kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2012"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2012 Verohallinto pilotoi monitilaympäristöä s. 10 > Jari Sarjo aloittaa toimitusjohtajana s. 6 > Mitä strateginen kumppanuus merkitsee Rikosseuraamuslaitokselle? s. 16 > Etelä-Savon ELY otti käyttöön valtakunnallisen asiakaspalvelukonseptin s. 18

2 Uunista ulos! Tästä uunista ei leijaile vieno pullantuoksu tai mehevä karjalanpaistin aromi. Suuaukoltaan 3x3-metrisen uunin sisuksissa testataan rakenteiden palonkestävyyttä. Pitääkö esimerkiksi laivan autokannen ovi tai seinärakenne tulipalon takanaan turvallisen ajan. Valtavan vertikaaliuunin lämpötila nousee nopeasti huimaaviin lukuihin. Minuutin kuluttua palon syttymisestä lämpötila on 370, kymmenen minuutin kuluttua 670 ja puolen tunnin päästä jo 845 astetta. Silti VTT:n kiinteistökoordinaattori itsekin palontutkimus- ja testauspuolella työskennellyt Marja Huhtala viihtyy VTT:n»palotalon» rakennehallin uunin kupeessa.»viime syksynä valmistuneen remontin jälkeen koko palotalo on nyt hyvässä kunnossa. Vanhat, tummaksi piintyneet ja noen hajuiset tilat on peruskorjattu ja uunit uusittu. Työskentelyolosuhteet ovat parantuneet olennaisesti.» Montaa hetkeä Huhtala ei paikallaan ehdi olla. Yli 20 vuotta VTT:llä toimineen kiinteistökoordinaattorin työpäivään kuuluu monipuolisesti toimitiloihin, laiteympäristöihin ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, tapaamisia ja neuvotteluja sekä oman väen että eri palveluntoimittajien kanssa.»vauhtia riittää, eikä pitkästymään pääse!» info VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. Espoon Otaniemessä sijaitsevassa»palotalossa» testataan rakenteiden ja materiaalien palonkestävyyttä sekä sammutusjärjestelmiä. Lisäksi talossa testataan elektroniikan ja sähkölaitteiden toimivuutta sekä kemian laboratorioissa tutkittavaa tuoteturvallisuutta. 2 kontrahti 2/2012

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen»Ko ittelläniki on kokhellinen tausta, ovat nämä laboratorioympäristöt kovin rakhaja», Kittilästä lähtöisin oleva Marja Huhtala sanoo. kontrahti 2/2012 3

4 Uusi toimitusjohtaja aloittaa työnsä 6 Energiatiimi 9 Verohallinto kokeilee uusia tilaratkaisuja 10 Vuokralaisesta strateginen kumppani 16 sisältö 24 Luova työ vaatii erilaisia tiloja 28 Thinkstock Paula Myöhänen Arkkitehtitoimisto SARC Oy 8 Käyttäjä voi vaikuttaa sähkön kulutukseen omilla toimillaan. 18 Etelä-Savon ELYssä päästään lähelle asiakasta. Haka 6 oli ensimmäinen suuri tietomallintamishanke. Nyt on julkaistu kansalliset tietomallintamisvaatimukset. 4 kontrahti 2/2012

5 pääkirjoitus Strateginen kumppanuus vie yhteistyön uudelle tasolle 26 Suodattimien hävitys mukaan kilpailuun. Vakiopalstat Lempipaikka 2 Uusi elämä 27 Työhyvinvointi 28 Kurkistus ulos 30 Uutiset 32 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Marjatta Erwe, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Petri Porkka, Satu Simpanen-Ahlgren ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Sanna Alamäki ja Riitta Juutilainen Verohallinnosta. Kuva: Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitilaasiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Rami Salle Senaatti-kiinteistöt tähtää perinteisestä vuokranantajan roolista CREMtoimijaksi, valtionhallinnon työympäristöjen asiantuntijaksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen välinen tiivis yhteistyö. Yhteistyömme alkoi yli kymmenen vuotta sitten tammikuussa Vuosien mittaan toimintatavat vakiintuivat ja yhteistyö parani ja syveni, mutta viime vuosina se on astunut uudelle tasolle: strategiseksi kumppanuudeksi. Erityisen tärkeätä muutoksessa on ollut yhteisen tahtotilan foku sointi, RISEn uusiutuneen toimintastrategian huomiointi, kunkin osapuolen keskittyminen omaan ydinosaamiseensa ja toiminnan tehostaminen. Vuonna 2010 uusitun kumppanuussopimuksen painopisteitä ovat tilankäytön tehostaminen, investointitoiminnan ohjausmallin parantaminen, turvallisuuden kustannustehokas toteuttaminen, ympäristöasiat, ylläpitotoiminnon ja vuokramallin kehittäminen sekä tilatiedon hallinta. Joulukuussa 2011 allekirjoitettiin toimitilat ja yhteistyö -strategia, jossa täsmennettiin kumppanuussopimuksen painopisteet neljäksi kehityskokonaisuudeksi: hallinnan tilahallintaprojektin täysimääräinen hyödyntäminen, toimitilaverkostoselvitys 2025 visioineen ja erilaisine asiantuntijapalvelukokonaisuuksineen, energian kulutuksen tehostaminen paitsi ylläpidossa ja investointien avulla myös käyttäjätottumuksiin vaikuttaminen sekä tuotannon tehostaminen ylläpidossa ja kunnossa pidossa. Tässä keinoina ovat jaetun vuokran malliin siirtyminen, vuokramallien ja roolien selkiytys sekä hankeohjausmallin kirkastaminen. Kehityshankkeet on aikataulutettu, ne on vastuutettu eri osapuolille ja niitä ohjaa yhteinen ohjausryhmä. Työ on hyvin käynnissä ja ilmassa on tekemisen meininkiä. Lupaukset on annettu ja nyt on lunastuksen aika. Seuraavia tuloksia on odotettavissa jo syksyllä, jolloin toimitilaverkoston visio 2025 päätetään. Jari Panhelainen johtaja puolustus ja turvallisuus -toimiala kontrahti 2/2012 5

6 »Asiantuntijaorganisaationa Senaatti-kiinteistöt uusiutuu ja kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan. Strategia luo hyvän pohjan ponnistaa eteenpäin», arvioivat Jari Sarjo ja Aulis Kohvakka. Tästä on hyvä jatkaa Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja vaihtuu ensi kesänä. Aulis Kohvakka jättää seuraajalleen Jari Sarjolle suorituskykyisen ja asiantuntevan organisaation. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja, rakennusneuvos Aulis Kohvakka siirtyy eläkkeelle heinäkuun alussa. Uudeksi toimitusjohtajaksi Senaattikiinteistöjen hallitus on nimittänyt oikeustieteen kandidaatti Jari Sarjon (54), joka viimeksi työskenteli Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana. Sarjolla on monipuolinen ja laaja kokemus niin kiinteistöalalta kuin palvelujen johtamisesta. Työtehtäviensä ohella hän on toiminut useiden kiinteistöalan järjestöjen luottamustehtävissä ja yhtiöiden hallintoneuvostoissa. Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa Sarjo aloittaa toukokuussa, toimitusjohtajana heinäkuussa. Uusiutuva ja kehittyvä organisaatio Kun Kohvakka vuonna 1999 tuli Valtion kiinteistölaitoksen toimitusjohtajaksi, se oli juuri muuttunut virastosta liikelaitokseksi.»ihan ensimmäiseksi toimintaa ja ajattelutapaa piti muokata tuloshakuiseksi, mikä edellytti laajaa organisaatiomuutosta sekä muun muassa viestinnän ja henkilöstöhallinnon vahvistamista», Kohvakka kertoo. Sittemmin asiakaslähtöisyys, energiansäästö ja energiatehokkuus, elinkaariajattelu ja kestävä kehitys nousivat keskeisiksi niin Senaatti-kiinteistöjen strategiassa kuin toimialan trendeinä. Kohvakan kaudella tehtiin mittavia muutoksia kiinteistökannassa. Suurin niistä oli puolustusvoimien kiinteistöjen siirtäminen Senaatti-kiinteistöjen hallintaan vuonna Mutta mistä Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Kohvakka tuntee erityistä ylpeyttä?»pidän organisaatiotamme erinomaisesti tarpeiden mukaan uusiutuvana ja ke- 6 kontrahti 2/2012

7 hittyvänä. Yksittäisistä hankkeista arvostan erityisesti Musiikkitaloa, joka riskeiltään ja haastavuudeltaan oli ylitse muiden.» Kiinteistöalan kehittäjä jatkossakin Seuraajalleen Kohvakka jättää suorituskykyisen ja asiantuntevan organisaation. Sarjo pitääkin lähtökohtaa erinomaisena.»senaatti-kiinteistöt hahmottaa selkeästi asemansa, ja sen strategia piirtyy kirkkaana. Toiminta on ollut hyvin proaktiivista ja vienyt vahvasti kiinteistöalan kehitystä eteenpäin», Sarjo sanoo.»uskallanpa väittää, että monet alan uudet ajatukset ovat syntyneet täällä. Toivottavasti niin tapahtuu jatkossakin.» Sarjon mielestä henkilöstön kokemus kiinteistökannasta, alan asiantuntemus ja hyvä työmoraali ovat valtavia voimavaroja.»kannattaa kiinnittää huomiota työntekijöiden viihtymiseen ja jaksamiseen työssä. Haluan, että Senaatti-kiinteistöjä arvostetaan jatkossakin erinomaisena työpaikkana.» Tuleva toimitusjohtaja kiittelee myös Senaatti-kiinteistöjen kustannustietoisuuteen ja -tehokkuuteen pohjautuvaa tervettä taloudenpitoa. Se kun ei ole nykyaikana mikään itsestäänselvyys. Toimintaympäristön murros heittää haasteen Sarjo uskoo, että kiinteistöalan käyttäjä- ja asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen lisääntyy. Samalla organisaation toimintaympäristö eli valtionhallinto on melkoisessa murroksessa. Kiristyvät kustannuspaineet edellyttävät asiakkaiden tekemisten ja tarpeiden yhä pitkäjänteisempää näkemistä ja syvällisempää analysointia.»edessä on suuria haasteita Senaattikiinteistöjen kaltaiselle palveluntoimittajalle. Meillä on kuitenkin hyvä pohja Kokenut kiinteistöosaaja Jari Sarjo on koko uransa tehnyt töitä kiinteistöjen parissa. Plakkariin mahtuu muun muassa toiminta talonmiehenä, isännöitsijänä ja kiinteistönvälittäjänä. Sittemmin hänen leipälajikseen tuli alan palveluiden kehittäminen ja johtaminen.»rakennukset ovat kiehtova kokonaisuus käyttäjien tarpeita ja palveluita, infraa ja tekniikkaa sekä rakennustaidetta ja kulttuurihistoriaa. Oikeastaan koko ihmisen elämä pyörii kiinteistöjen ympärillä», Sarjo pohtii. Toimitusjohtajana Sarjo pitää itseään tavoitehakuisena ja vastuuta jakavana.»luotan ihmisiin organisaation kaikilla tasoilla. Vaadin avoimuutta, toimitusjohtajalle pitää pystyä kertomaan myös vaikeuksista. Toimitusjohtajaa tarvitaan eniten silloin, kun tilanne on haasteellinen. Lähtökohtaisesti esimiesten tulee huolehtia onnistumisen edellytyksistä.»»pitkään pörssiyhtiön toimitusjohtajana työskennelleenä arvostan tietysti numeroitakin. On vaikeaa johtaa asioita, joita ei voi mitata.» Sarjon perheeseen kuuluu valtiovarainministeriössä työskentelevä vaimo myös juristi koulutukseltaan sekä kaksi aikuista lasta. Vapaa-aikanaan hän juoksee, ui ja pelaa sulkapalloa, veneilee ja tekee metsätöitä kesämökillään Raaseporissa. Lempilukemista ovat historiaa käsittelevät teokset. ponnistaa eteenpäin. Jo nyt pyöritämme asiantuntijaorganisaationa huomattavan suurta liiketoimintaa ja työllistämme sekä suoraan että välillisesti melkoisen määrä alan ammattilaisia», Sarjo muistuttaa.»asiakastyytyväisyys, laatu ja kustannukset muodostavat yhtälön, joka pitää pystyä ratkaisemaan sopusointuisasti ja viisaasti valtion kokonaistalouden kannalta. Siinä Senaatti-kiinteistöjen täytyy ansaita olemassaolonsa oikeutus.» kontrahti 2/2012 7

8 ympäristö Käyttäjäsähköprojekti käynnistyi Kemissä Valaistus ja tietokoneet oheislaitteineen aiheuttavat noin puolet kiinteistön sähkönkulutuksesta. Käyttäjäsähköprojekti pureutuu tähän hyvin henkilökohtaiseen kulutukseen nyt Kemin oikeustalossa ja virastotalossa. Teksti Vesa Ville Mattila Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt yhteistyössä Kemin oikeustalon ja virastotalon vuokralaisten sekä ISS Palveluiden kanssa Käyttäjäsähköprojektin, jonka tavoitteena on alentaa sähkönkulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Koska talotekniikkaa nykyaikaistamalla voidaan enää saavuttaa vain vähäisiä säästöjä sähkön käytössä, kokeillaan vaikuttamista kiinteistön käyttäjien henkilökohtaisiin rutiineihin. Se tarkoittaa muun muassa motivoinnin, sosiaalisen median ja info Tuloksellista toimintaa Senaatti-kiinteistöt aloitti sähkönsäästöprojektin Oulussa vuonna Paras käyttäjäorganisaatio pystyi pienentämään sähkönkulutustaan runsaat 18 prosenttia vuonna 2010 ja seuraavanakin vuonna vielä vajaat neljä prosenttia. Tänä vuonna Käyttäjäsähköprojekti pyörii Oulun lisäksi kymmenissä kohteissa eri puolilla Suomea. Toukokuussa projekti käynnistettiin Kotkassa, Lahdessa, Mikkelissä, Lappeenrannassa ja Kuopiossa. nykyaikaisen viestintäteknologian hyödyntämistä. Jatkossa Kemin oikeustalon ja virastotalon työntekijät voivat esimerkiksi projektin verkkosivuilla tarkastella oman toimintansa vaikutusta työpaikkansa sähkönkulutukseen, saada sähkönsäästövinkkejä ja keskustella energiankäyttöön liittyvistä asioista. Tieto motivoi muutoksiin Kemin keskustassa sijaitseva virastotalo koostuu kahdesta rakennuksesta, jotka sijaitsevat vierekkäin samassa korttelissa. Virastotalossa työskentelee noin 170 henkilöä, toisella puolella sijaitsevassa oikeustalossa runsaat 30 henkilöä. Virastotalossa toimivan Peräpohjolan poliisilaitoksen Kemin poliisiaseman rikosylikonstaapeli Robert Sonntag uskoo vaikutusten kertomisen motivoivan toimintaan.»numeroista saa potkua esimerkiksi sammuttaa turhat valot. Netistä en niin aktiivisesti tällaista viestintää aio seu- rata, mutta aulassa tai yleisessä tilassa sijaitsevaa näyttöä saatan ohi mennessäni vilkaista.» Myös Länsi-Pohjan ulosottoviraston toimistosihteeri Vuokko Juopperi arvostaa säännöllistä muistutusta sähkökulutuksen merkityksestä.»napakka tietoisku saattaisi tepsiä yleistenkin tilojen kuten kahvihuoneen sähkönkäyttöön. Luotan silti sanallisen viestinnän voimaan enemmän kuin pelkkien lukujen kertomiseen», Juopperi tuumii. Oikeustalossa työskentelevä Kemi- Tornion käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi pitää Käyttäjäsähköprojektin säästötavoitetta kovana, mutta mahdollisena.»todennäköisesti löydämme yllättäviä sähkönsäästömahdollisuuksia ja sen myötä myös tuloksia. Eniten varmasti voimme pienentää sähkönkulutusta, jos muistamme käytön jälkeen sammuttaa tietokoneen näytöt. Eikä täällä pohjoisessakaan tarvita valoja keskellä kirkkainta päivää», Kiviniemi arvioi. Senergia.fi-sivuilta energiatietoa Senaatti-kiinteistöjen uusitut energiansäästösivut löytyvät osoitteesta senergia.fi. Sivustolla kerrotaan energiankäytön vaikutuksista elinympäristöön ja annetaan käytän - nön sähkönsäästövinkkejä toimistotyöhön. 8 kontrahti 2/2012

9 Energiatiimin jäsenet rakennuttajapäällikkö Pekka Mähönen (vas.), asiakaspäällikkö Jari Auer, johtava asiantuntija Tomi Suomalainen, talotekniikan asiantuntija Pasi Pipatti ja johtava asiantuntija Juha Muttilainen. Energiatiimi edelläkävijän sparraajaksi Kestävän kehityksen edelläkävijyys vaatii määrätietoista ja jatkuvaa toimintaa. Äskettäin Senaatti-kiinteistöissä toimintansa aloittanut energiatiimi sparraa Senaatti-kiinteistöjen hankkeita ja toimintaa asiakkaiden energiatehokkuuden edistämiseksi. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Katri Tulander Energiatehokkuuden parantaminen, energian loppukulutuksen vähentäminen ja ympäristövaikutusten pienentäminen ovat toisiinsa liittyviä ja lomittuvia tavoitteita.»valtionhallinnon toimitila-asiantuntijana Senaatti-kiinteistöjen täytyy ymmärtää energiatehokkuutta kokonaisuutena. Se on asiakkaidemmekin etu.»»asiantuntijoistamme koostuva energiatiimi kehittää, kouluttaa, valmistelee ja koordinoi Senaatti-kiinteistöjen kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Tehtävää riittää niin talon sisällä kuin asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa», sanoo johtava asiantuntija ja energiatiimin toimeenpanevan ryhmän puheenjohtaja Juha Muttilainen. Aluksi huomio investointeihin Käytännössä energiatiimi esimerkiksi hakee ja tuo aktiivisesti esille uusia energiatehokkaita ratkaisuja, vauhdittaa energia- ja tilakonseptien käyttöönottoa sekä valjastaa prosessi- ja alueorganisaatioita vastaamaan energiatehokkuuden ja energiansäästön kasvaviin haasteisiin.»alkuvaiheessa pääpaino on investointien energiatehokkuuden parantamisessa. Edellyttäähän Euroopan unioni tulevaisuudessa energiatehokkuutta julkishallinnon organisaatioiden tilahankinnoissa. Lisäksi voimme tukea asiakkaitamme energiatehokkuussuunnitelman laadinnassa», Muttilainen kertoo.»energiaosaamisen lisääminen vaatii koulutusta. Jo tänä keväänä järjestämme Senaatti-kiinteistöjen talotekniikka- info asiantuntijoille ja hankevastuuhenkilöille koulutustilaisuuden, jossa käsitellään muun muassa uusien energiamääräysten vaikutuksia hankkeisiimme ja toimintaamme.» Energiatiimi osallistuu myös uusien rakennuttajakonsulttikumppaneiden koulutukseen. Tavoitteena on edistää energiatehokkuuden toteutumista jo rakennushankkeiden ohjausvaiheessa. Energiatiimin päätehtävät: Kehittää investointien energiatehokkuutta. Valmistelee energianhankinnan ja tuotannon päätöksiä ja toimintamalleja. Valmistelee Senaatti-kiinteistöjen energiankäytön ja päästöjen yleistavoitteita. Huolehtii energia-asioihin liittyvästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Toimii toimitilojen energiatehokkuussopimuksen yhteystahona. Energiatiimin tehtävät vuonna 2012: Kehittää investointien hankesuunnitteluvaiheen tavoitteenasettelua, päivittää energiatehokkuuden ja sisäilmaston varmistustoimenpiteitä ja edistää niiden viemistä käytäntöön. Osallistuu Green Lease -sopimusten kehittämiseen. Vakiinnuttaa Energiatiimin toiminta ja toimintamuodot. Tukee asiakkaiden energiatehokkuussuunnitelmien laadintaa. kontrahti 2/2012 9

10 monitilaympäristö Avaraa, valoisaa ja vuorovaikutteista Verohallinnossa pilotoidaan monitilaympäristöä, jolla haetaan kokemuksia suurta verokampusta varten. Yritysverotuksen johto ryhtyi koekaniiniksi ja kehuu ratkaisua asiantuntijatyötä hyvin tukevaksi. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jari Härkönen ja Juho Huttunen Yritysverotuksen ylijohtaja Pekka Ruuhonen työskentelee samassa tilassa Ohjaus- ja kehittämisyksikön johtoryhmän kanssa. Yhteensä 8 henkilöä on työskennellyt monitilaympäristössä nyt muutaman kuukauden rohkaisevin tuloksin.»koska avonainen ympäristö herätti ennakkoluuloja, halusimme johtoryhmänä näyttää esimerkkiä. Olemme käyttäjinä tilaan ja sen toimivuuteen hyvin tyytyväisiä, ja tämä sopii tarpeisiimme erinomaisesti. Paluuta vanhaan tuskin kukaan haluaa», Ruuhonen kertoo. Pilotti sai alkunsa todellisesta tilatarpeesta, kun työpisteitä piti saada lisää. Haapaniemenkatu nelosen kymmeniä metrejä pitkän käytävän päätyyn tehtiin kaikkiaan 10 työpistettä, joista 8 vakituisille työntekijöille ja 2 työpistettä vierailijoille. Tavoitteet pohjautuvat visioon visioon ja strategiaan: tiloilla kehitetään yhteisen tiedon leviämistä ja toimintatapoja ja lisätään yksiköiden sisäistä yhteistyötä. Samoin muunneltavuutta ja joustavuutta on tarkoitus parantaa. Tilaratkaisut ja kalustevalinnat tukevat tavoitteita: Jokaisella on nimetyt työpisteet, ja palavereja voi pitää avoimen neuvottelupöydän äärellä. Jos työ vaatii keskittymistä, siirrytään vetäytymishuoneeseen. Sisustus syntyi Verohallinnon ja Workspacen asiantuntijoiden tiiviin vuorovaikutuksen tuloksena. Koska Verohallinnolta puuttuu toimitilojen visuaalista ilmettä määrittelevä konsepti, värimaailma ja tilan tyyli saatiin suunniteltua ilman tiukkoja reunaehtoja. Sisustusmateriaalit ovat kohtuuhintaisia. Kalusteissa satsattiin ergonomisuuteen: kaikki pöydät ja tuolit ovat säädeltäviä.»tilan ideana oli, että työpisteet haluttiin sijoittaa ikkunapaikoille ja yhteinen tila keskelle. Puoliavoin neuvottelutila ilman ovia on aika ainutlaatuinen ratkaisu, mutta se on toiminut hyvin», kertoo sisustussuunnittelutiimin päällikkö Nina Kallén Workspacesta. Hiljaisuus yllätti Työsuojelupäällikkönäkin toimivaa hallintopäällikkö Sanna Alamäkeä arvelutti omasta huoneesta luopumisessa ainoastaan se, miten hän pystyy käymään luottamuksellisia keskusteluja alaistensa kanssa.»taisin yliarvioida keskustelujen määrän, koska niitä on lopulta erittäin harvoin. Tarvittaessa voimme mennä vetäytymishuoneeseen», Alamäki pohtii. Hallintopäällikön paikka on heti johtaja Ruuhosen selän takana. Onko häiritsevää istua johtajan lähellä? Pilotilla haluttiin luoda monitilaympäristön malli, jolla edistetään verohallinnon tulevia sisäisiä tilamuutoksia. Tavoitteet pohjautuvat suoraan Verohallinnon Taukotilan vieressä on avoin neuvottelutila (yllä). Epäviralliset tapaamiset ovat lisääntyneet ja helpottaneet työntekoa, kun palavereja ei aina tarvitse erikseen sopia. 10 kontrahti 2/2012

11 Juho Huttunen Jari Härkönen kontrahti 2/

12 monitilaympäristö Jari Härkönen»Päinvastoin. On kätevää, kun asiat voi selvittää saman tien. Tuntuu, että on tapahtumien keskellä, koska tietoa kulkee epävirallisia kanavia pitkin todella hyvin. Päätöksentekoakin nopeuttaa, kun voi kysyä asiat heti.» Alamäki näki uudistuksessa paljon mahdollisuuksia, jotka myös toteutuivat. Kalenteri selkiytyi, koska kaikesta ei tarvitse enää sopia erillisiä palavereja. Vuorovaikutus lisääntyi huomattavasti. Eräskin työntekijä kertoi palautteessa puhuneensa kollegojen kanssa jo tähän mennessä enemmän kuin vanhoissa tiloissa kahdessa vuodessa yhteensä.»olen yllättynyt siitä, miten hiljaista täällä on verrattuna omaan työhuoneeseeni, jonne ovien sulkeminen ja avaaminen kuuluivat selvästi. Ihmiset puhuivat käytävällä kovaa, ja opin tunnistamaan kenkien kopseesta, kuka kävelee pitkällä käytävällä. Täällä puhutaan automaattisesti hiljempaa ja kunnioitetaan näin muita», Alamäki sanoo. Pilottitiloissa onkin panostettu akustiikkaan. Työtilojen kattojen akustiikkalevyt, lattian tekstiilipäällyste, tilanjakajana toimivat verhot sekä taukotilan pehmustetut kalusteet tukevat akustiikkaa. Pelisäännöt sallivat keskustelun Monitilaympäristön toimivuutta parantavat yhteiset pelisäännöt. Kun ne ovat kaikkien tiedossa, työrauhakin säilyy. Pilottitilojen ohjeet syntyivät helposti ydinajatuksen keskustelun sallimisen ympärille. Jos juttelu häiritsee jotakuta, voi itse mennä vetäytymishuoneeseen. Spontaanit palaverit pidetään työpisteissä tai taukotilassa, mutta keskustelun venyessä siirrytään vetäytymistilaan.»mitä enemmän asioista kommunikoidaan, sitä enemmän myös toimintatavat yhtenäistyvät», Sanna Alamäki toteaa. Musiikkia tai radiota kuunnellaan omilla kuulokkeilla, mutta suurimman osan ollessa poissa musiikkia saa kuunnella myös äänellä, kunhan se vain sopii läsnäoleville. Sähköpostin ja muiden ohjelmien merkkiäänet pidetään pois päältä. Tehokasta ja visuaalista Taukotilan akustiset nojatuolit tarjoavat mukavat puitteet keskustelulle. Kuvassa Sanna Alamäki ja Riitta Juutilainen. Verohallinnon toiminnassa ovat keskeisiä tekijöitä ekologia ja ekonomia, ja organisaatio on Green Office -toimijana sitoutunut vahvasti ympäristötavoitteisiin. Pilottitilan materiaaleissa ja kalustevalinnoissa painotettiin ekologisia arvoja, mutta merkittävin ympäristökuormaan vaikuttava asia on tilojen käytön tehokkuus. Monitilaympäristöissä sitä saadaan yleensä parannettua. Pilottitilassa on neliöitä kaikkinensa 14,8 per henkilö. Verohallinto sai pilotissa ja saa tulevissakin hankkeissa työympäristöke- Jari Härkönen Jari Härkönen Jari Härkönen»Tila sopii hyvin asiantuntijatyöhön, mutta pilotoimme vielä erikseen verotustehtäviin tarvittavat tilat», kertoo tilapalvelupäällikkö Mirka Saarelainen.»Monitilaympäristöt sopivat niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille», sanoo johtava asiantuntija Anne Sundqvist Senaatti-kiinteistöistä. 12 kontrahti 2/2012

13 Taustalla näkyvässä vetäytymishuoneessa voi pitää vaikka puhelinpalavereja. info Nina Kallén Jari Härkönen Alkutilanne: Verohallinnon ohjaus- ja kehittämisryhmä tarvitsi lisää työpisteitä. Pilotin tavoite oli luoda malli, jolla edistetään tulevaa verokampukseen liittyvää työtilamuutosta talon sisällä. Palvelut Senaatti-kiinteistöiltä: Työympäristön kehittäminen Lopputilanne: Monitilaympäristö, jossa 8 työpistettä vakituisille ja 2 vierailevalle työntekijälle. Lisäksi 2 vetäytymistilaa sekä taukotila ja avoin neuvottelutila. Yhteensä 148 m 2. Tuottaja- ja konsulttitiimi: Workspace: Nina Kallén, Tuomo Marttala, Sirpa Luukkonen. Senaatti-kiinteistöt: Anne Sundqvist, Riku Hopeavirta. Tuomo Marttala Sirpa Luukkonen Juho Huttunen hittämiseen asiantuntija-apua Senaattikiinteistöiltä.»Senaatti-kiinteistöt on ollut kiinteä kumppanimme tilamuutoksissa. Sillä on pitkä kokemus työympäristöjen kehittämisessä, ja lisäksi sen asiantuntijoilla on vahvaa näkemystä, tutkimustietoa ja sekä kotimaista että kansainvälistä benchmarking-tietoa tietotyön vaatimuksista ja uusista tietotyön tekemisen tavoista ja niitä tukevista työympäristöratkaisuista», Verohallinnon toimitilajohtaja Riitta Juutilainen kiittää. Juutilaisen mielestä työtila on myös visuaalinen, ja tilojen pitää ilmentää tavoiteltavaa työnantajakuvaa.»on tärkeää, että tilat ovat nykyaikaiset ja viihtyisät. Yksi tärkeä tehtävä pilotilla on luonnollisesti saada ihmiset muutoksen taakse. Kauniit tilat ovat myös rekrytointitekijä. Moni työntekijä valitsee varmasti mieluummin tiiviin yhteisön kuin yksinäisen lokeron pitkän käytävän varrelta», Juutilainen pohtii. Tähtäimessä verokampus Verohallinnon pilottihanke nivoutuu laajempaan toimitilahankkeeseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2018 mennessä verohallinnon pääkaupunkiseudun toimin- kontrahti 2/

14 monitilaympäristö Monitilaympäristössä löytyy huoneita erityistä keskittymistä vaativiin tehtäviin tai tiloja vuorovaikuttamista varten. Toisaalta myös avonaisten yhteistilojen akustiikkaa ja työrauhaa voidaan parantaa merkittävästi monilla teknisillä ratkaisuilla. Teksti Matti Välimäki Kuvat Jari Härkönen ja Juho Huttunen Uusi tekniikka parantaa toja keskitetään 6 toimipisteestä samaan kortteliin Sörnäisiin. Verokampukseen tulee toimitilat 1300 työntekijälle. Pilotin suurin merkitys on toimitilajohtaja Juutilaisen mukaan tilatehokkuuden havainnollistamisessa. Lisäksi tutkitaan, millaisia ratkaisuja tiivis monitilaympäristö mahdollistaa.»meidän ei tarvitse turvautua pelkästään muiden kokemuksiin monitilaympäristön toimivuudesta, vaan saamme omaa käyttäjäkokemusta ratkaisusta ja toivottavasti myös hyvän lähtökohdan verokampuksen suunnitteluun», Riitta Juutilainen kertoo.»seuraavaksi analysoimme ja tutkimme toimintojen tarpeita, ja mitä vaatimuksia esimerkiksi asiakaspalvelu- ja puhelintyö tiloille asettavat. Tekniikan ja tilaratkaisujen on myös oltava balanssissa», Juutilainen sanoo. Jari Härkönen Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan, dosentti Valtteri Hongiston mukaan koettu melu on yleensä avonaisten työtilojen suurin haittatekijä. Monitilaympäristössä tilannetta on pyritty helpottamaan erilaisilla hiljentymis-, neuvottelu- ja puhelinhuoneilla, joihin tulisi siirtyä avotilasta työtehtävän sitä vaatiessa. Toisaalta myös monitilaympäristön avonaisen yhteisen tilan työskentelyolosuhteita voidaan parantaa uusilla audioteknisillä ratkaisuilla.»perinteisesti toimistoissa on käytetty akustiikkalevyjä katoissa. On kuitenkin tärkeää käyttää näitä myös pystypinnoissa, jolloin ne vaimentavat vaakasuuntaisia ääniä. Sermejä ja kaapistojakin saa nykyään ääntä vaimentavina.» Äänimatto peittää puhetta Äänten vaimentamisen rinnalla apua tarjoaa myös työpaikalle luotava peiteääni.»peiteääni tarkoittaa sitä, että työpaikalle luodaan ilmanvaihdon kaltainen äänimatto. Oikein toteutettuna se ei häiritse, mutta peittää kauempaa tulevaa puhetta.»»käytännössä peiteääni tulee kaiuttimista, tarkoitusta varten suunniteltuja tallenteita soittamalla.» Valtteri Hongiston mukaan monissa uusissa rakennuskohteissa peiteääni on tullut välttämättömäksi, kun ilmanvaihtokoneistojen äänitasot ovat laskeneet.»ihmiset ovat reklamoineet, kun puhe äänet kuuluvat jopa kahdenkymmenen metrin päästä. Akustiikkalevyjen, ääntä vaimentavien sermien ja peiteäänen avulla tuo välimatka laskee neljään metriin.»»jos näistä joku jätetään tekemättä, palataan lähtöruutuun. Hyvä huone akustiikka vaatii siis useita yhtäaikaisia toimenpiteitä.» Ei kenkien kopinaa Äänimattojen lisäksi meluhaittoja voi torjua myös perinteisten mattojen avulla.»1970-luvun kokolattiamatoista kertyi huonoja kokemuksia, joten ajatus matoista saattaa pelottaa esimerkiksi allergikkoja ja astmaatikkoja. Materiaalilaadussa ja ylläpidossa on kuitenkin menty paljon eteenpäin. Nykyään työtiloihin on saatavissa M1-materiaaliluokan tekstiilimattoja, jotka eivät tutkitusti haise, niistä ei lähde kemiallisia aineita, eikä niistä ole mitään työterveydellistä haittaa.» 14 kontrahti 2/2012

15 työrauhaa»mattojen ansiosta ilmassa on vähemmän pölyä, koska ne sitovat pölyn alas. Mutta mattoja pitää tietenkin puhdistaa säännöllisesti. Siivoussopimukseen pitää kirjata erikseen tekstiilimattoalueet ja niiden hoitotapa ja taajuus, koska se on tehtävä eri laittein.» Matot vaimentavat tehokkaasti askeleiden kopinaa. Toisaalta matoilla saattaa olla jopa oma psykologinen vaikutuksensa:»on puhuttu niin sanotusta kirjasto efektistä eli kun tilassa on matot, niin ihmiset käyttäytyvät muutenkin hiljaisemmin ja laskevat automaattisesti puheääntään. Asiaa ei ole kuitenkaan vielä tieteellisesti tutkittu», Valtteri Hongisto kertoo. Mahdollisuuksia ei hyödynnetä vielä riittävästi Valtteri Hongisto kertoo, että esimerkiksi peiteääniratkaisut ovat yleistyneet 2000-luvulta lähtien, mutta rakennusalalla niitä ei vielä tunneta ja hyödynnetä riittävästi. Sama koskee hänen mukaansa myös yleisemmin akustiikkavaimennusta.»rakennusalan ihmisillä ei ole pakollista akustiikkakoulutusta. Toivottavasti se saadaan tulevaisuudessa mukaan opintoohjelmiin.»»akustinen suunnittelu on varsin vaativaa. Se ei riitä, että tekee vähän jotakin, vaan tila on aina kokonaisuus. Pyramidi on valmis, kun sen viimeinenkin kivi on paikallaan.» Hän huomauttaa, että pyramidin rakentamisessa ja sen käyttämisessä myös jokaisella tiloissa työskentelevällä henkilöllä on oma roolinsa.»on tärkeää, että työntekijät voivat osallistua tilojen suunnitteluun kertomalla omia kokemuksiaan ja toiveitaan.»»pyramidi on valmis, kun sen viimeinenkin kivi on paikallaan.»»ja sitten kun tilat, esimerkiksi monitilatoimisto ovat valmiina, on erittäin tärkeää sopia yhteisistä pelisäännöistä.»»kannattaa keskustella, miten ja missä tilanteissa vaikkapa hiljentymis- ja puhelin huoneita käytetään. Lisäksi jokainen voi tietenkin omalla toiminnallaan välttää ylimääräisen melun syntymistä, huomioida toiset ja olla mukana luomassa hyviä työskentelyolosuhteita», Valtteri Hongisto miettii. Juho Huttunen Akustisten elementtien lisäksi monitilaympäristössä tarvitaan myös selkeitä pelisääntöjä. Toimistoetiketillä työrauhaa Yhteiset pelisäännöt takaavat työrauhan. Ota nämä huomioon sääntöjä laatiessasi: Hoida pitkät keskustelut vetäytymistai neuvotteluhuoneissa. Muista kohtuullinen äänenvoimakkuus avotilassa, myös kun puhut puhelimessa. Valtteri Hongisto Älä huutele sermien yli tai huoneesta toiseen. Kävele henkilön luo, jolle sinulla on asiaa. Kerro yhteiset asiat vasta palavereissa tai tauoilla. Pidä matkapuhelin mukanasi, ja tee pöytä puhelimeen tarvittavat soitonsiirrot, kun lähdet työpisteeltäsi. Olisiko työpaikalla tarvetta sopia kopisevien kenkien käytöstä yhteisesti? Jos työsi vaatii erityistä keskittymistä, vetäydy ajoissa sille tarkoitettuun tilaan. Jos puhelimessasi on sankaluuri, voit puhua hiljaisemmalla äänellä. Toisaalta sankaluurin mikrofoniin ei kuulu ääniä kauempaa, mikä lisää samalla tietoturvallisuutta. Selvitä työpaikkasi etätyöskentelymahdollisuudet. Jos siihen on mahdollisuuksia, kannattaa harkita, voitko tehdä kotona sellaisia työtehtäviä, jotka vaativat aivan erityistä keskittymistä. Lähde: dosentti Valtteri Hongisto, Työterveyslaitos kontrahti 2/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Vuokrasuhteesta strategiseksi kumppaniksi Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen vuokrasuhde jalostui kymmenessä vuodessa strategiseksi kumppanuudeksi vailla vertaa. Teksti Pirjo Kupila Kuvat Senaatti-kiinteistöt ja Thinkstock ikosseuraamuslaitos on viemässä Senaatti-kiinteistöjen avustuksella toimitilojensa käytön ja hallinnan aivan uudelle tasolle laitoksen historiassa. R»Haluamme lisätä toimintamme tavoitteellisuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Laadimme ensin virastollemme strategian vuoteen 2020 ja nyt haluamme selvittää, minkälaisilla toimitilaratkaisuilla saadaan aikaiseksi uudenlainen, rikoksettomaan elämään kuntouttava Rikosseuraamuslaitos», sanoo Risen tulosjohtaja Pauli Nieminen. Rise ja Senaatti-kiinteistöt ovat määritelleet yhteistyölleen strategiset tavoitteet ja työnjaon. Tavoitteisiin edetään valtakunnallisilla kehityshankkeilla. Strategiset tavoitteet liittyvät tilankäytön tehostamiseen, investointien ja tilatiedon hallintaan, vuokramallin ja kiinteistöjen turvallisuuden kehittämiseen sekä ympäristönäkökulmien huomioon ottamiseen. Niitä varten selvitetään jo toimitilaverkostoa ja energiansäästökohteita, viimeistellään tilanhallintatyökalua ja testataan jaetun vuokran mallia viidessä vankilassa.»meille tärkein asia tällä hetkellä on toimitilaverkoston kehittäminen, koska haluamme muodostaa näkemyksen siitä, minkälainen toimitilaverkostomme pitäisi olla 20 vuoden päästä», Nieminen sanoo.»energiatehokkuus ja vuokramallien kehittäminen ovat myös tärkeitä, mutta pienemmän luokan asioita», hän jatkaa. Kehityshankkeille on asetettu tavoitesäästöt, joilla varmistetaan hankkeiden valmistumista ja tuloksellisuutta. Energian kulutuksessa tavoitteena on 0,5 miljoonan euron säästö vuoteen 2015 mennessä. Laajempia säästötavoitteita päästään asettamaan vasta, kun toimitilakartoitus on valmistunut ja Rise on sen pohjalta määritellyt, millaisen toimitilaverkoston avulla se pystyy parhaiten kehittämään toimintaansa. Toimitilat avainasemassa Rikosseuraamuslaitoksessa kiinteistöt ja perustehtävä eli rangaistusten täytäntöönpano ovat tiiviissä kimpassa keskenään. Viidennes laitoksen toimintamenomäärärahoista menee kiinteistöjen vuokriin. Rikosseuraamuslaitoksen Pauli Nieminen ja Senaatti-kiinteistöjen Lasse Koponen kertovat yhteistyön edenneen uudelle tasolle. Suurin osa neliöistä ja kuutioista on vankiloissa, joiden osuus vuokramenoista on miltei 90 prosenttia. Toimitilakustannusten lisäksi Risea askarruttaa, minne sen palvelut pitäisi tulevaisuudessa sijoittaa ja millaisia laitospaikkoja vastaisuudessa tarvitaan.»meidän tehtävämme on luoda rangaistusta suorittaville rikokseton polku vapauteen. Kuntoutuksen jatkaminen rangaistuksen jälkeen edellyttää, että laitoksemme sijaitsevat lähellä sosiaali- ja terveysalan toimijoita, jotka näyttäisivät keskittyvän kasvukeskuksiin», Nieminen pohtii. Tulevaisuudessa myös laitospaikkojen kirjo kasvaa. Suljettujen vankiloiden tilalle tarvitaan entistä enemmän avoimia yksiköitä. 16 kontrahti 2/2012

17 Tehtävämme on luoda rangaistusta suorittaville rikokseton polku vapauteen.»jo nyt yli puolet asiakkaistamme suorittaa yhdyskuntaseuraamusta: yhdyskuntapalvelua, nuorisorangaistusta tai valvontarangaistusta. Osa tuomituista on Rikosseuraamuslaitoksen valvonnassa sen jälkeen, kun he ovat vapautuneet vankilasta tai saaneet ehdollisen vankeusrangaistuksen. He eivät ole vangin statuksella», Nieminen sanoo. Osa vankiloista on 1800-luvulta, mutta niissä pitäisi silti pystyä tekemään sisällöltään ihan erilaista työtä kuin niiden rakentamisen aikoihin, jolloin vangin elämää viitoittivat uskonnon harjoittaminen ja työnteko. Nyt vankeja ohjataan kuntoutukseen ja koulutukseen.»kysymys on myös henkilöstön hyvinvoinnista. Työympäristö vaikuttaa työviihtyvyyteen ja työn tuloksellisuuteen», Nieminen muistuttaa. Vuokraisännästä kumppaniksi Risen ja Senaatti-kiinteistöjen strateginen kumppanuus sinetöitiin sopimuksella vuonna 2010, ja viime joulukuussa sitä syvennettiin toimitilat ja yhteistyö -strategian allekirjoituksella.»yhteistyössä on otettu iso harppaus sitten 2000-luvun alun, jolloin Rikos- seuraamuslaitoksen kiinteistöt siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Senaatti-kiinteistöt oli silloin pelkkä vuokraisäntä», sanoo asiakaspäällikkö Lasse Koponen Senaatti-kiinteistöistä. Nyt Koponen kumppaneineen saa laittaa koko ammattitaitonsa likoon, kun suurasiakas Rise haastaa Senaattikiinteistöjen osaamisen valtionhallinnon toimitila-asiantuntijana.»risen kannalta on tärkeää, että Senaatti-kiinteistöt kykenee suoriutumaan palveluista tasalaatuisesti eri alueyksiköissään ja raportoimaan projekteista valtakunnallisesti», Koponen sanoo. info Hän huomauttaa, että monet Senaattikiinteistöjen työkaluista esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidossa pääsevät puremaan täysimääräisesti vasta, kun pääomavuokrasta siirrytään vaiheittain jaetun vuokran malliin.»rise on itse paras asiantuntija oman toimintansa erityispiirteissä eli turvallisuudessa ja teknisessä valvonnassa. Senaatti-kiinteistöiltä se saa kaiken muun kiinteistönpidossa ja toimitilajohtamisessa vaadittavan osaamisen», Koponen lupaa. Strategiset kumppanit Kiinteistömenot ovat viidennes Rikosseuraamuslaitoksen budjetista. Se on lähes 70 toimipisteellään Senaatti-kiinteistöjen suurin asiakas puolustusvoimien jälkeen. Senaatti-kiinteistöt auttaa Riseä luomaan toimitilaratkaisut, jotka palvelevat Risen uutta strategiaa ja pitävät toimitilakustannukset kurissa. Yhteistyölle on määritelty strategiset tavoitteet, joihin edetään kehityshankkeilla. Ensimmäisinä valmistuvat Risen toimitilaverkostoselvitys ja työkalu tilatietojen hallintaan (osa valtionhallinnon tilahallintaprojektia eli HTH-tietopalvelua). Yhteistyön tavoitteet tarkistetaan vuosittain. kontrahti 2/

18 Asiakaspalvelukonseptin avulla Etelä-Savon ELY-keskuksessa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön Senaattikiinteistöjen TEM:lle tuottama valtakunnallinen ELY-keskusten asiakaspalvelukonsepti. Kokemukset konseptin pilottitoteutuksesta ovat olleet myönteiset, ja jatkoa seuraa vaiheittain maan muissa ELY-keskuksissa. Teksti Tiina Toivakka Kuvat Paula Myöhänen Etelä-Savon ELY-keskus on alusta pitäen toiminut vuonna rakennetussa kiinteistössä Mikkelin keskustan laitamilla. Kun työ- ja elinkeinoministeriö alkoi yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa luoda kaikille ELY-keskuksille yhteistä toimitila- ja työympäristökonseptia, haluttiin Mikkelissä olla kehityksen kärkijoukoissa.»taustalla oli kaikkien ELY-keskusten yhteinen, strategian mukainen tavoite 18 kontrahti 2/2012

19 Asiakkaat ilahtuvat kekseliäästä yksityiskohdasta. Asiakkaan on helppo tulla selkeästi ja yksinkertaisesti kalustettuun asiakas palvelutilaan. Hillitysti kuvioitu paanuseinä tuo lämpöä vaaleaan tilaan. mukauttaa toimintaa aikaisempaa asiakaslähtöisempään suuntaan.»»näimme konseptin kehittämisessä mukana olemisen ja pilottina toimimisen loistavana mahdollisuutena saada asioita konkreettisesti eteenpäin. Kiinteistössä oli tehtävä muutostöitä joka tapauksessa, joten ajallisesti konseptin toteuttaminen sopi meille hyvin», kertoo Etelä-Savon ELY-keskuksen hallintojohtaja Matti Lappalainen. Uudistus toteutettiin vuonna 2010 kehitetyn konseptin mukaisesti, jossa tavoitteina oli muun muassa asiakaskokemuksen ja toimintatapojen parantaminen sekä yksiköiden välisen yhteistyön ja työhyvinvoinnin parantaminen. Uudistukset keskittyvät asiakaspalvelutiloihin. Vyöhykkeitä on kolme, joista näkyvin ja tärkein on julkinen vyöhyke eli asiakaspalvelutilat. Se kattaa tuloaulan, jossa on vastaanottotiski ja asiakkaan itsepalvelu- ja odotustila. Palvelualueella asiakas kohtaa henkilökunnan ensimmäisen kerran, ja nopeissa ja yksinkertaisissa tilanteissa palvelu hoituu tässä tilassa. Asiakaspalvelualueella tarjotaan myös tuettua itsepalvelua nettiyhteyksin varustetulla tietokoneella. ELY-keskuksen toimintaa esitellään muun muassa sähköisessä valokuvakehyksessä, josta voi seurata vaihtuvia ELY:n toteuttamia asiakascaseja. kontrahti 2/

20 »Läpinäkyvyys ulottuu myös käytännön työhön.»»tilojen fyysinen muutos toi mukanaan myös toiminnallisen muutoksen koko viraston työkulttuurissa», kertoo hallintojohtaja Matti Lappalainen. Asiantuntija Hannele Vartiaisen mielestä asiakaspalvelu sujuu uusituissa tiloissa aikaisempaa joustavammin. Puolijulkinen vyöhyke käsittää neuvottelutilat. Neuvottelutiloihin ohjataan asiakkaat, jotka tarvitsevat henkilökohtaista asiointia ELY-asiantuntijan kanssa. Mikkelissä neuvotteluhuoneita on kaikkiaan viisi, joista neljä on pieniä, muutaman hengen huoneita. Isoin neuvotteluhuone on mitoitettu 20 hengelle. Kolmannessa eli sisäisessä vyöhykkeessä ovat henkilöstön työtilat, joihin asiakkailla konseptin mukaisesti ei ole pääsyä. Työkulttuuri muuttui»fyysisen tilan muutokseen liittyy myös iso toiminnallinen muutos koko viraston työkulttuurissa. Aikaisemmin asiakas käveli virkamiehen luo, nyt virkamies tulee asiakkaan luo. Tämä muutos on vaatinut opettelua, mutta käytäntö on osoittanut sen toimivaksi», Matti Lappalainen mainitsee.»asiakkaalle on haluttu luoda selkeä ja vaikuttava ensikontakti virastoon, jossa asiointi käy vaivatta.» Tilojen jaolla julkisiin ja suljettuihin on haettu myös turvallisuutta. Tapaamisten siirtäminen pois omista työhuoneista 20 kontrahti 2/2012

21 Ison neuvotteluhuoneen takaseinällä oleva Saimaa-valokuva löytyi sattumalta ja sopii hyvin ELY-keskuksen yleisilmeeseen. rauhoittaa työtilat ja lisää sekä henkilöettä tietoturvallisuutta. Matti Lappalaisen mielestä uudistus sujui odotusten mukaisesti ja tavoitteisiin on päästy. Kaikkiaan asiakaspalvelulle Mikkelissä remontoitiin 230 neliömetrin kokoinen tila. Sen lisäksi uutta ilmettä sai asiakaspalvelutilan vieressä sijaitseva 40 neliön pyöreän tornin kabinetti. Mikkeliläisillä oli myös mahdollisuus osallistua käytännön toteutukseen, sillä valtakunnallisen konseptin kehittämiseen ja pilotin suunnitteluun liittyneitä palavereja pidettiin pitkin matkaa, ja tulevan käyttäjän tarpeita kuunneltiin.»muutoksiin ei tosin juurikaan ollut tarvetta, sillä suunnittelu oli tehty huolella eikä ratkaisuja tarvinnut kyseenalaistaa. Vain joidenkin materiaalien kohdalla mietimme vaihtoehtoja.» Erityisen hyvänä Matti Lappalainen pitää tilojen läpinäkyvyyttä. Suurin osa seinistä on lasia, joihin on näkösuojaksi vedetty kevyitä raitoja teipeillä. Konkreettinen läpinäkyvyys toistuu työkulttuurissa toiminnallisena läpinäkyvyytenä. Asiakas saa palvelun välittömästi, ja näkee konkreettisesti miten virasto toimii, kun asiakaspalvelutyötä ei ole kätketty työhuoneisiin. ELY-laivan kokka kohti maakuntaa Palaute uudistetuista tiloista on ollut myönteistä. Niin oma henkilökunta kuin asiakkaatkin ovat todenneet tilojen olevan aikaisempaa avarampia ja valoisampia. Henkilökunta innostui myös ideoimaan uusille tiloille nimiä, ja voiton vei ehdotus, joka Matti Lappalaisen mielestä kuvaa erinomaisesti Etelä-Savon ELYkeskuksen toimintaa.»neukkarit saivat nimikseen Ruuma, Kokka, Kajuutta, Hytti ja Messi. Nimien keksijä hydrobiologi Pekka Sojakka kuvaili koko tilaa ELY-laivaksi, jonka kokka ELY-laiva seilaa eteenpäin. osoittaa kohti maakuntaa. Oivallus oli mainio.» Hyvänä ideana Lappalainen pitää myös ELY-keskukseen suunniteltua äänimaailmaa. Eri puolille tilaa on kattoon asennettu kaiuttimia, joista kuuluu hiljaisena erilaisia ääniefektejä, kuten kissan naukumista, lehmän ammuntaa tai junan pillin vihellystä. Äänimaailmalla on pyritty kuvaamaan viraston toimintoja ja kytkeytymistä maakuntaan.»se oli arkkitehdin ehdotus, joka mielestämme toimii hyvin. Asiakkaat ihmettelevät ja ilahtuvat pienestä kekseliäästä yksityiskohdasta, joka tuo oman hauskan lisänsä viraston ilmeeseen», Lappalainen mainitsee. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan yhä Asiantuntija Hannele Vartiainen kuuluu ELY-keskuksen kirjaamon nelihenkiseen tiimiin, joka vuoropäivinä palvelee asiakkaita palvelupisteessä. Vartiainen kertoo asiakkaiden pitäneen uusia tiloja hyvinä ja viihtyisinä. Myös kirjaamon väen mielestä uudistus onnistui hyvin. kontrahti 2/

22 »Asiakkaan palveleminen helpottui uudistuksen myötä.»»keskimäärin meillä käy päivittäin kymmenisen asiakasta, kun virasto vielä toimii kahdessa eri osoitteessa. Kiireisintä on keväisin, jolloin apua tarvitaan erilaisiin viljelyyn ja metsänhoitoon liittyvissä lupa-asioissa», Vartiainen kertoo. info Etelä-Savon ELY-keskus Asiakaspalvelukonseptin toteutus, pilottikohde Jääkäkärinkatu 14, yhteensä 230 neliötä sisältää asiakaspalvelutilat toimistotiloja odotus- ja neuvotteluhuoneet Konseptin kehittämisestä vastasi ohjausryhmä, jossa oli johdon edustajia ja asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriöstä, ELY-keskuksista ja Senaatti-kiinteistöistä. Konseptin kehittämisen vastuuhenkilöt Senaatti-kiinteistöissä: johtavat asiantuntijat Anne Sundqvist ja Petri Porkka Valtakunnallinen toimitila- ja työympäristökonsepti: Workspace Oy Konseptin sisustussuunnittelu ja graafinen ilme: MottoWasabi Oy Pilotin pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy Rakennuttajakonsultti: Itä-Suomen Controlteam Oy Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Creo3 Oy Palvelut Senaatti-kiinteistöiltä: Valtakunnallisen toimitila- ja työympäristökonseptin kehittäminen. Käyttäjäpalveluista kilpailutetaan siivouspalvelut. 22 kontrahti 2/2012

23 Asiakaspalvelussa vaaditaan laajaa tietämystä ja ymmärrystä siitä, mistä vastaukset kysymyksiin löytyvät.»ihan kaikkea ei voi itse tietää, mutta pyrimme aina ohjaamaan eteenpäin sellaisenkin asiakkaan, jolle löytyy apu muualta kuin meiltä.» Sähköisen palvelun lisääntyminen on omalta osaltaan helpottanut työtä myös Konsepti antaa suunnan ELY-keskuksen asiakaspalvelun konseptitoteutus onnistui Mikkelissä hyvin»,»etelä-savon toteaa Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Seppo Kinnunen. Asiaa edesauttoivat kiinteistössä jo menossa olleet peruskorjaustyöt.»urakoitsijat ja suunnittelijat olivat jo paikalla, mikä nopeutti aloitusta ja toteutusta. Heidät saatiin nopeasti kytkettyä mukaan pilottityöhön», Kinnunen toteaa. Mikkelissä toteutettiinkin Kinnusen mukaan konseptin kehittämistä ja pilotin rakentamista rinnakkain, ja konseptia täsmennettiin pilotin rakentamisen aikana. ELY-keskuksissa, mutta Vartiainen muistuttaa silti varsin monen asian edellyttävän henkilökohtaista palvelua.»uudistettujen tilojen ansiosta asiakkaan auttamiseen on aikaisempaa helpompi keskittyä. Positiivista palautetta on tullut myös ääniefekteistä, moni on luullut meidän piilottelevan kissaa tiskin alla», Vartiainen naurahtaa.»halusimme laatia sellaisen toimintamallin, jota voidaan soveltaa kaikkiin Suomen ELY-keskuksiin. Jokainen niistä on omanlaisensa, ja siksi konseptikin on suuntaa antava.» Konseptissa määritellään materiaalit, värit ja yleisilme, ja se ohjaa ELYkeskuksissa jatkossa tehtäviä uudistuksia. Materiaaleja valittaessa haettiin turvallisia ja helppohoitoisia, mutta samalla kestäviä vaihtoehtoja, ja niitä Kinnusen mukaan löydettiinkin. Mikkelin konseptiuudistus valmistui kolmessa kuukaudessa, mitä Kinnunen pitää nopeana aikatauluna. Mistään olennaisesta ei kuitenkaan jouduttu tinkimään. Tavoitteena yhteinen ilme Teollisuusneuvos, ryhmäpäällikkö Marja-Riitta Pihlman työja elinkeinoministeriöstä kertoo TEM:n tavoitteen konseptoinnissa olleen se, että ELY-keskuksille luodaan yhteinen, keskuksen ydinbisnestä tukeva malli toimitilojen uudistamiselle.»työ päätettiin aloittaa asiakastilojen konseptoinnista, koska toiminnan kehittämisessä onnistuneiden asiakaskokemusten synnyttäminen on ykkösjuttu. ELYkeskukset ovat nuoria virastoja ja niiden toimitilaratkaisuja uudistetaan lähivuosina merkittävästi. Toimitilakonsepti antaa mahdollisuuden luoda tunnistettavaa yhteistä palveluilmettä ELY-keskuksille asiakkaat tietävät, miten keskuksen käyntiasiointipalvelut on järjestetty, asioivatpa he missä keskuksessa tahansa», Pihlman toteaa. ELY-keskusten ei tarvitse toimitilahankkeissa aloittaa suunnittelutyötä alkutekijöistä, kun toimitilakonsepti tarjoaa valmiita ratkaisuja. Rahaa ja vaivaa säästyy melkoisesti. Mikkelissä toteutus onnistui Pihlmanin mukaan hyvin.»hankkeessa mukana olleet ELY-keskuksen, TEMin ja Senaattikiinteistöjen asiantuntijat olivat kehittämistyöstä niin innostuneita, että hankeryhmän kokouksissa oli välillä lennokas tunnelma», Pihlman naurahtaa. TEMin jatkosuunnitelmissa on ottaa käyttöön vastaava TEtoimistojen (työ- ja elinkeinotoimistojen) konsepti, kun meneillään oleva TE-palvelu-uudistus etenee toimeenpanovaiheeseen. Konseptin kehitystyö on käynnissä. Parhaillaan on käynnissä myös ELYkeskusten työprofilointi hanke, jolla haetaan lisäeväitä onnistuneisiin, ydinbisnestä tukeviin työtilaratkaisuihin. kontrahti 2/

24 tietomallinnus Suomen ensimmäiset kansalliset tietomallinnusvaatimukset perustuvat Senaatti-kiinteistöjen aiemmin laatimiin ohjeisiin. Näitä on täydennetty muun muassa energia-analyyseillä, joiden avulla voidaan ennakoida kiinteistöjen energiatehokkuus- ja sisäololaskelmat ja rakentaa taloja kestävän kehityksen hengessä. Teksti Olli Manninen Kuvat Senaatti-kiinteistöt Energia-analyysit rikastavat tietomallintamista voidaan virtuaalisesti tehdä energiasimulointeja ennen kuin aletaan rakentaa uusia kohteita. Näin»Jatkossa voidaan ehkäistä virhearviointeja ja luoda laadukkaampia ratkaisuja. Samalla tulevaisuudessa voidaan aiempaa paremmin luoda koko taloa koskevia energiaratkaisuja ja ylläpitää niitä koko elinkaaren aikana», sanoo johtaja Jukka Riikonen. Hän toimii myös Senaatti-kiinteistöjen mallintamisohjeiden laajentamis- ja päivittämishankkeen (COBIM) johtoryhmän puheenjohtajana. Senaatti-kiinteistöt on hyödyntänyt tietomallinnusten rakennushankkeissa jo 10 vuotta. Tietomallinnuksella kootaan kiinteistöistä sähköinen tietokanta sen suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon, korjaukseen ja huoltoon liittyvistä tekijöistä. Senaatti-kiinteistöt loi jo vuonna 2007 omat tietomallivaatimukset, joita on hyödynnetty erilaisissa piloteissa ja yksittäishankkeissa.»törmäsimme usein siihen, että kun uusia suunnittelijoita tuli hankkeisiimme mukaan, kaipasivat he myös tietomallintamiseen liittyvää ohjeistusta», Riikonen kertoo. Neljä uutta osiota mukaan Tietomallivaatimuksia on laajennettu neljällä uudella osiolla, joita ovat energiaanalyysien lisäksi rakentamiseen, kiinteistöjen elinkaareen ja ylläpitoon sekä projektien hallintaan liittyvät vaatimukset.»kun 10 vuotta sitten mallinnus miellettiin tietokoneavusteisesti luotuina näyttävinä kuvina, puhutaan nyt entistä enemmän tiedon hallinnasta. Kiinteistöjä koskevat tiedot voidaan havainnollistaa selkeästi ja ymmärrettävästi mallien kautta ja tiedon saatavuus sekä hyödynnettävyys on avoimempaa», sanoo johtava asiantuntija Kari Ristolainen Senaattikiinteistöistä. Päivitetyt ja laajennetut tietomallivaatimukset syntyivät Rakennustietosäätiön vetämän COBIM-hankkeen tuloksena. Se toteutettiin viime vuonna tiiviissä yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Suomen johtavien suunnittelutoimistojen, kiinteistöjen omistajien ja urakoitsijoiden kanssa, jotka myös sitoutuvat noudattamaan vaatimuksia. Tietomallivaatimusten päivityksestä vastaa jatkossa Suomen buildingsmart, joka on suomalaisten kiinteistönomistajien, suunnittelutoimistojen, ohjelmistotalojen ja muiden rakennusalan yritysten muodostama yhteistyöfoorumi.»kun hankkeessa on mukana myös kansainvälisiä toimijoita, luo se positiivista painetta kansainvälisiä ohjelmistotaloja kohtaan, jotta ne kehittävät omia ohjelmistojaan yhteensopiviksi rakennusalalla käytettävään IFC-standardiin perustuvaan tiedonsiirtoon», Ristolainen sanoo. Rakennusvalvonta tulossa mukaan Kansallisiin tietomallinnusvaatimuksiin on tulossa mukaan myös rakennusvalvon- 24 kontrahti 2/2012

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

Mikko nissinen, PALVELUjohtaja, thl. Case: THL

Mikko nissinen, PALVELUjohtaja, thl. Case: THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääkaupunkiseudun toimistotyötä ja -tiloja koskeva kehittämishanke käynnistyi syksyllä 2011. Yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijoiden kanssa syntyi

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Tuomme tilalle ratkaisut

Tuomme tilalle ratkaisut Tuomme tilalle ratkaisut Askeleen edellä odotuksia Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tarjoaa toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus,

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat 15.3.2012 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa Valtionhallinnon

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Oulunsalon Aeroportti

Oulunsalon Aeroportti Oulunsalon Aeroportti Kansainvälisen tason käyntikortti Pääkonttoritasoinen toimistotila osoitteessa Tietotie 2, Oulu. OULUN KESKUSTA 14 KM LENTOKENTTÄ 400 M SATAMA 11,5 KM TAKSIASEMA 400 M Osaksi monipuolisen

Lisätiedot

Yhteydet. Yhteyksiä, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä

Yhteydet. Yhteyksiä, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä MÄKITORPANTIE 3 Yhteydet Yhteyksiä, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä Mäkitorpantie 3 sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kehä 1:n ja Tuusulanväylän läheisyys mahdollistavat kätevän ja jouhevan

Lisätiedot

KALASATAMAN by Lindström Invest

KALASATAMAN by Lindström Invest Kumm eli MAN ström Invest Lindström Invest Oy Lautatarhankatu 6 00580 Helsinki puh. 09 2514 6100 www.lindstrominvest.fi Haluatko työskennellä täyden palvelun Business Parkissa? Ainutlaatuiset ja viihtyisät

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Sujuva maankäyttö. Kokemuksia ja keskustelua asemakaavoituksen parhaista käytännöistä

Sujuva maankäyttö. Kokemuksia ja keskustelua asemakaavoituksen parhaista käytännöistä Sujuva maankäyttö Kokemuksia ja keskustelua asemakaavoituksen parhaista käytännöistä Petri Roininen, puheenjohtaja, RAKLIn yhdyskunta & infra toimiala (Core Capital Oy) Keskustelupaperin teemat Kirkastetaan

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan.

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Mikkelin ja Savonlinnan K-citymarketit ovat olleet mukana kokeilussa, jossa järvikalan tietä kaupan tiskiin seurataan sähköisen seurantajärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö Päivi Hietanen, Työympäristöpäällikkö Energiatehokkuuskoulutus 7.10.2014 Kestävä kehitys Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS TEHOSTA Lähtötilanne: Nykyiset tilasi ovat liian kalliit, vuokrakustannuksia pitää leikata tai toimipisteiden määrää karsia. Toimintamalleja

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Muuttajan muistilista NÄIN YRITYKSEN MUUTTO SAADAAN ONNISTUMAAN

Muuttajan muistilista NÄIN YRITYKSEN MUUTTO SAADAAN ONNISTUMAAN Muuttajan muistilista NÄIN YRITYKSEN MUUTTO SAADAAN ONNISTUMAAN Tämän listan avulla muistat ottaa huomion kaiken olennaisen ennen yrityksesi muuttoa, muuton aikana sekä muuton jälkeen. Kun muutto on hyvin

Lisätiedot

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Pontus Kihlman Rapal afterwork tilaisuus 12.3.2015 BRIIM Center / Kontoret @ Kamppi, Helsinki Vertailututkimus 2015 23.1.2015 11 suurta

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

Perinteet ja nykyaika kohtaavat

Perinteet ja nykyaika kohtaavat Perinteet ja nykyaika kohtaavat on yli 30 menestyvän kotimaisen ja kansainvälisen yrityksen toimipaikka. Asiakkaidemme toimitilatarpeet on ratkaistu erikokoisissa muuntojoustavissa tiloissa, joiden koot

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Videoneuvottelu uusi tapa kommunikoida 3. TelePresencen tuomat mahdollisuudet 4. TelePresence ratkaisun osat 5. Toimintaympäristö 6. Huoneen varustaminen 7. Yhteystiedot JOHDANTO

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot