutkija, TkT Vastuualueena Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut -innovaatio-ohjelman vetäminen Arktinen teknologia -tiimin päällikkö VTT Impulssi 19

24 Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut Arktisen alueen ilmaston muutos ja sen hyödyntäminen taloudellisesti on noussut uutisoinnin keskiöön maailmanlaajuisesti. Suomen kannaltakin aiheella on iso merkitys, esimerkiksi meriteollisuuden kasvupotentiaali on juuri arktisessa tekniikassa. Teksti Jaakko Heinonen 20 VTT Impulssi

25 Globaali ilmaston lämpeneminen realisoituu erityisesti pohjoisnavalla, jonka jääpeite oli viime kesäkauden (2012) päätteeksi pienimmillään. Helpottuneet jääolosuhteet ja kesäkauden pidentyminen avaavat uusia mahdollisuuksia meriliikenteeseen. Erityisesti koillisväylä, joka tarjoaa kiinnostavan laiva reitin Euroopasta Aasiaan, on kesäkaudella merkittäviltä osuuksiltaan jäätön. Varustamot ovat tehneet viime vuosina koeluontoisia matkoja koillisväylää pitkin. Vuonna 2012 matkoja oli jo ennätykselliset 46 (Niini, 2013). Vaikka jääkelpoinen alus ja kokenut miehistö selviävät matkasta ongelmitta, haasteita aiheuttavat muun muassa vähäinen satamien määrä ja Venäjän tiukka aluevesikontrolli. Muurmanskin ja Vladivostokin välillä on vain viisi satamaa, jotka ovat avoinna vain kesäkauden ajan. Merenkulun ohella arktisella alueella odottavat mittavat luonnonvarat, erityisesti öljy, kaasu ja erilaiset mineraalit. Luontoon liittyen myös kalastuksen ja turismin lisääntyminen avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Öljy- ja kaasuteollisuus on jo vuosikymmeniä ollut aktiivinen arktisen teknologian kehittämiseksi merellä tehtävien porauksien, varastoinnin ja logistiikan kehittämiseksi. Aiemmat ponnistukset ovat suurien riskien ja korkeiden kustannusten vuoksi jääneet rajallisiksi. Nykyinen öljyn ja kaasun kysyntä ja sitä kautta hintataso ovat jo ylittäneet arktisen operoinnin tuomat lisähaasteet, tosin räjähdysmäinen liuskekaasun markkinoille tulo saattaa tuoda peliin uusia vivahteita. Barentzin alueen öljy- ja kaasuvarannot on jo osin kartoitettu ja muun muassa Shtokmanin kenttä on odottanut jo parikymmentä vuotta porausten aloittamista. Norjalaiset ovat tehneet Lumikin kaasukentän Melkøyan saarelle, Yamalin alueella kansainväliset öljyyhtiöt ovat aktiivisia - ja niin edelleen. Kylmän ilman tutkimus ja siihen liittyvä osaaminen ei tietenkään rajoitu vain arktiselle alueelle. Samaa osaamista tarvitaan muun muassa Itämeren alueella, Kaspian merellä ja vuoristoissa. Hyvänä esimerkkinä ovat Espanjan vuoriston tuulivoimalat, joissa lapojen jäätyminen on haaste, johon VTT:n arktinen osaaminen tarjoaa ratkaisun: lapalämmitysjärjestelmän. Kylmä ja jää haasteina Mitkä sitten ovat keskeiset haasteet kun toimitaan arktisella alueella? Kylmyys ja pimeys ovat jo sinänsä isoja haasteita, erityisesti kun ne yhdistetään merenkäyntiin, jolloin hyytävä tuuli ja aallokko haastavat sekä ihmiset että laitteet. Insinöörit ovat tunnetusti ratkaisseet ongelman kuin ongelman. Arktisissa haasteissa on kyse toiminnan riskien tunnistamisesta, niiden oikeanlaisesta määrittämisestä sekä riskeihin varautumisesta. Suunnittelussa tämä tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi öljyntuotantotasanteen rakenteisiin kohdistuva jään aiheuttama kuorma tunnetaan etu tiede Kuva: Tapio Juuti Kuva 1. Jäänmurtaja Louhi kuvattuna VTT:n suorittamien jääkokeiden aikana. VTT Impulssi 21

26 Kuva: Juha Kuutti & Kari Kolari Kuva: Kari Kolari Kuva 2. Numeerinen simulointi liikkuvan jään murtumisesta vasten kaltevaa Kuva 3. merirakennetta. Porvoon edustalla merimerkki on jään armoilla. käteen riittävän hyvin, niin rakenteet voidaan suunnittelussa mitoittaa järkevällä tavalla välttäen tarpeettoman massiiviset ja kalliit ratkaisut. Laitteiden ylläpidossa taasen huollon tarve voidaan etukäteen suunnitella ja sovittaa suotuisiin sääolosuhteisiin ilman, että esimerkiksi öljyntuotantotasanteen toimintaan tulee katkoja ennakoimattomien huoltotarpeiden vuoksi. Niin kaunis kuin merijää parhaimmillaan on, se aiheuttaa merkittävän haasteen kylmien merialueiden operointiin. Liikkuvan tasojääkentän paksuus yksivuotisen jään osalta voi arktisella merellä olla yli kaksi metriä, lisäksi jääkenttään muodostuneet jopa 30 metriä paksut ahtojäävallit liikkuvat tuulen ja merivirtojen ajamana kohti operointialueita ollen myös meriliikenteen esteenä. Jäätyvillä merialueilla jään aiheuttama suuri paine rakenteita vastaan on pääsääntöisesti merkittävin kuormitustekijä, joka rakenteen suunnittelussa on huomioitava. Laivojen osalta jääkuorma sinänsä on varsin hyvin hallittu alue, mutta laivan vuorovaikutus jään kanssa on merkittävä tekijä esimerkiksi silloin, kun tankkeri laiva on lastattaessa pidettävä paikoillaan kun merenpohjasta tulevat öljy- tai kaasu putket ovat kiinnitettynä. Lisäksi arktisella merialueella seilaa monivuotisen jään lohkareita sekä jäävuoria. Kelluvien öljynporaustasanteiden osalta rakenne voidaan joissain tapauksissa irrottaa pohjasta väistö liikkeen tekemiseksi, muussa tapauksessa jäävuori pitää siirtää sivuun esimerkiksi hinaamalla. Hyväksi havaittu tekniikka rakenteiden jääkuormien vähentämiseksi on niin sanottu ice management -tekniikka, jossa monitoimialus rikkoo tarkoituksenmukaisesti operointialueen jääkenttää jatkuvasti pieniksi paloiksi, jolloin niiden kuormittava vaikutus rakenteisiin törmätessään on huomattavasti pienempi kuin yhtenäisen jää kentän. Ice management -tekniikan hyödyntäminen onkin arktisen tutkimuksen kuumimpia teemoja tällä hetkellä. VTT:n arktinen tutkimus Myös Suomessa on reagoitu arktisen ympäristön aktiviteettien lisääntymiseen. Hallitus hyväksyi elokuussa Suomen uudistetun arktisen strategian. Aiempi versio on vuodelta Keskeisinä toimenpiteinä Tekes on käynnistänyt julkisen tutkimusohjelman Arktinen toimintaympäristö ja sen haasteet (pienet strategiset avaukset). Käynnistymässä on myös Merien uudistuva liike toiminta -ohjelma, jossa arktinen teema on vahvasti mukana. Vastaavasti Suomen Akatemia on käynnistämässä arktista tutkimusohjelmaa. Suomalaisille kylmyys on luontainen kasvuympäristö luoden meille hyvän peruskäsityksen kylmän ilmanalan teknologian kehittämiseen. Tämä on luonteva ja selkeä lähtökohta pyrittäessä arktisen teknologian kärkijoukkoon. VTT on strategiassaan vahvistanut arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut tärkeäksi tutkimusteemaksi. Poikkitietieteellinen osaaminen ja monitekniset ratkaisut kansainvälisesti verkottuneessa ympäristössä yhdistettynä asiakaskeskeiseen kehitystyöhön luo kysyntää VTT:n osaamiselle. VTT:n 22 VTT Impulssi

27 Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisuihin tähtäävä innovaatio-ohjelma käynnistettiin tämän vuoden alussa. Tavoitteena on fokusoida ja kehittää osaamistamme kohti laajempia monitieteellisiä tutkimuskokonaisuuksia ja asiakasratkaisuja, kuten numeeriseen simulaatioon perustuvien palvelujen kehittäminen, joita voidaan hyödyntää arktisten haasteiden ratkaisemisessa. Kylmien olosuhteiden monitorointiin ja diagnostiikkaan liittyvän osaamisen kehittäminen asiakasratkaisuksi on toinen selkeä tavoite. Osaamisen tukipilarina on vahva tieteellinen osaaminen liittyen jään fysiikkaan, jäämekaniikkaan, materiaali- ja pinnoiteosaamiseen sekä vallitsevien olosuhteiden ymmärtämiseen. Tämä yhdistettynä sovellusosaamiseen liittyen erityisesti meri- ja laivanrakentamiseen, kone- ja laiterakentamiseen, tuulienergian ratkaisuihin sekä infra- ja talonrakentamiseen luo laajan tarjonnan asiakkaillemme. On myös syytä aiheuttamasta häiriöstä veden virtaukseen potkurin lavan lähellä. Tämän ilmiön selvittäminen on VTT:n tutkimuksessa keskeisessä roolissa. Laiva- ja meritekniikan osalta VTT:n kehitystyö painottuu laivasimulaattorin laajentamiseen siten, että laivaa voidaan virtuaalisesti operoida jääpeitteisellä merellä perustuen todenmukaiseen visuaaliseen näkymään oikealla karttapohjalla. Laiva simuloinnissa huomioidaan veden lisäksi jään aiheuttama ajovastus sekä sen vaikutus laivan liiketilaan, tehon tarpeeseen ja ohjattavuuteen. Simulaattoriosaamista voidaan hyödyntää myös tutkittaessa laivojen suorituskykyä jäissä, sillä esimerkiksi laivojen energiatehokkuusvaatimusten kasvaminen ja tätä kautta tapahtuva konetehon pieneneminen haastaa laivojen kulkemisen jääpeitteisillä alueilla. VTT:llä on yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden (FMI, Syke) kanssa ollut keskeinen rooli Itämeren alueen satelliittiperustaisessa merenkulun avustusjärjestelmän IBNet kehitystyössä. Järjestelmän avulla luodaan liikenteen tilannekuva yhdistäen laivojen paikkatietoa, satelliittikuvia sekä ilmatieteenlaitosten sää- ja jääennusteita. Nykyisin laivan kapteeni saa lähestulkoon reaaliajassa karttapohjalle kuvan läheisen merialueen jäätilanteesta ja meriliikenteestä. Tätä tietoa kapteeni voi hyödyntää valitakseen optimaalisen laivareitin. Menetelmää sovelletaan Itämerellä laajasti, ja tämä teknologia on siirrettävä arktisille merialueille kaupallisen meriliikenteen alkaessa. Toteutus edellyttää arktiniin kaunis kuin merijää parhaimmillaan on, se aiheuttaa merkittävän haasteen kylmien merialueiden operointiin. painottaa, että VTT:llä on vuosikymmenten vankka kokeellisen tutkimuksen kokemus ja tietopankki edellä mainituilta sovellusalueilta. Tämä yhdistettynä vahvaan numeeriseen mallinnus- ja simulointiosaamiseen luo hyvän pohjan tulevien innovaatioiden synnyttämiseen. Tätä voidaan valottaa muutaman esimerkin avulla: VTT:n tuulivoimatutkimus fokusoituu kylmän ilmaston ratkaisujen kehittämiseen. VTT on lanseerannut lapalämmityskonseptin, jota voidaan soveltaa turbiinivalmistajan tarpeisiin räätälöidysti. Voimalan perustamis paikan sääolosuhteiden tuntemuksen avulla voimme mallintaa siiven jäätymisprosessia ja siten optimoida lavan lämmitystarpeen sekä siipeen integroitavien lämmitysmattojen sijoittelun. Vastaavasti merituulivoiman osalta vallitsevien jääolosuhteiden tuntemus liittyen jään paksuuksiin, niiden toistuvuusarvioihin sekä ahtojäävallien esiintymistodennäköisyyteen luo vankan pohjan turbiinin perustus- ja kannatinrakenteiden jääkuormien määrittämiseksi. Kokonaisvaltaisen turbiini jää-vuorovaikutuksen simuloinnin avulla voimme todentaa suunnittelussa huomioitavan dynaamisen jääkuorman ja jään aiheuttamat värähtelyt. Näin turbiinivalmistaja voi optimoida esimerkiksi turbiinin ylärakennetta siten, että jään aiheuttamat haitalliset värähtelyt eivät käytön aikana häiritse generaattorin toimintaa. Laivojen ja niiden propulsiolaitteiden suunnittelua ja hyväksyntää ohjaavat jääsäännöt. Useilla luokituslaitoksilla on omat sääntönsä, joiden lisäksi on paikallisia sääntöjä, kuten suomalais-ruotsalaiset jääsäännöt. Vastaavasti kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) polaarikoodi on kehitteillä taatakseen napa-alueiden turvallisen meren kulun. VTT on aloitteellisesti suunnannut tutkimusta jääsääntöjen yhdenmukaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja tarkentamiseen. Tärkeänä sääntöjen kehitystyökaluina ovat jää-rakenne -vuorovaikutuksen numeerinen mallinnus ja vastaavat täyden mittakaavan propulsiomittaukset, joita on vuosien saatossa tehty useista laivoista koeajoilla jäisillä merialueilla, samoin kuin laivojen suorituskykymittauksia. Eräänä potkurin ääritilanteena mainittakoon laivan peruutus kohti ahtojäävallia, jolloin potkurin runko ja lavat kohtaavat jään. Kokeellisissa mittauksissa on havaittu jääkimpaleen kontaktista lapaan aiheutuvan kuormituksen lisäksi kavitaation synnyttämiä kuormituspiikkejä. Kavitaatio syntyy jääkimpaleen VTT Impulssi 23

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Juha Korkeila Rahoituspäällikkö 24.10.2013 Tekesin strategian mukaiset sisällölliset painopisteet Kuusi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Click Sisältö to edit Master title style

Click Sisältö to edit Master title style VTT 2014 Click Sisältö to edit Master title style VTT:n yleisesittely Lisämateriaalia VTT:stä 3. VTT - Teknologiasta tulosta 4. Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio 5. VTT Second

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta DM xx-2013 Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta Reino Pesonen Arktiset rahoitusmahdollisuudet 26.9.-14 Tekesin organisaatio Pääjohtaja Nuoret yritykset Kasvuyritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Oulu 5.9.2012 Toimitusjohtaja Jussi Järventaus 6.9.2012 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2010 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 318 951 yritystä sisältäen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot