INFO Yrittäjä. KALOTILLA KAJAHTAA! Lapin Maakunnalliset Yrittäjäpäivät Torniossa. International Matchmaking

Transkriptio

1 International Matchmaking Rovaniemellä Yrittäjä INFO KALOTILLA KAJAHTAA! Lapin Maakunnalliset Yrittäjäpäivät Torniossa Tässä numerossa: Länsipohjan Yrittäjien aluesivut Yrittäjä hyödynnä osaaminen ja into!... 5 Pellossa kunta ja yrittäjäyhdistys hehkuttavat yhteistä hiiltä Lapin Yrittäjien aluesivut Vuoden Nuori Yrittäjä Lapista...11 International Matchmaking Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät, Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät, Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät, Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät, Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät, Ylitornion Yrittäjät

2 Elisan yrittäjäjärjestöetusi vuodelle 2011 niissä on ideaa! Elisa Yrityspotti -jäsenetuna -25% kk-maksuista Koko yrityksen käyttöön tuleva ns. puhepooli, jossa kaikki yrityksen liittymät käyttävät yhtä pakettia ja tästä veloitetaan yksi kuukausimaksu. Elisa Yrityspotti 1, alennettu hinta 39 /kk (norm 52 ) Elisa Yrityspotti 2, alennettu hinta 76,5 /kk (norm 102 ) Elisa Yrityspotti 3, alennettu hinta 112,5 /kk (norm 150 ) Elisa Yrityspotti 5, alennettu hinta 180 /kk (norm 240 ) Edun arvo /kk, edun arvo vuodessa jopa 720! Elisa Yrittäjä Tasahinta - jäsenetuna avaus ja kk-maksu 0 Elisa Yrittäjä Tasahinta liittymä on perinteinen minuuttihinnoiteltu mobiililiittymä, jossa puhelumaksu on 5,5 snt/min ja puhelun aloitusmaksu 7,2 snt/min. Liittymän avausmaksu on 2,38 ja kuukausimaksu 3. Edun arvo ensimmäisenä vuotena 38,38 ja seuraavina vuosina 36 /vuosi. Elisa Mobiililaajakaista ja lisäpalvelut jäsenetuna avaus 0 ja kk-maksut 6 kk -50 %* Elisa mobiililaajakaistan kk-hinnat vaihtelevat valitun yhteysnopeuden mukaan 8,11 19,90 /kk. Elisa mobiililaajakaista lisäpalvelun kk hinnat vaihtelevat valitun yhteysnopeuden mukaan 3,98 11,30 /kk. *Tietokone Huolenpitopalveluilla ostajalle Elisa Mobiililaajakaista Pro tai Premium avaus 0 ja kuukausimaksut 6 kk -50 %. Edun arvo jopa 62,08! *Älypuhelimen ostajalle Elisan mobiililiittymään Elisa Mobiililaajakaista Plus tai Pro liittymän lisäpalvelun avaus 0 ja kuukausimaksut 6kk -50%. Edun arvo jopa 40,37! Ota yhteyttä! Varaa aika lähimmälle yrittäjäjärjestömyyjällesi tai soita (pvm/mpm, ark ). Lisätietoa palveluista ja Elisan yrittäjäjärjestöeduistasi saat myös Hinnat alv. 0 %. Elisa Yrityslaajakaista avaus ja asennus 0 Yksittäisen Yrityslaajakaistapalvelun sisältö: kiinteä kaksisuuntainen internetyhteys (ADSL) langattomalla tukiasemalla varustettu laajakaistareititin (WLAN) liittymän ja laajakaistareitittimen asennus ja huollot Yrityslaajakaistaliittymien (ADSL) nopeusluokat: Full Rate (2 24 Mbits/512 Kbit/s 1 Mbits) 1 Mbits/512 Kbit/s Edun arvo on 75! Elisa Puheratkaisu Vakion 010 -numero kaksi vuotta veloituksetta Edun arvo 24 kk:n sopimuksessa on 580 (avaus 100 ja 20 /kk)! Elisa Maksupäätepalvelu avausmaksu ja ensimmäiset 3 kk + kuittipaketti veloituksetta 3 kk jälkeen sopimus jatkuu kunkin palvelun sopimusehtojen mukaisesti. Avausmaksu norm. 60, kuittirullapaketti norm. 40 ja Elisa Maksupäätepalvelun 3 kk kuukausimaksu norm. 82,5 101,4. Edun arvo yhteensä 182,5 201,40! Elisa Taloushallintopalvelu avaus ja ensimmäiset 2 kk veloituksetta Etu koskee kiinteää kuukausimaksu osuutta, ei ylimeneviä tapahtumaveloituksia tai lisäpalveluita. Norm. avausmaksut:elisa Lasku 19,90, Elisa Reskontra 49,90 ja Elisa Taloushallinto 149,90 Norm. kuukausimaksut: Elisa Lasku 7,90 119,90 /kk, Elisa Reskontra 8,90 139,90 /kk ja Elisa Taloushallinto 19,90 299,90 /kk, Edun arvo on 35,70 749,70! Elisa Markkina-avain ensimmäiset 3kk veloituksetta! Elisa Markkina-avain palvelun kotisivupalveluun, verkkokauppapalveluun ja asiakaskanavaan myönnetään ensimmäiset 3 kk veloituksetta. Edun saaminen edellyttää 12 kuukauden määräaikaista sopimusta kotisivupalvelussa ja verkkokauppapalvelussa. Asiakaskanavan käyttöönotto edellyttää kotisivupalvelun käyttöönottoa. Kolmen kuukauden jälkeen sopimus jatkuu kunkin palvelun sopimusehtojen mukaisesti. Edun arvo on ! Elisa Shopit Rovaniemi, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11 13, Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla) Jaana Hietala , ext-jaana.hietala@elisa.fi Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät

3 Kaivetaan yhdessä Tuore konsulttiyhtiö Pöyryn selvitys esittää kaivosklusterin perustamista Tunturi-Lappiin ja Tornionlaaksoon. Hyvä! On tartuttava siihen mikä on totta ja todellista ja mistä tulevaisuudessa irrotetaan pohjoisen Suomen hyvinvointia. Kaivokset ovat totta. Selvitys kiinnittää huomiota kaivostoiminnan betoniportaisiin, mm. valtaushakemusten käsittelyn hidasteisiin. Uudistettu kaivoslaki on herättänyt kritiikkiä kaivosyrittäjien keskuudessa. Sitä ponnekkaammin on pohjoisen malmivyöhykkeillä ja jo toimivilla kaivospaikkakunnilla keskityttävä aktiiviseen kehitystyöhön. Pöyry listaa useita tavoitteita. Uusia toimijoita pitää houkutella pohjoiseen ja erityisesti rahoitusintensiiviseen juniorivaiheeseen tulisi kehittää yrityshautomon tyyppisiä toimitiloja. Selvitys patistaa myös kaivostoiminnan tukipalveluiden kehittämiseen. Konsulttiyhtiö katsoo sen kuuluvan alueen kuntien vastuulle. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntien palvelurakenteen trimmaamista ja aktiivista kaavoitusta. Moni sanoo, että tässä ei ole mitään uutta. Ei olekaan, mutta nyt kaiken tämän perustoiminnan pitäisi tapahtua nopeutetulla aikataululla. Olisiko liian rohkeaa väittää, että kaivospaikkakunnan menestys kaatuu tai kasvaa kuntien päätösnopeuden mukaan? Kunnissa pitää alkaa aktiivisesti piirtää profiilia tänne töihin tulevista ihmisistä ja miettiä sitä, miten uutta työvoimaa pystytään parhaiten palvelemaan. Palvelu on tässä oikea termi, sillä tapa miten alue ottaa rakennusaikaiset työntekijät vastaan, vaikuttaa siihen tuleeko näistä ihmisistä alueen pysyviä asukkaita. On tärkeää, että ensimmäisen ja pian jo toisen aallon työntekijät saavat nopeasti ja mutkattomasti tietoa alueen asuntotarjonnasta. Samaa asiakasystävällisyyden formaattia pitää jatkaa myös lasten koulukysymyksiin ja mukana seuraavan puolison työnhakuun. Mitä houkuttelevammaksi ja helpommaksi teemme uusien asukkaiden kotiuttamisen, sitä vetovoimaisemmaksi pohjoinen Suomi kasvaa. Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto löivät pari viikkoa sitten Tallinnan Kunnallisseminaarissa kättä päälle yhteistyön tehostamisesta. Kannanoton takana on uudistunut EU:n Yrittäjyysohjelma, Small Business Act ja tavoitteena on pistää vauhtia pitkään puhuttuun yhteistyöhön. Monessa Suomen kunnassa mietitään näitä uuden yhteistyön silmuja. Meillä Lapissa yhteistyön etsimisessä ei kannata lähteä merta edemmäksi kalaan. Mennään kaivoksille. Kaivosklusterin kehittämisessä löytyy tarpeeksi työsarkaa ja se on ainakin Tornionlaaksossa luonteva nostaa kehittämisen keihäänkärjeksi. Tämäkin YrittäjäInfo menee kuntapäättäjien postilaatikkoon, joten tässä tulee haastetta kotikuntiemme päättäjille. Vietetään sopivan rentouttava kesä ja palataan asiaan syksyn kynnyksellä. Aurinkoista kesäaikaa toivottaen, Paula Aikio-Tallgren Länsipohjan Yrittäjät ry. puheenjohtaja PS: Mitä yhteistä on Seinäjoella ja Torniolla? Ei muuta kuin että molemmat isännöivät ensi syksyn maan mahtavia yrittäjäjuhlia: Seinäjoki valtakunnallisia ja rajan kaksoiskaupunki Tornio maakunnallisia yrittäjäpäiviä. Olette lämpimästi tervetulleita Tornioon! Ilmoittautuminen on jo alkanut. 3

4 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YrittäjäINFO 2011 Julkaisijat: Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 2. krs Rovaniemi puh Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu Kemi puh fax (016) LEVIKKI Lapin ja LänsipohjanYrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. TOIMITUS Päätoimittajat: Pirkka Salo puh pirkka.salo@yrittajat.fi Martti Kankaanranta puh martti.kankaanranta@yrittajat.fi Taitto: Mainostoimisto Reklaami, Kemi Painopaikka: Sevenprint Oy, Rovaniemi ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi puh Länsipohjan Yrittäjät ry Päivi Kukkonen puh TEKNISET TIEDOT Sivukoko: 210 x 297 mm (A4) Painopinta-ala: 175 x 240 mm Värisyys: 4-värinen ilmoitushinnat takasivu /1-sivu ½-sivu ¼-sivu Vuosi-ilmoitussopimus / kaikki 6 numeroa: takasivu /1-sivu ½-sivu ¼-sivu x 40 mm Kaikkiin hintoihin lisätään alv 23 %. ILMESTYMISAIKATAULU Suluissa aineistopäivä Nro (28.1.) Nro (25.3.) Nro (20.5.) Nro (19.8.) Nro (7.10.) Nro (1.12.) Länsipohjan Yrittäjät aluesivut lapin Yrittäjät aluesivut Verot ja rahat Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmin TYÖNANTAJAN ABC Vuosilomalain perussäännökset Lakineuvoja vastaa Näytä olevasi jäsen YRITYSTOIMINNAN ABC Miten suojaudun harhaanjohtavalta markkinoinnilta?...22 Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus Lakineuvoja vastaa...24 Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita...24 Yhteyksiä maailmalta - Enterprise Europe Network (Yritys-Eurooppa) Uusi ympäristötakaus soveltuu myös energiainvestointeihin YRITTÄJÄ IHMISENÄ...26 Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle...26 Hyvä yrittäjä! Jos asiakkaasi on toinen yritys, laita yhteystietosi palvelusivullemme! TUOTTEET JA PALVELUT YRITYKSILLE Vuosi-ilmoitus 2011, kuudessa numerossa 260 euroa + ALV (43,33 euroa/lehti) Ota yhteyttä puh / Kerttu tai / Päivi Ilmoituksen koko 60 x 40 mm

5 Länsipohjan Yrittäjien aluesivut Yrittäjä hyödynnä osaaminen ja into! Työssä oppiminen winwin-periaateella. Ammatillisia tutkintoja on uudistettu vuosina vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Työelämässä vaadittava ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä. Tutkinnot koostuvat opintoviikon laajuisista tutkinnon osista, joissa on mahdollista syventyä entistä paremmin valittuun asiaan. Liiketalouden perustutkinnon osia ovat koulutusohjelmasta riippuen mm. Kaupan palvelu ja myynti, Visuaalinen myynti, Sähköinen kaupankäynti, Tuoteneuvonta, Talouspalvelut, Kirjanpito sekä Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus. Merkonomiopiskelijat ovat olleet useimmiten työssäoppimassa kaupan alan yrityksissä. Opetussuunnitelmien uusien sisältöjen myötä työssäoppimismahdollisuudet laajenevat. Asiakaspalvelun ja myynnin merkonomit perehtyvät Tuoteneuvontaosassa mm. valmistavan yrityksen tuotteisiin. Tuoteneuvonnan työssä oppiminen sopii yritykselle, joka valmistaa esimerkiksi leipomotuotteita, luomutuotteita, koruja, puutöitä ja matkamuistoja. Myös palveluyritysten tuoteneuvonta sopii hyvin työssäoppimiseen. Tarkoituksena on, että opiskelija tutustuu yrityksessä tuotteeseen tai palveluun ja markkinoi sen jälkeen esittelytilaisuuksia, joissa hän myy, neuvoo ja opastaa asiakkaita tuotteen tai palvelun käytössä. Opinnot ovat viimeisen vuoden opintoja, jolloin opiskelijalla on jo suoritettuna pääosa ammatillisia opintoja ja työssäoppimiskokemustakin useita kuukausia. Kolmannen vuoden työjakso on 6 12 viikkoa marraskuusta tammikuuhun ulottuvan jakson aikana sopimuksen mukaan. Asiakaspalvelun ja myynnin opiskelijat suorittavat työjaksolla Tuoteneuvonnan ja Visuaalisen myynnin ammattiosaamisen näytöt. Talous- ja toimistopalvelun merkonomit opiskelevat Talouspalvelut -osassa laskutusta, reskontrien hoitoa, kirjanpitoa ja palkanlaskentaa. Työssä oppimisjakson tavoitteena on perehtyä yhteen näistä osa-alueista, sen vuoksi työssä oppimisen suorittaminen soveltuu monenlaisiin yrityksiin. Kirjanpito-osan sekä Tilinpäätös ja verotus -osan työssä oppimisjaksoilla opiskelijan on tarkoitus hoitaa yrityksen kirjanpitoa taloushallinnon ohjelmistoa käyttäen. Kirjanpidon työjaksolla opiskelija oppii kirjanpidon rutiinityötehtäviä ja Tilinpäätöskirjaukset ja verotus -jakson työssä oppimisessa opitaan lisäksi tilinpäätökseen liittyviä kirjauksia, tilinpäätösasiakirjojen laatimista ja verotettavan tulon Lisätietoja: Ammattiopisto Lappia Palveluala Anitta Palokangas puh tai anitta.palokangas@lappia.fi. 5 laskemista. Nämä ovat viimeisen vuoden opintoja, jolloin opiskelijalla on jo suoritettuna pääosa ammatillisista opinnoista. Työssä oppimisjaksojen suorittamiseen soveltuvat tilitoimistot ja sellaiset yritykset/ yhteisöt joissa hoidetaan taloushallinnon tehtäviä. Kolmannen vuoden työjakso on 6 12 viikkoa marraskuusta tammikuuhun ulottuvan jakson aikana sopimuksen mukaan. Talous- ja toimistopalvelun opiskelijat suorittavat työjaksolla Kirjanpidon ja Tilinpäätöksen ja verotuksen näytöt. Työssäoppiminen on hyvä tapa perehdyttää opiskelija ja mahdollisesti rekrytoida hänet tutkinnon valmistuttua. Yhteistyö oppilaitoksen ja opiskelijoiden kanssa tuo uusia ideoita myyntiin ja markkinointiin tai toimiston työhön ja asiakaspalveluun. Tässä toiminnassa haetaan aina winwintilannetta, eli molempien, yrityksen ja opiskelijan hyötyä.

6 Lempeän Suvannossa toukokuun alussa pidetyssä hallituksen kokouksessa vasemmalta Harri Timonen, Sinikka Lakkala, Lempeän Suvannon isäntäpariskunta Mervi Rastas ja Tarmo Koivumaa, Asta Keränen ja Harry Ylisaukko-oja. Pellossa kunta ja yrittäjäyhdistys hehkuttavat yhteistä hiiltä Kun Ylitornion kunta ilmoitti vetäytyvänsä Ylitornion ja Pellon kuntien ja yrittäjäyhdistysten omistamasta Tornionlaakson Kehitys Oy:stä, Pellon kunnan ja yrittäjäyhdistyksen edustajat istuivat saman pöydän ääreen pohtimaan tilannetta. Koska yrittäjät näkivät yhtiömuodon edelleen parhaana toimintamallinta, päätettiin panna pystyyn uusi elinkeinoyhtiö. Kunta omistaa perustetun Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy:n osakkeista 80 ja Pellon Yrittäjät ry 20 prosenttia. Vuoden vaihteessa toimintansa virallisesti aloittaneen yhtiön hallituksen jäsenistä lähes kaikilla on yrittäjätaustaa. Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Sirkkala ja yritysneuvojan tointa hoitaa Toni Kraatari. Molemmilla on vankka kokemus alalta. Yhteisiä kokouksia Elinkeinoasioiden hoitaminen yhtiön puitteissa on ehdottomasti paras ratkaisu. Yhtiön toimintaa ohjaa hallituksen laatima strategia, joka on linjassa kunnan strategian kanssa, Timo Sirkkala sanoo. Pellon kunta saa Sirkkalalta pelkästään kiitosta suhtautumisesta yrittäjyyteen. Hän mainitsee esimerkkinä Ahjolan ja Lempeän teollisuusalueet, joita kunta on vuosien ajan kehittänyt pitkäjänteisesti. Ja kehittäminen jatkuu. Sirkkalan sanoja tukee muun muassa kunnan keväällä tekemä päätös, jonka mukaan Ahjolan teollisuusalueen yritykset pääsevät kaukolämmön piiriin ilman liittymismaksuja. Yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksissa on usein mukana myös kunnan edustaja. Näinkin yrittäjät ja kunta pysyvät puolin ja toisin perillä toistensa tekemisistä, mikä on tärkeää yhteistyön toimimisen kannalta. Yritysneuvoja Toni Kraatari toimii yrittäjäyhdistyksen sihteerinä. Maksutonta neuvontaa Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy:llä on kunnianhimoiset tavoitteet: se haluaa tarjota yrittäjille Lapin parhaat palvelut. Yhtiön tarjoamat neuvontapalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Toiminnan rahoittamisesta vastaa Pellon kunta. Tarjonta on monipuolista: apua annetaan niin aloittaville, toimiville kuin sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yrityksille. Toimivien yritysten kehittämis- ja laajentamishankkeiden neuvonnan päävastuu on Timo Sirkkalalla, joka vastaa myös yritystoimintaan liittyvästä edunvalvonnasta. Aloittavien yritysten neuvonnasta vastaa Toni Kraatari, joka toimii yrittäjän tukena muun muassa liiketoimintasuunnitelman laadinnassa ja rahoituksen järjestelyssä. Myös matkailu on Kraatarin peukalon alla. Kutsuimme talvella koolle kaikki matkailualan toimijat Pellossa, hän kertoo. Käsittelyyn otettiin alueen tapahtumat ja nähtävyydet, joiden vetovoimaa pyritään lisäämään markkinoinnin avulla. Yrittäjistä koottu, pienempi markkinointiryhmä on kokoontunut keskimäärin kerran kuukaudessa. Tavoitteena on markkinointistrategian rakentaminen alueelle kuluvan vuoden aikana. Kunta aktiivisena Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto vahvistaa, että yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä toimii hyvin. Väitteen tueksi hän kertoo Suomen Yrittäjät ry:n vuosittaisesta yrittäjäbarometrista, jossa yrittäjäyhdistysten hallituksilta on kysytty asiasta. Pello on on ollut joka kerta ykkösenä, kun vähintään neljä hallituksen jäsentä on vastannut. Melaluoto sanoo itse pitävänsä erittäin tärkeänä sitä, että kunnan ja yrittäjien välinen vuoropuhelu toimii. Yhteinen yhtiö varmistaa sen, että kokoonnumme säännöllisesti saman pöydän ympärille pohtimaan elinkeinoelämän kehittämiseen tähtääviä asioita. Myös Melaluoto nostaa esille kunnan 6

7 panostuksia teollisuusalueisiin. Olemme viimeisen parin vuoden aikana rakentaneet teollisuusalueille kunnallistekniikkaa, kaavateitä, valaistusta, opastusta ja aluelämpöä, hän luettelee. Ahjolan teollisuusalueella toimivista yrityksistä monet ovat puolestaan laajentaneet tilojaan ja toimintaansa, mitä Melaluoto kertoo seuranneensa ilolla. Tänä vuonna investoimme vielä noin puoli miljoonaa euroa, hän kertoo kunnan suunnitelmista. Summa sisältää muun muuassa Ahjolan teollisuusalueen ja Rovaniementien risteykseen kohoavan valopylvään, josta näkyvät alueella toimivat yritykset. Pajalan ja Kolarin kaivoshankkeita Melaluoto pitää tärkeinä myös Pellolle, mutta niiden tuloon pitää hänen mukaansa valmistautua aktiivisesti, jotta paras mahdollinen hyöty saadaan niistä irti. Kokouksen jälkeen paistui ja maistui makkara. Paistamassa vasemmalta Harri Timonen, Jukka Sirkkala, Martti Kovalainen ja Tarmo Koivumaa. Yrittäjät tyytyväisiä Pellon yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja, sähkökeskuksia valmistavan EC-Products Oy:n toimitusjohtaja Harri Timonen kiittelee kunnan kuin Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy:n toimintaa. Yhtiöstä päin otetaan yrityksiin yhteyttä ja tarjotaan palveluita, hän sanoo. Timosen mukaan yhtiötä tarvitaan, jos halutaan kehittää olemassa olevia yrityksiä tai saada uusia ja näin luoda uusia työpaikkoja. Vaikuttaa sitä, että ainakin kunnan ja yrittäjien yhteistyön saralla muuallakin voitaisiin ottaa ohjenuoraksi tuttu lausahdus lievästi mukailtuna: Eletään kuin Pellossa. Teksti: Kari Kaulanen Kuvat: Toni Kraatari 7

8 8

9 Neuvontapalvelut jäsenyrityksille Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kysymys runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien Tilitoimisto Valtakatu 5, KEMI fax (016) Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta puh eija.heikkinen(at)yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta puh paivi.kukkonen(at)yrittajat.fi Balance Systems Oy/Anne Kurtti Kaivokatu 3 A 7, KEMI puh , fax anne.kurtti(at)balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula Alkkulanraitti 56, YLITORNIO Jokijalantie 65, KOLARI puh. (016) , fax (016) puh. (016) , fax (016) tulostieto(at)co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, KEMINMAA puh. (016) gsm fax (016) kimmo.keskitalo(at)hotmail.com Rajalaskenta Oy/ Raili Toratti ja Ulla Viiri Kauppakatu 17, TORNIO puh. (016) , fax (016) ulla.raili(at)rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä Liisankalliontie 34, TORNIO puh. (016) , fax (016) kristiina.lahdenpera(at)pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky/ Veikko Polojärvi Pl 125, MUONIO puh , fax (016) info(at)tilitoimistopolojarvi.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen Virkamaankatu 10, TORNIO puh fax (016) birgitta.innanen(at)tokons.fi YRITYSJURIDIIKKA, LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta Kauppakatu 15, KEMI puh. (016) , fax (016) aimo.tervahauta(at)aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä Hallituskatu 6, TORNIO puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino Keskuspuistokatu 2, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajotoimisto.pekkaheino(at)co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen Keskuspuistokatu 9, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajo.vartiainen(at)co.inet.fi KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3,95400 TORNIO puh Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A, ROVANIEMI puh YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 Elisa Shopit, Tornio, Rajalla kauppakeskus TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund Valtakatu 16, KEMI puh. (016) , fax (016) anu.gronlund(at)varamiespalvelu.fi RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on ylsi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES-toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa ja laajemminkin pohjoisilla alueilla. Lars Kero Cordinator, Ruotsi Arbetsförmedlingen EURES Crossborder Tornedalen Storgatan 78 SE HAPARANDA, Sverige puh. +46 (0) lars.kero(at)arbetsformedlingen.se Marja Ketola Koordinaattori, Suomi Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Suensaarenkatu TORNIO puh Gsm marja.ketola@te-toimisto.fi EURES-neuvoja Pertti Tikkala Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2, TORNIO puh (0) Gsm (0) fax +358 (0) pertti.tikkala(at)mol.fi 9

10 kansainvälinen kohtauspaikka

11 Lapin Yrittäjien aluesivut Vuoden Nuori Yrittäjä Lapista Posiolaisen Pomarak Oy:n yrittäjä Hannu Hämeenniemi on valittu sekä alueellisen että valtakunnallisen Nuori Yrittäjä 2011-kilpailun voittajaksi. Hannu Hämeenniemen maanrakennus- ja purkutyöyrityksen Pomarak Oy:n erikoinen toimiala on käytöstä poistettujen puhelinjojen purkaminen. Hämeenniemi on toiminut yrityksen jatkajana vuodesta 2002 lähtien. Yritys työllistää 20 työntekijää ja sen liikevaihto on 2,4 milj. euroa. Yritys on Suomen suurin linjojen purkutyössä ja sen menestyksen salaisuus on Hannu Hämeenniemen innovatiivisuus alan toimintojen ja työvälineiden kehittäjänä. Menestyksen takana on myös osaava henkilökunta. Hannu Hämeenniemi otti vastaan Lapin Yrittäjien alueellisen Nuori Yrittäjäpalkinnon Yrittäjien kevätviritystapahtumassa Pyhällä huhtikuun alussa ja Valtakunnallisen palkinnon Nuori Yrittäjä olet tähti! -tapahtumassa toukokuussa Jyväskylässä. Aluetoimiston tupaantuliaiset Lapin Yrittäjien uuden toimiston tupaantuliaisia vietettiin huhtikuun lopussa. Kakkukahvilla piipahti naapureita, yrittäjiä ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Tupaantuliaisia isännöivät puheenjohtaja Hannu Autonen ja varapuheenjohtaja Lauri Väärälä. LAPIN YRITTÄJIEN TOIMISTON KESÄN AUKIOLOT Toimisto suljettuna vuosilomien johdosta JA toimistomme avoinna klo

12 Kerttu Peltoniemelle Timanttinen ansioristi Timanttiristin luovutus Suomen Yrittäjät on myöntänyt järjestösihteeri Kerttu Peltoniemelle timanttisen ansioristin 30 vuoden työurasta Lapin Yrittäjät ry:n palveluksessa. Timanttiristi luovutettiin Kertulle Lapin Yrittäjien kevätkokouksessa. Syksyn tili- ja verokoulutukset Lapin Yrittäjät ry:n järjestää yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa seuraavia tili- ja verokoulutuksia Rovaniemellä Rovaniemi Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus Rovaniemi Tilinpäätös- ja veropäivä 8.12 Rovaniemi Ennakkoperintä 2012 ja lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Koulutuksien tarkemmat ohjelmat lähetämme myöhemmin. Voit ilmoittautua jo ennakkoon: puh tai kerttu. International MatchMaking 2011 Lapin Yrittäjät järjestää yhteistyössä Rovaniemen Kehitys Oy:n, Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan elinkeinoelämän järjestöjen kanssa kansainväliset yrityssenssit, International MatchMaking 2011-tapahtuman Rovaniemellä Hotelli Santa Clausissa Yrityssenssit on kontaktitapahtuma, joka kerää yhteen pohjoismaalaisia ja venäläisiä yrityksiä ja yrittäjiä. Tapahtuma luo aidosti puitteet uusien liikesuhteiden luomiselle Barentsin alueen yritysten kanssa. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Tutustuminen on helppoa. Kokenut senssimeklari Jaana Hanninen auttaa nopeasti löytämään hakemasi kontaktit. Säännöt ovat selkeät. Yrityssenssi on tehokas tapa löytää kumppaneita, uusia asiakkaita, alihankkijoita, edustajia jne. Ohjelmaa sisältyy myös ajankohtaisia tietoiskuja mm. muotoilun mahdollisuuksista liiketoiminnassa. Osallistujilla on myös mahdollisuus jatkaa vapaamuotoista seurustelua iltaohjelman merkeissä. Aiheesta lisää tässä lehdessä olevassa ilmoituksessa ja tapahtuman kotisivuilla: 12

13 Uusia jäsenyrityksiä Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh tai sähköpostitse: toimisto@lapin.yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: ja Kemijärvi Pyhä-Sommelo Oy, Ruokahaudutin.fi Ky. Kittilä Kiinteistöpalvelu TunturiLaakso Oy, Kittilän Apteekki, Kittilän Maa- ja Metsäpalvelu Oy, Konetyö Metsäpuut Oy, Maansiirtoliike Petri Junttila, Riarol Oy. Posio Konehuolto P. Sarajärvi, Parturi-Kampaamo Marleena, Petri Lehtiniemi Oy, Rakennus- ja Remonttipalvelu Marko Hämeenniemi, Sydän & Sielu. Ranua Hierontapalvelut Anu Kaikkonen, Hunttiina, Lapin AluOvi Oy. Rovaniemi Annika Hanhivaara Tmi, ArhiWare ICT- Konsultointi, ARM Oy Rovaniemi, Attirance, Carawa, Design Vimma, Elektro Pekka, JAT-Saneeraus Tmi, Laplan Oy, Mazel Films, Medieri Oy, Monitaito Eero Huhtala, Musa-Aitta, Märkätila-asennus ja saneeraus T.Akola, Ohjelmapalvelu Pete Tmi, Polar Office Oy, Puratek Oy, RovaRakentajat Oy, Sepon Soundi Oy, Spectacon Oy. Sodankylä KoneVasara Oy, Woodworks and racing huskys Tapani. Salla Cafe NeulAnut Oy, Oliver & Company Oy. Savukoski Tulppion Majat Ky. Tenonlaakso Kuva-Kammi, Lukkari Marja-Riitta, Monipalvelu Apuavain Ky. Uusi jäsen - käytä Yrittäjien jäsenedut hyväksesi! 13

14 Alueelliset neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen maksutonta puhelinneuvontaa yrityksen lakiasioissa ja taloushallintoon sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten varaudu ilmoittamaan jäsennumerosi soittaessasi neuvontapalvelua tarjoavalle yhteistyökumppanillemme. YRITYKSEN LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh Jouni Vihervalli, puh Kasarmintie 10, Sodankylä puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Juntura Oy Jarmo Juntura Pekankatu 4 B 16, Rovaniemi puh , fax (016) asianajaja@juntura.eu Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Vilho Niiranen Jari Rantala Rovakatu 13, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) vilho.niiranen@laki-forum.com jari.rantala@laki-forum.com Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Jouko Ylisuvanto Pekankatu 4 B 14, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com TALOUSHALLINTO JA OMISTUSJÄRJESTELYT Yritystoiminnan aloittaminen Yritysverotus Kirjanpito Työsuhdeasiat (työaika, palkkataulukot, työnantajamaksut, työehtosopimuksen sisältö, yleissitovat sopimukset sukupolven- ja omistajanvaihdokset Lapin Tilintarkastus Rovakatu 13, Rovaniemi Heikki Vänttinen KHT, puh Marianne Mursu HTM, puh Rovaniemen Tili- ja Verotieto Oy Maakuntakatu A, Rovaniemi Veijo Ollila OTK, puh Tilintarkastus Procenta Ky Hallituskatu 26, Rovaniemi Veikko Vaarala HTM, puh Kirjanpitotyö S. Kupila Kivipolku 2, Rovaniemi Seija Kupila,

15 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät SEINÄJOKI

16 YRITTÄJÄN ASIALLA VIELÄ VAALIEN JÄLKEENKIN! Nokia E7 on uuden ajan kommu nikaattori, joka sisältää ja osaa kaiken sen, mitä yrittäjä työssään ja vapaalla kommunikaatiovälineeltään voi vain toivoa. Tämä on lupaus, johon voit luottaa. Puhelinpaketti sisältää Nokia E7 puhelimen Puheaikaa 2500 min/kk Sonera Netin maksiminopeudella /kk alv. 0 %, 24 kk:n sopimus Puhelinpaketin saat myös soittamalla Yritysmyyntipalveluumme , verkosta tai käymällä lähimmällä Sonera kauppiaalla. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa 16

17 Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmin Yrittäjien ja pk-yritysten tätä vuotta koskevat odotukset ovat kohtuullisen positiiviset. Talouden makronumerot ovat jo vuoden ajan kohentuneet selvästi, joten Suomen talous näyttää tänä vuonna olevan raiteillaan. Ensi vuosi on jo epävarmempi. Siihen vaikuttavat sekä kansainvälisen talouden horjuvuus, että Suomen talouspolitiikan ratkaisut. Vaikka talouspolitiikan valta onkin nykyoloissa melko rajallinen, on kotimaisessa talouspolitiikassa nyt poikkeuksellisen paljon pelissä. Suomen Yrittäjät, johtaja Timo Lindholm, p , timo.lindholm@yrittajat.fi 1. Verot ja rahat Talouskasvun huippu osuu tähän vuoteen Tuoreimmat ennusteet lupaavat Suomen taloudelle tälle vuodelle vähintään 3 prosentin talouskasvua. Lähes 4 prosentin lisäys kokonaistuotannon määrässä on mahdollinen, jos kaikki osuu kohdalleen. Ulkomainen kysyntä on selvästi voimistunut, mikä on näkynyt vientinumeroissa ja teollisuuden uusien tilausten määrässä. Huippu on kuitenkin lähellä. Talouden vauhti ei ehkä enää kiihdy. Saksan Ifo-indeksi mittaa maan koko elinkeinoelämän odotuksia ja on siten merkittävä eurooppalaista talouskehityksen ennakoija. Yritysten nykytilannetta kuvaava Ifo-indeksin osa on edelleen noussut, mutta odotuksia peilaava osa on taittunut laskuun. Tämä viittaa siihen, että Suomen eurooppalaisilla vientimarkkinoilla suhdannehuippu osuus tähän vuoteen. Vuosi 2012 näyttää jo heikommalta. Investoinnit sanelevat työllisyyden 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pitemmän ajan talouskehityksessä kotimaiset investoinnit ovat ratkaisevia. Ilman niitä talous ja yritystoiminta eivät uudistu, kasvun mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä eikä talouteen synny riittävästi työpaikkoja ja tuloja. Jokainen investointi on yrityskohtainen päätös, ja sen toteuttaminen on kiinni siitä, onko yrityksillä taitoa, varaa, halua ja uskallusta laajentaa liiketoimintaansa. Näiden lisäksi investointien määrään vaikuttavat verotus ja rahoituksen saatavuus. Kansallisella talouspolitiikalla on siten suuri vaikutus investointeihin ja yritystoimintaan. Jos yritysten tulosten ja maksamien osinkojen verotus ei ole kannustavaa eikä vakaata, on turha odottaa kotimaista investointiaaltoa. Sama koskee rahoituksen saatavuutta. Pankkitoiminnan kansainvälisen säätelyn tiukentaminen vaikuttaa eniten pk-yritysten rahoitukseen myös Suomessa, vaikka meillä pankit ovatkin vakavaraisia ja kannattavia. Korkojen nosto on alkanut 12 kk euriborkorko, kuukausikeskiarvot, % Euriborkorkoja säätelevä EKP:n ohjauskorko juuttui finanssi- ja talouskriisin takia kahdeksi vuodeksi yhteen prosenttiin. Huhtikuussa EKP otti ensimmäisen askeleen rahapolitiikan normalisoinnissa ja nosti ohjauskorkonsa 1,25 prosenttiin. Kun keskuspankki tekee ensimmäisen koronnostonsa, on se selvä viesti rahapolitiikan linjan muutoksesta. Markkinoilla pidetäänkin selvänä, että koronnostoja tulee ensimmäisen noston jälkeen vielä useita ja että 12 kuukauden euribor ylittää vuoden kuluessa 3 prosentin rajan. Perusteet koronnostolle EKP löysi sekä oppikirjasta että eurotalouden nykytilasta. Keskuspankin päätehtävä on rahamarkkinoiden vakauden ylläpidon ohella inflaation torjuminen. Kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nostaneet euromaiden inflaation yli keskuspankin 2 prosentin tavoitteen, olivat muodolliset perusteet koronnostoon kasassa. Nykyoloissa EKP:n on pakko miettiä myös Euroopan velkakriisin nykytilaa ja arvioida, kestääkö se korkeamman korkotason. EKP:n arvio päätyi siihen että kestää muuten koronnosto olisi lykkääntynyt edelleen. Kohoavat korot nostavat helposti myös euron arvoa suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin ja vaikeuttavat siten euromaiden vientiä alueen ulkopuolelle. Ylivelkaantuneiden maiden kuluttajille korkeammat korot rajoittavat rahankäyttöä kulutukseen. Tätä kautta julkisen talouden tasapainottaminen näissä maissa vaikeutuu. Näillä perusteilla EKP:n ensimmäinen koronnosto tuli kovin aikaisin. 17

18 2. Työnantajan ABC Vuosilomalain perussäännökset Lomanmääräytymisvuosi Lomakausi Vuosiloman ansaitseminen Lomanmääräytymisvuosi poikkeaa kalenterivuodesta ja on välinen aika. Lomaa ansaitaan työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Silloin, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, ansaitsee hän lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Laskentatapa vaihtuu aina 1.4. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin sääntö koskee niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu 14 päivän säännön piiriin ja tekevät vähintään 35 tuntia työtä kuukaudessa. Työntekijä kuuluu vain jompaankumpaan ansaintaryhmään, ei molempiin rinnakkain. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään, työntekijän työsopimuksessa sovitusta työajasta riippuen joko sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää, tai sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Varsinainen lomakausi on , jolloin työnantajan tulee antaa kesäloma ja talviloma seuraavan talven kuluessa eli Lomaa kerryttävä työssäolon veroinen aika Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan niin 14 päivän säännön kuin 35 tunnin säännön piirissä olevilla seuraavat: - Työstä poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. - Aika, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi annetun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi annetuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, tilapäisen hoitovapaan (sairaan lapsen hoito) ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi 5) opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p , anja.tuomola@yrittajat.fi 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain mukaisen täydennyspalveluksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi 10)sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Niiden työntekijöiden osalta, jotka kuuluvat 35 tunnin säännön piiriin työssäolon veroisena aikana pidetään 2. ja 3. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa (sairaus, tapaturma ja lääkinnällinen kuntoutus) enintään 105 kalenteripäivän sekä 5. ja 7. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa (opintovapaa ja lomautus) 42 kalenteripäivän jaksoa. Oikeus vapaaseen, ellei lomapäiviä kerry Niillä henkilöillä, jotka työskentelevät sopimuksensa mukaan alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saada kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksetaan lomakorvaus. Lomakorvauksen suuruus on 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaan lisätään poissaolon vuoksi saamatta jäänyt palkka. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Ellei työntekijän keskimääräisestä viikkotyöajasta ole sovittu, palkka lasketaan poissaolon alkamista edeltäneen 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Lomakorvaus on maksettava ennen vapaan alkamista, ja jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä. info 18 18

19 Oikeus vapaan pitämiseen on myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Toisin kuin vuosiloman osalta, työntekijän ei ole kuitenkaan pakko käyttää vapaataan. Jollei työntekijä käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan hänelle lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä. Vapaan antamisen osalta noudatetaan samoja säännöksiä kuin vuosiloman antamiseen. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen mukaan, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada viikko- tai kuukausipalkkansa myös vuosiloman ajalta. Jos työntekijällä on kaksiosainen palkka, kuten provisiopalkan ja pohjapalkan yhdistelmä, saa hän vuosilomansa ajalta pohjapalkkansa sekä kerroinjärjestelmän perusteella lasketun provisioon perustuvan osuuden. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkka tai työaika vaihtuu kesken lomanmääräytymisvuoden, voidaan työntekijän kanssa sopia siitä, että lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen kuukausipalkan mukaan. Samoin voidaan sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin lomajakson ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan, jos kuukausipalkan määrä on muuttunut tai jos työntekijä on loman alkaessa kuukausipalkkainen, vaikka hän on ollut aiemmin esimerkiksi tuntipalkkainen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tunti- tai urakkapalkkaiselle 14 päivän säännön piirissä olevalle työntekijälle lasketaan keskipäiväpalkka. Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu palkka, hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. Jos työntekijä työskentelee viikossa yli tai alle viisi päivää, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Jotta keskipäiväpalkasta saadaan vuosilomapalkka, kerrotaan keskipäiväpalkka vuosilomalain mukaisella kertoimella: Jos työnantaja kuuluu jonkin sellaisen yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, jossa on viitattu teollisuuden ja Työnantajain Lomapäivien määrä Kerroin 2 1,8 3 2,7 4 3,6 5 4,5 6 5,4 7 6,3 8 7,2 9 8,1 10 9,0 11 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Keskusliiton ja SAK:n väliseen lomapalkkasopimukseen, lasketaan 14 päivän säännön piirissä olevalle työntekijälle kuitenkin vuosilomapalkka lomapalkkasopimuksen mukaan. Tällöin työntekijälle lasketaan keskituntiansio, joka kerrotaan lomapalkkasopimuksesta löytyvällä kertoimella. Tuntipalkkaisten 35 tunnin säännön piirissä olevien työntekijöiden lomapalkka määräytyy prosentuaalisesti. Vuosilomapalkka on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tuntipalkkaisten lomapalkkapohjaan lisätään myös laskennallisesti sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka Työnantajan ABC Työehtosopimuksissa on alakohtaisia määräyksiä Muun muassa rakennusalan työehtosopimuksessa on omat vuosilomaa koskevat määräykset. Tässä työehtosopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta. Lomarahan määrä on 18,5 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesälomaosuutta vastaava lomaraha maksetaan työntekijälle ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava lomaraha ennen talviloman alkamista. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14 %. Luontoisedut loman aikana Palkkaan kuuluvat luontoisedut kuten puhelin- tai autoetu on annettava loman aikana vähentämättöminä. Sellainen luontoisetu, jota ei loman aikana voida antaa, kuten työpaikalla tarjottava lounasetu, korvataan rahalla. On kuitenkin huomattava, että jos työntekijällä on luontoisetuna lounasseteli, voidaan lounasseteli antaa lomankin ajalta, mutta tällöin ennakonpidätys on suoritettava koko niiden nimellisarvosta. Vaihtoehtoisesti lounasseteli voidaan korvata rahassa, jolloin niiden arvo on verohallituksen määräämä verotusarvo. Vuosilomapalkan maksuaika Vuosilomapalkka tulee lain mukaan maksaa ennen loman alkamista, kuitenkin siten, että enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Lomapalkan maksamisen yhteydessä työntekijälle annetaan vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Lomaltapaluuraha eli lomaraha Lomaltapaluurahaa eli lomarahaa koskevat säännökset eivät sisälly vuosilomalakiin, vaan eri alojen työehtosopimuksiin. Jos yrityksen toimialalla on voimassaoleva ns. yleissitova työehtosopimus, joutuu myös järjestäytymätön työnantaja yleensä maksamaan lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahan määrä on 50 % vuosilomapalkasta. Jos vuosiloma pidetään useassa eri jaksossa, suoritetaan lomaltapaluuraha yleensä kultakin loman osalta erikseen. Lomaltapaluuraha maksetaan nykyisin yleensä siten, että puolet siitä maksetaan ennen lomaa ja puolet sen päätyttyä. info

20 2. Työnantajan ABC Lomaraha maksetaan useiden sopimusten mukaan myös lomakorvauksen yhteydessä silloin, kun työsuhde päättyy lomakauden aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai jos työntekijä lähtee eläkkeelle tai asepalvelukseen. Maksuperuste kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta. Jos työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, kertyy työntekijälle kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta 2,5 päivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lyhyt eikä alkamis- tai päättymiskuukaudelta ole kertynyt lomaa, mutta näiltä kuukausilta olisi yhteensä, noudatettavan kertymissäännön mukaan kertynyt joko 14 päivää tai 35 tuntia työaikaa tai työssäolon veroista aikaa, nämä kuukaudet luetaan lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osalta on mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksia ei makseta lomakorvauksena määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vaan lomaetuus siirretään pidettäväksi seuraavassa työsuhteessa. Vuosiloman antaminen Työnantaja määrää loman ajankohdan. Työntekijää on kuultava ennen loman määräämistä, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alkamista. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle. Sen ylittävä osa annetaan seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12:ta arkipäivää ylittävää osaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Myös silloin, kun on kyse kausiluonteisesta työstä, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, mikäli loman antaminen lomakaudella aiheuttaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle. Vaikka lauantait ovat yleisiä vapaapäiviä, ne luetaan vuosiloman pituutta määrättäessä normaaleiksi arkipäiviksi. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei kuitenkaan lueta vuosilomalain mukaan arkipäiviksi. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Vuosiloman voi sen sijaan antaa vanhempainvapaan aikana. Jos lomaa ei äitiys- tai isyysvapaan vuoksi voidaan antaa normaalina ajankohtana, se saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vuosilomasta 12 päivää ylittävä osa pidetään seuraavana lomakautena. Samoin voidaan sopia koko vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle kyseinen lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Samoin voidaan sopia työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneen vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia 18 päivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osa. Työntekijän aloitteesta työntekijä ja työnantaja voivat sopia 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuosiloman siirtäminen poissaolon vuoksi Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomansa alkua, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa vasta vuosiloman aikana ja jatkuu yli seitsemän päivää, siirretään seitsemän päivää ylittävä osa jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava kesälomakaudella ja talviloma ennen lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, annetaan kesäloma saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, korvataan loma rahakorvauksella. Vuosilomakirjanpito Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomapalkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus sekä niiden määräytymisen perusteet. Korvaus perhevapaan ajalta kertyneestä vuosilomasta Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta, jos hän on velvollinen maksamaan työntekijälle lomapalkan tai lomakorvauksen ajalta, jolta työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan 2,5 päivältä jokaiselta kalenterikuukaudelta, joilta työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ja joilta vanhempainpäivärahaa on maksettu vähintään 14 päivältä. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa ei oteta huomioon. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan enintään se määrä, jonka työnantaja on ollut velvollinen maksamaan lomapalkkana tai lomakorvauksena korotettuna kertoimella 1,26. Korvaus maksetaan työnantajalle jälkikäteen vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Hakuaika on syytä tarkistaa jo perhevapaan aikana. Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. (09) info 20 20