JÄSENTIEDOTE. 1/ helmikuuta. Kauppakamariasiaa. Kauppakamari kouluttaa. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa.

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1/ helmikuuta KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Rauman ja Satakunnan kauppakamarien Satakunnan teollisuusvisio Seaside Industry Park liikkeelle...3 Urastartti Yritysten jätehuollon uudet vaatimukset ja haasteet Kauppakamari kouluttaa Kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin kevään 2014 koulutustarjontaa Kauppakamarien vuoden kouluttaja...6 Kansainvälisiä asoita Kemikaaliasiat hallintaan...7 Väli- ja Etelä-Amerikkaan suuntautuneen viennin vahva kasvu taittui...7 Venäjältä saapuvien postipakettien tullauskäytäntö muuttui Muuta yritystietoa Uusi vuosi toi useita uudistuksia yrityksille Hankintalain kokonaisuusuudistus parantaa pk-yritysten asemaa...9 Lakiasiat Muutoksia henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin Perhevapaat ja vuosiloma, vuosiloman kertyminen perhevapaiden aikana

2 YHTEYSTIEDOT Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puhelin GSM Lakiasiantuntija Veroasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat Luotettava ja asiantunteva yhteistyötoimisto Venäjällä, jonka pääpaikka on Pietarissa sopimusoikeus KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. 2

3 KAUPPAKAMARIASIAA Rauman ja Satakunnan kauppakamarien Satakunnan teollisuusvisio 2020 hakee kilpailukykyä ja kasvua yritysten uusiutumisesta Rauman ja Satakunnan kauppakamarien tuoreessa Satakunnan Teollisuusvisiossa 2020 haetaan Satakunnan kilpailukykyä ja kasvua yritysten omasta uusiutumisesta yli rajojen. Teollisuusvisiohankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Pintos Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pere toteaa, että yritysten on myös uskallettava ottaa riskejä ja ylittää mukavuusalueensa rajat. Pintos Oy lupaa osaltaan jatkaa investointeja uusiin toimintatapoihin ja tuotteisiin, lisätä vientimyyntiä sekä kehittää henkilökunnan osaamista, jotta saavutamme teollisuusvision tavoitteet tulevaisuuden kilpailukyvystä ja kasvusta Satakunnassa. Teollisuusvisio kattaa kuuden johtoryhmän yritystensä lupauksen ja mittavan määrän kehittämistoimia. Satakunnan menestyjäyritykset, ja merkittävät bändit kuten Rolls-Royce, Steerprop, Raumaster, Nelostuote, Biolan tai Alfa Laval, voivat osaltaan tukea pk- sektorin kehitystä, mutta menestyminen tulevaisuudessa edellyttää myös pieniltä yrityksiltä ennakkoluulotonta, omaehtoista uusiutumista, kuten aivan uusia tuotteita, palveluja, ratkaisuja tai yhteistyöhankkeita. Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Juhani Saarikosken mukaan teollisuusvisiossa määritellään konkreettisia toimenpiteitä vision toimeenpanoksi teollisuusyritysten tasolla, teollisuuden ja alueellisten toimijoiden vuorovaikutuksen tasolla sekä kansallisella tasolla. Hankkeen tarkempi esittely löytyy -sivuilta. Seaside Industry Park liikkeelle- STX Finland Oy ja Rauman kaupunki sopimukseen telakka-alueesta Rauman kaupunki ja STX Finland Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla Rauman kaupunki ostaa STX Finland Oy:ltä Rauman telakan maa-alueen, rakennukset, rakennelmat ja irtaimiston yhteishintaan 18,1 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä solmittiin lisäksi kaksivuotinen yhteistyösopimus, jonka avulla telakka-aluetta kehitetään yhdessä, ja varmistetaan yhteistyö Rauman telakka-alueen toimijoiden ja Turun telakan kesken. STX Finland Oy jää osaan alueesta vuokralaiseksi kesäkuun 2014 loppuun saakka viedäkseen loppuun kaksi käynnissä olevaa laivaprojektia. Mirja Mutikainen esittelee visiotyöryhmän lopputuloksia Vuojoen kartanolla olleessa mediatilaisuudessa Teollisuusvisio hankkeen ohjaryhmän puheenjohtaja Tuomas Pere ( Pintos Oy) ja Kari Pasanen ( UPM) seuraavat esitystä tarkasti. Telakkakriisi, viimeaikaiset Satakunnan teollisuutta koskevat yt -uutiset ja koko teollisuuden rakennemuutos asettavat Satakunnan teollisuudelle uusiutumishaasteen. Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat päivittäneet edellisen, vuonna 2008 tehdyn Satakunnan teollisuusvisio työn vastaamaan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaympäristöä ja toimialarakenteita. Satakunnan teollisuusvisio hanketta rahoittivat Satakuntaliitto sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit, ja visioprosessia tuki Ramboll Management Consulting Oy. Visiotyöhön osallistui syksyn 2013 aikana yli 60 yritysjohtajaa kaikkiaan kuudessa eri työryhmässä. Suhdannetilanne vaihtelee alakohtaisesti suuresti ja osalla yrityksistä menee hyvin. Esimerkiksi arktisten alueiden alustarpeet, ympäristöystävällisemmät ratkaisut ja teknologiat sekä Olkiluoto 4 luovat mahdollisuuksia satakuntalaiselle teollisuudelle, Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo muistuttaa. Kaupunginjohtaja Kari Koski on erittäin tyytyväinen, että pitkä neuvottelurupeama saatiin onnistuneesti maaliin. - Telakka-alueen hankinnalla kaupunki pystyy luomaan raskaan konepajateollisuuden kilpailukykyisen teollisuuspuistoympäristön sekä turvaamaan kasvavien meriteollisuusyritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta vaikuttamaan positiivisesti alueen työllisyyteen, toteaa kaupunginjohtaja Koski. Kaupungin tavoitteena on yhteistyökumppaneineen perustaa telakka-alueelle raskaan konepaja-teollisuuden teollisuuspuisto, Seaside Industry Park. Teollisuuspuistoon sijoittuvat yritykset saavat kilpailuetua toistensa läheisyydestä ja merenrannalla olevasta vahvasta infrastruktuurista sekä läheisestä yhteistyöstä tutkimuslaitosten kanssa. Rauman kaupunginhallitus kokoontui ja hyväksyi sekä kaupan että yhteistyösopimuksen. STX Finlandin hallitus hyväksyi kaupan aiemmin maanantai-iltana. Rauman kaupungin taholta kauppa realisoituu lopullisesti kaupunginvaltuuston lainvoimaisella päätöksellä. Valtuuston asialistalla asia oli ensi maanantaina Rauman kauppakamari on osaltaan tukenut hanketta eri tavoin ja osallistuu nyt mm. Sea Side Park hankkeen ohjausryhmän työhön. Kilpailukykyä haetaan meriteollisuuspuiston kautta. 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Urastartti 2014 Urastartti järjestettiin seitsemännen kerran Rauman jäähallilla ja tapahtuma on selvästi vakiinnuttanut asemaansa työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamispaikkana. Urastartti 2014 sai entistä enemmän innokkaita ja työhaluisia työnhakijoita liikkeelle. Yritysten jätehuollon uudet vaatimukset ja haasteet Uusi jätelaki tuli voimaan ja tämän jälkeen on uudistettu ja uudistetaan jätehuoltoon liittyviä asetuksia. Miten tuottajavastuu koskee yrityksiä? Tule kuulemaan resurssitehokkuudesta osana yrityksen kilpailukykyä. Aika: Torstaina 27 helmikuuta 2014, klo Paikka: Etappi 22, Satamakatu 22, Rauma OHJELMA: Kahvit 13:00 Avaus Timo Pitkänen, Rauman kauppakamarin ympäristötyöryhmän puheenjohtaja 13:10 Resurssitehokkuuspolitiikalla kilpailukykyä suomalaisille yrityksille lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Case: tuottajavastuu ja muut ohjauskeinot asiantuntija Anna Virolainen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ympäristöliiketoiminnassa hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi, Biolan Oy Yritysten jätteiden hyötykäyttö yrittäjä Esa Lehti, Rauman Seudun Ympäristönhuolto Oy 14:40 Rauman jätehuollon tulevaisuuden ratkaisut teknisen viraston johtaja Seppo Heikintalo, Rauman jätehuoltolaitos 15:10 Jätehuollon lainsäädännön muutokset erikoistutkija Jussi Kauppila, Suomen Ympäristökeskus SYKE 15:40 Keskustelua päivän aiheista 16:00 Tilaisuus päättyy Tilaisuus on maksuton, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautumiset mennessä sähköpostilla tai sivuillamme olevasta linkistä. RAUMAN KAUPPAKAMARI Valtakatu 2 I RAUMA I p. (02) I f. (02) I 4

5 Rauman kauppakamarin Kevään 2014 koulutustarjontaa Koulutusten tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumislinkit löydät Rauman kauppakamarin etusivulta vuodenvaihteessa Esimiesvalmennus: Säästöä viisaasti halvaannuttavasta leikkaamisesta kannattavaan säästämiseen Aika keskiviikko klo: (lounas n. klo: 12, iltapäivällä on kahvitauko) Paikka Etappi 22, Satamakatu 22, Rauma Asiantuntija Henrietta Aarnikoivu, Protulos Tavoitteena on antaa esimiehille välineitä säästö- ja kulukuurien mallikkaaseen läpivientiin. Rakentamisen uudet velvoitteet Tiedonantovelvollisuus rakennusurakoista ja työntekijöistä voimaan ! Aika keskiviikko , klo (lounas noin klo: ) Paikka Villa Tallbo, Petäjäksentie Rauma Kouluttaja Sari Wulff, ylitarkastaja vero- ja oikeusyksikkö, VEROHALLINTO Henkilökunta- ja luontaisetujen verovapauden edellytykset lainsäädännössä sekä verotus- ja oikeuskäytännössä Aika keskiviikko , klo (lounas noin klo: ) Paikka Villa Tallbo, Petäjäksentie Rauma Kouluttaja Tomi Peltomäki, esikunta- ja oikeusyksikkö, VEROHALLINTO Suuri palkkapäivä Suuressa palkkapäivässä käydään läpi palkanlaskennassa usein esiintyviä tilanteita, ajankohtaisia oikeustapauksia ja lakimuutoksia -Miten osa-aikatyöntekijän vuosilomapalkka lasketaan? -Miten toimitaan työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana? -Miten luontoisedut käsitellään poissaoloajoista? -Milloin työntekijälle voi antaa verovapaan lahjan? Aika keskiviikko , klo (lounas ja iltapäiväkahvi 14.00) Paikka Etappi 22, Satamakatu 22, Rauma Asiantuntija Kati Mattinen, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Aika Paikka Asiantuntija Perjantai , klo Lounas noin klo , iltapäivällä kahvitauko) Hotelli Cumulus, Pöllä-Sali, Aittakarinkatu 9, Rauma Petri Salomaa, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte & Touche Oy 5

6 Verkkokoulutukset: Tarkemmat ohjeet ja ilmoittautumislinkit saat kotisivultamme. Koulutuksen asiantuntijoina toimivat Arja Kuukkanen ja Sari Suominen Powen Oy:ltä. Powen Oy:llä on yli 20 vuoden kokemus Microsoft Office -tuotteiden kouluttamisesta, konsultoinnista ja sovelluskehityksestä. Laajojen Excel-aineistojen muokkaus kätevästi Aika: ma klo Selkeät raportit Excelillä Aika: klo Vaativaan raportointiin PowerPivot Aika: klo Yrityskohtainen räätälöity koulutus ( 1-3 pv) Järjestämme myös tarvittaessa räätälöityjä koulutuspaketteja yrityksellesi laajan asiantuntijaverkostomme kautta. Kysy lisää palvelusta! Keskuskauppakamarin matkaseminaarit: Lisätietoja: www. kauppakamarikauppa.fi/matkaseminaarit Esimiespäivät Vierumäellä Palkanlaskenta laivaseminaari TALOUS laivaseminaari Jukka Koivumäki, Torsti Lakari, Pauli K. Mattila, Tomi Peltomäki, Juha Sääskilahti Kauppakamarin talviseminaari 2014 Sveitsi Kalle Mannerkorpi, Kirsi Parnila, Antti Putkonen Sihteeri- ja Assistentti laivaseminaari Kirjanpito laivaseminaari Henkilöstöpäivät 2014 laivaseminaari Kirsi Parnila on Kauppakamarien vuoden kouluttaja Kauppakamarien vuoden kouluttajaksi valittu Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Kirsi Parnila perehdyttää esimiehiä työlainsäädännön lakitekstien kiemuroihin. Selkeä ja asiansa osaava. Asiantuntija isolla A:lla, luonnehtivat koulutuksiin osallistujat Parnilaa. Tuntuu hyvältä saada tunnustusta tehdystä työstä. Valinta oli minulle iloinen yllätys, kiittää Kauppakamarien vuoden kouluttajaksi 2013 valittu Kirsi Parnila. Parnilan valinta oli Kauppakamarien koulutustoiminnan edustajien keskuudessa yksimielinen. Kirsi on energinen ja selväsanainen kouluttaja. Hän osaa kertoa vaikeatkin asiat kuulijoille ymmärrettävästi, kuvailee Kauppakamarien koulutuspoolin puheenjohtaja Leena Räisänen. Kirsillä on rautainen ammattitaito, jonka vuoksi hän pystyy antamaan ratkaisuja osallistujien haasteellisiinkin kysymyksiin. Kokeneella Parnilalla töitä riittää. Koulutuksia järjestetään esimerkiksi toimitusjohtajille ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille lähes kaikkien kauppakamarien alueella, joten Parnila kiertää valtakunnallisesti paljon. Koulutustilaisuuksia kertyy vajaa sata vuodessa. Palaute koulutuksista on ollut erittäin positiivista: Kirsillä oli haastava tehtävä tehdä yksitoikkoisesta lakiaiheesta esitys, jota jaksoi kuunnella koko päivän, mutta hän onnistui siinä erinomaisesti. Kuiva lakitekstikin tuntuu mukavalta kuunnella, kun se esitetään oikein, kuvailee eräs Parnilan koulutukseen osallistunut. Kirsi on tehnyt lakimiehenä töitä työlainsäädännön parissa jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Helsingin seudun kauppakamarilta hänellä on kokemusta kymmenen vuoden ajalta. Kirsi on myös työskennellyt Erikoiskaupan liitossa sekä työntekijäpuolella Palvelualojen ammattiliitossa, jossa hän ratkoi työsuhderiitoja. Parnila on kirjoittanut useita kirjoja, joita hän hyödyntää koulutuksissaan. Viimeisin julkaisu Työsuhde tutuksi esimiehen selviytymisopas kokoaa työlainsäädännön keskeisimmät kohdat konkreettiseksi tietopaketiksi. Kirja on syntynyt esimiehen työoikeutta käsittelevien koulutusten pohjalta. Kirja toimii ensiapuna työoikeuteen liittyvissä ongelmissa, kuvailee Parnila. Kauppakamarit kuuluvat Suomen suurimpiin koulutusorganisaatioihin. Taloustutkimuksen TEP Yrityskuvatutkimuksen mukaan kauppakamarit ovat valtakunnan toiseksi suosituin yritysten kouluttaja. Vastaajina olivat työelämän päättäjät. Koulutuksen vahvuuksiksi mainittiin tuotteiden ja palveluiden laatu, palvelutarjonta, asiakaspalvelu ja hintataso. 6

7 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kemikaaliasiat hallintaan - REACHasetuksen mukaiset velvoitteet yrityksille REACH-asetus (EU-asetus N:o 1907/2006) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista ei aseta velvoitteita ainoastaan kemikaalialan yrityksille vaan myös esineiden valmistajille, maahantuojille ja toimittajille. Aineiden valmistajien ja EU-maahantuojien on rekisteröitävä aineet, joita valmistetaan/maahantuodaan EU:hun yli tonni vuodessa, Euroopan kemikaalivirastoon. Seuraava vaiheittaisen rekisteröinnin määräaika on toukokuussa Tuolloin rekisteröidään esirekisteröidyt aineet, joita valmistetaan tai tuodaan EU:hun tonnia vuodessa. Haitallisimmat ja isomman tonnimäärän aineet on täytynyt rekisteröidä jo aiemmin. Vaikka varsinainen esirekisteröintiaika onkin jo mennyt, ns. myöhäinen esirekisteröinti voi olla mahdollista, jos toiminta on alkanut jälkeen. Aineet, joita ei ole esirekisteröity, täytyy rekisteröidä ennen kuin valmistus- tai maahantuontimäärä ylittää tonnin vuodessa. Tällöin rekisteröinti aloitetaan tekemällä ns. tiedustelu Euroopan kemikaalivirastolle. Rekisteröinti voi koskea myös esineen valmistajaa tai maahantuojaa, jos esineestä tarkoituksella vapautuu ainetta käytössä (esim. hajukumi ja hajustetut tekstiilit). Vaikka esineestä ei vapautuisi mitään, esineen valmistajan tai maahantuojan on mahdollisesti ilmoitettava kemikaalivirastolle esineen sisältämästä erityistä huolta aiheuttavasta aineesta. Eritystä huolta aiheuttaviksi aineiksi tunnistetut aineet on listattu Euroopan kemikaaliviraston sivuilla olevaan säännöllisesti päivittyvään ns. kandidaattilistaan ( europa.eu/fi/candidate-list-table). Nuo aineet ovat terveydelle tai ympäristölle vakavia pitkäaikaisia vaikutuksia aiheuttavia aineita (esim. syöpää aiheuttavat aineet, ja ympäristössä pysyvät ja kertyvät yhdisteet). Turvallisuutta koskevat tiedot tulee välittää toimitusketjussa eteenpäin, jotta kemikaalia voidaan käyttää turvallisesti ja vastuullisesti. Haitallisimmista kemikaaleista nuo tiedot on toimitettava käyttöturvallisuustiedotteella. Jatkokäyttäjältä vaaditaan toimia erityisesti silloin, kun käyttöturvallisuustiedote sisältää altistumisskenaarion eikä se kata tämän käyttöä tai käyttö ei ole altistumisskenaarion mukaista. Toimitusketjussa ylöspäin toimitetaan tietoa uusista käytöistä, vaaraominaisuuksiin liittyvistä tiedoista sekä tarvittaessa riskinhallintatoimenpiteistä. Myös esineiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista, joiden pitoisuus esineessä on yli 0,1 painoprosenttia, tulee tiedottaa asiakasta. Kuluttajillakin on oikeus saada tuo tieto 45 päivän kuluessa pyynnöstä. Kaikkein vaarallisimpia aineita koskee lupamenettely. Luvanvaraisten aineiden luetteloon (REACH-liitteeseen XIV) lisättyä ainetta ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää asetetun lopetuspäivän jälkeen, ellei sen ko. käyttöön ole myönnetty lupaa tai ellei ko. käyttöä ole vapautettu lupamenettelystä. Lopetuspäivämäärä on noin kolme vuotta (voi olla enemmänkin) siitä kun aine on lisätty lupalistalle. Aineelle määrätään myös viimeinen hakemispäivä, johon mennessä lupaa on haettava, jotta käyttö voi jatkua keskeytyksettä lopetuspäivän jälkeen, jos lupa myönnetään. Lisäksi toiminnanharjoittajien tulee noudattaa REACH- asetuksessa (REACH-liitteessä XVII) säädettyjä rajoituksia tiettyjen vaarallisten aineiden, seosten ja esineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä. REACH-asetuksen tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa terveyden- ja ympäristönsuojelun korkea taso, tehostaa EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä sekä taata tavaroiden vapaa liikkuvuus Euroopan unioinin sisämarkkinoilla. REACH-asetus on asettanut entistä enemmän vastuuta teollisuudelle kemikaalien mahdollisesti aiheuttamien ympäristö- ja terveysriskien selvittämisestä ja riskinhallinnasta. Lisätietoa REACH-asetuksesta ja sen mukaisista velvoitteista löytyy sivuilta jota ylläpitää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Väli- ja Etelä-Amerikkaan suuntautuneen viennin vahva kasvu taittui Lähes puolet tuonnista oli malmirikasteita ja metalleja Suomen tavaravienti Väli- ja Etelä-Amerikan maihin kääntyi vuoden 2013 tammi-syyskuussa Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viidenneksen laskuun ja jäi vajaaseen 1,3 miljardiin euroon. Vielä vuonna 2012 vienti kasvoi yli kolmanneksen. Tammi-syyskuun tuonnin arvo, hieman yli 1,2 miljardia euroa, oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Maaryhmän kanssa käydyssä kaupassa tase vaihtelee huomattavasti lähinnä sen mukaan, kuinka paljon malmirikasteita alueelta tuodaan. Väli- ja Etelä-Amerikan osuus Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista on noussut vuosikymmenen takaisesta kahdesta prosentista ja vaihdellut viime vuosina kolmen prosentin molemmin puolin. Brasilia on alueen tärkein kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa. Meksiko on selkeästi toiseksi suurin vientimaa ja Peru puolestaan toiseksi suurin tuontimaa. Yli sadan miljoonan euron kokonaiskauppavaihtoon yltivät viime vuoden tammi-syyskuussa näiden kolmen lisäksi myös Chile ja Kolumbia. Erilaiset teollisuuden koneet ja laitteet säilyttivät viime vuonna asemansa tärkeimpänä vientitavararyhmänä, vaikka vienti supistui yli kolmanneksen. Myös moottoreiden vienti väheni, kun taas paperin vienti jatkoi hienoista kasvuaan. Tuonnissa malmirikasteiden osuus säilyi 40 prosentissa, vaikka ryhmän tuonnin arvo supistui kuusi prosenttia. Elintarvikkeiden ja paperimassan tuonti väheni vielä tätäkin enemmän. Venäjältä saapuvien postipakettien tullauskäytäntö muuttui vuodenvaihteessa EU:n ulkopuolelta tulevien postipakettien tullauskäytäntö muuttui tammikuun 1. päivänä. 7

8 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Paketin vastaanottaja ei voi enää vuonna 2014 pyytää Itellaa siirtämään EU:n ulkopuolelta tulevaa postipakettia Tullin toimipaikkaan tulliselvitystä ja noutoa varten. Asiakkaan on jatkossa itse huolehdittava lähetyksen tullaamisesta joko Tullin nettisovelluksen avulla tai käymällä missä tahansa asiakaspalvelua tarjoavassa tullitoimipaikassa. Kun tarvittava tulliselvitys on tehty ja maahantuontiverot maksettu, Itella toimittaa lähetyksen suoraan tilaajan kotiosoitteeseen tai kotipostiin. Tullauksessa voi jatkossakin käyttää asiamiestä. Tulliselvitetyn postipaketin saa edelleen mukaansa Tullin Helsinki-Vantaan Siipitien postitullin toimipisteestä koko tammikuun kestävän siirtymäjakson ajan. Postipakettien passitukset rajatoimipaikkoihin sallitaan siirtymäaikana saakka Tullin Helsinki-Vantaan Siipitien postitullin toimipisteestä. Tämä koskee myös Venäjälle kuljetettavia lähetyksiä. Helmikuun alusta pakettien passittaminen ei ole enää sallittua. Postipakettien passitus tarkoittaa tullimenettelyä, jossa tavaraa kuljetetaan tullivalvonnassa lähtötullitoimipaikasta määrätullitoimipaikkaan, jossa tavara tulliselvitetään. Tullin asiakaspalvelu Helsinki-Vantaan Siipitien postitullin toim pisteessä loppuu kokonaan helmikuun alussa. MUUTA YRITYSTIETOA Uusi vuosi toi useita uudistuksia yrityksille Vuoden vaihtaminen toi uudistuksia matkakustannuksiin, luontoetuarvoiin ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Verovapaita matkakustannusten korvauksia 2014: Kilometrikorvaukset Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: 43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan o 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä o 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittami nen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä o 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittami nen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä o 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetetta vista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri o 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa o 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittami nen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 18 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 39 Päivärahan enimmäismäärä euro kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 18 - yli 6 tunnilla 39 Keskeisimmät luontoisetuarvot 2014: Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,10 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,10 ja enintään 10,00. Jos tämä määrä alittaa 6,10 tai ylittää 10,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2009 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk ennen vuotta ,80 neliömetriltä vuosina ,20 neliömetriltä vuonna 1984 tai ,10 neliömetriltä myöhemmin b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut: ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro/kk ,80 neliömetriltä ,85 neliömetriltä ,00 neliömetriltä Hankintalain kokonaisuudistus parantaa pk-yritysten asemaa Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Ministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan uudistusta. Uudistuksessa kehitetään sitä, että esimerkiksi työllisyyteen, terveyteen ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät tekijät otetaan paremmin hankinnoista huomioon. Lisäksi tarkoituksena on parantaa pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuun, tarkastella kansallisia kynnysarvoja sekä luoda hankinnoille valvontamekanismi. Uudistuksen taustalla ovat vuoden 2014 alussa annettavat EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Direktiiviehdotukset uudistavat lähes kokonaan nykyisen hankintoja koskevan EU-sääntelyn. Vuoden 2011 lopussa annetut direktiiviehdotukset hyväksytään EU:ssa todennäköisesti helmikuussa Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Suomen kokonaisuudistus valmistellaan direktiiviehdotusten pohjalta. Kokonaisuudistus tukee myös hallitusohjelman kirjauksia. Asuntoetu Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: 9

10 LAKIASIAT Reetta Rousu, lakimies Helsingin seudun kauppakamari Muutoksia henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain neljännessä luvussa säädetään yrityksen yleisistä suunnitelmista, periaatteista ja tavoitteista, jotka tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen niiden käyttöönottoa. Myös suunnitelmiin ja periaatteisiin kaavailtavista muutoksista on neuvoteltava yhteistoiminnassa työntekijöiden edustajien kanssa. Lopulliset päätökset tekee kuitenkin työnantaja. Yksi käsiteltävistä asiakokonaisuuksista on henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Ne tulee laatia kaikissa yhteistoimintalain piirissä olevissa eli säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Yrityksissä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta alle 30 voidaan henkilöstön edustajien kanssa kuitenkin sopia, että asiat käsitellään yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet laaditaan vuosittain työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Kun suunnitelma ja tavoitteet on kertaalleen laadittu, pääsääntöisesti riittää, että niitä vuosittain täydennetään ja päivitetään vastaamaan sen hetkistä tilannetta. Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisten ja työnantajan toiminnan uudelleen järjestelyn yhteydessä on kuitenkin tehtävä tarvittavat muutokset myös henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet osaamisen kehittämisen toimintamallista, jossa työnantaja voisi saada ylimääräisen verovähennyksen koulutussuunnitelmaan perustuvasta henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Verovähennykseen olisi oikeutettu myös sellainen yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävä yritys, joka vapaaehtoisesti laatii koulutussuunnitelman. Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset toimintamalliin perustuvista lainsäädäntötoimista ja lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan Uudistus toisi muutoksia yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin. Sisältö tällä hetkellä Henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden sisällöstä säädetään yhteistoimintalain 16 :ssä. Suunnitelman ja tavoitteiden tulee sisältää ainakin tiedot yrityksen henkilöstön rakenteesta ja määrästä sekä arvio niiden kehittymisestä; periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat henkilöstöryhmäkohtaiset vuosittaiset koulutustavoitteet. Suunnitelmaa ja tavoitteita laadittaessa on pohdittava ennakoitavissa olevia muutoksia yrityksen toiminnassa, mikäli muutoksilla olisi merkitystä henkilöstön rakenteen, määrän tai ammatillisen osaamisen kannalta. Lisäksi suunnitelmaan ja tavoitteisiin tulee kirjata myös niiden toteutumisen seurantamenettelyt ja niissä tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin sekä työntekijöiden mahdollisuuksiin tasapainottaa työtä ja perheelämää. Osaamisen kehittämisen toimintamalliin liittyvät muutokset Osaamisen kehittämisen toimintamalliin perustuvan lakiehdotuksen mukaan yhteistoimintalain 16 :n sisältöä tarkennettaisiin ja henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet nimettäisiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaksi. Nykyisten sisältövaatimusten lisäksi uudistetun henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tulisi sisältää toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä, sekä yleiset periaatteet työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi. Suunnitelmassa tulisi myös kiinnittää huomiota osatyökykyisten työntekijöiden työllistämisperiaatteisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin. Seurantamenettelyjen ohella suunnitelmasta pitäisi käydä ilmi, miten se aiotaan käytännössä toteuttaa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma olisi saatettava vastaamaan uutta yhteistoimintalain 16 :ää vuoden 2014 aikana. Kati Mattinen, lakimies Perhevapaat ja vuosiloma Vuosiloman kertyminen perhevapaan aikana Helsingin seudun kauppakamari Perhevapaat ovat vuosilomalaissa työssäolon veroista aikaa lukuun ottamatta hoitovapaata ja poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen henkilön hoitamiseksi. Siten perhevapaan ajalta kertyy vuosilomaa, kunhan kyseisen lomanmääräytymiskuukauden aikana kertyy vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää tai 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Jos esimerkiksi 14 päivän säännön piirissä oleva työntekijä on vanhempainvapaalla kuukauden 10. päivään saakka ja jää sen jälkeen suoraan hoitovapaalle, niin kyseiseltä kuukaudelta ei kerry hänelle enää vuosilomaa, koska työssäolon veroisia päiviä ei tule neljäätoista. 10

11 LAKIASIAT Jos hoitovapaalla oleva työntekijä jää uudelle äitiysvapaalle kesken hoitovapaan ja ilmoittaa tästä työnantajalle, niin työntekijälle kertyy vuosilomaa uuden äitiysvapaan perusteella siitä huolimatta, että hoitovapaa olisi alun perin kestänyt pidempään eikä siltä olisi kertynyt vuosilomaa. Perhevapaa-aika pitää ottaa kokonaisuudessaan huomioon määriteltäessä sitä, onko työsuhde kestänyt vuoden vai alle vuoden lomanmääräytymisvuoden tai työsuhteen loppuun mennessä eli kertyykö työntekijälle kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta kaksi vai 2,5 päivää vuosilomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomakustannuskorvaus Työnantajalla on oikeus saada Kelalta vuosilomakustannuskorvausta, jos se joutuu maksamaan työntekijälle lomapalkkaa tai lomakorvausta mutta työntekijä on ollut poissa työstä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden aikana. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan 2,5 päivältä kalenterikuukaudelta, jona työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ja jolta vanhempainpäivärahaa on maksettu vähintään 14 päivältä. Korvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa vanhempainrahakauden päättymisestä. Vuosiloman antaminen Vuosilomalain 24.2 :n mukaan työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa vuosilomalaissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Vuosiloma voidaan siten määrätä pidettäväksi muiden perhevapaiden kuten vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Vuosiloma annetaan vuosilomalain rajoissa siitä huolimatta, että työntekijä on perhevapaalla. Pääsääntöisesti loma annetaan lomakaudella mutta sopimalla vuosiloman voi sijoittaa ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua eli mennessä. Lisäksi 12 arkipäivää ylittävä lomanosa voidaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä eli mennessä. Tämän lisäksi työntekijä voi säästää osan lomastaan. Jos hänellä on täydet 30 lomapäivää, niin kuuden päivän osalta säästövapaaseen on oikeus, kunhan siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, ja toisen kuuden päivän osalta säästövapaasta voidaan sopia. Vuosiloma annetaan arkipäivinä myös sellaisen työntekijän osalta, joka on osittaisella hoitovapaalla. Siten jos työntekijä on osittaisella hoitovapaalla esimerkiksi perjantaisin, niin viikon vuosilomalla kuluu kuusi lomapäivää aivan kuten kokoaikatyöntekijöilläkin. Vuosilomapalkka Kuukausipalkkainen työntekijä saa pääsäännön mukaan vuosiloman ajalta saman palkan kuin työssä ollessaan eli loman alkamisen ajankohta määrää lomapalkan suuruuden. Kun vuosiloma pidetään kesken perhevapaan, kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan lähtökohtana on yleensä vapaata edeltänyt palkka. Jos työntekijällä on luontoisetuja, jotka eivät ole vuosiloman aikana käytössä, tulee ne korvata vuosilomapalkassa rahana. Myös mahdolliset yleiskorotukset tulee muistaa ottaa huomioon. Tunti- ja suorituspalkkaisen työntekijän lomapalkka määräytyy keskipäiväpalkan perusteella, prosenttiperusteella tai työehtosopimusmääräysten perusteella esimerkiksi keskituntiansion perusteella. Jos vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteella, työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallisesti saamatta jäänyt palkka muun muassa äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta. Vuosilomapalkan laskentasäännöt muuttuivat alkaen kertyvän vuosiloman osalta silloin, kun kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat. Jos työajan ja palkan muutos tapahtuu kesken lomanmääräytymisvuoden, vuosilomapalkka kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta lasketaan prosenttiperusteella. Jos työajan ja palkan muutos tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen vuosiloman tai sen osan pitämistä, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Esimerkiksi työntekijän jäädessä osittaiselle hoitovapaalle tai palatessa osittaiselta hoitovapaalta kokoaikaiseksi , vuosilomapalkka lomanmääräytymisvuodelta lasketaan prosenttiperusteella. Jos työntekijä taas jäisi osittaiselle hoitovapaalle tai palaisi osittaiselta hoitovapaalta esimerkiksi , niin vuosilomapalkka kesällä 2014 pidettävän ja välisenä aikana kertyneen vuosiloman osalta lasketaan kuukausipalkkasäännöllä lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan mukaisen palkan perusteella. Pekka Virtamo Veroasiantuntija 11

12 Haluatko ilmoituksen KauppakamariVerkkoon? Lisänäkyvyystunnuksilla voit jättää ilmoituksia rajattomasti verkkopalvelun etusivulle (esim. tarjous, arvonta, kampanja). Olemalla aktiivinen ilmoittaja, voit helposti lisätä myyntiä sekä luoda uusia ja pysyviä asiakassuhteita. Uusimpia ilmoituksia julkaistaan myös kuukausittain yhteyshenkilöille ja rekisteröityneille lähetettävässä uutiskirjeessä. Etkö ole varma, onko yrityksellänne voimassaoleva tilaus kauppakamariverkon lisänäkyvyydestä? Varmista alla olevasta sähköpostiosoitteesta tai soittamalla Lisänäkyvyystilauksen tunnistat myös yrityksesi nimen perässä olevasta CC logosta sivulla. Halutessanne voimme tehdä yhden ilmoituksen puolestanne. Toimi näin: 1. Varmista, että yrityksellänne on voimassa oleva tilaus. 2. Lähetä tarvittavat tiedot 3. Ilmoitusta varten tarvittavat tiedot: ilmoituksen nimi näkyvissä vain rekisteröityneille käyttäjille, kyllä/ei sisältö kuva voimassaolo alkaa/ loppuu Näkyvyyttä KauppakamariVerkon Uutiskirjeessä Tilaamalla bannerikampanjan tai yritysesittelyn yritykselläsi on mahdollisuus näkyä 3500 KauppakamariVerkon kuukausikävijälle. Saat kuukaudeksi näkyvyyttä kauppakamariverkko.fi -sivulla sekä yhdessä uutiskirjeessä. Mainospaikka Sinun yrityksellesi? KauppakamariVerkko kokoaa Suomen kauppakamarien jäsenyritykset yhden sivuston alle. KauppakamariVerkko on kohtaamispaikka kaikille kauppakamarien jäsenille ja potentiaalisille yhteistyökumppaneille, kätevä ja helppokäyttöinen työkalu asiakkaiden etsintään, tehokas kauppapaikka ja edullinen markkinointikanava. Kiitä ansiomerkillä! Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. merkittävästä työsuorituksesta. Pitkästä työurasta, elämäntyöstä tai merkittävästä työsuorituksesta. Lisätietoja puh. (09) Rauman Offsetpaino Oy