Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1"

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1 Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot Aika Maanantai klo Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Taavitsainen Satu, puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, 1.varapuheenjohtaja Aho Eero Aholainen Markku Ahonen Liisa Barck Paavo Berndt Rauni Harmoinen Taina Heinänen Raimo Himanen Vesa Hokkanen Marita Huoponen Marianne Hölttä Elina Järvinen Sami Kakriainen Markku Kauppi Marja Kauria Outi Kivinen Harri Koivikko Jyrki Kontinen Juha, varavalt. Korhola Anne, varavalt. Korhonen Tapani Kuikka Ari, varavalt. Kuikka Seija Lehkonen Raine Liikanen Veli Miettinen Mauri Miettinen Olli, varavalt. Moilanen Pekka Nieminen Kalle Nykänen Heikki Oksman Juhani Pekonen Petri Piispa Matti Puikkonen Tero Pulkkinen Satu Pyrhönen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Pöyry Pekka Rantalainen Erkki Roivas Jari Seppälä Arto Siitari Keijo Siitari Markku Siitonen Mikko Soininen Mali, varavalt. Strandman Jaana Tikkanen Petri, varavalt. Toivakka Lenita Toivonen Hannu Tullinen Hannu Turkia Markku Ukkonen Osmo Valtola Pirkko Vartiainen Jaana Vuori Juha Väänänen Jaakko Ylönen Päivi Poissa Hämäläinen Marja Mielonen Hannu Nepponen Olli Oksa Pertti, 2. varapuheenjohtaja

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 2 Muut saapuvilla olleet Salo-Oksa Armi Viitamies Pauliina Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Laitinen Jari, taloussuunnittelupäällikkö Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja Peltonen Merja, toimistosihteeri Riihelä Jouni, tekninen johtaja Ropponen Juha, ohjelmajohtaja, poistui klo Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja Tarkkanen Ilkka, kaavoituspäällikkö Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja, poistui klo Väänänen Riitta, kiinteistöjohtaja, poistui klo Asiat :t Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Satu Taavitsainen Ari Liikanen Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Arto Seppälä Keijo Siitari Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Hallintojohtaja Ari Liikanen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 131 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 132 Pöytäkirjan tarkastus 3 / 133 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu keväälle / 134 Keskusvaalilautakunnan jäsenen valitseminen ja varapuheenjohtajan nimeäminen 5 / 135 Liite 1 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen 6 / 136 Liite 2 Talouden seuranta 10/2014 ja määrärahamuutosesitykset 7 / 137 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tulevaisuudessa 8 / 138 Liite 3-4 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin 9 / 139 Liite 5 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen 10 / 140 Liite 6 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle / 141 Liite 7 Keskusta-alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja vuokraus 12 / 142 Liite 8 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos 13 / 143 Liite 9-14 Tontin myyminen / FH Invest Oy 14 / 144 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin ostotietojen julkaisemiseksi 15 / 145 Valtuustoaloite kaupunkikonsernin yhtiöitten omistajastrategian määrittelemisestä 16 / 146 Valtuustoryhmien kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo ja Mikkelin Kaupunkilehti Päätös Kaupunginvaltuusto: Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Armi Salo-Oksa, Pertti Oksa, Olli Nepponen, Hannu Mielonen, Marja Hämäläinen ja Pauliina Viitamies olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Olli Miettinen, Mali Soininen, Juha Kontinen, Ari Kuikka, Anne Korhola ja Petri Tikkanen. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 53 varsinaista valtuutettua ja 6 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Arto Seppälä ja Keijo Siitari. Päätös Kaupunginvaltuusto: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Arto Seppälä ja Keijo Siitari.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 000 / 2014 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu keväälle 2015 Kaupunginhallitus Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista on kaupunginkansliassa laadittu ehdotus kokousaikatauluksi Ehdotus on seuraava: Kvalt klo Khall klo strategiaseminaari klo tarvittaessa tarvittaessa, klo iltakoulu klo talousarvioraamista tilinpäätös tarvittaessa Aikatauluun voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Kaupunginhallitus kokoontuu tarvittaessa kokouksiinsa tai seminaareihin myös muina aikoina. Kaupunginhallituksen kokoukset alkavat klo Kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat klo Kuntalain 54 :n 1 ja 2 momentissa valtuuston kokoontumisesta todetaan seuraavaa: Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Kaupunginvaltuusto Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen. Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn kokousaikataulun ja päättää kaupunginhallituksen kokousten alkamisajasta. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma ma ma ma tarvittaessa - ma ma ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 :ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo Edelleen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että - iltakoulu talousarvioraamin valmistelusta pidetään maanantaina klo Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma ma ma ma tarvittaessa - ma ma ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 :ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että - iltakoulu talousarvioraamin valmistelusta pidetään maanantaina klo Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Pirkko Valtola esitti, että valtuuston kokous aloitettaisiin klo Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. Kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että helmikuussa 2015 (tarkka ajankohta vielä avoin) pidetään seminaari sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta sekä klo pidetään seminaari lapsiperheiden palveluista.

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 9 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / / 2012 Keskusvaalilautakunnan jäsenen valitseminen ja varapuheenjohtajan nimeäminen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajan Ismo Juottosen tilalle tulee valita uusi jäsen, koska Ismo Juottonen on kuollut. Keskusvaalilautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Helena Kauppinen, opettaja, PJ 2. Rauno Pulkkinen, osastonhoitaja, eläkeläinen 3. Ismo Juottonen, eläkeläinen, VPJ 4. Jukka Lankinen, eläkeläinen, yrittäjä 5. Outi Ruottinen, MMM, agronomi Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin heidät kutsutaan kokoukseen: 1. Tiina Elkharam, yrittäjä 2. Kaija Rautiainen, palveluneuvoja 3. Keijo Härkänen, 4. Veikko Elo, eläkeläinen, yrittäjä 5. Riitta Lappi, projektipäällikkö Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se valitsee keskusvaalilautakuntaan uuden jäsenen ja nimeää varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto valitsee keskusvaalilautakuntaan uuden jäsenen ja nimeää varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 10 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto valitsi keskusvaalilautakunnan jäseneksi musiikinopettaja Timo Karvon ja nimesi hänet varapuheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Nimetty henkilö, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 11 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 0429 / 2014 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen Kaupunginhallitus Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p Kaupunginvaltuusto on myöntänyt tililuottojen luottomäärän siirtämisen konsernitiliin aina siinä yhteydessä, kun kukin yhteisö liittyy konsernitiliin. Kaikki liitteenä olevan taulukon konsernitiliyhteisöt ovat siirtyneet kaupungin konsernitiliin. Talousjohtajalle delegoitiin em. päätöksessä myös oikeudet perustelluista syystä myöntää euron väliaikainen tililuoton korotus tililuottoasiakkaalle kolmen kuukauden ajalle kuitenkin siten, että yhteismäärällisesti tililuottokorotukset voivat olla enintään euroa. Sinä aikana pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton korotukselle tuodaan aina kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Mikkelin kaupungin talousjohtaja on päätöksellään , 3 myöntänyt Mikkelin Vesiliikelaitokselle tililuoton korotettuna eurolla ajalle Edellinen vastaavansuuruinen korotus tehtiin ajalle Mikkelin Vesiliikelaitoksella on korkean investointitarpeen vuoksi pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton pysyvälle korotukselle rahoitusvalmiuden varmistamiseksi. Konsernitilin tililuottotietoihin (taulukkoon) tehdään seuraavat muutokset: - Mikkelin Vesiliikelaitos on esittänyt Mikkelin kaupungille, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan lukien pysyvästi euroon nykyisestä eurosta. Tililuotot konsernitilillä_ Liite Tililuotot konsernitilillä_ Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan lukien pysyvästi euroon nykyisestä

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 12 eurosta. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Tililuotot konsernitilillä Liite Tililuotot konsernitilillä Liite Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan lukien pysyvästi euroon nykyisestä eurosta. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutettu Tapani Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Etelä- Savon työterveys liikelaitoksen yhtiöittämisen ja liikelaitoksen purkamisen lukien. Osakeyhtiön pankkiasiointi liitetään nykyisin käytössä olevan kokonaisuuden mukaisesti kaupungin konsernitiliratkaisuun. Etelä-Savon työterveys liikelaitoksella on käytössään konsernitiliin liitetty euron tililuotto, jonka jatkaminen yhtiöittämisen jälkeen on tarpeen yrityksen maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Tililuotot konsernitilillä Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin konsernitiliratkaisuun liitetty Etelä- Savon Työterveys liikelaitoksen euron tililuotto lopetetaan ja Etelä- Savon Työrveys Oy:lle otetaan käyttöön suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto lukien.

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 13 Kaupunginvaltuusto Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tililuotot konsernitilillä Liite 1 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin konsernitiliratkaisuun liitetty Etelä- Savon Työterveys liikelaitoksen euron tililuotto lopetetaan ja Etelä- Savon Työrveys Oy:lle otetaan käyttöön suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto lukien. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutettu Pirkko Valtola ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut, Etelä-Savon Työterveys Oy, Kunnan Taitoa/maksuliikenne

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 14 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 040 / 2014 Talouden seuranta 10/2014 ja määrärahamuutosesitykset Kaupunginhallitus Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen p , taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen p Taloutta ja toimintaa seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan 2014 mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 140, KV ). Talouden seuranta on tehty ja tilanteesta seurannan tavoitteena on luoda vuoden viimeinen arvio ennen tilinpäätöstä taloudellisesta tulosennusteesta. Seurannassa raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat tekevät mahdolliset perustellut muutosesitykset talousarviomäärärahoihin sekä tulosalueiden väliset määrärahasiirrot viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Kaupungin tilinpäätös tulee ennusteen mukaan olemaan alijäämäinen myös vuonna 2014 tilikauden alijäämän ollessa noin 3,6 milj. euroa. Merkittävin riski tuloksen muodostumisessa on palveluiden ostoissa, joiden ennustetaan ylittävän talousarvion noin 8,4 milj. euroa. Seurantaraportissa olevassa johdon analyysissä, kaupungin tuloslaskelmaennusteessa ja rahoituslaskelmassa on esitetty tarkempi erittely talouden toteutumisesta. Investointien toteutumaennuste on myös liitteenä. Johdon analyysissä on myös analysoitu kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutumista. Määrärahaesitykset 1) Käyttötalous Lisämäärärahat käyttötalouteen yhteensä tulot euroa, menot euroa. Lisäksi esitetään määrärahojen kohdentamisen muutos euroa. Tekninen toimiala/ tekninen lautakunta Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 15 rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia euroa ja maankäyttömaksua koskevia euron tuloja ei voitu talousarviossa huomioida. Tekninen lautakunta esittää kustannuspaikalle (maaomaisuuden hallinta) seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys euroa tilille (maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset) MENOT lisäys euroa tilille (muut kulut) Sivistystoimi/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen saatua avustusta eikä henkilöstömenoja voitu budjetoida vuodelle 2014, koska avustuksen jatkumisesta ei vielä saatu tietoa talousarvion valmisteluvaiheessa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin euroa. Henkilöstömenot ylittyvät eurolla: avustuksen turvin palkattiin henkilöstöä opetusryhmäkoon pienentämiseen. Lisäksi keväällä erityisesti henkilöstömenojen kasvu oli ennakoitua suurempaa, koska useammalla koululla oli sisäilmaongelmista johtuvia sairaslomia ja niistä johtuvia sijaiskustannuksia oli enemmän. Syyslukukaudelle on jouduttu palkkaamaan määräaikaisia avustajia kaupungin rahalla, koska yt-menettelyn vuoksi tukityöllistettyjä ei saatu. Arvioitua suuremmat avustustulot ja säästöt palvelujen ostoissa pitävät tulosalueen toimintakatteen talousarvion mukaisena. Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys euroa, kustannuspaikka (Projektit/peruskoulut), tili (OPM:n myöntämät tuet) MENOT lisäys yhteensä euroa, kustannuspaikka (Yhteiset/ peruskoulut), tilille (Tilapäinen työvoima) euroa, tilille (KuEL-maksut) euroa,tilille (Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut) euroa, tilille (Työttömyysvakuutusmaksut) euroa, tilille (Tapaturmavakuutusmaksut) 300 euroa Sosiaali- ja terveystoimi/ tuotantolautakunta Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu euroa, kotipalveluiden ostot euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta euroa, palveluasuminen euroa), kehitysvammapalveluissa euroa (asumispalvelut euroa ja päivätoiminta euroa) ja

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 16 kuljetuspalveluissa euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvion mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärärahaa tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: Sosiaalipalvelut (ostopalveluihin) MENOT lisäys euroa lastensuojelun laitoshoitoon (430003) MENOT lisäys euroa lastensuojelun avohoitoon (430003) MENOT lisäys euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu (472500) MENOT lisäys euroa vammaispalveluiden tukitoimissa MENOT lisäys euroa vammaispalveluiden päivätoiminnassa MENOT lisäys euroa vaikeavammaisten palveluasuminen (430039) MENOT lisäys euroa vaikeavammaisten päivätoiminnassa MENOT lisäys euroa kuljetuspalvelut (430003) Yhteensä euroa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Yhteispäivystys MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Psykiatrian erikoissairaanhoi to MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Somaattinen erikoiss.hoito

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 17 Yhteensä euroa Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavaa kohdentamisen muutosta: Kustannuspaikalta fysiatrian apuvälineet siirretään euroa kustannuspaikalle Apuvälineet. 2) Investoinnit Lisämäärärahoja investointimenoihin ei esitetä seurannan yhteydessä. Hankkeiden väliset määrärahasiirrot esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Peruskaupunki Laajakaistahanke (sisäinen tilaus ) ei toteudu kuluvana vuonna. Määrärahasta esitetään siirrettäväksi euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet, sisäinen tilaus Peruskaupunki/ sivistystoimi Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle Satamalahden investointia (sisäinen tilaus ) ei tänä vuonna toteuteta, joten sieltä vapautuvasta määrärahasta esitetään siirrettäväksi euroa seuraaville hankkeille: - Graanin alue euroa, sisäinen tilaus Katuvalojen investointi euroa, sisäinen tilaus Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) euroa, sisäinen tilaus Mikkelipuisto euroa, sisäinen tilaus Tilakeskus Suomenniemen koulu tekninen luokka, sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Ristiinan koulukeskus ( sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja n euroa. Taitolan tilamuutokset (päiväkoti), sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (kp sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa.

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 18 Päämajatalo ja Päämajamuseo, sisäilmakorjaus, sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp sis. tilaus ) mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Rantakylän yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus Hankkeelle ei ole varattu talousarviomäärärahaa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta koulujen korjausmääräraha (kp ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Wisa-areena (IV-kone), sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Suunnittelumääräraha Suunnittelumäärärahoihin on varattu talousarvioon euroa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (kp ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Anttolan yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen erityisavustusta euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. 3) Valtionosuudet Mikkelin kaupungille kertyy vuonna 2014 valtionosuuksia Valtiovarainvarainministeriön laatiman maksuerittelyn mukaisesti 100,965 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 110,845 valtionosuuskertymään. Esitetään kustannuspaikalle Yleinen valtionosuus: TULOT vähennys euroa tilille (Kunnan peruspalveluiden valtionosuus) Talouden seurantaraportti Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 19 tilanteesta ja edelleen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavat lisämäärärahat ja määrärahojen kohdentamisen muutokset: - Tekniselle lautakunnalle myönnetään Porrassalmenkatu 17:n kevyen liikenteen väylää koskien kustannuspaikalle (Maaomaisuuden hallinta) lisämääräraha tuloihin euroa ja menoihin euroa. - Kasvatus- ja opetuslautakunnalle myönnetään perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen kustannuspaikalle (Projektit/peruskoulut) lisämääräraha tuloihin euroa ja kustannuspaikalle (Yhteiset/ peruskoulut) lisämääräraha menoihin euroa. - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään sosiaalipalveluiden ostopalveluihin yhteensä lisämääräraha menoihin jakautuen: euroa lastensuojelun laitoshoitoon kustannuspaikalle (Lastenhuoltolait. / ostopalvelu Mikkeli), euroa lastensuojelun avohoitoon kustannuspaikalle (Kuntouttava työtoiminta Mikkeli), euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu kustannuspaikalle (Henkilökohtaiset avustajat Mikkeli), euroa vammaispalveluiden tukitoimiin kustannuspaikalle (Avohuollon tukitoimet Mli), euroa vammaispalveluiden päivätoimintaan kustannuspaikalle (Vammaisten päivätoiminta Mikkeli), euroa vaikeavammaisten palveluasumiseen kustannuspaikalle (Palveluasuminen Mikkeli), euroa vaikeavammaisten päivätoimintaan kustannuspaikalle (Työtoiminta Mikkeli) ja euroa kuljetuspalveluihin kustannuspaikalle (Kuljetuspalvelu Mikkeli). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen kattamiseksi yhteensä milj. euron lisämääräraha menoihin jakautuen: euroa kustannuspaikalle (Yhteispäivystys), euroa kustannuspaikalle (Psykiatrian erikoissairaanhoito) ja euroa kustannuspaikalle (Somaattinen erikoiss.hoito). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan kustannuspaikalta (Apuvälineet/fysioterapia) siirretään euroa kustannuspaikalle Apuvälineet. Investointeihin osoitettujen määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset: - Laajakaistahankkeesta (sisäinen tilaus ) siirretään euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet (sisäinen tilaus ). - Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta Haukivuoren yhtenäiskoulun

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 20 määrärahaksi sisäiselle tilaukselle Satamalahden investoinnista (sisäinen tilaus ) vapautuvasta määrärahasta siirretään euroa seuraaville hankkeille: Graanin alue euroa (sisäinen tilaus ), Katuvalojen investointi euroa (sisäinen tilaus ), Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) euroa (sisäinen tilaus ) ja Mikkelipuisto euroa (sisäinen tilaus ). - Suomenniemen koulun teknistä luokkaa (sisäinen tilaus ) koskevan hankkeen ylitys euroa katetaan siirtämämällä euroa hankkeelta Ristiinan koulukeskus (sisäinen tilaus ). - Taitolan tilamuutoksia (päiväkoti, sisäinen tilaus ) koskeva ylitys euroa katetaan siirtämällä euroa hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (sisäinen tilaus ). - Päämajatalo ja Päämajamuseon sisäilmakorjausta (sisäinen tilaus ) koskeva ylitys katetaan siirtämällä hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus ). - Rantakylän yhtenäiskoulua (sisäinen tilaus ) koskevalle hankkeelle siirretään euroa hankkeelta koulujen korjausmääräraha ( ). - Wisa-areenan IV-konetta (sisäinen tilaus ) koskeva ylitys euroa katetaan siirtämällä hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus ). - Suunnittelumäärärahojen ylitys euroa katetaan siirtämällä euroa hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha ( ). - Anttolan yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeen (sisäinen tilaus ) erityisavustus euroa lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuuksia koskevan määrärahamuutoksen: - Kustannuspaikalta Yleinen valtionosuus vähennetään euroa tulomäärärahaa valtionosuuskertymästä johtuen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 21 Talouden seurantaraportti Liite 2 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin tilanteesta. Edelleen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavat lisämäärärahat ja määrärahojen kohdentamisen muutokset: - Tekniselle lautakunnalle myönnetään Porrassalmenkatu 17:n kevyen liikenteen väylää koskien kustannuspaikalle (Maaomaisuuden hallinta) lisämääräraha tuloihin euroa ja menoihin euroa. - Kasvatus- ja opetuslautakunnalle myönnetään perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen kustannuspaikalle (Projektit/peruskoulut) lisämääräraha tuloihin euroa ja kustannuspaikalle (Yhteiset/ peruskoulut) lisämääräraha menoihin euroa. - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään sosiaalipalveluiden ostopalveluihin yhteensä lisämääräraha menoihin jakautuen: euroa lastensuojelun laitoshoitoon kustannuspaikalle (Lastenhuoltolait. / ostopalvelu Mikkeli), euroa lastensuojelun avohoitoon kustannuspaikalle (Kuntouttava työtoiminta Mikkeli), euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu kustannuspaikalle (Henkilökohtaiset avustajat Mikkeli), euroa vammaispalveluiden tukitoimiin kustannuspaikalle (Avohuollon tukitoimet Mli), euroa vammaispalveluiden päivätoimintaan kustannuspaikalle (Vammaisten päivätoiminta Mikkeli), euroa vaikeavammaisten palveluasumiseen kustannuspaikalle (Palveluasuminen Mikkeli), euroa vaikeavammaisten päivätoimintaan kustannuspaikalle (Työtoiminta Mikkeli) ja euroa kuljetuspalveluihin kustannuspaikalle (Kuljetuspalvelu Mikkeli). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen kattamiseksi yhteensä euron lisämääräraha menoihin jakautuen: euroa kustannuspaikalle (Yhteispäivystys), euroa kustannuspaikalle (Psykiatrian erikoissairaanhoito) ja euroa kustannuspaikalle (Somaattinen erikoiss.hoito). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan kustannuspaikalta (Apuvälineet/fysioterapia) siirretään euroa kustannuspaikalle Apuvälineet.

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 22 Investointeihin osoitettujen määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset: - Laajakaistahankkeesta (sisäinen tilaus ) siirretään euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet (sisäinen tilaus ). - Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle Satamalahden investoinnista (sisäinen tilaus ) vapautuvasta määrärahasta siirretään euroa seuraaville hankkeille: Graanin alue euroa (sisäinen tilaus ), Katuvalojen investointi euroa (sisäinen tilaus ), Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) euroa (sisäinen tilaus ) ja Mikkelipuisto euroa (sisäinen tilaus ). - Suomenniemen koulun teknistä luokkaa (sisäinen tilaus ) koskevan hankkeen ylitys euroa katetaan siirtämämällä euroa hankkeelta Ristiinan koulukeskus (sisäinen tilaus ). - Taitolan tilamuutoksia (päiväkoti, sisäinen tilaus ) koskeva ylitys euroa katetaan siirtämällä euroa hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (sisäinen tilaus ). - Päämajatalo ja Päämajamuseon sisäilmakorjausta (sisäinen tilaus ) koskeva ylitys katetaan siirtämällä hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus ). - Rantakylän yhtenäiskoulua (sisäinen tilaus ) koskevalle hankkeelle siirretään euroa hankkeelta koulujen korjausmääräraha ( ). - Wisa-areenan IV-konetta (sisäinen tilaus ) koskeva ylitys euroa katetaan siirtämällä hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus ). - Suunnittelumäärärahojen ylitys euroa katetaan siirtämällä euroa hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha ( ). - Anttolan yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeen (sisäinen tilaus ) erityisavustus euroa lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuuksia koskevan määrärahamuutoksen: - Kustannuspaikalta Yleinen valtionosuus vähennetään euroa tulomäärärahaa valtionosuuskertymästä johtuen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin.

23 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 23 Tiedoksi Talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

24 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 24 Kaupunginvaltuusto Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kaupunginhallitus / 651 / 2014 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tulevaisuudessa Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija: terveyspalveluiden johtaja Minna Mutanen, puh Mikkelin palvelutuotantoyksikön sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä päätti kokouksessaan , että ESSO-hankekoordinaattori Antti Mäkelä kutsuu koolle toimijoita perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä ESPER-hankkeesta valmistelemaan tulevaisuuden neuvoloiden sijaintia koskevia asioita. Työryhmä valmisteli neuvoloihin liittyvää sijoittumista erityisesti tilojen, henkilöstön, neuvolapalvelujen toiminnan sekä käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Neuvoloiden työntekijät arvioivat eri vaihtoehtoja; niiden hyötyjä sekä haittoja neuvolatoiminnan sijoittumiseen. Näin saatiin myös henkilöstön näkökulma kehittämiseen. Neuvolatoiminta on monimuotoinen palvelu, jossa on elementtejä sekä terveydenhuollon, sivistystoimen että sosiaalipalveluiden näkökulmasta. Terveydenhuollon näkökulma keskittyy äidin ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen ja sairauksien ehkäisyyn ja nopeaan interventioon. Sivistystoimen osalta neuvola, varhaiskasvatus ja koulutoimi muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa lapsen kehittymistä ja oppimisen valmiuksia arvioidaan ja tuetaan monipuolisesti. Sosiaalipalveluiden kanssa rajapinta on perheen tukemisessa ja sosiaalisten ongelmien varhaisessa puuttumisessa ja havaitsemisessa. Neuvolat tekevät yhteistyötä muun muassa varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa. Neuvolatoiminta on keskeinen perheiden palvelu, joka edesauttaa ja ylläpitää erityisesti äidin ja lapsen hyvinvointia, ja tukee koko perheen hyvinvointia. Neuvolatoiminta perustuu perusteltuun ja laaja-alaiseen strukturoituun toimintamalliin. Asetus 338/2011 velvoittaa kunnat tarjoamaan kaikille perheille suunnitelmalliset ja tasoltaan yhtenäiset äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuista määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet. Äitiys- ja lastenneuvoloissa järjestetään vanhemmuuden

25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 25 tukemiseksi neljä laajaa terveystarkastusta, joissa arvioidaan koko perheen terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työryhmässä käsiteltiin useita eri vaihtoehtoja kantakaupungin äitiysja lastenneuvoloiden sijainnista, kuitenkin siten, että joukosta seuloutui kolme eri vaihtoehtoa: 1) Äitiys- ja lastenneuvolat ovat Rantakylässä ja Lähemäkitalolla. Tämä vaihtoehto edellyttää Rantakylän koulun peruskorjausta, jonka neuvolaa koskeva alustava kustannusarvio on euroa. 2) Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat Lähemäkitalolla. Tämän tilamuutoksen alustava kustannusarvion on euroa. Kustannus muodostuu siitä, että neuvolatoiminta laajenee suun terveydenhuollon tiloihin, joihin on tehtävä pintaremontti. 3) Äitiys- ja lasten neuvolapalvelut ovat tulevalla hyvinvointikampuksella, nykyisellä keskussairaalan tontilla. Tilat on suunniteltu sijoittuvan Perhetalon ensimmäiseen kerrokseen. Kahdessa muussa kerroksessa toimivat lasten- ja naistentautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto ja vauvojen tehostetun hoidon yksikkö. Perhetalo on uudisrakennus, jonka neuvolaan kohdentuva rakentamisen kustannusta ei vielä tiedetä. Työryhmä esittää, että kantakaupungin kaikki äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sijoitetaan tulevalle hyvinvointikampukselle. Työryhmä perustelee näkökulmaansa seuraavasti: 1) Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen suunniteltu siirtyminen hyvinvointikampukselle mahdollistaa tiiviin yhteistyön rakentamisen perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Tämä mahdollistaa uudenlaisen neuvolamallin rakentamisen, jossa mm. erityispalvelut (esimerkiksi päihdeäitien poliklinikka) sulautuvat peruspalveluihin madaltaen niiden käyttöä ja niihin liittyviä ennakkoluuloja. Sosiaalipalveluiden läheisyys mahdollistaa myös perheille annettavien tukipalveluiden ja neuvolan välisen koordinoidun yhteistyön. 2) Neuvolan sijoittuminen osaksi hyvinvointikampusta on sote-uudistuksen mukainen ratkaisu, jossa huomioidaan toiminnallisesti perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Muutos antaa mahdollisuuden ajattelutavan ja toimintamallien yhtenäistämiselle ja kehittämiselle. Muutoksella tavoitellaan vähintään 5 % kustannussäästöä kokonaisuudesta kansantaloudellisesti ajatellen. 3) Erityisosaamisen vahvistaminen sairaalan yhteydessä toimimalla tukee tiedon ja osaamisen vahvistumista. Lisäksi se tukee myös osaamisen hallittua siirtoa seudun muihin neuvoloihin, niissä ilmenevän tarpeen mukaisesti. Sähköisten palveluiden ja virtuaalisesti tapahtuvan neuvolatyön suunnittelun ja uusien

26 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 26 Kaupunginhallitus toimintamallien pilotointi on mahdollista riittävän suuressa yksikössä. 4) Uudistuvan hyvinvointikampuksen sijoituspaikka mahdollistaa neuvola-asioinnin ja kaupunkiasioinnin yhdistämisen. Myös aukioloajan laajentuminen (klo ) lisää kauempaakin tulevien perheiden mahdollisuutta yhdistää neuvola-asiointi muun asioinnin kanssa. 5) Hyvät liikenneyhteydet ja alueelle rakentuva parkkitalo helpottavat kampuksella asiointia. 6) Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että kuntien neuvolatoiminnan suunnittelun tulee pohjautua syntyvyyden ja lapsiperheisiin liittyvään ennustetietoon. Ministeriön kanta on, että sama terveydenhoitaja jatkaa perheen kanssa aina äitiysneuvolasta lastenneuvolaan ja näin turvaa hoidon ja huolenpidon jatkuvuuden. Tämän vuoksi ei ole perusteltua eriyttää lastenneuvolatoimintaa äitiysneuvolatoiminnasta. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että jatkossa Mikkelin kantakaupungin kaksi neuvolaa yhdistetään ja sijoitetaan tulevalle sairaalakampukselle. Lisäksi lautakunta päättää esittää, että ESPER-hankesuunitelmassa otettaisiin huomioon neuvolan sijoittuminen sairaalakampuksen alueelle siten, että sijoituspaikka olisi perhetalon ensimmäinen kerros, jolloin samassa rakennuksessa toimisi lasten- ja naistentautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto ja vauvojen tehostetun hoidon yksikkö. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Sanna Häkkinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että jatkossa Mikkelin kantakaupungin kaksi neuvolaa yhdistetään ja sijoitetaan tulevalle sairaalakampukselle. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus:

27 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 27 Kaupunginvaltuusto Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että jatkossa Mikkelin kantakaupungin kaksi neuvolaa yhdistetään ja sijoitetaan tulevalle sairaalakampukselle. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Terveyspalvelut/Minna Mutanen, terveyspalvelut/hans Gärdström, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky/kati Myllymäki

28 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 28 Kaupunginvaltuusto Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kaupunginhallitus / 011 / 2014 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija: terveyspalvelujen johtaja Minna Mutanen, puh Perusterveydenhuollon avofysioterapiayksikön henkilöstön siirtyminen keskussairaalan tiloihin olisi mahdollista syys-lokakuun 2014 aikana. Tämä muutos on osa ESPER-hanke kokonaisuutta. Ensi vaiheessa sairaalan tiloihin siirtyy henkilöstö. Siirtyvä henkilöstö koostuu viidestä terapeutista, veteraanikuntoutusohjaajasta, osastonhoitajasta sekä vastaanottosihteeristä. Perusterveydenhuollon fysioterapeuttien työ painottuu sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) sekä erilaisten kansantautien (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino, aivoverenkiertohäiriöt) ennaltaehkäisyyn moniammatillisessa työryhmässä. Toiminta on pääsääntöisesti ryhmämuotoista. Yksi työmuodoista on liikuntaneuvonta ja yksilökäynnillä ohjataan asiakkaan terveydentilaan ja liikuntaan liittyviä asioita. Äitiryhmä on yksi preventiivinen toimintamuoto. Pääosa perusterveydenhuollon fysioterapiasta on tällä hetkellä korjaavaa tai ylläpitävää. Fysioterapiaa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisena eri-ikäisille tules- ja neurologisille asiakkaille. Edellä mainituille asiakasryhmille on tällä hetkellä ryhmää viikossa. Fysioterapialla on käytössään Pankalammen nykyisissä tiloissa noin 350 m2. Tilat koostuvat kuudesta terapia/hoitotilasta, joista kaksi ovat kookkaita ryhmätiloja. Muut tilat ovat toimisto, pukuhuoneet sekä osastonhoitajan työtila. Nykyisistä tiloista maksetaan vuokraa euroa vuodessa (tähän summaan sisältyy Haukivuoren vuokrasumma), sairaalaan tiloista (remontoidut tilat) vuokrakustannusarvio on euroa vuodessa. Henkilöstö ja muut kustannukset pysyvät ennallaan. Suojavaatteiden osalta käydään neuvottelua; tavoitteena on, että sairaalantiloissa toimivilla työntekijöillä on kaikilla samanlainen suojavaatetus. Myös asiakasmaksut pysyvät ennallaan.

29 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 29 Tilasuunnitelma on tehty keskussairaalan os 33 C:n ja 13 tiloihin. Uusi terapiayksikkö koostuu 8 suuresta tilasta ( m2 ). Näistä yksi tila (45 m2) on suunniteltu monitoimitilaksi (henkilökunnan taukotila, kokoustila, kirjasto). Pienempiä tiloja ovat 23 terapiahuonetta (11-25 m2). Terapiatilat on suunniteltu yhteiskäyttöön ja ne soveltuvat sekä terapeuttien että lääkäreiden vastaanottotiloiksi. Huoneen koko vaikuttaa tilan käytettävyyteen. Lisäksi terapiayksikköön on suunniteltu varastoja, pukuhuonetilat, wc:t, vastaanoton toimistotila, asiakkaiden/ potilaiden odotustila, osastonhoitajien työtilat. Yksikön molempiin osiin on suunniteltu erilliset tilat, jossa terapeutit kirjaavat ja tekevät muuta terapiaan liittyvää välillistä työtä, koska työntekijöillä ei ole omia nimettyjä työhuoneita. Terapiatilat ovat yhteiskäytössä, sen vuoksi otetaan käyttöön sähköinen huoneenvarausjärjestelmä. Olemassa olevaa kaikkien fysioterapiayksiköiden terapia- ja harjoitusvälineistöä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Fysioterapian ja fysiatrian toimintojen sijaitseminen samassa paikassa tuo monia synergiaetuja niin asiakkaan kuin toiminnan sekä henkilöstön osalta. Asiakkaan/potilaan kuntoutuspolku on sujuva ja saumaton. Asiakas/potilas saa tarvitsemansa kuntoutus-/ fysioterapiapalvelut oikea-aikaisesti ja samasta toimipisteestä. Koska toimijat työskentelevät samoissa tiloissa, mahdollistaa se kollegiaalisen tuen ja konsultaatiomahdollisuus on käytettävissä. Fysiatrian erikoislääkäreiden asiantuntijuus on koko terapiayksikön käytettävissä. Lisääntyvä yhteistyö fysiatrien kanssa tuo erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille kaivattua tukea. Asiakas/potilas on aktiivinen toimija ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Tämä vaatii yksiköltä panostamista ohjaus- ja opetusmenetelmiin. Erikoissairaanhoito on jatkuvassa muutoksessa esimerkiksi lyhentyneiden sairaalassaoloaikojen takia. Tämä vaatii terapeuttien toimintatapojen ja muotojen uudelleenarviointia ja kehittämistä. Perusterveydenhuollon vahvuutena on se, että sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa on panostettu ohjausmenetelmien kehittämiseen jo pitkään. Jatkossa erilaiset sähköisen ohjauksen ja asioinnin muodot tulevat osaksi terapiaa sekä ohjaus- ja neuvontakäyntejä. Hyödyntämällä kaikkien toimijoiden osaamista ja kehittämällä yhdessä hyviä toimintamuotoja mahdollistamme asiakkaalle/potilaalle tarkoituksenmukaisen ja yksilöllisen ohjauksen. Uusi terapiayksikkö ja vahva ammatillinen osaaminen tukee toimijoita, kun kehitetään nykyaikaisia ja yhteiskunnan tarpeista nousevia lähestymistapoja kuntoutuksen ja fysioterapian/toimintaterapian toteutuksessa. Tilajärjestelyistä on sovittu kaupungin tilakeskuksen kanssa ja asiaa on käsitelty YT-menettelyn mukaisesti työpaikkakokouksessa 20.3

30 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 30 henkilökunnan kanssa. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hyväksyy fysioterapian siirtymisen keskussairaalan tiloihin syys-lokakuun 2014 aikana. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sairaanhoitopiirille siirtyvä fysioterapian toiminta Avofysioterapian siirtoa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tiloihin ja integrointia yhteisiksi kokonaisuudeksi on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Valmistelua on tehty eri työryhmissä (henkilöstötyöryhmä, toimintamallityöryhmä ja taloustyöryhmä). Hanke on osa ESPER-hanketta. Valmistelun aikana muutosta aiempaan on tullut siihen, että avofysioterapian (viisi työntekijää) siirtyvät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Muutoksena aiempaan suunnitelmaan on myös se, että työntekijöiden kirjaamisalusta muuttuu. Jatkossa kirjaaminen tapahtuu sairaanhoitopiirin potilasjärjestelmään, jonka sisältö on nähtävissä yhteisessä alueellisessa potilastietokannassa. ESPER-ohjausryhmässä on sovittu, että ennen kuin siirto voidaan tehdä, toiminnalle on sovittava toiminta- ja hinnoittelumalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on valmistunut , jossa on uuden fysiatrian toimintamalli sekä talouden osalta määritelty palvelulle hinta, suoritteet sekä laskutusmalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on liitteenä. Tämä fysioterapian toiminnan muutoksen esitys on ollut ESPER-ohjausryhmässä ja henkilöstötyöryhmälle asia esiteltiin Näissä molemmissa työryhmissä esitys on hyväksytty ja annettu jatkovalmisteluun. Esitys menee myös sairaanhoitopiirin päätöksen tekoon syksyn 2014 aikana. Valmistelutyö muutokseen ja YT-lain mukaiset menettelyt on jo aloitettu. Toimintamalli ja laatu Toimintamallissa on sovittu, että uusi fysiatrian yksikkö tuottaa kansanterveyslain 1 ja terveydenhuoltolain 7 a ( /1202) mukaiset palvelut Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kunnan asukkaille. Lisäksi

31 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 31 tuottaja tuottaa terveydenhuoltolain 17 opiskeluterveydenhuollon sekä 47 kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan mukaisesti myös palvelut ulkokuntalaisille. Näiden palveluiden ostamisesta on laadittu palveluostosopimus. Henkilöstö Avofysioterapian työntekijöistä viisi fysioterapeuttia on suunniteltu siirtyvän Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Erillisellä henkilöstösiirtosopimuksella (LIITE 3) määritellään Mikkelin kaupungin avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdot heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Siirtyminen tapahtuu ns. vanhoina työntekijöinä. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdään siirtosopimus ja tähän liittyvät YT- lain mukaiset menettelyt on aloitettu Kaikki työntekijät ovat mukana siirtosuunnitelmaa tehtäessä sairaanhoitopiirin kanssa. Talous Talouden osalta on laskettu palveluiden yhdistämisestä aiheutuvat kustannukset sekä Mikkelin kaupungille että Etelä-Savon sairaanhoitopiirille. Samalla on uuden toimintamallin pohjalta laskettu tehtävät suoritemäärät, joiden perusteella on muodostunut Mikkelin kaupungilta laskutettavat palvelut kahdelle tuotteelle, jotka vastaavat Mikkelin kaupungin omassa tuotannossa tehtyjä palveluita. Laskutettavat tuotteet ovat poliklinikkakäynti ja ryhmäkäynti. Laskentamallissa on laskettu tilinpäätöksen 2013 perusteella, mikä osuus kaupungin nykyisistä kuluista siirtyy yhteiseen fysiatrian yksikköön ja mikä jää kaupungin omaan tuotantoon. Laskutusmallin mukaisesti on myös voitu laskea ESPER-työryhmän asettama 5 % tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite saavutetaan, kun Mikkelin kaupungilla osa Mikkelin kaupungin palvelukseen jäävistä siirtyy avoimiin virkoihin ja muihin tehtäviin sekä tilakustannussäästöistä. Kustannussäästö on yhdistetyissä palveluissa euroa eli 6,78 %. Kaupungilla jäävien toimintojen järjestelyt Mikkelin kaupungille jäävät työntekijät työskentelevät jatkossa terveyspalveluissa sekä vanhusten palveluissa. Kaupungille jääviä työntekijöitä on kahdeksan (4 fysioterapeuttia, 1 kuntohoitaja, 1 vastaanottosihteeri, 1 veteraanikuntoutusohjaaja sekä 1 osastonhoitaja). Tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapian yksikön toiminta sijoittuu eri tulosalueille ja työyksiköihin sekä avofysioterapiatoiminta omana yksikkönä lakkautuu. Tämä vaikuttaa myös johtamisjärjestelyihin siten, että fysioterapian osastonhoitajan vakanssi lakkautetaan ja nykyinen esimiestehtävä muuttuu fysioterapeutin tehtäväksi. Eri yksiköihin sijoittuvien työntekijöiden esimiehenä toimii jatkossa kunkin yksikön lähiesimies.

32 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 32 Henkilöstölle on aloitettu yt-lain mukaiset keskustelut. Kaikista keskusteluista on laadittu muistiot. Jokaisen tehtäväkuva ja työnvaativuus tarkistetaan tämän syksyn aikana ja muutokset kirjataan. Veteraanikuntoutus siirtyy kokonaisuutena vanhusten palveluihin (Palveluneuvoon). Veteraanikuntoutuksen osalta on jo tehty suunnitelma osana palveluohjausyksikön suunnitelmaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluihin on varattu euroa avopuolen ostoihin, laitoshoidon euroa. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuspyynnöt käsitellään vanhusten palveluiden Palveluneuvon kuntoutustyöryhmässä, jossa myös veteraanikuntoutuksista päätetään. Jatkossa lääkinnällisen kuntoutuksen ja laitoshoidon määrärahat jäävät terveyspalvelujen tulosalueelle. Kuntoutustyöryhmässä voidaan tehdä kaikkiin edellä mainittuihin kuntoutuksiin liittyen valmistelut ja päätökset. Vuoden 2015 talousarvio Kaupunginvaltuuston päättämässä talousarviossa fysioterapiaan on varattu määrärahoja seuraavasti: Määrärahoissa on jo huomioitu viiden fysioterapeutin siirtyminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Vaikutukset määrärahoihin Loppuraportin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon fysioterapioiden integraation mukaiset vaikutukset ovat jatkossa: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus: poliklinikkakäynnit kpl á 49,00 euroa = euroa ryhmäkäynnit 800 kpl á 55,00 euroa = euroa Yhteensä euroa.

33 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 33 Kaupungin palvelukseen jäävien entisen avofysioterapian yksikön työntekijöiden kustannukset 2,3 htv:ta: 1 fysioterapeutti (Haukivuori): 60 % kustannuspaikalle Haukivuoren terveysasema ja 40 % vanhuspalveluiden kustannuspaikalle kotihoito läntinen 1 fysioterapeutti: 100 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle Kotikuntoutus 1 veteraanikuntoutusohjaaja: 30 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle Palveluneuvo Yhteensä euroa. Säästölaskelmassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksesi on arvioitu euroa ja kaupungille jääväksi osuudeksi euroa eli yhteensä euroa, joten laskelmissa mainittu integraation tuoma kokonaissäästötavoite saavutetaan, koska myös edellä esitetyllä järjestelyllä kustannuksiksi muodostuisi euroa. Haukivuoren terveysasemalle budjetoidaan fysioterapeutin palveluiden tulot. Kaupungin hoidettavaksi jää edelleen Puumalan fysioterapia, lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutustyöryhmä, veteraanikuntoutus sekä veteraanien kotiin vietävät avopalvelut. Mikkelin seudun tuotantolautakunnan kokonaismäärärahavaraukseksi vuodelle 2015 muodostuisi, kun jäljelle jäänyt henkilökunta (2,3 htv:ta) on sijoitettu yksiköihin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus sekä kaupungin vastuulle jäävät palvelut on huomioitu: Taloustyöryhmän loppuraportti Henkilöstösiirtosopimus Liite Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen

34 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 34 Kaupunginvaltuusto palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Palvelusopimukseen voidaan tehdä vielä pienimutoisia muutoksia. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Taloustyöryhmän loppuraportti Liite Henkilöstösiirtosopimus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Taloustyöryhmän loppuraportti Liite 3 Henkilöstösiirtosopimus Liite 4 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Terveyspalvelut/Minna Mutanen, terveyspalvelut/hans Gärdström, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky/kati Myllymäki

35 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 35 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 010 / 2014 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen Kaupunginhallitus Valmistelijat: tekninen johtaja Jouni Riihelä, p ja hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh Teknisen toimen organisaatiomuutos, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta sekä eräät lainsäädännön muutokset edellyttävät muutoksia myös Mikkelin kaupungin hallintosääntöön. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on syksyllä 2014 lisätty hulevesien käsittelyä koskeva luku. Siinä on annettu mm. säännösten noudattamisen valvonta kunnallisen viranomaisen tehtäväksi. Koska ei ole mielekästä, että tämä tehtävä jäisi kaupunginhallitukselle, on hallintosäännössä syytä määrätä sopiva lautakunta vastaamaan siitä. Tehtävät liittyvät useammankin lautakunnan toimialueelle, mutta luontevinta on, että viranomaisena toimii tekninen lautakunta. Teknisen toimen organisaatio muuttuu vuoden 2015 alussa. Lautakuntatasolla pysäköintipalvelut siirtyy teknisen lautakunnan alaisuudesta rakennuslautakunnan alaisuuteen. Hallintosäännössä pysäköintipalveluita koskevat tehtävät siirretään rakennuslautakunnan kohdalle. Rakennusjärjestyksen tietyistä määräyksistä myönnettävät poikkeamiset taas on syytä poistaa rakennuslautakunnan päätösvallasta, jolloin kaikki muut kuin rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä myönnettävät vähäiset poikkeamiset tulevat teknisen lautakunnan päätettäviksi. Etuostolain mukaisen kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistön luovutuksissa tulee mainita teknisen lautakunnan päätösvallan kohdalla. Muutokset koskevat vain teknisen toimen toimialaa ja ne liittyvät pääosin kaupungin yhteistoimintamenettelyn yhteydessä päätettyyn organisaatiouudistukseen. Vastaavat teknisen toimialan toimintasäännön muutokset tehdään, kun hallintosääntö on hyväksytty. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu uuden organisaation mukaisesti. Kuntalain 50 :n mukaan hallintosäännön hyväksyy kaupunginvaltuusto.

36 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 36 Esitetyt muutokset hallintosäännön 12 :ään: Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä siten kuin valtuusto ja hallitus siirtävät päätösvaltaansa, 2. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarvealueesta, kunnan ratkaistavaksi kuuluvasta poikkeamisesta tai poikkeamista koskevasta kaupungin lausunnosta rakennusvalvontaa kuultuaan, 3. päättää maa-ainesten ottamisluvista, 4. päättää suostumuksen antamisesta kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa, 5. päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai lunastamisesta sille määrätyissä rajoissa, 6. päättää tonttien ja muiden rakennuspaikkojen myymisestä ja vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien yleisten periaatteiden mukaisesti, 7. päättää lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovutta-misesta enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty 8. päättää pidennyksen myöntämisestä lautakunnan luovutta-mien tont-tien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä, 9. päättää tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä, 10. päättää tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla 11. päättää maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta, 12. päättää etuostolain mukaisen etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistöjen luovutuksissa 13. päättää liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä ellei toisin ole määrätty, 14. päättää katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä, 15. päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä, 16. päättää viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä, 17. päättää vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä,

37 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu päättää rakennushankkeiden hyväksymisestä kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaan 19. päättää maankäyttösopimuksista sille määrätyissä rajoissa sekä 20. päättää kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta, 21. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista 22. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 23. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää lausuntojen antamisesta merkittävistä kaavoitusasioista kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista, 2. päättää kunnan ratkaistavissa olevien rakennusjärjestyksen mukaisten poikkeamisten myöntämisestä kaupunkisuunnittelua kuultuaan, milloin on kyse olennaisesta poikkeamisesta rakennuspaikan kokoa tai rakennusoikeutta koskevista määräyksistä muulla kuin asemakaavoitetulla alueella, 3. päättää toimialaansa kuuluvien muiden kuin pysäköinninvalvontaa koskevien pakkokeinojen käyttämisestä, 4. päättää lautakunnan käsiteltäväksi saatettujen viranhaltijan päättämien asioiden ratkaisemisesta muutoksenhakuasteena, 5. päättää rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta, 6. päättää rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä, 7. päättää vähäisten poikkeamisten myöntämisestä lupien yhteydessä 8. päättää maisematyölupien myöntämisestä kaupunkisuunnittelu-, mittaus ja kiinteistöt- sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikköjä kuultuaan 9. päättää rakennusrasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat, 10. päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä, 11. päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista yksittäistapauksissa, 12. päättää kunnan jätteenkeräys- ja käsittelypaikoista ja jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista, 13. päättää jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista. 14. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 15. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta

38 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 38 Kaupunginvaltuusto Hallintosääntö Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi liitteenä olevan hallintosäännön 12 :n muutoksen niin, että muutos tulee voimaan alkaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Hallintosääntö Liite 5 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi liitteenä olevan hallintosäännön 12 :n muutoksen niin, että muutos tulee voimaan alkaen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Tekninen toimi/jouni Riihelä, tekninen toimi/juha Ruuth, kansliapalvelut

39 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 39 Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus / 040 / 2014 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015 Tekninen lautakunta Valmistelijat maankäyttöinsinööri Jukka Piispa, puhelin Kiinteistötoimitusmaksutaksan mukaan peritään kaupungille maksut kaupungin toimesta suoritetuista tonttien lohkomisista, rasitetoimituksista ym. maanmittaustoimituksista sekä eräistä kiinteistörekisterin pitäjän päätöksistä. Nykyisen taksan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan Taksa perustuu kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 4 :ään ja Kuntaliiton ohjeeseen. Sen rakenteeseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Uudessa taksassa hintoja on korotettu keskimäärin noin 2 %. Kiinteistötoimitusmaksulain 4 :n mukaan taksan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisena astumaan voimaan Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisesti astumaan voimaan

40 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 40 Kaupunginvaltuusto Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite 6 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisesti astumaan voimaan Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Mittaus ja kiinteistöt/jukka Piispa, tekninen toimi/jouni Riihelä, kansliapalvelut

41 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 41 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 061 / 2014 Keskusta-alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja vuokraus Kaupunginhallitus Valmistelija Kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen, p Tilakeskus on yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa valmistellut keskusta-alueen uuden päiväkodin rakennuttamista. Hanke korvaa loppuvuodesta 2013 kilpailutuksessa olleen uuden päiväkodin vuokrauksen, josta luovuttiin vuokrauksen kalleuden vuoksi. Vuokraus; pääperiaatteet Vuokrauksen ehdot on kuvattu vuokrasopimuksen esisopimuksessa ja sen liitteissä. Vuokrauksen pääperiaatteet: - päiväkodin rakennuttaja/omistaja/vuokranantaja Mikalo Oy - päiväkodin vuokraaja/vuokralainen tilakeskus, joka edelleen vuokraa kiinteistön sivistystoimen päivähoidolle - vuokra-aika 25 vuotta (alustava ) - vuokra; tilakeskus maksaa Mikalo Oy:lle kiinteistön pääomavuokran (esisopimuksen liite 5) ja hallintopalvelusopimuksen (esisopimuksen liite 6) mukaiset hallintokulut. Investointi 25 vuoden pitoajalla/nykyisellä lainan korkotasolla johtaa n. 11,50 /hum 2 /kk pääomavuokraan - ylläpito; tilakeskus vastaa vuokra-aikana kaikista kiinteistön huolto-, käyttö-, korjaus- ja kunnossapitokustannuksista (vastuujako esisopimuksen liite 7). Ko. ylläpitokulut tilakeskus perii päivähoidolta ylläpitovuokrana, jonka taso on n. 4,5 /m 2 /kk (vrt. päiväkoti Vilttihattu pääoma- ja ylläpitovuokra 15,40 /hum 2 /kk, taso 2015/pitoaika 30 tai 2013 kilpailutettu vuokrapäiväkoti 10 vuoden vuokra-ajalla pääoma- ja ylläpitovuokra n. 27,50 /hum 2 /kk, hintataso 12/2015), - pääoma- ja ylläpitovuokra yhteensä n. 16 /m 2 /kk eli n / v pääomavuokran 3 % korkotasolla. Kun uusi päiväkoti valmistuu, mahdollistaa se luopumisen Nuijan ja Kaarinan päiväkodeista sekä Lilliputti ja Onnimanni ryhmäperhepäiväkodeista. Uusi päiväkoti, hankkeen päätiedot Hanke on KVR-urakkakilpailutettu yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa laadittujen viitesuunnitelmien ja teknisten asiakirjojen pohjalta: - päiväkoti sijoittuu perinteiseen puukaupunkimiljööseen, osoite

42 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 42 Kaupunginvaltuusto Päämajankatu 18 - korttelissa sijaitsee kaksi (2) vanhaa rakennusta, joissa toisessa toimii päiväkoti Enkku ja toisessa ryhmäperhepäiväkoti. Ko. kiinteistöt jäävät edelleen päivähoitokäyttöön - päiväkoti 129-paikkainen elementtirakenteinen rakennus, päärakennusmateriaali puu - päiväkodin kerrosala n krm 2 ja vuokrattava huoneala n hum 2 - hanke kilpailutettu hinta- laatukilpailutuksena; KVR-urakkakilpailun voittajan valitsee Mikalo Oy:n hallitus hankeen valmistelussa on kuultu päivähoitoa ja päivähoito on osallistunut urakkatarjousten laatuvertailuun - hankeen kustannusarvio 2,6 milj. euroa (alv 0 %) - kustannuksiin sisältyvät myös yhteiskäyttöisen päiväkotialueen pihatyöt leikkivälineineen - puistomainen ei päiväkodin käyttöön tuleva korttelialue ja Likolammen rantaan suunniteltu läpikulkureitti jäävät kaupungin rakennettaviksi ja maksettaviksi - alustava toteutusaikataulu kk 12/ /2015. Vuokrasopimuksen esisopimus ja liitteet 5-7 Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan esisopimuksen Mikalo Oy:n kanssa sekä oikeuttaa kaupunginhallituksen solmimaan lopullisen vuokrasopimuksen ja tekemään siihen vähäisiä tarkennuksia esisopimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Esisopimus voidaan allekirjoittaa heti. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Kalle Nieminen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Vuokrasopimuksen esisopimus ja sen liitteet 5-7 Liite 7

43 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 43 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan esisopimuksen Mikalo Oy:n kanssa sekä oikeuttaa kaupunginhallituksen solmimaan lopullisen vuokrasopimuksen ja tekemään siihen vähäisiä tarkennuksia esisopimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Esisopimus voidaan allekirjoittaa heti. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutetut Kalle Nieminen ja Juhani Oksman ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin. Tiedoksi Mikalo Oy, teknisen lautakunnan jaosto, tekninen toimi, tilakeskus, sivistystoimi/päivähoito

44 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 44 Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus / 611 / 2014 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos Tekninen lautakunta / 101 Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 19. päivänä elokuuta 2014 päivätyn asemakaavaehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen vedenottamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kaavamuutoksella mahdollistetaan valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus. Valtatien 5 tiesuunnitelmaa välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä ryhdytään toteuttamaan luultavasti vuonna Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelman alueille sijoittuvat liittymät tarvitsevat lisää tilan varausta asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaupungin kotisivuilla, ja se on postitettu osallisille sekä viranomaistahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin kotisivuilla. Nähtävillä olon aikana on saatu kolme lausuntoa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Mikkelin kaupungin kaupunkiympäristö ovat lausuneet, että heillä ei ole huomauttamista kaavasta. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Karilan suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Kenkäveronniemen suunnittelualue on osoitettu

45 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 45 taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavatilanne Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK ) Karilan alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Kenkäveroniemen suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv ). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Asemakaava: Karilan alueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunavyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikäli alueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 ha. Kaavassa on osoitettu kaksi aluemerkintää; (EV) suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha. Tiealueelle (LT) on kaavassa varattu tilaa m². Lisäksi läjitykselle on osoitettu aluevaraus (lä). Asemakaavan muutosehdotus liitteineen on luettavissa ohessa. Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta,

46 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 46 pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Nähtävillä olleesta kaavasta saatiin seitsemän lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Etelä-Savon maakuntaliitolla, pelastuslaitoksella ja Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa, mutta Aseman liittymän kohdalla vaadittiin tarkempia selvityksiä mahdollisista vaikutuksista. Ehdotusvaiheen vastineet on lisätty asemakaavaselostukseen.

47 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 47 Kaupunginvaltuusto Lausunnot aiheuttivat pieniä tarkistuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä kaavaselostukseen. Tarkistukset ovat vähäisiä eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Liitteenä oleva asemakaavan muutosehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen / VT5 länsiosat ( , tarkistettu ). Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että liitteenä olevaan kaavamuutokseen lisätään Kenkäveronniemen kohdalla läntisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT ma) ja itäisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT-km, sm) ja että näitä koskevat kaavamääräykset päivitetään. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Asemakaavaehdotus Liite 8 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen / VT5 länsiosat ( , tarkistettu ). Päätös Kaupunginvaltuusto:

48 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 48 Hyväksyttiin. Tiedoksi Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto

49 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 49 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 641 / 2014 Tontin myyminen / FH Invest Oy Kaupunginhallitus Valmistelijat tekninen johtaja Jouni Riihelä, puh ja kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, puh Mikaelin itäpuolella sijaitsee Pankalan jääkiekkokaukaloiden alueena tunnettu kortteli, jolle on valmistunut asuinkerrostalojen rakentamisen mahdollistava asemakaava (hyväksytty ). Kaavan toteutumisen myötä liikuntakäyttö alueella lakkaa, mutta kaupunkirakenne eheytyy merkittävästi. Kaupunki on varautunut investointiohjelmassa korvaavaan jääkiekkokaukaloon. Asemakaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa kolme asuinkerrostaloa, joiden kerrosala saa maantasopysäköintiä käytettäessä olla k-m2 * 3 = k-m2 ja kellaripysäköintiä käytettäessä vastaavasti k-m2 * 3 = k-m2. Rakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan viisi. Suomessa kuntien toimintaympäristö kaavojen toteuttamiseen pyrkivinä rakennusoikeuden luovuttajina on viime vuosina nopeasti muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi. Pääasiallinen syy tähän on pitkään jatkunut talouden yleinen epävarmuus. Yritysten investointikynnys on noussut. Toisaalta ilman investointeja ei ole taloudellista toimeliaisuutta, jota kaikki kunnat alueelleen kaipaavat. Mikkeli ei tässäkään asiassa ole poikkeus kuntakentässä. Jokainen kivi on käännettävä, jotta kaupungin alueella tapahtuvat investoinnit mahdollistuisivat. Kaupunki on tutkinut vaihtoehtoja, joilla Pankalan alue saataisiin asemakaavan mukaisesti rakentumaan. Alueen asemakaava mahdollistaa pysäköintikellareiden rakentamisen ja sitä kautta suuremman rakennusoikeuden määrän. Tämä ratkaisu on Mikkelissä osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi rakentamisen vaihtoehdoksi ainoastaan aivan kaupungin ytimessä, korkeintaan kolmen korttelin etäisyydellä torista. Realiteetiksi etenkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa muodostuu, että alue rakentuu tavanomaisen maanpäällisen paikoituksen varaan ja rakennusoikeutta vastaavasti hyödynnetään vähemmän. FH Invest Oy on maaliskuussa 2014 lähestynyt kaupunkia ja pyytänyt neuvotteluiden aloittamista koskien Pankalan alueen asemakaavan

50 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 50 toteuttamista ja rakennusoikeuden luovuttamista. Käydyissä neuvotteluissa on pohdittu pikaista, jo vuonna 2015 tapahtuvaa alueen rakentamisen aloittamista. Käydyt neuvottelut ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että kellaripysäköinti ei ole taloudellisesti toteutuskelpoinen vaihtoehto, mutta kaavan mahdollistamalla maanpäällisellä pysäköinnillä alue on mahdollista toteuttaa. Neuvottelumenettelystä johtuen alueen rakennusoikeuden arvosta on pyydetty kolme toisistaan riippumatonta kiinteistöarviota (Newsec, OPKK, Huom!/Sitex). Pyydettyjen kiinteistöarvioiden perusteella voi todeta, että Pankalan korttelialueen rakennusoikeuden käypä arvo on noin 250 / k-m2. Kiinteistöarviot ovat nähtävillä kokouksessa. Käytyjen neuvottelujen pohjalta esitetään, että Pankalan kaava-alueen korttelin 18 tontti 6 ( ) luovutettaisiin FH Invest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun ja samalla kauppakirjalla yhtiö ostaisi 1/3 omistusoikeuden kaava-alueen yhteiskäyttötontista, korttelin 18 tontista 3 ( ). Osuus yhteiskäyttötontista tarvitaan, jotta kaava voidaan toteuttaa. Kauppahinta olisi 250 / k-m2 * k-m2 = Lisäksi FH Invest Oy saisi kauppakirjalla osto-option samalla kaava-alueella sijaitseviin korttelin 18 vierekkäisiin tontteihin 5 ja 4 ( ja ). Alueen nopean toteutumisen varmistamiseksi osto-optio olisi käytettävä peräkkäisinä vuosina vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kauppakirja FH Invest Pankala Liite Liitekartta_4-18 Liite Arviolausunnot Liite Jukka Pöyryn eriävä mielipide Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää myydä FH Invest Oy:lle perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tontin sekä samalla kauppakirjalla määräosan 1/3 tontista , yhteensä euron kauppahinnalla ja muutoin liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta ilmenevillä ehdoilla. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Jukka Pöyry esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun ja ko. tontin myynti toteutetaan julkisella kilpailulla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavasti - kaupunginhallitus toteaa, että "Kaupunki on perinteisesti luovuttanut tontteja rakentamiselle kilpailuttamalla kohteita tai neuvottelemalla tonteista suoraan. Laki ei sinänsä edellytä kilpailutusta kiinteistöjen myyntiin, kuten hankinnoissa se edellyttää. Laki velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, eikä salli

51 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 51 Kaupunginvaltuusto yritystukea. Pankalan tontteja on esitelty mahdollisina rakentamisen kohteina useille rakentajille ja investoreille kahden välisissä neuvotteluissa viimeiset kaksi vuotta. Osa rakentajista on tehnyt kannattavuuslaskelmaharjoituksia ko. kohteeseen. Rakentajia on näin toimien kohdeltu tasapuolisesti, samalla kuitenkin niin, että oma-aloitteisimmat ovat saaneet päivitettyä tietoa kaupungin tarjonnasta reaaliajassa." - kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupan kohteesta tehdyt arvonmääritykset ja - toteaa, että kiinteistön kauppaa tehtäessä on noudatettu Euroopan Unionin Komission maakauppatiedonannossa säänneltyä arviointimenettelyä. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että Jukka Pöyry ja Olli Nepponen jättivät eriävät mielipiteet. Jukka Pöyryn eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan. Kauppakirja FH Invest Pankala Liite 9 Liitekartta_4-18 Liite 10 Arviolausunnot Liite 11 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää myydä FH Invest Oy:lle perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tontin sekä samalla kauppakirjalla määräosan 1/3 tontista , yhteensä euron kauppahinnalla ja muutoin liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta ilmenevillä ehdoilla. Edelleen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupan kohteesta tehdyt arvonmääritykset ja toteaa, että kiinteistön kauppaa tehtäessä on noudatettu Euroopan Unionin Komission maakauppatiedonannossa säänneltyä arviointimenettelyä. Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Jukka Pöyry esitti valtuutettujen Erkki

52 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 52 Rantalaisen ja Juhani Oksmanin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten,että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 jaa-ääntä ja 15 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liitte 12. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. Selostus liitetään pöytäkirjaan. Liite 13. Merkitään, että valtuutettu Jukka Pöyry ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 14. Tiedoksi FH Invest Oy, tekninen toimi/jouni Riihelä, mittaus ja kiinteistöt/ Hannu Peltomaa

53 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 53 Kaupunginvaltuusto / 011 / 2014 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin ostotietojen julkaisemiseksi Valtuutettu Veli Liikanen ym. esittivät valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Kunnan päätöksenteon ja toiminnan tulee olla läpinäkyvää. Kuntalaisilla on oikeus tietää, millaisia päätöksiä kaupungissa tehdään ja mihin verorahoja käytetään. Nykyaikana avoimuudella on yhä suurempi rooli luottamuksen rakentamisessa ja demokratian vahvistamisessa. Myös lain mukaan kaiken julkisen sektorin tiedon pitäisi olla lähtökohtaisesti julkista. Jakamalla tietoa avoimesti tarjotaan eväitä asukkaiden aktiivisuudelle ja uusien ratkaisujen keksimiselle sekä lisätään tietoisuutta kaupungin toiminnan ja talouden mittasuhteista. Avoimuus voi parhaimmillaan parantaa kaupungin mainetta, tuottaa parempia päätöksiä ja kohentaa kilpailukykyä. Helsingin kaupunki julkaisi marraskuussa omat ostotietonsa vuosilta 2012 ja Tiedot on poimittu ostolaskujen käsittelyjärjestelmästä ja ne mahdollistavat Helsingin virastojen hankintojen tarkastelun toimittaja- ja tilitasoilla. Tietojen avaamisen uskotaan tuoneen "ryhtiliikkeen" kaupungin rahankäyttöön. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen arvelee, että avoimuudella voitaisiin saavuttaa jopa yhden tai kahden prosentin säästöt kaupungin menoissa (HS ). Digitaalisuuteen ja Lupaus-ohjelmaan satsaavan Mikkelin on syytä kulkea avoimuuden ja digitaalisen tiedonsaannin etujoukoissa. Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkeli 1. tutustuu Helsinki Region Infoshare -palvelussa Helsingin kaupungin ostot -tietoaineiston julkaisemisesta saatuihin kokemuksiin ja, niitä hyödyntäen, 2. julkaisee omat ostotietonsa taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 alkaen. Mikkelissä Veli Liikanen ja 18 muuta allekirjoittajaa"

54 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 54 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

55 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Kaupunginvaltuusto / 003 / 2014 Valtuustoaloite kaupunkikonsernin yhtiöitten omistajastrategian määrittelemisestä Valtuutettu Markku Kakriainen ym. esittivät valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Mikkelin kaupungissa on meneillään konserniohjeitten uudelleen määrittely. Tämä on erittäin hyvä asia, ja samassa yhteydessä pitäisi määritellä ja hyväksyä omistajastrategia, joka tarkistettaisiin valtuustokausittain. Omistajastrategian ydin ei voi olla pelkkä osingonmaksu eikä se, että kaupungintalolta pyrittäisiin ohjaamaan konserniohjauksen työryhmän kautta osakeyhtiöitten toimintaa ohi osakeyhtiön hallituksen. Uudistuva Kuntalaki tuo muutoksia säännöksiin ja ohjeisiin, mutta on otettava huomioon se, että Kuntalaki on nk. sivulaki, joka ei ohita automaattisesti osakeyhtiölakia. Jotta poliittinen päätöksenteko ja virkamiesohjaus eivät joutuisi mahdollisesti törmäyskursseille konserniyhtiöitten ohjauksessa, me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme omistajastrategian määrittelyä. Tämän työn tekemiseksi tulisi valita jokaisesta konserniyhtiöstä puheenjohtajisto ja toimitusjohtaja työryhmään, mikä valmistelee omistajastrategian valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus nimeäisi omat ja virkamiesedustajat tähän työryhmään. Mikkeli Markku Kakriainen ja 22 muuta allekirjoittajaa" Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

56 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Kaupunginvaltuusto / 639 / 2014 Valtuustoryhmien kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle Kaupunginvaltuusto Valtuustoryhmät jättivät kaupunginhallitukselle seuraavan kirjallisen kysymyksen: "Haukivuoren rautatieaseman henkilöliikenteen palauttaminen Vr lopetti liikenneministeriön myötävaikutuksella alkaen Haukivuoren junaliikenteen alueen vakituisen (2000 henkeä) ja vapaa-ajan asukkaiden (1250 vapaa-ajan asuntoa) voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Junaliikenteen lopettaminen aiheuttaa haukivuorelaisille, vapaa-ajan asukkaille, yrittäjille, Mikkelin kaupungille ja myös valtiolle huomattavat taloudelliset menetykset sekä moninaisia muita kielteisiä vaikutuksia. Päätöksen seurauksena haukivuorelaiset ovat julkisen liikenteen osalta pääosin motissa, vain ns. koulubussit kulkevat koulupäivinä Mikkelin ja Pieksämäen suuntiin. Arkisin (ma-pe) klo jälkeen asukkaat ovat joukkoliikenteen tavoittamattomissa. Lauantaisin on kaksi ja sunnuntaisin yksi bussivuoro Mikkelin suuntaan aloittanut toistaiseksi korvausliikenteenä. Pieksämäelle ei ole tällä hetkellä viikonloppuisin yhteyksiä. VR romutti erinomaisesti toimineen (6 päivittäistä junayhteyttä etelään ja pohjoiseen), kaikkia ( ) vuosittaista matkustajaa) joustavasti palvelleen ja taloudellisesti VR:lle kannattavan raideliikenteen. Haukivuoren junapysähdykset tuottivat VR:lle nettotuloja vuodessa (30 :n keskimääräisellä lipun hinnalla laskettuna). Määrällisesti menetetyt junavuorot korvaava verovaroin tuettu bussiliikenne tulisi maksamaan yhteiskunnalle (lähinnä Mikkelille, Pieksämäelle ja E-S:n ELY:lle) n Tähän tuskin on taloudellisia mahdollisuuksia. Lisäksi matka-aika junaan verrattuna on vähintään kaksinkertaistunut ja myös kallistunut. Yksisuuntainen matka maksaa Haukivuorelta - Mikkeliin Ikäihmiset saavat linja--autossa eläkeläisalennusta vasta 45 km jälkeen, joten sekin hyöty on heiltä päätöksen myötä viety. Alkukesästä eläkeläinen pääsi junalla Mikkeliin vielä 4.30 :la.

57 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Omatoimiset ikäihmiset, jotka aiemmin pääsivät junalla mm. lääkäriin Mikkeliin joutuvat nyt matkustamaan sinne KELA:n tukemana taksilla. Kelankorvaus on noin 60 suuntaansa ja sen lisäksi eläkeläinen maksaa omavastuuosuuden Nämä matkat ovat lisääntyneet selvästi. Yhteiskunnan kustannukset kasvavat. Mikkelin ja valtion velkataakka sekä matkoihin liittyvä byrokratia vain lisääntyy. Huonojen liikenneyhteyksien vuoksi peruskoulun käyneet nuoret joutuvat tulevaisuudessa jatko-opintojen myötä muuttamaan pois kotiseudultaan. On palattu 1950-luvulle. VR:n päätöksen seurauksena haukivuorelaiset noutavat ja saattavat perheen jäseniään toimivien liikenneyhteyksien tavoitettaviksi Mikkeliin ja Pieksämäelle. He ajavat sen vuoksi 160 km (4 x 40 km) täysin turhia kilometrejä. Saman tekevät sadat vapaa-ajan asukkaat. Liikenneonnettomuuksien vaara ja ilmaston saastekuormitus kasvaa. YK:n ilmastopaneeli (ICPP) julkaisi juuri jyrkkäsanaisen vetoomuksen ilmaston lämpenemistä estävien toimien välttämättömyydestä. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava maailman laajuisesti vuoteen 2100 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen pysäytetään. Suomi osana EU:ta pyrkinee tavoitteeseen jo 2050 mennessä? LVM:n ja VR:n välinen etelä- Suomen henkilöliikennettä koskeva ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2015 lopussa (liite 1). Osapuolet ovat käynnistäneet uuden sopimuksen valmistelun. Sopimus tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Haukivuoren aluejohtokunnan toivomuksena on, että Mikkelin kaupunki käynnistää ostoliikennesopimuksen uusimiseen liittyen neuvottelut LVM:n kanssa siitä, että * Haukivuoren rautatieaseman henkilöliikenne käynnistetään uudelleen kevätkauden aikataulujen astuessa voimaan joko osto- tai velvoiteliikenteen (liitteet 2 ja 3) muodossa. Neuvottelujen tavoitteeksi tulee asettaa vähintään neljän (4) IC-junan pysähdys niin etelän kuin pohjoisenkin suuntaan. * uusittavaan henkilöliikenteen osto- tai täydennettävään velvoiteliikennesopimukseen tulee kirjaus henkilöliikenteen jatkamisesta asukkaita järkevästi ja joustavasti palvelevalla tavalla Haukivuoren ja vastaavan kokoisten radanvarren asutustaajamien rautatieasemilta ja että VR ei voi ilman LVM:n ja omistajaohjauksen suostumusta lopettaa liikennöintiä näiltä asemilta. Mahdollisista muutoksista on aina neuvoteltava myös paikallisten ja alueellisten päättäjien kanssa.

58 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Kysymme, miten kaupunginhallitus aikoo viedä asiaa eteenpäin? Miten maakunnallista edunvalvontaa voidaan käyttää tämän asian edistämiseksi? Mikkelissä Rauni Berndt pj Vihreät Markku Turkia pj SDP Raimo Heinänen pj Perussuomalaiset Heikki Nykänen pj Keskusta Pirkko Valtola pj Kokoomus Erkki Rantalainen pj Kristillisdemokraatit ja 18 muuta allekirjoittajaa Liite 1. LVM:n ja VR:n välinen kaukoliikenteen ja alueellisen junaliikenteen ostosopimus Kaukosopimus2012_201S.pdf Liite 2. Haukivuorella pysähtyneet junat olivat joko VR:n omalla liiketoimintaperiaatteella kulkevia tai LVM:n velvoiteliikenteen piiriin kuuluvia junia (kts. linkki s. 2/3 ja liite 2) at.filkaukosopimus2 012_2015.pdfhttp://www.rautatiematkustajat.fi/LiVeTasmLVM2011.pdf Liite 3. Velvoitetta on täsmennetty allekirjoitetulla päätöksellä. Siinä on yksi uusi Haukivuorellakin vaikuttava velvoiteyhteys eli IC 69 lauantaina Kouvolasta Kuopioon (kts. s. 2/3 ja liite 2). Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto merkitsi kysymykset tiedoksi ja edellyttää kaupunginhallituksen antavan vastaukset kysymyksiin.

59 Tililuottotilit konsernitilissä Sopimuksen mukaan Emon hinnan päälle Emon hinnan alle Emon hinnan päälle Tililuottoperuste Sisäiset taseyks.+ 0,1 % Sisäiset taseyks. - 0,1 % Sisäiset + 0,1 % Yhtiöt ja KY:t + 0,3 % Yhtiöt ja KY:t - 0,1 % Yhtiöt ja KY:t + 0,2 % Tililuottoasiakas Tililuottosopimukset Limiittimäärä Korkoperuste Limiitti-provisio/v Velan korko Sijoituksen korko Emo kaupungin hinnat yht. kaikki eonia + 0,34 % eonia + 0,2 % 0,10 % Sisäiset Mikkelin Vesiliikelaitos eonia + 0,34 % + 0,1 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % Etelä-Savon Pelastuslaitos, tase-yks eonia + 0,34 % + 0,1 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % Tilakeskus, taseyksikkö eonia + 0,34 % + 0,1 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % Otavan Opiston liikelaitos On konsernitilissä Ei limiittiä eonia + 0,2 % - 0,1 % Ulkoiset Etelä-Savon Energia Oy eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Etelä-Savon Työterveys Oy eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Metsäsairila Oy eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Miset Oy eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Miktech Oy eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Kiinteistökehitys Naistinki Oy eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Etelä-Savon Koulutus Oy eonia + 0,34 % + 0,3 % eonia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä eonia + 0,34 % + 0,3 % eunia + 0,2 % - 0,1 % 0,10 % + 0,10 % Kaupunginvaltuusto Liite 1

60 Mikkelin kaupungin toiminnan ja talouden seuranta

61 MIKKELIN KAUPUNKI TALOUDEN TOTEUTUMINEN, SEURANTARAPORTTI Kaupungin tulosennuste ja käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan 2014 mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 140, KV ). Seurannassa on raportoitu keskeisimmät strategiset toimenpiteet ja kehittämisohjelmien toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuus sekä henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutumisesta ja toiminnallisista muutoksista, jotka ovat jo tiedossa. Talouden seurantaraportti tilanteesta toimi lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoitiin myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut. Seurannassa tilanteesta raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat tekevät mahdolliset perustellut muutosesitykset talousarviomäärärahoihin sekä tulosalueiden väliset määrärahasiirrot viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Mikkelin kaupungin talousarvion toteutumisennuste ajalta (Johdon tuloslaskelmaennuste) on liitteenä (Liite 1). Kaupungin talousarvion toteutumisraportointi on rakennettu siten, että toimintatuotoille ja toimintamenoille on asetettu kuukausikohtaiset kertoimet, jotka laskevat kk-toteuman mukaan vuoden lopun tilanteen mukaista laskennallista ennustetta. Kertoimet on määritelty vuoden 2013 kertymien/ toteutumien pohjalta. Johdon ennustesarake on laadittu toteutuman, soveltuvin osin laskennallisen ennusteen sekä johdon arvion ja tiedossa olevien poikkeamien pohjalta. Toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet ja korkotuotot Toimintatuotot Kaupungin toimintatuottojen (myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot) arvioidaan kokonaisuutena alittuvan noin 2,6 milj. euroa. Lautakunnista sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ennustaa toimintatuottojen ylittävän talousarvion kokonaisuutena noin 0,2 milj. euroa. Myyntituottojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,7 milj. euroa kuntakorvauksista ja vakuutuskorvauksista johtuen. Lisäksi sosiaalipalveluiden maksutuottojen ennustetaan toteutuvan noin 0,7 milj. euroa talousarviota suurempina kotipalvelua ja lastensuojelun hoitopäiviä koskevien maksutuottojen ylittyessä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin 0,3 milj. euroa. Toisaalta aiemmissa seurannoissa esille tuodut muihin tuottoihin kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä vanhuspalveluihin budjetoidut noin 1,2 milj. euron vuokratuotot jäävät vuokrien perinnässä tapahtuneen muutoksen vuoksi toteutumatta. Sivistyksen toimialan kasvatus- ja opetuslautakunta arvioi toimintatuottojen ylittyvän yhteensä noin 0,3 milj. euroa muun muassa perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen saadun budjetoimattoman avustuksen sekä kansalaisopistoa koskevien maksutuottojen ja avustusten vuoksi. Teknisen toimialan teknisen lautakunnan muiden toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän 0,7 milj euroa Porrassalmenkatu 17:a koskevan maankäyttömaksun johdosta. 2

62 Etelä- Savon Työterveys liikelaitos arvioi toimintatuottojen ylittyvän noin 0,6 milj. euroa ja Mikkelin Vesiliikelaitos noin 0,2 milj. euroa. Verotulot Mikkelin kaupungin verotulojen arvioidaan kokonaisuutena ylittävän talousarvion noin 0,8 milj. euroa, verotuloja vuodelta 2014 kertynee noin 193,4 milj. euroa. Tilitykset tammi- lokakuussa 2014 ovat yhteensä 169,2 milj. euroa. Mikkeli, tilitetty määrä, lokakuu 2014 Valittu kuukausi Muutos % Oikaisukorko Kalenterivuoden alusta Muutos % Oikaisukorko Kunnallisvero , , Yhteisövero , ,6 0 Kiinteistövero , , Vähennykset Maksettava määrä Taulukko 1. Verotilitykset tammikuu- lokakuu 2014 Kuntaliitto arvioi kunnallisverotilitysten kasvavan vuonna 2014 noin 1,4 %. Loppuvuoden tilitysten kertymään vaikuttavat palkkasumman kehitys sekä marras-joulukuun jako-osuuksien oikaisut. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 6 %. Vuonna 2013 voimaantullut tilitysrytmin muutos lisäsi kuntien yhteisöveron tilityksiä tammikuussa, koska muutos aikaisti yhteisöille maksettujen veronpalautusten perimisen kunnilta tammikuulta joulukuulle 2013 ja paransi vastaavasti tammikuun tilityskertymää. Kiinteistöveron maksuunpanon määrä kasvoi 12,3 % vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteistöveron kasvu selittyy kiinteistöjen arvostuksen perusteiden muuttumisella sekä kuntien kiinteistöveroprosenttien nousulla. Vuodelle 2014 rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta lähes 10 prosenttia ja maapohjan verotusarvot yli 8 prosenttia. Valtionosuudet Valtionosuudet alittanevat talousarvion noin 0,88 milj. eurolla. Opetuksen oppilasmäärät tarkistetaan tammikuussa 2015, jolloin lopulliset tilitykset selviävät. Valtionosuudet ovat noin neljännes käyttömenoista. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu (He 38/2014). Lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Rahoitustuotot (korkotuotot, muut rahoitustulot) Rahoitustuottoihin kuuluvien korkotuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti ja muita rahoitustuottoja (lähinnä yhtiöiden osinkotuotot, liikelaitosten ja taseyksiköiden pääomakorvaukset) kertynee talousarvion mukaisesti. Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä valmistelee mahdollista ylijäämän palautusta jäsenkunnille. Taseeseen kertyneestä noin 12,3 milj. euron ylijäämästä suunnitellaan palautettavaksi vuonna 2014 yhteensä 7,0 milj. euroa, josta Mikkelin kaupungin osuus on 72,3%. Jos Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä palauttaa ylijäämiä jäsenkunnille, kirjataan 5,061 milj. euron ylijäämän palautus Mikkelin kaupungin osalta muihin rahoitustuloihin ja sillä on suora vaikutus tilikauden tulokseen. Ylijäämän mahdollista palautusta ei ole huomioitu lokakuun seurannan tunnusluvuissa. 3

63 Toiminta- ja korkokulujen kehitys Toimintakulut Kaupungin toimintakulut (henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset, muut toimintakulut) ovat jo kolmatta vuotta peräkkäin ylittämässä selvästi talousarvion. Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena ylittyvän noin 3,2 milj. euroa. Henkilöstömenot Kaupungin henkilöstömenojen arvioidaan jäävän noin 4,5 milj. euroa alle budjetoidun. Henkilöstömenojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa yhteistoimintamenettely kuluvan talousarviovuoden aikana. Lautakunnista sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ennakoi henkilöstömenojen ylittyvän nettona noin 0,3 milj. euroa ja sivistystoimen kasvatus- ja opetuslautakunta noin 0,9 milj. euroa. Henkilöstömenojen ylitykset saadaan pääosin katettua lautakuntien muusta toiminnasta. Tekninen toimi ennustaa henkilöstökulujen alittavan talousarvion kokonaisuutena noin 0,8 milj. euroa johtuen muun muassa lomittajien rekrytoinnin epävarmuudesta johtuen. Taseyksiköistä ja liikelaitoksista Mikkelin vesiliikelaitos ennakoi henkilöstömenojen ylittävän talousarvion noin 0,15 milj. euroa ja Otavan Opisto noin 0,2 milj. euroa. Palvelujen ostot Palvelujen ostot ylittynevät noin 8,4 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan osalta ostopalvelut ovat ylittymässä noin 8,0 milj. euroa: Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu euroa, kotipalveluiden ostot euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta euroa, palveluasuminen euroa), kehitysvammapalveluissa euroa (asumispalvelut euroa ja päivätoiminta euroa) ja kuljetuspalveluissa euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Talousarvio vahvistettiin asiakaspalveluiden ostojen osalta 2,1 miljoonaa euroa alhaisempana kuin palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostamisesta aiheutuvat kustannukset tilinpäätöksen 2013 mukaan olivat. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Terveyspalveluissa palvelujen ostossa on ylityspaineita erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta noin euroa, joka kohdistuu mielenterveysasiakkaiden eritasoisiin asumispalveluihin ja päihde-ongelmaisten laitoshoitoon. Ylitykselle tulee katetta päihdepalveluiden palveluasumisen palveluiden ostoissa sekä päihdeongelmaisten asumispalveluissa, koska asiakkaat ovat pidempään katkaisuissa ja päihdehuollon laitoksissa. Säästö on yhteensä euroa. 4

64 Kyyhkylän ostopalvelut ylittyvät euroa. Lääkäreiden ostopalvelua on vähennetty, koska virkalääkäreitä on saatu palkattua. Hirvensalmen ja Puumalan ostopalvelut lääkäreiden osalta ylittyvät euroa, mutta tästäkin huolimatta lääkäkäripalveluiden ostopalveluista syntyy säästöjä euroa. Osasto 2 lakkauttamisella saadaan säästöä noin euroa, joka kattaa osan ylityksistä. Vanhuspalveluissa syntyy palveluasumisessa säästöä euroa onnistuneesta kilpailuttamisesta, koska hoitopäivän hinta ei ole noussut ja asiakasmäärät eivät ole kasvaneet arvioitua enempää. Lääkäreiden ostopalveluihin sisäisenä ostona tulee euron ylitys. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvioin mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärää tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Myös tekninen lautakunta arvioi palvelujen oston ylittyvän muun muassa Moisio- Kyyhkylä- alueen kaavoituskustannusten nousun vuoksi. Sivistystoimen kasvatus- ja opetuslautakunta arvioi palvelujen ostojen alittavan talousarvion noin 0,4 milj. eurolla varhaiskasvatuksen osalta. Taseyksiköistä ja liikelaitoksista Tilakeskus ennustaa palveluiden ostojen ylittyvän noin 0,9 milj. euroa sisäilmakorjauksista ja Peitsarin koulun palosta sekä palokorjauksen yhteydessä tehdyistä kunnossapitokorjauksista johtuen. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Tilakeskus ennustaa aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostojen alittavan talousarvion noin 0,6 milj. eurolla energiasäästöistä johtuen, Etelä- Savon pelastuslaitos ylittävän talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ylittävän talousarvion noin 0,3 milj. eurolla. Kokonaisuutena aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot alittanevat talousarvion noin 1,0 milj. euroa. Avustukset Avustusten arvioidaan alittavan talousarvion noin 1,0 milj. euroa. Taustalla on muun muassa annettu linjaus avustusten vähentämisestä. Muut toimintakulut Muiden toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tekninen lautakunta arvioi muiden kulujen ylittyvän euroa Porrassalmenkatu 17:a koskevasta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyvästä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksesta johtuen. Porrassalmenkatu 17:a koskevia muita toimintatuottoja arvioidaan kertyvän maankäyttömaksuina 0,7 milj. euroa. Korkokulut Korkokulujen osalta talousarvion arvioidaan alittuvan noin 1 milj. euroa. Korot pysynevät edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla. 5

65 Investoinnit ja rahoitus Investoinnit Nettoinvestoinneiksi on arvioitu 20,3 milj. euroa, mikä ylittää alkuperäisen talousarviomäärärahan 4,4 milj. eurolla, mutta alittuvat 0,7 milj. euroa vuoden aikana myönnettyjen lisämäärärahojen mukaisesta 21 milj. euron nettoinvestointitasosta. Nettoinvestoinnit pysyttelevät kuitenkin poistotasossa. Nettoinvestointitason kasvu johtuu pääosin vuoden aikana investointeihin tulleista lisämäärärahatarpeista, jotka on aikaisemmin kaupunginvaltuustossa myönnetty seuraavasti: - Uusi toiminnanohjausjärjestelmä (KuntaERP) 1 milj. euroa kv / 88 - SVOP-sijoitukset 1,29 milj. euroa kv / Anttolan yhtenäiskoulu 1,1 milj. euroa / 71 - Anttola-talo euroa / 71 - Päämajakoulu euroa / 91 - Etelä-Savon pelastuslaitos euroa / 20 Investointimäärärahojen käyttöä on seurattu tarkasti ja vuoden aikana on ilmennyt edellisten lisäksi lisämäärärahatarpeita mm. kunnallistekniikan ja tilakeskuksen rakennusinvestointeihin. Näistä on raportoitu kuukausittain kaupunginhallitukselle. Lisämäärärahoja ei investointeihin kuitenkaan nyt esitetä, koska yksittäisten hankkeiden ylitykset pystytään kattamaan muilta hankkeilta säästyneistä määrärahoista. Investointiohjelman toteuttamispaine on suuri huolimatta ulkopuolisista talouden heilahteluista. Kaupunkiin suuntautuvien investointien ja rakentamisprojektien siirtyessä maanmyyntitulojen kehitys jää tavoitteesta n. 1,3 milj. euroa. Kaupunki on pidättäytynyt maan ostosta. Osakkeiden ja osuuksien myyntituloennuste on 3,7 milj. euroa (talousarvio 4 milj. euroa). Osakkeiden hankintaan on kirjattu Kiinteistö Oy Kaituenhakan kaupan yhteydessä tehdyt SVOP-sijoitukset. Tilakeskuksen investointien menoennuste tilanteessa hyväksyttyine lisämäärärahoineen on euroa ja tuloennuste euroa, johon sisältyy euroa ELY:n avustuksia, euroa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen. INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA 2014 LMR 2014 MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/201 4 EROTUS TILINPÄÄTÖS -ENNUSTE TULOT MENOT NETTOMENO Poistotaso Ero Taulukko 2. Investointien toteutuma ja tilinpäätösennuste. Investointeja koskeva ennuste on asiakirjan liitteenä (Liite 4). 6

66 Rahoitus Mikäli kaupungin vuosikate on tuloslaskelman mukainen, kaupungin Lainamäärä kasvaa tilikauden aikana 178,9 milj. euroon (169,9 milj. euroa ). Lainamäärä vuoden lopussa on 4,4 milj. euroa talousarviota pienempi. Rahoituslaskelmaennuste on liitteenä (Liite 2). Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Hyväksymisen yhteydessä päätettiin, että ohjelman toteutumisesta raportoidaan 3 kk, 7 kk ja 12 kk toteutuman kohdalla. Tämän lisäksi raportoidaan 1) asukasluvun muutos 2) uudet työpaikat 3) työllistetyt, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. 1. asukasluvun muutos Kaupungin väkiluku oli Mikkelin väkiluvun nettokasvu oli 116 vuonna Kaupungin asettamaan tavoitteeseen ei siten päästy. Muuttoliike on pitänyt väestökehityksen plusmerkkisenä. Syntyvyys on edelleen pienempää kuin kuolleisuus. Aktiivisella elinvoimapolitiikalla tähdätään väestökasvuun ja tätä työtä tukemaan on käynnistetty kaupungin strategian näkökulmista asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ohjelmiin kootaan tärkeimmät elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet. Toimenpiteisiin sitoutetaan tärkeimmät kumppanit sekä konsernista että sen ulkopuolelta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja niitä suunnataan tarvittaessa uudelleen. Väestömäärän kehitys oli + 49 henkeä. 2. uudet työpaikat Työpaikkojen määrän kehitys voidaan todentaa vasta kahden vuoden päästä tarkasteluajankohdasta. Tämä johtuu tilastotietojen saatavuudesta. Arvioita työpaikkamäärän kehityksestä voidaan tehdä erityisesti kehitysyhtiöiden antamien tietojen perusteella jo ennen tätäkin. Mikkelin kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Tärkeä osa tätä ovat kärkialueet, joille haetaan paitsi valtakunnallista profiilia myös merkittävää työpaikkojen määrän lisäystä. 3. työllistetyt, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Työllisyydenhoidossa painopisteenä ovat pitkään työttömänä olleet ja nuoret. Pitkään työttömänä olleiden työllistämistä toteutetaan kaupungin oman työllistämisen kautta ja tukemalla työllistäviä järjestöjä. Nuorten työllistämistä tuetaan ohjauksellisen työpajan ja kaupungin oman työllistämisen avulla. Mikkelin kaupunki kohdistaa omaa työllisyydenhoitoaan edelleenkin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Palkkatukityöllistäminen on kohdistunut vuoden 2014 aikana siten, että 12 % siitä on suuntautunut nuoriin (nuorisotakuu) ja 71 % pitkään työttömänä olleisiin. Loput 17 % on kohdistunut muihin työttömiin esimerkiksi työpajaohjaajiin. Pitkään työttömänä olleiden osuus on noussut. Syksyllä työllistämisen pääpaino on ollut velvoitetyöllistettävistä, koska yt-neuvottelut seisautti muun työllistämisen. Pitkään työttömänä olleiden 7

67 kategoriaan kuuluu TMT-kuntaosuusmaksulistalla olevia (vähintään 500 päivää työttömyyden perusteella maksettua työmarkkinatukea) sekä muuten vähintään vuoden työttömänä olevia. Näistä muista työllistämistä kohdistetaan etupäässä em. listalle siirtyviin. Pitkään työttömänä olleisiin lasketaan myös velvoitetyöllistettävät, joiden kohdalla työvoimapalvelulaki takaa subjektiivisen oikeuden kunnan järjestämään työhön työssäoloehdon täyttymiseksi. Nuorten työllistäminen kohdistuu lähinnä alle 25 vuotiaisiin tai alle 30 vuotiaisiin koulutettuihin (nuorisotakuu). Kategoria muut pitää sisällään esimerkiksi työpajojen ohjaajat tai kesäisin ympäristönhoito- tai rakennusryhmien vetovastuussa olevat. Lisäksi joukkoon voidaan lukea kuntakokeilun kautta yrityksiin vuokrattuja työllistettyjä (työvoimapalvelulaissa määritetty työllistetyn työpanoksen siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen ). Työmarkkinoiden kehitys pysyy todennäköisesti vielä vuoden 2014 ajan matalan kasvun tasossa. Tämän vuoksi on päätetty kuntouttavan työtoiminnan tason nostamisesta sekä erillisen työllistämispalkkion maksamisesta niille yrityksille, jotka työllistävät ns. TMT- listalla olevia työttömiä. Näiden lisäksi vuoden 2014 talousarvioesitykseen on hyväksytty tuntuva järjestötyöllistämisen lisäresursointi. Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään hillitsemään kaupungille koituvien passiivityöttömyyden kuluja. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan alaiset tulosalueet ovat muun muassa vähentäneet ostopalveluiden käyttöä, uudelleenjärjestelleet toimintoja ja osallistuneet palvelurakenteen uudistamista koskeviin hankkeisiin ((Esper- ja Esso). Terveyskeskussairaalan osasto 1 on siirtynyt toimimaan keskussairaalan tiloissa heinä-elokuun vaihteessa. Sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluiden osalta on otettu kotihoidon tuotantojärjestelmä käyttöön. Teknisen toimen osalta on jo aloitettu uudelleenorganisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt. Puunmyyntitulot kehittyvät tavoitteen mukaisesti. Puun myyntihinnan kehittyessä suotuisasti on näkymä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaiseen puunmyyntitulojen ylittymiseen toteutumassa osittain ( euroa). Teknisen toimen henkilöstösäästötavoite euroa toteutuu, jopa ylittyy. Maaseutu- ja tielautakunta on vähentänyt tietoimen avustuksia ja rakennusvalvonta on siirtynyt tarjoamaan palveluja yhä laajemmin sähköisen asiointikanavan kautta. Sivistystoimen kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta johtamisen tukipalveluiden säästötavoite toteutuu eläköitymisten kautta, koska korvausrekrytointeja ei ole tehty. Lukiokoulutuksen säästötavoite kohdistuu lukiotoimipisteisiin ja lukiokoulutuksen uudelleen organisointiin. Haukivuoren lukiokoulutus on päättynyt 7/2014 ja samanaikaisesti opiskelijamäärä on pienentynyt, joten lukiotoimipisteisiin kohdistuva säästötavoite toteutuu. Mikkelin lukiokoulutuksen kehittämisohjelma valmistui keväällä 2014, kehittämistoimenpiteet ja esitetty lukiokoulutuksen hallinto- ja johtamisjärjestelyjen uudelleen organisointi (sis. mm. etä- ja aikuislukio) siirtyy tehtäväksi vuoden 2015 aikana, joten tästä tuleva säästö ei toteudu vielä vuoden 2014 aikana. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden säästötavoitteet eivät toteudu täysimääräisinä. Harjumaan ja Hiirolan koulut lakkasivat Vanhalan koulu on väistötiloissa Taitolassa siihen asti, kunnes Vanhalan koulukiinteistön laajennus ja saneeraus valmistuvat, arvioitu valmistumisaika loppukesä Varhaiskasvatukselle asetettu 95 %:n käyttöaste ei toteudu nykyisellä palveluverkolla. Siekkilän, Pankarannan ja Lehmuskylän päiväkodit yhdistyivät Taitolan päiväkodiksi lokakuun alusta alkaen ja 8

68 uusi keskustan päiväkoti valmistunee vasta loppuvuodesta Kansalaisopiston osalta Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa edellytettiin kansalaisopistolta tilojen käytön tiivistämistä niin, että säästöä syntyisi valtuustokauden aikana noin euroa. Tavoite toteutui valtuustokauden alkuvuosina hyvin, mutta opisto on vuoden 2014 aikana siirtynyt entisen Päämajakoulun kiinteistöön ja opistolla on tällä hetkellä vuokralla tiloja jonkin verran todellista tarvetta enemmän. Tämä johtuu siitä, että joitakin tiloja jaetaan myöhemmin pienemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin toiminta tapahtuu tilankäytön kohdalla nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Tilaoptimointia jatketaan vuoden 2015 aikana. Osana tilaratkaisuja on kuitenkin samalla voitu siirtää teatteriopetus käytännössä kokonaan pois vuokratiloista eli Suomen nuoriso-opiston tiloista niin ikään entiseen Päämajakouluun eli Päämajatalo-kiinteistöön. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman edellyttämä euron säästötavoite toteutuu. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisille tulosalueille ei ole osoitettu Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa toimenpiteitä vuodelle Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman päivitys viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn Johdon toimenpiteet Kaupungin tilinpäätös tulee ennusteen mukaan olemaan alijäämäinen myös vuonna 2014 tilikauden alijäämän ollessa noin 3,6 milj. euroa. Merkittävin riski tuloksen muodostumisessa on palveluiden ostoissa, joiden ennustetaan ylittävän talousarvion noin 8,4 milj. euroa. Liitteenä olevasta käyttötalouden raamiennusteesta näkyy koottuna toimialojen talousarviopoikkeamat, joiden mukainen talouden ylitysennuste on selvästi suurempi kuin kaupungin tuloslaskelma osoittaa (Liite 3). Talousnäkymässä on selviä riskejä - toimintamenojen ennustetaan kasvavan toimintatuottoja, verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin. Menojen kasvu on kyettävä sopeuttamaan tulojen kasvuun vuonna Määrärahaesitykset Käyttötalous Lisämäärärahat käyttötalouteen yhteensä tulot euroa, menot euroa. Lisäksi esitetään määrärahojen kohdentamisen muutos euroa. Tekninen toimiala/ tekninen lautakunta Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia euroa ja maankäyttömaksua koskevia euron tuloja ei voitu talousarviossa huomioida. Tekninen lautakunta esittää kustannuspaikalle (maaomaisuuden hallinta) seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys euroa tilille (maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset) MENOT lisäys euroa tilille (muut kulut) 9

69 Sivistystoimi/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen saatua avustusta eikä henkilöstömenoja voitu budjetoida vuodelle 2014, koska avustuksen jatkumisesta ei vielä saatu tietoa talousarvion valmisteluvaiheessa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin euroa. Henkilöstömenot ylittyvät eurolla: avustuksen turvin palkattiin henkilöstöä opetusryhmäkoon pienentämiseen. Lisäksi keväällä erityisesti henkilöstömenojen kasvu oli ennakoitua suurempaa, koska useammalla koululla oli sisäilmaongelmista johtuvia sairaslomia ja niistä johtuvia sijaiskustannuksia oli enemmän. Syyslukukaudelle on jouduttu palkkaamaan määräaikaisia avustajia kaupungin rahalla, koska yt-menettelyn vuoksi tukityöllistettyjä ei saatu. Arvioitua suuremmat avustustulot ja säästöt palvelujen ostoissa pitävät tulosalueen toimintakatteen talousarvion mukaisena. Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys euroa, kustannuspaikka (Projektit/peruskoulut), tili (OPM:n myöntämät tuet) MENOT lisäys yhteensä euroa, kustannuspaikka (Yhteiset/ peruskoulut), tilit (Tilapäinen työvoima) euroa (KuEL-maksut) euroa (Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut) euroa (Työttömyysvakuutusmaksut) euroa (Tapaturmavakuutusmaksut) 300 euroa Sosiaali- ja terveystoimi/ tuotantolautakunta Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu euroa, kotipalveluiden ostot euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta euroa, palveluasuminen euroa), kehitysvammapalveluissa euroa (asumispalvelut euroa ja päivätoiminta euroa) ja kuljetuspalveluissa euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Talousarvio vahvistettiin asiakaspalveluiden ostojen osalta 2,1 miljoonaa euroa alhaisempana kuin palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostamisesta aiheutuvat kustannukset tilinpäätöksen 2013 mukaan olivat. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvioin mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärärahaa tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: 10

70 Sosiaalipalvelut (ostopalveluihin) MENOT lisäys euroa lastensuojelun laitoshoitoon (430003) MENOT lisäys euroa lastensuojelun avohoitoon (430003) MENOT lisäys euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu (472500) MENOT lisäys euroa vammaispalveluiden tukitoimissa MENOT lisäys euroa vammaispalveluiden päivätoiminnassa MENOT lisäys euroa vaikeavammaisten palveluasuminen (430039) MENOT lisäys euroa vaikeavammaisten päivätoiminnassa MENOT lisäys euroa kuljetuspalvelut (430003) Yhteensä euroa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Yhteispäivystys MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Psykiatrian erikoissairaanhoi to MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Somaattinen erikoiss.hoito Yhteensä euroa Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavaa kohdentamisen muutosta: Kustannuspaikalta fysiatrian apuvälineet siirretään euroa kustannuspaikalle Apuvälineet. Investoinnit Lisämäärärahoja investointeihin ei esitetä seurannan yhteydessä. Hankkeiden väliset määrärahasiirrot esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Peruskaupunki Laajakaistahanke (sisäinen tilaus ) ei toteudu kuluvana vuonna. Määrärahasta esitetään siirrettäväksi euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet, sisäinen tilaus Peruskaupunki/ sivistystoimi Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle Satamalahden investointia (sisäinen tilaus ) ei tänä vuonna toteuteta, joten sieltä vapautuvasta määrärahasta esitetään siirrettäväksi euroa seuraaville hankkeille: - Graanin alue euroa, sisäinen tilaus Katuvalojen investointi euroa, sisäinen tilaus Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) euroa, sisäinen tilaus Mikkelipuisto euroa, sisäinen tilaus

71 Tilakeskus Suomenniemen koulu tekninen luokka, sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Ristiinan koulukeskus ( sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja n euroa. Taitolan tilamuutokset (päiväkoti), sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (kp sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Päämajatalo ja Päämajamuseo, sisäilmakorjaus, sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp sis. tilaus ) mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Rantakylän yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus Hankkeelle ei ole varattu talousarviomäärärahaa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta koulujen korjausmääräraha (kp ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Wisa-areena (IV-kone), sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Suunnittelumääräraha, Suunnittelumäärärahoihin on varattu talousarvioon euroa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (kp ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Anttolan yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen erityisavustusta euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuudet Mikkelin kaupungille kertyy vuonna 2014 valtionosuuksia Valtiovarainvarainministeriön laatiman maksuerittelyn mukaisesti 100,965 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 110,845 valtionosuuskertymään. Esitetään kustannuspaikalle Yleinen valtionosuus: TULOT vähennys euroa tilille (Kunnan peruspalveluiden valtionosuus) 12

72 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-10/ 2014, ulkoiset ja sisäiset erät (Käyttös.) Lokakuun Lokakuun Laskennal. Johdon Johdon Johdon Loka tot. TULOSLASKELMA JA TP TA toteuma toteuma ennuste ennuste ennuste / ennuste / 14/ Loka TOTEUTUMISENNUSTE TA 2014 TP 2013 tot Toimintatuotot Myyntituotot ,6 % 96,9 % 97,0 % Maksutuotot ,9 % 97,3 % 107,8 % Tuet ja avustukset ,0 % 93,3 % 99,0 % Muut toimintatuotot ,8 % 100,7 % 101,2 % Toimintatuotot yhteensä ,4 % 97,6 % 99,5 % Valmistus omaan käyttöön ,6 % 106,7 % 99,6 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,2 % 100,0 % 100,0 % Palkat ja palkkiot ,5 % 100,0 % 100,1 % Henkilöstösivukulut ,1 % 100,2 % 99,4 % Eläkekulut ,8 % 100,6 % 99,5 % Muut henkilöstösivukulut ,3 % 97,9 % 98,7 % Palvelujen ostot ,3 % 100,4 % 101,5 % josta ulkoiset ,3 % josta sisäiset ,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 95,0 % 95,9 % Avustukset ,7 % 101,7 % 106,1 % Muut toimintakulut ,0 % 101,5 % 104,5 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 100,2 % 101,2 % Toimintakate ,6 % 101,8 % 102,2 % Verotulot ,4 % 103,2 % 103,9 % Valtionosuudet ,1 % 100,4 % 100,1 % Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot- ja -menot Korkotuotot ,0 % 110,6 % 93,1 % Muut rahoitustulot ,0 % 93,1 % 87,2 % Korkokulut ,4 % 118,6 % 95,3 % Muut rahoituskulut ,0 % 95,2 % 118,0 % Rahoitustuotot (ja -kulut) yhteensä ,2 % 89,2 % 72,5 % Vuosikate ,5 % 108,5 % 102,4 % 13

73 (Käyttös.) Lokakuun Lokakuun Laskennal. Johdon Johdon Johdon Loka tot. TULOSLASKELMA JA TP TA toteuma toteuma ennuste ennuste ennuste / ennuste / 14/ Loka TOTEUTUMISENNUSTE TA 2014 TP 2013 tot Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,0 % 100,4 % 100,1 % Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset yht ,0 % 98,8 % 100,1 % Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut yht Tilikauden tulos ,9 % 71,2 % Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,5 % Liite 1. Koko kaupungin toteutumisennuste 14

74 MIKKELIN KAUPUNKI TP 2013 KS 2014 Tot. Enn Rahoituslaskelma, euroa TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja Investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -56 Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien 183 muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset -131 Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos LAINAMÄÄRÄN KEHITYS, 1000 euroa euroina TP TA 2014 Ennuste Lainamäärä Lainamäärä/ asukas* *Asukasmääränä tilanne Liite 2. Rahoituslaskelma 15

75 TALOUSARVIO 2014 TA 2014 Toteutumaennuste 2014 Toteutumaennuste - TA Poikkeama Lokakuu Tulot Menot Tkate euroina Tulot Menot Tkate Tulot Menot Tkate Ero Ero Ero Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Kohdentamaton (kuel eläkemenop.) Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Talouspalvelut Matkailun edistäminen Avustukset Käyttövaraus Ruoka- ja puhtauspalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnat Tuotantolautakunta (Mikkeli) , josta ESSHP:n osuus Seudullinen sosiaali- ja terveysltk Sivistystoimi yhteensä Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri,- liikunta- ja nuorisolautakunta

76 TALOUSARVIO 2014 TA 2014 Toteutumaennuste 2014 Toteutumaennuste - TA Poikkeama Lokakuu Tulot Menot Tkate euroina Tulot Menot Tkate Tulot Menot Tkate Ero Ero Ero Tekninen lautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Rakennuslautakunta Kaupunki yhteensä Tilakeskus Kaupunki+Tilakeskus yht Otavan Opistoliikelaitos Etelä-Savon pelastuslautakunta Etelä-Savon työterveysliikelaitos Mikkelin Vesiliikelaitos Liikelaitokset ja pelastus yht Mikkelin kaupunki yhteensä Liite 3. Toimialojen määrärahojen toteutuminen ja ennuste 17

77 INVESTOINNIT 10/2014 (1 000 ) KLR = liitossopimuksen mukainen raha KAUPUNKI TA 2014 LMR muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot LISÄTIETOJA KuntaERP Valtuuston päätös / 88 Laajakaistahanke ei toteudu, määrärahasta euroa asiointipisteen Laajakaistahanke (KLR/R) kalusteisiin AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden myynti, TULO Toteutuma sisältää myyntivoittoja euroa Maa- ja vesialueiden hankinta Rakennusten purkukustannukset (tapaukset maanjalostus) Rakennukset Rakennusten myynti Toteutuma sisältää myyntivoittoja euroa Ristiinan lämpökeskus, myynti ESE:lle Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Kadut Kadut / Uudet asuinalueet, tonttien luovutus Raviradan alueen katu- ja pys.järjestelyt (arkistolaitos) MENOT VT 5 rak. + kaupungin liitännäiset osaprojektit, Rinnekatu Keskustan kehittäminen, MENOT Graanin alue (rantapenkere 2014) Ylitys euroa, kate Satamalahden määrärahasta Otto von Fieandtintie ja klv Ylitys euroa, kate Satamalahden määrärahasta Kisssalammentie/Vanha Suurlahdentie Sepäntie ja Tiitus-Matintie, vesihuolto+kadun korj. (KLR/R) Kitereentien peruskorjaus (KLR/R) Ristiinan leikki- ja liikuntapaikat (KLR/R) Asuntomessualueen yms. infra (strateginen projekti)

78 KAUPUNKI TA 2014 LMR muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17 talon puhkaisu + kevytväylä Katuvalojen saneeraukset, ohjausj., elohopealampput LISÄTIETOJA Katuvalojen investoinnit Ylitys euroa, kate Satamalahden määrärahasta Puistot ja leikkipaikat (jakamaton) Uudet puistot ja leikkipaikat Puistot ja leikkipaikat saneeraukset Mikkelipuisto & Kaihun alue Ylitys euroa, kate Satamalahden määrärahasta Mikkelipuisto Tapahtumapelto Matonpesupaikka (1) + kuivurit 2 kpl Satamalahden ruoppaus Satamat Satamalahti (strateginen projekti) Ei toteudu 2014, määrärahasta katuvalojen investointeihin euroa, euroa Graanin alueelle, euroa Otto von F:n tielle Ristiinaan, euroa Mikkelipuistoon, Uimarannat (ruutuk. ulkop.) Lentoasema, TULOT Lentoasema, MENOT Tonttien kunnostus Liikuntapaikat (sis. Ristiina/Sniemi) Suomenniemen koulun elinkaaripiha/rak., laitteet (KLR/S) Kiinteät rakenteet ja laitteet yht. tulot Kiinteät rakenteet ja laitteet yht.menot Kiinteät rakenteet ja laitteet yht. NETTOMENO Koneet ja kalusto Valtuuston äänentoisto Asiointipisteen kalusto Kate laajakaistahankkeelta 19

79 KAUPUNKI TA 2014 LMR muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Keskushallinto/ruoka- ja puhtauspalvelut Sivistystoimi (opetus, kulttuuri, nuoriso ja liikunta), sis. KLR/R 2014 ja euroa/vuosi Sosiaali- ja terveystoimi KLR/R Terveyskeskus Sosiaali- ja terveystoimi SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet LISÄTIETOJA Osakkeiden hankinta SVOP-sijoitus (Kaituenhaka), kv / 122 Koy osakkeiden myynti (sis. myyntivoittoja) Toteutuma sisältää myyntivoittoja ,61 euroa KAUPUNKI YHTEENSÄ TULOT MENOT NETTOMENO TASEYKSIKÖT JA LIIKELAITOKSET TILAKESKUS TA 2014 LMR muutokset RAKENNUKSET MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Otavan ruokalan ja asuntolan korjaus LISÄTIETOJA Taitola tilamuutokset (mm päiväkoti) Ylitys euroa, kate Siekkilän päiväkodin määrärahasta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (purku+pihat) Rantakylän koulu (peruskorjaus ja laajennus) Ylitys euroa, kate koulujen korjausmäärärahasta Haukivuoren yhtenäiskoulu Päämajakoulu (sisäilmakorjaus) Ylitys euroa, kate Vanhalan koulun määrärahasta Yhteiskoulu (Yhtäri) muutostyöt LMR euroa myönnetty kv/ Vanhalan koulu Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt MENO Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt TULO

80 TILAKESKUS TA 2014 LMR muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE Koulukeskus, Ristiina (KLR/R) LISÄTIETOJA Anttolan yhtenäiskoulu (TULO) Lisämäärärahaesitys tuloon euroa???? Anttolan yhtenäiskoulu (MENO) Anttola-talo (kirjasto, yht.koulu) Suomenniemen koulun tekn. luokka (KLR/S) Ylitys , kate Ristiinan koulukeskuksen rahasta Urpolan huoltorakennus Wisa-areena MENOT Ylitys euroa, kate Vanhalan koulun määrärahasta Wisa-areena TULOT Terveyskeskus (KLR/R), sis. Suomenniemen euroa Vaarinsaari Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen muutos/peruskorjaustyöt Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaustyöt Suunnittelumääräraha Omaisuuden myyntitulot TULO Energiataloudelliset investoinnit MENOT Energiataloudelliset investoinnit TULOT TILAKESKUS YHTEENSÄ TULOT MENOT NETTOMENO ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS TA 2014 LMR muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TULOT MENOT NETTOMENO LISÄTIETOJA 21

81 OTAVAN OPISTO TA 2014 LMR muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 TULOT MENOT NETTOMENO VESILIIKELAITOS/KUNNALLISTEKNIIKKA JA LAITOSINVESTOINNIT TA 2014 LMR muutokset MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TULOT MENOT MENOT (KLR), RISTIINA, SNIEMI MENOT YHTEENSÄ NETTOMENO INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA 2014 LMR 2014 MÄÄRÄ- RAHA YHT. TOT 10/2014 EROTUS TILINPÄÄTÖS- ENNUSTE TULOT MENOT NETTOMENO Poistotaso Ero Liite 4. Investointien toteutuminen ja ennuste LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA 22

82 ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON FYSIOTERAPIOIDEN INTEGRAATION LOPPURAPORTTI FYSIATRIAN YKSIKÖN TOIMINTA Taloustyöryhmä

83 Sisällys Johdanto... 1 Fysiatrian yksikön toiminta... 2 Toiminnan kuvaus... 2 Toiminnan kehittäminen... 2 Johtaminen ja toiminnan seuranta... 3 Kustannuslaskelmat... 4 Taloustyöryhmän toimeksianto... 4 Kustannuslaskennan eteneminen... 4 Hinnoittelu... 4 Säästölaskelma... 6 Käytettävä laskutusmalli... 7 Raportointi ja sopimus... 8 Yhteenveto... 8 Liitteet

84 1 Johdanto Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntoutustoimintaa kehitetään siten, että alueen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja vanhuspalvelut muodostavat alueellisesti ja asiakaslähtöisesti toimivan kuntoutuskokonaisuuden. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä ESSO-hankkeen kanssa. Kuntoutuksen kehittämistyön tuloksia tullaan raportoimaan erikseen kun laajempi kuntoutuksen toimintamalli rakentuu. Ensimmäisessä vaiheessa Mikkelin kaupungin Mikkelin palvelutuotantoyksikön avofysioterapiapalvelut yhdistetään erikoissairaanhoidon fysiatrian yksikköön. Tämä yhdistymisvaihe aloittaa yhdistymisten ketjun. Kuntoutuksen avopalveluyksikköön (yksikön työnimi väliraportissa, tässä loppuraportissa käytetään nimeä fysiatrian yksikkö) tullaan tulevien vuosien aikana liittämään muita sairaanhoitopiirin ja alueen kuntoutuspalveluja aloittavan fysiatrian yksikön toimintaa kehitetään toiminnallisesti vastaamaan aiempaa paremmin alueen asukkaiden tarpeita. Toimintoja kehittämällä sujuvoitetaan potilaiden hoitopolkua, vahvistetaan asiantuntijuutta ja hillitään kustannuksia päällekkäisiä toimintoja poistamalla ja optimoimalla henkilöstön käyttöä.

85 2 Fysiatrian yksikön toiminta Toiminnan kuvaus alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikkö tuottaa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluja. Erikoissairaanhoidon fysiatrian, fysioterapian ja toimintaterapian palvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Perusterveydenhuollon polikliiniset fysioterapiapalvelut tuotetaan Mikkelin kaupungille ja muille tahoille liitteen 1 mukaisesti. Fysiatrian yksikön palveluja tuottaa 2 fysiatria, 6 toimintaterapeuttia 21 fysioterapeuttia ja 1 osastonsihteeri (liite 2). Palveluja tuotetaan sekä polikliinisesti että osastopalveluina ja ne tuotetaan siten, että potilaan hoitopolku toimii saumattomasti. Suunnitelma palvelutuotannosta ja lähetekäytännöistä toiminnan käynnistyessä on kuvattu liitteessä 3. Palveluvalikoimaa ja lähetekäytäntöjä arvioidaan ja muokataan tarvittaessa vastaamaan paremmin alueen väestön tarvetta ja hoidon sujuvuutta. Tavoitteena on, että kaikilla työntekijöillä on selkeä käsitys potilaan hoitopolusta. Toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä vastaavat asiantuntijatiimit, jotka on koottu kullakin erikoisalalla työskentelevistä työntekijöistä. Näitä tiimejä ovat mm. tules-tiimi, aikuisneurologinen tiimi, sisätautitiimi, lasten tiimi ja kirurginen tiimi. Fysiatrian yksikön toimintamuotoja ovat ennaltaehkäisy, osastokuntoutus, polikliiniset palvelut ja jatkokuntoutus/jatkoseuranta. Toiminta fysiatrian yksikössä mahdollistaa joustavan fysiatrin konsultaatiomahdollisuuden myös perusterveydenhuollon fysioterapeuteille asiakkaiden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Ensisijaisesti työntekijät konsultoivat lähettävää tahoa. Henkilöstön osaaminen lisääntyy, kun yksikköön tulee uudenlaista osaamista, mikä lisää koko yksikön tieto- ja taitopohjaa. Myös jatkokuntoutus on sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Potilaat ohjautuvat erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon pienryhmiin oikea-aikaisesti. Ryhmien käyttöaste lisääntyy ja tarpeen mukaan voidaan käynnistää uusia ryhmiä perusterveydenhuollon toimintaideologian mukaan. Toiminnan kehittäminen Fysiatrian yksikön toiminnan kehittämistä ohjaa johtoryhmä, johon kuuluu ylilääkäri Riikka Juhakoski, osastonhoitaja Auli Hämäläinen, apulaisosastonhoitaja Tommi Kuusinen, fysioterapeuttien edustaja Jaana Merivirta, toimintaterapeuttien edustaja Jenni Kanto ja perusterveydenhuollon fysioterapeuttiedustaja. Kehittämistyötä tehdään aiemmin mainituissa tiimeissä ja siinä hyödynnetään sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hyviä käytäntöjä. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon asiantuntijafysioterapeutti Tuija Viherkorven kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää potilaiden terapiapolkujen sujuvuutta ja varmistaa palvelutuotannon toteutuminen yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti. Toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä ESSO-hankkeen alueellisen kuntoutuksen hankekoordinaattori Aino Mäkitalon kanssa.

86 3 Kehittämisen kohteena on mm. akuuttien selkäpotilaiden hoitopolun nopeuttaminen kun eilääkärin hoitoa vaativat selkäpotilaat ohjataan suoraan päivystyksestä tai sairaanhoitajan kivavastaanotolta yksilöohjaukseen tai ryhmään. Tällöin päivystyksessä toimiva fysioterapeutti osallistuu jatkokuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa potilaan tarvittavien palvelujen piiriin. Yksikössä otetaan käyttöön enenevässä määrin sähköisiä menetelmiä (nettiajanvaraus, videovälitteinen ohjaus/ palvelu TV, jatkoseurantapuhelut). Johtaminen ja toiminnan seuranta Fysiatrian yksikköä johtaa ylilääkäri fysiatri Riikka Juhakoski. Hänen työparinaan toimii osastonhoitaja Auli Hämäläinen. Yksikön johtamismallina käytetään osallistavaa johtamista ja yhteisistä asioista päätetään osastokokouksissa. Johdon tehtävänä on huolehtia, että tuotannolle määritellyt laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan. Toimintaa seurataan kuukausittain sekä talous- että toimintalukujen avulla. Lisäksi arvioidaan palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja käytettävissä olevia resursseja. Vuoden 2015 suunniteltu palvelutuotanto on kuvattu taulukossa 1. Tuotettavat palvelut Poliklinikkapalvelut, käyntimäärä Fysiatripalvelut 2400 Osastopalvelut, käyntimäärä Fysioterapiapalvelut, erikoissairaanhoito Fysioterapiapalvelut, perusterveydenhuolto yksilökäynnit: 5000 ryhmäkäynnit: 800 Toimintaterapiapalvelut Taulukko 1. Fysiatrian yksikön palvelutuotanto vuonna 2015 Yksikön toiminnan laatua mitataan vuosittain ITE-laatumittarilla. Toimintaa arvioidaan asiakaskyselyillä. Yksikössä otetaan käyttöön elämänlaatu / toimintakykymittari potilaiden toimintakykyyn ja pärjäämisen arvioimiseksi.

87 4 Kustannuslaskelmat Taloustyöryhmän toimeksianto Työryhmän tehtävänä on valmistella tuotteistamis- ja hinnoitteluratkaisu palveluille, joissa on tarkoitus toteuttaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon täysi integraatio. Ratkaisun tulee olla sellainen, että sitä voidaan toteuttaa integroitaessa erikoissairaanhoidon ja perusterveyden-huollon palveluja Mikkelin kaupungin lisäksi myös muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa integrointi koskisi erikoissairaanhoidon fysiatrian yksikön ja perusterveydenhuollon avofysioterapianintegrointia. Ratkaisun tulisi olla perustaltaan sellainen, että sitä voitaisiin joko suoraan tai soveltaen hyödyntää jatkossa myös muiden palvelukokonaisuuksien integrointiratkaisuissa. Taloustyöryhmän tulee valmistella ehdotus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujen integroinnissa ratkaisu 1. palvelujen tuotteistamisesta 2. palvelujen hinnoittelusta 3. ja muodostaa edellisten pohjalta hinnasto ja esittää menettelytapa hinnaston soveltamisesta palvelujen yhteistuotannossa. Kustannuslaskennan eteneminen Aluksi käytiin läpi sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin kustannuslaskentatapoja, jotta voitaisiin löytää yhteinen malli, jota soveltaa. Erikoissairaanhoidon fysioterapiassa korostuvat yksilökäynnit, mutta perusterveydenhuollossa käynnit ovat pääsääntöisesti ryhmäkäyntejä. Toisena erona erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hinnoittelussa on se, että Mikkelin kaupungilla on aiemmin ollut eri hinta ulkopaikkakuntalaisen käynnille, kun taas erikoissairaanhoidossa hinta on kaikille sama. Tärkeää oli myös selvittää molempien organisaatioiden kustannuksista ne, jotka kohdistetaan fysiatrialle ja fysioterapialle. Erikoissairaanhoito vyöryttää kaikki kulut, mutta kaupungilla kaikkia ei vyörytetä suurien kulujen välttämiseksi tietyissä yksiköissä. Kohdennettavien kustannusten selvittämisen jälkeen voitiin tehdä tarvittavat laskelmat avokuntoutusyksikön hintojen selvittämiseksi. Hinnoittelu Laskelmat perustuvat sekä Esshp:n että Mikkelin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöslukuihin sekä suoritteiden osalta arvioon, että jokaisella terapeutilla on 6 hoitokontaktia per työpäivä. Kustannus- ja hinnoittelulaskelmat (liite 4) on tehty niin, että Mikkelin kaupungin fysioterapiasta siirtyy 5 fysioterapeuttia Esshp:n fysioterapiaan. Fysioterapeuttien kokonaispalkka laskelmissa on

88 ,00 /kk ja summa on Esshp:n fysioterapeuttien keskimääräinen kokonaispalkka. Palkkoihin on lisätty lomarahaa 6 % sekä sosiaalikulut (sotu 2,14 %, kuel 16,85 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,88 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,20 % sekä eläkemenoperusteinen kuel 5,95 %). Prosentit ovat Esshp:n vuoden 2014 lakisääteisten sosiaalikulujen prosentteja. Palveluiden ostot olivat vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Esshp:n fysiatrian kustannuspaikalla ,64, joista ,32 kohdistuu fysioterapeuteille. Tämä luku on laskettu työntekijöiden suhteessa, eli fysioterapeuttien suhde kaikkiin fysiatrian työntekijöihin. Näiden kustannusten arvioidaan laskelmissa nousevan 20 %. Palveluiden ostot sisältävät mm. telepalvelut, pesulakulut, matkakulut ja koulutuskulut. Tavaroiden ostot olivat koko Esshp:n fysiatriassa ,01, joista ,36 kohdistuu fysioterapeuteille. Näiden kustannusten arvioidaan laskelmissa nousevan 20 %. Tavaroiden ostot sisältävät mm. toimistotarvikkeet, ammattikirjallisuuden, kalusteet ja hoitotarvikkeet. Edellä mainitut kustannukset kohdistetaan Esshp:ssä henkilömäärän suhteessa, joten kun henkilömäärä nousee, oletetaan myös näiden kustannusten nousevan. Sisäiset vyörytykset olivat vuoden 2013 mukaan Esshp:n fysiatrian kustannuspaikalla kohdistettuna fysioterapialle ,90, joka on myöskin laskettu työntekijöiden suhteessa. Nämä kustannukset sisältävät henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietohallinnon, yleishallinnon, tukipalveluiden (sisältävät vuokrat ja siivouksen) kustannukset sekä osastonsihteeripalvelut, potilasasiakirjakeskuksen palvelut, ammattikirjaston palvelut sekä sairaala-hallinnon palvelut. Esshp:ssä on kaikki tukipalveluiden kustannukset vyörytetty lopullisia suoritteita tuottaville kustannuspaikoille. Näiden kustannusten oletetaan nousevan 10 %, johtuen mm. osastonsihteeripalveluiden ostojen lisääntymisestä ja tietohallinnon kulujen lisääntymisestä. Kaikki vyörytysperusteet löytyvät liitteestä 5. Projektin kuluessa otettiin kantaa tietojärjestelmäasioihin, koska sairaanhoitopiirillä ja kaupungilla on omat tietojärjestelmät ja -verkot. Siinä tapauksessa, että kaupunki tulisi vuokralle sairaanhoitopiirin tiloihin, olisi molemmilla edelleen omat järjestelmät ja järjestelmätuki sekä ylläpito. Kahden järjestelmän rinnakkaiskäyttö ei tuo säästöä vaan suurentaa kuluja. Nyt kun kaupungin työntekijät siirtyvät sairaan hoitopiirin työntekijöiksi, saadaan säästettyä tietotekniikkakustannuksissa. Liitteinä olevissa tuottavuuslaskelmissa atk-kulut on vähennytty vyörytysluvuista pois. PTH:n fysiatriassa on kaksi eri toimintoa: poliklinikkakäynnit ja ryhmäkäynnit. Henkilöresurssit jakautuvat seuraavasti: Henkilömäärä Toiminto 4,25 Poliklinikkakäynnit 0,75 Ryhmäkäynnit Muut kustannukset jaetaan henkilöresurssien suhteessa.

89 6 Poliklinikkakäyntien kustannuksia vähentävänä on huomioitu asiakkaiden omavastuut. Omavastuita on kertynyt Mikkelin kaupungin fysioterapialle keskimäärin 4 / poliklinikkakäynti. Keskimääräistä potilaan omavastuuosuutta pienentävät maksukatot ja alle 18-vuotiaat potilaat. Ryhmäkäynti on ryhmän hinta ja hinta / potilas riippuu ryhmän koosta. Hypoteettisessa laskelmassa suoritekustannukset muodostuvat seuraavasti: Poliklinikkakäynti 49,00 Ryhmäkäynti 55,00 Kustannukset / tuotettu suorite perustuvat laskelmaan, jossa käyntimääriksi on hypoteettisessa laskelmassa arvioitu poliklinikkakäynnin osalta kappaletta ja ryhmäkäyntien osalta 800 kappaletta. Jos tuotettava suoritemäärä merkittävästi poikkeaa laskennallisesta tuotetusta suoritemäärästä, aiheuttaa se vääristymää hintaan. Asiakasmaksuista on päätetty, että erikoissairaanhoito laskuttaa käytössä olevan hinnaston mukaan asiakasmaksun asiakkaalta. Erikoissairaanhoidon palveluista laskutetaan kuntia palveluhinnaston mukaan. Säästölaskelma Säästölaskelmat (liite 6) toteutettiin siten, että aluksi laskettiin yhteen fysiatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kaupungin fysiatrian kustannukset yhteen. Liitteessä on esitetty laskelma, joka sisältää henkilöstökulut, palveluiden ostot (pl. asiakaspalveluostot), aineet ja tarvikkeet, muut kulut, sisäiset menot, tilakustannukset sekä sisäiset vyörytysmenot. Aiemmin mainittiin mitä nämä ryhmät sisältävät, mutta erona hinnoittelulaskelmaan on se, että säästölaskelmassa otetaan huomioon kaikki fysiatriaan kohdistuvat kulut eikä pelkästään fysioterapialle kohdistettavat kulut. Nykytilassa kustannukset ovat yhteensä ,86 euroa, sisältäen fysiatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kaupungin fysiatrian. Suurimmat kustannukset muodostuvat henkilöstökuluista ( ,42 ), tilakustannuksista ( ,96 ) sekä sisäisistä vyörytyksistä ( ,06 ). Integraatiomallissa henkilökustannukset ovat ,42 euroa. Säästö syntyy siten, että jäljelle jäävät kaksi työntekijää siirtyvät avoimiin tehtäviin ja sen myötä kaksi vakanssia lakkautetaan perusterveydenhoidossa. Palveluiden ostoissa on oletettu 20 prosentin nousu, joten kokonaissumma fysiatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kaupungin fysiatrian osalta on ,72 euroa. Aineissa ja tarvikkeissa on myös oletettu 20 prosentin kasvu, joten loppusummaksi saadaan ,38 euroa. Muut kulut pienenevät hieman ja sisäiset menot pysyvät ennallaan. Tilakustannuksissa tapahtuu huomattavaa pienenemistä, ollen ,58 euroa. Tämä tilakustannussäästö johtuu tilojen pienenemisestä, joten integraatio itsessään ei aiheuta sairaanhoitopiirille säästöjä.

90 7 Sisäisten vyörytysten oletetaan kasvavan 10 prosenttia, aiheuttaen ,07 kustannukset. Kokonaiskustannukset muodostuvat ,42 euron suuruisiksi. Säästö saadaan laskettua seuraavasti: = % Käytettävä laskutusmalli Sopimusohjausraportissa (2008), todetaan laskutusmallista seuraavaa: Kuntien terveydenhuollon menoihin, menoihin liittyviin riskeihin ja niiden ennakointiin voidaan vaikuttaa osittain kuntalaskutuksen toteuttamistavan avulla. Kunnat pitävät suotavana, että terveydenhuollon kuntalaskutuksen yhteydessä noudatettaisiin seuraavia periaatteita: Ennakoitavuus: tavoitteena, että kullekin vuodelle sovittu määräraha pitää, eikä ylityksiä tule Läpinäkyvyys: kukin kunta tietää, mistä palveluista maksaa ja mistä sairaanhoitopiirin kulut muodostuvat Oikeudenmukaisuus: kukin kunta maksaa omien asukkaidensa aiheuttamat kustannukset Vertailukelpoisuus: tuottajien keskinäinen vertailu sekä pitkittäisvertailu on oltava helppoa Kustannuskehitys sairaanhoidossa: ei saa ylittää tulojen kasvua Tuottavuuden kasvu: taloudellisia ja muita kannusteita (insentiivit) tuottajille Laatutavoitteet ja -mittarit: keskeisten sairauksien/toimenpiteiden hoitoprosessit kuvattu ja seurantajärjestelmät on luotu Raportin mukaan käytettävä malli voi olla esimerkiksi suoritemalli, kokonaislaskutusmalli tai sekamalli. Suoritemallissa kunnan vuotuinen maksu tuottajalle määräytyy kunnan asukkaiden palvelujen käytön mukaan. Suoritemalli toteuttaa aiheuttamisperiaatteen, mutta kunnan kannalta menojen ennakointi on ongelmallista, koska asukkaiden hoitamiseen tarvittavien palvelujen käyttöä voi olla etukäteen vaikea ennustaa. Suoritemallia sovelletaan nykyisin sairaanhoitopiirien jäsenkuntalaskutuksessa. kokonaislaskutusmallissa kunta maksaa tuottajalle kiinteän vuosimaksun, joka määräytyy kunnan asukkaiden aikaisempien vuosien palvelujen käytön mukaan. Kunnan asukkaisen todellista palvelujen käyttöä ja sen kustannuksia seurataan vuositasolla. Kunta maksaa vuosimaksun ja todellisen käytön mukaisten todellisten kustannusten erotuksen esimerkiksi 3-5 vuoden kuluessa. Kunnan menot ovat tässä mallissa melko hyvin ennakoitavissa. Kokonaislaskutusperiaate toteuttaa aiheuttamisperiaatteen 3-5 vuoden kuluessa. Aiheuttamisperiaate toteutuu vain poikkeustapauksissa yksittäisen kunnan kohdalla vuositasolla.

91 8 Sekamallissa sovellettava maksuperiaate riippuu palvelusta. Sekamallissa sovelletaan edellä kuvattujen rahoitus- ja kuntalaskumallien periaatteita eri tavalla erityyppisissä palveluissa: esimerkiksi päivystystoiminnassa voidaan noudattaa kokonaislaskutusmallia tai kapitaatiomallia ja samanaikaisesti kiireettömän hoidon kohdalla suoritekohtaista laskutusta. Kunnan menot ovat sekamallissa melko hyvin ennakoitavissa; menot riippuvat vain osin palvelujen käytöstä, lisäksi tasausjärjestelmä vaimentaa vuosivaihtelua. Edellä mainittuja elementtejä voidaan hyödyntää tässä laskutuksessa. Keskustelujen pohjalta työryhmän kokouksissa pidettiin tärkeänä laskutuksen tasaamista vuosittain todellisten kulujen mukaan. Tällöin kuntalaskutus suoritetaan kuukausittain jälkikäteen kuten muukin kuntalaskutus ja tasaus tehdään vuoden lopussa. Lisätoiveena oli myös, että lasku tulisi erotettuna muusta kuntalaskutuksesta, jotta kaupunki pystyy tiliöimään laskun oikeaan palvelukokonaisuuteen. Kuntalaskutus toteutetaan siten, että erikoisalan 98 eli yleislääketieteen tapahtumat laskutetaan erillisellä laskulla, jossa on eriteltynä kaikki kyseiselle erikoisalalle kohdistuvat tuotteet kappalemäärittäin ja euroittain. Raportointi ja sopimus Integroidusta mallista tuotetaan sopimusosapuolille kuukausiraportti, jossa on palveluiden käyttö ja kustannukset eritelty. Erikseen selvitetään Exreport-ohjelman käyttö tähän raportointiin, jolloin päästäisiin sähköiseen ja reaaliaikaiseen raportointiin. Yhteistyöstä allekirjoitetaan kirjallinen sopimus, jonka luonnospohja löytyy liitteestä 7. Yhteenveto Tässä selvityksessä esitetyllä mallilla on mahdollista luoda integroitu fysioterapia, jolla on kaksi erikseen hinnoiteltua tuotetta ja joka tuottaa tässä mallissa integroidut fysioterapian palvelut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin välillä. Tällä mallilla saadaan tavoiteltu viiden prosentin integraatiosäästö ja laskutus pystytään pitämään erillä muista kuntalaskutuksista.

92 LIITE 1 Fysiatrian yksikön palvelualue Perusterveydenhuollon fysioterapiapalvelualue Perusterveydenhuollon fysioterapiapalveluja tuotetaan vastaten viiden fysioterapeutin työpanosta. Palveluja tuotetaan: - pääasiassa Mikkelin kaupungin asukkaille. Puumalan ja Hirvensalmen kuntalaisille ostopalvelusopimuksen mukaisesti. - Puumalassa on oma fysioterapeutti, joka tuottaa kuntalaisille avofysioterapiapalvelut yksilöllisesti ja ryhmässä sekä tekee tarvittaessa lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian kotikäynnit. - Mikkelin Seutusoten (Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa) kuntien asukkaille, esim. työssäkäyntialueen mukaan (asiasta sovitaan erikseen johtavien lääkäreiden ja fysiatrian ylilääkärin kesken suullisesti). Yksikkö tuottaa opiskelijaterveydenhuollon lähetteellä ulkokuntalaisille fysioterapiapalvelut. Erikoissairaanhoidon fysiatri-, fysioterapia- ja toimintaterapiapalvelut Erikoissairaanhoidon yllä mainittuja palveluja annetaan kaikkien Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien (Mikkeli, Mäntyharju, Kangasniemi, Pertunmaa, Puumala, Hirvensalmi, Juva, Joroinen ja Pieksämäki) asukkaille. Potilas voi valita hoitopaikkansa terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti hoidon porrastus huomioiden. Tällöin noudatetaan terveydenhuoltolain potilaan valinnanvapautta koskevia periaatteita.

93 LIITE 2 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikön henkilöstö ja pääasialliset toimipaikat Fysiatrian yksikkö toimii kokonaisuutena ja toimintaa muokataan asiakas- ja potilaslähtöisesti. Ylilääkäri ja osastohoitaja ohjaavat resurssien käyttöä. Toimintaa on Mikkelin keskussairaalassa, Moision sairaalassa, Pankalammen pääterveysasemalla, Setrikadun toimipisteessä, Mikonkadun toimipisteessä ja Lähemäen toimipisteessä. Lisäksi tehdään koti-, päiväkoti-, koulu- ja muita käyntejä. 1 ylilääkäri, fysiatri Esshp, fysiatrian poliklinikka 1 osastonlääkäri, fysiatri Esshp, fysiatrian poliklinikka 1 osastonhoitaja Esshp, fysiatrian yksikkö ja apuvälineyksikön henkilöstöhallinto (ylil. Päivi Nurminen vastaa toiminnasta) hallinnollinen tehtävä, ei asiakastyötä 1 apulaisosastonhoitaja noin ¾ asiakastyötä (fysioterapia) ja ¼ hallinnollista työtä 1 osastonsihteeri 15 fysioterapeutin toimea + 5 Mikkelin kaupungin siirtyvää fysioterapeutin toimea fysioterapeuttien työ jakautuu poliklinikkatyön ja osastotyön kesken siten, että vuonna /3 fysioterapeuttien työpanoksesta on poliklinikkatyössä ja 2/3 työpanoksesta osastotyössä Fysioterapiapalveluja annetaan seuraaville poliklinikoille: fysiatria, naistentaudit, keuhkosairaudet, kipupoliklinikka, kirurgia, korvapoliklinikka, lasten neurologia, lastentaudit, lääkinnällinen kuntoutus, neurologia, päivystys, psykiatria, psykiatrian päiväosasto, lasten psykiatria, nuorisopsykiatria, psykoosi, silmätaudit, sisätaudit, suu- ja leukasairaudet, yleissairaalapsykiatria, leikkausosasto Fysioterapeuttien pääasialliset työskentelyalueet: 2 fysioterapeuttia fysiatrian poliklinikalla 2,5 fysioterapeuttia sisätautien vuodeosasto 34, neurologian ja sisätautien osasto 24, sisätauti- ja keuhkopoliklinikat ja teho-osaston potilaat 1 fysioterapeutti, päivystys- ja valvontaosasto 3 fysioterapeuttia, kirurgian vuodeosasto 33, naistentautien osasto ja leiko-ohjaukset 1,5 fysioterapeuttia lastentautien vuodeosasto, lastentautien poliklinikka, lastenneurologian poliklinikka ja inkontinenssipotilaat 4 fysioterapeuttia työskentelee Moision sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla 11

94 LIITE 2 2 fysioterapeuttia työskentelee Moision sairaalan psykiatrian osastoilla ja poliklinikoilla lisäksi työryhmässä on vuoden 2015 loppuun 1 fysioterapeutti, jonka tehtäväalueena on ergonomiahanke 5 fysioterapeuttia tuottaa perusterveydenhuollon avofysioterapiapalveluja keskussairaalan lisäksi jalkautuen myös alueelle 6 toimintaterapeutin toimea Toimintaterapeutit tekevät sekä osastotyötä että polikliinista työtä. 4 toimintaterapeutin toimea psykiatrialla 2 toimintaterapeuttia somatiikalla; 1 toimintaterapeutti neurologisella kuntoutusosastolla ja 0.5 toimintaterapeuttia käsikirurgialla/ fysiatrialla ja 0.5 toimintaterapeuttia lasten yksiköissä toimintaterapeutit työskentelevät seuraavilla poliklinikoilla: fysiatria, ihotaudit, kipupoliklinikka, lasten neurologia, lääkinnällinen kuntoutus, psykiatria, psykogeriatria, lasten psykiatria, lasten psykiatrian päiväosasto, nuorisopsykiatria, psykoosipoliklinikka, sisätaudit, neurologia

95 LIITE 3 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikön palvelutuotanto ja lähetekäytännöt FYSIATRIPALVELUT Potilaat tulevat aina lääkärin lähetteellä vastaanottotoiminta konsultaatiopalvelut FYSIOTERAPEUTTIEN PALVELUT 1. YKSILÖFYSIOTERAPIA; TUTKIMUS-, OHJAUS- JA HARJOITUSKÄYNNIT PERUSTERVEYDENHUOLTO Yksilöfysioterapiakäynnit, tules-asiakkaat potilaat tulevat lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä käynnin kesto 60 min käynnin kuvaus: yksilöllinen tutkimus-, ohjaus-, neuvonta- ja harjoittelukäynti tai - käynnit yksilöllisen kotiharjoitusohjelman laatiminen liikkeiden harjoittaminen motivointi itsehoitoon seurantakäynnit ryhmään ohjaus Suoravastaanottotoiminta; selkävastaanotto hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen ensineuvon, sairaanhoitajan, kivavastaanoton tai opiskelijaterveydenhuollon th tai sh varaa ajan suoravastaanotolle sovitut kriteerit täyttävät kiireelliset ja ei- kiireelliset selkäasiakkaat 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä käynnin kesto min työkyvyn arviointi 1-5 vrk, sairauslomatodistuksen kirjoittaminen käsikauppalääkityksen ohjaus fysioterapeuttisen tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus Fysioterapeutin kiva-vastaanotto (erilaiset tules-oireiset asiakkaat) Kiva-vastaanotto = kiireellinen vastaanotto

96 LIITE 3 Lääkärin lähetteellä tai sairaanhoitajan lähettämänä kiva-vastaanotolta hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä käynnin kesto min fysioterapeutin tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus ryhmään ohjaus Yksilöfysioterapiakäynti neurologiset asiakkaat, reumaatikot ym. lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat; kaikki yli 65-vuotiaat pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset ja alle 65-vuotiaat, jotka eivät kuulu Kelan kuntoutuksen piiriin ja muut lievät neurologiset asiakkaat lääkärin lähetteellä, hoitovastuu perusterveydenhuollossa kuntoutussuunnitelman mukaiset palvelut 1-2 arviointikäyntiä, ohjaus ryhmään sarjahoitokäynnit toimintakyvyltään heikkokuntoisille, max 10 käyntiä käynnin kesto 60 min yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen kotiin ja kuntosaliin, motivointi itsehoitoon jatkohoidon järjestäminen Lasten ja nuorten ryhtitarkastukset, vauvojen ja leikki-ikäisten lasten motorisen kehityksen arviointi-, ohjaus- ja neuvontakäynnit lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä 1-3 käyntiä/ seurantakäynnit käynnin kesto: o ryhtitarkastus 60 min o skolioosiseurannat 30 min o motorisen kehityksen arviointi min Arvioinnin ja tutkimuksen pohjalta yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen, liikuntaneuvonta, vanhempien ohjas, motivointi, yhdessä tekeminen Yhteistyö lasta hoitavien tahojen kanssa (päiväkodit, koulut, perhekodit jne.) Esshp:n tai KYS:n fysioterapeuttien konsultaatio tarvittaessa Liikuntaneuvonta-asiakkaiden ohjauskäynnit määritellyt kriteerit täyttävät työikäiset joko terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä tai itse hakeutuen kaksi käyntiä+ seurannat 6 kk ja 12 kk, puhelinseurannat kesto 75 min

97 LIITE 3 fysioterapeutin haastattelun ja mittausten pohjalta laaditaan asiakkaalle yksilöllinen liikuntaohjelma, elämäntapaohjaus, liikuntaryhmiin ohjaaminen ERIKOISSAIRAANHOITO Ohjaus- ja terapiakäynnit Eri erikoisalojen potilaat tarpeen mukaan, lääkärin lähetteellä Allasterapia fysiatrian poliklinikan potilaat, neurologiset avopotilaat Yhteisvastaanotto selkäpotilaiden yhteisvastaanotto yhdessä fysiatrin kanssa 2. RYHMÄFYSIOTERAPIA PERUSTERVEYDENHUOLTO Pienryhmät (3-8 osallistujaa) 7-10 käyntikertaa lihasvoima- ja tasapainoryhmiä ikääntyneille niska- ja selkäryhmiä työikäisille pre- ja postoperatiivinen alaraajaryhmiä lonkan ja polven tekonivelpotilaille kuntosaliryhmiä neurologisille potilaille, toimintakyvyltään heikkokuntoisille ikääntyneille, diabeetikoille, sydänpotilaille olkapääkipuisten ryhmiä selkäleikattujen ryhmiä Moniammatilliset ohjausryhmät (hyvänolon-ryhmät) non-stop -ryhmät osallistujaa, 4-8 käyntikertaa / asiakas lääkäri, sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti, fysioterapeutti elämäntapaohjausryhmät; diabeetikot, sydän- ja verenpainepotilaat, ylipainoiset perhevalmennusryhmä ERIKOISSAIRAANHOITO Moniammatilliset kivunhallintaryhmät 10 käyntikertaa/potilas 1-2 ryhmää / vuosi Moniammatillinen työryhmä valitsee potilaat eri erikoisaloilta

98 LIITE 3 3. ENSITIETOPÄIVÄT ERIKOISSAIRAANHOITO aivoverenkiertohäiriöpotilaat, ms-potilaat, parkinsonpotilaat, astma-ensitieto, uniapnea, sydänpotilaat 4. YHTEISTYÖ JA TUKI LÄHIPALVELUILLE yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta potilastiedot luettavissa konsultaatiomahdollisuus; jatkohoitopaikan terapeutti voi ottaa tarvittaessa yhteyttä 5. ASIANTUNTIJAPALVELUT Alueelliset koulutukset Alueelliset yhteistyöverkostot terveyskeskukset lastenfysioterapeutit, tapaamiset 1 x vuosi 6. KOTIKUNTOUTUS JA KOTIUTTAVA KUNTOUTUS Suunniteltu jatkossa alueelliseksi kehittämiskohteeksi 7. APUVÄLINEARVIOT /APUVÄLINEET ERIKOISSAIRAANHOITO Pääasiassa päivystysyksikön ja kirurgian poliklinikan potilaille PERUSTERVEYDENHUOLTO Vastaanottojen asiakkaille 8. ALUEELLISEN APUVÄLINEYKSIKÖN PALVELUT Yksikkö tekee asiakaslähtöistä yhteistyötä apuvälineasioissa 9. SÄHKÖISET PALVELUT KUNTOUTUKSESSA Näkemys tulevaisuuden tarpeista: sähköinen asiointi, videovälitteiset palvelut jne. Turvallinen viestinvälitys Hyviksen kautta kehitteillä

99 LIITE FYSIATRIAN YKSIKÖN JA LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN YKSIKÖN RAJA- PINNAT Rajapintojen selkeyttäminen jatkossa Lakisääteiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut: terveyskeskuksen fysioterapian tähän asti hoitamat lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävät TOIMINTATERAPEUTTIEN PALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDON TOIMINTA Toiminta psykiatrian ja somatiikan tulosalueilla Yksilötoimintaterapia Ryhmätoimintaterapia Kotikäynnit Päiväkoti- ja koulukäynnit

100 LIITE 4 Perusterveydenhuollon fysiatrian suoritekustannuslaskelma Henkilöresurssit kk-palkka lomaraha (6 %) Palkka + lomaraha sos.kulut (28,02%)* Palkka + sos.kulut Palkka + sos.kulut yhteensä Fysioterapeutit *) Sotu 2,14 % Kuel 16,85 % TVM 2,88% Tapat. 0,20% Eläkemenoperusteinen Kuel 5,95 % Kustannukset Nousu Kustannukset/ henkilö Henkilöstökustannukset/vuosi Palveluiden osotot % Tavaraostot % Sisäiset vyörytykset % =>Kustannukset/resurssi/vuosi HYPOTEETTINEN LASKELMA Kustannuk set/ tuotettu suorite Asiakkaiden omavastuut/ kerta keskimäärin *) Toiminnot Resurssit Kustannukset/ toiminto Tuotetut suoritteet Kustannus - omavastuu Ryhmän kävijämäärä kustannus/ osallistuja Poliklinikkakäynnit Jokainen fysioterapeutti tekee keskimäärin 6 hoitokertaa/päivä Ryhmäkäynnit > 6*198 (keskimääräinen työpäivien määrä vuodessa) hoitokerta työntekijätyöpäivien lukumäärä *) maksukatot, alle 18-vuotiaat, yli 45 kertaa -> ei peritä Ryhmäkäynnit 20 ryhmää/viikko -> 4 ryhmää/päivä ryhmät/ päivä työpäivät

101 LIITE 5 Vyörytysperusteet Yhtymäjohto Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Potilasasiamies Turvallisuus ja valmius Sairaalahallinto Henkilöstöhallinto Rekrytointi Yhteiset palvelut Ammattikirjasto Osastonsihteeripalvelut Potilasasiakirjakeskus Sosiaalityö Lääkehuolto Tietohallinto Taloushallinto Hankinta- ja materiaalipalvelut Logistiikka Ravintokeskus Puhelinkeskus Välinehuolto Lääkintälaitehuolto Käyttötoiminta Siivouspalvelut henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella henkilölukumäärän perusteella potilaiden lukumäärän perusteella potilaiden lukumäärän perusteella käytön mukaan (sosiaalityön toimittaman jaon perusteella) toimitettujen lääkkeiden (lukumäärä) perusteella tietokoneiden lukumäärän perusteella tositteiden lukumäärän perusteella toimitettujen materiaalien (lukumäärä) perusteella käytön mukaan (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella) käytön mukaan (ravintohuollon toimittaman jaon perusteella) henkilölukumäärän perusteella käytön mukaan (välinehuollon laskutuksen perusteella) käytön mukaan (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella) neliöiden mukaan (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella) neliöt/puhtausaste (tukipalveluiden toimittaman jaon perusteella)

102 LIITE 6 Säästölaskelma Lääkinnällin en kuntoutus Mikkelin kaupungille jäävä Puumala Yhteensä Fysiatria Lääkinnällinen kuntoutus Kaupungin fysiatria Yhteensä Fysiatria Kaupungin fysiatria Henkilöstökulut Palveluiden ostot *) Aineet ja tarvikkeet Muut kulut Sisäiset menot Tilakustannukset Sisäiset vyörytysmenot *) Pl. asiakaspalveluostot Tilojen neliöt Nyt Uudet Hinta/neliö Koros Fysiatria Lääk.kuntoutus

103 LIITE 6 1. SOPIJAPUOLET JA SOPIMUKSEN KOHDE Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (tekstissä myöhemmin myös ESSHP tai Toimittaja) ja Mikkelin kaupunki (tekstissä myöhemmin myös Tilaaja) sopivat tällä sopimuksella perusterveydenhuollon fysioterapian palveluista ja yhteistyöstä. 2. SOPIJAPUOLTEN YHTEYSTIEDOT Toimittaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Y-tunnus: Osoite: Laskutusosoite: Yhteyshenkilöt: Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli sama Riikka Juhakoski, Auli Hämäläinen Tilaaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi/mikkelin palvelutuotantoyksikkö Y-tunnus: Osoite: Maaherrankatu 9-11 Laskutusosoite: Yhteyshenkilöt: Minna Mutanen 3. KUVAUS FYSIOTERAPIA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISPERI- AATTEISTA Tämä sopimus kattaa kansanterveyslain 1 ja terveydenhuoltolain 7 a ( /1202) mukaiset palvelut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin palvelutuotantoyksikön välillä. Palvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kunnan asukkaille. Lisäksi tuottaja tuottaa terveydenhoitolain 17 opiskeluterveydenhuollon sekä 47 kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan mukaisesti myös palvelut ulkokuntalaisille. 4. TILAT JA TOIMINNAN SUORITUSPAIKAT Toiminta tuotetaan toimittajan tiloissa.

104 LIITE 6 5. TIETOJÄRJESTELMÄT Toiminta kirjataan ESSHP:n potilasjärjestelmään, jonka sisältö on nähtävissä yhteisessä alueellisessa potilastietokannassa. 6. JÄRJESTETTÄVÄN PALVELUN SISÄLLÖN KUVAUS Palvelu- ja toimintamallikuvaus tuotettavista palveluista ovat sopimuksen liitteessä 1. Palvelu sisältää perusterveydenhuollon poliklinikkakäynti- ja ryhmäkäyntituotteet. Arvioitu palvelumäärä vuonna 2015 poliklinikkakäynneissä on 5000 kpl ja ryhmäkäynneissä 800 kpl. Arvioidut käyntimäärät saattavat kuitenkin vaihdella. Mikäli käyntien määrä poikkeaa yli 5 % arvioidusta, niin osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan seurantakokouksissa muutoksista toiminnassa. Uusista käyttöönotettavista palvelutuotteista neuvotellaan erikseen ja tilaajan tulee hyväksyä tuotteiden käyttöönotto. Tuotettavien palvelujen määrä ja sisältö määritetään kullekin vuodelle erikseen talousarvioin valmistelun yhteydessä edellisen vuoden elokuun loppuun mennessä. Palvelun sisältöä ja kattavuutta seurataan seurantakokouksissa joita järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelujen määrästä ja kustannuksista tuotetaan tietoa kuukausittain osana sairaanhoitopiirin kuukausiseurantaa. 7. IRTAIMISTON SIIRTYMINEN Mikkelin kaupunki siirtää veloituksetta sairaanhoitopiirille fysioterapian kuntosalilaitteet erillisen liitteen mukaisesti (LIITE 2). 8. HINNOITTELU JA LASKUTUS Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat laskutettavat palvelutuotteet ja niiden hinnat vuodelle 2015 on esitetty erillisessä laskelmassa, joka on tämän sopimuksen liitteenä 3. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. Laskutus tapahtuu kuukausittain toteutuneiden käyntien mukaan ja kustannukset tasataan vuoden lopussa vastaamaan todellista aiheuttamisperiaatetta.

105 LIITE 6 Palvelujen hinta ja arvioitu määrä vahvistetaan vuosittain elokuun loppuun mennessä. Hinnasta ja tuotantomäärästä järjestetään erilliset neuvottelut ennen hinnan ja määrän vahvistamista. ESSHP laskuttaa kaikista järjestetyistä palveluista tilaajaa kuukausittain jälkikäteen. Muista kun Mikkelin kaupungin kuntalaisten käynneistä tilaaja laskuttaa suoraan ko. kuntaa. Maksuehto 14 pv netto laskun päiväyksestä, viivästyskorko on voimassaolevan korkolain mukaisesti. 9. YLIVOIMAINEN ESTE Ylivoimaiseksi esteeksi (force majeure) katsotaan sellainen sopimuksen solmimisen jälkeen sattunut sopijaosapuolista riippumaton ja ennalta arvaamaton seikka, joka ei ole ollut osapuolten tiedossa ja joka nimenomaan estää tai tekee mahdottomaksi sopimukseen perustuvien velvollisuuksien täyttämisen. Tällainen ylivoimainen este voi olla mm. lakko, tietoliikennekatko tai vastaava sopijaosapuolista riippumaton tekijä. 10. ERIMIELISYYDET Sopimukseen liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin. Erimielisyydet, joita ei saada sopijaosapuolten kesken sovituksi jätetään Itä- Suomen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi hallintoriita-asiana. 11. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus astuu voimaan alkaen. Sopimus voidaan jommankumman sopijapuolen toimesta irtisanoa 30.6 mennessä päättyväksi sen kalenterivuoden lopussa. Päiväys ja allekirjoitukset Mikkeli xx.xx.2014 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Mikkelin kaupunki

106 LIITE 6 Sopimuksen liite 1 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikön palvelutuotanto ja lähetekäytännöt perusterveydenhuollossa FYSIOTERAPEUTTIEN PALVELUT 1. YKSILÖFYSIOTERAPIA; TUTKIMUS-, OHJAUS- JA HARJOITUSKÄYNNIT PERUSTERVEYDENHUOLTO Yksilöfysioterapiakäynnit, tules-asiakkaat potilaat tulevat lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä käynnin kesto 60 min käynnin kuvaus: yksilöllinen tutkimus-, ohjaus-, neuvonta- ja harjoittelukäynti tai -käynnit yksilöllisen kotiharjoitusohjelman laatiminen liikkeiden harjoittaminen motivointi itsehoitoon seurantakäynnit ryhmään ohjaus Suoravastaanottotoiminta; selkävastaanotto hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen ensineuvon, sairaanhoitajan, kiva-vastaanoton tai opiskelijaterveydenhuollon th tai sh varaa ajan suoravastaanotolle sovitut kriteerit täyttävät kiireelliset ja ei- kiireelliset selkäasiakkaat 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä käynnin kesto min työkyvyn arviointi 1-5 vrk, sairauslomatodistuksen kirjoittaminen käsikauppalääkityksen ohjaus fysioterapeuttisen tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus Fysioterapeutin kiva-vastaanotto (erilaiset tules-oireiset asiakkaat) Kiva-vastaanotto = kiireellinen vastaanotto Lääkärin lähetteellä tai sairaanhoitajan lähettämänä kivavastaanotolta hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen 1-3 käyntiä/seurantakäyntiä

107 LIITE 6 käynnin kesto min fysioterapeutin tutkimuksen pohjalta akuuttivaiheen itsehoidon ohjaus, kotiharjoitteiden ohjaus, liikuntaneuvonta, ergonomiaohjaus ryhmään ohjaus Yksilöfysioterapiakäynti neurologiset asiakkaat, reumaatikot ym. lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat; kaikki yli 65-vuotiaat pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset ja alle 65-vuotiaat, jotka eivät kuulu Kelan kuntoutuksen piiriin ja muut lievät neurologiset asiakkaat lääkärin lähetteellä, hoitovastuu perusterveydenhuollossa kuntoutussuunnitelman mukaiset palvelut 1-2 arviointikäyntiä, ohjaus ryhmään sarjahoitokäynnit toimintakyvyltään heikkokuntoisille, max 10 käyntiä käynnin kesto 60 min yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen kotiin ja kuntosaliin, motivointi itsehoitoon jatkohoidon järjestäminen Lasten ja nuorten ryhtitarkastukset, vauvojen ja leikki-ikäisten lasten motorisen kehityksen arviointi-, ohjaus- ja neuvontakäynnit lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä 1-3 käyntiä/ seurantakäynnit käynnin kesto: o ryhtitarkastus 60 min o skolioosiseurannat 30 min o motorisen kehityksen arviointi min Arvioinnin ja tutkimuksen pohjalta yksilöllisen harjoitusohjelman laatiminen, liikuntaneuvonta, vanhempien ohjas, motivointi, yhdessä tekeminen Yhteistyö lasta hoitavien tahojen kanssa (päiväkodit, koulut, perhekodit jne.) Esshp:n tai KYS:n fysioterapeuttien konsultaatio tarvittaessa Liikuntaneuvonta-asiakkaiden ohjauskäynnit määritellyt kriteerit täyttävät työikäiset joko terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä tai itse hakeutuen kaksi käyntiä+ seurannat 6 kk ja 12 kk, puhelinseurannat kesto 75 min

108 LIITE 6 fysioterapeutin haastattelun ja mittausten pohjalta laaditaan asiakkaalle yksilöllinen liikuntaohjelma, elämäntapaohjaus, liikuntaryhmiin ohjaaminen PERUSTERVEYDENHUOLTO Pienryhmät (3-8 osallistujaa) 7-10 käyntikertaa lihasvoima- ja tasapainoryhmiä ikääntyneille niska- ja selkäryhmiä työikäisille pre- ja postoperatiivinen alaraajaryhmiä lonkan ja polven tekonivelpotilaille kuntosaliryhmiä neurologisille potilaille, toimintakyvyltään heikkokuntoisille ikääntyneille, diabeetikoille, sydänpotilaille olkapääkipuisten ryhmiä selkäleikattujen ryhmiä Moniammatilliset ohjausryhmät (hyvänolon-ryhmät) non-stop -ryhmät osallistujaa, 4-8 käyntikertaa / asiakas lääkäri, sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti, fysioterapeutti elämäntapaohjausryhmät; diabeetikot, sydän- ja verenpainepotilaat, ylipainoiset perhevalmennusryhmä 2.YHTEISTYÖ JA TUKI LÄHIPALVELUILLE yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta potilastiedot luettavissa konsultaatiomahdollisuus; jatkohoitopaikan terapeutti voi ottaa tarvittaessa yhteyttä 3. ASIANTUNTIJAPALVELUT Alueelliset koulutukset Alueelliset yhteistyöverkostot terveyskeskukset lastenfysioterapeutit, tapaamiset 1 x vuosi 4.KOTIKUNTOUTUS JA KOTIUTTAVA KUNTOUTUS

109 LIITE 6 Suunniteltu jatkossa alueelliseksi kehittämiskohteeksi 5.APUVÄLINEARVIOT /APUVÄLINEET PERUSTERVEYDENHUOLTO Vastaanottojen asiakkaille 6.ALUEELLISEN APUVÄLINEYKSIKÖN PALVELUT Yksikkö tekee asiakaslähtöistä yhteistyötä apuvälineasioissa 7.SÄHKÖISET PALVELUT KUNTOUTUKSESSA Näkemys tulevaisuuden tarpeista: sähköinen asiointi, videovälitteiset palvelut jne. Turvallinen viestinvälitys Hyviksen kautta kehitteillä 8.FYSIATRIAN YKSIKÖN JA LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN YKSIKÖN RA- JAPINNAT Rajapintojen selkeyttäminen jatkossa Lakisääteiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut: terveyskeskuksen fysioterapian tähän asti hoitamat lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävät

110 LIITE 6 Sopimuksen liite 2 Irtaimistoluettelo perusterveydenhuollon yksiköstä Pankalammelta uuteen fysiatrian yksikköön Mikkelin keskussairaalaan siirtyvistä kuntosali- ym.harjoitusvälineistä ja kalusteista Kuntosali- ym. harjoituslaitteet: HUR- ilmanpainelaitteet 5 kpl kuntopyörä 4 kpl cross- trainer ( Matrix) pulley- vetolaite+ lisävarusteet soutulaitteet 2 kpl jalkaprässi (David) Motomed ;jalka- käsiharjoituslaite puolapuut 2- osainen, 3 kpl selkä- vatsapenkki peilipöytä juoksumatto kuntopyörä testikäyttöön peili, pyörillä seisova käsipainoteline + käsipainot levytanko+ painot TRX- harjoituslaite pienharjoitusvälineitä; tasapainotyynyt, jumppakepit, flexibarit, mankka, palloja jumppajakkaroita kpl, yksi korkea jakkara jumppamattoja psoas- tyynyjä 8

111 LIITE 6 Sopimuksen liite 3 Henkilöresurssit kk-palkka lomaraha (6 %) Palkka + lomaraha sos.kulut (28,02%)* Palkka + sos.kulut Palkka + sos.kulut yhteensä Fysioterapeutit *) Sotu 2,14 % Kuel 16,85 % TVM 2,88% Tapat. 0,20% Eläkemenoperusteinen Kuel 5,95 % Kustannukset Nousu Kustannukset/ henkilö Henkilöstökustannukset/vuosi Palveluiden osotot % Tavaraostot % Sisäiset vyörytykset % =>Kustannukset/resurssi/vuosi HYPOTEETTINEN LASKELMA Kustannuk set/ tuotettu suorite Asiakkaiden omavastuut/ kerta keskimäärin *) Toiminnot Resurssit Kustannukset/ toiminto Tuotetut suoritteet Kustannus - omavastuu Ryhmän kävijämäärä kustannus/ osallistuja Poliklinikkakäynnit Jokainen fysioterapeutti tekee keskimäärin 6 hoitokertaa/päivä Ryhmäkäynnit > 6*198 (keskimääräinen työpäivien määrä vuodessa) hoitokerta työntekijätyöpäivien lukumäärä *) maksukatot, alle 18-vuotiaat, yli 45 kertaa -> ei peritä Ryhmäkäynnit 20 ryhmää/viikko -> 4 ryhmää/päivä ryhmät/ päivä työpäivät

112 1 SOPIMUS AVOFYSIOTERAPIAN TOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYIHIN LIITTY- VISTÄ HENKILÖSTÖSIIRROISTA SOPIJAOSAPUOLET Mikkelin kaupunki Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jäljempänä sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN SOPIJAOSAPUOLTEN VÄLILLÄ Tätä sopimusta sovelletaan Mikkelin kaupungin seudullisen sosiaalija terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikön avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Sairaanhoitopiiriin perustettaviin kokoaikaisiin työsopimussuhteisiin tehtäviin siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä entisin palkkaeduin lukien seuraavat Mikkelin kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt: - fysioterapeutti Jaana Hämäläinen - fysioterapeutti Maija Lensu - fysioterapeutti Anita Maisonen - fysioterapeutti Mervi Marttinen - fysioterapeutti Sirpa Rikama Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Luovutushetkellä voimassa olleesta työsuhteesta johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Siirtyvän työntekijän työsuhde jatkuu yhdenjaksoisena. Siirtyvien työntekijöiden palvelussuhdeaika lasketaan alkaneeksi luovuttavan työnantajan palvelukseen tulosta lukien. Tämä vaikuttaa mm. työkokemuslisään, irtisanomis-/irtisanoutumisajan pituuteen, vuosilomaetuuksiin, palkallisen sairausloman karenssiaikaan, äitiysvapaan palkallisuuteen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikalisään ja vuorotteluvapaaseen. Palkkaedut säilyvät entisen suuruisina. Henkilöstön eläke-edut eivät kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkelain mukaisesti muutu siirron yhteydessä. Mikkelin kaupunki vastaa edellä mainitulle henkilöstölle palveluksessa kertyneistä siirtymäajankohtaa edeltävään aikaan kohdistuvista palkka- ja muista palvelussuhdesaatavista.

113 Mikkelin kaupunki maksaa siirtymisajankohtaan mennessä ansaituista ja pitämättä olevista vuosilomista aiheutuvat kustannukset (vuosiloma-ajan palkka, lomakorvaus, lomaraha ja mahdollinen säästövapaa) palkkasivukustannuksineen sairaanhoitopiirille, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. 2 Vuosilomakustannusten korvauksen perusteena on siirtymisajankohdan mukainen varsinainen palkka. Vuosiloma-ajan palkan määräksi katsotaan ko. ajankohdan mukainen varsinainen kuukausipalkka jaettuna luvulla 20,83 ja kerrottuna KVTES:n vuosilomaluvun 5 :n 2 momentin taulukon mukaan määräytyvien pitämättä olevien vuosilomapäivien määrällä. Vastaavasti määräytyy pitämättä olevista säästövapaista maksettava korvaus. Mikäli lomanmääräytymisvuodelta on vuosilomaa ansaittu sekä luovuttajan että luovutuksen saajan palveluksessa, jakautuvat kustannukset näiden välillä täysien lomanmääräytymiskuukausien suhteessa (esim. täydeltä lomamääräytymisvuodelta luovuttajan osuus on 9/12 osaa vähennettynä ennen luovutusta mahdollisesti pidetyillä/maksetuilla lomapäivillä). Mikkelin kaupunki suorittaa korvaukset 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun sairaanhoitopiiri on toimittanut laskelman sille tiedoksi. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. kuuta 2014 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Matti Nupponen sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo J Koski sairaalajohtaja MIKKELIN KAUPUNKI Kimmo Mikander kaupunginjohtaja Ari Liikanen hallintojohtaja

114 MIKKELIN KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ

115 MIKKELIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Mikkelin kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Sisällysluettelo 1. LUKU Yleiset määräykset 2. LUKU Kaupungin organisaatio 3. LUKU Kokousmenettely 4. LUKU Kaupungin talous 5. LUKU Hallinnon ja talouden tarkastus 6. LUKU Toimivalta henkilöstöasioissa 7. LUKU Viranhaltijoiden ratkaisuvalta 8. LUKU Muut määräykset 2

116 MIKKELIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 luku Yleiset määräykset 1 Soveltaminen Mikkelin kaupungin hallinnossa noudatetaan kuntalain ja muun kunnan toimintoja ohjaavan lainsäädännön lisäksi tätä sääntöä yleisenä kaupungin hallintoa sitovana ohjeena. Mikkelin seudun ympäristölautakunnan ja pelastuslautakunnan, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikelaitosten, tilakeskuksen toiminnasta määrätään niiden omissa johtosäännöissä. Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 2 luku Kaupungin organisaatio 2 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta ja seuraavat lautakunnat ja johtokunnat 15 jäsentä Kaupunginhallitus Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta (Mikkeli valitsee 13 jäsentä) 13 jäsentä Haukivuoren aluejohtokunta Ristiinan aluejohtokunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Tekninen lautakunta 11 jäsentä Anttolan aluejohtokunta Pelastuslautakunta (Mikkelin toimialueelta 5 jäsentä) Maaseutu- ja tielautakunta Rakennuslautakunta Tarkastuslautakunta 3

117 3 Virasto-organisaatio 10 jäsentä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta (Mikkeli valitsee 5 jäsentä) 9 jäsentä Mikkelin seudun ympäristölautakunta (Mikkelin toimialueelta 5 jäsentä) Suomenniemen aluejohtokunta 8 jäsentä Etelä-Savon Työterveys Liikelaitoksen johtokunta Otavan Opiston Liikelaitoksen johtokunta Vesiliikelaitoksen johtokunta 5 jäsentä Keskusvaalilautakunta Lisäksi kaupunginhallituksen alaisena toimii nuoria koskevien asioiden asiantuntija- ja yhteistyöelimenä vaalilla valittava Mikkelin nuorisovaltuusto. Kaupunginhallitus ja lautakunnat voivat asettaa toimi- tai neuvottelukuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten sekä valitsevat jäsenet toimielimiin. Luottamushenkilöorganisaation muutoksista päättää valtuusto. Kaupunginvaltuusto valitsee jäsenet lautakuntiin ja aluejohtokuntiin sekä kaupunginhallitus johtokuntiin omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kaupungin henkilöstöorganisaatio jakautuu keskushallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen ja teknisen toimen toimialaan. Kaupungin toiminnot jaetaan toimialoihin ja tulosalueisiin, jotka sijoitetaan toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää toimialajaosta sekä määrittelee tulosalueet hyväksyessään kaupungin talousarvion. Tulosalueet voidaan jakaa toimielimen omalla päätöksellä eritasoisiin tulosyksiköihin. Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö sijoitetaan keskushallintoon ja eri toimielinten alaisuuteen tulosalueittain. Keskushallinto ja toimialat ovat toimielinjaon mukaisesti seuraavat: 1. Keskushallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Etelä-Savon Työterveyden Liikelaitos Etelä-Savon pelastuslautakunta Mikkelin Vesiliikelaitos 4

118 Otavan Opiston Liikelaitos Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Mikkelin seudun ympäristölautakunta 2. Sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 3. Sivistystoimi Kasvatus ja opetuslautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 4. Tekninen toimi Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Tilakeskus Keskushallinto Keskushallinnon yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä sekä taloudenhoidossa. Keskushallinto tukee ja luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Kaupunginjohtaja päättää keskushallinnon organisoimisesta sekä tehtävien- ja vastuunjaosta ellei tässä säännössä ole muuta määrätty. Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Sosiaali- ja terveystoimen toimialan tarkoituksena on toimialaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten nojalla huolehtia siitä, että palvelut on järjestetty määrällisesti ja laadullisesti yhteistoiminta-alueen kuntien väestön tarpeita vastaavasti ja vaikuttaa siihen, että toimialalle osoitetaan voimavaroja riittävästi sekä että muussa kaupungin kehittämisessä ja palvelutuotannossa sosiaaliset ja terveysnäkökohdat otetaan huomioon. Sen lisäksi, mitä on säädetty, toimialan tehtävänä on huolehtia kaupungin tehtäviin kuuluvista sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja terveydenhuollon sekä raittiustoimen tehtävistä. Sivistystoimen toimiala 5

119 Sivistystoimen tehtävänä on toimialaa koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Tekninen toimiala Teknisen toimialan tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen vastata yhdyskuntarakenteen ja muun kaupunkiympäristön kehittämisestä sekä alueiden käytön suunnittelusta edellytysten luomiseksi kaupungin asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle. Toimiala huolehtii kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, maanhankinnasta ja - luovutuksesta, kiinteistönmuodostuksesta, rakennusomaisuuden hallinnasta sekä kuntateknisistä palveluista ja rakennusvalvonnasta, pysäköinninvalvonnasta, maaseutu- ja lomituspalveluista sekä yksityistieasioista. 4 Virasto-organisaation johtaminen Virasto-organisaatiota johtaa kaupunginjohtaja. Toimialaa johtaa toimialajohtaja, joka päättää toimialan sisäisestä työvoiman käytöstä ja sisäisistä johtoryhmistä. Kaupunginjohtaja päättää toimialojen välisestä työnjaosta ja työvoiman käytöstä. Kaupunginjohtaja nimeää kaupunginjohtoryhmät, jotka toimivat kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallinnon johtamisessa ja kehittämisessä. Toimialoilla voi olla omia johtoryhmiä, joiden asettaminen määritellään toimialan omassa toimintasäännössä. Toimialatasoisissa johtoryhmissä on henkilöstöedustus. 5 Toimenkuvauksen sisältö Viranhaltijoiden ja työntekijöiden työtehtävät määrätään toimenkuvauksissa. 6 Toimenkuvauksen laadinta 7 Toimenkuvauksen valmistelee lähin esimies yhteistyössä henkilön kanssa. Toimenkuvaukset ja tulostavoitteet tarkistetaan kehityskeskustelun yhteydessä. Toimenkuvaukset tarkistetaan myös henkilöstömuutosten tai tehtävämuutosten yhteydessä. 6

120 Toimenkuvauksen hyväksyminen 8 Kaupunginhallitus Toimenkuvauksen hyväksyy: 1. kaupunginhallitus kaupunginjohtajan osalta, 2. kaupunginjohtaja toimialajohtajien osalta ja välittömien alaisten osalta, 3. toimialajohtajat tulosalueidensa esimiesten ja välittömien alaistensa osalta, 4. tulosalueiden esimiehet alaistensa osalta ja 5. tulosyksiköiden esimiehet alaistensa osalta. Toimiala Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kokoonpano ja toimikausi Kaupunginhallituksessa on jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenistä kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Toimivalta Kaupunginhallituksen tehtävänä on erityisesti: 1. valmistella kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat, 2. seurata kaupunginvaltuuston kaupungin organisaatiolle asettamien tulostavoitteiden toteuttamista, 3. vastata kaupungin talouden vakaudesta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta, 4. huolehtia kaupungin omistamien osakeyhtiöiden, osuusyhtiöiden, liikelaitosten ja muiden vastaavien tulosyksiköiden toiminnallisten tavoitteiden ja tuottotavoitteiden valmistelusta sekä näiden toimintojen organisointimuodon kehittämisestä sekä 5. hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita. Kaupunginhallitus ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää kahden tai useamman toimialaan kuuluvan asian, ellei kyseessä ole asia joka kuuluu valtuuston päätösvaltaan, 2. päättää toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä jaostonsa tai alaisensa viranhaltijan tai lautakunnan ratkaistavaksi, 3. nimeää kaupungin edustajat konserniyhtiöiden hallituksiin ja muihin vastaaviin toimielimiin sekä kaupungin organisaatioon kuulumattomiin yhteisöihin, 4. päättää selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston pää- 7

121 9 Kaupunginjohtaja 10 töksen lopputulokseen sekä päättää muutoinkin selitysten ja lausuntojen antamisesta ja kaupungin valitusoikeuden käyttämisestä, 5. päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvausvaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingonkorvauksen ylittäessä yksittäisessä asiassa euron määrän. 6. hyväksyy paikalliset virka- ja työehtosopimukset, ellei se ole tältä osin siirtänyt päätösvaltaansa kaupungin muulle viranomaiselle, 7. hyväksyy virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanon ja suositussopimukset sekä päättää siitä, missä laajuudessa muut viranomaiset voivat päättää virkaja työehtosopimusten mukaisista palvelussuhteen ehdoista, 8. päättää virkojen ja toimien perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi lukuun ottamatta niitä virkoja, joiden täyttämisestä valtuusto päättää, 9. päättää kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä, hankkimisesta, myymisestä tai muusta luovuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa sekä asemakaavoitetulla alueella olevan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamista. 10. päättää kaupungin riskienhallintapolitiikasta ja -ohjelmasta, 11. päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta, 12. päättää palveluista ja tuotteista perittävistä maksuista lukuun ottamatta valtuuston päätettäväksi säädettyjä tai sen itselleen pidättämiä maksuja ja taksoja sekä niitä maksuja ja taksoja, jotka kaupunginhallitus on siirtänyt muun hallintoelimen ratkaistaviksi, 13. käyttää asuntolainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvaa ratkaisuvaltaa, 14. päättää kunnan alueella toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen 15. päättää huoneistojen tai muiden tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden, muiden osakkeiden sekä rakennusten, jotka eivät ole kiinteistöjä, ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta ja vaihtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa sekä 16. päättää maankäyttösopimuksista kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa Kaupunginhallitus voi päätöksellään siirtää tässä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kaupungin muulle viranomaiselle. Kaupungin hallinnon, taloudenhoidon ja muun toiminnan johtamista varten on kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajaksi valittavalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi hallinnollista kokemusta tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja talouteen. Kaupunginjohtajan ollessa estynyt, esteellinen taikka viran ollessa avoinna, hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä hallintojohtaja tai myös hänen olleessa estynyt tai esteellinen kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 8

122 Kaupunginhallituksen jaostot Kaupunginvaltuusto voi kaupunginhallituksen esityksestä asettaa kaupunginhallitukselle jaostoja. Asettaessaan jaoston kaupunginvaltuusto samalla määrää jaoston jäsenten määrän, tehtävät ja ratkaisuvallan Kaupunginhallitus valitsee jaostoon jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus määrää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. 11 Lautakunnan yleinen ratkaisuvalta Lautakunta tehtäväalueellaan ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää toimialallaan toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toimialaansa koskevista sopimuksista kaupunginvaltuuston tai hallituksen määräämissä rajoissa, 3. päättää toimialansa palveluista ja muista suoritteista perittävistä maksuista ja yleisistä maksuperusteista, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, 4. päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvausvaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingonkorvauksen ylittäessä yksittäisessä asiassa euron määrän, ei kuitenkaan myönnettävän vahingonkorvauksen ylittäessä yksittäisessä tapauksessa euron määrän, ja lautakunnan alaisen viranhaltijan valtuuksista myöntää vahingonkorvauksia myönnettävän vahingonkorvauksen ollessa määrältään alle euroa, 5. päättää hankinnoista ja irtaimen omaisuuden myynnistä tai käytöstä poistamisesta hankintaohjeen mukaisesti, 6. tekee esityksen kaupunginvaltuustolle palvelujen tuottamistavasta, palveluverkosta, uusien palveluiden tuottamisesta ja nykyisten lakkauttamisesta hyväksytyn talousarvion mukaisesti, 7. huolehtii toimialan saatavien ja tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymisestä, valvonnasta, muuttamisesta ja vapauttamisesta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, 8. tekee esityksen kaupunginhallitukselle toimialaansa kuuluvan tulosalueen esimiehen valinnasta, 9. päättää talousarvioesityksen tekemisestä kaupunginhallitukselle, 10. huolehtii tulosalueiden toiminnan ja talouden kehittämisestä niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka kaupunginvaltuusto on talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tai muutoin asettanut, 11. seuraa toiminnan tuloksia sekä ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta, 12. päättää avustusten myöntämisestä yksityisille ja järjestöille, 13. päättää toimialallaan muutoksen hakemisesta tuomioistuimen ja muiden viranomaisten päätöksiin ja käyttää toimialallaan kaupungin puhevaltaa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa sekä 9

123 15. päättää talousarvion vuosittaisesta käyttösuunnitelmasta, hankinnoista ja viranhaltijoiden oikeudesta päättää niistä. 12 Lautakunnan erityinen ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä ostettavista perusterveydenhuoltopalveluista sekä erikoissairaanhoitopalveluista sekä 2. päättää sosiaalihuoltolain tai kansanterveyslain mukaisista tehtävistä, jotka erityislainsäädännössä on määrätty sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. hyväksyy varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtaiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat, 2. päättää koulutuksen arvioinnista, 3. päättää koulujen ja oppilaitosten työ- ja loma-ajoista, 4. päättää lukiokoulutuksen järjestämislupien hakemisesta, 5. päättää lukiokoulutuksen aloituspaikoista ja niiden sijoittamisesta oppilaitoksiin, 6. päättää koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuoliselta tuottajalta, 7. päättää perusopetuksen oppilasalueista (lähikoulualueet), 8. hyväksyy lukuvuosittaisen koulukuljetussuunnitelman lainsäädännön ja kaupunginhallituksen vahvistamien perusteiden mukaan, 9. päättää lehtorin virkojen ja lukion lehtorin virkojen opetusaineet sekä lukion lehtorin virkojen opetusaineissa vaadittavien opintojen laajuuden, 10. päättää kokeilulupien hakemisesta, 11. vahvistaa perusopetuksen oppilaaksi ottamisen perusteet ja järjestettävät pääsy- ja soveltuvuuskokeet, 12. päättää perusopetuksen oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen tai vastaavalle perusopetuksen luokalle, milloin oppilaan huoltaja vastustaa siirtoa, 13. päättää oppilaan/opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi, 14. päättää muista toimialaansa kuuluvista tehtävistä, ellei tehtävää ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 10

124 1. päättää kaupunginkirjastoa, museoita ja yleistä kulttuuritoimea ja orkesteria koskevista asioista niitä koskevan erityislainsäädännön ohella, 2. päättää nuoriso- ja liikuntapalveluista niitä koskevan erityislainsäädännön ohella sekä 3. päättää liikuntapaikkojen ylläpidosta. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä siten kuin valtuusto ja hallitus siirtävät päätösvaltaansa, 2. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarvealueesta, kunnan ratkaistavaksi kuuluvasta poikkeamisesta tai poikkeamista koskevasta kaupungin lausunnosta rakennusvalvontaa kuultuaan, 3. päättää maa-ainesten ottamisluvista, 4. päättää suostumuksen antamisesta kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa, 5. päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai lunastamisesta sille määrätyissä rajoissa, 6. päättää tonttien ja muiden rakennuspaikkojen myymisestä ja vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien yleisten periaatteiden mukaisesti, 7. päättää lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty 8. päättää pidennyksen myöntämisestä lautakunnan luovuttamien tonttien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä, 9. päättää tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä, 10. päättää tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla 11. päättää maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta, 12. päättää etuostolain mukaisen etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistöjen luovutuksissa 13. päättää liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä ellei toisin ole määrätty, 14. päättää katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä, 15. päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä, 16. päättää viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä, 17. päättää vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä, 18. päättää rakennushankkeiden hyväksymisestä kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaan 19. päättää maankäyttösopimuksista sille määrätyissä rajoissa sekä 11

125 20. päättää kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta, 21. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista Teknisen lautakunnan jaosto Teknisen lautakunnan jaosto, joka toimii tilakeskuksen johtokuntana, ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää talonrakennusinvestointihankkeiden hyväksymisestä toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaisesti. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista, 2. päättää toimialaansa kuuluvien muiden kuin pysäköinninvalvontaa koskevien pakkokeinojen käyttämisestä, 3. päättää lautakunnan käsiteltäväksi saatettujen viranhaltijan päättämien asioiden ratkaisemisesta muutoksenhakuasteena, 4. päättää rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta, 5. päättää rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä, 6. päättää vähäisten poikkeamisten myöntämisestä lupien yhteydessä 7. päättää maisematyölupien myöntämisestä kaupunkisuunnittelu-, mittaus ja kiinteistöt- sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikköjä kuultuaan 8. päättää rakennusrasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat, 9. päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä, 10. päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista yksittäistapauksissa, 11. päättää kunnan jätteenkeräys- ja käsittelypaikoista ja jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista, 12. päättää jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista. 13. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 14. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta Maaseutu- ja tielautakunta Maaseutu- ja tielautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää yksityisteiden avustusten jakoperusteista, 2. tekee ehdotuksen kaupunginhallitukselle alemman tieverkon rahoitustarpeesta, 3. jakaa yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen avustukset, 12

126 4. päättää alemman tieverkon osalta kaupungin osuudesta suunnittelu-, rakentamis- ja parantamiskustannuksiin valtuuston osoittamien määrärahojen puitteissa sekä 5. päättää kunnan suostumuksesta asettaa pysyvän liikenteen ohjauslaite yksityisteille. 6. päättää vesihuoltoavustusten myöntämisestä Aluejohtokunta Aluejohtokunnan tehtävänä on kehittää ja valvoa alueen asukkaiden hyvinvointia, tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita sekä edistää paikallista toimintaa ja kulttuuria. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen tulee pyytää aluejohtokuntien lausunnot asioista, jotka koskettavat kulloistakin aluetta. Aluejohtokunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. antaa lausunnon talousarviosta, kaava-asioista, yhteispalvelupisteen toimintaperiaatteista ja muista vastaavista aluetta koskevista merkittävistä asioista 2. päättää valtuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja avustusten jaosta paikallisiin kehittämishankkeisiin sekä asukkaita aktivoivaan, palvelevaan ja kulttuuria vaalivaan toimintaan. 3. päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnille ja kaupunginhallitukselle, joiden tulee antaa vastaukset hallintolain edellyttämässä määräajassa. Aluejohtokunnan kokouksessa asiat ratkaistaan kaupunginhallituksen nimeämän esittelijän esittelystä tai puheenjohtajan selostuksen perusteella. Hänen poissa ollessaan esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty tai asiat ratkaistaan toimielimen puheenjohtajan esittelystä. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta sekä maaseutu- ja tielautakunta voivat toimintasäännöissään asettaa jaoston niille määrättyjen tehtävien hoitamista varten. Lautakunnat valitsevat jäsenet jaostoihin. 3 Luku Kokousmenettely 13 Määräysten soveltaminen 14 Kokousaika ja paikka Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin muissa kuntalain tarkoittamissa toimielimissä. Toimielin päättää varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan. 13

127 15 Kokouskutsu 16 Jatkokokous Kokous pidetään myös, milloin toimielimen puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö sen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kutsu ylimääräisiin kokouksiin on toimitettava, mikäli mahdollista, kirjallisena tai sähköisesti hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokouskutsu voidaan lähettää kirjallisesti tai sähköisesti toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista päätösehdotuksineen lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja niille, joilla on oikeus läsnäoloon toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Sen tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus toimielimen päätökseksi. Asian käsittely voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. 17 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on itse kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. 18 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kaupunginhallituksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, kaupunginjohtajalla sekä kaupunginhallituksen päättämillä henkilöillä. Muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla oman toimialan toimielimissä ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla. 14

128 19 Kokouksen pitäminen 20 Kokouksen johtaminen Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa asianomaisen johtokunnan päätöksellä 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. Kokouksen avattuaan puheenjohtajan on todettava läsnäolijat. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa, mikäli erityiset syyt sitä vaativat. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 21 Tilapäinen puheenjohtaja 22 Esittely Kokousta tai asian käsittelyä varten valitaan tilapäinen puheenjohtaja, jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa Asiat ratkaistaan toimielimen kokouksissa pääsääntöisesti viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Kaupunginhallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan kaupunginjohtajan esittelystä. Hänen poissa ollessaan esittelijänä toimii hallintojohtaja. Muiden toimielimien kokouksissa asiat ratkaistaan toimintasäännössä nimetyn pääsääntöisesti yhden viranhaltijan esittelystä. 15

129 Erityisestä syystä toimielin voi päättää, että asia käsitellään toimielimen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 23 Esteellisyyden toteaminen 24 Äänestystapa 25 Äänestysjärjestys 26 Vaalit Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä 3. jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava taitettu kokoon niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. 16

130 Äänestysliput annetaan toimielimen puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä. Kunkin toimielimen jäsenen on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava toimielimen puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. Nimenhuudon päätyttyä toimielimen puheenjohtaja antaa äänestysliput ääntenlaskijoille, jotka tutkivat niiden pätevyyden, sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Ääntenlaskijat antavat vaalin tuloksesta ilmoituksen toimielimen puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen toimielimelle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 27 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen ja päätöksistä tiedottaminen Pöytäkirjanpitäjä kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtajan johdolla. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: Järjestäytymistietoina; - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä - kokouskutsun laillisuus ja kokouksen päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina; - asiaotsikko - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyys - asian salassapito - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu 17

131 - äänestykset, äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos - vaalit, vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen - eriävä mielipide Laillisuustietoina; - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus - pöytäkirjanpitäjän varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeessa ja valitusosoituksessa on mainittava oikaisuvaatimus- ja valitusviranomainen sekä oikaisuvaatimus- ja valitusaika. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Toimielimen esittelijä vastaa päätösten tiedottamisesta. 28 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. 29 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. 18

132 4 luku Kaupungin talous 30 Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet vastaavat yksikkönsä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta sekä käyttösuunnitelmien mukaisesta määrärahojen oikeasta käytöstä ja tulojen kantamisesta. Tehtävät on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamansa tehtävän sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö. 31 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 32 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kaupunginhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 33 Poistosuunnitelmien hyväksyminen 19

133 Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. 34 Rahatoimen hoitaminen Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamista ja sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman nettomuutoksesta. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 35 Maksujen määrääminen 36 Riskienhallinta Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus, mikäli päätösvaltaa ei ole annettu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 5 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 37 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. 20

134 Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. 38 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. 39 Tarkastuslautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla ja sisäisellä tarkastajalla on läsnäoloja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. 40 Tarkastuslautakunnan tehtävät 41 Tilintarkastajan valinta Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT- tilintarkastajan ja yhden JHTT- varatilintarkastajan / JHTT- yhteisön. 42 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 43 Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamiseen, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 21

135 Tilintarkastajan ilmoitukset 44 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnostaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kaupunginhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle. Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeelliseksi katsomat asiat. 45 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta 6 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 46 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä säännössä muuta määrätty. 47 Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Kaupunginhallitus päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää päätösvaltaansa edelleen. 48 Virkojen ja toimien perustaminen, henkilöstön kelpoisuus sekä virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi 22

136 49 Henkilöstövalinnat Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus päättää toimien perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Toimilla tarkoitetaan toistaiseksi voimassa olevia kuukausipalkkaisia työsopimussuhteita. Viroista ja toimista pidetään luetteloa, josta ilmenee myös henkilöstöltä vaadittava kelpoisuus. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan. Kaupunginhallitus valitsee toimialajohtajat, tulosalueen esimiehet, kehitysjohtajan, hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön, talousjohtajan ja kaupunginlakimiehen, Tilakeskuksen johtajan, palvelujohtajan, sisäisen tarkastajan sekä liikelaitosten johtajat. Kaupunginhallituksen tulee pyytää asianomaiselta lautakunnalta lausunto ennen tulosalueen esimiehen valintaa. Toimialajohtaja valitsee tulosyksikköjen esimiehet kuultuaan ensin tulosalueen esimiestä. Muun henkilöstön valinnasta päätetään toimialan toimintasäännössä. 50 Määräaikaisen henkilöstön ottaminen Sijaiset ja muun määräaikaisen henkilöstön ottaa se, joka on myöntänyt virka- tai työvapaan tai jolla muutoin on oikeus ottaa henkilöstöä ko. tulosalueella. 51 Virkojen ja toimien haettavaksi julistaminen Viran ja toimen haettavaksi julistamisesta päättää se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen, mikäli kaupunginhallitus ei toisin päätä. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. Sen ohella mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä todetaan, voidaan myös toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa oleva työntekijä ottaa suostumuksellaan ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää, mikäli perusteena on toiminnan tai tehtävien järjestelyyn liittyvä tai muu hyväksyttävä syy. 23

137 52 Koeaika Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta sekä koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen kaupunginhallituksen mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti. 53 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 54 Henkilöstön palkkaus Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kaupunginhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Kaupungin palvelukseen otettavan henkilöstön palkkauksen päättää kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti se, joka suorittaa valinnan. 55 Palvelusaikaan perustuvat lisät 56 Sivutoimiluvat Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palvelusaikaan perustuvat lisät myöntää henkilöstöpäällikkö. Hänellä on oikeus siirtää toimivaltaansa. Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kaupunginjohtaja välittömien alaistensa ja keskushallinnon henkilöiden osalta sekä toimialajohtajat toimialoillaan olevien henkilöiden osalta. 57 Virka- ja työvapaiden myöntäminen Lakiin tai virka- ja työehtosopimuksiin perustuvat ei-harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myönnetään seuraavasti: 1. kaupunginhallitus kaupunginjohtajalle, 2. kaupunginjohtaja välittömässä alaisuudessaan oleville toimialajohtajille, tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen, 3. toimialajohtajat alaisuudessaan oleville tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen, 4. tulosalueiden esimiehet alaisilleen, paitsi koulujen ja laitosten johtajat alaisilleen ja 5. tulosyksiköiden esimiehet alaistensa osalta. 24

138 Enintään yhden kuukauden mittaiset harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myönnetään samoin kuin ei-harkinnanvaraisissa tapauksissa. Kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla on kuitenkin oikeus myöntää harkinnanvaraista virka- tai työvapaata enintään yksi vuosi. Tätä pitemmät harkinnanvaraiset virka- tai työvapaat myöntää kaupunginhallitus. Ammattiyhdistystoimintaa ja siihen liittyvää koulutusta varten myönnettävistä virka- ja työvapaista sekä niiden palkallisuudesta päättää henkilöstöpäällikkö. 58 Vuosilomat Kaupunginjohtajan vuosilomajärjestyksen vahvistaa kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja vahvistaa vuosilomajärjestyksen välittömässä alaisuudessaan oleville toimialajohtajille, tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen. Toimialajohtajat vahvistavat vuosilomajärjestyksen alaisuudessaan oleville tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen. Tulosalueiden esimiehet vahvistavat vuosilomajärjestyksen tulosyksiköiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen. Tulosyksiköiden esimiehet vahvistavat vuosilomajärjestyksen alaistensa osalta. 59 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan. 60 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Mikäli lomauttaminen kohdistuu eri viranomaisten valitsemiin henkilöihin, voi lomauttamisesta päättää kaupunginhallitus. 7 luku Viranhaltijoiden ratkaisuvalta 61 Erityinen ratkaisuvalta Kaupunginjohtaja päättää asiat, jotka koskevat 25

139 1. kaupungin edustustilaisuuksien järjestämistä ja vieraanvaraisuuden osoittamista, kaupungin edustajan nimeämistä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymistä, ellei kaupunginhallitus ole erikoistapauksessa toisin päättänyt. Ensisijaisesti edustustilaisuuksien järjestämisestä päättää kaupunginhallitus. 2. kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa talousarvio- tai tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista sekä niitä koskevien velkakirjojen hyväksymistä, 3. sijoitussuunnitelman hyväksymistä ja muiden tarpeellisten ohjeiden antamista kaupungin rahavarojen sijoittamisesta, 4. toimialajohtajia koskevaa henkilöstöhallintoa, 5. juhlaliputuksen järjestämistä, 6. kaupungin tiedotusaineiston jakoa, 7. kaupunginhallituksen käyttöön varattujen määrärahojen käyttämistä kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa, 8. pakkohuutokaupalla myytävästä kiinteistöstä tarjottavan kauppahinnan enimmäismäärän hyväksymistä, 9. valtion perinnön vastaanottamista kaupungille, jäämistön hoidosta tehdyn tilityksen hyväksymistä ja pesän varojen sijoittamista kaupunginhallituksen vahvistamien yleisten ohjeiden mukaisesti, 10. lainojen siirtoa ja kaupungin saatavien kiinnitysvakuuksien etuoikeusjärjestyksen muuttamista, 11. kaupungin varoista myönnettävien avustusten ja lainojen maksattamista, 12. kaupunginhallituksen hyväksymissä rajoissa akordi- ja muita siihen verrattavia sopimuksia 13. kaupungin omaisuuden vakuuttamisen yleisiä perusteita, 14. vapautuksen myöntämistä a) kunnallisveron b) sairausvakuutusmaksun c) kansaneläkevakuutusmaksun sekä d) muun julkisoikeudellisen maksun suorittamisesta, milloin se lain tai asetuksen mukaan on mahdollista eikä päätösvalta kuulu muulle kaupungin viranomaiselle. 8 luku Muut määräykset 62 Tiedottaminen Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista viranhaltijoista. 63 Kaupungin asukkaiden aloitteet 26

140 Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi se aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 64 Asiakirjojen antamisesta päättäminen Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 ja 14.1 :ssä tarkoitettu toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisten ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 65 Asiakirjoista perittävät lunastukset sekä niiden antamisesta perittävät maksut Tavanomaisista tiedonantamisista, pöytäkirjanotteista, kopioista ja muista tulosteista peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta ja muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisten julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista. 66 Päätösvallan edelleen siirtäminen Toimialojen omissa toimintasäännöissä voidaan siirtää toimielinten ratkaisuvaltaa edelleen toimielinten alaisille viranhaltijoille niissä asioissa, jotka ovat erikseen todettu toimielimen ratkaistavaksi tässä hallintosäännössä. Päätösvallan edelleen 27

141 67 Nimenkirjoitus 68 Tarkemmat ohjeet siirtämisestä on ilmoitettava välittömästi kaupunginhallitukselle. Päätösvallan siirrosta pidetään luetteloa keskushallinnossa. Kaupunginjohtaja voi päätöksellään siirtää kuntalaissa ja tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kaupungin muulle viranhaltijalle. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiin perustuvat sopimukset ja sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, kaupunginlakimies tai talousjohtaja, jollei kaupunginhallitus ole toisin valtuuttanut. Muiden toimielimien päätöksiin perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa ko. toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa sihteeri tai asian valmistelija, jollei toimialan omassa toimintasäännössä muuta määrätä. Kukin viranhaltija allekirjoittaa oman päätösvaltansa nojalla tehdyt päätökset ja niihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Asian valmistelija allekirjoittaa valmistelua koskevat asiakirjat. Varsinaisten allekirjoittajien ollessa estyneitä vastaavat allekirjoitusoikeudet ovat heidän sijaisillaan. Tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus. 28

142 MIKKELIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 2015

143 TAKSA jonka mukaan Mikkelin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. TOIMITUKSET 1. Tontin lohkominen Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan 1. kun tontin pinta-ala on enintään 2000 m /tontti 2. kun tontin pinta-ala on m /tontti 3. kun tontin pinta-ala on yli m /tontti 2. Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava kiinnitysten käsittely, tontinosan lunastaminen, rasitteen käsittely ja tilusvaihto Päätös (KmL 28 ) tontin vapauttamisesta kiinnityksistä 214 Kiinteistön pantinhaltijoiden kesken (KmL 24.2 ) tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 106 Rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 136 Tilusvaihto 245 Tontinosan lunastamisesta (KmL 62 ) suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 3. Rasitetoimitus Enintään kahta rasitetta koskeva erillinen rasitetoimitus (KmL 14 luku) 385 Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan Tilusvaihto Erillisestä tilusvaihdosta (KmL 8 luku) suoritetaan 714

144 5. Rajankäynti Kiinteistönmääritystoimituksena suoritettava rajankäynti (KmL 11 luku) Muu kiinteistönmääritystoimitus Muusta kuin 5 :ssä tarkoitetusta kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 7. Työkorvauksen käyttäminen toimituskorvauksen asemasta kiinteistötoimitusmaksua määrättäessä Jos tämän taksan mukaisen toimituksen tai toimenpiteen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 8. Muut kiinteistötoimitukset asemakaava-alueella Muista kunnan asemakaava-alueella suoritettavista KmL 5 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET 9. Kaavatontin merkitseminen kiinteistönä kiinteistörekisteriin Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3 ja 4 ) 345 Kun toimenpidettä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, suoritetaan 510 Kun KrL:n 3 :n mukainen toimenpide johtuu siitä, että asemakaavan muutoksella tai tonttijaon muutoksella on muutettu pelkästään kiinteistötunnusta, maksua ei peritä. 10. Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöjen yhdistämispäätös (KmL 17 luku) KmL :n mukaisessa tapauksessa 400 KmL :n mukaisessa tapauksessa 510

145 11. Muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröiminen Ennen muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinti (KmL (554/1995) 219, kumottuja pykäliä sovelletaan KrL (323/1999) siirtymäsäännöksen perusteella) 88 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KmL :n mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 110 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 224 ), suoritetaan 306 ASIAKIRJOJEN HANKKIMINEN 12. Toimitusmiehen muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms maksujen lisäksi 12,20 /kpl TYÖKORVAUS 13. Kiinteistötoimitusmaksulain 3 :n 1 momentin mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat ovat: - dipl.ins tai muun vastaavan korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö 89 /tunti - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö 57 /tunti - kiinteistörekisterinhoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö 46 /tunti - kartanpiirtäjä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 39 /tunti Työkorvauksen veloitushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen, joka on 100 prosenttia työaikakorvauksesta. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

146 MIKKELIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 2015

147 TAKSA jonka mukaan Mikkelin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. TOIMITUKSET 1. Tontin lohkominen Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan 1. kun tontin pinta-ala on enintään 2000 m /tontti 2. kun tontin pinta-ala on m /tontti 3. kun tontin pinta-ala on yli m /tontti 2. Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava kiinnitysten käsittely, tontinosan lunastaminen, rasitteen käsittely ja tilusvaihto Päätös (KmL 28 ) tontin vapauttamisesta kiinnityksistä 214 Kiinteistön pantinhaltijoiden kesken (KmL 24.2 ) tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 106 Rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 136 Tilusvaihto 245 Tontinosan lunastamisesta (KmL 62 ) suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 3. Rasitetoimitus Enintään kahta rasitetta koskeva erillinen rasitetoimitus (KmL 14 luku) 385 Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan Tilusvaihto Erillisestä tilusvaihdosta (KmL 8 luku) suoritetaan 714

148 5. Rajankäynti Kiinteistönmääritystoimituksena suoritettava rajankäynti (KmL 11 luku) Muu kiinteistönmääritystoimitus Muusta kuin 5 :ssä tarkoitetusta kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 7. Työkorvauksen käyttäminen toimituskorvauksen asemasta kiinteistötoimitusmaksua määrättäessä Jos tämän taksan mukaisen toimituksen tai toimenpiteen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 8. Muut kiinteistötoimitukset asemakaava-alueella Muista kunnan asemakaava-alueella suoritettavista KmL 5 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET 9. Kaavatontin merkitseminen kiinteistönä kiinteistörekisteriin Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3 ja 4 ) 345 Kun toimenpidettä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, suoritetaan 510 Kun KrL:n 3 :n mukainen toimenpide johtuu siitä, että asemakaavan muutoksella tai tonttijaon muutoksella on muutettu pelkästään kiinteistötunnusta, maksua ei peritä. 10. Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöjen yhdistämispäätös (KmL 17 luku) KmL :n mukaisessa tapauksessa 400 KmL :n mukaisessa tapauksessa 510

149 11. Muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröiminen Ennen muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinti (KmL (554/1995) 219, kumottuja pykäliä sovelletaan KrL (323/1999) siirtymäsäännöksen perusteella) 88 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KmL :n mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 110 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 224 ), suoritetaan 306 ASIAKIRJOJEN HANKKIMINEN 12. Toimitusmiehen muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms maksujen lisäksi 12,20 /kpl TYÖKORVAUS 13. Kiinteistötoimitusmaksulain 3 :n 1 momentin mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat ovat: - dipl.ins tai muun vastaavan korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö 89 /tunti - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö 57 /tunti - kiinteistörekisterinhoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö 46 /tunti - kartanpiirtäjä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 39 /tunti Työkorvauksen veloitushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen, joka on 100 prosenttia työaikakorvauksesta. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

150 Kaupunginvaltuusto Liite 7 VUOKRASOPIMUKSEN ESISOPIMUS LUONNOS 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tausta 3. Esisopimuksen kohde VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET Mikalo Oy, jäljempänä vuokranantaja ja Mikkelin kaupunki, tilakeskus, jäljempänä vuokralainen. Mikalo Oy rakennuttaa omistukseensa päiväkoti käyttöön soveltuvan kiinteistön. Kiinteistön tilaohjelmasta ja suunnittelusta vastaa Mikkelin kaupungin tilakeskus. Tällä esisopimuksella osapuolet sopivat Mikkelin kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti päiväkodin valmistelusta ja toteuttamisesta Mikalo Oy:n toimesta ja omistukseen, sekä vuokrakohteen vuokraamisesta Mikkelin kaupungin tilakeskukselle. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä tilojen vuokraajaksi tulevan Mikkelin kaupungin tilakeskuksen kanssa. Esisopimus tarkennetaan vuokrasopimuksen muotoon sen jälkeen, kun hankkeen sisältö, valmistumisaika ja kokonaiskustannukset ovat täsmentyneet. Vuokran määrä ja muut ehdot täsmennetään varsinaisessa vuokrasopimuksessa. Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus: Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus:

151 2. VUOKRAUSKOHDE Yleistiedot: Osoite: Päämajankatu 18 Postinumero: Postitoimipaikka: MIKKELI Rakennusoikeus: 2000 m² Vuokrattavat tilat: Pinta-ala. Korttelin pinta-ala: 7791 m² Liitteet: Vuokran määrittely: liite 1: Vuokrakohteen sijainti (asemapiirustus) liite 2: Rakennuksen ulkonäkö (julkisivupiirustukset) liite 3: Rakennuksen pohjapiirros liite 4: Rakentamisen aikataulu (alustava) liite 5: Vuokran määrä (alustava arvio) liite 6: Hallintosopimus liite 7: Vastuunjakotaulukko Vuokran määrittelyn perusteena ovat rakennuksen toteutuneet rakentamiskustannukset sekä rahoituskustannukset, jotka jyvitetään kuukausivuokraksi rahoituslaskelman mukaisesti. Liite 5. Vuokrasopimusta koskevat tilat ilmenevät liitteestä. Liite 3. Käyttötarkoitus: Rakennusta käytetään päiväkotina tai muussa vastaavassa yleishyödyllisessä käytössä.

152 Tarkennukset: Vuokralainen sitoutuu noudattamaan yllämainittua käyttötarkoitusta ja harjoittamaan yllä mainittua toimintaa. Käyttötarkoituksesta ja sovitusta toiminnasta ei saa poiketa ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Tilojen osittaistakaan hallintaa ei saa luovuttaa, tässä sopimuksessa mainitsemattomalle, kolmannelle osapuolelle ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Vuokralainen vastaa toiminnan vaatiminen lupien ja tarvittavien viranomaistarkastusten hakemisista ja kustannuksista. 3. VUOKRA-AIKA JA IRTISANOMINEN Vuokrasopimus on määräaikainen ja vuokrakohde vuokrataan kahdenkymmenenviiden (25) vuoden määräajaksi ajalle Vuokrakohteen hallinta katsotaan luovutetuksi erikseen kirjallisesti sovittavana ajankohtana kohteen valmistuttua, siitä suoritetun yhteisen katselmuksen jälkeen. 4. VUOKRAN SUURUUS Vuokranantajan palvelu- ja vuokraustoiminta perustuu omakustannusperiaatteeseen. Vuokrantarkistuksen korotusperusteena ovat rahoituslaskelman hinnoitteluperusteet. Hinnoitteluperusteet määräytyvät kohteen sen hetkisistä lainoituksen pääoma- ja korkokuluista. Rakennuksen vuokra perustuu pääomavuokraan, liitteen 5 mukaisesti. Vuokralaskelma tarkistetaan varsinaisen vuokrasopimuksen yhteydessä. Esivuokrasopimus toimii vuokrasopimuksena varsinaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen asti. Vuokralainen vastaa hallinta-aikanaan kaikista kiinteistön huolto-, käyttö-, korjaus ja kunnossapitokustannuksista. Tarkemmin vastuunjaosta sovitaan liitteessä 7. Vuokran määrä ja peruste tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuun 1. päivästä lukien. Ennen tarkistusta järjestetään tarvittaessa neuvottelu

153 sopimusosapuolten välillä, jossa tarkistetaan vuokran määrään vaikuttavat seikat. Vuokran tarkistettu määrä on ilmoitettava vuokralaiselle kuitenkin viimeistään tarkistusta edeltävän kalenterivuoden 31. päivänä syyskuuta. Ensimmäinen tarkistus voidaan tehdä alkamaan aikaisintaan VUOKRAN MAKSU Vuokra suoritetaan kuukausittain etukäteen kunkin kalenterikuukauden 5. päivään mennessä vuokranantajan osoittamalle pankkitilille. Vuokranmaksuvelvollisuus alkaa vuokrakohteen hallinnan luovutuksesta, kuitenkin aikaisintaan OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 7. ERITYISEHDOT Liitteessä 7 sovitaan osapuolten välisistä vastuista ja velvollisuuksista. Vuokranantaja ei vastaa sähkön ja lämmön eikä jäte-, lämpimän- tai kylmänveden saannista eikä niiden jakelussa tapahtuvista katkoista, rajoituksista tai epäsäännöllisyyksistä, mikäli ne aiheutuvat vuokranantajasta riippumattomista syistä. Vuokranantaja sitoutuu neuvottelemaan vuosittain ennen vuokran tarkistusta vuokralaisen kanssa kiinteistöön tehtävistä vuosikorjauksista sekä muista vuokran määrään vaikuttavista seikoista, sekä tarvittaessa tämän sopimuksen ehtojen tarkistamisesta. Vuokralainen ei saa suorittaa muutos- tai perusparannustöitä ilman vuokranantajan kirjallista lupaa. Vuokralainen ottaa toiminnanvastuuvakuutuksen, joka kattaa vuokralaisen huoneistolle, kiinteistölle ja ulkopuolisille aiheuttamat vahingot. Vuokralainen sitoutuu siihen, että vuokrattava kiinteistö ja muu vuokraukseen kohdistuva ovat arvonlisäverolain ( /1501) vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä. Jos vuokranantaja joutuu vuokralaisen toimenpiteiden tai laiminlyöntien vuoksi maksamaan palautuksia tai suorittamaan muita sanktioita on vuokralainen velvollinen korvaamaan vastaavan määrän vuokranantajalle.

154 Vuokralaisella ei ole oikeutta siirtää tätä vuokrasopimusta kolmannelle osapuolelle ilman vuokranantajan etukäteistä kirjallista suostumusta. Vuokralaisen on varmistettava aina verottajalta muuttaessaan (mm. ulkoistaminen), laajentaessaan tai supistaessaan toimintaansa, että kiinteistö täyttää edelleen arvonlisäverolain mukaiset edellytykset arvonlisäveron vähennysoikeuteen. Mikäli vuokranantaja menettää vuokralaisesta johtuvista syistä arvonlisäveron vähennysoikeuden, kustannuksista vastaa vuokralainen. Sopimuksen ehtoja tulee tarkistaa ainakin, mikäli osapuolten toiminnassa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat toiminnan laajuuteen, tai jos sopimusosapuolten asemassa tapahtuu muutoksia (esim. vuokralainen siirtää sopimuksen eteenpäin tai vuokranantaja muuttuu) Vuokralainen vastaa oman toimintansa huoneistolle asettamien vaatimusten täyttämisestä. Vuokralainen on velvollinen antamaan vuokranantajalle tämän pyytämät tarpeelliset tiedot harjoitetun toiminnan ja muiden edellä mainittujen seikkojen tarkastamiseksi vuokranantajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa. 8. SOPIMUKSEN POIKKEUKSELLINEN PÄÄTTÄMINEN 9. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Osapuolilla on oikeus purkaa tämä sopimus laissa liikehuoneiston vuokrasta määritellystä tai muusta erittäin painavasta syystä, jos rikkomuksella on osapuolelle olennaista merkitystä. Mikäli osapuoli haluaa käyttää purkuoikeuttaan, tulee hänen toimia, kuten tässä sopimuksessa ja laissa liikehuoneiston vuokrasta on säädetty. Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti osapuolten välisin neuvotteluin. Ellei osapuolten välillä päästä sopimukseen, kaikki tähän vuokrasopimukseen tai sen rikkomiseen, päättämiseen tai pätevyyteen liittyvät riitaisuudet, erimielisyydet ja vaateet ratkaistaan välimiesoikeudessa. 10. SOVELLETTAVA LAKI Jollei muuta ole sovittu, tämän sopimuksen tulkinnassa noudatetaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) siihen tulleine muutoksineen.

155 11. SOPIMUSKAPPALEET Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi (1) kummallekin osapuolelle. 12. ALLEKIRJOITUKSET Mikkelissä päivänä kuuta Mikalo Oy Mikkelin kaupunki, tilakeskus Hannu Sormunen toimitusjohtaja Riitta Väänänen kiinteistöjohtaja

156 VUOKRASOPIMUKSEN LIITE LIITE 5 VUOKRAN MÄÄRITYS 1. OSAPUOLET Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus: Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus: VUOKRAN MÄÄRITTELY (ARVIO) Lainan määrä Korko% Kuukausierä/annuiteetti Vuokra/kk(alv0%) ,00 3, , ,00 /kk

157 VUOKRASOPIMUKSEN LIITE LIITE 6 SOPIMUS HALLINTOPALVELUISTA 1. OSAPUOLET Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus: Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus: HALLINTOPALVELUT Hallinnon hoitamiseen käytetään Mikalo Oy:n omistamaa tietotekniikkaa ja henkilöstöä. Yleiset hallintopalvelut Vakuutusasioiden hoitaminen Rahoitus (kilpailutus) Lainanhoito Kiinteistöverot Tilintarkastus Toiminnantarkastus Tilinpäätös Välitilinpäätös Konsernitilinpäätös luvut Talousarvio Kirjanpito Vuokralaskutus Vuokrantarkistus Seurantapalaverit Tietojärjestelmät Tarvittava raportointi

158 ALV-käsittely Veronilmoitukset Kustannuspaikan tilirakenne Laskujen hyväksyminen ja maksatus ajallaan Kiinteistön hallinnolliset yleistehtävät 3. RAKENNUTTAMISPALVELUT Mikalo Oy suorittaa rakennuttamisaikaisen valvonnan yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. 4. PALVELUSOPIMUSKEN HINNOITTELU JA VOIMASSAOLO EHDOT Mikalo Oy veloittaa Mikkelin kaupungin tilakeskusta rakennusaikana 2.350,00 /kk (alv 0 %). Kiinteistön valmistuttua ja hallinnan luovutuksen jälkeen veloitus on 650,00 /kk (alv 0%). Veloitushinta on voimassa esisopimuksen allekirjoitus päivästä alkaen. Veloitushintaa tarkistetaan vuosittain käytettyjen palveluiden mukaan. Hintaa korotetaan kolme (3) % vuosittain 1.1. Sopimus on määräaikainen ja on voimassa vuokrasopimuksen pituisen ajan.

159 VUOKRASOPIMUKSEN LIITE LIITE 7 VASTUUNJAKOTAULUKKO 1. OSAPUOLET Vuokranantaja: Nimi: Mikalo Oy Osoite: Maaherrankatu 44 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus: Vuokralainen: Nimi: Mikkelin kaupunki, tilakeskus Osoite: Kunnanmäki 7 Postitoimipaikka: MIKKELI Y-tunnus: Asia/Kiinteistöön kohdistuva Mikalo Oy Tilakeskus Kiinteistövakuutus X Kiinteistövero X Hallinnolliset tehtävät X Vuositarkastukset X X Isännöinti X Kiinteistön hoito/hoitokulut Piha-alueiden hoito/hoitokulut Sähkö (energia, perusmaksut) Vesi ja jätevesi Lämmitys (energia, perusmaksut) Jätehuolto Irtainvakuutus Toiminnan vastuuvakuutus Vartiointi Avainhallinta Siivous Turvallisuussuunnitelma Käytönopastus ja valvonta Piha-alueet Leikkivälineet (turvatarkastukset) X X X X X X X X X X X X X X X

160 Ylläpitokorjaukset Vuosikorjaukset Perusparannukset Valonlähteet (lamput) Toiminnan vaatimat viranomaisluvat Toiminnan vaatimat viranomaistarkastukset Määräaikaistarkastukset Huoltopäiväkirjanteht. (eri.järj.) Kuukausikokeilut Turvalaitteet (sammuttimet ym.) Toiminnalliset muutokset Opasteet ja kyltit X X X X X X X X X X X X

161

162 Kaupunginvaltuusto Liite 8 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Kaavoitusinsinööri Kalle Räinä puh , fax. (015) , VT5 LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

163 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen... 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Ympäristön tila, luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 9 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemalliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät- ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 14

164 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja asemakaava koskee Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita. Kaavan nimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kuva 1. Asemakaava-alueiden sijainti.

165 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksien ja asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus ja osoittaa tätä varten riittävät aluevaraukset. Maanomistajien ja kaupungin välille laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Otteet ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartat 4. Tilastolomake 5. Ote VT5 tiesuunnitelmasta TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu , osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville Asemakaavan muutos ja asemakaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen joka asetti sen nähtäville ajalle Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuuston käsittelyssä Asemakaava Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus. Karilan suunnittelualueelle osoitetaan riittävät aluevaraukset tiealueelle ja läjitykselle. Nykyisessä kaavamerkinnässä Karilan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kenkäveronniemessä alueen osat ovat maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-km) jolla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm) ja puisto joka sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla, rantaan rajoittuvalla peltoalueen reunavyöhykkeellä (VP-ma) muutetaan tiealueeksi. Kenkäveronniemen pappila ja kulttuurimaisema on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Uutta asemakaava-aluetta muodostetaan 1,6 hehtaaria. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen VT5 tiesuunnitelman toteutuksesta vastaa Liikennevirasto, kaupunki vastaa omalta osaltaan tarvittavista järjestelyistä, jotka toteutetaan mahdollisesti samanaikaisesti tiesuunnitelman kanssa.

166 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuvat asemakaavoitetuista kaupungin ja valtion omistamista kaavoitetuista ja asemakaavoittamattomasta pelto- ja metsäalueista ja asemakaavoittamattomasta alueesta. Suunnittelukohteita hallitsee valtatien 5 maisema. Karilan lähiympäristössä sijaitsee metsä-, ja peltoalueita sekä hakkuuaukea. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee liikekorttelien alue, jossa toimii mm. autokauppa. Kenkäveronniemen suunnittelualue koostuu valtatien liittymän ja maisemapellon välisestä alueesta Ympäristön tila, luonnonympäristö Suunnittelualueiden lähiympäristöt koostuvat pääasiassa tieympäristöstä sekä metsä ja maatalousalueesta. Kenkäveronniemen suunnittelualueella sijaitsee maisemapelto Rakennettu ympäristö Suunnittelualueilla ei ole rakennuksia Muinaismuistot Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa kaavamääräys muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kenkäveronniemen alueelta on löytynyt mm. rautakautinen asuinpaikka sekä metalliesineitä (mm. spiraalisormus), keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä että muita asuinpaikkalöytöjä Maanomistus Suunnittelualueella on kaupungin maita. Kaupungin maat on osoitettu oheisessa kartassa harmaalla värillä. Kaava-alue rajautuu VT5:n jonka maapohja kuuluu valtiolle. Maanomistusolosuhteet suunnittelualueilla

167 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Suunnittelutilanne Maakuntakaava Karila Kenkäveronniemi Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue.

168 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Yleiskaavatilanne Karila Kenkäveronniemi Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK ) alue on osoitettu (M-1) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv ). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Ajantasa-asemakaavat Karila Kenkäveronniemi Asemakaava: Alueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan

169 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. sm Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoituksessa on hyödynnetty VT5 tiesuunnitelman selvityksiä ja suunnitelmia. Tiesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kaava-alueelle ovat luonteeltaan sellaisia, että ei ole nähtävissä sellaisia merkittäviä vaikutuksia joita tulisi erikseen selvittää.

170 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Valtatien 5 tiesuunnitelmaa toteutus välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä on alkanut vuonna Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelmassa olevat Kenkäveronniemen ja Pitkäjärven liittymät tarvitsevat laajemmat aluevaraukset asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Asemakaavalla ja kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Tiealueeseen sisältyy myös kevyenliikenteen yhteyden tarvitsema pengeralue Kenkäveronniemen suunnittelualueella. Kaavassa osoitetaan myös läjitykselle tarkoitettu aluevaraus. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin kotisivuilla Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelun tarve liittyy läheisesti VT5 tiesuunnitelmaan ja sen yhteydessä on keskusteltu liikenneviraston ja kaupungin eri toimialojen kesken. Kaavan rajausta on tarkistettu OAS:n jälkeen siten, että se käsittää Karilan alueen lisäksi Kenkäveroniemen tiealueen aluevaraukset. OAS on päivitetty Viranomaisyhteistyö Kaavahanketta on koordinoitu yhdessä Liikenneviraston ja Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa. Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on kaavahankkeen aikana jätetty lausuntopyynnöt. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavalla mahdollistetaan tiealueiden toteutus ja parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemen alueella. Maanomistajien tavoitteet Alueen maanomistajat pyrkivät maanomistusjärjestelyillä mahdollistamaan kaavan toteutuksen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavalla ei merkittävästi vaikuteta tiealueiden ympäristöön.

171 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavoitusta koordinoidaan VT5 tiesuunnitelman kanssa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana kaava-alueen rajausta on tarkennettu vastaamaan VT5 tiesuunnitelman toteutusta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Kaavalla mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien läheisyydessä, samalla uuden pyörätien rakentaminen valtatien 5 varrelle parantaa kevyenliikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemellä. Läjitysalueen sijoituksella vähennetään mahdollisia meluvaikutuksia Karilan alueella Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaava on tullut vireille ja OAS on ollut nähtävillä välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kolme lausuntoa. Etelä-Savon maakuntaliitolla, Pohjois-Savon Ely-keskuksella ja Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikalla ei ollut kommentoitavaan kaavan suhteen. Kaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen joka asetti sen nähtäville ajalle Kaavasta saatiin 7 lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Maakuntaliitolla, Pelastuslaitoksella ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon Ely-keskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa. Kaupunginhallitus päätti , että Kenkäveronniemen kohdalla kaavamääräyksiä ja merkintöjä tulee tarkentaa (vastaamaan paremmin jo olevia merkintöjä ja jotka ottavat paremmin huomioon Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunnossaan esille tuomat ehdotukset merkinnöistä.) Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot Lausunto: 1.1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lausui asemakaavan muutoksesta seuraavaa; Ehdotuksen tulee täydentää länsiosien muutosalueen osalta myös sisään jäävä valtatien 5 nykyisestä tiealuetta vastaava maantie alue (LT). Maantie aluetta ei voi jättää pois kun asemakaava on molemmin puolin tietä. Kaavoittajan vastine: Tiealue on asemakaavoittamaton. Pohjois- Savon Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu puhelimitse Sovittiin, että tiealue jätetään kaava-alueen ulkopuolelle. Tievaraus on osoitettu yleiskaavassa eikä täten katsottu tarpeelliseksi liittää aluetta kaava-alueeseen.

172 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kenkäveronniemen kaavamuutoskohde sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA-km). Lisäksi aluevarausta koskee sm-merkintä. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kaavaselostuksessa kaavamuutoksella todetaan olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Tarkempi tarkastelu kuitenkin puuttuu. Lisäksi selostuksesta ei käy ilmi, että alue on arkeologista aluetta eikä muinaisjäännöksiä käsitellä kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavaehdotus ei siten täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n vaatimuksia riittävistä selvityksistä. Selvitysten puutteellisuuden vuoksi ei myöskään ole arvioitavissa täyttääkö kaavaehdotus MRL:ssa asemakaavoille asetetut sisältövaatimukset rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen osalta (54 ). ELY-keskus suosittelee, että aluevarausmerkinnöiksi muutetaan esim. LTma ja LT-km, sm. Kaavoittajan vastine: Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on lähetetty lausuntopyynnöt koskien kaavahanketta. Museovirastolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeen osalta. Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse, että maata kaivettaessa alueella tulisi suorittaa arkeologinen valvonta. Lausunnon seurauksena kaavamerkintöjä ja - määräyksiä on päivitetty. Rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla. Kaavamerkinnäksi osoitetaan tarkentava merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon ja Savonlinnan maakuntamuseoon. Aluevaraus ei merkittävissä määrin vaaranna Kenkäveronniemen maisema-aluetta johtuen suunnittelualueen sijainnista ja suhteellisesta pienuudesta (n. 500m2, n.7m x 70 m). Suunnittelualue sijaitsee Kenkäveronniemen liittymän tuntumassa. Peltoaukean maisema pysyy yhtenäisenä kaavamuutoksesta huolimatta. Pyörätien ojan pengerrys ei erotu maisemasta, koska pyörätie on samassa tasossa kuin maisemapeltoalue (+ 81, ,83 metriä mpy). Suunnittelualueella oleva 0,5 metriä syvä oja sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. Lausunto aiheuttaa täydennyksiä ja korjauksia selostukseen muinaismuistojen ja vaikutusten arvioinnin osalta. 1.3 Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse , että maata kaivettaessa alueelle tulisi järjestää arkeologinen valvonta. Kaavoittajan vastine Savonlinnan maakuntamuseon lausunto aiheuttaa muutoksia kaavamerkintöihin. Alueen rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla.

173 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 hehtaaria. Uutta kaava-aluetta syntyy 1,6 hehtaaria Mitoitus Kaavalla ei osoiteta rakennusoikeutta. Kaavassa on kaksi aluemerkintää (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on noin 2,2 ha ja jonne on osoitettu aluevaraus läjitykselle (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kevyen liikenteen yhteys sisältyy tiealueiden (LT-km, LT-ma) aluevarauksiin Kenkäveronniemellä Palvelut Asemakaavalla ei luoda palveluita, mutta kevyen liikenteen reitistöjä keskustan ja Kenkäveronniemen välillä parannetaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavallinen ratkaisu ja sitä kuvaava suunnitelma mahdollistavat luontevalla tavalla valtatien suunnitelman 5 toteuttamisen. 5.3 Aluevaraukset Kaavassa on kaksi aluemerkintää Karilan suunnittelualueella; (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha ja jonne on osoitettu läjitykselle osoitettu aluevaraus (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kenkäveronniemen suunnittelualueelle (LT-km) on osoitettu aluevaraus 500m2 ja (LT-ma) 64 m Korttelialueet Kaavalla ei osoiteta uusia korttelialueita tai rakennusten rakennusoikeutta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.

174 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Vaikutukset muinaismuistoihin Kenkäveronniemen kohdalla vuoden 2004 voimassa olevassa kaavassa on osoitettu merkintä (sm) jonka kaavamääräys kuuluu: Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Uudessa kaavassa kaavamääräys kuuluu: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueelle suunnitelluista maankäytön suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviraston lausunto. Savonlinnan maakuntamuseo lausui, että alueella on syytä järjestää arkeologinen valvonta rakentamisvaiheen aikana. Tiesuunnitelman toteutus on jo alkanut ja arkeologisen valvonnan järjestämisestä on informoitu Pohjois-Savon Ely-keskusta, Liikennevirastoa ja Mikkelin kaupunkia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön Maisemalliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella on arvioitu olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Kenkäveronniemen maisemapeltoaluetta pienennetään korkeintaan noin 7 metrin leveydeltä ja 70 metrin pituudelta nykyisen kaavallisen tiealueen reunasta. (Ma) Maisemapeltoalueen kaavallinen pinta-ala vähenee yhteensä n. 500 m². Alue on varattu kevyen liikenteenväylän pengeralueeksi, joka kasvillisuudeltaan ja maastonmuodoiltaan sopeutuu maisemaan. Pyörätien ruovikoituva ojan pengerrys ei merkittävissä määrin erotu kokonaismaisemasta. Ojan ja pyörätien korkeusero on keskimäärin + 0,5 metriä. Pyörätien kulkee maisemapeltoalueen tasossa ja sen korko vaihtelee (+ 81, ,83 metriä mpy). Ojan pengerrys sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. VP-ma alueella maisemalliset vaikutukset ovat myös vähäisiä, kaavaalue pienenee noin 4 metrin leveydeltä noin 64 m2. Kenkäveronniemen suunnittelualueen kaavamerkinnöiksi tulevat (LT-km ja LT-ma). Ote Valtatien 5 suunnitelmakartasta, jossa pohjakuvana on ajantasa-asemakaava ja ortokuva (2013). Punaisella värillä on osoitettu asemakaavan muutoksen suunnittelualue. Alueelle on varattu kevyenliikenteenväylän pengeralueeksi.

175 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Muokattu ote Destian laatimasta kevyenliikenteenväylän poikkileikkauksesta. Kaava-alueen keskimääräinen korkeusero maisemapeltoon nähden on suunnittelualueen kohdalla noin puolimetriä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei osoiteta sellaisia toimintoja jotka vaatisivat ympäristön häiriötekijöiden esim. melun huomioon ottamista. 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liiteet 3.1 ja 3.2 näyttävät asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.7 Nimistö Kaavassa ei osoiteta uutta nimistöä.

176

177 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä p VT5 LÄNSIOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , päivitetty

178 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutoksen kohteet sijaitsevat 30. kaupunginosan (Karilan) tilan Pitkäjärvi osassa ja 16. Kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osassa. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Mikkelin keskustaan matkaa Karilasta on noin 3 kilometriä ja Kenkäveronniemen liittymästä 0,6 kilometriä. Suunnittelualueet rajautuvat valtatien 5 ympäristöön ja viereisiin maa- ja metsätalousalueisiin. Kohteiden rajauksiin saattaa tulla muutoksia kaavoitusprosessin aikana. Asemakaavan muutos koskee 30. kaupunginosan (Karila) tilan osia Pitkäjärvi ja 16 kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa ja katualueita Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Asemakaavan muutos liittyy valtatien 5 tiesuunnitelmaan välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä. Tiesuunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan vuonna Liikennevirasto on todennut, että tiealueen toteuttamista varten maa- ja metsätalousalueiden käyttötarkoitus on muutettava vastaamaan tiesuunnitelmaa. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tiealueelle tarvittavat aluevaraukset Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien ympäristöissä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja ne ovat tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa. Kaava mahdollistaa VT5 Tiesuunnitelman toteutuksen ja sitä kautta kaavalla on epäsuoria vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin itse Tiesuunnitelmassa. 2 (9)

179 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaava (Karila): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava (Karila): Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK ) alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Ote yleiskaavasta. Asemakaava (Karila): Alueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Osa alueesta on asemakaavoittamatonta. 3 (9)

180 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote asemakaavasta. Maakuntakaava (Kenkäveronniemi): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja /tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue 4 (9)

181 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleiskaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv ). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalueeksi. 5 (9)

182 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Ote asemakaavakartasta. 6 (9)

183 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAANOMISTUS Suunnittelualueet ovat kaupungin omistuksessa. Ote maanomistuskartasta harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin vuokra-alueet. ARVIOINTITIEDOT OSALLISET Asemakaavamuutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja ja osallismielipiteitä vasten. Kaavamuutoksen edellytyksenä on maankäytön sopimus. Osallisia ovat: - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset - lähialueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset - kaupungin viranomaiset (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, pelastuslaitos mittaus ja kiinteistöt, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus) - Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oyj - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Liikennevirasto - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. 7 (9)

184 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeillä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely pitävät työkokouksia kaavahankkeesta tarvittaessa. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Tavoitteena on saada muutosehdotus nähtäville kesällä 2014 ja valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä VALMISTELUSTA VASTA Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä puh sähköposti Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, p PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Kalle Räinä kaavoitusinsinööri 8 (9)

185 LIITE 2 LIITE 2

186

187

188

189

190

191 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm Kaavan nimi 0946 VT5 Länsiosien muutokset Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 946 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,9830 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,5527 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4303 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2, ,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,1381 E yhteensä 2, ,4 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

192 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2, ,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 VP -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,1381 LT 0, ,0 0,1381 E yhteensä 2, ,4 2,2801 EV 2, ,0 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 M -0,8097 MA -0,0493 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

193 Mainostaulut Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 LUONNOS Merkki Hankkeen nimi Muutos Pvm Suunn. Tark. Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 1, plv Pvm Suunn. Markku Pennanen Pvm Tark. Proj.pääll. Heimo Hätinen Hyv. Tierekisteritunnus Mittakaava Piir.nro 1:1000 R3-1 -

194 LIITE 5.2 1:1000 Pvm - Markku Pennanen Heimo Hätinen Mittakaava Proj.pääll. Suunn. Pvm Suunn. Korkeusjärjestelmä Hyv. Tark. Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 6, plv Tierekisteritunnus Pvm Muutos LUONNOS R3-6 Piir.nro N2000 Tark. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Vedenpinnat Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Merkki Hankkeen nimi Mainostaulut

195 KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Mikkelin kaupunki ( ), jäljempänä kaupunki Osoite: Raatihuoneenkatu Mikkeli FH Invest Oy ( ) perustettavan yhtiön/yhtiöiden lukuun, jäljempänä ostaja Osoite: Maaherrankatu Mikkeli KAUPAN KOHTEET Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontti 6 (kiinteistötunnus ) kiinteistörekisteripinta-alaltaan 1553 m 2. Tontti on vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontista 3 (kiinteistötunnus ) määräosana 1/3, tontin kiinteistörekisteripinta-ala on 3854 m 2. Tontti on vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH). Kaupan kohteet on merkitty oheiselle liitekartalle. KAUPUNGIN PÄÄTÖKSET Kaupunginhallitus Kaupungin valtuusto KAUPPAHINTA Kauppahinta neljäsataakuusikymmentäviisituhatta ( ) euroa on maksettu kaupantekotilaisuudessa. KAUPAN MUUT EHDOT Tämä kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. 1. Omistus- ja hallintaoikeus Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle heti. 2. Kiinnitykset ja panttioikeudet sekä rasitukset Tontteihin ei ole kaupungin toimesta vahvistettu kiinteistökiinnityksiä eikä niihin kohdistu muitakaan rasituksia. 3. Johtojen yms. sijoittaminen ja rasitteet Tontit myydään rasitteista vapaana. Ostaja sallii kuitenkin tarvittaessa kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Näistä toimenpiteistä ostajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupungilla on oikeus hakea ja saada perustetuksi vastaavat rasitteet.

196 4. Verot, maksut ja vastuu vahingosta Kaupunki vastaa tonteista suoritettavista veroista ja maksuista sekä niitä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista sekä vahingoista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 5. Kohteeseen tutustuminen Ostaja on tutustunut kaupan kohteisiin ja tarkastanut tontit, niiden alueen ja rajat sekä tutustunut niiden maasto-olosuhteisiin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen suhteen. 6. Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut määräaloja koskeviin asiakirjoihin, jotka ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisteriote 4. Asemakaava 7. Rakentamisvelvoite, vallintarajoitus ja sopimussakko Ostaja sitoutuu rakentamaan tontille noin 1860 k-m 2 :n suuruisen rakennuksen yhden (1) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta siten, että rakennus on em. ajan puitteissa rakennusluvan mukaisesti rakenteilla. Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta tonttia ennen edellisessä kappaleessa mainitun rakentamisvelvoitteen täyttymistä muulle kuin sellaiselle, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Mikäli ostaja ei ole täyttänyt tässä kohdassa määrättyä rakennusvelvollisuuttaan tai on luovuttanut tontin edellisen kohdan vastaisesti, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille sopimussakkona, ellei kaupunginhallitus toisin päätä, kauppahinnan kaksinkertaisen määrän 8. Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Ostaja on velvollinen huolehtimaan kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten laissa on säädetty. Milloin tontin kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, on ostaja velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty, jollei toisin ole sovittu. 9. Irtaimisto Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. 10. Osto-optio Ostajalla on oikeus myöhemmin ostaa tontit ja sekä niitä vastaava osuus yhteiskäyttötontista tässä tarkemmin määritellyin ehdoin: Ostajan on ilmoitettava kaupungille mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin sekä vastaavasti mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin Kauppa tontista on tehtävä mennessä ja tontista mennessä. Mikäli ostaja ei käytä osto-optiotaan tonttiin , oikeus raukeaa myös tontin osalta. Tehtäessä kauppa tontista , on kyseisen tontin kauppakirjaan otettava maininta osto-optiosta tonttiin , mikä on voimassa saakka.

197 Käytettäessä osto-optiota tontteihin ja ovat kaikki kauppakirjan ehdot mukaan lukien kauppahinta, yhteneväiset tämän kauppakirjan, jolla myydään tontti , ehtojen kanssa. Osto-option tarkoittamien tonttien myynnistä tehdään erilliset luovutuskirjat. 11. Muut ehdot Ostaja vastaa rakentamiseen liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä rakentamisen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Kaupunki ei ole suorittanut tontilla maaperän kantavuutta koskevia tutkimuksia. Ostaja sitoutuu liittämään tontille rakennettavat rakennukset kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Ostaja maksaa kiinteistönmuodostuskustannukset ja kaupanvahvistuskustannukset. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdissa 3 ja 8 mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme samasanaista kappaletta, yksi kaupungille, toinen ostajalle ja kolmas julkiselle kaupanvahvistajalle. ALLEKIRJOITUKSET

198

199

200

201

202

203

204

205

206

207

208 PANKALAMMINKATU 6, MIKKELI ARVIOKIRJA 29 ELOKUUTA 2013 Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL Helsinki Puh: Fax: NEWSEC VALUATION OY

209 Sisällysluettelo 1 Toimeksianto Kohde Toimeksiantaja Arvion päivämäärä Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvion käyttötarkoitus Arvon määritelmä Arvioija Lähtötiedot Lähtöaineisto Katselmukset Ympäristöseikat Markkina-analyysi Asuntomarkkinat Suomessa Mikkelin asuntomarkkinat Kohteen kuvaus Kohteen yleistiedot Sijainti Kiinteistön omistus Tontti Kaavoitus ja rakennusoikeus Rajoitukset ja rasitteet Paras ja tuottavin käyttö Sijoittuminen markkinoilla Arviointimenetelmät Kauppa-arvomenetelmä Hintasuhde Autopaikoitus Tontin maantäyttö Johtopäätökset Yhteenveto Markkina-arvo Riippumattomuus Julkistaminen Liitteet: NEWSEC VALUATION OY

210 1 Toimeksianto 1.1 Kohde Allekirjoittanut yritys on saanut toimeksiannon määrittää Mikkelin Pankalassa sijaitsevan asuinkerrostalokorttelin nro. 18 asemakaavanmukaisten tonttien 4,5,6 sekä niitä palvelevan yhteiskäyttötontin 3 markkina-arvo. 1.2 Toimeksiantaja Arvion toimeksiantaja on Mikkelin kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa. 1.3 Arvion päivämäärä Arvion päivämäärä on ja arvoajankohta on elokuu Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvio on tehty noudattaen Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, Hyvää kiinteistöarviointitapaa koskevia määräyksiä sekä Kansainvälisiä kiinteistöarviointistandardeja (IVS). Arvio täyttää laajuudeltaan, tarkkuudeltaan sekä tietojen tarkistusvelvollisuuden osalta AKAarvion vaatimukset. 1.5 Arvion käyttötarkoitus Kohteen arvonmääritys on tehty mahdollista kiinteistökauppaa varten. Arvio on tehty tilaajalle vain em. käyttötarkoitusta varten eikä tekijän vastuu koske kolmansia osapuolia tai muuta käyttöä. Arviota ei voida suoraan käyttää esim. yksittäisten kohteiden kauppaa varten eivätkä suppeat kohdetiedot miltään osin täytä myyjän tiedonantovelvollisuutta mahdollisessa kaupanteossa. 1.6 Arvon määritelmä Arviossa on määritetty kohteen markkina-arvo. Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa (IVS). 1.7 Arvioija Arvonmäärityksen on suorittanut tämän tyyppisten kohteiden arvonmääritykseen pätevöitynyt Auktorisoitu Kiinteistöarvioija (AKA-yleisauktorisointi) DI Ville Inkeri. Lisäksi arviointityöhön ovat osallistuneet: Johtava asiantuntija AKA, DI, Juha Nummi Nuorempi analyytikko TkK, Ilpo Münster 2 Lähtötiedot 2.1 Lähtöaineisto Saatu tieto on oletettu oikeaksi, mikäli se tuntuu järkevältä, eikä tietoja ole tarkastettu muista lähteistä, eikä esimerkiksi pinta-aloja ole tarkastusmitattu. 1/15 NEWSEC VALUATION OY

211 /m2/kk Työ perustuu tilaajalta saatuihin tietoihin sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. Arviossa on tehty useita oletuksia koskien omistusta, vuokrausta, kuntoa sekä ympäristöseikkoja, jotka on kuvattu tässä arviokirjassa. Jos informaatio tai oletus, johon arvio perustuu, on virheellinen, voi myös arvo osoittautua virheelliseksi. 2.2 Katselmukset Juha Nummi suoritti kohteessa katselmuksen Katselmuksessa käytiin läpi itse kohde sekä kohteen lähialueet. Katselmuksen tarkoituksena oli saada yleinen käsitys kohteen sekä lähiympäristön tilasta. 2.3 Ympäristöseikat Mahdollinen rakenteiden ja maaperän pilaantuminen, sekä puhdistuskustannusten vaikutus kohteen arvoon rajataan tämän arvion tarkastelun ulkopuolelle. Oletuksena on, että kohteeseen ei kohdistu yllättävää arvoon vaikuttavaa immissiota. 3 Markkina-analyysi 3.1 Asuntomarkkinat Suomessa Suomessa on noin 2,5 miljoonaa asuntoa, joista noin 40 prosenttia on omakotitaloja ja yli 44 prosenttia kerrostaloja. Kotitalouksien keskikoko on laskenut jatkuvasti, vuoden 2013 lopussa yhden hengen asuntokuntia oli noin 42 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia kolmannes koko asuntokannasta. Asuntojen kysyntä painottuu pienempiin asuntoyksiköihin, joista saattaa olla pulaa isommissa kaupungeissa. Vuokrien nousu on koko maan tasolla jatkanut tasaisena 2010 jälkeen. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuoden 2014 toisena kvartaalina 3,3 prosenttia koko maassa verrattuna vuoden takaiseen. Nopeinta vuokrien nousu oli pääkaupunkiseudulla, jossa vapaa-rahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat lähes 3,9 prosenttia. Yli asukkaan kaupungeissa nousu oli 2,4 % ja asukkaan kaupungeissa nousua oli 3,2 %. Rahoitusmuoto: Vapaarahoitteinen Asuinhuoneistojen keskivuokrat koko maassa Yhteensä Yksiöt Kaksiot Kolmiot+ 8 6 Yllä olevassa kuvaajassa on esitetty tilastokeskuksen vuokrien neljännesvuositilastosta kerättyä kuukausivuokratietoja Suomesta. Lähde: Tilastokeskus 2/15 NEWSEC VALUATION OY

212 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,6 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan edellisvuodesta ja muualla Suomessa laskivat 2,6 prosenttia. Vuoden 2014 heinäkuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli euroa, pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla Suomessa euroa. Suomen Pankin mukaan kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2014 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,92 % eli 0,08 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin toukokuussa. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun lopussa 89,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,8 %. 3.2 Mikkelin asuntomarkkinat Mikkelissä on myyty Etuovi.com hintaseurantapalvelun mukaan vuosina keskimäärin noin 100 uutta kerrostaloasuntoa vuodessa. Vuonna 2011 kauppojen määrä väheni selvästi jääden alle 70 myytyyn asuntoon. Vuonna 2012 määrä nousi ja asuntoja myytiin yli 120 kappaletta. Vuoden 2013 aikana myytiin noin 70 asuntoa. Vuonna 2014 uusia kerrostaloasuntoja on myyty vasta noin 30 kappaletta. Uusien asuntojen kauppa on keskittynyt Keskustan ja Graanin alueille, muilla alueilla on tehty yhteensä hieman yli 50 kauppaa viimeisen 5 vuoden aikana. Kuluvana vuonna kolmannes uusista asunnoista on myyty Ristiinassa Tuuvantiellä. Uusien kerrostaloasuntojen kaksioiden keskineliöhinnat ovat nousseet noin 10 % vuodesta 2010 Keskustan ja Graanin alueella. Keskustassa hinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2010, jonka jälkeen hintakehitys tasaantui kunnes 2014 keskihinnat ovat nousseet selvästi. Graanilla hinnat ovat nousseet tasaisesti 1 4 % vuodessa. Mikkelin asuntomarkkinat ovat verrattain pienet, jolloin yksittäinen keskimääräistä arvokkaampi kohde vaikuttaa merkittävästi keskilukuihin. Tonttimarkkinoilla rakentamattomien asuinkerrostalotonttien kaupat ovat keskittyneet Graanin alueelle. Keskustassa uustuotanto perustuu pääasiassa täydennysrakentamiseen. Tällä hetkellä Mikkelissä on Jokakoti.fi palvelun mukaan 175 uutta kerrostaloasuntoa myynnissä, joista noin 50 sijoittuu Mikkelin keskustaan. Näistä valtaosa on myynnissä Porrassalmenkadulla, toria ympäröivissä kortteleissa. Ilmoitusten määrä vastaa viimevuosien markkinavolyymin perusteella noin kahden vuoden kauppojen määrää. 3/15 NEWSEC VALUATION OY

213 4 Kohteen kuvaus 4.1 Kohteen yleistiedot Kiinteistötunnus Muodostettavat tontit , , , Kaavan mukainen käyttötarkoitus AK- asuinkerrostalojen korttelialue, AH-asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Kunta Mikkeli Osoite Pankalamminkatu 6 Kaupunginosa 4. (Pankala) 4.2 Sijainti Tontit sijoittuvat Mikkelin keskustan länsireunalle Pankalaan Savilahdenkadun varteen. Matkaa Mikkelin torille on noin kilometri. Savilahdenkatu on yksi pääväylistä Mikkelin keskustaan lännestä ja Jyväskylästä tultaessa. Savilahdenkadulta on myös kohtalaisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Tonttien länsipuolella kulkee Pankajoki ja Pankalampi sijaitsee parin sadan metrin päässä. Kohteen saavutettavuus on hyvä. 4/15 NEWSEC VALUATION OY

214 4.3 Kiinteistön omistus Muodostettavat tontit sijaitsevat kiinteistön alueella, joka on Mikkelin kaupungin omistama 4. kaupunginosan puistot käsittävä kiinteistö. Kiinteistöllä ei ole lainhuutoa. 4.4 Tontti AK korttelialueella on tällä hetkellä kaksi jääkiekkokaukaloa sekä pieni huoltorakennus. Nykyisten rakenteiden purkukustannuksilla ei ole vaikutusta tonttien markkina-arvoon sillä tontin topografia vaatii joka tapauksessa maantäyttöjä. Korttelialue sijaitsee painanteessa, joka laskee lännessä olevan joen suuntaan. Jokea lukuun ottamatta muissa ilmansuunnissa maanpinta on korkeammalla kuin arvioitavalla alueella. Muodostettava alue rajautuu lännessä joen varren puistoalueeseen, pohjoisessa katualueeseen, idässä rakennettuun naapurikortteliin sekä etelässä puistoalueeseen. Korttelialueen rajaus maastokartalla. 4.5 Kaavoitus ja rakennusoikeus Asemakaavassa korttelin 18 tontit 4,5 ja 6 on merkitty tunnuksella AK (Asuinkerrostalojen korttelialue). Lisäksi arvioitavaan kohteeseen samassa korttelissa tontti 3, joka on merkitty tunnuksella AH (Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue). 5/15 NEWSEC VALUATION OY

215 Pihan tason tulee olla vähintään +95, mikä tarkoittaa suurimmalla osalla tonttia noin 4,5 metrin korotusta nykyiseen tasoon. Arviomme mukaan tämä tarkoittaisi arvioitavan korttelin kohdalla noin m 3. Yli kolmen metrin maankorotuksessa haasteeksi tulee myös maan tiivistäminen, niin että pihakansi kestää tarvittavan liikenteen rasitukset. Asemakaavassa rakennettaville tonteille on kaavoitettu rakennusoikeutta k-m 2 /tontti. Piharakennuksissa, maantasokerroksessa ja ensimmäisessä asuinkerroksessa olevat asuntojen ulkopuoliset asumista palvelevat tilat kuten autotalli-, varasto-, huolto-, sauna-, askartelu-, kerho-, ja kokoontumistilat saa rakentaa asemakaavan merkityn kerrosalan lisäksi. Näiden tilojen kerrosala saa olla korkeintaan 15 % tontille merkitystä rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden saa hyödyntää kokonaisuudessaan, mikäli kaikki vaaditut autopaikat sijoitetaan maan/kannen alle. Rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %, jos vaadituista autopaikoista osa tai kaikki sijoitetaan maan pinnalle pihapysäköintiin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/75 k-m 2. Autopaikkojen sijoittuessa useamman kiinteistön yhteiseen pysäköintihalliin, saa autopaikkojen määrästä vähentää 10 % vaaditusta. Alla asemakaavakartta. Kaavamääräykset ovat arviokirjan liitteenä. Geologian laitoksen tuottaman maaperäkartan mukaan tontti sijaitsee kartoittamattomalla alueella. Pankajoen länsipuolella sekä Pankalan pohjoispuolella maaperä on kuitenkin hiekkamaata, kuten myös Mikkelin eteläosissa. Arvio perustuu oletukseen, ettei maaperä luo poikkeuksellisen vaikeita perustamisolosuhteita, jotka vaikuttaisivat markkina-arvoon. 6/15 NEWSEC VALUATION OY

216 4.6 Rajoitukset ja rasitteet Arviointi on suoritettu rasitteista vapaana. 4.7 Paras ja tuottavin käyttö Arvioitava kohde on uuden kaavasuunnitelman mukaisessa käytössä parhaassa ja tuottavimmassa käytössä, joka määritellään todennäköisimmäksi käytöksi, joka on fyysisesti mahdollista, tarkoituksenmukaisesti perusteltua, laillisesti luvallista, taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja tuottaa korkeimman arvon arvioitavalle kiinteistölle. 4.8 Sijoittuminen markkinoilla Mikkelin keskustassa on viimeaikoina tullut harvakseltaan myyntiin rakentamattomia AKtontteja. Uusien asuntojen myynti on keskittynyt Graanin alueelle sekä muutamiin keskustan uudiskohteisiin. Viimeisimmät uusien kerrostalohuoneistojen kaupat indikoivat keskustan suosiota, sillä neliöhinnat ovat nousseet huomattavasti viimevuodesta. Mikkelissä on huomioitava, että asuntomarkkinoiden pienuudesta johtuen yksittäinen hyvällä sijainnilla oleva uudiskohde vaikuttaa merkittävästi keskihintoihin. Arvioitava alue sijoittuu keskustan reunalle hyvien liikenneyhteyksien varteen miellyttävän puistoalueen lähelle. Asemakaava tarjoaa mahdollisuuden suurempaan rakennusoikeuden määrään, mikäli paikoitus sijoitetaan kannen alle, mutta ei estä perinteistä pihapaikoitusta. Emme usko asemakaavan vaihtoehtoisuuden rajoittavan kysyntää. Yhteiskäyttöön tulevan AHtontin nähdään kuitenkin parantavan kohteen myytävyyttä. Alue itsessään on urheilukäytössä ollutta aluetta, joka on valmiiksi tasoitettu sekä raivattu hiekkakenttä. Haasteena näemme asemakaavamääräysten mukaiset korkeusasemat. Pihatason nostaminen lähes viisi metriä nykyistä tasoa ylemmäs on kallista ja maamassojen tiiveyden varmistaminen aikaa vievää. Mikäli paikoitus toteutetaan kokonaan autohallina, nousee rakennusoikeuden määrä huomattavasti. Samalla pysäköintihalli vähentää osaltaan maan täyttöön tarvittavan maan määrää, mutta ei poista sitä kokonaan. Maantäyttö ja pysäköintihallin toteutus vaatii koko korttelialueen rakentamisen käynnistämistä samanaikaisesti. Suuremmalla rakennusoikeuden määrällä tämä mahdollistaisi noin 175 asunnon korttelialueen, olettaen asunnon keskikoon olevan 53 m 2. Viimeisten viiden vuoden perusteella 175 asuntoa vastaa koko Mikkelin kahden vuoden uudistuotannon kysyntää. Näin suuri määrä asuntoja samaan kortteliin keskustan reunalla aiheuttaa merkittävän myyntiriskin. 7/15 NEWSEC VALUATION OY

217 Mikkelin keskustaan löytynee kiinnostuneita rakennusliikkeitä, jotka kohteen haluavat toteuttaa. Maatäytön kustannukset ja aikatauluriski vaikuttavat kauppahintaan sekä sopimusmenettelyyn. Mikäli kaupunki on valmis neuvottelemaan kaupan ehdoista ja mahdollisen täyttömaan toimituksesta, uskomme kohteelle löytyvän ostajia. 5 Arviointimenetelmät Arviointimenetelmänä on käytetty kauppa-arvomenetelmää. Arviossa ei ole huomioitu muita kiinteistön hankintakustannuksia eikä veroseurauksia. Kohteen markkina-arvon määritys perustuu todellisten, tapahtuneiden vertailukauppojen analysointiin hyväksikäyttäen markkinoilla toimivien sijoittajien mielipiteiden ja päätöksentekometodien tuntemista sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. 5.1 Kauppa-arvomenetelmä Vuosien aikana Mikkelin keskustan alueella ei ole myyty rakentamattomia AKtontteja. Vuonna 2006 arvioitavan kohteen välittömästä läheisyydestä Savonlinja myi rakentamaton AK-tontin hintaan Tontilla oli rakennusoikeutta vain 695 k-m 2, joten rakennusoikeuden hinta kaupassa oli noin 430 /k-m 2. Keskustan lähialueilla on myyty vuosien aikana kolme vertailukelpoista asuinrakennuspaikkaa, joissa kauppaan ei kuulunut rakennuksia tai rakennukset olivat arvottomia. Alla on esitetty kauppojen tarkemmat tiedot ja niiden sijoittuminen Mikkelissä. Avain Luovutuspäivä Ala (m 2 ) /m 2 /kem 2 Rak. Oik. e -luku , , ,58 Käyttötarkoitus kaavassa Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Vertailukaupat on haettu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Hintoja on korjattu 2 %:n vuotuisella inflaatiokorjauksella. Havainnoista numero 2 sijainti on parempi ja numero 4 heikompi kuin arvioitavan kohteen. Kauppa numero kolme vastaa keskustaetäisyydeltään parhaiten arvioitavaa kohdetta. Maastokartan perusteella myyty tontti on topografialtaan tasainen. Tontti on myyty kesäkuussa 2013 ja nyt siihen on rakenteilla 40 asunnon As Oy Anninpuisto. Asunnoista 21 kappaletta on jo myyty. 8/15 NEWSEC VALUATION OY

218 Vertailukauppoihin perustuen arviomme asuinkerrostalotonttien kerrosneliöhinnan olevan Pankalan alueella noin 320 /k-m 2 ilman maantäyttökuluja. 5.2 Hintasuhde Asuinkerrostalotontin hintaa voi arvioida myös uusien kerrostaloasuntojen hinnan kautta. Hintasuhdemenetelmässä verrataan toteutuneiden tonttikauppojen yksikköhintaa samasta kohteesta myöhemmin myytyjen asuntojen neliöhintaan. Uusien kerrostaloasuntojen kauppoja analysoitiin vuodesta 2009 eteenpäin. Suurin osa asunnoista on myyty Graanin tai Keskustan alueella. Keskustasta löytyi kaksi kohdetta, Hallituskatu 1 ja Nuijamiestenkatu 3-5, joissa on tontin ja asuntojen myyntihinnan tiedossa. Otavankatu 13/Saattotie 2:sta tiedossa ovat vain pyyntihinnat joilla asuntoa pyritään myymään. Hallituskadun tontti myytiin ilman rakennuksia yksikköhinnalla 318 /k-m 2. Hallituskatu 1:stä myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,4 %. Nuijamiestenkatu 3-5 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 350 /k-m 2. Nuijamiestenkatu 3-5 myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,2 %. Saattotie 2 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 258 /k-m 2. Myynnissä olevien asuntojen keskimääräinen pyyntihinta on /m 2. Hintasuhde pyyntihinnoilla olisi 7,4 %. Mikäli myyntihinnat olisivat 10 % pyyntiä alhaisemmat, hintasuhde olisi 8,2 %. Saattotien kohdalla tulee huomioida, että tontti on vanha huoltoasema eikä mahdollisesta maan pilaantumisesta ja puhdistuskuluista ole tietoa. Toteutuneiden asuntokauppojen perusteella arvioimme valmiiden asuntojen keskihinnan asettuvan 1 2 vuoden päästä /m 2 tasolle. Alla on laskelma perustuen havaittuihin hintasuhteisiin, paljonko rakennusoikeuden arvo olisi ilman maantäyttökustannuksia. Asuntojen keskim. hinta 2016 /m Hintasuhde 9 % 9,50 % Rakennusoikeuden arvo 2014 /k-m Autopaikoitus Arvioitavassa kohteessa on kolme vaihtoehtoa autopaikkojen toteutukseen, jotka vaikuttavat kohteen markkina-arvoon. 1. Pysäköinti toteutetaan pihapysäköintinä, jolloin rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %,. 2. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa useamman kiinteistön pysäköinti sijoittuu yhteiseen pysäköintihalliin, jolloin autopaikkojen määrästä saa vähentää 10 % vaaditusta määrästä. 3. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa yksittäiset kiinteistöt toteuttavat omat autopaikkamääräysten mukaiset autopaikat itsenäisiin pysäköintihalleihin. Kolmatta vaihtoehtoa pidetään erittäin epätodennäköisenä rakennuskustannusten takia, minkä vuoksi kyseisen vaihtoehdon markkina-arvoa ei ole määritetty. Maanalaisen autopaikoituksen katsotaan toteutettavan todennäköisimmin yhtenä kokonaisuutena, jolloin pysäköintihalli rakennettaisiin kaikkien kolmen tonttien yhteiskäyttöön. 9/15 NEWSEC VALUATION OY

219 Mikäli pysäköintihalli toteutettaisiin yhteisenä pysäköintihallina, tarkoittaisi se sitä että autopaikkoja pitäisi rakentaa 112 yhteensä eli noin 37,3 autopaikkaa per tontti. Arviomme mukaan autohallipaikan rakennuskustannus on noin /paikka, kun taas pihapysäköinnin kustannus on arviomme mukaan noin /paikka. Perustuen etuovi.com hintaseurantapalvelun vertailuaineistoon Mikkelin myydyistä autopaikoista autohallipaikan myyntihinta kyseisellä alueella on arviomme mukaan noin /paikka. Siten pysäköintihallin kustannus suhteessa tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun on /autopaikka korkeampi. Tämä tekee koko korttelin lisäkustannukseksi noin Kerrosneliöhintaa tämä alentaa siten noin 130 /k-m 2 verrattuna tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun. 5.4 Tontin maantäyttö Koska asemakaavan mukaan tontin maanpintaa on korotettava lähes koko korttelin alueella noin 4,5 metriä nykyistä tasoa korkeammalle, arvioidaan sillä olevan huomattava vaikutus arvioituun tontin kerrosneliöhintaan. Arviomme mukaan täyttömaata tarvittaisiin korotukseen m 3, josta 75 % on täyttömaata ja 25 % pintamaata. Arviomme mukaan täyttömaan kustannus on noin 5 /m 3 sisältäen kuljetuskustannukset. Puolestaan pintamaan kustannukseksi olemme arvioineet noin 5-10 /m 3 riippuen soratyypistä, sisältäen kuljetuskustannukset. Pohjautuen arvioituihin kuutiomäärään ja maantäytön kustannustasoon, arvioimme koko korttelin maantäytön kustannusten suurusluokaksi noin Mikäli autopaikoitus toteutetaan pysäköintihallina, säästetään maantäyttökustannuksissa arviolta , sillä maata ei tarvitse täyttää pysäköintihallin osalta. Näin maantäytön kustannusten suurusluokaksi tulisi noin pysäköintihalli vaihtoehdossa. 6 Johtopäätökset Arvio perustuu oletukseen, että tontit ovat samanarvoisia ja maantäytöstä sekä pysäköintihallin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat tasan kolmelle AK-tontille. Korttelialueen arvo pihapysäköinnillä. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on k-m 2. Ilman maantäyttökustannuksia arvioimme korttelin arvoksi 1,8 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi , 274 /k-m 2. Korttelialueen arvo yhteisellä pysäköintihallilla. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on k-m 2. Huomioiden kalliimman pysäköintiratkaisun kustannukset arvioimme korttelin arvoksi 1,7 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi , 165 /k-m 2. 10/15 NEWSEC VALUATION OY

220 7 Yhteenveto 7.1 Markkina-arvo Perustuen saamiimme lähtötietoihin sekä niiden pohjalta tekemäämme analyysiin toteamme, että kohteessa, Graanintie 29, markkina-arvo arvoajankohdassa elokuu 2014 on: AK-tonteille 4,5, (viisisataa kymmenentuhatta euroa). AH-tontti 3 sisältyy AK-korttelialueen arvoon. Arvion tarkkuus on +/- 10%. 7.2 Riippumattomuus Palkkiot, mukaan lukien tämä toimeksianto, jotka toimeksiantaja on maksanut Newsec Oy:lle (tai muille saman konsernin yrityksille Suomessa), muodostavat alle 5% Newsec Finlandin koko liikevaihdosta. 7.3 Julkistaminen Arviota ei saa osittain tai kokonaan käyttää eikä niihin saa viitata tai niiden tietoja julkistaa ellei arvioija ole etukäteen kirjallisesti antanut siihen suostumuksensa. Arvion tiedot saa kuitenkin julkistaa arvion käyttötarkoituksen mukaisessa yhteydessä, jolloin on myös julkistettava arvion laatijan eli Newsec Valuation Oy:n nimi. Helsinki Newsec Valuation Oy Ville Inkeri Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu Juha Nummi Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu Ilpo Münster Liitteet: Asemakaavaote Asemakaavamääräykset 11/15 NEWSEC VALUATION OY

221 12/15 NEWSEC VALUATION OY

222 13/15 NEWSEC VALUATION OY

223 14/15 NEWSEC VALUATION OY

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 1. Aika 24.11.2014 Maanantai klo 15.00-18.34 Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 1. Aika 24.11.2014 Maanantai klo 15.00-18.34 Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 1 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Kokoustiedot Aika 24.11.2014 Maanantai klo 15.00-18.34 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 25.06.2014

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 25.06.2014 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 7 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 12.00 - Paikka Mikkelin kaupunginvaltuuston istuntosali, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-16:55 Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Muut

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Mikkeli Kokouskutsu 1 (9) Suomenniemen aluejohtokunta 03.12.2015. Aika 08.12.2015, klo 18:00. kahvila-ravintola Salmenranta. Käsiteltävät asiat

Mikkeli Kokouskutsu 1 (9) Suomenniemen aluejohtokunta 03.12.2015. Aika 08.12.2015, klo 18:00. kahvila-ravintola Salmenranta. Käsiteltävät asiat Mikkeli Kokouskutsu 1 (9) Aika 08.12.2015, klo 18:00 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Käsiteltävät asiat 68 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 69 Pöytäkirjan tarkastus 70 Suomenniemen kärkihankkeet

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 18.01.2012

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 18.01.2012 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 18.25-19.09 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet et Moilanen Pekka Lahti Jari Airas

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika 07.10.2014 tiistai klo 18.00-19.30 Paikka Kahvila-ravintola Salmenranta Saapuvilla olleet jäsenet Risto Korhonen, puheenjohtaja Hannu

Lisätiedot

3 Anttolan aluejohtokunnan kohdeavustus - Vanhan koulun kutojat / Auri Ahvenainen

3 Anttolan aluejohtokunnan kohdeavustus - Vanhan koulun kutojat / Auri Ahvenainen Mikkeli Pöytäkirja 1/2016 1 (13) Aika 19.01.2016, klo 18:00-19:44 Paikka Anttola-talo, Taipaleentie 31, 52100 Anttola Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

24.09.2014. Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00-17.45. Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli

24.09.2014. Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00-17.45. Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 24.09.2014 Kokoustiedot Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00-17.45 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Tarkastuslautakunta 23.10.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Tarkastuslautakunta 23.10.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-16:15 Paikka Kaupungintalon kabinetti, 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna Olkkonen, puheenjohtaja Marja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

19 Mikkelin kaupungin/tilakeskuksen rakennusten ja osakkeiden realisointisuunnitelma 2015

19 Mikkelin kaupungin/tilakeskuksen rakennusten ja osakkeiden realisointisuunnitelma 2015 Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 1 (13) Aika 15.04.2015, klo 18:00-19:20 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Käsitellyt asiat 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 18 Pöytäkirjan tarkastus 19 Mikkelin

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 38 Sivistyslautakunta No 28.10.2009 4/2009. Pelkosenniemen koululla, käsityöluokka

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 38 Sivistyslautakunta No 28.10.2009 4/2009. Pelkosenniemen koululla, käsityöluokka PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 38 No 28.10.2009 4/2009 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 28.10.2009 kello 14.00 14.55 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen koululla, käsityöluokka SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00 Kokouspaikka Teknologiakylän auditorio Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin virastotalo, kokoushuone 3 (3. kerros) 43 Vesi- ja jätevesimaksun sekä perusmaksun korottaminen alkaen

Mikkelin kaupungin virastotalo, kokoushuone 3 (3. kerros) 43 Vesi- ja jätevesimaksun sekä perusmaksun korottaminen alkaen Mikkeli Pöytäkirja 6/2015 1 (11) Aika 05.11.2015, klo 16:30-18:20 Paikka Mikkelin kaupungin virastotalo, kokoushuone 3 (3. kerros) Käsitellyt asiat 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 41 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone MUHOKSEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU A KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no 17 18 19 Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone Asia Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1. Muut saapuvilla olleet Kauria, Outi, kaupunginhallituksen edustaja

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1. Muut saapuvilla olleet Kauria, Outi, kaupunginhallituksen edustaja Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1 Kokoustiedot Aika 13.01.2015 18.00-19.15 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Saapuvilla olleet jäsenet Risto Korhonen, puheenjohtaja Markku Heikkilä Marja

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2014 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2014 Sivu 1 Kaupunginvaltuusto 17.02.2014 Kokoustiedot Aika 17.02.2014 Maanantai klo 18.00-19.57 Tauko klo 18.30-19.00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2014 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika 21.10.2014 tiistai klo 18.00-20.10 Paikka Anttolan yhtenäiskoulu, luokka 1 Saapuvilla olleet jäsenet Harmoinen Jorma, esittelijä / puheenjohtaja

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Yhtymävaltuusto

HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Yhtymävaltuusto 1 Viranomainen KOKOUSKUTSU 3/2008 HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Yhtymävaltuusto KOKOUSAIKA 9.12.2008 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Verkatehdas, Paasikiventie 2 Hämeenlinna, kokoushuone 1

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SOSIAALILAUTAKUNTA 3.12.2013 64 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA KOKOUSAIKA 3.12.2013 kello 18.00-19.30 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 54 66 Kokouksen

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

110 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu keväälle 2016

110 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu keväälle 2016 Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 1 (57) Aika 07.12.2015, klo 17:59-20:49 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 108 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 109 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1 Anttolan aluejohtokunta 27.01.2015 Kokoustiedot Aika 27.01.2015 tiistai klo 18.00-19.09 Paikka Anttola-talo Saapuvilla olleet jäsenet Harmoinen Jorma, esittelijä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Aika 8.10.2014 klo 15:03 18:00 Paikka Kaupungintalo, kokoustila K1-K2 Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 28 29 30 31 32 33 Kaupungin talouskatsaus 1.1. 31.8.2014 Konserniyhtiöiden

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 2/2015 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 11.3.2015 klo 17.00- Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 2/2015 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 11.3.2015 klo 17.00- Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 2/2015 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 11.3.2015 klo 17.00- Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 1(5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.36 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet Gärdström Keijo pj. 15 Ainali Päivi

Lisätiedot

66 SAIRAANHOITAJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN 3 67 TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2009-2012 4

66 SAIRAANHOITAJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN 3 67 TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2009-2012 4 Perusturvalautakunta KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 5/2008 Kokousaika 21.05.2008 klo 14.00 16.30 Kokouspaikka Kunnanhallituksen huone Käsittellyt asiat Asia no 65 JÄRJESTÄYTYMISASIAT 2 66 SAIRAANHOITAJAN TOIMEN

Lisätiedot

1 Hannu Tullinen. MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Sivu 1 /5 Tarkastuslautakunta 2013 2016 16.12.2015 Nro 10/2015

1 Hannu Tullinen. MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Sivu 1 /5 Tarkastuslautakunta 2013 2016 16.12.2015 Nro 10/2015 MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Sivu 1 /5 Tarkastuslautakunta 2013 2016 16.12.2015 Nro 10/2015 AIKA Ke 16.12.2015 klo 16.30 18.40 PAIKKA Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone LÄSNÄ Juhani Oksman puheenjohtaja,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Terveyskeskuksen neuvotteluhuone. Tutustuminen sairaalan tiloihin. Vammaispalvelujen esittely. Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysturvan päivät

Terveyskeskuksen neuvotteluhuone. Tutustuminen sairaalan tiloihin. Vammaispalvelujen esittely. Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysturvan päivät MUHOKSEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU A KOKOUSAIKA Keskiviikko 27.4.2005 klo 18.15 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no 37 38 39 40 41 42 43 44 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone Asia

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2013 Sivu 1 02.10.2013

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2013 Sivu 1 02.10.2013 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2013 Sivu 1 02.10.2013 Kokoustiedot Aika 02.10.2013 Keskiviikko klo 14.00-17.27 Paikka Mikkelin pelastuslaitoksen auditorio, Jääkärinkatu 16, 50100 Mikkeli Saapuvilla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2 KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSKUTSU Sivistyslautakunta 28.10.2011 Kokousaika Torstai 3.11.2011 klo 17.00 Kokouspaikka Konneveden kunnantalo Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN

Lisätiedot

Nivalan nuorisovaltuusto esittäytyy klo 18.00. Nivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto 27.5.2015. Esityslista 4/2015

Nivalan nuorisovaltuusto esittäytyy klo 18.00. Nivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto 27.5.2015. Esityslista 4/2015 -3, KV 27.5.2015 18:30 Nivalan nuorisovaltuusto esittäytyy klo 18.00 Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 27.5.2015 Esityslista 4/2015 Ilmoitathan, jos et pääse kokoukseen: Soilille p. 040-344 7205 tai

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 6 / 2014 Sivu 1. Härkönen Jyrki. Kemppainen Satu. Lyytikäinen Voitto. POISSA: Harmoinen Taina

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 6 / 2014 Sivu 1. Härkönen Jyrki. Kemppainen Satu. Lyytikäinen Voitto. POISSA: Harmoinen Taina Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 6 / 2014 Sivu 1 Maaseutu- ja tielautakunta 26.09.2014 Kokoustiedot Aika 26.09.2014 perjantai klo 9.30-10.30 Paikka Rantakylätalo, kokoushuone Naistinki Saapuvilla olleet

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 27.8.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 27.8.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 71 Kokousaika 25.8.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Merihelmi, Laitakari Käsiteltävät asiat 61 62 63 64 65 66 67 68 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62 KOKOUSAIKA 15.10.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Teemu Pakarinen, pj Seija

Lisätiedot

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 Yhteistoiminta-alueen sosiaalija terveyslautakunta 21 19.02.2014 Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 YASOSLTK 21 Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 Tekninen lautakunta 6.3.2014 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 6.3.2014 klo 16.30 17.55 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Päivi Heinilä Irja Keskinen

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2012 Sivu 1 19.09.2012

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2012 Sivu 1 19.09.2012 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.09.2012 Kokoustiedot Aika 19.09.2012 Keskiviikko klo 17.00 - Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone,

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11 Kirkkovaltuusto 01.12.2008 PÖYTÄKIRJA 17.12.2008. Hannu Luostarinen

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11 Kirkkovaltuusto 01.12.2008 PÖYTÄKIRJA 17.12.2008. Hannu Luostarinen MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Ke klo 19.00 20.30 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Eevaliisa Tikkanen puheenjohtaja Kari Rytkönen varapuheenjohtaja Pauli Hujanen Matti Loponen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 / 2011. Perusturvalautakunta. 15.02.2011 klo 17.30 19.15

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 / 2011. Perusturvalautakunta. 15.02.2011 klo 17.30 19.15 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 / 2011 Perusturvalautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 15.02.2011 klo 17.30 19.15 Terveys- ja palvelukeskuksen kokoushuone Kärkelä Pilvi Kohtala Paavo Heinilä

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

51 Kesäkauden tapahtumat Anttolassa vuonna 2016 ja niiden järjestelyt

51 Kesäkauden tapahtumat Anttolassa vuonna 2016 ja niiden järjestelyt Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 1 (11) Aika 22.09.2015, klo 18:00-19:35 Paikka Anttola-talo, Taipaleentie 31, 52100 Anttola Käsitellyt asiat 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 50 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Hyvinvointitoimikunta 16.09.2014

Hyvinvointitoimikunta 16.09.2014 Karkkilan kaupunki Pöytäkirja 5/2014 53 Hyvinvointitoimikunta 16.09.2014 Aika 16.09.2014 klo 18:30-20:23 Paikka Kokoushuone Formari Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SOSIAALILAUTAKUNTA 29.10.2013 50 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA KOKOUSAIKA 29.10.2013 kello 18.00-20.50 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 44 52 Kokouksen

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA 11.03.2014 1/2014. Jäsenet: Paikalla: Varajäsenet:

MERIJÄRVEN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA 11.03.2014 1/2014. Jäsenet: Paikalla: Varajäsenet: PÖYTÄKIRJA KOKOUSAIKA Tiistai 11.03.2014 klo 19.00 20.50 KOKOUSPAIKKA Kunnantoimisto Jäsenet: Paikalla: Varajäsenet: Saukko Hannu pj. x Pudas Jaana Klasila Kauko vpj. x Lahti Kari Nivala Liisa x Keskikorpi

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. TERVON KUNTA Perusturvalautakunta 2/2014 1. Tiistai 18.3.2014 klo 17.30-19.30. Kunnantoimiston uusi kokoushuone

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. TERVON KUNTA Perusturvalautakunta 2/2014 1. Tiistai 18.3.2014 klo 17.30-19.30. Kunnantoimiston uusi kokoushuone Perusturvalautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 2/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Tiistai 18.3.2014 klo 17.30-19.30 Kunnantoimiston uusi kokoushuone

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Talousarviomuutokset vuodelle 2014

Talousarviomuutokset vuodelle 2014 Miehikkälän kunnanhallitus 157 10.11.2014 Miehikkälän kunnanvaltuusto 29 17.11.2014 Talousarviomuutokset vuodelle 2014 87/04.041/2013 Khall 10.11.2014 157 Hallintosäännön 11 :n mukaan talousarvioon tehtävät

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015 KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukan ruokala Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu. Kokouspäivä SIVISTYSLAUTAKUNTA 30.10.2013 63

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu. Kokouspäivä SIVISTYSLAUTAKUNTA 30.10.2013 63 KOKOUSKUTSU ASIALISTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 30.10.2013 63 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 30.10.2013 klo 18.00-19.15 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen koulu KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 46 65 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 6/2015 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 11.11.2015 klo 17.00- Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 6/2015 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 11.11.2015 klo 17.00- Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 6/2015 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 11.11.2015 klo 17.00- Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

40 Kohdeavustus, Suomenniemen kotiseutuyhdistys ry, suomenniemeläinen -julkaisu

40 Kohdeavustus, Suomenniemen kotiseutuyhdistys ry, suomenniemeläinen -julkaisu Mikkeli Kokouskutsu 1 (13) Aika 11.08.2015, klo 18:00 Paikka kahvila-ravintola Salmenranta Käsiteltävät asiat 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 38 Pöytäkirjan tarkastus 39 Kohdeavustus, Kauriansalmen

Lisätiedot

Terveyskeskuksen neuvotteluhuone

Terveyskeskuksen neuvotteluhuone MUHOKSEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU A KOKOUSAIKA Keskiviikko 14.9.2005 klo 18.15 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no 84 85 86 87 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone Asia Sosiaali-

Lisätiedot

VALTUUSTO 3/2012. Sisällys

VALTUUSTO 3/2012. Sisällys REISJÄRVEN KUNTA VALTUUSTO 3/2012 ASIALISTA Aika: Torstai 23.8.2012 klo 18.00 18.45 Paikka: Kunnantalo, valtuustosali pöytäkirjantarkastajat: Kauko Mäntypuro ja Pauli Niemi yleisesti nähtävillä: tiistai

Lisätiedot

30.07.2012 klo 17.00 19.43 Kunnanvirasto, valtuustosali. Henkilökohtaiset varajäsenet. (x) (x) (x) (x) (x) (-) (x)

30.07.2012 klo 17.00 19.43 Kunnanvirasto, valtuustosali. Henkilökohtaiset varajäsenet. (x) (x) (x) (x) (x) (-) (x) KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 13/30.07.2012 203 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä - = poissa 30.07.2012 klo 17.00 19.43 Kunnanvirasto,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen

64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (5) Kaupunginhallitus, 215, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 64, 15.06.2015 64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Tuotantolautakunta LIITTEET 28.1.2015 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1 Käyttösuunnitelma 2015 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 02/07.02.2013 32

KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 02/07.02.2013 32 Nro 02/07.02.2013 32 Kokousaika Torstai 07.02.2013 klo 19.00 19.52 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) Valtuutettu Paikalla.klo 17:00-19:00

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

14 Talouden toteutuminen 30.6.2015 / tukipalvelulautakunta. 15 Talousarvio 2016 / käyttötalous / tukipalvelulautakunta

14 Talouden toteutuminen 30.6.2015 / tukipalvelulautakunta. 15 Talousarvio 2016 / käyttötalous / tukipalvelulautakunta Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 11.08.2015, klo 17:30-18:16 Paikka Kunnantalo, teknisen johtajan huone Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Talouden

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 20.9.2012, kello 18.00 20.05 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilmajoen lukio Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 4.3.2008 klo 16.30-18.15 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 14/6.6.2011 250 Kokousaika 6.6.2011 klo 17.00 20.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 1 / 2015. KOKOUSAIKA 11.2.2015 kello 19.00-20.10

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 1 / 2015. KOKOUSAIKA 11.2.2015 kello 19.00-20.10 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 1 / 2015 KOKOUSAIKA 11.2.2015 kello 19.00-20.10 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEO huoltoasema Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Kuntalan saunan kokoustila, Laukaantie 14, Laukaa. Tapio Kainu, poistui 14:37

Kuntalan saunan kokoustila, Laukaantie 14, Laukaa. Tapio Kainu, poistui 14:37 KOKOUSAIKA 29.5.2013, klo. 14:00-16:30 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kuntalan saunan kokoustila, Laukaantie 14, Laukaa Varsinaiset jäsenet Jan Hänninen

Lisätiedot

(x) (x) (x) (x) (-) Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini

(x) (x) (x) (x) (-) Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 7/2011 51 Kokousaika Keskiviikko 24.8.2011 klo 17.00 19.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2014 Sivu 1 05.11.2014

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2014 Sivu 1 05.11.2014 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2014 Sivu 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 05.11.2014 Kokoustiedot Aika 05.11.2014 Keskiviikko klo 14.00 Paikka Mikkelin lautakuntien kokoushuone,

Lisätiedot

24.09.2014. Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00. Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli

24.09.2014. Aika 24.09.2014 Keskiviikko klo 14.00. Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 10 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 14.00 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet

Lisätiedot

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2011 1. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2011 1. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3 HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 Kokousaika Tiistaina 1.1.2011 klo 14.35 14.41 Kokouspaikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Rajajärvi Tuomas puheenjohtaja

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA ESITYSLISTA 2/2015 1

MÄNTYHARJUN KUNTA ESITYSLISTA 2/2015 1 MÄNTYHARJUN KUNTA ESITYSLISTA 2/2015 1 Perusturvalautakunta 04.03.2015 AIKA 16:00 PAIKKA Kunnantalon kokoushuone Kalla KÄSITELTÄVÄT ASIAT Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

VALTUUSTO 2/2014. Sisällys

VALTUUSTO 2/2014. Sisällys REISJÄRVEN KUNTA VALTUUSTO 2/2014 ASIALISTA Aika: Keskiviikko 26.3.2014 klo 18.00 19.10 Paikka: Kunnantalo, valtuustosali Läsnä: Liite 1 Leppänen Pekka, kunnanjohtaja pöytäkirjantarkastajat: Helena Kinnunen

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Riitta Voutila (x) kunnanhallituksen edustaja Markku Toikkanen (x) kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Urpilainen (-) kunnanjohtaja

Riitta Voutila (x) kunnanhallituksen edustaja Markku Toikkanen (x) kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Urpilainen (-) kunnanjohtaja KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 3/2008 39 Kokousaika Perjantai 28.03.2008 klo 18.30 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37. Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 30 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37. Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 30 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37 Hyvinvointilautakunta 08.06.2015 AIKA 8.6.2015 klo 18:00 18.34 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (9) Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta. Kuntatekniikkaliikelaitoksen kokoustila, Torikatu 18, 3 krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (9) Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta. Kuntatekniikkaliikelaitoksen kokoustila, Torikatu 18, 3 krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (9) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-15:50 Paikka Kuntatekniikkaliikelaitoksen kokoustila, Torikatu 18, 3 krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Ilkka

Lisätiedot

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 4.9.2014 Kirkkoneuvosto 1/6

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 4.9.2014 Kirkkoneuvosto 1/6 1/6 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Paikka Torstai klo 18.00 Virastotalo LÄSNÄ Äärelä Torsti, pj Hafrén Leena Holppi Hanna- Maria Ääri Anna- Liisa Mäki Kaija Pajula Heikki Toivonen Ari Sahla Taru Laakso Arvo

Lisätiedot

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/2013 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 19.11.2013 klo 09:30-11:00 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 5

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 5 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 5 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika 21.5.2013 klo 11.30-11.45 Paikka Forssan ammatti-instituutti,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai 16.6.2015 kello 18.00 20.00 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET valtuutettua LIITE A

Lisätiedot