Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla

Transkriptio

1 Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla Pilottihankkeen väliraportti / kesäkuu 2014 / Hannu Ylönen Päihdetyön kokemusasiantuntija Vantaan Korson terveysasemalla -pilottihanke toteutetaan aikavälillä syyskuu joulukuu Hanketyöllä selvitetään, miten omasta päihdesairaudesta (alkoholiriippuvuus, alkoholipsykoosi, masennus) toipunut kokemusasiantuntija voi auttaa päihdeongelmista vielä kärsiviä terveysasemalla matalan kynnyksen -periaatteella. Ennen projektin käynnistymistä syyskuussa 2012 hankkeen työntekijät tiedottivat pilotista Vantaan kaupungin työntekijöille. Hankevastaava ( asti) Anne Tapola ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen kävivät kertomassa projektista Korson terveysaseman henkilökunnalle heidän osastokokouksessa. Maassamme ainutlaatuisesta pilottihankkeesta tehtiin lehdistötiedote. Se ylitti uutiskynnyksen monissa lehdissä. Paikallinen Vantaan Sanomat teki kokeilusta näyttävän uutisjutun, ja muu media kiinnostui aiheesta yli odotusten: Toimittajat tekivät hankkeesta juttuja myös valtakunnallisiin ammattilehtiin, radioon ja televisioon. Ennen vastaanottopalvelun alkua terveysaseman odotustiloihin ripustettiin seinäjulisteet ja terveysaseman henkilökunnalle jaettiin esitteitä ja ajanvarauskortteja asiakkaille jaettavaksi. Ensimmäinen asiakas kokemusasiantuntijan vastaanotolle tuli Korson terveysaseman sairaanhoitajan ohjaamana. Kaikkiaan vastaanotolla on käynyt mennessä 78 eri asiakasta. Asiakaskäyntejä on ollut yhteensä 194. Sama asiakas kävi kokemusasiantuntijan vastaanotolla keskimäärin 2,5 kertaa. Kokemusasiantuntijan vastaanotolla kävi 78 eri asiakasta. Heistä miehiä oli 50 kpl ja naisia 28 kpl Miehiä 64% Naisia 36%

2 Miehiä asiakkaista oli 64 % ja naisia 36 %. Alle 40v ikäisiä asiakkaita oli 14 %. Ikähaitariin 40-60v mahtui asiakkaista valtaosa eli 63 %. Yli 60-vuotiaita oli 23 %. Nuorin asiakas oli 26 vuotta ja vanhin 78 vuotta. Asiakkaiden ikäjakauma Alle 40v = 11kpl, 40v-60v = 49kpl, yli 60v = 18kpl Alle 40v = 14% 40v - 60v = 63% Yli 60v = 23 % Kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu oli tarkoitettu päihdeongelmaisten lisäksi myös heidän omaisille. Omaisia vastaanotolla kävi kahdeksan. Terveysasemalla kokeiltiin hankkeen aikana omaisille suunnattua vertaisryhmää. Kokemusasiantuntija kysyi jokaiselta asiakkaalta ensimmäisellä käyntikerralla, mistä hän oli saanut tiedon terveysaseman uudesta päihdepalvelusta. Korson terveysaseman hoitajilta tiedon kokemusasiantuntijan vastaanotosta oli kuullut 50 prosenttia asiakkaista (39 kpl). Kaksikymmentä asiakasta (noin joka neljäs) kertoi saaneensa tiedon terveysaseman lääkäriltä. 19 asiakasta oli lukenut uudesta palvelusta lehdestä tai kuullut siitä kavereilta. Mistä terveysaseman asiakkaat saivat tiedon kokemusasiantuntijan vastaanotosta? Terveysaseman hoitajilta 39 kpl = 50% Lääkäreiltä 20 kpl = 26% Muualta (kaverit, media, yms) 19 kpl = 24%

3 Lähes kaikilla kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneistä ongelmana oli alkoholin liikakäyttö. Ensimmäisellä käyntikerralla (kesto 60 minuuttia) kokemusasiantuntija kartoitti asiakkaiden päihdehistorian, nykytilanteen sekä heidän omat tavoitteet. Kokemusasiantuntija motivoi asiakkaita kohti haluttua tavoitetta ja elämäntavan muutosta. Kokemusasiantuntija selvitti alkuhaastatteluissa asiakkaiden kokonaistilanteen (mm. fyysinen ja psyykkinen kunto, sosiaalinen tilanne sekä mahdolliset hengelliset tarpeet). Kokemusasiantuntijan työssä tärkeäksi työkaluksi osoittautui maltti kuunnella asiakkaita yksilöinä. Asiakkaat saivat vastaanotolla kokemusasiantuntijalta konkreettista tietoa Vantaan kaupungin päihdepalveluista, hoitopaikoista, vertaistukea tarjoavista yhdistyksistä sekä erilaisista keskusteluja harrastusryhmistä. Luottamuksellisissa kahdenkeskisissä keskusteluissa kokemusasiantuntija antoi asiakkaille vertaistukea ja valoi päihderiippuvuuteen sairastuneille toipumisuskoa. Halutessaan asiakas sai luettavaksi kokemusasiantuntijan oman sairastumis- ja toipumistarinan. Kokemusasiantuntija kertoi kaikille päihdeasiakkaille Vantaan kaupungin palveluista (A-klinikka, päihdevieroitusyksikkö, katkaisuhoito kotona, nuorisoasema ja huumeklinikka), AA-ryhmistä, seurakunnan päihdepalveluista ja A-killan toiminnasta. Jos asiakas halusi, kokemusasiantuntija lähti hänen tueksi esimerkiksi AA-ryhmään, seurakunnan päihdediakonin luo, A-kiltaan tai johonkin muuhun päihde- ja mielenterveystyötä tekevään tahoon. Kokemusasiantuntijan työ oli liikkuvaa. Tilanteen vaatiessa kokemusasiantuntija vei asiakkaita myös A-klinikan päivystykseen tai päihdevieroitusyksikköön. Kuva: Auli Saukkonen Terveydenhoitaja Anita Hartikainen (vas) ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen auttoivat yhdessä monia Korson terveysaseman päihdeongelmista kärsiviä asiakkaita. Noin puolet kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneistä sai tiedon uudesta palvelusta terveysaseman hoitajilta.

4 Kokemustieto ja vertaistuki auttoivat asiakkaita Terveysaseman asiakkaiden tyytyväisyys kokemusasiantuntijan palveluun kartoitettiin yksinkertaisella kyselylomakkeella, jossa oli kolme kysymystä. Asiakkaat täyttivät kyselylomakkeen vastaanotolla käynnin jälkeen. Tuloksista kävi ilmi, että kaikki asiakkaat olivat kokemusasiantuntijan vastaanottopalveluun tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Katso kuvio 1. Erityiskiitosta vastaanotolla käyneet terveysaseman asiakkaat antoivat saamastaan vertaistuesta. Eli siitä, että kokemusasiantuntijalla oli omakohtaista kokemusta alkoholismiin ja masennukseen sairastumisesta, erilaisista hoidoista ja toipumisesta. Kaksi kolmesta asiakkaasta (67 %) kertoi hyötyneensä kokemusasiantuntijan vastaanotolla käynnistä erittäin paljon. Katso kuvio 2. Kokivatko asiakkaat, että kokemusasiantuntijan luona käynti helpotti heidän oloaan? Tulokset vaihtelivat akselilla vähän paljon erittäin paljon. Katso kuvio 3. Asiakkaat vastasivat asiakastyytyväisyys -kyselyyn nimettöminä ja palauttivat lomakkeet suljettuun laatikkoon. Vastauksia kertyi mennessä 109 kpl (pääsääntöisesti kysely tehtiin asiakkaan ensimmäisellä ja viimeisellä käyntikerralla). Asiakastyytyväisyys -kyselyn tulokset olivat: Kuvio1. Asiakastyytyväisyys -kysely (n =109 kpl) Piditkö kokemusasiantuntijan palvelusta? Erittäin paljon = 42% Paljon = 58% Vähän = 0% En yhtään = 0%

5 Kuvio2. Asiakastyytyväisyyskysely (n=109 kpl) Oliko Sinulle HYÖTYÄ siitä, että kokemusasiantuntijalla oli omakohtainen kokemus päihdesairaudesta ja siitä toipumisesta? Erittäin paljon = 67% Paljon = 30% Vähän = 3% Ei yhtään = 0% Kuvio3. Asiakastyytyväisyyskysely (n=109 kpl) Onko olosi helpottuneempi kuin ennen vastaanotolle tuloa? Erittäin paljon = 24% Paljon = 53% Vähän = 23% Ei yhtään = 0% 0

6 Pilottihanke sai laajaa julkisuutta Hanketyöntekijä ( asti) Anne Tapola ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen esittelivät Kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla -pilottia valtakunnallisilla päihde- ja mielenterveysmessuilla Helsingissä. Pilottihanke sai mediassa laajaa julkisuutta. Lehtitoimittajien lisäksi hanketyöntekijöitä haastattelivat ja juttuja tekivät STT, Yleisradio, MTV3 ja eteläkorealainen TV-yhtiö MBC. Tieto uudesta kokeilusta ja kokemusasiantuntijan työstä terveysasemalla levisi mm. seuraavien mediassa olleiden juttujen välityksellä: Vantaan Sanomat , ja Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveys -lehti 5/2012 ja A-kiltojen liiton Vesiposti -lehti 4/2012, 1/2013, 3/2013 ja liiton nettisivut A-klinikkasäätiön Tiimi -lehti 5/2012 ja 1/2013 ja A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-nettisivut (Päihdelinkki-nettisivuilla oli kysely: Onko päihdetyössä tarvetta kokemusasiantuntijalle? Vastauksia annettiin yhteensä 299 kpl. KYLLÄ=278 kpl ja EI=21 kpl) Sosiaali- ja kuntatalous -lehti 5/2012 Mediuutiset -lehti Sininauhaliiton Sininen aalto -lehti 4/2012 ja liiton nettisivut Sininauhasäätiön Uusi toivo -lehti 4/2012 Suomen Lääkärilehti 43/2012 ja Potilaan Lääkärilehti (nettisivuilla) ja Sanomalehti Pohjalainen ja Salon Seudun Sanomat ja Forssan lehti Työterveyshoitaja -lehti 1/2013 MTV3 uutiset YLE TV2 Uudenmaan uutiset kokemusasiantuntija Hannu Ylönen oli haastateltavana Radio Suomen koukussa tissutteluun -te lassa ja jutut valtakunnallisissa terveysasemilla jaettavissa Terve potilas - lehdissä juttu Vantaan seurakuntayhtymän Vantaan Lauri -lehdessä juttu Soste ry:n julkaisemassa Noste-lehdessä kokemusasiantuntija Hannu Ylösen haastattelu YLERadio1 ohjelmassa kuriton kokous.

7 Hanketyöntekijät pitivät esitelmiä ja tietoiskuja Korson terveysaseman kokemusasiantuntijahankkeesta monissa valtakunnallisissa seminaareissa ja koulutuksissa. He kertoivat siitä useissa Etelä-Suomen kunnissa, muun muassa Porvoossa, Lohjalla, Raaseporissa, Kouvolassa ja Oulussa. Vantaalla uutta toimintamallia esiteltiin mm. Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystyksessä ja selviämisasemalla, Peijaksen psykoosiklinikan henkilökunnalle, A-klinikan intensiiviryhmissä, vantaalaisten päihdetoipujien asumispalveluyksikössä, A-killassa, Tukihenkilötyö-yhdistyksessä, omaistoiminnan neuvottelukunnassa ja vanhusten palvelutalo Havurastissa. Kokemusasiantuntijalle käyttöoikeus potilastietojärjestelmään Syyskuusta 2013 alkaen pilottihankkeen asiakaspohja laajeni: Kokemusasiantuntijan vastaanotolle saivat tulla Korson terveysaseman asiakkaiden lisäksi myös Koivukylän terveysaseman asiakkaat. Syksyllä 2013 kokemusasiantuntija sai käyttöoikeuden potilastietojärjestelmään kokemusasiantuntija kirjasi ensimmäisen kerran itsenäisesti asiakkaan käyntitiedot terveysaseman sähköiseen GFS -potilastietojärjestelmään otettiin pilottihankkeessa käyttöön sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Kokemusasiantuntija pystyi näkemään asiakkaalle aikaa varatessaan, ettei hänelle tule päällekkäisyyksiä Korson terveysaseman muiden työntekijöiden tekemien ajanvarausten kanssa. Yhteenvetoa asiakastyöstä Kokemusasiantuntijan vastaanotolla kävi yhteensä 78 eri asiakasta. Asiakaskäyntejä oli 194. Keskimäärin sama asiakas kävi kokemusasiantuntijan luona 2,5 kertaa. Seurantajaksolla noin 31 % asiakkaista (noin joka kolmas) ei tullut sovitulle vastaanottoajalle aloitettiin pilottihankkeessa tekstiviestimuistutukset: Kokemusasiantuntija lähetti asiakkaille muistutuksen tekstiviestillä päivää ennen sovittua vastaanottoaikaa. Aikavälillä vastaanotolle jätti tulematta 35 % ajan varanneista asiakkaista (19 % siirsi ajan ja 16 % jätti tulematta aikaa perumatta). Seurantaa jatketaan vuoden 2014 loppuun asti. Tammi-kesäkuussa 2014 kokemusasiantuntijalla oli Korson terveysasemalla 35 vastaanottopäivää ja 69 asiakaskäyntiä. Asiakaskäyntejä yhtä vastaanottopäivää kohti kertyi kaksi. 97 % asiakkaista koki hyötyvänsä erittäin paljon tai paljon siitä, että vastaanottoa pitänyt kokemusasiantuntija oli itse sairastunut päihderiippuvuuteen, ja että hänellä oli omakohtaista kokemusta erilaisista päihdehoidoista ja kuntoutumisesta. Asiakkaat arvostivat kokemusasiantuntijan tarjoamaa vertaistukea. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kaikki vastaanotolla käyneet olivat tyytyväisiä (58 %) tai erittäin tyytyväisiä (42 %) kokemusasiantuntijan palveluun.

8 Luottamuksellinen keskustelu omasta päihdeongelmasta toipuneen kokemusasiantuntijan kanssa motivoi asiakkaita kohti omaehtoista toipumista ja antoi heille toipumisuskoa. Kokemusasiantuntija ei voi raitistaa ketään. Kokemusasiantuntija voi olla tukena. Asiakkaiden on kannettava oma vastuu toipumisesta. Omat sairastumis- ja toipumiskokemukset ovat kokemusasiantuntijan tärkein pääoma asiakaspalvelussa ja vertaistukityössä. Lisäkoulutus parantaa kokemusasiantuntijan valmiuksia toimia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveysaseman lääkärien ja hoitajien kannattaa ottaa vastaanotoillaan päihteet puheeksi vielä nykyistäkin useammin. Asiakkaiden päihdeongelma näkyy ulospäin vasta edettyään pitkälle. Ennalta ehkäisevään päihdetyöhön kannattaa panostaa. Kokemusasiantuntijan vastaanottopalvelu päihdeongelmista kärsiville sopii hyvin terveysasemalle ja parantaa asiakaspalvelua. Integroituminen terveysaseman arkeen vie aikaa. Kuntapäättäjien ja terveydenhuollosta vastaavien kannattaa harkita kokemusasiantuntijoiden palkkaamista palvelujärjestelmiin. Asiakkaat hyötyivät kokemusasiantuntijan vastaanotolla käynnistä, ja he olivat erittäin tyytyväisiä kokemusasiantuntijan palveluun. Päihdetyön kokemusasiantuntija Korson terveysasemalla -pilotti on STM:n Kaste-hanke. Sen toteuttaa Mielen avain -hanke ja sen osahanke Vantaalaisen hyvä mieli yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Pilottihankkeen ohjausryhmään kuuluvat Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtajat, Korson ja Koivukylän terveyspalvelupäällikkö, terveysasemien ylilääkärit, osastonhoitajat, päihdeja depressiohoitajia, Vantaan A-killan toiminnanjohtaja sekä hanketyöntekijöitä. Lisätietoja antavat: Vantaan kaupunki/ mielenterveyspalvelut/ Lauri Kuosmanen, puh lauri.kuosmanen(at)vantaa.fi Mielen avain/ Vantaalaisen hyvä mieli -hanke, Milla Bergman, puh milla.bergman(at)vantaa.fi Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen, puh , hannu.ylonen(at)vantaa.fi