SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI 2/2014

Transkriptio

1 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI 2/2014

2 Vietä mukava viikko SATIn jäsenetumökillä Siikaisten Eteläpäässä Varaukset mennessä Etusija ensikertalaisilla! Jos varauksissa on päällekkäisyyksiä, suoritetaan arvonta Mökit ja vuokrajaksot 2014 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Tom Laine kertoi hyvän LinkedIn-profiilin salat. Tässä numerossa Pääkirjoitus...5 UIL:n asiamiehen palsta...6 Puheenjohtajan tervehdys...7 Laaja-alainen katsaus sijoittamiseen...8 Karkkipäivä kuin elokuva, mutta enemmän...9 Ficolo dataa kiven sisällä /2014 Tom Laine tuntee LinkedInpalvelun ja jakoi tietoa mielellään myös SATIn koulutuksessa. Lue aiheesta sivuilta Pinta-ala: Vuoteita: MALO: Viikot: Vaihto: Hinta: SAHRA 66,5 m , 28, 29, 31 PE 350 LOMAPEURA 70 m 2 + parvi ***** 27, 28, 30, 31 SU 480 LinkedIn ja muut sosiaalisen median ympäristöt apuna työnhaussa...12 Helmitaulu...14 Miks pitäis kiinnostaa?...16 Toimitusjohtaja Seppo Ihalainen esitteli Ficolon toimintaa Porin Insinöörien järjestämällä vierailulla. Juttu sivuilla Hyvää kesää! Katso tarkemmat tiedot netistä Sahra Toimisto lomailee

3 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2014 Markku Uusitalo Puheenjohtaja satakunnaninsinoorit.fi Mika Hietikko suomi24.fi Pia Luovula Toimistosihteeri satakunnaninsinoorit.fi Heidi Novari Varapuheenjohtaja satakunnaninsinoorit.fi Jani Välimaa satakunnaninsinoorit.fi Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs PORI puh. (02) , faksi (02) sati@satakunnaninsinoorit.fi Timo Seppänen Taloudenhoitaja thjseppanen@gmail.com Pasi Nokelainen pasi.nokelainen@prizz.fi Jari Vihervirta Tiedottaja jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi Jukka-Pekka Salmela Opiskelijajäsen jukkapekkasalmela@ gmail.com Mikko Vettenranta mikkovet@gmail.com Ville Ellonen Opiskelijajäsen ville.ellonen@ student.samk.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jani Välimaa, jani.valimaa@gmail.com Rauman Insinöörit: Riku Laine, riku.laine@rolls-royce.com EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Edustajakokouksen puheenjohtaja: Markku Uusitalo Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi Ketola Järjestövaliokunnan jäsen: Timo Seppänen Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Heidi Novari Taitto: Jari Vihervirta Toimistosihteeri: Pia Luovula Painos: 2500 kpl Painopaikka: Brand ID Oy Pori ISSN: Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa Keväinen tervehdys kaikille Satikan lukijoillemme! Juuri kun pääsiäiskoristeet on korjattu pois, saa vappuhatun etsiä esiin. Taas kerran nämä kaksi juhlaa osuvat varsin lähekkäin toisiaan aiheuttaen lomasumaa lyhyelle aikavälille ja päänkivistystä vuorotyötä tekevien työvuorolistojen suunnittelijoille. On hienoa, että edelleen pidetään juhlapyhiä arvossa edes siltä osin, että työntekijät saavat ylimääräisiä vapaapäiviä. He, jotka tekevät säännöllisesti virastotyöaikaa tulevat ajatelleeksi harvoin, että kaikki työntekijät eivät nauti juhlapyhien tuomasta ylimääräisestä vapaasta juhlapyhinä, vaan silloin, kun se työnantajalle sopii. Virastotyössä että vuorotyössä on molemmissa puolensa. Virastotyöaikaa tekevät nauttivat säännöllisistä viikonloppuvapaista ja he saavat nauttia pyhistä juuri silloin, kun pyhät ovat. Toisinaan säännöllistä työaikaa tekevillä saattaa olla ongelmia hoidella tärkeitä asioita virka-aikana, kuten esimerkiksi pankkiasioita, auton huoltoa, hammaslääkärissä tai kampaajalla käyntejä, mikäli työnantaja ei jousta työajoissa yhtään. Näiden työntekijöiden on hoidettava edellä mainitut asiat lomallaan. Vuorotyötä tekevillä on arkivapaita monesti enemmän kuin viikonloppuvapaita. Heillä on siis mahdollisuus hoidella yksityisasioitaan varsin joustavasti. Eduksi voidaan lukea 12 tuntista työpäivää tekeville myös se, että heillä on kolmen viikon aikana vain 10 työpäivää ja 11 vapaapäivää. On kuitenkin huomattava, että kaikki vuorotyötä tekevät eivät tee 12 tuntisia työvuoroja. Haittapuolista suurinpina lienevät harvoin kohdalle osuvat viikonloppuvapaat ja epäsäännöllinen työaika, mikä rajoittaa kodin ulkopuolisiin harrastuksiin osallistumista sekä etenkin harvoin vapaaksi osuvia juhlapyhiä. Vuorotyötä tekeviä tulee osata huomioida esimerkiksi perhejuhliin kutsuttaessa. Heidän tulee saada kutsu juhliin noin viisi viikkoa ennen tilaisuutta, jotta heillä olisi mahdollisuus toivoa vapaata kyseiselle päivälle. Joissakin työpaikoissa toiveita otetaan huomioon, toisissa ei. Työntekijätkin ovat erilaisia. Toiset haluavat olla töissä juhlapyhinä, toiset taas haluavat viettää pyhät läheistensä kanssa. Onneksi on olemassa sellaisiakin työnantajia, jotka antavat työntekijöidensä vaihtaa suunniteltuja työvuorojaan toistensa kanssa. Me, jotka teemme säännöllistä virastotyöaikaa, olkaamme kiitollisia kaikille heille, jotka tekevät vuorotyötä, jotta tehtaat olisivat toiminnassa, jotta sairaaloissa asiakkaat saavat hoitoa, jotta turvallisuusalan ihmiset ovat valmiudessa auttamaan hädässä olevia. Muistakaamme heitä nyt käsillä olevien pyhienkin aikana. Heidi Novari Päätoimittaja Pääkirjoitus 4 Satikka 2/2014 Satikka 2/2014 5

4 UIL:n asiamiehen palsta Sää näytti ensin, että tänä vuonna saamme kevään todella aikaisin. Helmikuun lopulla näki jo moottoripyöriä liikenteessä ihan säännöllisesti. Luonto kuitenkin näytti, että sitä ei voi hoputtaa. Tämän jutun kirjoitusviikon on satanut lunta ja ollut muutenkin kunnon pakkaset. Maanantaiaamuna katselin ikkunasta ulos ja totesin, että siellähän on ihan hieno ilma, kuten tässä jo useita viikkoja on ollut. Vasta ulkona huomasin, että ilma vain hämää. Aurinko kyllä paistoi, mutta pakkasta oli 8 astetta ja ensimmäiseksi jouduin raaputtamaan jäät auton tuulilasista. Uskon kuitenkin vahvasti, että kyllä se kevät sieltä pian tulee. Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksessa tutkittiin myös Insinöörinaisia. Insinöörialat ovat olleet melko miesvaltaisia, naisten osuus on ollut vain noin 15 prosenttia. Naisten osuus on kuitenkin hitaassa kasvussa; esimerkiksi vuonna 2012 valmistuneista insinööreistä naisia oli 18 prosenttia. Työssäkäyvien insinöörinaisten keski-ikä on 38 vuotta ja 80 prosenttia heistä käy kokopäivätyössä. Insinöörinaisten yleisin työnantajasektori on teollisuus, jossa työskentelee 38 % insinöörinaisista. Yleisin tehtäväalue on suunnittelutehtävät. Naisia hakeutuu opiskelemaan eteenkin bio- ja elintarviketekniikan, ympäristötekniikan, kemian ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmiin. Näissä koulutusohjelmissa naisia on kaikkiaan yli kolmasosa opiskelijoista. Naiset eivät niinkään suosi kuljetustekniikan, elektroniikan, sähkö- ja automaatio- tai konetekniikan opintoja. Näillä aloilla naisten osuus opiskelijoista on alle 10 %. Joka viides insinööriopiskelija opiskelee tietotekniikkaa. tietotekniikan opiskelijoista naisia oli kuitenkin 2012 vain 8 %. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset palkankorotukset tulivat tässä kuussa maksuun Teknologiateollisuuden, tietotekniikan palvelualan ja suunnittelu- ja konsulttialan työpaikoilla ja muillakin aloilla, joiden työehtosopimus tuli voimaan viime vuoden marraskuun alusta. Palkankorotuksen suuruus oli 20 kuukaudessa. TES neuvottelut ovat tällä hetkellä käynnissä metsäteollisuudessa. Tavoitteena on saada kunnon työehtosopimukset paperiteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden ylemmille toimihenkilöille. Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt jätettiin lokakuussa 2013 solmitusta työllisyys- ja kasvusopimuksesta. YTN:n TES-sidonnainen palkkapöytäkirja umpeutuu paperiteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa Työehtosopimuksella sovitaan yhdessä reilut pelisäännöt työelämään. Paikallisilla sopimuksilla voidaan lisäksi räätälöidä paikallisia käytäntöjä. TES:llä voidaan joustavoittaa työaikalain raameja ja tehdä sopimuksia mm. työaikapankista. Se on tasapuolinen kaikille alan yrityksille ja YTN:n sopimat työehtosopimukset ovat paikallisesti joustavia yksilölähtöisiä sopimuksia. Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Vanha Tekun opettaja muistelee: Loppujen lopuksi vain yksi monista oppilaistani ymmärsi minua. Ja hänkin taisi käsittää väärin. Kevät on aina kaksitahoinen vuodenaika meille töissä oleville. Me jotka olemme esimiehiä mietimme, onko kaikki ne asiat tulleet hoidetuksi mitä alkuvuodeksi tuli luvattua ja samalla pohdimme miten hoidamme tulevan kesän kesälomat mahdollsimman vähäisillä haittatekijöillä tuotantoon yms. työtehtäviimme. Tähän mietintään kuuluu myös kesätyöntekijöiden valinnat ja heidän perehdytyksien suunnittelu ja yhteyshenkilöiden valinnat. Pyydänkin teitä kaikkia insinööriopiskelijoita, jotka tulette valituksi kesätyöpaikkaan, antamaan arvostusta ja ymmärrystä teitä opastaviin ja kanssanne työskenteleviin vakituisiin työntekijöihin. Ei ole todellakaan helppoa toimia kesätyöntekijöiden opastajina ja esimiehinä, sillä me vanhat insinöörit olemme tottuneet tekemään monia asioita itsenäisesti ja rutiinilla, joten ymmärrys ja maltti ovat valttia molemminpuolin. Kuitenkin, tervetuloa kesätöihin ja olkaa aktiivisia ja haastakaa meidät vanhat inssit selvittämään teille työtehtäviinne liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. IL ja SATI ovat alkuvuonna panostaneet työuran suunnitteluun ja työnhakuun mm. LinkedIn- ja Työura-tapahtumilla ja viimeisenä oli IL:n Kevätkiertue Porissa Kaikissa näissä tapahtumissa oli erittäin positiivista tavata monta uutta ja nuorta satilaista. Vaikka taloudelline vire on Satakunnassakin mollivoittoinen niin oli myös monta positiivista tapausta, joissa nuoria on palkattu vakituisiin työsuhteisiin ja monella opiskelijalla oli jo käsitys tulevan kesän työpaikastaan, vaikka suurin osa yrityksistä julkistaa omat valintansa huhtikuun alussa. Olemme tehneet SATIn hallituksessa päätöksen, että jatkamme työura-koulutuksia syksyllä. Mistä tämä koulutus koostuu niin siihen voitte te kaikki satilaiset vaikuttaa lähettämällä meille sähköpostilla omia tarpeitanne ja kiinnostuksen kohteitanne. Voin sanoa ainakin, että pyrimme järjestämään yhden LinkedIn-koulutuksen lisää saadun palautteen perusteella. Olisiko kenelläkään halua saada tietoiskua Osuuskunnassa työskentelystä ja Osuuskunnan perustamisesta? Osuuskunta-toimintaympäristö on suuressa suosiossa muualla Euroopassa ja siihen liityvät verotus- ja työttömyysturvalainsäädännöt ovat osuuskunnassa toimivaa suosivia. Meillä Satakunnasakin on muutamia osuuskuntia, joissa Insinöörit ovat vetovastuussa. He antavat meille muille mielellään neuvoja. Tähän asiaan palataan syksyllä koulutuksen merkeissä. Insinööri-lehdessä 2/2014 kerrottiin, meidän kaikkien insinöörien tulisi ymmärtää, että mitään emme saa ilmaiseksi työmarkkinoilla. Meidän etujamme neuvottelevat YTN:n neuvottelijat ja heidän tuekseen meidän tulee olla järjestäytyneitä IL:n kautta. Kaikkien velvollisuus on kantaa oman kortensa yhteiseen pottiin. Tällä panoksella saamme neuvottelijamme ajamaan meille tärkeitä asioita työelämässä ja lisäksi saamme työttömyysturvavakuutuksen työttömyyden varalle, jos käy se kaikkein pahin toteen työpaikalla ja meistä joku sanotaan irti työtehtävistään. Peräänkuulutankin rohkeutta työpaikoilla kysyä, että oletko SATIn ja IL:n jäsen. Jos et sitä muuten saa selville, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin selvitämme sen yhdessä. Lopuksi: Toivon näkeväni mahdollisimman monta satilaista motoristia sunnuntaina 25.5 klo Eurajoen K-Marketin edessä valmiina ajelemaan kohti Huittista. Markku Uusitalo Puheenjohtaja Puheenjohtajan tervehdys 6 Satikka 2/2014 Satikka 2/2014 7

5 Laaja-alainen katsaus sijoittamiseen KARKKIPÄIVÄ Järjestimme vuoden 2014 alkutalvesta kolmena peräkkäisenä tiistaina sijoittamisesta kiinnostuneille insinööreille mahdollisuuden osallistua Nordea-pankin sijoitusasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä räätälöityyn sijoitustapahtumaan. Tarkoituksena oli edistää insinöörien tietämystä ja osaamista sijoittamisen monipuolisesta tarjonnassa. Sijoittaminen kiinnostaa insinöörejä Sijoitusillat saivat väkeä hyvin liikkeelle ja SATIin toimiston tuolit olivat jokaisena iltana viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tapahtumat houkuttelivat mukaan myös runsaasti nuorempia insinöörejä, koska luennot oli aihepiireiltään tehty laajaalaisiksi ja ne sopivat niin aloitteleville sijoittajille kuin jo sijoittamisessa pitkälle edenneillekin. Luennot oli tehty ammattitaidolla ja ne olivat mielenkiintoisia. Jokainen osallistuja oppi varmasti jotain uutta. Sijoitusilloista annetun kirjallisen palautteen perusteella sijoitusillat antoivat runsaasti uusia ajatuksia henkilökohtaisten sijoitusten tekemisessä ja niiden jakamisesta eri sijoitustuotteisiin. Lisäksi perintö- ja jäämistösuunnittelu, sekä säästöhenkivakuutusten esittely antoi runsaasti uutta tietoa ja ajateltavaa itse kullekin. Riskitöntä sijoitusta ei ole Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoitetun pääoman suhteen. Sijoitusiltojen aikana saimme runsaasti erilaisia vaihtoehtoja sijoittajan henkilökohtaisen riskinsietokyvyn mukaan. Pankit eivät voi nykyisin antaa sijoittajille henkilökohtaista sijoitusneuvontaa ennen kuin asiakkaasta on tehty tarkka sijoitusprofiili ja varmistettu, että sijoittaja tiedostaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoitusprofiilin muodostaminen Nordeassa asiakkaan kanssa käydään aina läpi seuraavat Finanssivalvonnan määräämät asiat, ennen pankin antamia sijoitusneuvoja; 1. Millainen taloudellinen tilanteesi ja kokonaisvarallisuutesi on? 2. Mitä varten sijoitat? Mitä tavoittelet varoillasi? 3. Milloin haluat varat käyttöösi? Kuinka kauan varat voivat olla sijoitettuina? 4. Kuinka paljon tuottoa tavoittelet? Kuinka paljon arvonvaihtelua/riskiä siedät sijoitusaikana? 5. Miten aktiivisesti haluat sijoituksiasi hoitaa? Vai haluatko että joku muu hoitaa? Nämä viisi kohtaa on hyvä käydä ajatuksella läpi kaikkien muidenkin sijoituksia tekevien. Joka tilaisuudella oli oma teemansa Sijoitusiltojen aiheinamme oli: Markkinakatsaus, sijoittaminen osakkeisiin ja osakekaupankäynti Sijoitussuunnitelma, eli sijoitusten omaisuuslaji- ja alueellinen hajauttaminen sekä korkosijoittaminen Sijoitustuotteet, varallisuuden kasvattaminen, perintö- ja jäämistösuunnittelu Kiitos kaikille osanottajille, sekä suurkiitos sijoitusluennoitsijoillemme. Teksti: Timo Seppänen Kuva: Pasi Nokelainen kuin elokuva, mutta enemmän Karkkipäivä on Markus Nummen vuonna 2010 Finlandia -ehdokkaana olleen romaanin pohjalta dramatisoitu tarina lastensuojelusta: viranomaisten työstä, lasten selviytymistaistelusta ja vanhemmista, jotka eivät ole kypsiä vastuuseen. Snoopi Sirenin dramatisoiman ja ohjaaman näytelmän yhdessä keskiössä nähdään tilanhallinta-suunnittelija Paula Vaara (Maarit Lehtonen), joka yrittää saada oman ja tyttärensä elämän täydelliseen hallintaan. Hän pärjää hyvin, järjestelee, yrittää pitää asioita hallussaan mutta asiat karkaavat käsistä. Samaan aikaan pieni Tomi, mielikuvitusnimeltään Tok Kilmoori, (Peter-Sebastian Lehtonen) on valppaana. Naapurin tyttö on selvästi pinteessä. Ikkuna on pimeänä, ja tietäähän sen muutenkin. Kellään ei vain ole aikaa kuunnella Tomia, tai Tok Kilmooria, joka haluaisi pelastaa Prinsessan. Onneksi Tomi löytää kumppanin hyväsydämisestä kirjailija-käsikirjoittaja Arista (Teemu Niemelä), joka tempaistaan mukaan tarinaan, jonka toivoisi olevan enemmän satua kuin totta. Vakavan sisäl- tönsä vastapainoksi näytelmän ydin sykkii aimo annoksen lämpöä ja toivoa, jota ankarinkaan todellisuus ei nujerra. Uusi kokemus Nykyaikaan sijoittuvan näytelmän visuaalisen ilmeen takana seisoo palkittu kaksikko, lavastaja Teemu Loikas ja puvustaja Taru Liipola. Näytelmässä nähdään myös videokuvaa, joka osaltaan kuljettaa tarinaa eteenpäin elokuvallisin keinoin. Läpi esityksen jatkuva musiikki ja muut äänitehosteet, jotka vahvistavat elokuvamaista tunnelmaa. Valaisu sekä projisoidut kuvat ja videot ovat tärkeä osa näytelmän nerokkaasti toteutettua lavastusta, joka muuttuu katsojien silmien edessä hämmästyttävällä tavalla kohtauksesta toiseen. Vakuuttavia roolisuorituksia Näyttelijät onnistuivat rooleissaan erittäin hyvin kautta linjan. Erityisesti voi kuitenkin nostaa esiin Peter-Sebastian Lehtosen loistavan tulkinnan Tomi-pojasta. Myös Maarit Lehtonen on erittäin vakuuttava roolissaan yksinhuoltajana, joka kadottaa äitinä olemisen taidon. Hän kamppailee yksinhuoltajana kasvattaakseen tytärtään ja siinä sivussa kiskoo suklaapatukan jos toisenkin. Hänen henkisen kanttinsa asteittaista murenemista taustoitetaan hienosti hänen itsestään kuvaamiensa videopäiväkirja-pätkien kautta. Näytelmää voi erittäin lämpimästi suositella myös niille, jotka eivät ole perinteisen teatterin ystäviä. Tämän esitys ei taatusti jätä kylmäksi. Aluksi tosin kesti muutaman minuutin virittäytyä toteutuksen vaatimalle aaltopituudelle, mutta sen jälkeen tarina ei päästänyt otteestaan ennen kuin aplodit salissa vaikenivat. Ensi-iltansa 5.4. saanut näytelmä pyötii Porin Teatterissa marraskuun loppuun saakka. Teemaltaan rankan aihealueen vuoksi näytelmää ei suositella alle 15 -vuotiaille. Teksti: Jari Vihervirta Kuva: Janne Alhonpää 8 Satikka 2/2014 Satikka 2/2014 9

6 Ficolo dataa kiven sisällä Suomen ensimmäinen colocation-palveluihin keskittyvä konesaliyritys Ficolo Oy aloitti toimintansa kesäkuussa Colocation on maailmalla suosittu toimintamalli missä yritykset voivat joustavasti valita, mitä IT-toimintojaan ne ulkoistavat ja mitä hoitavat itse. Ficolon neliön konesalikiinteistö sijaitsee Ulvilassa, aiemmin Puolustusvoimien hallussa olleessa kallioluolastossa. Täydessä tuotantokäytössään konesali on yksi Suomen suurimmista. Ficololla on lisäksi myyntitoimisto pääkaupunkiseudulla. Olemme siirtyneet nopeasti startupvaiheesta kasvuyritykseksi. Liiketoimintamallimme on ollut menestyksekäs: laaja ja monipuolinen asiakaskuntamme arvostaa colocation-palvelumme tuomia hyötyjä kuten joustavuutta, räätälöitävyyttä ja kustannustehokkuutta, Ficolon toimitusjohtaja Seppo Ihalainen toteaa. Ficolo oy hakee entistä voimakkaampaa kasvua panostamalla kansainvälisten asiakkaiden hankkimiseen sekä konesalin infrastruktuurin kehittämiseen ja laajentamiseen. Ficolo sai kesällä 2013 kasvunsa tueksi miljoonan euron pääomasijoituksen ICT-yritysten omistamiseen ja kehittämiseen keskittyneeltä Finda Oy:ltä. Merkittävämpää kansainvälistä liiketoimintaa haetaan erityisesti yhteistyöstä pilvipalveluita tuottavien yritysten kanssa. Suomi on loistava paikka konesalille: ulkomaiset asiakkaat arvostavat vakaata yhteiskuntaa, toimivaa infrastruktuuria ja viileästä ilmastosta johtuvaa energiatehokkuutta. Muista suomalaisista toimijoista Ficolo erottuu nimenomaan yhteistyömallillaan, joka on saanut asiakkailta erinomaista palautetta. Olemme huomattavasti edullisempia kuin konesalit muualla Länsi-Euroopassa ja usein jopa puolet edullisempia kuin konesalit pääkaupunkiseudulla. Osaamisemme, toimintamallimme ja kustannustehokkuutemme vuoksi olemme saaneet kauppoja myös Venäjän kovassa kasvussa olevilta ICT-yrityksiltä, Ihalainen sanoo. Turvallinen kallioluolasto Yhteensä neliömetrin tilat sisältävät yhdeksän kappaletta 500 m 2 :n ja 800 m 2 :n luolahalleja. Osa tiloista otetaan käyttöön jaettuina konesalitiloina ja osa varataan asiakaskohtaisiksi tiloiksi. Halleihin rakennetaan kustomoitu konesalimoduli, joka mahdollistaa myös asiakastarpeeseen rakennettavat dedikoidut konesalit, sertifioidut IT-turvahuoneet tai EMP-suojatut tilat. Ficolon tilat täyttävät tärkeimmät viranomaisvaatimukset ja myös korkeimmatkin vaatimukset täyttävät konesaliratkaisut ovat mahdollisia. Ficolon ensiluokkaiset tietoturvaratkaisut kattavat niin laitetilojen fyysisen turvallisuuden kuin yhteyksien, verkkopalveluiden ja palvelinympäristön tietoturvan. Ficolo toimii energiatehokkaasti Viileä kallioluolasto säästää jäähdytykseen kuluvaa energiaa ja myös lämmön talteenotto on toteutettu tehokkaalla tavalla. Ficolossa käytetään paikallista tuulisähköä. Asiakas maksaa vain kuluttamastaan sähköstä ja sähkönkulutusta voidaan seurata reaaliaikaisesti. Sähkönjakelu on varmistettu generaattorivarmistuksella sekä erillisellä UPS-järjestelmällä. Kaikki laitetilat täyttävät suomalaiset konesalistandardit. Tiloihin on pääsy vain tunnistetuilla henkilöillä ja niissä on tallentava videovalvonta. Tilat on varustettu erillisillä ilmanlaadunseuranta-, palohälytin- ja kaasusammutusjärjestelmillä. Ekskursio herätti kiinnostusta Porin Insinöörien järjestämä tutustuminen Ficolon kallioluolaan keräsi niin paljon osallistujia, että porukka jouduttiin jakamaan kahteen osaan. Moni vierailija oli käynyt luolastossa ennen Ficolon aikaa ja oli halukas näkemään sen uudessa käytössään. Kysymyksiä Ficolon toiminnasta ja datakeskuksesta esitettiin runsaasti. Valmiiden palvelintilojen lisäksi kierroksen lopuksi päästiin näkemään luolaston osa, jonka käyttöönottoa valmistellaan parhaillaan. Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta Toimitusjohtaja Seppo Ihalainen esitteli Ficolon kallioluolastoa SATIn jäsenille ja vastaili ansiokkaasti kysymyksiin, joita insinöörit esittivät runsaasti. 10 Satikka 2/2014 Satikka 2/

7 ja muut sosiaalisen median ympäristöt apuna työnhaussa Avoimien työpaikkojen ilmoittamisessa printtilehti ei enää nykyisin ole useinkaan ensisijainen kanava. Helsingin Sanomat on Tom Laineen mukaan yrityksille enemmän brändäystyökalu kuin kanava saada laadukkaita työhakemuksia. Suorahaut ja hiljaiset rekrytoinnit ovat lisääntyneet, ja siksi työpaikkaa etsivän on oltava löydettävissä tavalla tai toisella. Sosiaalinen media on mullistanut rekrytoinnin ja työnhaun ja ajanut head hunting -toimistot ahtaalle. Sosiaalinen media tarjoaa useita hyviä työkaluja potentiaalisten rekrytoitavien tavoittamiseen, eikä palvelua tarvitse enää ostaa head hunting -toimistolta, kertoo Laine. Läntisessä Euroopasssa ja Yhdysvalloissa käytetään Laineen mukaan erityisesti LinkedIn-palvelua rekrytoinnissa. Suomessa hiihdetään vielä perässä, mutta käyttäjämäärät ja sosiaalisen median hyödyntäminen on jatkuvasti kasvussa. Syy tähän kehitykseen on selvä. LinkedInpalvelua käyttää tällä hetkellä noin suomalaista, joista suunnilleen puolet on luonut itselleen CV-mäisesti osaamistaan esittelevän profiilin joko aktiivista tai passiivista työnhakua silmälläpitäen. Mitä enemmän osaamista työnhakijalta vaaditaan sitä paremmin sosiaalinen media toimii ympäristönä. rekrytointia tapahtuu toki muissakin palveluissa kuin LinkedInissä. Twitterin kautta tulee työpaikkailmoitukselle vähiten relevantteja katseluita ja sen tärkein merkitys on järjestää liikennettä johonkin haluttuun paikkaan. Facebookista saa paljon katseluita, joiden seurauksena saa paljon hakemuksia avoimeen työpaikkaan. Facebook ei kuitenkaan toimi hyvin vankkaa asiantuntemusta vaativissa rekrytoinneissa. Voidaan kuitenkin todeta, että sosiaalisen median kautta tulee keskimäärin enemmän laadukkaita hakemuksia kuin esimerkiksi Monsterista, summa Laine. Avoimien työpaikkojen etsiminen sosiaalisesta mediasta onnistuu parhaiten hashtagien (avainsanojen) avulla. Parhaat hastagit Twitterissä ja Facebookissa ovat #rekry, #rekrytointi, #työpaikat, ja #duunit. Niiden avulla löytyy suurin osa avoimista paikoista. Työpaikkailmoituksista noin 20 % on hankala löytää, koska ne on merkitty huonosti valituin hashtagein. Facebookista on tosin joka tapauksessa vaikea löytää laadukasta sisältöä huonolaatuisen sisällön suuren määrän vuoksi. Facebookia voi sen sijaan hyödyntää luomalla sinne oman työnhakusivun. LinkedIn kannattaa ottaa haltuun Profiilin luomiseen kannattaa panostaa, kun ottaa LinkedInin käyttöön. Jos profiilin tavoitteena on saada uusi työpaikka, kannattaa huolehtia siitä, että siitä löytyy ainakin toimivat yhteystiedot. Kannattaa myös määrittää kolmesta viiteen asiasanaa, jotka kuvastavat omaa osaamista ja unelmatyöpaikkaa. Profiilikuvan tulee olla sellainen, että siitä tunnistaa profiilin omistajan, kuitenkin astetta passikuvaa rennompi otos. Älä laita profiiliin esimerkiksi kuvaa kissastasi tai koirastasi. Kun LinkedIniä käyttää aktiiviseen työnhakuun, se täytyy käydä ilmi heti nimen alla olevasta otsikosta. Jos taas ei ole aktiivisessa työnhaussa, otsikkoon voi laittaa vaikka tittelinsä ja tarvittaessa osaamistaan kuvaavan asiasanan. Myös summary-kentällä on suuri merkitys, kun LinkedInistä tehdään hakuja, joten sen sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota. Suosi asiasanoja ja muista, että rekrytoijat eivät tee hakuja käyttäen adjektiiveja. Teksti kannattaa kirjoittaa kentän alkuun englanniksi ja lisätä suomenkiellinen versio sen perään. Hyvänä vinkkinä Laine ohjeisti tekemään tekstin siten, että siinä esiintyvät yleisimmin käytetyt taivutusmuodot ydinosaamista parhaiten kuvaavista asiasanoista. Tekstissä on tärkeää korostaa millaista työtä hakee, aiempi kokemus joka ei ole enää linjassa tulevien tavoitteiden tai nykyisen osaamisen kanssa voidaan jättää pois tai ainakin painoarvoa vähentää. Työhistoria on kuitenkin erittäin tärkeä niiltä osin kun se tukee nykyistä osaamista ja tavoitteita. Miten esittää kokemus tehokkaasti Rekrytointi vaatii yrityksiltä paljon vaivaa, joten työnhakijan kannattaa tehdä itsensä helposti löydettäväksi ja kontaktoitavaksi. Nimiin ja numeroihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kerro montako suoraa alaista, välillistä alaista tai kuinka suuri budjetti on ollut vastuullasi. Jos työhistoriassa on yli puolen vuoden mittaisia aukkoja, ne pitää selittää profiilissa jotenkin. Lukion käymistä ei kannata erikseen mainita, vain sitä korkeammat tutkinnot. Myöskään kielitaitoa ei tarvitse mainita, jos se on suomi, ruotsi, englanti. Jos näiden lisäksi jonkun muun kielen osaaminen on sillä tasolla, että sitä voi hyödyntää töissä, siitä kannattaa ehdottomasti mainita. Suoritettuja kursseja voi mainita, jos ne ovat järkeviä nykyisen osaamisen kannalta. Suositukset Kirjallisilla suosituksilla on suuri merkitys. Jos niitä ei kehtaa suoraan pyytää, voi proaktiivisesti kirjoittaa suosituksen henkilölle, jolta suositusta toivoo. Suosituksia kirjoittaessa täytyy pysyä totuudessa ja niiden tulee olla relevanttien henkilöiden antamia. Kirjoitettu suositus LinkedInissä on aina parempi kuin suosittelijan yhteystiedot. Et voi koskaan tietää, vaikka suosittelija olisi kännissä kun hänelle soitetaan. Hän voi myös puhua jotakin omien puheidesi kanssa ristikkäistä tai jotain sellaista, mitä et haluaisi mahdollisen uuden työnantajasi kuulevan, Laine kiteyttää. LinkedInissä voi jakaa myös luonteeltaan melko kevyitä suosituksia (endorsements). Varsinaisina suosituksina näitä ei voi pitää uskottavina. Tällä hetkellä niillä ei ole merkitystä myöskään profiilin löydettävyyden kannalta, mutta tulevaisuudessa luultavasti tulee olemaan. Käyttäjällä on mahdollisuus valita mitkä suositukset tässä kentässä näkyvät. Huolimatta siitä mitä kanavaa tai kanavia työnhaussa hyödyntää, on muistettava muutama perusasia. Kuudesta kymmeneen sekuntia on aika, joka keskimäärin käytetään työhakemuksen silmäilyyn yrityksessä. Työnantajat eivät välttämättä pidä paikkoja auki tiettyyn päivään asti vaan esimerkiksi kunnes 50 kriteerit täyttävää hakemusta on saatu. Viimeisenä päivänä ei koskaan tule parasta hakijaa, konkretisoi Laine. Myös teknisellä optimoinnilla voi saavuttaa hyötyä, sillä tehtäessä hakuja CV-tietokannasta, rankkaus tapahtuu sen perusteella, montako kertaa käytetty hakusana esiintyy ansioluettelossa. SATIn toimistolla järjestetty koulutus sosiaalisen median työnhausta kiinnosti jäsenistöä laajasti. Vastaavan koulutuksen järjestämistä loppuvuoden aikana suunnitellaan SATIn hallituksessa. Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta 12 Satikka 2/2014 Satikka 2/

8 Kun menin ensimmäiselle luokalle kouluun 70-luvun alkupuolella, luokassa oli iso, omilla jaloillaan seisova helmitaulu. Se kuului luokan sisustukseen aivan yhtä kiinteästi, kuin polkuharmoni ja karttateline. Harmonia ja karttatelinettä käytettiin opetukseenkin vielä 70-luvulla, mutta koskaan yksikään opettaja ei käyttänyt, saati opettanut helmitaululla laskemista. Totuuden sanoakseni, en ensimmäisellä luokallani ollessani edes ymmärtänyt, että helmitaulua käytettiin laskemiseen. Luulin sen vain olevan koriste, johon ei saanut koskea. Huono helistin Lapsilla oli leluina tuohon aikaan värillisiä helmiä sisältäviä pieniä helmitauluja. En ymmärtänyt niidenkään päälle. Helistimiksi ne olivat hieman kehnoja eikä helmiä siirtelemällä saanut mitään järkevää kuvaakaan aikaiseksi. Kun kysyin, mihin helmitauluja käytettiin, minulle selvisi, että laskemiseen. Niin että miten? Näkihän siitä jo kertasilmäyksellä, että jokaisessa Helmitaulu kehyksen kymmenessä metallitangossa on kymmenen helmeä, joten ei tarvinnut olla mikään matemaatikko älytäkseen, että helmitaulussa oli yhteensä 100 helmeä. Ja sataan sitä osaa kuka tahansa laskea ilman helmitauluakin. En vieläkään ymmärtänyt. Matkailu avartaa Vasta ollessani turistina Leningradissa 80-luvun loppupuolella, näin helmitauluun liittyvän ihmeen. Ostaessani jostain pikkukioskista jotain tavaraa, meinasin pudottaa silmät päästäni, kun kassatäti otti helmitaulun käteensä, liikutteli vilkaasti helmiä kaksin käsin puolelta toiselle ja lopulta kertoi ostosten loppusumman. Ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen. Olin saavuttanut saman lopputuloksen lähes samassa ajassa naputeltuani summat taskulaskimeen. Laskimen näytön luvun osasin tulkita, mutta helmien sijaintia taulussa en osannut. Havaitsin, että sivistyksessäni oli ammottava aukko. Helmitaulu ei ollutkaan lapsille kehitelty leikkikalu, vaan oikea laskukone! Satikan lukijoista varmasti moni osaa laskea helmitaululla, jopa kerto- ja jakolaskujakin. Mutta uskallan väittää, että osa lukijoista on saanut yhtä vähän opetusta helmitaulun käytöstä, kuin minäkin, eli ei yhtään. Siksipä haluan näille lukijoille havainnollistaa, miten helmitaululla lasketaan yhteen kaksi suurta desimaalilukua. Kuviin on piirretty venäläinen helmitaulu, joten ne lasten leluiksi suunnitellut värillisiä helmiä sisältävät kehykset unohdettakoot tällä kertaa. Venäläisen helmitaulun logiikka on seuraava: Taulun neljäs rivi alhaalta päin lukien sisältää vain neljä helmeä. Se on erotusrivi, jonka alla oleva rivi kertoo kymmenesosat, sen alla on sadasosat ja alimmaisena tuhannesosat. Erotusrivin yläpuolella on ykköset, kymmenet, sitten sadat, tuhannet, kymmenet tuhannet ja ylimpänä sadattuhannet. Lasketaan helmitaululla seuraavat luvut yhteen: , ,378. Alkutilassa kaikki taulun helmet ovat oikealla puolella. Asetetaan luku ,650 tauluun siten, että ylimmällä, eli merkitsevällä rivillä viisi helmeä siirretään vasempaan reunaan, seuraavalla, eli merkitsevällä rivillä yksi, tuhansia merkitsevällä neljä, sadalla kolme, kymmenellä kahdeksan ja lopulta ykkösiä merkitsevällä rivillä siirretään yhdeksän helmeä taulun vasempaan laitaan. Erotusriviin ei tarvitse koskea, se ilmaisee luvun pilkun paikan. Erotusrivin alapuolella siirretään pilkun oikealla puolella olevat luvut kukin omalla rivillään oikealta vasemmalle, eli ensin kuusi ja sitten viisi helmeä. Koska viimeinen lukuarvon numero on nolla, jätetään taulun alimman rivin kaikki helmet oikealle. Lisätään ,378. Lisäämisen voi tehdä luvun alusta loppuun tai lopusta alkuun. Kynällä ja paperilla luvut allekkain laskemalla aloitetaan laskeminen yleensä lopusta alkuun. Tässä esimerkissä lisätään luku alusta loppuun, eli edetään helmitaulun ylimmältä riviltä alaspäin. Ylimmällä rivillä oli siis entuudestaan viisi helmeä taulun vasemmalla puolella. Nyt siirretään oikealta kaksi helmeä lisää vasemmalle puolelle, joten saamme yhteensä seitsemän helmeä. Seuraavalla eli rivillä tulee lisätä yhdeksän uutta helmeä oikealta vasemmalle, eli kaikki taulun oikealla laidalla olevat helmet. Koska kaikki kymmenen helmeä ovat nyt taulun vasemmalla puolella, korvataan nämä kymmenen yhdellä helmellä, joka siirretään oikealta vasemmalle yläpuolella olevalla rivillä. Kun tämä on tehty palataan takaisin riville, josta kaikki kymmenen vasemmalle siirrettyä helmeä palautetaan oikealle, jolloin rivin arvoksi jää nolla. Jos ymmärsit lukemasi, voit jatkaa lukemista eteenpäin, muussa tapauksessa katso seuravat kuvat rivillä, eli kolmanneksi ylimmälle riville, siirretään oikealta yksi helmi vasemmalle siellä jo valmiiksi olevien neljän helmen perään. Seuraavalla rivillä siirretään aivan samoin neljä helmeä vasemalle siellä jo olevien kolmen helmen jatkoksi. Kymmenien ja ykkösten rivillä tulee taas lisätä täydet kymmenen helmeä yhdellä helmellä kyseisen rivin yläpuolella olevaan helmirivistöön ja ylimääräiset helmet jäävät kyseisten rivien vasemmalle puolelle, eli kymmenien riville jää ensin vasempaan laitaan kuusi helmeä, kunnes siihen siiretään seitsemäs helmi, kun käsitellään ykkösten riviä. Jatketaan luku loppuun lisäämällä desimaalipilkun oikealla puolella olevat kolme numeroa helmitaulun erotusrivin alapuolelle aivan samoin, kuin jo aiemmin on tehty. Kun kaikki luvut on helminä siirretty taulun oikealta puolelta vasemmalle puolelle, olemme päässeet lopputulokseen, jonka voi lukea suoraan helmitaululta poimimalla luvut ylhäältä alas järjestykseen. Näin saamme siis summan ,028. Itse asiassa, helmitaululla laskeminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin yrittää sanallisesti kertoa, miten se tapahtuu. Teksti ja grafiikka: Heidi Novari Kuva: Wikimedia Commons/Flominator 14 Satikka 2/2014 Satikka 2/

9 Miks pitäis kiinnostaa? Suomen kielessä on sana, joka saa osan kuulijoistaan sulkemaan korvansa mielenkiinnon puutteessa, kun joillakin verenpaine ottaa saman tien terveysviranomaisten suositukset ylittäviä lukemia. Asia, josta ei saisi kahvipöydässä puhua ja mielipiteen tiedustelu on melkein kuin naiselta painoa kysyisi. Politiikka. Päätöksentekoa, jonka vaikuttimet ovat kähmintä ja oman edun tavoittelu vai yhteisen edun eteen toimimista ja haastavia valintoja? Miksi jokaista insinööriäkin pitäisi tänä keväänä hiukan kiinnostaa, mitä Suomen ja Euroopan poliittisella kentällä tapahtuu? Vaalit tulossa Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään , eli vain parin kuukauden kuluttua. Vaaleissa valitaan, nimensä mukaisesti, jäsenet Euroopan parlamenttiin seuraavalle viisivuotiskaudelle. Tavan kansalaiselle parlamentin päätökset tuntuvat usein konkretisoituvan vain niin sanotuissa käyrien kurkkujen direktiiveissä; suurten otsikoiden saattelemissa pienissä muutoksissa, joiden luojilla ei tunnu olevan kosketuspintaa tavallisen kansalaisen elämään. Todellisuudessa parlamentin päätöksillä ja toimenpiteillä on suuria ja suoria vaikutuksia paitsi kenen tahansa suomalaisen, myös tekniikan alan ammattilaisten elämään. Aloitetaan insinöörin opinnoista. Suomessahan insinööri on ammattikorkeakoulututkinto eli alempi korkeakoulututkinto, englanniksi Bachelor of Engineering. Varsinkin ulkomaille töihin suuntaavaa insinööriä kiinnostaa, miten hänen tutkintonsa tunnustetaan muualla ja mitä koulutusta se vastaa kansainvälisillä työmarkkinoilla. Bolognan prosessin toimenpiteistä yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseksi on uutisoitu jo vuosia, mitä on vielä tekemättä ja mikä on Euroopan parlamentin merkitys tässä? Eurovaaliehdokas, rehtori Jari Andersson kommentoi Bolognan prosessin kestäneen ehdottomasti liian pitkään, olkoonkin, että vaikeita yhteen sovitettavia asioita on paljon. Vielä työn alla oleviksi määritelmiksi ja koordinoitaviksi asioiksi Andersson listaa opintojen yhteismitoitusjärjestelmän, tutkintorakenteiden kehittämisen sekä opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän. Näiden valmistuttua on mahdollista saattaa eurooppalainen korkeakoulualue toimintaan. Ei mitään pieniä asioita opiskelijalle, joka tavoittelee kansainvälisesti työelämärelevanttia tutkintoa. Suomi on vielä kaukana energiaomavaraisuudesta Satakunnassa energia-asiat ovat viimeaikoina olleet pinnalla, kun Olkiluodossa on työt käynnissä, Porin Satama valikoitui LNG -terminaalin sijoituspaikaksi ja Ahlaisiin nousee tuulivoimapuisto. Suomi on kuitenkin kaukana energiaomavaraisuudesta ja suurelta osin tuonnin varassa. Ukrainan kriisin syventyessä väläyteltiin kauppapakotteiden johtavan Venäjän energiahanojen sulkeutumiseen. Varmuusvarastot riittäisivät alkukeväästä syyskuuhun, jonka jälkeen Suomessa saataisiin tottua kylmiin kylpyvesiin ja päreiden uuteen nousuun valonlähteenä. Vaikka tilanne ei näillä näkymin kulminoidu suomalaisen arkielämän kriisiytymispisteeseen asti, olisi välttämättömyystuotteiden tietynlainen saantitakuu ihan kiva juttu. Tilannehan on Suomelle tällä hetkellä sama, kuin jos asuntosi valaisinten sulakkeet olisivat naapurin sähkökaapissa ja hyvät välit edellytys sille, että valot syttyvät seuraavanakin aamuna. Monipuolisen energia-alan ja sen koulutuksen edistäminen tavoitteena Satakunnassa Euroopan Unioni ei piilottele Brysselin hallintorakennuksissa kaikkien alueen valaisinten sulakkeita, vaan jäsenmaat määrittelevät itse energiavarojensa käytön ja käyttämisen ehdot. Erityisesti Suomen kannalta tämä linjaus on järkevä, Jari Andersson huomauttaa, ja jatkaa: onneksi emme ole riippuvaisia vain yhdestä energiamuodosta tai toimittajasta. Pyrkimyksenä tulisi olla saavuttaa kansallinen energiaomavaraisuus ja lisätä kotimaisten energiamuotojen hyödyntämistä ja kehittämistä. Unioni ei siis ole esteenä tai edes hidasteena omavaraisuuden kehittämiselle, vaikka Euroopan energiaverkostojen ja energiamarkkinoiden toimivuudesta huolehtiminen sen toimintakenttää onkin. Satakunnan vuosien maakuntaohjelman luonnoksesta löytyy jo nyt tavoite monipuolisen energia-alan ja sen koulutuksen edistämisestä sekä energiatehokkaiden teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisten ratkaisujen kehittämisestä. Ehkäpä seuraavaan maakuntaohjelmaan kirjataan jo lauseita energiaomavaraisesta ja ympäristöhaitattomasta Satakunnasta. Päätöksiä ja linjauksia tekniikan alan työllisyysnäkymiin vaikuttavista asioista Paitsi energia-asioista, Euroopan parlamentissa ja sen toimielimissä tehdään päätöksiä ja linjauksia monista muistakin tekniikan alan työllisyysnäkymiin vaikuttavista asioista. Parlamentin valiokuntien joukosta löytyy esimerkiksi työllisyys- ja sosiaaliasioita käsittelevä valiokunta sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta, joiden molempien jäsenlistoilta löytyy myös muutama suomalaisnimi. Pikaisellakin tarkastelulla löytää työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunnon eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta sekä teollisuusvaliokunnan lausuntoja älykkäiden verkkojen kehittämisestä ja työpaikkojen luonnille otollisen ympäristön mahdollistamiseksi. Kaikki asioita, joilla on vaikutusta suomalaiseen työelämään, työllistymiseen ja työllistämiseen teollisuuden ja teknologian alalla. Euroopan parlamentti mielletään monesti kaukaiseksi, Brysselissä kokoontuvaksi konklaaviksi, jonka tekemiset harvoin realisoituvat arkeen ainakaan positiivisessa mielessä. Ainoaksi vaikutuskanavaksi tuntuvat jäävän vaalit, joissa voi viiden vuoden välein vaikuttaa siihen, kuka päätöksiä tekee. Parlamentin sivustolta löytyy kuitenkin listaus jäsenistä sekä heidän yhteystietonsa. Kukaan ei kiellä seuraamasta aktiivisesti käsittelyssä olevia asioita ja ottamasta yhteyttä asian käsittelijöihin. Miksi sitten vaaleissa pitäisi äänestää? Suomi on noin viiden miljoonan ihmisen sisämarkkina- ja työssäkäyntialue. Eurooppa on noin 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina- ja työssäkäyntialue. Pelkästään tämän seikan vuoksi jokaisen suomalaisen insinöörin ja tekniikan ammattilaisen tulee antaa äänensä kuulua, tiivistää Jari Andersson. Mielestäni äärimmäisen hyvin sanottu. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Mauri Heinonen 16 Satikka 2/2014 Satikka 2/

10 RAUMAN INSINÖÖRIT RY:N KEVÄTKOKOUS 2014 Keskiviikkona klo SATI kutsuu jäseniään perheineen tutustumaan lajiin Lauantaina Suunnistuskoulu Steerprop Oy, Hakunintie 23, Halli 41 (TA104), 3. krs, Rauma Ennen kokousta kuullaan Steerprop Oy:n toiminnasta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ilmoittautumiset perjantaihin mennessä: Mieluiten suoraan: tai SATIn toimistoon Pialle puh / sati@satakunnaninsinoorit.fi HUOM! satamanportin kulkulupaa varten tarvitaan ilmoittautumisen yhteydessä auton rekisterinumero Tervetuloa! Rauman Insinöörit Hallitus Suunnistuskoulu Klo suunnistuksen teoriaa SATIn toimistolla Karttavärit Karttamerkit Kartan lukeminen Korkeuskäyrien lukeminen Kartan suuntaaminen Kompassin käyttö Reitinvalinta Klo 12 Välipala Välipalan jälkeen siirtyminen omin kyydein Porin metsään Klo Suunnistusharjoitus Porin metsässä Suunnistusharjoitus maastossa Käytännön opetusta Eteneminen pienryhmissä opastajien kanssa Osallistumismaksu 5 Alle 16-v ilmaiseksi Maksuun sisältyy vapaalippu Rastikarhujen Maanantairasteille Opastus miten toimitaan kuntorasteilla Sisältää emit-lainauksen Ajankohta sovitaan myöhemmin Ilmoittautumiset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet ja viitenumeron maksua varten. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Rastikarhujen kanssa. Ilmoittautumiset ja maksut 9.5. mennessä. 18 Satikka 2/2014 Satikka 2/

11 Rauman Insinöörit järjestää INSINÖÖRIEN KESÄPÄIVÄN HELSINGISSÄ Vietä hauska lauantai päivä Linnanmäellä, Korkeasaaressa tai Helsingin keskustassa MENO Lähtö Porista klo 7.00 Eurajoella (tienhaara) klo 7.40 Raumalta klo 8.00 Eura klo 8.30 Perillä Helsingissä klo PALUU Lähtö Helsingistä klo Eurassa klo Eurajoella (tienhaara) klo Raumalla klo Porissa klo Bussi kuljettaa halukkaat Linnamäelle tai kauppatorin rantaan, josta omatoimisesti voi matkustaa Korkeasaareen. Ne jotka eivät halua mennä lautalla, bussi vie suoraan Korkeasaareen. Liput kohteisiin jokainen hankkii itse. MATKAN HINTA Lapset (alle 16 v) 10 Aikuiset 15 Syyskauden avajaiset Rauman Lapissa klo Kivikylän kotipalvaamon juhlatiloissa Savulaaksontie 121 Perinteiset Satakunnan Insinöörien Syyskauden avajaiset pidetään tänä vuonna Lapissa. Aiheena ovat Lapin ja Kivikylän historia. Lisäksi saamme katsauksen käsitteeseen lähiruoka. Esittelyjen jälkeen pääsemme ruokailun merkeissä tutustumaan talon tuotteisiin. Ohjelmaan kuuluu tietenkin perinteiset tietokilpailut ja turinatuokiot. Kilpailun voittaja saa vuodeksi haltuunsa 30 vuotta kiertäneen kiertopalkinnon. Kilpailuissa on perinteiseen tapaan lisäksi hyvät henkilökohtaiset palkinnot, jotka jaetaan tulosten ja sääntöjen selvittyä. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus saunomiseen. Lisätietoja kohteesta: Tilaisuuden osanottomaksu 15 /hlö, kootaan paikan päällä. Ilmoittautumiset sähköpostilla: mennessä. Tervetuloa toivottaapi! Ala-Satakunnan Insinöörit Matkan toteutumiseen vaaditaan 30 osallistujaa. Lisätietoa kohteista ja lippujen hinnoista saat internetistä ja sekä Ilmoittautumiset Pialle sähköpostilla Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mistä tulet kyytiin, puhelinnumero ja sähköposti mistä sinut tavoittaa. Lisätietoa matkasta: Jarkko Myllyniemi Satikka 2/2014 Satikka 2/

12 Porin Insinöörit järjestää SATIn jäsenille seuralaisineen retken ASUNTOMESSUILLE Jyväskylään Lauantaina Satakunnan Insinöörit järjestää SATIn jäsenille puolisoineen Purjehdusmatkan Kaljaasi Ihanalla lauantaina klo Aikataulu: 7.30 Lähtö Rauman linja-autoasemalta 8.20 Lähtö Porin linja-autoasemalta 9.10 Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta Saapuminen asuntomessuille Messujen esittely (noin 30 min) Lähdetään paluumatkalle Matkan hinta 25 Sisätää kuljetuksen, messuliput ja yleisesittelyn. Pelkkä kuljetus 15. Lähtö- ja paluusatama on Luvian Laitakari, Laitakarintie 345 Luvia Purjehduksen hinta on 25 / hlö (max. 2 lippua / jäsen) Purjehduksella syömme kalakeittoa ilmoita mahdolliset allergiat. Etusijalla ne, jotka eivät mahtuneet mukaan viime kesänä. Huomioi säänmukainen vaatetus! ilmoittautumiset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi mennessä. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä puhelinnumerosi ja pysäkki mistä tulet kyytiin. Lisätietoja tapahtumasta: Jani Välimaa jani.valimaa@satakunnaninsinoorit.fi Ilmoittautumiset SATIn toimistoon Pialle mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi. Lisätietoja myös Markku Uusitalo, Ilmoituksen kuva: Matti Laurilehto 22 Satikka 2/2014 Satikka 2/

13 Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään seuralaisineen Kirjurinluodon Kesäteatteriin Keskiviikkona klo NÄILLÄ PALKOILLA EI MAKSETA Leivän, maidon ja munien hinta nousee! Bensa kallistuu, matkalippujen kustannukset karkaavat käsistä. Miksei kukaan tee mitään? Aivoon ottaa, mutta hiljaa ollaan vaikka kaikki kallistuu kallistumistaan. Antonia ja Margherita kuitenkin ovat toista maata he saavat tarpeekseen elinkustannusten jatkuvasta noususta ja perheidensä tulojen loputtomasta laskusta. Naiset päättävät käyttää oman käden oikeutta tilanteen tasoittamiseksi ja marssivat lähimarkettiin salakuljettaen sieltä ruokaa - kassan kautta kulkematta ja aviomiehille kertomatta! Fon satiirinen farssi tarjoaa katsojalle väärinkäsitysten, valkoisten valheiden, sattumien ja salailun soppaa, höystettynä oivalluksilla moraalikadosta ja yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta tätä keitosta ei voi nauramatta niellä. SATU SILVO JUKKA-PEKKA PALO KATARIINA KAITUE REIDAR PALMGREN JUKKA PUOTILA Liput 10 Lippuja voi varata 2 kpl / jäsen Varaukset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Liput pitää maksaa mennessä. Maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta 2.6. alkaen. Varmista puhelimitse, , että toimistolla ollaan paikalla.