Jyväskylän kaupunki EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI VUONNA "Kulttuuri on elämää ja taide elämän kuvaamista"

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI VUONNA 2011. "Kulttuuri on elämää ja taide elämän kuvaamista""

Transkriptio

1 Laila Kontkanen LUONNOS Jyväskylän kaupunki EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI VUONNA 2011 "Kulttuuri on elämää ja taide elämän kuvaamista" Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin asettaman työryhmän esitys Laulujuhlat 1899 Jyväskylän Kesä

2 Työryhmä Kulttuurisihteeri Minna Hautamäki, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, populaarikulttuuri Toiminnanjohtaja Kristiina Hurmerinta, Konnevesi, esittävät taiteet Professori Anita Kangas, Jyväskylän yliopisto, kulttuuripolitiikka Professori Paavo Komi, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteet Toimitusjohtaja Tuula Korhonen, Jyväskylään! Oy, matkailu Toimittaja Anita Kärki, Keskisuomalainen, viestintä Johtaja Markku Lahti, Alvar Aalto-säätiö, arkkitehtuuri, design, kuvataide Professori Jukka Louhivuori, Jyväskylän yliopisto, musiikki, Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunta Toimitusjohtaja Ritva Nirkkonen, Jykes Oy, elinkeinoelämä Dosentti Osmo Pekonen, Jyväskylän yliopisto Toiminnanjohtaja Tanja Rasi, Jyväskylän festivaalit ry. Kanttori Heikki Tynkkynen, Jyväskylän mlk:n sivistyslautakunta, Jyväskylän maaseurakunta Työryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen ja sihteeriksi kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto. 2

3 1. TIIVISTELMÄ JA TEHTÄVÄNANTO KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIEN HISTORIA.5 3. KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN TAVOITTEET KOKEMUKSIA AIKAISEMMISTA KULTTUURIPÄÄKAUPUNGEISTA...7 Kulttuuripääkaupungit LIITE 2 5. HELSINKI KULTTUURIPÄÄKAUPUNKINA VUONNA Taustaa..8 Organisointitapa.9 Talous. 9 Loppuarviointi KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN NIMEÄMINEN JA HAKUMENETTELY.10 Euroopan kulttuuripääkaupunki on päätöksen mukaan nimettävä vuodesta 2005 alkaen seuraavia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen (2 artikla) Hakemus JYVÄSKYLÄN LÄHTÖKOHDAT KULTTUURPÄÄKAUPUNGIKSI.11 Avainsanoja..11 Jyväskylän edellytykset vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi LIITE 1 8. IDEASTA HAKEMUKSEKSI Työryhmän ehdotus: 14 Aikataulu..15 Kulttuuripääkaupunkivuoden kustannusarvio ja rahoitus

4 1. TIIVISTELMÄ JA TEHTÄVÄNANTO Kahdessakymmenessä vuodessa Euroopan kulttuuripääkaupunkitapahtumasta on muodostunut yksi menestyksekkäimmistä ja suosituimmista Euroopan unionin kulttuurituen kohteista. Asema Euroopan kulttuuripääkaupunkina tarjoaa onnistuessaan mahdollisuuden kaupungin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen taiteen ja kulttuurin avulla sekä kaupungin näkyvyyteen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tapahtuman tavoitteena on tuoda esiin Euroopan kulttuurien rikkaus, moninaisuus ja yhteiset piirteet sekä auttaa Euroopan kansalaisia tutustumaan paremmin toisiinsa. Vahvistetun jäsenvaltioiden rotaation mukaan Suomi ja Viro ovat vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkimaita. Euroopan kulttuuripääkaupunki hakemuksien tulee olla opetusministeriöllä mennessä. Suomi voi ehdottaa EU-elimille yhtä tai useampaa kaupunkia Suomen kulttuuripääkaupungiksi. Ehdotus on tehtävä vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin tai - kaupunkien lopullinen nimeäminen tapahtunee ministerineuvostossa syksyllä Jyväskylässä tutkitaan mahdollisuuksia olla mukana hakijoiden joukossa. Kaupunginjohtaja Markku Andersson asetti tekemällään päätöksellään työryhmän selvittämään Jyväskylän kaupungin mahdollista hakemista vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin Kulttuurisihteeri Minna Hautamäki, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, populaarikulttuuri, toiminnanjohtaja Kristiina Hurmerinta, Konnevesi, esittävät taiteet, professori Anita Kangas, Jyväskylän yliopisto, kulttuuripolitiikka, professori Paavo Komi, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteet, toimitusjohtaja Tuula Korhonen, Jyväskylään! Oy, matkailu, toimittaja Anita Kärki, Keskisuomalainen, viestintä, johtaja Markku Lahti, Alvar Aalto -säätiö, arkkitehtuuri, design, kuvataide, professori Jukka Louhivuori, Jyväskylän yliopisto, musiikki, Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunta, toimitusjohtaja Ritva Nirkkonen, Jykes Oy, elinkeinoelämä, dosentti Osmo Pekonen, Jyväskylän yliopisto toiminnanjohtaja Tanja Rasi, Jyväskylän festivaalit ry, kanttori Heikki Tynkkynen, Jyväskylän mlk:n sivistyslautakunta, Jyväskylän maaseurakunta. Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen ja sihteeriksi kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto. Kaupunginjohtajan asettaman työryhmän tehtävänä on: Jyväskylän kaupungin mahdollista osallistumista varten on valmisteltava kulttuuripääkaupunkivuoden visio, teemat ja alustava ohjelmarunko sekä valmistelun ja toteuttamisen kustannusarvio. Kulttuuripääkaupunkihankkeeseen liittyvät suunnittelutyö on myös keskeinen osa Jyväskylän ja seudun kulttuuristrategian laatimista. Työryhmää pyydetään laajasti kuulemaan eri alueiden asiantuntijoita sekä valmistelemaan väliraportti ja alustava ehdotus mennessä. 4

5 Jyväskylässä kulttuuripääkaupunkiteemaa on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja valtuuston, hallituksen puheenjohtajistossa. Keskusteluissa on painotettu, että hanketta suunniteltaessa on otettava huomioon olemassa oleva kulttuurinen infrastruktuuri sekä suunnittelutyössä on huomioitava myös olemassa olevat taloudelliset reunaehdot. Näin ollen on kartoitettava yritysten, yhteisöjen, ym. jo olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset suhteet, otettava kaikki halukkaat kansalaiset ja järjestöt alusta asti työhön mukaan, tulkittava kulttuuri laajasti ja monipuolisesti, ottaen huomioon myös mm. kaupunkikuvaan liittyvät tekijät, kytkeä hanke tiiviisti kehittämishankkeeseen ja varmistettava, että hankkeen myötä syntyy pidemmän aikavälin hyötyjä. Suomessa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan useampikin kaupunki harkitsemassa hakemista kulttuuripääkaupungiksi ja hankkeen selvittelyt ja mahdollisesti valmistelut ovat meneillään. Mainittuja hakijoita ovat mm. Espoo, Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti, Mänttä, Oulu, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku. Pisimmälle on ehtinyt Turku, jossa kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen hakemisesta ja jossa valmistelu on ollut käynnissä jo viime vuoden syksystä. Turun hankkeella on projektipäällikkö ja projektisuunnittelija samoin Tampere on nimennyt hanketta valmistelemaan kaksi päätoimista henkilöä. 2. KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIEN HISTORIA Euroopan unionin kulttuuriministerit ovat vuodesta 1985 nimenneet yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuurikaupungiksi. Ensimmäistä tapahtumaa isännöi Kreikassa Ateena. Kulttuurikaupunkitapahtuma sai alkunsa 1983 Kreikan silloisen kulttuuriministerin Melina Mercourin aloitteesta. Tapahtuman synnyttämistä perusteltiin mm. Euroopan rikkaalla ja monimuotoisella taiteellisella ja kulttuurisella toiminnalla ja kaupunkien keskeisellä merkityksellä Euroopan kulttuurien synnyttämisessä ja levittämisessä. Tavoitteena oli tuoda esiin Euroopan kulttuurien rikkaus, moninaisuus ja yhteiset piirteet sekä auttaa Euroopan kansalaisia tutustumaan paremmin toisiinsa. Lisäksi painotettiin valitun kaupungin, alueen tai maan erityispiirteiden esittelemistä eurooppalaiselle yleisölle. EU:n jäsenmaiden kaupunkien lisäksi tapahtuma on avoin myös muille eurooppalaisille kaupungeille. EU:n ulkopuolisista maista mahdollisuutta ovat hyödyntäneet Islanti (Reykjavik 2000), Norja (Bergen 2000, Stavanger 2008) ja Romania (Sibiu 2007). 5

6 3. KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN TAVOITTEET Ehdotukseen on sisällyttävä Euroopan laajuinen kulttuurihanke, joka perustuu pääasiallisesti kulttuuriyhteistyöhön perustamissopimuksen 151 artiklassa (entisessä 128 artiklassa) tarkoitettujen tavoitteiden ja toimien mukaisesti. Hanke voidaan toteuttaa yhdessä muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Ehdotuksessa on täsmennettävä, miten ehdotettu hakijakaupunki aikoo (3 artikla): tuoda esille sellaisia eurooppalaisille yhteisiä taidevirtauksia ja -tyylejä, joita se on innoittanut tai joihin se on huomattavasti myötävaikuttanut; edistää tapahtumia, joihin osallistuu kulttuurin parissa toimivia henkilöitä jäsenvaltioiden muista kaupungeista ja jotka johtavat kestävän kulttuuriyhteistyön luomiseen, sekä edistää tällaisten henkilöiden liikkumista Euroopan unionissa; varmistaa väestön laajan liikkeelle saamisen ja osallistumisen; rohkaista muiden unionin kansalaisten vastaanottamista ja edistää tapahtumien levittämistä mahdollisimman laajalti ja monikielisesti hyödyntämällä kaikkia multimedian keinoja; edistää Euroopan kulttuurien ja maailman muiden kulttuurien välistä vuoropuhelua; hyödyntää kaupungin historiallista perintöä, kaupunkiarkkitehtuuria ja elämänlaatua. Euroopan unionin ulkopuoliset Euroopan maat voivat osallistua tähän toimintaan. Tällainen maa voi ehdottaa jotain kaupunkia yhdeksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja ilmoittaa ehdotuksestaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja alueiden komitealle. Neuvosto nimeää komission suosituksesta yksimielisesti yhden näistä ehdotetuista kaupungeista virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kullekin vuodelle ottaen huomioon, että valmisteluaikaa olisi oltava neljä vuotta (4 artikla). Kunkin nimetyn kaupungin on laadittava kulttuuritapahtumien ohjelma, jossa korostetaan kaupungin omaa kulttuuria ja kulttuuriperintöä sekä kaupungin asemaa osana yhteistä kulttuuriperintöä ja jossa pysyvän yhteistyön aikaansaamiseksi otetaan huomioon muista Euroopan maista kotoisin olevat kulttuurin parissa toimivat henkilöt (5 artikla). Komissio laatii edellisen vuoden tapahtuman tuloksista kunakin vuonna arviointikertomuksen. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle. Komissio voi myös tehdä sellaisia ehdotuksia tämän päätöksen tarkistamiseksi, joiden se arvioi olevan tämän toiminnan sujuvuuden ja varsinkin Euroopan unionin tulevan laajentumisen kannalta tarpeellisia (6 artikla). Euroopan unioni voi osallistua Euroopan kulttuuripääkaupunkia koskevan aloitteen rahoittamiseen puiteohjelmansa Kulttuuri 2000 välityksellä ja tukea yhtä tai useampaa tapahtumakalenterissa esitettyä eurooppalaista tapahtumaa. 6

7 4. KOKEMUKSIA AIKAISEMMISTA KULTTUURIPÄÄKAUPUNGEISTA EU:n komissio on tilannut Brysselissä toimivalta Palmer/ Rae Associates konsulttiyritykseltä tutkimuksen Euroopan kulttuurikaupungeista ja -pääkaupungeista sekä kulttuurikuukausista vuosina sekä valmisteluista kulttuuripääkaupungeissa vuosille Elokuussa 2004 valmistunut tutkimusraportti on noin 600-sivuinen ja se sisältää laajan yhteenvedon sekä kaupunkikohtaiset raportit taustoista, prosesseista, suunnittelusta, tavoitteista, toteuttamisorganisaatioista, kulttuuriohjelmistoista ja niiden vaikutuksista, infrastruktuurihankkeista, tiedotuksesta, markkinoinnista ja median toiminnasta, eurooppalaisesta näkökulmasta ja sen toteutumisesta, alueellisesta yhteistyöstä, taloudellisista tekijöistä, yleisön näkökulmista, vaikutuksista matkailuun, sosiaalisista näkökulmista, arvioinneista, pitkäaikaisista vaikutuksista sekä avaimista menestyneisiin hankkeisiin. Raportti on englanninkielinen ja se löytyy osoitteesta Tutkimuksesta esitetään johtopäätökset sekä suositukset kulttuuripääkaupunkihankkeiden jatkolle. Johtopäätöksistä raportissa todetaan muun muassa seuraavaa: - tutkimus osoittaa, että kulttuuripääkaupunki-ohjelma on voimakas väline kulttuurin kehittämisessä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia toimia katalysaattorina kaupunkimuutokseen - Kulttuuripääkaupunkihankkeiden menestyksen mittaaminen on vaikeaa ja siksi vertailut kaupunkien välillä eivät onnistu kovin hyvin. Kuitenkin on hyödyllistä tutkia hyvien käytäntöjen malleja ja korostaa suuntaviivoja, joilla on ollut vaikutusta hankkeiden toteutumiseen. Raportissa on paljon sellaista ainesta. - Raportti herättää kysymyksiä kestävästä kehityksestä kulttuuripääkaupunkihankkeiden vaikutuksissa ja ehdottaa siksi selkeää jakoa lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Kestävä kehitys on ollut silloin suurempaa, kun kulttuurihankkeet ovat olleet integroituneina kaupunkikehityksen muihin osa-alueisiin. - Raportti on arvioinut myös median osuutta. Kulttuuripääkaupungin idea ei joissakin tapauksissa ole oikein tullut esille. Siksi raportissa korostetaan hankkeen näkyvyyttä, kulttuuripääkaupunkien oikeaa valintaa ja hankkeen selkeää hallintoa. - Raportissa arvioidaan, että vaikka tässä raportissa on tarkasteltu hyviä ja huonoja kokemuksia, virheitä tullaan toistamaan ja siksi tarvitaan myös lisää tutkimusta. - Kulttuuripääkaupunkitittelin jakaminen useiden kaupunkien kesken oli osoittautunut huonoksi ratkaisuksi ja vastaavasti kulttuurikuukausien isännöiminen oli aliarvostettua. 7

8 - EU:ssa on esitetty voimakasta kritiikkiä EU:n mitättömästä taloudellisesta panostuksesta kulttuuripääkaupunkihankkeille, minkä on tulkittu heijastavan EU:n suhteellisen matalaa arvostusta. Raportti esittää lopuksi viisi suositusta: - Raportti suosittelee kulttuuripääkaupunkitoiminnan säilyttämistä ja jatkamista EU:n toimesta. - Valintakriteereitä tulisi harkita tarkistettavaksi kokemusten pohjalta. On tehty ehdotuksia erityisesti peruselementtien yksinkertaistamiseksi ja selventämiseksi. - EU:n komission roolia esitetään lisättäväksi erityisesti valmistelujen ohjeistuksen laatimisessa sekä informaation ja dokumentaation keräämisessä. Lisäksi komission tulisi määritellä toimintalinjat varojen maksamisesta kulttuuripääkaupungeille. - EU:n tulisi tarjota suurempaa taloudellista tukea kulttuuripääkaupunkihankkeille. - Raportti lopuksi korostaa sitä, että kolmansien maiden osallistumista hankkeisiin tulisi helpottaa, mikä lisäisi integraatiota ja edistäisi kulttuuriyhteistyötä. LIITE 2 Kulttuuripääkaupungit HELSINKI KULTTUURIPÄÄKAUPUNKINA VUONNA 2000 Taustaa Helsingin kulttuuripääkaupunkikokemuksista tehtiin haastattelu, johon alla olevat tiedot perustuvat. Suunnittelutyö alkoi vuoden 1994 tammikuussa, jolloin kuultiin Tukholman vastaavaa projektia ja ideoitiin hanketta virkamiesten, yliopistoväen, yritysjohtajien ja kulttuurilaitosten edustajien kanssa. Ensimmäisiä valmistelutoimenpiteitä oli Helsingin kulttuurielämää ja sen tulevaisuuden kartoitusta käsittelevän selvityksen tilaaminen. Raportti tilattiin konsulttitoimisto Comedialta. Sen laativat Charles Landry ja Owen Kelly, ja se valmistui lokakuussa Tätä ennen helmikuussa 1994 kaupunginhallitus oli esittänyt valtioneuvostolle Helsingin nimeämistä kulttuuripääkaupungiksi. Kaupunki rohkaisi kaupunginosayhdistyksiä, taidelaitoksia, kulttuurijärjestöjä ja yksityisiä kansalaisia tekemään ehdotuksia kulttuurivuoden ohjelmaksi. Ehdotuksia jätettiin mm. kirjastojen idealaatikoihin. Kesäkuussa 1994 kaupungin johtajistotoimikunta asetti Kulttuuripääkaupunki 2000 työryhmän, jonka tehtävänä oli hankkeen markkinointi ja jatkovalmistelu. Lokakuussa 1994 järjestettiin 200 kulttuurin, taiteen, järjestöelämän, yliopistoväen jne. kanssa yhteinen seminaari. Elinkeinoelämän valtuuskunnan kanssa pidettiin myös seminaari, josta kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaosto laati raportin. 8

9 Organisointitapa Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelu erotettiin lähes kokonaan kaupungin normaalista hallinnosta ja tarkoitusta varten perustettiin Helsingin kulttuurikaupunkisäätiö. Ratkaisulla haettiin joustavuutta toimintaan sekä mahdollisuutta kytkeä mukaan muita kuntia, valtio, elinkeinoelämä ja korkeakoulut. Säätiössä olivat mukana Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Helsingin kauppakamari, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö ja Helsingin yliopisto. Vantaan kaupunki liittyi säätiöön myöhemmässä vaiheessa. Säätiön johtajana toimi teatterinjohtaja Georg Dolivo ja talous- ja viestintäjohtajana Jorma Bergholm. Säätiön toimiston organisaatio koostui hallinnosta ja yleisjohdosta, viestinnästä ja viidestä tuotantoryhmästä. Säätiön palveluksessa oli vuoden 1997 lopussa seitsemän henkilöä ja suurimmillaan työntekijämäärä oli vuoden vaihteessa , jolloin töissä oli 41 henkilöä. Toiminnallisena ajatuksena oli, ettei säätiö joitain poikkeuksia lukuun ottamatta itse tee ohjelmatuotantoa, vaan hankkii tuotannolle vastuullisen tuottajatahon. Näin pyrittiin kustannustehokkuuteen. Valitun tuottajan kanssa solmittiin yksityiskohtainen sopimus, jossa määriteltiin kummankin osapuolen velvoitteet mm. säätiön avustusten maksatusaikataulu. Säätiö keskittyi johtamiseen, koordinointiin ja viestintään. Ensimmäiset projektitukipäätökset tehtiin jo vuonna Ohjelmakokonaisuus oli hahmollaan vuonna 1998 ja helmikuussa vuonna 1999 voitiin julkistaa runsaat sata päätettyä projektia. Kaiken kaikkiaan ohjelmisto koostui noin 500 projektista, mitä järjestäjät tänä päivänä pitävät liian suurena määränä. Kolmisen sataa olisi riittänyt. Talous Ohjelmistoa toteuttaneet projektit saivat tulonsa keskimäärin 60 %:sti muulta kuin säätiöltä: pääsylipputuloina, projektikohtaisina sponsorituloina, julkisina ja yksityisinä avustuksina sekä yhteisöjen omarahoituksena. Säätiön talouden kokonaisvolyymi vuosina oli 195 milj. markkaa. Kaikki rahaliikenne ei kulkenut säätiön kautta, vaan esim. ministeriöt ja yksityiset sponsorit rahoittivat tapahtumia suoraan. Näin laskien juhlavuoden kokonaisvolyymi oli 370 milj. markkaa. Tapahtuman talousarvioon ei myöskään sisällytetty tarpeellisia korjausinvestointeja. Uudisrakentamista ei Helsinki juhlavuoden nimissä tehnyt. Valtio rakensi Kiasman ja kunnosti Kansallismuseon. Valtioneuvosto teki osallistumisestaan periaatepäätöksen jo maaliskuussa Päätöksessä valtioneuvosto sitoutui osoittamaan tapahtumaan vuosina yhteensä 50 mmk. Tämän lisäksi ministeriöt ja laitokset velvoitettiin toiseen 50 mmk:n erään. Ministeriöiden 9

10 Loppuarviointi raamirahoituksen toteutuminen osoittautui vaikeammaksi projektiksi ja vaati useita neuvottelukierroksia ja vielä valtioneuvoston erillisen kannanoton. Ensimmäiset sponsorisopimukset tehtiin vuonna Pääyhteistyöyrityksiä olivat Finnair, Elisa, ICL Invia sekä Marja Kurki. Muita mukana olleita yrityksiä olivat Helsingin Energia, Nokia, Suomen Posti, Scandic Hotels, Silja Line, Sodexho, Tapiola ja Suomen Metsäsäätiö. Jälkijättöisin rahoitusosuutensa hoitamisessa oli Euroopan Unioni. Taloudellisten odotusten hyvän toteutumisen varmisti tuolloin meneillään ollut taloudellinen nousukausi. Omakohtainen arviointi onnistumisesta on kokonaisuudessaan myönteinen. Onnistumisen yksi edellytys oli säätiön johdon onnistunut miehitys. Georg Dolivo oli erinomainen brändi tapahtumalle varsinkin julkisuuden kanssa syntyneissä ongelmatilanteissa. Talousjohto oli tiukasti Jorma Bergholmin käsissä. Pettymyksenä on pidetty mm. sitä, ettei kulttuurivuoden toteuttaminen jättänyt pysyviä jälkiä kaupungin omiin toimintatapoihin. Kulttuuriasiankeskus palasi nopeasti vanhoihin toimintatapoihinsa. 6. KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN NIMEÄMINEN JA HAKUMENETTELY Euroopan kulttuuripääkaupunki on päätöksen mukaan nimettävä vuodesta 2005 alkaen seuraavia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen (2 artikla): Asianomainen jäsenvaltio toimittaa yhden tai useamman ehdotuksen sekä mahdollisen suosituksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja alueiden komitealle viimeistään neljä vuotta ennen kuin kyseisen tapahtuman on määrä alkaa. Vuodesta 2000 alkaen komissio kutsuu vuosittain koolle valintalautakunnan, jonka tehtävänä on antaa kertomus tehdystä yhdestä tai useammasta ehdotuksesta tämän toiminnan tavoitteet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Valintalautakunta koostuu johtavista riippumattomista henkilöistä, jotka ovat kulttuurialan asiantuntijoita, ja se antaa kertomuksen komissiolle, parlamentille ja neuvostolle. Lopullisen päätöksen Euroopan kulttuuripääkaupungin nimeämisestä tekee ministerineuvosto (kulttuuri- ja av-ministerit) komission suosituksen perusteella. Neuvosto nimeää Euroopan parlamentin lausunnon ja valintalautakunnan kertomuksen perusteella annetusta komission suosituksesta asianomaisen kaupungin virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi siksi vuodeksi, joksi sitä on ehdotettu 10

11 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1419/1999/EY, tehty 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina [EYVL L 166, ]. Vuosina nimetään rinnakkain kaksi kulttuuripääkaupunkia (toinen vanhasta, toinen uudesta jäsenvaltiosta). Suomen vuoro isännöidä Euroopan kulttuurikaupunki-tapahtumaa on vuonna 2011 yhdessä Virosta nimetyn kaupungin kanssa. Viron ehdokkaana ontallinna tai Tartto. Valintasääntöjen mukaisesti Suomi toimittaa EU-elimille yhden tai useamman kaupungin ehdotukset sekä mahdollisen niitä koskevan suosituksensa vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin tai -kaupunkien lopullinen nimeäminen tapahtunee ministerineuvostossa syksyllä Edellä olevan aikataulun vuoksi opetusministeriö toivoo saavansa suomalaisten kulttuuripääkaupunkiehdokkaiden hakemukset maaliskuun 2006 alkuun mennessä. Hakemus Vapaamuotoinen hakemus, jossa tulee olla selvitetty Tapahtumaorganisaatio (säätiö, yliopisto, kaupunki, ympäristökunnat) Yhteistyökumppanit (sponsorit) Kulttuuriohjelma Markkinointi- ja tiedotustoimenpiteet (oman organisaation hyödyntäminen) Talousarvio (olemassa olevien resurssien hyödyntäminen) 7. JYVÄSKYLÄN LÄHTÖKOHDAT KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI Avainsanoja Työryhmän keskusteluissa ovat nousseet esille seuraavat avainsanat, joiden pohjalta kulttuuripääkaupunki hakemuksen sisältöä voidaan ryhtyä rakentamaan: - arkkitehtuuri Alvar Aalto, - elämisen laatu, elämänvoima, hyvinvointi, - ekologia, - kestävä kehitys, - luonto, - maaseudun rakennemuutos, - nuoruus, - pienuus, - ilo, - lauluperinne, kansanmusiikkiperinne, - moniäänisyys, monimuotoisuus, - suvaitsevaisuus, - itä länsi, yhteistyö, - omaehtoisuus, - uteliaisuus, - vireys, - teknologia, - tiede ja taide, - suomalaisuus, suomen kieli, - kansainvälisyys, - selkeät vuodenajat, - innovatiivisuus, - hyvinvoivat eläkeläiset, - moderni, - muutosvalmius. 11

12 MENNEISYYDEN TUKIPILARIT Suomenkielisen kulttuurin synty - maan ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän Lyseo, perustettiin v kaupunginkirjasto perustettiin v maan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari perustettiin v maan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun tyttölyseo perustettiin v ensimmäiset suuret laulu- ja soittojuhlat pidettiin Lounaispuistossa v Mieskuoro Sirkat perustettiin vuonna Naiskuoro Vaput perustettiin vuonna kesäyliopiston toiminta alkoi v Kasvatusopillinen korkeakoulu aloitti toimintansa v ensimmäiset Jyväskylän Kulttuuripäivät v korkeakoulun nimi muuttui yliopistoksi v ensimmäinen Jyväskylän Talvi v Jyväskylän menneisyyden pohjalta kulttuuripääkaupunkivuoden sisältöä voidaan hahmottaa seuraavasti NYKYISET VAHVUUDET Lasten- ja nuortenkulttuuri - koulujen ja oppilaitosten ansiosta Jyväskylässä on paljon nuoria - nuorilla on nykyään monipuoliset kansainväliset yhteydet mm. omien harrastusten kautta Yhteyksien ylläpitoon he käyttävät ennakkoluulottomasti aina uusinta tekniikkaa - kansainvälisyys liittyy myös nuorten suvaitsevaan arvomaailmaan, jossa rikotaan ennakkoluulottomasti kulttuuri- ja kansallisuusrajoja - vahva taidekasvatus ja taiteenperusopetus - vahva rockin harrastus ja konserttitarjonta (Tanssisali Lutakko, Jyrock) - monipuoliset liikuntapalvelut ja harrastukset Henkisen hyvinvoinnin kaupunki - Koululaitoksen synty tuotti nykyisen yliopiston, laajaa akateemista osaamista, hyvin monipuolisen koulutustarjonnan - Hyvinvointiteknologian kärkiyrityksiä - Tieteen ja taiteen kaupunki - Musiikki- ja kuorotoiminta - Kansainvälinen toiminta - Luonnon ja kaupunkiasumisen läheisyys ja vuorovaikutus - Kaupungin sijainti Harjun ja järven välissä sekä erityisesti keskustan palvelut (esim. kävelykatu) luovat edellytyksiä ihmisten jokapäiväiselle kanssakäymiselle ja kohtaamisille 12

13 Kansainvälinen yhteistyö - Jyväskylään on helppo tulla ja muuttaa, ensin opiskelemaan ja sitten työelämään - Erilaisuus synnyttää uutta ja se toimii monipuolisena kulttuuri- ja harrastustoiminnan virikkeenä TULEVAISUUS / KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI 2011 Lasten- ja nuortenkulttuuri - Mitä eri ikäpolvet voisivat tehdä yhdessä, miten he voisivat kohdata? - Mitä tarkoittaa nuorekkuus? Innovatiivisuus ja edelläkävijyys - Miten tiede, taide, teknologia ja nuoret saadaan kohtaamaan? - Liikuntakulttuuri, elinvoima, uudenlaiset pelit ja liikkumismuodot Henkisen hyvinvoinnin kaupunki - Henkinen hyvinvointi edesauttaa innovatiivisen ja muutosvalmiin ilmapiirin syntymistä. - Uudenlainen luova luokka tarvitsee runsaasti virikkeitä ja kulttuuritarjontaa työajan ulkopuolella - Luonto ja suomalaisuus kaikkine hyvine puolineen ovat henkisen hyvinvoinnin lähteitä ja voimavaroja - Alueellinen vuorovaikutus, koko Jyväskylän seutu ja Keski-Suomi - Haku ja toteutusvaiheessa haettaisiin kansainvälisiä kumppaneita Euroopasta vastaavanlaisista (koko, asema, vahvuudet, erityispiirteet) kaupungeista - Luonto osana kaupunkikulttuuria Jyväskylä kulttuurien kohtauspaikka - Tarjoamme Euroopalle inhimillisen ja elämänlaatuun perustuvan mallin - Tulevaisuudessa kohtaamista syntyy yhä enemmän eri alojen välille. Tieteen, taiteen ja talouselämän välille syntyy yhä enemmän vuorovaikutusta ja se synnyttää yhä enemmän uusia innovaatioita LIITE 1 Jyväskylän edellytykset vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 13

14 8. IDEASTA HAKEMUKSEKSI: Työryhmän ehdotus Motto: Vain se jolla on vahvat juuret, voi lentää Jyväskylä Euroopan kulttuuripääkaupunkina tarjoaa vuodeksi 2011 Suomalaisen Hyvinvoinnin risteysaseman, jonka juuret ovat vahvasti Euroopassa. Jyväskylä ympäristökuntineen esittäytyy Euroopalle Järvi-Suomen kaupunkina, jolla on - puhdas ja rikas luonto ja ympäristö - neljä vuodenaikaa - suomalaisuus ja suomenkielinen kulttuuri - Alvar Aallon rakennusperintö ja sitä jatkava moderni arkkitehtuuri - laaja kulttuuriosaaminen - ammattitaiteilijat - tapahtumaosaaminen - kokemusta kansainvälisten festivaalien ja kongressien järjestämisestä - kattava kulttuuri- ja taidelaitosten verkosto - vahva lasten- ja nuortenkulttuuri - kulttuurisesti vahva yliopisto Työryhmä esittää, että 1) Jyväskylän kaupunki hakee vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2) hakemusta laatimaan palkataan päätoiminen suunnittelija alkaen saakka. Tätä varten osoitetaan euron määräraha, jolla katetaan palkka-, matka- ja toimistokuluja, sekä hakemuksen laadinta 3) hakemus tehdään verkostokaupunkikuntien yhteishankkeena 4) hakemusvaiheen toteutuksesta vastaa Jyväskylän kaupunki 5) hankkeen toteutus edellyttää omien kulttuuri- ja taidelaitosten, festivaaliorganisaatioiden ja muiden kulttuuripalveluiden tuottajien vahvaa sitoutumista. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Jyväskylä Sinfonia, kaupunginteatteri,alvar Aaltomuseo, Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo, Suomen käsityön museo, Jyväskylän festivaalit, Summer Jazz, Keski-Suomen kirjailijat, Jyväskylän taiteilijaseura, muut kulttuurijärjestöt, taiteen perusopetuksen organisaatiot jne. Hankkeeseen liittyy kiinteästi kehittämis- ja tutkimustyö, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan tutkimuksen kanssa. 14

15 Kulttuuripääkaupunkihakemuksen jatkotyöskentely jäsentyy oheisen kuvan (Jouko Astor ) mukaan seuraavasti: AIKATAULU Hankkeen aikataulu on seuraava: mennessä työryhmän ehdotus kaupunginhallituksen päätös ja projektisuunnittelijan palkkaaminen hakemuksen 1. luonnos hakemuksen 2. luonnos 1.3. hakemus jätetään opetusministeriölle 15

16 KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS Hankkeen kustannukset jakautuvat vuosille niin, että hakemusvaiheessa tarvitaan päätoiminen suunnittelija ja hänelle tarpeelliset matka- ja käyttömäärärahat. Budjetti voisi muodostua vuosittain seuraavasti:! 2005 päätoiminen suunnittelija (4 kk) (X kk) 2007 Jos Jyväskylä hyväksytään v kulttuuripääkaupungiksi: päätoiminen suunnittelija tiedotus markkinointi toimisto matkakulut 2008 Edellisten lisäksi tuottaja- ja ohjelmakuluja (tilauskohtaiset) Kulttuuripääkaupunkivuosi Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden (2000) kustannukset olivat 340 miljoonaa markkaa. Stavanger (2008) ilmoittaa käyttävänsä 39 milj. euroa valmisteluun ja toteutukseen. Tähän summaan ei sisälly investointimenoja. Reykjavik on toteuttanut kulttuuripääkaupunkivuoden (2000) 7,9 milj. eurolla ja Lille on käyttänyt 73,7 milj. euroa vuonna Työryhmän arvion mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelu- ja toteutuskustannukset ovat yhteensä n. 15 milj. euroa Rahoituksen oletetaan jakautuvan siten, että EU ja valtio maksaa 1/3:n, kunnat 1/3:n ja sponsori- ja omana tulonhankintana saadaan 1/3. Työryhmä esittää, että hanke toteutetaan Keski-Suomen Liiton ja verkostokaupunkikuntien yhteishankkeena siten, että kuntien rahoitusosuus 5 milj. euroa jakautuu vuonna verkostokaupunkikuntien kesken. Osan rahoituksesta muodostaa nykyisten kulttuuri- ja taidelaitosten ja muiden kulttuuritoimijoiden panos hankkeen toteutuksessa. LIITE 3: Jyväskylän kaupungin kulttuurimenot v ja kulttuuritapahtumien menot 16

17 JYVÄSKYLÄN EDELLYTYKSET VUODEN 2011 EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI Historia (http://www.jyvaskyla.fi/historia/lyhyt/1837_1880.shtml) Kaupungin syntyvaiheet Jyväskylän sijainti Päijänteen pohjoispäässä, kolmen suuren vesireitin risteyksessä on taannut sen, että liikennettä seudulla on ollut jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Laukaan Sarakallion ja Jyväskylän maalaiskunnan Halsvuoren kalliomaalaukset sekä esinelöydöt todistavat noista varhaisista kulkijoista. Jyväskylän myöhemmän kehityksen kannalta tärkeimmiksi askeliksi osoittautuivat koulujen perustamiset ja 1860-luvulla. Kaupungissa oli toiminut pieni ruotsinkielinen ala-alkeiskoulu, mutta jatko-opinnot piti suorittaa Kuopiossa, jossa oli lähin yläalkeiskoulu. Kouluolojen kehittämiseen liittyi Jyväskylässä alusta asti yksi piirre, joka muilta kaupungeilta puuttui: suomenkielisyys. Asian esiintulo eri vaiheissa oli lähinnä piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildtin sitkeän työskentelyn ansiota. Suomenkielisen kulttuurin kehto Jyväskylän maine suomenkielisenä koulukaupunkina oli vähitellen vakiintunut ja tunnustettu kaikkialla Suomessa. Pitkälti koulujen ja seminaarin välityksellä alkoi myös kaupungin kulttuurielämä kukoistaa. Pohjaa tälle kehitykselle loivat jo luvun lopulla perustettu lyhytikäiseksi jäänyt Kansan lehti ja sen seuraaja Keski- Suomi. Lehtien pontimena olivat osuvasti suomalaisen sivistyksen vaurastuminen. Samaan päämäärään tähtäsivät lehtori K.J. Gummeruksen kustantamat lehdet ja kirjat, Kyläkirjaston Kuvalehti tunnetuimpana. Kiertävien teatteriseurueiden vierailut osuivat Jyväskylässä otolliseen maaperään, sillä kaksi näytöksiä seurannutta kaupunkilaista, Minna Canth ja Robert Kiljander innostuivat itsekin kirjoittamaan näytelmiä. Heidän kynästään lähtivätkin vuosisadan lopun suosituimpien näytelmien tekstit. Teksteistään tunnettuja jyväskyläläisiä olivat myös runoilijat Isa Asp, Irene Mendelin ja Kaarlo Kramsu. 17

18 Seminaarin musiikinlehtori E.A. Hagforsin aloitteesta käynnistynyt musiikkielämä aluksi vaatimattomine konsertteineen ja kuoroineen huipentui 1800-luvun lopulla useisiin Jyväskylässä pidettyihin Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhliin. Tuhansien juhlavieraiden mukana laulu- ja soittojuhla-aate levisi ympäri Suomea. Kaupungin omista musiikkinimistä tunnetuimpia olivat P.J. Hannikainen ja vuonna 1899 perustettu Mieskuoro Sirkat. Lyseon ja tyttökoulun rinnalle perustettiin samoihin aikoihin kolmas oppikoulu, yhteislyseo. Merkittävin muutos tapahtui, kun seminaarista tuli Kasvatusopillinen korkeakoulu vuonna Pyrkimykset saada kaupunkiin yliopisto olivat jo vuonna 1912 johtaneet kesäyliopistotoiminnan käynnistymiseen. Urheilun ja kulttuurin alueelta Jyväskylä toi yleiseen tietoisuuteen kaksi kestävää käsitettä, pesäpallon ja Alvar Aallon. Lyseon oppilas Alvar Aalto perusti vastavalmistuneena arkkitehtina ensimmäisen toimistonsa kotikaupunkiinsa syksyllä Hän suunnitteli Jyväskylään ja lähiympäristöön tuolloin useita rakennuksia ja myöhempinä vuosikymmeninä vielä lisää. Lyseon ja seminaarin pojat saivat puolestaan toimia Tahko Pihkalan koekaniineina tämän kehitellessä Suomen kansallispeliä pesäpalloa 1920-luvun alussa. Kaupungin kehittyminen oli sotien jälkeen vauhdikasta. Sen takasi pelkästään asukasluvun lisääntyminen vuodesta 1941 vuoteen 1980 noin :sta yli :een! Käytännössä kasvu näkyi valtavana rakentamisena. Toisaalta keskikaupungilta hävisivät muutamaa taloa lukuun ottamatta kaikki puutalot kerrostalojen tieltä ja toisaalta uusia lähiöitä rakennettiin eri puolille kaupunkia. Alvar Aallon kaupunki Koulukaupunkina, Suomen Ateenana tunnettu Jyväskylä sai vuosien saatossa muitakin luonnehdintoja. Teollisuuskaupungiksi se oli jo muuttunut ennen sotia. Kulttuurikaupunkina Jyväskylä alkoi saada lisää uskottavuutta sen jälkeen kun ensimmäiset, myöhemmin Jyväskylän Kesäksi nimetyt kulttuuripäivät pidettiin ensi kerran vuonna Vuonna 1969 järjestettiin Jyväskylän Talvi, aluksi vastapooliksi, myöhemmin Kesän täydentäjäksi. Modernista arkkitehtuurista tuli Jyväskylälle uusi kansainvälinen valttikortti, kun arkkitehti Alvar Aallon korkeakoulurakennukset, muun muassa päärakennus, harjoituskoulu, kirjasto ja uimahalli sekä Säynätsalon kunnantalo valmistuivat luvulla. Seuraavilla vuosikymmenillä olivat vuorossa Keski-Suomen museo, Viitatorni, Alvar Aalto -museo ja hallintokorttelin rakennukset. Väkiluvun lisääntymisen myötä palvelu- ja kauppakaupungin tittelikään ei ollut kaukaa haettu, ja tapahtumien lisääntyes- 18

19 sä Jyväskylästä tuli myös merkittävä matkailukaupunki. Kulttuurin ja urheilun moniottelija Kansainvälisyys Kulttuurikaupungin maineen perustana olleet Jyväskylän Kesä ja Talvi yhdistivät voimansa ja ovat saaneet rinnalleen lukuisia muita tapahtumia, joista Graphica Creativa, Alvar Aalto Symposium ja Jyväskylä Summer Jazz lienevät tunnetuimpia. Paljolti yliopiston ansiosta Jyväskylästä tuli merkittävä kongressikaupunki, jota Jyväskylä Paviljongin valmistuminen edelleen vahvisti. Matkailukaupunkina Jyväskylä on kävijämääriltään Suomen suosituimpia. Kaupungissa ei ole yhtä ylivertaista matkailukohdetta, vaan Jyväskylän suosio perustuu hyvän sijainnin ohella useiden korkeatasoisten museoiden, teattereiden, orkestereiden ja kuorojen sekä tapahtumien monipuolisuuteen. Aivan 1990-luvun lopulla varsinkin lapsiperheiden suosikiksi nousi Hilarius Hiiren koti Viherlaakso. Sadat tuhannet katsojat seuraavat vuosittain teiden varsilla pitkin maakuntaa Jyväskylän Suurajoja. Kilpailu on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia tapahtumia Suomessa ja niinpä vanha tuttu nimikin taipuikin muotoon Neste Rally Finland. Perinteisen pesäpallon rinnalle ja siitä ohikin kipusi 1980-luvun puolivälissä jääkiekko JypHT:n menestyksen ansiosta. Kansainvälistä menestystä on puolestaan tullut muun muassa uinnista, hiihtolajeista ja mäkihypystä. Urheilukaupungin mainetta on lisännyt omalta osaltaan maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja siihen liittyvät tutkimuslaitokset. Viime vuosituhannen lopussa uusi läänijako Keski-Suomen lääni lakkautettiin vuonna 1997 ja valtakunnankeskusten välinen kilpailu pakotti Jyväskylänkin katselemaan rajojensa yli. Jyväskylän seudun neljän kunnan, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen, elinkeinoyhteistyö Jykes Oy:n siipien suojassa on tiivistynyt vuosi vuodelta, ja vuonna 2002 mukaan tuli myös Uurainen. Tavoitteena on verkostokaupunki, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan parhaat ominaisuudet. Seudun väkiluku on selvästi yli puolet koko Keski-Suomen maakunnan asukasmäärästä. Jyväskylän kaupungin asukasmäärä ylitti 2000-luvun alussa :n rajan. Asukkaista yli on korkeakouluopiskelijoita. Kulttuuritapahtumat Jyväskylässä on kulttuuritapahtumia, joissa kansainvälisyys on näkyvästi mukana: Alvar Aalto Design Seminar - kansainvälinen Alvar Aalto Design Seminar keskustelufoorumi järjestetään joka kolmas vuosi. 19

20 Alvar Aalto Symposium - joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen arkkitehtuurikonferenssi, joka kerää vuosittain noin viisi sataa arkkitehtia ja alan opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Arktisen upeeta -elokuvafestivaali - pohjoismaiset pitkät, lyhyt- ja dokumenttielokuvat ovat vuodesta 1998 lähtien pysähtyneet Jyväskylän lisäksi muun muassa Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa, Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Blues Live! - Blues-tapahtuma vuosittain lokakuun alussa. Festivaali on järjestetty 22:na vuotena peräkkäin. Graphica Creativa - kansainvälinen taidegrafiikkatriennaali, joka on järjestetty Jyväskylän taidemuseossa kolmen vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Jyrock - Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perinteikäs sisäfestivaali Jyväskylän Kesä - Suomen ensimmäinen kaupunkifestivaali täyttää 50 vuotta v (nykysirkus, komiikka, mimiikka). Jyväskylän kesässä on myös vierailevia taiteilijaryhmiä eri puolilta Eurooppaa. Jyväskylä Sinfonia - vuonna 1955 perustettu, 38 soittajan kokoonpanolla toimiva kunnallinen orkesteri. Jyväskylä Sinfonia on tehnyt 1990-luvulla laajoja kotimaan kiertueita. Viime vuosina kiertueet ovat suuntautuneet ulkomaille: Japaniin (2000 ja 2004), Ranskaan ja Puolaan. Vuoden 2005 syyskesällä kiertuemaina olivat Ranska ja Espanja. Kiertueilla ja levytyksissä orkesteri käyttää nimeä Sinfonia Finlandia. Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina toimii ranskalainen Patrick Gallois. Jyväskylä Summer Jazz - tyylikkään urbaani jazz- ja maailmanmusiikkicocktail Lumo - kansainvälinen valokuvataiteen triennaali, joka järjestetään Jyväskylässä joka kolmas vuosi. Lumo painottuu vahvasti taidevalokuvaan. Aluekeskuskuntien kulttuuritapahtumia, oma liite 1.1 Kokous ja kongressikaupunki Jyväskylä on yksi Suomen vilkkaimmista kokous- ja kongressikaupungeista. 20

21 Jyväskylässä ja yliopistolla vierailee vuosittain lukuisia tutkijoita ja opettajia eri puolilta maailmaa. Liikunta Urheilu ja liikunta ovat luonteeltaan kansainvälistä toimintaa ja Jyväskylän vahvuus kansainvälisillä areenoilla on syntynyt Jyväskylän yliopiston liikunta ja terveystieteiden tiedekunnan kautta. Kansainvälisesti ajatellen Hippoksen liikuntapuiston alueella on todellista liikunta-alan tietoa, taitoa, tiloja ja laitteita, joiden avulla on Jyväskylä tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Alueen tutkimuslaitokset ovat solmineet yhteistyösopimuksia useiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Hippoksen kansainvälisestikin erinomaiset liikuntalaitokset sekä urheilijoidemme menestys on myös tuonut tunnettuutta Jyväskylälle. Jyväskylässä on yli 240 liikuntapaikkaa suurista sisähalleista kuntoratoihin ympäröivässä luonnossa. Paikallistason kansainvälisyyttä edistetään maahanmuuttajille suunnatuilla palveluilla ja edistämällä monikulttuurisia hankkeita. Luonto ja matkailu Puhdas luonto ja luonnon ja kulttuurin sopusointu on Jyväskylän vetovoimatekijä. Keski-Suomen selkeät vuodenajat innoittavat tekemään matkailullista yhteistyötä. Matkailumessut, Maaseutumatkailun teemaohjelma, Keski-Suomen maaseutumatkailun markkinointihanke sekä Vesistömatkailuhanke ovat esimerkkejä luonnon tarjoamista mahdollisuuksista. Jyväskylän kaupungin alueella on 52 järveä tai lampea, lintutorneja sekä runsaasti metsäalueita, joiden hoitosuunnitelmiin kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa. Yliopisto Jyväskylän yliopisto on monitieteinen ja moderni sivistysyliopisto, jonka juuret ulottuvat vuonna 1863 Jyväskylään perustettuun ensimmäiseen suomenkieliseen opettajaseminaariin. Yliopistossa on opiskelijoita vajaat ja henkilöstöä noin Tiedekuntia on seitsemän, joista humanistinen on suurin. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 70 maasta ja tutkimusyhteistyötä tehdään kymmenien eri puolilla maailmaa sijaitsevan yliopiston kanssa. Ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä. Taide- ja kulttuurialan opetusta tarjoavat taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (Taiku) ja musiikin laitoksen lisäksi yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kulttuuripolitiikan koulutusohjelma. Jyväskylän yliopiston vilkasta kulttuurielämää ylläpitävät mm. useat kuorot, orkesterit ja teatteriryhmät sekä yliopistoyhteisön vaiheita, toimintaa ja kulttuuriympäristöä esittelevä yliopiston museo. Kulttuurihistorial- 21

22 lisesti ja arkkitehtuurisesti monimuotoisilla yliopistokampuksilla on runsaasti mm. Alvar Aallon ja Arto Sipisen suunnittelemia rakennuksia. Kaupungin yhteistyöverkosto Jyväskylän kaupungilla on useita yhteistyöverkostoja maailmalla. Muodoltaan vakiintuneita ovat useimpien tuntemat ystävyys- ja ystäväkaupunkiverkostot. Lisäksi kaupunki on jäsenenä Eurotowns-verkostossa sekä Mittnorden - Keskipohjola yhteistyössä. Ystävyyskaupunkien kanssa vanhimmat yhteistyösuhteet ovat vuodelta Perinteisesti kaupunkien väliseen toimintaan on kuulunut mm. kulttuuri- ja urheiluvaihtoa sekä nuorisotoimintaa. Ystävyyskaupunkisuhteita halutaan hyödyntää yhä enemmän antamalla tilaisuus eri alojen asiantuntijoiden väliseen tiedonjakoon ja konkreettisiin projekteihin esimerkiksi EU-projektien avulla. Jyväskylän ystävyyskaupungit Kaupunki Maa Vuodesta Esbjerg Tanska 1947 Eskilstuna Ruotsi 1947 Debrecen Unkari 1970 Jaroslavl Venäjä 1966 Fjardabyggd Islanti 1958 Niiza Japani 1997 Potsdam Saksa 1985 Poznan Puola 1974 Stavanger Norja 1947 Jalapa Nicaragua 1988 Mudanjiang Kiina 1988 TAUSTATIETOA JYVÄSKYLÄSTÄ - Väkiluku , kasvu keskimäärin tuhat per vuosi, seudulla asukkaita Koululaisia ja opiskelijoita noin Jyväskyläläiset ovat nuoria suurin ryhmä 23-vuotiaat jväskyläläisellä on korkea-asteen tutkinto kolmikymppiset maan koulu tetuimpia. - Työpaikkaomavaraisuus on 126% - Suomen korkeimpia. - Kärkikaupunki kasvu- ja asuinympäristönä, toiseksi suosituin muuttokohde. - Palkittu elinkeinopolitiikan, imagon ja seutuyhteistyön kehittäjänä - Erikoisosaamisalueina paperinvalmistus-, energia-, ympäristö-, informaatio- ja hyvinvointiteknologia. - Messukaupunkina maan kakkonen, kongressikaupunkina kolmanneksi suosituin. - Kuorojen ja mestariurheilijoiden kaupunki Jyväskylän Kesä, Neste Rally Finland. - Alvar Aallon kaupunki: 20 merkittävää kohdetta 22

23 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KULTTUURITAPAHTUMIA JYVÄSKYLÄ Alvar Aalto Design Seminar - kansainvälinen Alvar Aalto Design Seminar keskustelufoorumi järjestetään joka kolmas vuosi Alvar Aalto Symposium - joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen arkkitehtuurikonferenssi, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua modernin arkkitehtuurin ongelmista Arktisen upeeta elokuvafestivaali - pohjoismaiset pitkät, lyhyt- ja dokumenttielokuvat ovat vuodesta 1998 lähtien pysähtyneet Jyväskylän lisäksi muun muassa Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa, Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä Blues Live! - Blues-tapahtuma vuosittain lokakuun alussa. Festivaali on järjestetty 22:na vuotena peräkkäin. Design for Architecture - kansainvälinen Design for Architecture Symposium perustettiin keskustelufoorumiksi jatkamaan Alvar Aallon edustaman funktionaalisen ja ekologisen suunnitteluperiaatteen henkeä Graphica Creativa - kansainvälinen grafiikkatriennaali, joka on vuodesta 1975 lähtien järjestetty Jyväskylässä kolmen vuoden välein Iiris-elokuvafestivaali - järjestetty 1. kerran syksyllä 2003, järjestäjinä AMK / Viestintä Jyrock - Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perinteikäs sisäfestivaali Jyväskylän Kesä - Suomen ensimmäinen kaupunkifestivaali Jyväskylän Summer Jazz - tyylikkään urbaani jazz- ja maailmanmusiikkicocktail Jyväskylän päivä - Jyväskylän syntymäpäivän viikolla maaliskuussa on monenlaista tapahtumaa Jyväskylän Pääsiäinen - seurakuntien konserttisarja pääsiäisviikolla Kesäteatterit 23

24 Useita kesäteatteriesityksiä Kesäkonsertit - Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan järjestämä konserttisarja heinäelokuussa Lasten Loiskis - vuosittain järjestettävät lasten kulttuuripäivät, joihin liittyy oleellisesti ympärivuotinen Kulttuuriaitan toiminta. Järjestetään samaan aikaan myös Jyväskylän maalaiskunnassa, Hankasalmella, Laukaassa ja Muuramessa Lumo - valokuvataiteen triennaali. Lumo on painottunut vahvasti taidevalokuvaan ja on luonut oman paikkansa ja luonteensa suomalaisen valokuvataiteen näyttelyiden tarjonnassa Valo on Jyväskylässä - tapahtuma, joka koostuu valaistusalan ammattilaisten työpajasta ja seminaareista sekä kaupunkilaisille suunnatuista oheistapahtumista. Järjestetään joka toinen vuosi Yläkaupungin Yö alkanut jokavuotinen kulttuurin eri alueita yhdistävä tapahtuma, joka yhtä aikaa kaataa raja-aitoja ja arvostaa perinteitä TAPAHTUMIA MUUALLA Kihveli Soikoon Hankasalmella Lyömäsoitin-festivaalit Laukaassa Muurame-päivät Korpilahti-päivät Korpilahden kesäteatteri Vaajakosken kohinat maalaiskunnassa Kulttuuripääkaupungit Ateena Kreikka 1986 Firenze Italia 1987 Amsterdam Alankomaat 1988 Berliini Saksa 1989 Pariisi Ranska 1990 Glasgow Iso-Britannia 1991 Dublin Irlanti 1992 Madrid Espanja 1993 Antwerpen Belgia 24

25 1994 Lissabon Portugal 1995 Luxemburg Luxemburg 1996 Kööpenhamina Tanska 1997 Thessaloniki Kreikka 1998 Tukholma Ruotsi 1999 Weimar Saksa 2000 Avignon Bergen Bologna Bryssel Helsinki Krakova Praha Reykjavik Santiago de Compostela Ranska Norja Italia Belgia Suomi Puola Tsekin tasavalta Islanti Espanja 2001 Rotterdam Porto Alankomaat Portugal 2002 Brygge Salamanca Belgia Espanja 2003 Graz Itävalta 2004 Genova Lille Italia Ranska 2005 Cork Irlanti 2006 Patras Kreikka 2007 Luxemburg Sibiu Luxemburg Romania 2008 Liverpool Stavanger Iso-Britannia Norja 2009 Itävalta Liettua 2010 Saksa Unkari 2011 Suomi Viro 2012 Portugal Slovenia 2013 Ranska Slovakia 2014 Ruotsi Latvia 2015 Belgia Tsekki 2016 Espanja Puola 2017 Tanska Kypros 2018 Alankomaat Malta 2019 Italia 25

26 Jyväskylän kaupungin kulttuurimenot brutto /vuosi 2005 Kulttuuripalvelukeskus Kaupunginkirjasto Taidemuseo Keski-Suomen museo Käsityön museo Kuvataidekoulu Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa _ euroa euroa ============== Jyväskylän kulttuuritapahtumien menot Jyväskylän Kesä Jyväskylä Summer Jazz Yläkaupungin Yö Graphica Creativa Lumo Alvar Aalto Symposium Design for Architecture Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa ============= 26

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

Turku 2011 -säätiö. Turku vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Yhdessä Tallinnan kanssa. Vuoden teema on Turku palaa.

Turku 2011 -säätiö. Turku vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Yhdessä Tallinnan kanssa. Vuoden teema on Turku palaa. Turku 2011 säätiö 2 Turku vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Yhdessä Tallinnan kanssa Vuoden teema on Turku palaa. Päätavoitteet: kansainvälisyys, luova talous ja kulttuurivienti, hyvinvointi Turku

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot