Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Hallinto ja johto Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien valvonta Konserniohjaus ja konsernivalvonta Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Erikoissairaanhoidon tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulojen ja menojen laskelma Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talouden tasapainottamistoimenpiteet TOTEUTUMISVERTAILUT Valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Sitovuustasot valtuustoon nähden Sitovuustasot hallitukseen nähden Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Erikoissairaanhoidon käyttötalouden toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Investointien toteutuminen Painopistealueiden toteutuminen vastuualueittain Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tuloslaskelma Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tase Erikoissairaanhoidon tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase LIITETIEDOT Toimintakertomuksen tilastot Jäsenkuntien maksuosuudet

3 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toinen vuosi sujui toiminnallisesti ilman suuria yllätyksiä Sosiaali- ja terveyspiiri pystyi vastaamaan sille kuuluvien tehtävien toteuttamisesta kysyntää vastaavalla tavalla. Sekä hoitotakuu että palvelutakuu toteutuivat ilman suuria ongelmia. Alueen väestön kannalta suurimpana ongelmana koettiin puhelinyhteyden saaminen terveysasemiin. Asiaa selviteltiin yhdessä operaattorin kanssa ja ratkaisut siirtyivät kuluvan vuoden alkupuolelle jolloin asiaan on tulossa merkittäviä parannuksia. Perusterveydenhuollossa ja hammashuollossa oli edelleen pulaa lääkäreistä ja vuokralääkäreitä jouduttiin käyttämään koko vuoden ajan. Hoitohenkilökunnan osalta tilanne oli vähän parempi vaikka puutteita edelleen esiintyi. Talouden osalta kunnat maksoivat kuntayhtymän entisiä alijäämiä kertomusvuoden lopussa yhteensä 2,9 milj.. Uusien alijäämien syntymiseen vaikutti kuntien päätös rahoittaa toimintaa vain 1,5 %:n kuntaosuuksien kasvulla. Jo talousarvion laadintavaiheessa tiedettiin, ettei kasvu vastaa tiedossa olevaa kustannusten nousua. Kuntien päätös aiheutti toimintavuodelta yhteensä 9,2 milj. alijäämän. Kuntien toiveen mukaisesti alijäämien kattamisesta laaditaan myöhemmin erillinen suunnitelma. Alijäämän syntymisestä huolimatta toiminnan kustannuskehitys oli varsin maltillinen 3,6 %. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli maan alhaisin 1,8 %. Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa Tällöin päätettiin että keskussairaalan modernisoinnin esisuunnitelma ja suunnitelma alueen terveysasemien vuodeosastojen erikoistumisesta saatetaan myöhemmin erikseen valtuuston käsiteltäväksi. Asiaa valmistellaan yhdessä laajemman tuottavuusohjelman kanssa. Strategian toimeenpanoon liittyvää johtamiskoulutusta on edelleen jatkettu ja strategian toimeenpano jatkuu yhteistyössä henkilöstön ja hallituksen sekä valtuuston kanssa kuluvan vuoden aikana. Strategian toimeenpanon suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa sairaaloiden ja terveyskeskusten tilojen peruskorjaaminen sekä tämän yhdistäminen uusiin alueellisiin toimintamalleihin. Tältä osin kertomusvuoden aikana on tehty erilaisia selvityksiä joiden tavoitteena on tuottaa vaihtoehtoja palvelujärjestelmän kehittämiseksi erityisesti toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kannalta. Valtuuston asettamat strategiset tavoitteet kustannusten kasvun, laitoshoidon vähentämisen sekä asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin osalta toteutuivat tavoitteiden suuntaisesti. Yksityiskohtaisesti toteutumista on selostettu tarkemmin toisaalla. Alueellinen pelastuslaitos luopui ensihoidon ja sairaankuljetuksen tuottamisesta ja henkilöstö ja ambulanssit siirtyivät Eksotelle lukien.

4 2 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin aikanaan perustama Medi-IT Oy laajeni Etelä-Pohjanmaalle ja Kanta-Hämeeseen. Neuvottelut Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen piirien liittymiseksi yhtiöön aloitettiin ja ne johtanevat myönteiseen lopputulokseen kuluvan vuoden aikana. Näiden järjestelyjen jälkeen Medi-IT Oy on suurin julkisomisteinen tietotekniikkayhtiö Suomessa. Saimme paljon aikaan vuonna Haluankin esittää kiitokset henkilöstöllemme, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneillemme. Saavutuksemme ovat seurausta erinomaisesti toimivasta ja luottamukseen perustuvasta yhteistyöstä, joka varmasti jatkuu myös tulevina vuosina. Pentti Itkonen toimitusjohtaja Hallinto ja johto Valtuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäsenet. Valtuuston kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Vesterinen Marja-Liisa puheenjohtaja Lappeenranta Koivunen Jarmo I varapuheenjohtaja Taipalsaari Viuhko Jaakko II varapuheenjohtaja Imatra Jäsen Varajäsen Harju Ismo Roiha Helena Imatra Hasu Mervi Hulkkonen Sirpa Viskari Markku Mansner Joakim Hirvonen Esa (Jaakko Viuhkon varajäsen) Apo Paavo Jauhiainen Pekka Lappeenranta Arola Tapio Lehtolainen Katja Cedersröm Kirsti Virkki Tapio Nummela Mauno Tamminen Pentti Pulli Jarmo Pellinen Heikki Puolakka Helena Lallo Jaana Sarkomaa Pertti Kiesi Markku Turkia Juha Laakko Marjatta Kukkonen Päivi (Marja-Liisa Vesterisen varajäsen) Virtala Satu Koskinen Raija Ylä-Outinen Arja Makkonen Jari Huuhilo Marjo Tikka Raija Liisa Lemi Okko Antti Narvola Esa Lohi Heikki Karhu Asmo Luumäki Vikman Teuvo Uski Eija Berg Ari Kontiokorpi Paavo Parikkala Valkeapää Tero Kiviaho Jouni

5 3 Kataja Kirsi Tervonen Timo Rautjärvi Sahla Seppo Stavén Seija Kymäläinen Suna Liimatta Juhani Ruokolahti Nevalainen Risto Tella Anne Bäcklund Johanna Eteläpää Pentti Savitaipale Suurkaulio Tuula Pöllönen Pirjo Laihanen Anna-Leena Heiskanen Anne Taipalsaari Turunen-Saaresti Teemu (Jarmo Koivusen varajäsen) Valtuusto kokoontui 3 kertaa. Hallitus Kuntayhtymässä on valtuuston toimikautensa ajaksi valitsema hallitus, johon kuuluu 13 jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen. Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta kuntayhtymän kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Hakula Ilpo Lonka Taina Nummela Tuija Jäsen Arponen Antti O. Kaarna Antti Liimatainen Irja Löfman Päivi Poskiparta Sinikka Pulli Katri Rantalainen Juha Roslakka Kai Salenius Pentti Sutela Tuula Byckling Leena Hakonen Hannu Paakkinen Sakari puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Varajäsen Räsänen Erkki Peuha Leo Lohko Jukka Hakonen Hannu Paakkinen Sakari Vanhanen Nyky Bagge Kari Röyti Sinikka Suoanttila Hilkka Pylkkö Osmo Penttinen Raimo Byckling Leena Kuru Katja Savitaipaleen edustaja Lemin edustaja Parikkalan edustaja (Ilpo Hakulan varajäsen) (Taina Longan varajäsen) (Tuija Nummelan varajäsen) Hallitus kokoontui 20 kertaa.

6 4 Yksilöasioiden jaosto Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään yksilöasioiden jaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yksilöasioiden jaoston kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Kaarna Antti Bagge Kari Jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Lonka Taina Hakonen Hannu Pylkkö Osmo Arponen Antti O. Röyti Sinikka Peuha Leo Salenius Pentti Penttinen Raimo Vanhanen Nyky Löfman Päivi Nummela Tuija Lohko Jukka (Kari Baggen varajäsen) (Antti Kaarnan varajäsen) Yksilöasioiden jaosto kokoontui 11 kertaa. Henkilöstöjaosto Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään henkilöstöjaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Henkilöstöjaoston kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Bagge Kari Pulli Katri Jäsen Arponen Antti O. Liimatainen Irja Peuha Leo Röyti Sinikka Salenius Pentti puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Rantalainen Juha Nummela Tuija Lohko Jukka Löfman Päivi Lonka Taina Poskiparta Sinikka Penttinen Raimo (Kari Baggen varajäsen) (Katri Pullin varajäsen) Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Lohi Heikki Nummela Mauno puheenjohtaja varapuheenjohtaja

7 5 Jäsen Kekki Arja Sassi Marjut Tuomainen Asko Varajäsen Muhli Kaarina Nikkilä Rauno Malinen Veikko Porras Päivi Paajanen Iiro (Heikki Lohen varajäsen) (Mauno Nummelan varajäsen) Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa. Tilintarkastajat: Oy Audiator Ab, JHTT-yhteisö Vuoden 2011 osalta vastuullisena tilintarkastajana ovat toimineet JHTT, HTM Johanna Lundström ja JHTT, KHT Ulla-Maija Lakonen ja avustavina tarkastajina HTM Olli Muukkonen ja Kaisa Lappalainen. Toimitusjohtaja vastaa Eksoten operatiivisesta johtamisesta. Jäsenkuntien kuntajohtajista koostuva kuntajohtajien neuvottelukunta toimii toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa. Neuvottelukunta kokoontui 6 kertaa. Eksoten palvelutuotannon organisaatio jakautuu seuraaviin vastuualueisiin: 1. perhe- ja sosiaalipalvelut 2. terveyspalvelut 3. vanhustenpalvelut 4. hallintopalvelut sekä toimitila- ja tukipalvelut (yhteiset palvelut) Vastuualueet jakautuvat seuraaviin hallituksen vahvistamiin tulosalueisiin: 1. perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut 2. avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, akuutti, mielenterveyspalvelut, sairaanhoidolliset tukipalvelut, sairaalapalvelut 3. kotiin annettavat palvelut, vanhusten asumispalvelut ja vanhusten laitoshoito Yhteisiin palveluihin kuuluvat yleishallinto, henkilöstöpalvelut, taloushallinto, viestintä ja tekniset palvelut. Lisäksi suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ovat strategiset tukipalvelut, jotka sisältävät tuen ja kehittämisen, koulutuksen ja työnohjauksen, tietohallinnon sekä laatu- ja turvallisuusasiat.

8 Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase Eksote vastuualueittain EUR ESH Muu TerPa TerPa yhteensä VanPa PerSo Yhteiset palvelut Eksote yhteensä Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Taulukossa käytetyt lyhenteet: ESH TerPa VanPa PerSo Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuotot Eksoten toimintatuotot olivat 376,7 milj. vuonna Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,5 %. Jäsenkuntien myyntituotot olivat 321,3 milj., jossa on kasvua 1,7 % edelliseen vuoteen. Vuoden 2011 maksutuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,8 % ja olivat 30,4 milj.. Tuet ja avustukset olivat 8,7 milj. ja pienenivät 12,1 %. Muut toimintatuotot olivat 2,6 milj., jossa pienenemistä on 11,3 %. Kulut Toimintakulut olivat -380,1 milj. vuonna Toimintakulujen kasvu oli vuoteen 2010 verrattuna 3,6 %. Toimintakulut toteutuivat 0,9 % suurempina kuin talousarviossa.

9 7 Henkilöstökulut olivat 194,5 milj, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 5,3 %. Kasvusta 1,3 % selittyy ensihoidon henkilöstön siirtymisellä Pelastuslaitokselta ja yksityiseltä palveluntuottajalta Eksoten palvelukseen. Lisäksi 1,0 % selittyy lomapalkkavelkavarauksen ylimääräisellä muutoksella, koska varaus laskettiin KVTES:n A-taulukon mukaan aiemmin käytetyn B-taulukon sijaan. Palvelujen ostoista koituneet kulut olivat 113,8 milj., joka on 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakaspalveluiden ostojen määrä pysyi muuttumattomana ollen 54,7 milj.. Sairaalapalveluiden ostot Itä-Savon sairaanhoitopiiristä laskivat 2,0 milj.. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin kuluneet menot olivat 0,4 % suuremmat kuin vuonna 2010 ollen 32,8 milj.. Avustuksiin menneet kulut olivat 23,1 milj., joka on 1,7 % enemmän kuin edeltäneenä vuonna. Muut toimintakulut kasvoivat 2,7 % ja olivat 16,0 milj.. Rahoituskulut olivat 0,2 milj., mikä on 37,1 % vähemmän kuin vuonna Tulos Vuosikate oli 3,5 milj. alijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalenemisia kirjattiin 6,5 milj. vuonna Poistoeroja tuloutettiin 0,7 milj. ja investointirahastosta tuloutettiin 0,2 milj. Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:n osakepääoman korottamiseen. Tilikauden 2011 alijäämä oli 9,2 milj.. Investoinnit Investointeihin käytettiin yhteensä 6,8 milj.. Tästä rakennuksiin käytettiin 1,1 milj., koneisiin ja kalusteisiin 3,5 milj. ja atk-hankkeisiin 2,0 milj.. Lisäksi Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:n osakkeisiin sijoitettiin lisää. Suurin yksittäinen koneinvestointi oli gammakamera, joka hankittiin kliiniselle fysiologialle. Rahoitus Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu ja lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaisesti. Lyhytaikaiset lainasaamiset, jotka käytännössä ovat konsernitilisaamisia, pienenivät 6,0 milj. verrattuna 2010 tilinpäätökseen. Lisäksi toiminnan rahoittamiseen on käytetty lyhytaikaisia lainoja. Tase Taseen loppusumma on 91,7 milj., omavaraisuusaste 25,8 % ja oma pääoma 16,8 milj.. Tarkistettu talousarvio Vastuualuekohtaisia tuloksia ja talousarvion toteutumista on analysoitu kunkin vastuualueen omissa kertomuksissa. Puolivuotisraportin mukaisen ennusteen mukaisesti valtuusto päätti tarkistaa talousarviota syyskuussa Tarkistetusta talousarviosta käytetään jäljempänä nimitystä Lisätalousarvio.

10 Henkilöstö Henkilöstömäärä Eksoten palveluksessa työskenteli yhteensä henkilöä. Vuoden 2011 alussa Eksoten palveluksessa työskenteli henkilöä. Alla on pylväskaavio vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautumasta ja koko Eksotessa. Määräaikaisten henkilöstömäärässä ovat mukana myös palkkatuella työllistetyt, joita oli sekä vuoden 2011 alussa että vuoden 2011 lopussa 33 henkilöä. Alla olevassa ympyräkaaviossa on esitetty henkilöstömäärä vastuualueittain Henkilötyövuodet Eksoten palveluksessa tehtiin vuonna 2011 yhteensä 3 909,81 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 2 922,3 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön osuus 987,6 henkilötyövuotta. Määräaikaisessa henkilöstössä ovat myös palkkatukityöllistetyt, joiden osuus oli 27,7 henkilötyövuotta. Vuonna 2010 vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 2 828,6 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön henkilötyövuodet 998,9 henkilötyövuotta, josta palkkatukityöllistetyt 36,2 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 82 henkilötyövuodella.

11 9 Alla olevassa pylväskaaviossa on esitetty henkilötyövuosien jakautuminen vastuualueittain vuosina 2010 ja Alla olevissa taulukoissa on esitetty henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain vuosina 2010 ja Perhe- ja sosiaalipalvelut Hallinto ja yhteiset Perhepalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Yhteensä ,0 317,3 25,1 135,8 479, ,0 297,3 26,1 138,8 463,3 Muutos 0,0 20,0-1,0-3,0 15,9 Vammaispalvelut Terveyspalveluhuolto Hallinto Avoterveyden- E-K Suun Akuutti terveydenhuolto ,0 194,2 98,3 217, ,0 185,2 93,0 168,4 Muutos 0,0 9,0 5,3 49,3 Terveyspalvelut Sairaalapalvelut Mielenterveyspalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut Yhteensä ,4 291,2 303, , ,5 290,5 297, ,1 Muutos 24,9 0,7 5,9 95,1

12 10 Vanhustenpalvelut Hallinto ja yhteiset Kotiin annettavat palvelut Vanhusten laitoshoito Yhteensä ,8 479,8 174,2 551, , ,7 479,8 124,2 591, ,3 Muutos 0,1 0,1 50,1-40,3 9,9 Yhteiset palvelut muodostuvat vastuuyksiköistä, joten niiden henkilötyövuosia ei ole jaoteltu tarkemmin. Yhteisten palvelujen henkilötyövuodet vuonna 2011 olivat 423,2 ja vuonna 2010 ne olivat 461,9. Muutos henkilötyövuosissa oli siten -38,7. Henkilötyövuosien kehitystä on analysoitu vastuualueiden toimintaa koskevissa toimintakertomusten osissa. Sukupuolijakauma Eksoten palveluksessa olevasta henkilöstöstä oli naisia 89,9 % ja miehiä 10,1 %. Vastaavat luvut olivat naisia 90,6 % ja miehiä 9,4 %. Ikärakenne Kevan Kunta-alan eläkkeet 2010 tilastojulkaisun mukaan kuntasektorin työeläkevakuutettujen keski-ikä oli 45,3 vuotta Eksoten keski-ikä 44,7 on siten lähellä kuntasektorin keskiarvoa. Keski-ikä Naiset Miehet Eksote ,8 43,6 44, ,9 44,8 44,9 Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keski-ikä vastuualueittain. Osa-aikatyö Keski-ikä Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten asumispalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut Eksote ,5 44,3 45,3 47,4 44,7 Eksoten henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen työaikajoustojen, kuten osaaikatyömahdollisuuden järjestäminen on tärkeää. Eksotessa teki osa-aikatyötä yhteensä 447 henkilöä. Alla olevassa taulukossa on esitetty osa-aikatyötä tekevien sijoittuminen vastuualueittain. Osa-aikatyötä tekevät Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Yhteiset palvelut Eksote Lukumäärä Prosenttiosuus 13,5 12,4 10,1 9,7 11,5 henkilöstöstä

13 11 Eläke Eksoten palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2011 aikana 96 henkilöä. Näistä 88 jäi vanhuuseläkkeelle ja 8 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eksote palveluksessa olevasta henkilöstöstä 77 saavutti vuonna 2011 henkilökohtaisen eläkeiän. Eläkkeelle jääneistä 11 jäi siten vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamista. Kevan Kunta-alan eläkkeet 2010 tilastojulkaisun mukaan vanhuuseläkkeelle siirryttiin kuntasektorilla vuonna 2010 keskimäärin 65,5 vuoden iässä. Vuonna 2012 yhteensä 93 Eksoten palveluksessa olevaa henkilöä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän. Todellinen eläkkeelle siirtyvien määrä vuonna 2012 on vuosien 2010 ja 2011 kokemuksien perusteella selvästi suurempi. Poissaolot Eläkkeelle Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä jääneet Henkilöstöllä oli yhteensä poissaolopäivää vuonna Vuonna 2010 vastaava raportoitu luku oli poissaolopäivää, mutta järjestelmässä olleen virheen takia luvut eivät ole vertailtavissa. Vuonna 2010 raportille oli tallentunut koko tiedossa olevan poissaolojakson pituus, eli siis sekä vuodelle 2009 että vuodelle 2011 sijoittuva, vahvistettu poissaolo. Alla olevassa taulukossa on esitetty poissaolojen jakautuminen poissaolon syyn perusteella. Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi erilaiset perhevapaat. Sairauspoissaolot Poissaololomasääteisepoissaoloturmat Vuosi- Laki- Sairaus- Työtapa- Muut Yhteensä Eksoten henkilöstöllä oli vuonna 2011 yhteensä poissaolopäivää sairauden takia. Eksoten työterveyshuoltopalveluista vastaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy, joka on osittain Eksoten omistama yhtiö. Eksoten tasolla suurin syyryhmä työterveyshuollon tilastoimiin sairauspoissaoloihin oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet. Alla olevassa taulukossa on esitetty kolmen suurimman syyryhmän aiheuttamien sairauslomapäivien lukumäärät vuonna 2011.

14 12 Eksoten tasolla tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet olivat syynä 31,7 % (2010: 32,4) kaikissa työterveyshuollon tilastoimista sairauspoissaoloista, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 19,1 %:ssa (2010: 18,7) ja hengityselinten sairaudet 14,3 (2010: 12,6) %:ssa kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolojen suurin syyryhmä oli sama kaikilla vastuualueilla. Vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli 17,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Vastaava luku vuonna 2010 oli 16 sairauspoissaolopäivää henkilötyövuotta kohden. Vertailuna voidaan todeta, että kuntatyönantajien mukaan poissaolojen määrä kuntasektorilla oli vuonna 2010 työntekijää kohden noin 18 vuorokautta. Sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohti ei ole suhteessa kuntasektoriin huolestuttava mutta sairauspoissaolot ovat kuitenkin lisääntyneet. Vuosien työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on sovittu erikseen toimenpiteistä, jotka koskevat kahta suurinta sairauspoissaolojen syyryhmää. Toimintasuunnitelmassa on muun muassa kiinnitetty erityistä huomiota vajaakuntoisten työntekijöiden tunnistamiseen ja masennuksen hoitoon. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa syvennetään edelleen. Eksoten henkilöstön työkyvyn tukemiseen esimiehille kehitetty varhaisen tuen malli päivitettiin vuoden 2011 aikana. Päivitetystä toimintamallista järjestettiin esimiehille kaksi koulutustilaisuutta, minkä lisäksi se otettiin osaksi johtamiskoulutusta. Sisäinen liikkuvuus Eksoten henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että henkilöstöllä on mahdollisuus laajentaa osaamistaan sisäisen työkierron kautta. Vuoden 2011 lopussa yhteensä 136 Eksoten palveluksessa vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä työskenteli jossain toisessa Eksoten yksikössä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoden 2010 lopussa vastaava luku oli 121.

15 13 Työhyvinvointi Eksotessa toteutettiin toisen kerran työhyvinvointikysely tammi- ja helmikuun vaihteessa Vaikka kysely toteutettiin vuoden 2012 puolella, niin sen tulokset kohdistuvat vahvimmin vuoden 2011 tilanteeseen. Ensimmäinen työhyvinvointikysely Eksotessa tehtiin joulukuussa Kyselyn pohjana ovat Kuntien eläkevakuutuksen työhyvinvointikyselyn kysymykset täydennettynä palkkausta koskevilla kysymyksillä. Kysely toteutetaan vuosittain ja ajankohdaksi on nyt vahvistunut tammi- ja helmikuu. Kyselyyn vastasi henkilöä (vuonna 2010 vastaajia oli 1 500). Vastausprosentti oli 68 (2010: 37 %), mitä voidaan pitää hyvänä. Vastausprosentti lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kyselyn vastauksia tarkastellaan 1) johtamisen, 2) työyhteisön toimivuuden, 3) työolojen ja osaamisen, 4) omien voimavarojen ja työssä jatkamisen sekä 5) palkkauksen osa-alueiksi jaoteltuna. Tulokset esitetään pääosin 5-luokkaisen asteikon mukaan, jossa äärimmäiset lukuarvot merkitsevät seuraavaa: 1 = erittäin huonosti / huono / huonoksi ja 5 = erittäin hyvin / hyvä / hyväksi. Alla on taulukko viimeiksi mainittujen osa-alueiden keskiarvoista koko Eksotessa vuosina 2011 ja Työhyvinvointikyselyn osa-alueet Johtaminen Työyhteisön toimivuus Työolot ja osaaminen Omat voimavarat Palkkaus ,3 3,4 3,2 3,8 2, ,1 3,4 3,1 3,9 2,6 Työhyvinvointikyselyn tuloksissa tapahtuneet muutokset eivät ole pääsääntöisesti tilastollisesti merkittäviä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tulokset ovat pääosin kehittyneet myönteiseen suuntaan. Tämä siitä huolimatta, että Eksotessa tapahtui vuonna 2011 useita merkittäviä toiminnallisia ja muita muutoksia. Toiminnallisia muutoksia olivat muun muassa Etelä-Karjalan alueen ensihoidon ja sairaankuljetuksen, Imatraa lukuun ottamatta, siirtyminen Eksoten tuottamaksi. Uuden pysäköintitalon rakentaminen keskussairaalan yhteyteen aloitettiin, mielenterveyspalveluissa toteutettiin suuria toiminnallisia muutoksia ja vanhustenpalveluissa henkilöstöä siirrettiin laitoshoidosta asumispalveluihin. Erityisesti henkilöstöön vaikuttavana asiana oli käyttöön otettu uusi palkkausjärjestelmä, jonka piirissä on yli Eksoten palveluksessa olevaa henkilöä. Yksittäisistä kysymyksistä sai korkeimman keskiarvon 4,2 sekä vuonna 2010 että 2012 kysymys minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi?. Toinen yli 4 pisteen keskiarvon 4,1 (2010: ka 4,1) saanut kysymys oli saatko tarvittaessa apua ja tukea työkavereiltasi?. Jälkimmäinen tulos kertoo vahvasta yhteisöllisyydestä ja toisten tukemisen kulttuurista. Se on erittäin hyvä lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämiselle.

16 14 Yksittäisistä kysymyksistä kehityskeskusteluihin (2010 keskiarvo 2,8; 2012 ka: 3,3) ja osaamisen arviointiin (2010 ka: 2,6; 2012 ka: 3,0) oltiin selvästi aiempaa tyytyväisempiä. Esimieheltä saatu palaute sai myös edellistä kyselyä paremman arvion (2010 ka: 2,8; 2012 ka: 2,9). Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään työyhteisöjen kehittämisessä. Jos jossakin vastuuyksikössä jonkin työhyvinvointikyselyn osa-alueen keskiarvo jää alle kolmen (3), niin yksikön esimies ja henkilöstö tekevät yhdessä kyselyn tulosten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Työhyvinvointikysely ja sen perusteella tehtävät kehittämissuunnitelmat ovat keskeisiä työvälineitä tukitoimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa työyhteisöille. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään myös erityisesti johtamisen osalta esimieskoulutuksen suunnittelussa. Työterveyshuolto Eksote tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen työterveyspainotteisen sairaanhoidon työterveyshuollon ammattihenkilöstön toteuttamana. Osallistuminen koulutukseen Eksoten henkilöstö osallistui vuonna 2012 yhteensä kokonaiseen koulutuspäivään. Eksotella oli vuonna sopimus täydennyskoulutuksen järjestämisestä FCG:n (Finnish Consulting Group) kanssa. Eksoten henkilöstöstä osallistui vuoden 2011 aikana 901 henkilöä FCG:n järjestämiin 37 koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli 47. Eksote järjesti itse vuoden 2011 aikana henkilöstölle 15 erilaista ryhmäkoulutusta, kuten vaikeat tilanteet työyhteisössä ja stressinhallinta. Kaiken kaikkiaan koulutustilaisuuksia järjestettiin 91 ja niissä oli osallistujaa. Osa koulutuksesta, kuten palvelussuhteen elinkaari, joka sisälsi henkilöstöhallintoon liittyvien asioiden perehdyttämistä rekrytoinnista palvelussuhteen päättymiseen, olivat osa esimieskoulutuksen kokonaisuutta. Koulutukset käsittivät lisäksi muun muassa perehdyttämistä uusiin tietojärjestelmiin, turvallisuusasioita ja esimerkiksi diabeteksen hoitoon liittyviä ajankohtaisia asioita. Ulkopuolista koulutusta olivat muun muassa henkilöstön osallistuminen ammatillisille koulutuspäiville. Opiskelijaohjaus Eksote on merkittävä harjoittelupaikkojen järjestäjä Etelä-Karjalan ammattiopiston (Ekamo) ja Etelä-Karjalan aikuisopiston (Aktiva) terveysalan opiskelijoille sekä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, joiden suorittamat harjoitteluviikot muodostavat yli 70 % kaikista harjoitteluviikoista.

17 15 Alla olevassa taulukossa on esitetty Eksotessa vuonna 2011 suoritetut harjoitteluviikot oppilaitoksittain. Oppilaitos Saimia Ekamo Aktiva Muut Yhteensä Harjoitteluviikot Oppilasohjauksen laatua seurataan CLES+T-mittarilla (Clinical Learning Environment and Supervision Scale+ Teacher). Mittari on tällä hetkellä aktiivisimmassa käytössä terveyspalvelujen sairaalapalveluissa, mutta se otetaan kattavasti käyttöön kaikessa opiskelijaohjauksessa. Mittarin tuloksia hyödynnetään opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Opiskelijaohjaukseen annetulla palautteella on kuitenkin merkitystä myös rekrytoinnin ja harjoittelupaikan tarjonneen yksikö työilmapiirin seurannassa, joten CLES+T-mittaria tarkastellaan rinnakkain muun muassa työhyvinvointikyselyn kanssa. 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien valvonta Sisäinen valvonta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi vuonna 2010 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kuntayhtymän on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Lisäksi hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty. Eksoten sisäisen valvonnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, tarkastussääntö ja sisäisen valvonnan ohje. Eksoten hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja, vastuualuejohtajat sekä tulosalueiden, tulosyksiköiden ja vastuuyksiköiden johtajat ja esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omalla vastuualueellaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu vastuualueilta sekä sisäiseltä ja ulkoiselta tarkastukselta saatujen arviointitietojen perusteella. Riskienhallinnan osalta on hyödynnetty riskikartoitusta, joka tehtiin valmisteilla olevaa riskienhallintasuunnitelmaa varten. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hallituksen tiedossa ei ole säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus-, kanne- tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.

18 16 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisosassa. Kuntalain 71 :n 2 momentin mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kuntayhtymässä arvioi myös tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan. Tavoitteiden raportointi hallitukselle ja valtuustolle tapahtuu puolivuotisraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitukselle raportoidaan kuukausittain talouden toteutumisesta. Eksoten johtoryhmä ja vastuualueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Tavoitteiden toteumista seurataan myös tulosalue- sekä toiminta- ja vastuuyksikkötasolla. Valtuusto hyväksyi / 31 Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelman Strategian toimeenpanoa ja sen vaikutusten seurantaa ja arviointia varten hallitus oli asettanut jo strategian toimeenpano- ja seurantatyöryhmän. Työryhmän luottamushenkilöjäseniksi nimettiin valtuuston puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (puheenjohtaja), hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula, hallituksen I varapuheenjohtaja Taina Lonka sekä hallituksen jäsenet Antti 0. Arponen ja Juha Rantalainen. Viranhaltijajäseniksi nimettiin toimitusjohtaja, palvelujohtajat (nyttemmin vastuualuejohtajat), hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja kehittämisjohtaja sekä henkilöstöjärjestöjen edustajaksi pääluottamusmies Seppo Söderholm. Työryhmä on jatkanut strategian toimeenpanon seurantatyöryhmänä. Raportointia kehitettiin strategian mukaiseen suuntaan. Tavoitteena on, että raportointi antaa oikean ja riittävän informaation toiminnasta ja taloudesta. Vuoden 2011 aikana pantiin alulle raportoinnin kehittämishankkeita, jotka tähtäävät yhtenäiseen tiedon tuottamiseen läpi koko organisaation. Hankkeet valmistuvat vuoden 2012 aikana. Hankkeet koskevat toiminnan, henkilöstön ja talouden raportointia sekä erikseen että yhdessä. Myös suorituskyvyn mittaamista kehitettiin. Strategian toimeenpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin myös kehittämistoimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia. Nämä arviot toimivat pohjana tarkennetulle tuottavuusohjelmalle, joka valmistuu keväällä Riskienhallinnan järjestäminen Eksoten riskienhallintasuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2011 aikana ja suunnitelma on tarkoitus saattaa hallituksen käsittelyyn vuoden 2012 keväällä. Suunnitelman valmisteluun nimettiin työryhmä. Valmistelussa on keskitytty seuraaviin riskialueisiin: strategian toimeenpano, henkilöstö/johtaminen, talous, tietosuoja/tietotekniikka, viestintä ja tiedottaminen, valmiusasiat ja toimitilat. Selkeinä ison suuruusluokan riskeinä ovat tulleet esille mm. Eksoten rahoitusriski ja kuntatalouden vaikeudet, talouden ja toiminnan raportoinnin ongelmat ja puutteet raportoinnin käyttämisessä johtamisen välineenä, lainsäädäntömuutoksista aiheutuva palvelutarpeen

19 17 kasvu, poikkeusoloista kuten sähkövioista aiheutuvat toimintahäiriöt sekä toimitiloissa esiintyvät sisäilmaongelmat. Vuoden 2011 aikana oli kaksi riskitilannetta, jotka haittasivat olennaisesti Eksoten Lappeenrannan alueen toimintaa. Ensimmäisessä tapauksessa kauppakeskus Armadan rakennustyömaan yhteydessä katkaistiin keskeinen sähkökaapeli, joka johti koko Lappeenrannan keskustan sähkökatkoon. Sähkökatkon seurauksena myös Saimaan talous ja tieto Oy:n tietojärjestelmien konesalista katkesivat sähköt. Konesali toimi akkujen varassa noin puoli tuntia, mutta sen jälkeen kaikki palvelimet sammuivat. Tämän johdosta Eksoten tietoverkko ei toiminut eikä tietojärjestelmiä voinut käyttää Lappeenrannan alueella. Keskussairaalassa potilastietojärjestelmä toimi tietyin reunaehdoin. Samalla viikolla tapahtui toinen riskitilanne, jossa keskussairaalan lähistöllä olevan rivitalotyömaan rakennustöiden yhteydessä urakoitsija katkaisi keskussairaalalle menevän runkokuituyhteyden. Kuidun katkeamisen vuoksi keskussairaalassa ei voitu käyttää tietojärjestelmiä ja Lappeenrannan alueen puhelinkeskusohjelmistot lopettivat toimintansa. Ensimmäinen riski olisi voitu välttää mikäli perustietotekniikkapalveluita toimittavalla Saimaan talous ja tieto Oy:lla olisi ollut käytössään varavoimalaite konesalin virransyöttöä varten. Lisäksi lopullinen varmistus olisi saatu konesalien kahdentamisella. Saimaan talous ja tieto Oy:n hallitus oli jo tehnyt päätöksen varavoiman ja konesalin kahdentamisesta, mutta käytännön toimia ei ollut ehditty hoitamaan ennen vahinkoja. Toinen riski olisi vältetty, mikäli runkokuidulle olisi rakennettu erillinen varayhteys toista fyysistä reittiä pitkin keskussairaalan kiinteistöön. Myös tämän osalta käynnistettiin korjaavat toimenpiteet. Hallitus hyväksyi / 197 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet. Näiden lisäksi Eksotella on viestintäohjeet ja kriisiviestintäohjeet. Hallitus hyväksyi / 186 Eksoten tietoturva- ja tietosuojapolitiikan ja velvoitti Eksoten tietosuojatyöryhmän tarpeellisiin toimenpiteisiin politiikan saattamiseksi jokaisen Eksoten palveluksessa olevan sekä muun mahdollisen Eksoten tietojärjestelmän käyttäjän tietoon. Valmiussuunnitelma päivitettiin vuonna 2011, mutta sen tunnettuutta pitää lisätä tiedottamisen ja koulutuksen keinoin. Hallitus hyväksyi / 121 osaltaan Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelman 2011 sekä sen, että turvallisuussuunnitelman painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon Eksoten toiminnan suunnittelussa ja Etelä- Karjalan hyvinvointistrategian täytäntöönpanossa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hallitus hyväksyi / 123 Etelä-Karjalan maakunnalliset hankintaohjeet noudatettaviksi Eksotessa. Henkilökunnan tekemien hankintojen päätöksentekovaltuudet on erikseen määritelty toimitusjohtajan vahvistamassa toimintasäännössä, jota tarkistettiin Päätöksenteko hankinnoissa on viety riittävän ylös valvonnan näkökulmasta, mutta toisaalta tasolle, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja riittävän joustavan toiminnan. Esimiehille ja muulle henkilöstölle tarjottiin hankintoihin liittyvää Eksoten sisäistä matalan kynnyksen koulutusta ja hankintaprosessia kehitettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan

20 18 hankintapalvelujen kanssa. Hankintaosaamista ja siihen liittyvää koulutusta tulee kuitenkin lisätä ja hankintaprosessin laatua ja sujuvuutta parantaa. Sopimustoiminta Sopimukset kirjataan asiahallintajärjestelmään (Dynasty), mikä palvelee johtamista ja parantaa sopimusten seurantaa. Eksotella on mittavaa ostopalvelutoimintaa, mikä edellyttää hyvää sopimuksenhallintaa. Dynasty-asiahallintajärjestelmän käyttöä on tehostettava ja sopimusten solmimiseen liittyvää osaamista lisättävä. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on osa Eksoten sisäisen valvonnan järjestelmää, jota hallitus ja toimitusjohtaja käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Toiminnan tarkoituksena on edistää Eksotelle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä tarkastussääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Tehtävää toteuttaa yksi henkilö, joka on samalla tarkastuslautakunnan valmistelija ja sihteeri. Sisäisen tarkastajan resurssi jakautuu puoliksi sisäisen tarkastuksen ja tarkastuslautakuntatyön kesken. Syyskuussa sisäisen tarkastajan tehtävissä oli eläköitymisestä johtunut henkilövaihdos. Sisäinen tarkastus toteutti työsuunnitelman mukaiset tarkastukset, jotka kohdistuivat päätöksentekoprosessiin sekä sääntöjen ja ohjeiden noudattamiseen. Tarkastuskohteita olivat muun muassa toiminnan raportointi ja raportoidun tiedon hyväksikäyttö toiminnan ohjauksessa ja strategian toteuttamisessa, laskutus ja saatavien perintä, omien lääkäreiden päivystys-, lisätyö-, jononhoito- tms. korvaukset varsinaisen työajan ulkopuolella tehtävästä työstä, sopimusten ja niistä aiheutuvan laskutuksen vertailua pistokokein, ostoreskontralaskujen tarkastusta pistokokein, erikoissairaanhoidon tuottavuuslukujen laskentaa ja vertailua, kassatoimintojen tarkastus ja sisäisen valvonnan perehdyttäminen esimiehille. Sisäinen tarkastus osallistui tehtäväalueensa kehittämistyöhön, esimerkiksi Eksoten riskienhallinnan työryhmän työskentelyyn. Sisäinen tarkastus avusti tilintarkastajaa eri tarkastuskohteiden tarkastamisessa. Sisäinen tarkastus tekee yhteistyötä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien sisäisen tarkastuksen kanssa parhaiden työmenetelmien kehittämiseksi. Eksoten tilintarkastajat ovat tehneet nettikyselyn sisäisen valvonnan osa-alueista. Kysely on lähetetty sisäisestä valvonnasta vastuussa olevalle henkilöstölle vuoden 2012 alkupuolella. Kyselystä saatujen vastausten perusteella riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan koulutusta ja ohjeistusta kaivataan lisää. Kehityskohteita löytyi myös strategisten tavoitteiden asettamisesta ja tavoitteiden saavuttamisen seurannasta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämisessä.

21 Konserniohjaus ja konsernivalvonta Konserniohjausjärjestelmä Valtuusto hyväksyi / 36 Eksoten konserniohjeen Konserniohje tuli voimaan Kuntayhtymän konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Konserniohjetta sovelletaan kuntayhtymään sen tytäryhteisöihin ja näiden tytäryhteisöihin. Osakkuusyhteisöjä ohjataan lähinnä tilinpäätöstietojen raportoinnin kautta. Osakkuusyhteisöissä Eksoten edustajan tulee pyrkiä siihen, että Eksoten konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös osakkuusyhteisössä. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Tytäryhteisön on varmistettava, ettei ohje ole ristiriidassa ao. yhteisölainsäädännön tai yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen kanssa. Konsernijohdolla tarkoitetaan hallitusta ja toimitusjohtajaa. Valtuusto hyväksyy kuntayhtymän strategian, päättää kuntayhtymäkonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeen. Hallitus valitsee kuntayhtymän edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kuntayhtymän edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin, käyttää omistajapuhevaltaa tytär- ja osakkuusyhteisöissä sekä antaa ohjeet kuntayhtymää näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtaja johtaa kuntayhtymäkonsernia kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kuntayhtymän hallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Kuntayhtymän muu johtajisto vastaa toimitusjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimitusjohtajan erikseen antaman määräyksen mukaisesti ja he voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa vastuulleen kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa.

22 Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Eksote 1000 EUR TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 87 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,1 101,2 Vuosikate/Poistot, % -54,1 63,6 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosentteina poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

23 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Erikoissairaanhoito 1000 EUR TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 9 11 Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 98,3 100,5 Vuosikate/Poistot, % -104,5 11,8

24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA 1000 EUR Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 79 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 11 5 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -51,6 74,5 =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % -43,6 58,3 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+ Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate -2,0 2,4 (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 0,1 0,2 365*Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys, pv (Lpr konsernitilit mukana) 365*(Rahavarat Lpr konsernitilit)/kassasta 4,8 10,9 maksut tilikaudella

25 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 EUR PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

26 24 VASTATTAVAA 1000 EUR OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Laina julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Laina julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 25,8 31,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,9 16,6 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. -9,6-3,3 Lainakanta , milj. 12,0 13,2

27 Erikoissairaanhoidon tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 EUR PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 26 VASTATTAVAA 1000 EUR OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Laina julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Laina julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 42,4 43,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,6 24,6 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. -4,9-2,8 Lainakanta , milj. 12,0 13,2

29 Kokonaistulojen ja menojen laskelma TULOT EUR % MENOT EUR Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,8 Korkotuotot 64 0,0 Valmistus omaan käyttöön -87 0,0 Muut rahoitustuotot 62 0,0 Korkokulut 347 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoituskulut 10 0,0 Pys.vast. luovutusvoitot -9 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Pakoll.var.muutos -64 0,0 Rahoitusosuudet 79 0,0 Investoinnit Pys.vast. luovutustulot 11 0,0 Investointimenot ,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Oman pääoman lisäys ,8 Pitkäaik. lainojen vähennys ,3 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä %