[ 1] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI APU TULOSSA LÄÄKÄRI VALMIUDESSA TIEDONSIIRTOON GLOBAALI STANDARDI MILLÄ ARVOILLA? VARAUTUU?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[ 1] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI APU TULOSSA LÄÄKÄRI VALMIUDESSA TIEDONSIIRTOON GLOBAALI STANDARDI MILLÄ ARVOILLA? VARAUTUU?"

Transkriptio

1 [ 1] 2013 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI APU TULOSSA LÄÄKÄRI VALMIUDESSA d MIHIN SUOMI d VALTA MUUTTUU d VARAUTUU? MILLÄ ARVOILLA? TIEDONSIIRTOON GLOBAALI STANDARDI

2 SÄÄ HAASTAA JA RAASTAA Myrsky ja tulva Genovassa pari vuotta sitten jätti autot pinoon kuin jättiläislapsen leikin jäljiltä. Sään ääri-ilmiöiden jälkien korjaus edellyttää sekä viranomaisten että kansalaisten ja kansojen yhä parempaa yhteistyötä. LEHTIKUVA 9 EDITORIAL Uudistumisen vuosi Lite bättre ERILLISVERKKOJEN ON UUDISTUTTAVA MYÖS SISÄISESTI. Suomen Erillisverkot -konserni turvaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja näiden joh- on merkittävä erityisesti Suomen turvallisuuskontekstin ja yhteiskunnan kehittymisen kan- käynnistynyt muutos ja kasvu keskeiseksi turvallisuusalan toimijaksi saa uutta syvyyttä kuluvan vuoden aikana. Valtioneuvoston tammikuinen periaatepäätös Suomen kyberturvallisuusstrategiasta määrittelee keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi. Linjausten mukaisesti Suomen tulee kyetä kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä. Erillisverkot on tämän kehityksen turvaytimessä toimivat viestintäverkot ja palvelut sekä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyö ovat avainasemassa. Valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien hanke (TORI) käy parhaillaan kovilla kierroksilla. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltama palvelukeskus on perusteilla ja varsinaisten toimintojen kokoamista valmistellaan. Hankkeessa on rajapintoja myös Erillisverkkoihin siirtyvään hallinnon turvallisuusverkkotoimintaan. Turvallisuusverkkotoiminta etenee askel askeleelta kohti liiketoimintasiirtoa ja laajempaa asiakaskuntaa. Tietoyhteiskuntakehitykseen vaikuttava työ on myös erityisen intensiivistä: järkälemäisenä ponnistuksena mainitsen lukuisten hankkeiden joukosta liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman tietoyhteiskuntakaaren. Erillisverkkojen roolitus on voimakkaasti turvallisuutteen painottuva, mutta perinteisiä rajoja laajentava. Kriittisten teletilojen omistuksen ja hallinnoinnin vaikuttavuutta lisätään ja asiakkuuksia tarkastellaan perinteisen tele toiminnan ohella laajemminkin esimerkiksi kone salitoiminnan tarpeet huomioiden. Tuotteiden ja palvelujen kirjoa sekä vastaavuutta laajeneviin asiakastarpeisiin myös viranomaiskentässä kehitetään muun muassa käynnis tyvän palveluoperaattorihankkeen avulla. Muutosten yhteydessä Erillisverkkojen on uudistuttava myös sisäisesti. Organisaation terävöittäminen uusia haasteita vastaavaksi tarkoittaa esimerkiksi konsernipalvelujen kehittämistä uuden organisaation ja henkilöstön tarpeita vastaavaksi. Keskeisessä asemassa on myös entisestään korostuva turvallisuusteema. Erillisverkkojen olemassaolon perustasta on hyvä pitää kiinni. Samalla kun vanhaa vaalitaan, on tärkeää löytää voittoisat toimintatavat uusille tarpeille. Konsernin liiketoiminta-alueita pyritään tekemään entistäkin aktiivisemmiksi turvallisuusalueen vaikuttajiksi ja kumppaneiksi. Suomen ehdoton etu on mielestäni viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyö. Erillisverkot pyrkii halutuksi turvallisuusalueen yhteistyökumppaniksi. Suomen voittaessa jääkiekon maailman- Lindström käytti sanoja lite bättre vähän paremmin. Tätä me Erillisverkoissakin yritämme joka vuosi. Itse uskon, että jatkuvalla oppimisella ja yhteistyöllä tämä onnistuu. Toivotan onnea ja menestystä kaikille tähän uudistumisen vuoteen! Timo Lehtimäki toimitusjohtaja Suomen Erillisverkot -konserni VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, Espoo, vaihde , Toimitusneuvosto Erillisverkot: Mika Matturi, Mari Suokari-Pärssinen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virta nen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos. Toimitus Alma 360 PL 502, Helsinki vaihde Tuottaja Virve Airola, Ulkoasu Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Anne Vatén Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2013 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. 2 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 3

3 ï TAPAHTUU VESA RANTA VTP MUUTTI KESKUSTAAN VIRVE Tuotteet ja Palvelut löytyy nyt Varastokatu 3:sta Tampereen keskustasta. Vastaremontoidut tilat ovat tilavat, valoisat ja toimivat. PALVELUOPERAATTORI- VALMISTELUT KÄYNTIIN Suomen Erillisverkot -konsernin hallitus on päättänyt käynnistää palveluoperaattoritoimintaan tähtäävät valmistelutoimet. Niitä ovat esimerkiksi tarvittavien hankintojen valmistelu sekä toiminnan organisoinnin suunnittelu. Palveluoperaattorin ensimmäisen vaiheen tuotteita ovat kiinteä ja langaton laajakaistainen pakettidataliittymä. Myöhemmin tarjontaa voidaan kasvattaa muilla palvelutalotuotteilla asiakastarpeen mukaan. VIRANOMAISTEN YHTEISTOIMINTAHARJOITUS sai reserviläisjoukon liikkeelle. s. 28. d 6 MIHIN SUOMI VARAUTUU? Huoltovarmuuskeskuksen neljä kriittisintä sektoria. d 10 KOHTI GLOBAALIA STANDARDIA Laajakaistaisen tiedonsiirron standarista kehitetään globaalia SISÄLTÖ: Vallan valinkauhassa Virve Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Ensihoidon eturintamassa Poliisilla on kohta liikkuva toimisto Softa palvelee, ei sanele Erillisverkot uudistuu Svensk resumé Sanastoa Oulun Työterveys palvelee ydinkeskustassa. Leijonaverkot vuokranantajana omistamaan yhteiskunnan kannalta kriittisiä kiinteistöjä, erityisesti turvallisuutta vaativia laitetiloja tele- ja tietoliikenteelle. Turvatilojen myötä yhtiölle siirtyi myös liikekiinteistöjä. turvallisten ja hallittavien tietoverkkoratkaisujen toimittaja. Helsingin toimipisteen valinnassa hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen lisäksi tärkein kriteeri oli vuokranantajayhtiö. Meillä on pal- tymme osoittamaan, että se on myös Leijonaverkkojen toiminnan ydintä, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Äyräväinen. Melko uuden rakennuksen tilat oli myös helppo toarkkitehtuuriin sopiviksi. Ohjeistukset ja toimintatapojen uudistaminen asettaa tiettyjä vaatimuksia myös rakennukselle. Oulun Työterveyden tilat ovat aivan Oulun keskustassa Leijonaverkkojen omis- tiloihin sijainnin ja hyvän tavoitettavuuden vuoksi. Olemme keskellä uutta isoa Oulua, kertoo Oulun kaupungin vuokrausneuvottelija Virva Särkelä Liikelaitos Oulun Tilakeskuksesta. jentamaan reilusti ja saatu aikaan hyvä, toimiva kokonaisuus. Asiakaskunta kasvoi aika lailla, kun viisi kuntaa liittyi yhteen. Suurelle toimijalle on tärkeää, että sekä yhteydet että yhteistyö vuokranantajan kanssa toimivat. Sekä neuvottelut että toimenpiteet hoituvat hyvässä yhteistyössä. SUOJAUSTA RF-LAITTEISTOILLE Fitelnetin uusi FAPS-400R EMP/HPMsuodatin on ratkaisu radioverkkolaitteiden suojaamiseen. RF-suodattimen tuotekehityksessä on huomioitu kriittisten laitteistojen uusimmat uhkakuvat. Moniportainen suodatinratkaisu tuo nopean ja tehokkaan suojan erilaisia sähkömagneettisia vaikutuksia vastaan. Se pystytään asentamaan yleisimmin käytettyjen perinteisten hitaiden ylijännitesuojien tilalle. SÄHKÖMAGNEETTISTA SUOJAA Elektroniset järjestelmät voi jumiuttaa tai niitä voi vaurioittaa voimakastehoisella radiotaajuisella pulssilla. Eforen yhdessä ETS-Lindgrenin kanssa kehittämässä sähkömagneettisesti suojatussa laitekaapissa on sähkönsyöttö ja tilaa laitteille sekä tarvittavat häiriösuotimet ja läpiviennit. Laitteisiin voidaan kytkeytyä mm. valokuidulla. Laitekaapit on helppo asentaa ja ottaa käyttöön. 4 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 5

4 Elokuussa 2012 Nuuksion Luukissa järjestetty Weekend Festival aiheutti täyden liikennekaaoksen Vihdintielle ja koko pääkaupunkiseudulle. Kaaosta lisäsi matkapuhelinverkon tukkeutuminen. MIHIN SUOMI VARAUTUU? Yhteiskunnan eri toimintojen keskinäinen riippuvuus on lisääntynyt, joten viranomaisten ja elinkeinoelämän täytyy tehostaa yhteistyötään varautumisessa erilaisiin uhkiin. JUSSI-PEKKA AUKIA ÁLEHTIKUVA Huoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä arjen selviytymisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Infrastruktuurijohtaja Sauli Savisalo arvioi, että maailman teknistyminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kriittisen infrastruktuurin ja kriit tisten toimintojen varmistamisen tärkeyttä. maan aikaan muuttunut fokusoituneemmaksi ja tehokkaammaksi. Huoltovar- euron arvosta varasto-omaisuutta. Sitä operoivat pääasiassa ne, jotka sitä muutenkin käsittelisivät. tion omistamien erillisvarastojen sijasta elinkeinoelämän toimijoilla on varastoissaan meidän omistamamme puskuri, joka kiertää ja uusiutuu normaaliin tapaan markkinoilla, Savisalo kertoo. on varastoituna viljakaupan normaaleissa varastoissa noin vuoden tarpeiksi. NELJÄ KRIITTISTÄ SEKTORIA Huoltovarmuuskeskus on tunnistanut neljä kriittisintä sektoria, joita tarvitaan lähes kaikessa arjen toiminnassa: energia ja erityisesti sähkö, tietoyhteydet ja matkapuhelinverkot, tavarankuljetus ja logistiikka Esimerkiksi autoa tankatessa tarvitaan kaikkia neljää. vitaan sähköä, polttoainekuljetuksia sekä käteistä ei saa pankkiautomaatilta tai luottokortti ei kelpaa bensapumpulla, ei ben- >> 6 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 7

5 saa saa, vaikka kaikki muu olisi kunnossa. Bensiinin jakelu ei ole ainoa asia, jossa riippuvuus sähkönsyötöstä ja viestiyhteyksistä on kasvanut lisääntyneen automaation myötä. Sähkö- ja tietoverkot ovat tiivisti sidoksissa toisiinsa, ja yhteistyön tarve niiden toiminnan varmistamisessa on ilmeinen. kön syöttöä eivätkä sähkön tuotanto ja jakelu tule toimeen ilman viestiyhteyksiä. Esimerkiksi myrskyn aiheuttaman laajan sähkökatkon yhteydessä sähköyhtiön kannattaa priorisoida televerkkojen sähkönsyötön palauttaminen, sillä toimivat viestiyhteydet helpottavat verkkojen korjaustyötä. Kriittinen infrastruktuuri syöttää meille arjen välttämättömiä asioita. Varautumispäällikkö Tero Kauppinen muistuttaa sanonnasta, että normaalielämän ja kapinan välissä on vain pari syömätöntä ateriaa. Elinkeinoelämä pitää yllä noin 80 prosenttia kriittisestä infrastruktuurista, ja elinkeinoelämän tarpeet tulisi ottaa huomioon myös yhteiskunnan jatkuvuussuunnittelussa. Hyvä häiriösietoisuus vähentää myös liiketoiminnan riskejä. omistuksen keskittyminen ja siirtyminen maan rajojen ulkopuolelle asettavat merkittäviä haasteita yhteistyölle ja lisäävät riippuvuussuhteiden monimutkaisuutta. uhkien edessä. Kenellekään ei tulisi enää mieleen sanoa tuo ei vaikuta meihin, niin kuin vielä joku vuosi sitten sanottiin USA:n luottolaman uhatessa. YHTEISTYÖ LAAJENEE Vaikka käytännön järjestelyt on pitkälti delegoitu, väestön elinmahdollisuudet ovat valtion ja kuntien viranomaisten vastuulla. Vastuuta ei voi delegoida, Kauppinen painottaa. töön emmekä voi määrätä ketään tekemään yhteistyötä. Sen sijaan pyrimme käynnistämään ja tukemaan yhteistyöhankkeita eri puolilla maata. Yhteiskunta on niin monimutkainen, ettei kukaan pysty hallitsemaan sen jatkuvuussuunnittelua kerralla. On vain edettävä pala kerrallaan kohti tavoitetta, joka kaiken lisäksi elää ja muuttuu. Alueelliseen yhteistoimintaan Huoltovarmuuskeskus osallistuu muun muassa tietojärjestelmäalan valmiustoimikunnissa eli TIVA-toimikunnissa, joissa alueiden virkamiehet ja yritykset käsittelevät paikallisia jatkuvuussuunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Toimikuntia on yhdeksän ja niiden työhön osallistuu yhteensä noin 200 virkamiestä ja yritysten edustajaa. Ahvenanmaalla on paikallisten viranomaisten vastaava yksikkö, joka on yhteistoiminnassa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. TIVA-toimikunnat antavat neuvoja varautumisasioissa, tekevät esityksiä ja kehittämisaloitteita, valmistelevat poikkeusolojen organisaatioiden toimintaa ja järjestävät koulutusta. Yksi tällainen hanke on monivuotinen sähkö- ja telealan yhteinen harjoituskierros, joka päättyi viime vuonna, ja jota jatketaan toukokuussa Lahdessa. Seuraavalla kierroksella keskitytään urakoitsijoiden yhteistoimintaan. rungon ympärille ollaan tämän vuoden aikana hahmottelemassa laajapohjaisempaa yhteistyötä, jota lavennettaisiin tietojärjestelmistä muihinkin kriittisiin toimintoihin, Kauppinen kertoo. Tämän vuoden aikana selviää tarkemmin, millainen uusi organisaatio voisi ol- vaikuttavuutta ja arjen parempaa häiriösietoisuutta. KERRANNAIS- VAIKUTUSTEN MERKITYS ON KASVANUT YHÄ SUUREMMAKSI. Alueellinen lähestymistapa on jatkossakin keskeinen. Sauli Savisalo muistuttaa, että Kehä I:n eteläpuolelta ei ole mahdollista tietää, mitkä asiat ovat kullekin valtakunnan alueelle keskeisiä. sa kriittiset asiat ja toiminnot ovat joka tapauksessa hyvin erilaisia kuin esimerkiksi saaristossa tai Lapin ja Itä-Suomen harvaan asutuilla seuduilla. Toimikuntien määrä todennäköisesti putoaa ja niiden alueet laajenevat niin maantieteellisesti kuin toiminnallisestikin. Tavoitteena on aikaisempaa parempi yhteistoimintakyky. sa kullakin alueella olisi valmis joukko ihmisiä, joilla on yhteiset menetelmät ja koulutus, ja jotka ovat jo työskennelleet yhdessä. Tavoitteena on myös rakenne, jonka avulla toimivat paikalliset innovaatiot ja hyvät ideat saadaan levitettyä kaikkialle valtakuntaan. 1 Suomi ei ole lintukoto Erilaisten häiriöiden vaikutukset ulottuvat yhä laajemmalle. Millaisiin uhkiin yhteiskunta varautuu? Sauli Savisalo Huoltovarmuuskeskuksesta sanoo, että tunnistettujen uhkien kirjo on laaja. Viime vuosina erityisesti luonnononnettomuudet ovat olleet paljon esillä. Suomessa on teoriatasolla tutkittu myös kaikkein harvinaisimpien uhkien mahdollisia vaikutuksia. Tällaisia olisivat esimerkiksi auringon jättimäinen plasmapurkaus, jollainen on viimeksi sattunut 1850-luvulla. Se tuhoaisi tai ainakin häiritsisi tietoliikenne- ja paikannussatelliitteja, ja maan pinnalla kerrannaisvaikutukset olisivat valtavat, Savisalo selittää. Kerrannaisvaikutusten merkitys on kasvanut yhä suuremmaksi. Esimerkiksi Islannin tuhkapilven kaikkia vaikutuksia maailmankauppaan ja talouteen ei juuri kukaan pystynyt ennustamaan, sillä logististen ketjujen piteneminen ja varaosahuollon siirtyminen ilmakuljetusten varaan on tapahtunut vaivihkaa. ÄÄRI-ILMIÖT LISÄÄNTYVÄT Ilmastonmuutos on joka tapauksessa jo äärevöittänyt sääilmiöitä. Myrskyt, tuulet ja tulvat ilmenevät aikaisempaa voimakkaampina ja leviävät uusille alueille. Meilläkin kannattaisi pohtia, miten Kanadassa ja Siperiassa esiintyvä sähkölinjojen rakenteisiin kiinnittyvä jäätävä sumu vaikuttaisi täällä infrastruktuuriin. Ihmiset tuottavat tahattomia ja tahallisia uhkia. Taustalla ovat inhimilliset erehdykset ja osaavan työvoiman väheneminen, mutta myös työtaistelut ja mellakat, ilkivalta, hakkerointi, varkaat, terrorismi ja sodat. Ihmisiin liittyvät myös pandemiat ja muut terveysuhkat sekä välillisesti myös karjataudit. Erityisesti kaupungistuminen lisää logistisia haasteita ja tuottaa sosiaalisia uhkia, jotka heiluttelevat koko planeettaa. TEKNIIKKA PETTÄÄ Teknologialähtöiset uhat aiheuttavat järjestelmien keskittyessä ja monimutkaistuessa koko ajan laaja-alaisempia ongelmia. Niiden taustalla ovat yhä useammin laitteiden heik ko laatu ja järjestelmien altistuminen. Samasta syystä myös onnettomuuksien ja tulipalojen seuraukset voivat nykyisin vaikuttaa yllättävän laajasti. Globalisoituvassa maailmassa olemme yhä riippuvaisempia syvästä teknisestä tietämyksestä, joka on jossakin maan rajojen ulko - puolella, Kauppinen sanoo. Arki yllätti viime vuoden helmikuussa työmatkalaiset Lahdentiellä huonossa ajokelissä. Järjestelmät kestävät Kauppisen mukaan tyypillisesti yhden vian, mutta kaatuvat jo toisen ilmaantuessa. Häiriönsietokykyä pitäisi kehittää niin, että samalla kun järjestelmä kestäisi paremmin, pystyttäisiin parantamaan myös yhteiskunnan kykyä kestää järjestelmän ongelmia. EI PERUUTUSVAIHDETTA Jatkuvuuden varmistaminen on nykyisenä heikkenevän rahoituksen aikana yhä vaikeampaa. Kehittämistä voivat uhata myös liiketoimintarakenteiden muutokset, kilpailuongelmat ja globalisaatio. Savisalo ei kuitenkaan innostu erilaisten kriittisten toimin tojen ottamisesta yhteiskunnan haltuun. Toki kaikkein kriittisin infrastruktuuri on jätettävä yhteiskunnan hoidettavaksi. Mutta jos on valittava valtion monopolin tai toimivien markkinoiden välillä, valitsisin mieluummin toimivat markkinat, sillä terveessä markkinassa myös huoltovarmuus pysyy terveenä. Globalisoituvassa ja verkostoituvassa maailmassa emme voi enää linnoittautua omaan lintukotoomme, vaan meidän on pystyttävä pysyttelemään muiden mukana. Kehityksessä ei ole peruutusvaihdetta. 8 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 9

6 VALLAN VALINKAUHASSA Valta ja vallan painopisteet ovat maailmanlaajuisesti rajussa muutoksessa. VIRVE AIROLA ÁJUUSO NORONKOSKI Teija Tiilikaisen mukaan vallan painopisteiden muutokset eivät suosi Eurooppaa, ja Suomi on tässä kehityksessä pieni tekijä. Maapalloa ravistelevat niukkenevat luonnonvarat, koko ajan kehittyvän teknologian haasteet sekä väestölliset muutokset. Taloudellisen vallan tavoitteluun on myös tullut uusia, merkittäviä toimijoita. nesia Nousevilla talouksilla on edessään kasvu ja tavoiteltavana suuri tulevaisuus. Euroopalla ei ole vastaavaa, ja siitä puhutaan jo vähän taantuvana mantereena, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Kiina on ottanut paikan Yhdysvaltojen vastavoimana, ja maapallon vallan akseli on siirtynyt Aasian-Tyynenmeren alueelle Atlantin sijaan. Suomi on siitä entistäkin etäämmällä. Tämän päivän valta on myös moniulotteista. Yhä enemmän on rajoista ja alueista piittaamatonta valtaa, joka ei tunnista valtioiden rajoja tai perinteisiä vallan ulottuvuuksia. on nokkela ja ketterä. Se ei ole Suomelle välttämättä huono asia. It-osaajana ja innovatiivisesti vahvana meillä on edellytyksiä kilpailla ja saada valtaa sitä kautta, Tiilikainen summaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että ilman eurooppalaisuutta ja paikkaa EU:ssa meillä ei olisi avainta minkäänlaiseen valtaan. UUDEN MAAILMAN- JÄRJESTYKSEN ARVOT on, millaisten arvojen varaan uusi maailmanjärjestys rakentuu. Mukaan tulee uusia maita, joilla on sanottavaa globaaleihin arvoihin ja sopimuksiin. Tiilikainen muistuttaa, että Kiina on ylivertainen, ja se myös ohittaa ensimmäisenä USA:n ja Euroopan talouden koossa. Kiina on kuitenkin hyvin arvoituksellinen. Se ei paljasta korttejaan eikä sitä, millaisen arvopohjan varaan se haluaa kansainvälistä yhteistyötä rakentaa. Kun kansainväliset instituutiot ja säännöt ovat murroksessa, avoinna on haasteita ja mahdollisuuksia moneen suuntaan. Valtioilla on paljon yhteisiä haastei- täänkin sopimaan, mutta valtarakenteiden muuttuessa on aina arvoitus, miten yhteinen sävel löydetään. Löydetäänkö tarpeeksi yhteisiä intressejä sopimusten aikaansaamiseksi ja noudatetaanko niitä. Tietoturvaverkot ja kyberturvallisuus ovat alueita, joilla on tehtävä paljon työtä, jos halutaan yhteistyötä ja ennakoitavuutta. Tässä Suomella on Tiilikaisen mukaan vahvuuksina ketteryys, hallinnon MILLAISTEN ARVOJEN VARAAN UUSI MAAILMAN- JÄRJESTYS RAKENTUU? osaaminen ja yhteistoimintakyky. Äskettäin esitelty kyberstrategia osoittaa, että meillä herättiin aika nopeasti, saatiin kasaan oma ajattelu ja käynnistettiin politiikka ja viranomaisten välinen yhteistyö. Esimerkiksi tietoturvakentän toimintaympäristössä isot perinteikkäät valtiot ovat aika kömpelöitä. On kuitenkin kyettävä toimimaan yhteistyössä myös ulospäin, kansainvälisesti. Strategiset resurssit korostavat pienen maan riippuvuutta muista maista ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Kuljetusreittimme ovat erittäin haavoittuvia. Toisaalta emme ole kaikkein kriisialtteimpia näiden resurssien kannalta. Globaalien keskinäisriippuvuuksien maailmassa kukaan ei ole haavoittumaton. KELLO TIKITTÄÄ Läntiset maat ovat hyvinvointinsa rakentaneet. Erityisesti Aasian maat ovat sitä mieltä, että niillä on vastaava oikeus. Ilmastonmuutoksen torjunta haastaa valtioiden yhteistoimintakykyä. Tieteellinen pohja on vankka ja lähes kaikkien tunnustama, mutta poliittisessa maailmassa on mahdotonta saada aikaan vesitiiviitä sopimuksia päästöistä. Tiilikainen korostaa, että valtioiden maailma on se pohja, jonka varaan sopimuksia ja yhteistyötä rakennetaan. Ei ole muuta tapaa hallita niitä. Kymmenkunta vuotta on puhuttu ympäristö- ja ilmastopoliittisten kysymysten turvallisuuspoliittisista seurauksista. Milloin nähdään ensimmäisiä niihin liitty- sotia? Silloin strategiset luonnonvarat saavat poliittisen ulottuvuuden. Vaikka ympäristötietoisuus on ollut olemassa vasta muutaman vuosikymmenen, on jotain saatu aikaakin, ovat sitä luokkaa, että ne asettavat aikataulun ihmisen toiminnalle. >> 10 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 11

7 Kun globaalimuutoksessa mennään 50 vuotta eteenpäin, missä ollaan, pohtii Teija Tiilikainen. VIRVE KULKEE JO OMALLA PAINOLLAAN Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella virve-asiat ovat viestimestari Valajärven vastuulla. JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA Kolme kriittistä pistettä Maailma on haasteita täynnä, mutta Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen suostui nimeämään kolme polttopistettä tämän hetken globaaleissa haasteissa. 1. Kyber ja kriittisten tietoteknisten järjestelmien turvallisuushaasteet. Kokonaisuus on niin uusi, säätelemätön ja moniselitteinen. Yhteiskunnat rakentuvat koko ajan enemmän tietojärjestelmien varaan kaikilla ulottuvuuksilla terveydenhuolto, talous, sähkö, ydinvoimalat. Emme osaa edes ymmärtää, mitä kaikkea tällaiseen järjestelmäriippuvaisuuteen liittyy. 2. Valtioiden maailman yhteensopimattomuus on iso haaste politiikan tekijöille. Haasteet ovat globaaleja, mutta niitä yritetään hallita perinteiseen valtiomalliin perustuvilla välineillä. Yhteistyötä ei saada aikaan eivätkä järjestelmät ole ajan tasalla. 3. Eurooppa ja Euroopan unioni pitää sisällään monenlaisia riippuvuuksia. Suomelle se on ensimmäinen viiteryhmä, johon voimme vaikuttaa ja jonka piirissä olemme. Käytännön arkiset tehtävät ja vallan kanavana toimiminen jäävät pimentoon, kun unionin poliittinen olemus jakaa mielipiteitä. Suomen riippumattomuus on rajallinen emmekä saa sitä huutamalla takaisin saati että se toimisi. Olimmepa EU:ssa tai emme, olemme täysin riippuvaisia kansainvälisestä taloudesta ja ympäristöstä. Maailma on saanut globaalin muodon, eikä enää ole paluuta maailmaan, jossa rajoilla olisi oikeasti merkitystä. Meillä ei ole kauheasti valinnan varaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen viestimestari Erkki Valajärvi on yksi harvoista viestimestareista pelastuslaitoksilla. Virallisesti toimenkuva on olla virven alueellinen pääkäyttäjä. Alkuajoista työ on ehti- puolella virve teki vasta tuloaan, ja nyt rinnalla on paljon muutakin. kossa verkon piiriin, mutta edelläkävijöitä olemme olleet siinä, että kaikki väestöhälyttimet on muutettu virve-käyttöön. Hälyttimien ohjaus ja puhe kulkevat virven kautta, Valajärvi kertoo. Tiedonsiirron rajoituksista johtuen verkon pääasiallinen käyttö on Keski-Uudellamaallakin puhetta ja lyhytviestejä. Niiden lisäksi virveä hyödynnetään yksiköiden paikka- ja tilatiedossa. seuranneet yksiköitä kartalla. Siihen nojaa myös tilanteenseurantataulu, jossa on olennainen osa kenttäjohtojärjestelmä sa ottamassa käyttöön, Valajärvi sanoo. Valajärven mukaan aluelaitoksia ja hätäkeskusuudistusta olisi ollut vaikea toteuttaa ilman puheryhmiä. Siinä mielessä edistysaskel vhf-verkoista on ollut huomattava. den tai harjoituksen jälkeen lukea lehdestä, että toiminta kaatui viestiliikenteeseen. Vhf-maailmassa voitti se, jolla oli eniten paukkuja. Nyt tällaisia ongelmia ja otsikoita ei enää tule. SAVUSUKELLUKSET SUORAKANAVALLA Yhtenä haasteena Valajärvi pitää päätelaitteista huolehtimista hallittavana on peräti 620 virve-laitetta. Käytännön pyörittämiseen antoi lisämausteen autentikoinnin mukaantulo. Kahta laitetta samalla numerolla ei enää kannata verkkoon tehdä. hoitaneet itse. Huollossa laitteet käyvät vain vikojen takia, Valajärvi toteaa. Toisenlainen haaste liittyy savusukellukseen urbaanissa ympäristössä. Valajärven mukaan varsinkin maanalaiset tilat ja tunnelit ovat haastavia. Kehityskohteena ovat mukana kulkevat toistimet, joilla ver- kaupunkiseudulla on kuitenkin päädytty siihen, että savusukelluksissa käytetään ainoastaan suorakanavia. savusukellustehtävän aikana ruveta räpläämään radiota, joten toimimme suorakanavalla. Sekään ei tee autuaaksi, koska kantomatka riippuu sisätilojen rakenteista. Lisäksi esimiehet ovat väistämättä kahden radion loukussa, toinen suorakanavalla ja toinen puheryhmissä, Erkki Valajärvi sanoo.1 12 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 13

8 ENSIHOIDON ETURINTAMASSA Lääkärihelikopterien rahoitus on viimein vakaalla pohjalla ja toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti. JARNO SALOVUORI ÁMARJAANA MALKAMÄKI >> 14 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 15

9 LÄÄKÄRIHELIKOPTERIT OVAT VIRANOMAISTOIMINTAA, OSA JULKISTA TERVEYDENHUOLTOA JA POTILAAN HOITOKETJUA. Liikuttaessa maayksiköllä HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen ajaa ja lentäjä suunnistaa. Antti Peurala (vas.) lentää EC-135 -kopterin ahtaisiinkin paikkoihin. Janne Virta kehittää lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnan tasossa, mutta päivystää myös itse säännöllisesti. Talvipäivä on harmaa Tampere- ovat noin 60 metrissä eivätkä lääkärihelikopterin sääminimit täyty, melle keikalla maayksiköllä. Auto starttasi muun muassa kohti Hauhoa, jonne matkaa nopeasti, ja nyt miehistö odottelee seuraavaa keikkaa vanhaan lentokonehalliin rakennetuissa päivystystiloissa. - vuorokaudessa. Sään salliessa helikopterilla lennetään esimerkiksi Tampereen keskustaan, sillä matematiikka on selkeä: autolla matka kestää hälytysajona noin 20 Tänään Tampereella päivystää lääkäri Jari Kalliomäki, joka parhaillaan puhuu puhelimessa sydänpotilaan hoidosta. Konsultointi onkin iso ja näkymätön osa työtä. Vaikka muu miehistö nukkuisi, lääkäri herää useamman kerran yössä antamaan hoito-ohjeita puhelimitse. Työvuorot ovat samoja kuin sairaaloiden päivystyksissä, mutta täällä päätökset on tehtävä yksin. ENSIHOITAJA AVUSTAA LENTÄJÄÄ JA LÄÄKÄRIÄ Lääkärin lisäksi valmiudessa ovat HEMSensihoitaja Matti Mikkonen ja lentäjä Antti Peurala. Mikkonen on aloittanut aamulla la puolestaan päivystää kaksi vuorokautta kerrallaan. Kullakin ammattiryhmällä on käytössään oma tilava huone, jossa on lepomahdollisuus. Kymmenen vuotta hoitotason sairaankuljettajana toiminut Mikkonen kertoo, että HEMS-ensihoitajien rooli on kaksijakoinen. Nykyisin he saavat laajan lentokoulutuksen, ja toimenkuvasta jopa 70 prosenttia liittyy lentäjän avustamiseen. vigointia, ilmailusäätä, radioliikennettä, aerodynamiikkaa ja niin edelleen. Saimme myös tyyppiteoriakoulutuksen helikopteriin, ja kaikki mahdolliset nippelit käytiin ripäivää vuodessa, Mikkonen sanoo. koulutus sisältää senkin mahdollisuuden, että lentäjälle tapahtuu jotain. Silloin tuomme helikopterin autopilotin avulla turvallisesti laskuun. Kohteeseen saavuttaessa lentoavustajan rooli vaihtuu lääkärin avustamiseen. Monipotilastilanteessa voimat voidaan myös jakaa. HEMS-ensihoitaja on siis todellinen hybridiammattilainen. KOMPAKTI JA LUOTETTAVA KOPTERI senä uusinta, joulukuussa luovutettua roopan käytetyin konetyyppi lääkintätoiminnassa. Eteläisen Suomen alueella samanlaisia on yhteensä neljä, joista yksi on varakone. deksatta vuotta tätä mallia, ja ongelmia on ollut todella vähän, eri tukikohdissa Niin koptereiden kuin maayksiköidenkin ideana on, että ne ovat keskenään identtisiä, jolloin niitä voidaan kierrättää tukikohtien välillä. Aikaisemmin kopterit olivat eri aikaan hankittuja ja sisuskaluiltaan hiukan erilaisia. Nyt reppuihin pakatut varusteet siirtyvät tarvittaessa nopeasti koneesta toiseen. - rin tasainen ja esteetön alue mitä isompi alue sen parempi. Taajamistakin tilaa löytyy, mutta ongelmana voivat olla paikalle kerääntyneet ihmiset. mässä paikkaa, mutta korvessa saatamme olla ensimmäisenä kohteessa. Koskaan ei voi luottaa muiden näyttämään paikkaan, vaan turvallisuus on varmistettava itse, TASA-ARVOA ENSIHOIDON SAATAVUUTEEN Lääkärihelikopterien lääketieteellistä puolta koordinoiva Janne Virta muistut- >> 16 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 17

10 VUONNA 2012 LÄÄKÄRIHELIKOPTEREILLA OLI TEHTÄVÄÄ. FinnHEMS (Helicopter Emergency Medical Services) Vuodesta 2011 lähtien valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa on hallinnoinut FinnHEMS Oy. Sen omistavat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävänä on järjestää ensihoitolääkäripäivystys alueillaan. Sairaanhoitopiirit vastaavat lääkäreistä, lääkintävälineistä ja lääkkeistä, FinnHEMS infrastruktuurista, muun muassa tukikohdista ja maayksiköistä. Kilpailutettu lentotoiminta ostetaan kahdelta operaattorilta. FinnHEMS lentää kuudesta tukikohdasta ja tavoittaa puolessa tunnissa 70 prosenttia suomalaisista. Lääkärihelikopterien tukikohdat sijaitsevat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Niissä miehistöön kuuluu lääkäri, HEMSensihoitaja ja lentäjä. Lisäksi Rovaniemellä toimii lääkintähelikopteri. Kaikki kopterit ovat ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa. HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen on saanut laajan lentokoulutuksen. Roolina on avustaa lentäjää muun muassa navigoinnissa. taa, että toiminnan perusajatuksena on saada lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Hoitotason ambulanssiin verrattuna lääkinnällistä varustusta täydentävät muun muassa hengityskone ja laboratoriolaite. Suurin ero tulee kuitenkin lääkärin ammattitaidosta ja laajemmasta lääkevalikoimasta. Virran mukaan lääkäri saattaa potilaan sairaalaan yleensä ambulanssilla, ei helikopterilla. Eniten potilaskuljetuksia helikopterilla on olosuhteista johtuen Lapissa. Saaristossa ja merialueilla yhteistyötä tehdään Rajavartiolaitoksen kanssa, jonka tilavammat kopterit lentävät huonoissakin sääoloissa. tuksia on muutamia kuukaudessa. Valtaosa menee hoitoon TAYSiin (Tampereen yliopistollinen sairaala), jonka kattokentälle on helppo lentää. Esimerkiksi Helsingissä ainoa laskeutumispaikka on Meilahdessa, vaikka vammapotilaat hoidetaan Töölön sairaalassa, Virta harmittelee. Virralla on pitkä kokemus lääkärihelikoptereista, sillä hänen uransa alkoi Van- - että Sellon ampumistapaukset. Hän tekee edelleen päivystysvuoroja Tampereella, mutta päätyö on kehittää toimintaa valtakunnan tasolla. kärikopterien toimintaa ja vasteita. Tulevaisuudessa lääkäri lähtee paikalle samoilla perusteilla koko maassa. Koska sairaaloiden päivystyspisteet harvenevat, kentällä hoidetaan yhä vaativampia tehtäviä, Virta toteaa. PAIKKA JA STATUS VIRVEN KAUTTA Virve on monessa mukana lääkärihelikop- senellä on oma käsikapulansa, lisäksi helikopterissa ja autossa on dataradio. Sen kautta oma ja muiden yksiköiden paikkaja tilatieto välittyy tietokoneen karttasovellukseen ja hätäkeskukseen. Kun hätäkeskus antaa lääkäriyksikölle tehtävän virven kautta, se näkyy myös tukikohdan lennonvalmistelutilan tietokoneella. Lentoavustaja ja lentäjä paikantavat kohteen ja varmistavat sääolosuh- rilla, lavetti saadaan nappia painamalla ulos hallista. Matkalla lääkäri näkee tietokoneelta muun muassa paikalle hälytetyt yksiköt ja hoitaa viestiliikenteen niiden sekä hätäkeskuksen kanssa. Lennon aikana virveä voidaan käyttää myös puheluihin, sillä ilmassa se on matkapuhelinta luotettavampi. Maassa yksikön sisäistä viestintää varten on oma puheryhmänsä, ja erillinen puheryhmä löytyy myös lääkärin konsultaatioille. FinnHEMSin tietojärjestelmät ja tie - toliikenne tukeutuvat Eril lisverkko jen konesaliin ja verkkoyhteyksiin. ratkaisua ei taida olla. Alusta lähtien olemme tehneet monipuolista yhteistyötä Erillisverkkojen kanssa, lääke - sanoo VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 19

11 STANDARDI HAASTAA Viranomaisverkkojen laajakaistaisen tiedonsiirron standardista kehitetään mahdollisimman globaalia ja yhtenäistä ratkaisua. JUSSI-PEKKA AUKIA ÁJUSSI-PEKKA AUKIAâKALLE TALONEN T etra- ja viranomaisviestinnän kansainvälisen yhteistyöjär- - edistämään laajakaistaisen tiedonsiirron kehittämistä viranomaisten mobiilissa viestinnässä. Työryhmän tavoitteena on mahdollisimman yhtenäinen ja globaali ratkaisu, jolla palvelut voitaisiin toteuttaa järkevään hintaan ja jolle voitaisiin löytää yhtenäiset taajuusalueet aina kun se suinkin on mahdollista. Phil Godfrey ja työryhmän vetäjä Tony Gray kerto- jäksi työryhmäksi, joista ensimmäinen käsittelee taajuusalueasioita, toinen käyttäjien vaatimuksia, kolmas teknologiastandardeja ja järjestelmäarkkitehtuuria ja neljäs liiketoimintamalleja, jotka olisivat sekä taloudellisesti kannattavia että toteutettavissa vallitsevassa regulaattoriympäristössä. Greyn mielestä neljännen työryhmän alue on kaikkein haastavin. nemispolku on selkeästi viitoitettu. Liiketoimintamallien kohdalla kyse on ympäröivän yhteiskunnan tarpeista ja siitä, miten vakuutamme poliitikot siitä, että tähän asiaan kannattaa investoida ja varata taajuuksia, hän selittää. helpottuu merkittävästi aina kun on kiksi Yhdysvalloissa parhaillaan rakennettava viranomaisten laajakaistaverkko sai rahoituksen ja tarvitseman- Katrina-myrskyn takia. ONNISTUNUTTA LOBBAUSTA konaisuutena edistynyt hyvin. tehneet hyvää yhteistyötä eri osapuolten kanssa, ja nostaneet pöydälle ne asiat, jotka mielestämme on välttämättä saatava osaksi LTE-standardia ja joista emme voi tinkiä, hän kertoo. - kutsutaan nimellä proximity servi- nistyminen. Kolmas meille välttämätön asia on ryhmäpuhelujen vaatimus. LTE-standardin, kuten kaikki muutkin keskeiset matkapuhelinstandar- >> 20 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 21

12 KUKAAN EI HALUA, ETTÄ ENÄÄ LUOTAISIIN ERILLISIÄ STANDARDEJA PIENILLE ERITYISRYHMILLE. dit, hyväksyy useiden eri standardointijärjestöjen jättimäinen yhteistyöorgani- - kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmille. - merkitsee ensimmäisen oven avautumista - OSAKSI VALTAVIRTAA Gray muistuttaa, että kukaan ei halua, että enää luotaisiin erillisiä standardeja pienille erityisryhmille. Rautateille tarkoitettu GSM-R oli siitä varoittava esimerkki. umpikuja, sillä sitä ei enää kehitetä ja sillä on ainoastaan yksi varsinainen laitetoimittaja. Eikä se näistä syistä täytä enää edes rautatiekäyttäjien tarpeita, hän selittää. listä viranomaisversiota LTE-standardista, vaan haluamme omat erityistoimintomme mukaan yleiseen ja laajapohjaiseen standardiin. Silloin ne ovat myös valmiina vakiolaitteiden piirisarjoissa. Tavoitteena on päästä käyttämään viranomaisten päätelaitteissa normaaleja kaupallisia piirisarjoja. suudet kehittyvät jatkuvasti, ja niitä käyttämällä päästään hyödyntämään massatuotannon hintaetua, Godfrey lisää. Hän on ollut myönteisesti yllättynyt ja ilahtu- tautunut piskuisia käyttäjäryhmiä edus- käyttää kuusi miljardia ihmistä, kun viranomaisverkoilla käyttäjiä on enimmillään- että meidän tarpeemme eivät kiinnostaisi ketään. He kuitenkin selvästi ymmärtävät yleisen turvallisuuden tärkeyden. Yritämme jatkaa asiamme edistämistä vallitsevaa myönteistä ilmapiiriä hyödyntäen. toivomat ominaisuudet ovat mukana LTE- laitteiden markkinoilletuloon kuluu kuitenkin vielä vuosia, sillä esimerkiksi tällä hetkellä tuorein käytettävissä oleva teknologia edustaa vasta standardin versiota kahdeksan. päästä työskentelemään kunnolla näiden asioiden parissa, mutta jos standardointiprosessi etenee toivotulla tavalla, voimme mahdollisesti jo sitä ennen ottaa uuden sukupolven teknologiaa käyttöön pala kerrallaan. TETRA JA LTE LTE on joka tapauksessa viranomaisten tulevaisuudessa käyttämä mobiili laajakaistateknologia. Horisontissa ei myöskään näy Tetraa parempaa tai edes yhtä hyvää puheviestinnän ja kevyen dataliikenteen teknologiaa. nään hyvin eri tilanteessa Tetra-verkkonsa suhteen. Esimerkiksi Britanniassa valtakunnallisen verkon osien sopimuk- Saksassa ollaan vasta ottamassa käyttöön uudenuutukaista Tetra-verkkoa, joka on toiminnassa ainakin 20 vuoden ajan, Godfrey selittää. tämänhetkisen Tetra-verkkonsa korvaamista LTE-pohjaisella verkolla, mutta se on vaikeaa, jos yhteensopivia laitteita ei ole vielä saatavana. Saksassa Tetra-puheverkkoa saatetaan lopulta täydentää LTElaajakaistaratkaisulla, mutta on todella iso kysymys, millaisella. Grayn mielestä viranomaisten pitäisi turvautua ylimenokauden aikana kaupal- tomahdollisuuksiin vain ei-kriittisessä tiedonsiirrossa. Se tehostaisi toimintaa, mutta kaupallisen verkon toimimattomuus kriittisissä tilanteissa ei merkitsisi opera- Tetra-verkkojen kaltaisia turvallisia, luotettavia ja häiriösietoisia LTE-verkkoja, niiden kautta voidaan siirtää myös kriit- näiden dataverkkojen yli voitaisiin siirtää myös puhetta. Tony Gray (vas.) ja Phil Godfrey pyrkivät saamaan viranomaisille turvalliset, luotettavat ja häiriösietoiset laajakaistapalvelut. MISTÄ TARVITTAVA KAISTA? Gray muistuttaa, että teknologiastandardeista sopiminen on huomattavasti helpompaa kuin yhteisten eurooppalaisten taajuusalueiden löytäminen. Esimerkiksi käy TEDS, olemassaoleva teknologia, joka lisää merkittävästi tietoliikenteen nopeutta. Se ei ole yleistynyt, sillä se tarvitsee vastaavasti enemmän kaistaleveyttä. sellaisia ei useimmissa Euroopan maissa ole vapaina. Sitä ollaan ottamassa käyttöön Norjassa ja Etelä-Afrikassa, mutta teollisuudelta on vienyt aikaa tuottaa sitä hyödyntäviä laitteita, sillä markkinat edellyttäisivät kaistaleveyttä, jota todennäköisesti ei ole saatavilla. Gray ja Godfrey ennustavat, että vuonna 2020 viranomaiset käyttävät joka tapauk sessa merkittävissä määrin laajakaistapalveluja, sillä heidän lapsensa käyttävät niitä jo nyt. pahtuisi iso tulipalo, sivulliset tukkisivat mobiiliverkot ottamalla palosta live-videota sosiaaliseen mediaan kaveriensa nähtäväksi. Viranomaisten tiedonkulku estyisi, mikä merkitsisi ihmishenkien menetystä, Godfrey visioi. omaisselvitys, jossa todettaisiin, että kyse oli viestintäverkon ongelmasta. Sen jälkeen mentäisiin taajuuksia jakavan viranomaisen luo, joka kertoisi, että saatte ne taajuudet, mutta vasta kymmenen vuoden päästä. Sen vuoksi yritämme rohkaista viranomaisia vaatimaan tarvittavia taajuuksia jo nyt. On turha luulla, että nämä asiat ratkeavat itsestään. - vaatimuksensa korkeimmalla poliittisella tasolla ja sai asiat liikahtamaan eteenpäin. Myös Euroopassa pitäisi varoittaa poliitik- ta seurauksista. MITÄ KÄYTTÄJÄ TARVITSEE? Käyttäjien tarpeisiin keskittyvä työryhmä on koonnut kattavan listan vaatimuksista joita laajakaistaiselta viranomaisviestinnältä odotetaan. Grey kertoo, että lista on pyritty saamaan kattavaksi. liisin ja hälytysluonteista työtä tekevien viranomaisten tarpeista, vaan siinä on kokemuksia eri maista ja maanosista, ja eri viranomaisten toimialoilta. Olemme kysyneet kaikilta, mitä he haluaisivat tehdä, jos heillä olisi käytössään luotettava mobiili laajakaistayhteys. Työryhmässä on hahmoteltu käyttösovelluksia eri tilanteisiin. deon käyttö nousee esiin sekä komentokeskuksen että kentällä työskentelevien ihmisten toiveissa. Samoin lennokista saatava videokuva tarjoaisi maan pinnalla työskenteleville pelastusmiehille tai poliiseille yleiskuvan tilanteesta. Vielä yksi yleisesti toivottu sovellus on lääketieteellisen mittaustiedon välittäminen esimerkiksi etäällä päivystävälle lääkärille, Gray listaa. on viranomaisviestinnän perusvaatimus. Laajakaistan yli saatavat palvelut olisivat hyödyllisiä mutta eivät samalla tavalla välttämättömiä. Mutta ajan kanssa nekin muuttuvat perustavanlaatuisen tärkeäksi. Uusi lelu muuttuu lopulta välttämättömäksi, eikä ilman sitä tulla enää toimeen VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 23

13 MAIJA-KONSEPTI UUDISTUU Tietojärjestelmät, henkilörekisteri ja Virven tarjoamat yhteydet poliisilla on kohta liikkuva toimisto. Á JUSSI-PEKKA AUKIA Heikki Riipan mukaan poliisilla on noin 750 Maijaa, joiden tyypillinen elinikä on 5-7 vuotta. Sinä aikana niillä ajetaan enimmillään puoli miljoonaa kilometriä. Poliisin hallintorakenneuudistuksen sin tekniikkakeskus muuttuisi ensi vuoden alussa erillisestä virastosta omaksi toiminnokseen, joka jatkaisi silti toimintaansa Kouvolassa. Tekniikkakeskuksen johtaja Heikki Riippa kertoo, että yksikkö keskittyy jatkossa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä hankintoihin. Tuotannollisista tehtävistä, varastoinnista ja logistiikasta luovutaan. sesti ulkoistettu tuote. Me huolehdimme ainoas taan auton varustelusta IT-laitteilla taamme enää suunnittelusta ja teknisistä määrittelyistä, Riippa selittää muutosta. teknisten ratkaisujen kehittämiseen ja siirtyminen lähemmäs poliisitoimen strategista suunnittelua. SUUNNITTELUHANKE KÄYNNISTYY Suunniteltavaa riittää, sillä tulevaisuuden poliisiauto, pakettiauton alustalle rakennettava Maija, pitää suunnitella uudes- mukana yhdeksän eri tahoa, tähtää vuo- töönsä ensimmäiset uudet Maija-konseptin mukaiset autot. Konseptissa määritellään partioautojen laite- ja järjestelmäkokoonpanot ja vaatimukset sekä selvitetään mahdollisuutta integroidun järjestelmäalustan kehittämiseksi. Suurin muutos ja suunnittelun haaste on eri tietojärjestelmien tuominen toimistosta autoon. jatkossa kaikki asiat pyritään hoitamaan yhdellä kertaa asiakirjoja ja tapahtumatietojen tallennusta myöten. Esimerkiksi jos rattijuoppousepäilty on tutkittu poliisiautossa tarkkuusalkometrilla ja verestä löytyy alkoholia, hänet voidaan kuulustella ja rekisteröidä saman tien. Tapahtuma siirretään sähköisesti syyttäjälle, ja asiaa käsitellään seuraavan kerran oikeudessa, Riippa kertoo. tavilla, autoon on tuotava useita eri tietojärjestelmiä. Eikä niitä voi tuoda sinne kutakin omassa laatikossaan, vaan ne pitää integroida tilankäytön, sähkönsyötön ja tietoliikenteen osalta, mutta myös käyttöliittymän suhteen. - - LU-tietojärjestelmiä, henkilörekisteriä ja virven tarjoamia yhteyksiä. Lisäksi autoon tuodaan erilaisia antureita ja nauhoittavia järjestelmiä, jotka pitää pystyä yhdistämään ergonomiseksi ja järkeväkäyttöiseksi kokonaisuudeksi. Autossa työskennellään koko työvuoron ajan, joten myös fyysinen toimivuus on tärkeää. Sen vuoksi hankkeeseen on pestattu myös teollisia muotoilijoita pohtimaan laitesijoittelua ja työergonomiaa. liisilla olla muitakin käyttöliittymiä kuin vain näytöt, näppäimistöt ja hiiret. Esimerkiksi karttoja ja operatiivisia järjestelmiä voisi olla järkevämpi käyttää jollakin uudemmalla tavalla. Testaamme esimerkiksi padeja, HUDeja ja ratkaisua, jossa kartta heijastettaisiin tuulilasin sisäpinnalle. TIETOLIIKENNE PULLONKAULANA Oma lukunsa on järjestelmien aikaisempaa suurempi kaistantarve. Riippa kehottaa kaikkia kotimaisia viranomaistahoja EU-tasoiseen yhteistyöhön riittävän leveän viranomaisille varatun taajuusalueen saamiseksi. luokkaansa maailmassa, ja riittävän tiedonsiirtokapasiteetin myötä pääsisimme kehittämään niitä vielä pitemmälle. Tässä on suomalaiselle teollisuudelle ainutlaatuinen mahdollisuus uusiin innovatiivisiin tuotteisiin mahdollisuus, jota emme saisi menettää. Nyt poliisiautoissa oleva monikanavaratkaisu käyttää niitä verkkoyhteyksiä, joita kulloinkin on saatavilla. Kriittisissä tilanteissa, kun esimerkiksi myrsky on katkonut yhteyksiä tai kaupalliset verkot tukkeutuvat, tukeudutaan virven tiedonsiirtokapasiteettiin. Riippa muistuttaa, että sovelluskehittäjille on todellinen haaste saada sovellukset älykkäästi ja automaattisesti sopeutumaan käytössä olevan tiedonsiirtokyvyn suuriin muutoksiin: yhteyksien heiketessä sovellusten pitää pystyä optimoimaan itsensä ja priorisoimaan asioita niin, että vähemmän tärkeitä toimintoja tippuu pois. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että käytettävyys säilyy eikä käyttäjä luule, että jokin ominaisuus on toiminnassa, vaikkei se ole. kissa olosuhteissa, ja poliisin on saatava oikeat tiedot oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. 1 Elektronisten laitteiden lisääntyessä jatkuvan virransyötön varmistaminen on yhä haastavampaa. Poliisiauton virrantarve on ollut enimmillään jopa 150A, mutta ledvalojen yleistyminen on onneksi pudottanut sitä jopa 30 prosentilla. 24 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 25

14 AKATEEMINEN NURKKA & JARNO SALOVUORI ERILLISVERKOT UUDISTUU Suomen Erillisverkot -konserni selkeyttää konsernirakennettaan. Yhtiön liiketoimintojen jaottelussa otetaan entistä paremmin huomioon asiakkaat, konsernin tehtävät, sen tuotteet ja palvelut sekä toiminnot ja niiden painopisteet. Konsernin yhteisiä palveluja kehitetään tunnistamalla tehtävät ja jaottelemalla vastuut niiden mukaan. Softa palvelee, ei sanele Tuottavuuden kasvu selittyy uusilla toimintatavoilla ja prosesseilla, panostaminen tietojärjestelmiin ei yksin riitä. den kasvua, sanoo Olli Martikainen ETLAsta. Tämä totuus tuntuu unohtuvan erilaisissa it-projekteissa. dään parempia palveluja ja prosesseja, ei miten tehdään softaa. Olemme hakoteillä jos haluamme vain parempia koodareita, toteaa Martikainen, jolla on pitkä kokemus mobiilipalveluista ja -teknologiasta. Martikaisen mukaan tuottavuuden kasvussa tärkeintä on silti juuri teknologia. logiasta, hän tarkoittaa kaikkia menetelmiä ja tapoja tehdä työtä sitä millä prosesseilla toimitaan. Kyse on ihan muusta kuin tekniikasta. Martikainen on tutkinut muun muassa terveydenhuollon prosesseja. Sairaaloissa työprosessit ovat monimutkaisempia kuin teollisuudessa, ja annetuilla reunaehdoilla ihmiset ovat oppineet tekemään työnsä niin, että prosessi on usein paras mahdollinen. Mutta reunaehdot ovat kaukana optimista esimerkiksi tietojärjestelmien osalta. - JARNO SALOVUORI ÁANNA NA ULYANOVA tavuus paranee huomattavasti. Kokonaisuutta pitäisi kuitenkin katsoa työprosessin, ei tietojärjestelmien näkökulmasta. Nyt siirrämme tietojärjestelmiin hankalia ja huonoja työtapoja, jolloin virheet ikään kuin valetaan betoniin, Martikainen sanoo. HYÖDYT JA KUSTANNUKSET SELVILLE MITTAAMALLA Viime vuodet Martikainen on kehittänyt työprosessien mittauksen automatisointia. Tavoitteena on, että työntekijän taskuunsa sujauttama älypuhelin dokumentoi työn kulun käsin koskematta. Apuna ovat laitteen kiihtyvyysanturi, jolla voidaan tunnistaa liikkuminen, istuminen ja kirjoittaminen, sekä paikka- ja statustiedot, joita tuottavat muun muassa eri tiloihin sijoitetut bluetooth-majakat. riittää että voidaan mitata erilaisten muutosten tuottavuusvaikutuksia, anonyymisti ja automaattisesti. Mitattavuudesta puolestaan seuraa, että työntekijästä itsestään tulee konsultti, joka pystyy arvioimaan mikä SIIRRÄMME TIETOJÄRJESTELMIIN HANKALIA JA HUONOJA TYÖTAPOJA. on hänen itsensä ja palvelun laadun kannalta parempi työtapa, Martikainen sanoo. Martikainen muistuttaa, että julkiset palvelut ovat tyystin eri asia kuin yritysten markkinoilla tuottamat pal- ta kehittää markkinaehtoisesti. Siksi niiden tuloksellisuutta arvioitaessa on laskettava myös kansantaloudellista hyötyä. luille on pystyä panostamaan asioihin, joilla on eniten vaikutusta tuottavuuteen. Vaikkei toimita markkinoilla, voidaan laskea vaihtoehtoisten palvelujen hyötyjä ja kustannuksia ja etsiä parhaat ja tuottavimmat, Martikainen toteaa. 1 Professori Olli Martikainen (FT, DI) on Associate Research Fellow ETLAssa. Hän on tutkinut mobiilipalvelujen tuot tavuusvaikutuksia ja liiketoimintaprosessien tuottavuutta erityisesti tieto tekniikan sovellusten kannalta. Martikainen on ollut professorina VTT:llä, TKK:lla ja Oulun yliopistossa. Organisaatiorakenne/ liiketoiminta-alueet Viranomaisverkko Turvallisuusverkko Johto Timo Lehtimäki Suomen Erillisverkot -konserni jakautuu neljään liiketoimintaan: Tuotteet ja palvelut, Viranomaisradioverkot, Turvallisuusverkko sekä Teletoimitilat. Liiketoiminnoille yhteisiä asioita käsitellään konsernitoiminnoissa. Tämä jaottelu ottaa huomioon myös uudet kehittyvät toiminnot, kuten esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmän, jota varten huoltovarmuuskriittisen elinkeinoelämän ja viranomaistoimijoiden kesken on perustettu Krivat-hanke, sekä mobiililaajakaistapalvelujen kehitystyön turvallisuustoimijoiden käyttöön. Erillisverkkojen organisointia ja toimintaa kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan koko ajan paremmin. Niin konsernitasolla kuin liiketoiminta-alueillakin asiakkuuksien kehittäminen on keskeinen toimintamalli. Teletoimitilat Hallitus + johto Konsernipalvelut Liiketoiminta-alueet Asiakkaat ja muut sidosryhmät Konsernipalvelut Tuotteet ja palvelut Sisäisten toimintojen vastuita jaotellaan konsernissa uudelleen, niin että liiketoiminta-alueiden osaamista, panosta ja tuotosta käytetään täysipainoisesti asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on sekä vapauttaa resursseja liiketoimintojen kehittämiseen että parantaa konsernipalvelujen skaalautuvuutta muuttuvassa liiketoimintakentässä. Muutokseen tarvitaan myös asiantuntevia lisäresursseja. 1 SUOMEN ERILLISVERKOT Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen johtamista. Sen perinteinen toiminta on sisältänyt valtakunnallisen viranomaisverkko virven operoinnin sekä päätelaiteja huoltotoiminnan. Vuoden 2011 alusta se on lisäksi omistanut ja operoinut merkittävää osaa Suomen teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista. Vuoden 2012 alusta Suomen Erillisverkot -konsernin alaisuudessa aloitti toimintansa Suomen Turvallisuusverkko Oy, joka vastaa valtion turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluista. Suomen Turvallisuusverkko Oy:n tehtävänä on varmistaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa sekä viestintää koko Suomen valtakunnan alueella. Suomen Erillisverkot on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. 26 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 27

15 Asemapaikan ulkoseinässä oleva kolmivaihepistoke helpottaa olennaisesti ulkopuolisen varavoimanlähteen kytkemistä. VARAVOIMAA TUKIASEMILLE Hirvensalmella harjoiteltiin tukiasemapaikan sähköistämistä liikuteltavalla aggregaatilla. Á JUSSI-PEKKA AUKIA Itä-Suomen sotilasläänin alueella pidet- yhteistoimintaharjoitus, jonka skenaariossa kuvitteellisen Karita-myrskyn ja sankan lumisateen jälkeen lämpötila oli pudonnut jäätäviin lukemiin samalla kun Saimaa oli tulvinut. lähistöllä virka-avun antamista tukiasemapaikan sähköistämisessä, tulvapadon rakentamisessa ja kadonneen etsinnässä. Samaan kokonaisuuteen sisältyneissä Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja kuntien viranomaisten harjoituksissa harjoiteltiin muun muassa vanhainkotien ja yksin asuvien vanhusten evakuointia. MAAKUNTAJOUKOT ASIALLA Hirvensalmen kirkonkylän laidalla sijaitsevan tukiasemapaikan sähköistämistä harjoitteli joukko Etelä-Savon maakuntakomppanian vapaaehtoisia reserviläisiä. Alueen asukkaat ovat viime vuosina saaneet runsaasti omakohtaista kokemusta myrskyjen katkomista sähköistä ja tietoliikenneyhteyksistä, joten virka-aputehtävää harjoitteli todella motivoitunut osasto. Ylivääpeli Ari Kantanen kertoo, että yhteensä sadan hengen reserviläisjoukko harjoittelee viiteen ryhmään jakautuneena viidellä rastilla kolmen päivän ajan. Osallistujat ovat vapaaehtoisia ja aktiiviporukkaa: nuorimmat ovat juuri armeijasta päässeitä ja vanhimmat minun laillani yli viisikymppisiä. Itse osallistun harjoituksiin vuoden aikana yhteensä noin kuukauden päivät, ja olen siinä varmasti jossakin joukon keskivaiheilla. Raimo Tiainen Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että varautuminen otetaan Etelä-Savossa vakavasti, sillä Saimaan järvialue on kesäisin erityisen myrskyherkkää aluetta. Talviharjoituksessa pelastuslaitoksen väki harjoittelee erityisesti johtokeskusosaamistaan ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Olemme harjoitelleet koko viikon. Tehtäviin on sisältynyt linjojen raivausta, öljypuomin vetämistä, liikenteenohjausta ja evakuointeja. 1 (ylh.) Hirvensalmella opeteltiin valmistamaan käyttökuntoon ja käynnistämään Puolustusvoimilta lainattavaa siirrettävää 25 kw:n dieselkäyttöistä aggregaattia. Laitteen 80 litran polttoainetankki riittää normaalikäytössä tunniksi, ja tankkaaminen onnistuu käsipumpulla ulkopuolisesta säiliöstä myös koneen käydessä. Varavoimakoneen automatiikka on kehittynyttä, ja sen käynnistäminen onnistuu parilla napin painalluksella. Ainoa aggregaatin asen - nuksen vaatima erillinen toimenpide on laitteen maadoittaminen maahan iskettävillä metrisillä rautatangoilla. Siihen tarvitaan lekaa. Sähkönsyöttö helpottuu Hirvensalmen kirkonkylän tukiasemapaikka sijaitsee korkealla mäellä taajaman läheisyydessä. 30-metrisen maston vieressä sijaitsevaan rakennukseen on sijoitettu Erillisverkkojen Virve-tukiaseman lisäksi kaikkien kaupallisten palveluntarjoajien vastaavat laitteistot. Erillisverkot on valinnut paikan riskianalyysin perusteella: vieressä on kyläkeskus ja lähistöllä kulkee Mikkeli Lahti-valtatie. Virve-tukiaseman kantavuus yltää noin kymmenen kilometrin etäisyydelle, kaupallisten operaattorien antennit on suunnattu lähinnä kirkonkylän alueelle. Paikan yhteinen tehontarve on noin 7kW, jolle on olemassa sähkönsyötön katkeamisen varalta noin kolmen tunnin akkuvarmistus. Rakennuksen seinässä on pistorasia, josta voidaan syöttää varavoimaa. Harri Hilden Erillisverkoista kertoo, että suora sähkönsyöttö toteutettiin Hirvensalmelle muutama vuosi sitten osana Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamaa pilottiluontoista hanketta virven toiminnan varmentamiseksi. Normaali pyöreä punainen kolmivaiheliitin helpottaa ratkaisevasti varavoiman kytkemistä. Aikaisemmin paikalle piti aina saada sähkömies kytkemään aggregaatilta tuleva kaapeli suoraan asemapaikan virtakiskoihin. Nyt tarvitsee vain kääntää pääkatkaisin varavirta-asentoon ja työntää pistoke rasiaan, Hilden kehuu. Liittimiä ei vielä ole monessakaan paikassa, mutta ensi kesän aikana näitä tullaan asentamaan paljon Viestintäviraston viime vuonna antaman määräyksen velvoittamana. 28 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 29

16 SVENSK RESUMÉ > LEHTIKUVA I akutvårdens främsta led Finansieringen av läkarhelikoptrar står - naste höst. Utöver jourhavande läkare Jari Kalliomäki är HEMS-förstavårdare Matti Mikkonen Antti Peurala i beredskap. HEMS-förstavårdarna får en - till att assistera läkaren. mest använda helikoptertypen för medi- - reservmaskin. Janne Virta som koordinerar den medi- förenhetliga läkarhelikoptrarnas verksam- len glesnar, därför sköter man allt mer krävande uppgifter på fältet, säger Virta. Virve är på många sätt med i läkarhelikopterverksamheten. Varje besättningsmedlem har en terminal, dataradio i heli- - MARJAANA MALKAMÄKI Vad förbereder sig Finland för? Samhällets olika funktioner har blivit mer beroende av varan- sitt samarbete när de förbereder sig för olika hot. - skulle hantera den. De fyra mest kritiska sektorerna som behövs för nästan - - funktion är uppenbar. så vid samhällets kontinuitetsplanering. God förmåga att tå- - - trädare för företag. Standarden är en utmaning Standarden för myndighetsnätens bred- internationella samarbetsorganisation - lösning som möjligt, för att man ska kunna genomföra tjänsterna till ett rimligt pris det är möjligt. frekvensområdesfrågor, användarnas krav, som skulle vara både ekonomiskt lönsam- regulatormiljö. Enligt Tony Gray, ledaren för arbetsgruppen, är det sistnämnda den största utmaningen. - ra politiker att det lönar sig att investera - man har upplevt någon större katastrof. Phil Godfrey att arbetet som helhet har framskridit bra. i LTE-standarden, berättar han. talet. Det tredje är krav på gruppsamtal. version av LTE-standarden, utan att våra - i standardapparaternas kretsuppsättningar. övergångstiden borde ty sig till de dataöverföringsmöjligheter som de kommer- verksamheten, men det kommersiella nätets bortfall i kritiska situationer skulle inte innebära operativ katastrof. 30 VIRVE 1/2013 1/2013 VIRVE 31

17 SANASTOA Autentikointi Käyttäjän tai palvelun identiteetin varmistaminen CCBG Critical Communications Broadband Group Kriittisen viestinnän laajakaistaryhmä GSM-R Global System for Mobile Communications Railway or GSM-Railway rautateiden kansainvälinen langaton viestintästandardi KEJO Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka tuo saman palvelut kaikkien hälytysluontoista työtä tekevien viranomaisten käyttöön. Krivat Huoltovarmuuskriittisten viranomaisja elinkeinoelämän toimijoiden hanke kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmää varten LTE-standardi (Long-Term Evolution), langatto - man viestinnän standardi nopealle matkapuhelinten ja päätteiden tiedonsiirrolle. Standardin on kehittänyt 3GPP. NPSTC National Public Safety Telecommunications Council, USA Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuustietoliikenteen neuvosto PEKE Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä POKE Poliisin kenttäjohtamisjärjestelmä STUVE Suomen Turvallisuusverkko Oy, var mis taa valtion johdon ja yhteiskun nan turvallisuuden kannalta tärkei den viranomaisten sekä mui den toi mijoiden yhteis toimintaa ja viestintää koko Suomen alueella. TCCA the TETRA + Critical Communications Association, entinen TETRA Association, tetra- ja viranomaisviestinnän kansainvälinen yhteistyöjärjestö TETRA (TErrestrial Trunked RAdio), viranomaisille suunnattu digitaa linen puheradioverkko. Suomessa viranomaisradioverkko VIRVE oli aloittaessaan ensimmäinen valtakunnallinen TETRA-radioverkko. TETRA tukee sekä puheen- että tiedonsiirtoa. TIVA-toimikunnat Aluehallintovirastojen yhteyteen perustetut tietojärjestelmäalan valmiustoimikunnat TORI Kokoaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut yhteen palvelukeskukseen. TUVE Hallinnon turvallisuusverkko. Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. VHF Very High Frequency, radioliikennetaajuus VITJA Viranomaistietojärjestelmäprojekti. Kenttätehtävissä poliisiautoissa on käytettävissä samat tiedot kuin poliisiasemalla. 3GPP (3rd Generation Partnership Project), useiden eri standardointijärjestöjen jättimäinen yhteistyöorganisaatio, joka luo teknisiä määrittelyjä kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmille.

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

POMMINVARMOJA LAITESUOJIA SUOMALAISISSA KÄSISSÄ RÄÄTÄLÖIDYSTI JA AMMATTITAIDOLLA TURVALLISUUS KRIITTISILLE TOIMIJOILLE

POMMINVARMOJA LAITESUOJIA SUOMALAISISSA KÄSISSÄ RÄÄTÄLÖIDYSTI JA AMMATTITAIDOLLA TURVALLISUUS KRIITTISILLE TOIMIJOILLE POMMINVARMOJA LAITESUOJIA SUOMALAISISSA KÄSISSÄ RÄÄTÄLÖIDYSTI JA AMMATTITAIDOLLA TURVALLISUUS KRIITTISILLE TOIMIJOILLE leijonaverkkojen 18 maanalaista suojatilaa sijaitsevat valtakunnallisen tiedonsiirron

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Sote- integraatio pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Aihe: Sote-integraatio ja asukas- ja asiakaslähtöisyys - Vammaispalveluissa asiakkaat ovat 100% myös terveydenhuollon asiakkaita, ei pidä luukuttaa

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

Aika. Paikka. Kohdeyleisö. Tausta. 22.4.2015 klo 12-18

Aika. Paikka. Kohdeyleisö. Tausta. 22.4.2015 klo 12-18 Aika 22.4.2015 klo 12-18 Paikka Lasipalatsin aukiolla tapahtumapisteet Laiturin sisätiloissa näyttely, tietoiskuja sekä esitykset Kohdeyleisö Kaikki pääkaupunkiseudun asukkaat Tausta pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Viranomaisverkkojen tarpeet Harri Hilden Virveverkko Oy Suomen Erillisverkot -konserni Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

[ 1] NOPEAN AVUN AMMATTILAISET SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO VALTION ROOLI VARAUTUU TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI

[ 1] NOPEAN AVUN AMMATTILAISET SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO VALTION ROOLI VARAUTUU TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI [ 1] 2014 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI NOPEAN AVUN AMMATTILAISET d MINISTERI HAAVISTO: d MIHIN SUOMI d VALTION ROOLI VARAUTUU SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO 1 2014 SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ Vahvaverkko-hanke

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

VAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF

VAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF VAPEPA:N 164 MHZ:N PEPA-VHF Vak Timo Ärlig, oh3fn 1.8.2006 Ver 3.1 Vanha pelastustoimen (Peto-) radiokalusto Valtakunnallisia yhteiskanavia kolme: K1, K2 ja K5 K1: Valtakunnallinen yhteiskanava 164,100/159,500

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

A I R - C O N D I T I O N I N G

A I R - C O N D I T I O N I N G AIR-CONDITIONING Palvelumme perustuu korkeaan ammattitaitoon ja tinkimättömään laatuun prosessin kaikissa vaiheissa Chiller Oy on Suomen suurin ilmastoinnin jäähdytyslaitevalmistaja. Tavoitteemme on olla

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sähköinen ensihoitokertomus. Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Sähköinen ensihoitokertomus. Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri Sähköinen ensihoitokertomus Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri Palvelumme Konsultointi ja koulutus Viestintä IT Strateginen kumppani kaikissa toimintaympäristön muutoksissa Kaikkea viestintää kaikkiin

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

@Tampereen Testauspäivät (2012-06)

@Tampereen Testauspäivät (2012-06) @Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot