Jyväskylän kaupunki EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI VUONNA "Kulttuuri on elämää ja taide elämän kuvaamista"

Transkriptio

1 Laila Kontkanen LUONNOS Jyväskylän kaupunki EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI VUONNA 2011 "Kulttuuri on elämää ja taide elämän kuvaamista" Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin asettaman työryhmän esitys Laulujuhlat 1899 Jyväskylän Kesä

2 Työryhmä Kulttuurisihteeri Minna Hautamäki, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, populaarikulttuuri Toiminnanjohtaja Kristiina Hurmerinta, Konnevesi, esittävät taiteet Professori Anita Kangas, Jyväskylän yliopisto, kulttuuripolitiikka Professori Paavo Komi, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteet Toimitusjohtaja Tuula Korhonen, Jyväskylään! Oy, matkailu Toimittaja Anita Kärki, Keskisuomalainen, viestintä Johtaja Markku Lahti, Alvar Aalto-säätiö, arkkitehtuuri, design, kuvataide Professori Jukka Louhivuori, Jyväskylän yliopisto, musiikki, Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunta Toimitusjohtaja Ritva Nirkkonen, Jykes Oy, elinkeinoelämä Dosentti Osmo Pekonen, Jyväskylän yliopisto Toiminnanjohtaja Tanja Rasi, Jyväskylän festivaalit ry. Kanttori Heikki Tynkkynen, Jyväskylän mlk:n sivistyslautakunta, Jyväskylän maaseurakunta Työryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen ja sihteeriksi kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto. 2

3 1. TIIVISTELMÄ JA TEHTÄVÄNANTO KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIEN HISTORIA.5 3. KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN TAVOITTEET KOKEMUKSIA AIKAISEMMISTA KULTTUURIPÄÄKAUPUNGEISTA...7 Kulttuuripääkaupungit LIITE 2 5. HELSINKI KULTTUURIPÄÄKAUPUNKINA VUONNA Taustaa..8 Organisointitapa.9 Talous. 9 Loppuarviointi KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN NIMEÄMINEN JA HAKUMENETTELY.10 Euroopan kulttuuripääkaupunki on päätöksen mukaan nimettävä vuodesta 2005 alkaen seuraavia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen (2 artikla) Hakemus JYVÄSKYLÄN LÄHTÖKOHDAT KULTTUURPÄÄKAUPUNGIKSI.11 Avainsanoja..11 Jyväskylän edellytykset vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi LIITE 1 8. IDEASTA HAKEMUKSEKSI Työryhmän ehdotus: 14 Aikataulu..15 Kulttuuripääkaupunkivuoden kustannusarvio ja rahoitus

4 1. TIIVISTELMÄ JA TEHTÄVÄNANTO Kahdessakymmenessä vuodessa Euroopan kulttuuripääkaupunkitapahtumasta on muodostunut yksi menestyksekkäimmistä ja suosituimmista Euroopan unionin kulttuurituen kohteista. Asema Euroopan kulttuuripääkaupunkina tarjoaa onnistuessaan mahdollisuuden kaupungin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen taiteen ja kulttuurin avulla sekä kaupungin näkyvyyteen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tapahtuman tavoitteena on tuoda esiin Euroopan kulttuurien rikkaus, moninaisuus ja yhteiset piirteet sekä auttaa Euroopan kansalaisia tutustumaan paremmin toisiinsa. Vahvistetun jäsenvaltioiden rotaation mukaan Suomi ja Viro ovat vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkimaita. Euroopan kulttuuripääkaupunki hakemuksien tulee olla opetusministeriöllä mennessä. Suomi voi ehdottaa EU-elimille yhtä tai useampaa kaupunkia Suomen kulttuuripääkaupungiksi. Ehdotus on tehtävä vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin tai - kaupunkien lopullinen nimeäminen tapahtunee ministerineuvostossa syksyllä Jyväskylässä tutkitaan mahdollisuuksia olla mukana hakijoiden joukossa. Kaupunginjohtaja Markku Andersson asetti tekemällään päätöksellään työryhmän selvittämään Jyväskylän kaupungin mahdollista hakemista vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin Kulttuurisihteeri Minna Hautamäki, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, populaarikulttuuri, toiminnanjohtaja Kristiina Hurmerinta, Konnevesi, esittävät taiteet, professori Anita Kangas, Jyväskylän yliopisto, kulttuuripolitiikka, professori Paavo Komi, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteet, toimitusjohtaja Tuula Korhonen, Jyväskylään! Oy, matkailu, toimittaja Anita Kärki, Keskisuomalainen, viestintä, johtaja Markku Lahti, Alvar Aalto -säätiö, arkkitehtuuri, design, kuvataide, professori Jukka Louhivuori, Jyväskylän yliopisto, musiikki, Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunta, toimitusjohtaja Ritva Nirkkonen, Jykes Oy, elinkeinoelämä, dosentti Osmo Pekonen, Jyväskylän yliopisto toiminnanjohtaja Tanja Rasi, Jyväskylän festivaalit ry, kanttori Heikki Tynkkynen, Jyväskylän mlk:n sivistyslautakunta, Jyväskylän maaseurakunta. Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen ja sihteeriksi kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto. Kaupunginjohtajan asettaman työryhmän tehtävänä on: Jyväskylän kaupungin mahdollista osallistumista varten on valmisteltava kulttuuripääkaupunkivuoden visio, teemat ja alustava ohjelmarunko sekä valmistelun ja toteuttamisen kustannusarvio. Kulttuuripääkaupunkihankkeeseen liittyvät suunnittelutyö on myös keskeinen osa Jyväskylän ja seudun kulttuuristrategian laatimista. Työryhmää pyydetään laajasti kuulemaan eri alueiden asiantuntijoita sekä valmistelemaan väliraportti ja alustava ehdotus mennessä. 4

5 Jyväskylässä kulttuuripääkaupunkiteemaa on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja valtuuston, hallituksen puheenjohtajistossa. Keskusteluissa on painotettu, että hanketta suunniteltaessa on otettava huomioon olemassa oleva kulttuurinen infrastruktuuri sekä suunnittelutyössä on huomioitava myös olemassa olevat taloudelliset reunaehdot. Näin ollen on kartoitettava yritysten, yhteisöjen, ym. jo olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset suhteet, otettava kaikki halukkaat kansalaiset ja järjestöt alusta asti työhön mukaan, tulkittava kulttuuri laajasti ja monipuolisesti, ottaen huomioon myös mm. kaupunkikuvaan liittyvät tekijät, kytkeä hanke tiiviisti kehittämishankkeeseen ja varmistettava, että hankkeen myötä syntyy pidemmän aikavälin hyötyjä. Suomessa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan useampikin kaupunki harkitsemassa hakemista kulttuuripääkaupungiksi ja hankkeen selvittelyt ja mahdollisesti valmistelut ovat meneillään. Mainittuja hakijoita ovat mm. Espoo, Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti, Mänttä, Oulu, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku. Pisimmälle on ehtinyt Turku, jossa kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen hakemisesta ja jossa valmistelu on ollut käynnissä jo viime vuoden syksystä. Turun hankkeella on projektipäällikkö ja projektisuunnittelija samoin Tampere on nimennyt hanketta valmistelemaan kaksi päätoimista henkilöä. 2. KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIEN HISTORIA Euroopan unionin kulttuuriministerit ovat vuodesta 1985 nimenneet yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuurikaupungiksi. Ensimmäistä tapahtumaa isännöi Kreikassa Ateena. Kulttuurikaupunkitapahtuma sai alkunsa 1983 Kreikan silloisen kulttuuriministerin Melina Mercourin aloitteesta. Tapahtuman synnyttämistä perusteltiin mm. Euroopan rikkaalla ja monimuotoisella taiteellisella ja kulttuurisella toiminnalla ja kaupunkien keskeisellä merkityksellä Euroopan kulttuurien synnyttämisessä ja levittämisessä. Tavoitteena oli tuoda esiin Euroopan kulttuurien rikkaus, moninaisuus ja yhteiset piirteet sekä auttaa Euroopan kansalaisia tutustumaan paremmin toisiinsa. Lisäksi painotettiin valitun kaupungin, alueen tai maan erityispiirteiden esittelemistä eurooppalaiselle yleisölle. EU:n jäsenmaiden kaupunkien lisäksi tapahtuma on avoin myös muille eurooppalaisille kaupungeille. EU:n ulkopuolisista maista mahdollisuutta ovat hyödyntäneet Islanti (Reykjavik 2000), Norja (Bergen 2000, Stavanger 2008) ja Romania (Sibiu 2007). 5

6 3. KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN TAVOITTEET Ehdotukseen on sisällyttävä Euroopan laajuinen kulttuurihanke, joka perustuu pääasiallisesti kulttuuriyhteistyöhön perustamissopimuksen 151 artiklassa (entisessä 128 artiklassa) tarkoitettujen tavoitteiden ja toimien mukaisesti. Hanke voidaan toteuttaa yhdessä muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Ehdotuksessa on täsmennettävä, miten ehdotettu hakijakaupunki aikoo (3 artikla): tuoda esille sellaisia eurooppalaisille yhteisiä taidevirtauksia ja -tyylejä, joita se on innoittanut tai joihin se on huomattavasti myötävaikuttanut; edistää tapahtumia, joihin osallistuu kulttuurin parissa toimivia henkilöitä jäsenvaltioiden muista kaupungeista ja jotka johtavat kestävän kulttuuriyhteistyön luomiseen, sekä edistää tällaisten henkilöiden liikkumista Euroopan unionissa; varmistaa väestön laajan liikkeelle saamisen ja osallistumisen; rohkaista muiden unionin kansalaisten vastaanottamista ja edistää tapahtumien levittämistä mahdollisimman laajalti ja monikielisesti hyödyntämällä kaikkia multimedian keinoja; edistää Euroopan kulttuurien ja maailman muiden kulttuurien välistä vuoropuhelua; hyödyntää kaupungin historiallista perintöä, kaupunkiarkkitehtuuria ja elämänlaatua. Euroopan unionin ulkopuoliset Euroopan maat voivat osallistua tähän toimintaan. Tällainen maa voi ehdottaa jotain kaupunkia yhdeksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja ilmoittaa ehdotuksestaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja alueiden komitealle. Neuvosto nimeää komission suosituksesta yksimielisesti yhden näistä ehdotetuista kaupungeista virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kullekin vuodelle ottaen huomioon, että valmisteluaikaa olisi oltava neljä vuotta (4 artikla). Kunkin nimetyn kaupungin on laadittava kulttuuritapahtumien ohjelma, jossa korostetaan kaupungin omaa kulttuuria ja kulttuuriperintöä sekä kaupungin asemaa osana yhteistä kulttuuriperintöä ja jossa pysyvän yhteistyön aikaansaamiseksi otetaan huomioon muista Euroopan maista kotoisin olevat kulttuurin parissa toimivat henkilöt (5 artikla). Komissio laatii edellisen vuoden tapahtuman tuloksista kunakin vuonna arviointikertomuksen. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle. Komissio voi myös tehdä sellaisia ehdotuksia tämän päätöksen tarkistamiseksi, joiden se arvioi olevan tämän toiminnan sujuvuuden ja varsinkin Euroopan unionin tulevan laajentumisen kannalta tarpeellisia (6 artikla). Euroopan unioni voi osallistua Euroopan kulttuuripääkaupunkia koskevan aloitteen rahoittamiseen puiteohjelmansa Kulttuuri 2000 välityksellä ja tukea yhtä tai useampaa tapahtumakalenterissa esitettyä eurooppalaista tapahtumaa. 6

7 4. KOKEMUKSIA AIKAISEMMISTA KULTTUURIPÄÄKAUPUNGEISTA EU:n komissio on tilannut Brysselissä toimivalta Palmer/ Rae Associates konsulttiyritykseltä tutkimuksen Euroopan kulttuurikaupungeista ja -pääkaupungeista sekä kulttuurikuukausista vuosina sekä valmisteluista kulttuuripääkaupungeissa vuosille Elokuussa 2004 valmistunut tutkimusraportti on noin 600-sivuinen ja se sisältää laajan yhteenvedon sekä kaupunkikohtaiset raportit taustoista, prosesseista, suunnittelusta, tavoitteista, toteuttamisorganisaatioista, kulttuuriohjelmistoista ja niiden vaikutuksista, infrastruktuurihankkeista, tiedotuksesta, markkinoinnista ja median toiminnasta, eurooppalaisesta näkökulmasta ja sen toteutumisesta, alueellisesta yhteistyöstä, taloudellisista tekijöistä, yleisön näkökulmista, vaikutuksista matkailuun, sosiaalisista näkökulmista, arvioinneista, pitkäaikaisista vaikutuksista sekä avaimista menestyneisiin hankkeisiin. Raportti on englanninkielinen ja se löytyy osoitteesta Tutkimuksesta esitetään johtopäätökset sekä suositukset kulttuuripääkaupunkihankkeiden jatkolle. Johtopäätöksistä raportissa todetaan muun muassa seuraavaa: - tutkimus osoittaa, että kulttuuripääkaupunki-ohjelma on voimakas väline kulttuurin kehittämisessä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia toimia katalysaattorina kaupunkimuutokseen - Kulttuuripääkaupunkihankkeiden menestyksen mittaaminen on vaikeaa ja siksi vertailut kaupunkien välillä eivät onnistu kovin hyvin. Kuitenkin on hyödyllistä tutkia hyvien käytäntöjen malleja ja korostaa suuntaviivoja, joilla on ollut vaikutusta hankkeiden toteutumiseen. Raportissa on paljon sellaista ainesta. - Raportti herättää kysymyksiä kestävästä kehityksestä kulttuuripääkaupunkihankkeiden vaikutuksissa ja ehdottaa siksi selkeää jakoa lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Kestävä kehitys on ollut silloin suurempaa, kun kulttuurihankkeet ovat olleet integroituneina kaupunkikehityksen muihin osa-alueisiin. - Raportti on arvioinut myös median osuutta. Kulttuuripääkaupungin idea ei joissakin tapauksissa ole oikein tullut esille. Siksi raportissa korostetaan hankkeen näkyvyyttä, kulttuuripääkaupunkien oikeaa valintaa ja hankkeen selkeää hallintoa. - Raportissa arvioidaan, että vaikka tässä raportissa on tarkasteltu hyviä ja huonoja kokemuksia, virheitä tullaan toistamaan ja siksi tarvitaan myös lisää tutkimusta. - Kulttuuripääkaupunkitittelin jakaminen useiden kaupunkien kesken oli osoittautunut huonoksi ratkaisuksi ja vastaavasti kulttuurikuukausien isännöiminen oli aliarvostettua. 7

8 - EU:ssa on esitetty voimakasta kritiikkiä EU:n mitättömästä taloudellisesta panostuksesta kulttuuripääkaupunkihankkeille, minkä on tulkittu heijastavan EU:n suhteellisen matalaa arvostusta. Raportti esittää lopuksi viisi suositusta: - Raportti suosittelee kulttuuripääkaupunkitoiminnan säilyttämistä ja jatkamista EU:n toimesta. - Valintakriteereitä tulisi harkita tarkistettavaksi kokemusten pohjalta. On tehty ehdotuksia erityisesti peruselementtien yksinkertaistamiseksi ja selventämiseksi. - EU:n komission roolia esitetään lisättäväksi erityisesti valmistelujen ohjeistuksen laatimisessa sekä informaation ja dokumentaation keräämisessä. Lisäksi komission tulisi määritellä toimintalinjat varojen maksamisesta kulttuuripääkaupungeille. - EU:n tulisi tarjota suurempaa taloudellista tukea kulttuuripääkaupunkihankkeille. - Raportti lopuksi korostaa sitä, että kolmansien maiden osallistumista hankkeisiin tulisi helpottaa, mikä lisäisi integraatiota ja edistäisi kulttuuriyhteistyötä. LIITE 2 Kulttuuripääkaupungit HELSINKI KULTTUURIPÄÄKAUPUNKINA VUONNA 2000 Taustaa Helsingin kulttuuripääkaupunkikokemuksista tehtiin haastattelu, johon alla olevat tiedot perustuvat. Suunnittelutyö alkoi vuoden 1994 tammikuussa, jolloin kuultiin Tukholman vastaavaa projektia ja ideoitiin hanketta virkamiesten, yliopistoväen, yritysjohtajien ja kulttuurilaitosten edustajien kanssa. Ensimmäisiä valmistelutoimenpiteitä oli Helsingin kulttuurielämää ja sen tulevaisuuden kartoitusta käsittelevän selvityksen tilaaminen. Raportti tilattiin konsulttitoimisto Comedialta. Sen laativat Charles Landry ja Owen Kelly, ja se valmistui lokakuussa Tätä ennen helmikuussa 1994 kaupunginhallitus oli esittänyt valtioneuvostolle Helsingin nimeämistä kulttuuripääkaupungiksi. Kaupunki rohkaisi kaupunginosayhdistyksiä, taidelaitoksia, kulttuurijärjestöjä ja yksityisiä kansalaisia tekemään ehdotuksia kulttuurivuoden ohjelmaksi. Ehdotuksia jätettiin mm. kirjastojen idealaatikoihin. Kesäkuussa 1994 kaupungin johtajistotoimikunta asetti Kulttuuripääkaupunki 2000 työryhmän, jonka tehtävänä oli hankkeen markkinointi ja jatkovalmistelu. Lokakuussa 1994 järjestettiin 200 kulttuurin, taiteen, järjestöelämän, yliopistoväen jne. kanssa yhteinen seminaari. Elinkeinoelämän valtuuskunnan kanssa pidettiin myös seminaari, josta kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaosto laati raportin. 8

9 Organisointitapa Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelu erotettiin lähes kokonaan kaupungin normaalista hallinnosta ja tarkoitusta varten perustettiin Helsingin kulttuurikaupunkisäätiö. Ratkaisulla haettiin joustavuutta toimintaan sekä mahdollisuutta kytkeä mukaan muita kuntia, valtio, elinkeinoelämä ja korkeakoulut. Säätiössä olivat mukana Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Helsingin kauppakamari, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö ja Helsingin yliopisto. Vantaan kaupunki liittyi säätiöön myöhemmässä vaiheessa. Säätiön johtajana toimi teatterinjohtaja Georg Dolivo ja talous- ja viestintäjohtajana Jorma Bergholm. Säätiön toimiston organisaatio koostui hallinnosta ja yleisjohdosta, viestinnästä ja viidestä tuotantoryhmästä. Säätiön palveluksessa oli vuoden 1997 lopussa seitsemän henkilöä ja suurimmillaan työntekijämäärä oli vuoden vaihteessa , jolloin töissä oli 41 henkilöä. Toiminnallisena ajatuksena oli, ettei säätiö joitain poikkeuksia lukuun ottamatta itse tee ohjelmatuotantoa, vaan hankkii tuotannolle vastuullisen tuottajatahon. Näin pyrittiin kustannustehokkuuteen. Valitun tuottajan kanssa solmittiin yksityiskohtainen sopimus, jossa määriteltiin kummankin osapuolen velvoitteet mm. säätiön avustusten maksatusaikataulu. Säätiö keskittyi johtamiseen, koordinointiin ja viestintään. Ensimmäiset projektitukipäätökset tehtiin jo vuonna Ohjelmakokonaisuus oli hahmollaan vuonna 1998 ja helmikuussa vuonna 1999 voitiin julkistaa runsaat sata päätettyä projektia. Kaiken kaikkiaan ohjelmisto koostui noin 500 projektista, mitä järjestäjät tänä päivänä pitävät liian suurena määränä. Kolmisen sataa olisi riittänyt. Talous Ohjelmistoa toteuttaneet projektit saivat tulonsa keskimäärin 60 %:sti muulta kuin säätiöltä: pääsylipputuloina, projektikohtaisina sponsorituloina, julkisina ja yksityisinä avustuksina sekä yhteisöjen omarahoituksena. Säätiön talouden kokonaisvolyymi vuosina oli 195 milj. markkaa. Kaikki rahaliikenne ei kulkenut säätiön kautta, vaan esim. ministeriöt ja yksityiset sponsorit rahoittivat tapahtumia suoraan. Näin laskien juhlavuoden kokonaisvolyymi oli 370 milj. markkaa. Tapahtuman talousarvioon ei myöskään sisällytetty tarpeellisia korjausinvestointeja. Uudisrakentamista ei Helsinki juhlavuoden nimissä tehnyt. Valtio rakensi Kiasman ja kunnosti Kansallismuseon. Valtioneuvosto teki osallistumisestaan periaatepäätöksen jo maaliskuussa Päätöksessä valtioneuvosto sitoutui osoittamaan tapahtumaan vuosina yhteensä 50 mmk. Tämän lisäksi ministeriöt ja laitokset velvoitettiin toiseen 50 mmk:n erään. Ministeriöiden 9

10 Loppuarviointi raamirahoituksen toteutuminen osoittautui vaikeammaksi projektiksi ja vaati useita neuvottelukierroksia ja vielä valtioneuvoston erillisen kannanoton. Ensimmäiset sponsorisopimukset tehtiin vuonna Pääyhteistyöyrityksiä olivat Finnair, Elisa, ICL Invia sekä Marja Kurki. Muita mukana olleita yrityksiä olivat Helsingin Energia, Nokia, Suomen Posti, Scandic Hotels, Silja Line, Sodexho, Tapiola ja Suomen Metsäsäätiö. Jälkijättöisin rahoitusosuutensa hoitamisessa oli Euroopan Unioni. Taloudellisten odotusten hyvän toteutumisen varmisti tuolloin meneillään ollut taloudellinen nousukausi. Omakohtainen arviointi onnistumisesta on kokonaisuudessaan myönteinen. Onnistumisen yksi edellytys oli säätiön johdon onnistunut miehitys. Georg Dolivo oli erinomainen brändi tapahtumalle varsinkin julkisuuden kanssa syntyneissä ongelmatilanteissa. Talousjohto oli tiukasti Jorma Bergholmin käsissä. Pettymyksenä on pidetty mm. sitä, ettei kulttuurivuoden toteuttaminen jättänyt pysyviä jälkiä kaupungin omiin toimintatapoihin. Kulttuuriasiankeskus palasi nopeasti vanhoihin toimintatapoihinsa. 6. KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN NIMEÄMINEN JA HAKUMENETTELY Euroopan kulttuuripääkaupunki on päätöksen mukaan nimettävä vuodesta 2005 alkaen seuraavia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen (2 artikla): Asianomainen jäsenvaltio toimittaa yhden tai useamman ehdotuksen sekä mahdollisen suosituksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja alueiden komitealle viimeistään neljä vuotta ennen kuin kyseisen tapahtuman on määrä alkaa. Vuodesta 2000 alkaen komissio kutsuu vuosittain koolle valintalautakunnan, jonka tehtävänä on antaa kertomus tehdystä yhdestä tai useammasta ehdotuksesta tämän toiminnan tavoitteet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Valintalautakunta koostuu johtavista riippumattomista henkilöistä, jotka ovat kulttuurialan asiantuntijoita, ja se antaa kertomuksen komissiolle, parlamentille ja neuvostolle. Lopullisen päätöksen Euroopan kulttuuripääkaupungin nimeämisestä tekee ministerineuvosto (kulttuuri- ja av-ministerit) komission suosituksen perusteella. Neuvosto nimeää Euroopan parlamentin lausunnon ja valintalautakunnan kertomuksen perusteella annetusta komission suosituksesta asianomaisen kaupungin virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi siksi vuodeksi, joksi sitä on ehdotettu 10

11 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1419/1999/EY, tehty 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina [EYVL L 166, ]. Vuosina nimetään rinnakkain kaksi kulttuuripääkaupunkia (toinen vanhasta, toinen uudesta jäsenvaltiosta). Suomen vuoro isännöidä Euroopan kulttuurikaupunki-tapahtumaa on vuonna 2011 yhdessä Virosta nimetyn kaupungin kanssa. Viron ehdokkaana ontallinna tai Tartto. Valintasääntöjen mukaisesti Suomi toimittaa EU-elimille yhden tai useamman kaupungin ehdotukset sekä mahdollisen niitä koskevan suosituksensa vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin tai -kaupunkien lopullinen nimeäminen tapahtunee ministerineuvostossa syksyllä Edellä olevan aikataulun vuoksi opetusministeriö toivoo saavansa suomalaisten kulttuuripääkaupunkiehdokkaiden hakemukset maaliskuun 2006 alkuun mennessä. Hakemus Vapaamuotoinen hakemus, jossa tulee olla selvitetty Tapahtumaorganisaatio (säätiö, yliopisto, kaupunki, ympäristökunnat) Yhteistyökumppanit (sponsorit) Kulttuuriohjelma Markkinointi- ja tiedotustoimenpiteet (oman organisaation hyödyntäminen) Talousarvio (olemassa olevien resurssien hyödyntäminen) 7. JYVÄSKYLÄN LÄHTÖKOHDAT KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI Avainsanoja Työryhmän keskusteluissa ovat nousseet esille seuraavat avainsanat, joiden pohjalta kulttuuripääkaupunki hakemuksen sisältöä voidaan ryhtyä rakentamaan: - arkkitehtuuri Alvar Aalto, - elämisen laatu, elämänvoima, hyvinvointi, - ekologia, - kestävä kehitys, - luonto, - maaseudun rakennemuutos, - nuoruus, - pienuus, - ilo, - lauluperinne, kansanmusiikkiperinne, - moniäänisyys, monimuotoisuus, - suvaitsevaisuus, - itä länsi, yhteistyö, - omaehtoisuus, - uteliaisuus, - vireys, - teknologia, - tiede ja taide, - suomalaisuus, suomen kieli, - kansainvälisyys, - selkeät vuodenajat, - innovatiivisuus, - hyvinvoivat eläkeläiset, - moderni, - muutosvalmius. 11

12 MENNEISYYDEN TUKIPILARIT Suomenkielisen kulttuurin synty - maan ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän Lyseo, perustettiin v kaupunginkirjasto perustettiin v maan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari perustettiin v maan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun tyttölyseo perustettiin v ensimmäiset suuret laulu- ja soittojuhlat pidettiin Lounaispuistossa v Mieskuoro Sirkat perustettiin vuonna Naiskuoro Vaput perustettiin vuonna kesäyliopiston toiminta alkoi v Kasvatusopillinen korkeakoulu aloitti toimintansa v ensimmäiset Jyväskylän Kulttuuripäivät v korkeakoulun nimi muuttui yliopistoksi v ensimmäinen Jyväskylän Talvi v Jyväskylän menneisyyden pohjalta kulttuuripääkaupunkivuoden sisältöä voidaan hahmottaa seuraavasti NYKYISET VAHVUUDET Lasten- ja nuortenkulttuuri - koulujen ja oppilaitosten ansiosta Jyväskylässä on paljon nuoria - nuorilla on nykyään monipuoliset kansainväliset yhteydet mm. omien harrastusten kautta Yhteyksien ylläpitoon he käyttävät ennakkoluulottomasti aina uusinta tekniikkaa - kansainvälisyys liittyy myös nuorten suvaitsevaan arvomaailmaan, jossa rikotaan ennakkoluulottomasti kulttuuri- ja kansallisuusrajoja - vahva taidekasvatus ja taiteenperusopetus - vahva rockin harrastus ja konserttitarjonta (Tanssisali Lutakko, Jyrock) - monipuoliset liikuntapalvelut ja harrastukset Henkisen hyvinvoinnin kaupunki - Koululaitoksen synty tuotti nykyisen yliopiston, laajaa akateemista osaamista, hyvin monipuolisen koulutustarjonnan - Hyvinvointiteknologian kärkiyrityksiä - Tieteen ja taiteen kaupunki - Musiikki- ja kuorotoiminta - Kansainvälinen toiminta - Luonnon ja kaupunkiasumisen läheisyys ja vuorovaikutus - Kaupungin sijainti Harjun ja järven välissä sekä erityisesti keskustan palvelut (esim. kävelykatu) luovat edellytyksiä ihmisten jokapäiväiselle kanssakäymiselle ja kohtaamisille 12

13 Kansainvälinen yhteistyö - Jyväskylään on helppo tulla ja muuttaa, ensin opiskelemaan ja sitten työelämään - Erilaisuus synnyttää uutta ja se toimii monipuolisena kulttuuri- ja harrastustoiminnan virikkeenä TULEVAISUUS / KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI 2011 Lasten- ja nuortenkulttuuri - Mitä eri ikäpolvet voisivat tehdä yhdessä, miten he voisivat kohdata? - Mitä tarkoittaa nuorekkuus? Innovatiivisuus ja edelläkävijyys - Miten tiede, taide, teknologia ja nuoret saadaan kohtaamaan? - Liikuntakulttuuri, elinvoima, uudenlaiset pelit ja liikkumismuodot Henkisen hyvinvoinnin kaupunki - Henkinen hyvinvointi edesauttaa innovatiivisen ja muutosvalmiin ilmapiirin syntymistä. - Uudenlainen luova luokka tarvitsee runsaasti virikkeitä ja kulttuuritarjontaa työajan ulkopuolella - Luonto ja suomalaisuus kaikkine hyvine puolineen ovat henkisen hyvinvoinnin lähteitä ja voimavaroja - Alueellinen vuorovaikutus, koko Jyväskylän seutu ja Keski-Suomi - Haku ja toteutusvaiheessa haettaisiin kansainvälisiä kumppaneita Euroopasta vastaavanlaisista (koko, asema, vahvuudet, erityispiirteet) kaupungeista - Luonto osana kaupunkikulttuuria Jyväskylä kulttuurien kohtauspaikka - Tarjoamme Euroopalle inhimillisen ja elämänlaatuun perustuvan mallin - Tulevaisuudessa kohtaamista syntyy yhä enemmän eri alojen välille. Tieteen, taiteen ja talouselämän välille syntyy yhä enemmän vuorovaikutusta ja se synnyttää yhä enemmän uusia innovaatioita LIITE 1 Jyväskylän edellytykset vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 13

14 8. IDEASTA HAKEMUKSEKSI: Työryhmän ehdotus Motto: Vain se jolla on vahvat juuret, voi lentää Jyväskylä Euroopan kulttuuripääkaupunkina tarjoaa vuodeksi 2011 Suomalaisen Hyvinvoinnin risteysaseman, jonka juuret ovat vahvasti Euroopassa. Jyväskylä ympäristökuntineen esittäytyy Euroopalle Järvi-Suomen kaupunkina, jolla on - puhdas ja rikas luonto ja ympäristö - neljä vuodenaikaa - suomalaisuus ja suomenkielinen kulttuuri - Alvar Aallon rakennusperintö ja sitä jatkava moderni arkkitehtuuri - laaja kulttuuriosaaminen - ammattitaiteilijat - tapahtumaosaaminen - kokemusta kansainvälisten festivaalien ja kongressien järjestämisestä - kattava kulttuuri- ja taidelaitosten verkosto - vahva lasten- ja nuortenkulttuuri - kulttuurisesti vahva yliopisto Työryhmä esittää, että 1) Jyväskylän kaupunki hakee vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2) hakemusta laatimaan palkataan päätoiminen suunnittelija alkaen saakka. Tätä varten osoitetaan euron määräraha, jolla katetaan palkka-, matka- ja toimistokuluja, sekä hakemuksen laadinta 3) hakemus tehdään verkostokaupunkikuntien yhteishankkeena 4) hakemusvaiheen toteutuksesta vastaa Jyväskylän kaupunki 5) hankkeen toteutus edellyttää omien kulttuuri- ja taidelaitosten, festivaaliorganisaatioiden ja muiden kulttuuripalveluiden tuottajien vahvaa sitoutumista. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Jyväskylä Sinfonia, kaupunginteatteri,alvar Aaltomuseo, Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo, Suomen käsityön museo, Jyväskylän festivaalit, Summer Jazz, Keski-Suomen kirjailijat, Jyväskylän taiteilijaseura, muut kulttuurijärjestöt, taiteen perusopetuksen organisaatiot jne. Hankkeeseen liittyy kiinteästi kehittämis- ja tutkimustyö, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan tutkimuksen kanssa. 14

15 Kulttuuripääkaupunkihakemuksen jatkotyöskentely jäsentyy oheisen kuvan (Jouko Astor ) mukaan seuraavasti: AIKATAULU Hankkeen aikataulu on seuraava: mennessä työryhmän ehdotus kaupunginhallituksen päätös ja projektisuunnittelijan palkkaaminen hakemuksen 1. luonnos hakemuksen 2. luonnos 1.3. hakemus jätetään opetusministeriölle 15

16 KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS Hankkeen kustannukset jakautuvat vuosille niin, että hakemusvaiheessa tarvitaan päätoiminen suunnittelija ja hänelle tarpeelliset matka- ja käyttömäärärahat. Budjetti voisi muodostua vuosittain seuraavasti:! 2005 päätoiminen suunnittelija (4 kk) (X kk) 2007 Jos Jyväskylä hyväksytään v kulttuuripääkaupungiksi: päätoiminen suunnittelija tiedotus markkinointi toimisto matkakulut 2008 Edellisten lisäksi tuottaja- ja ohjelmakuluja (tilauskohtaiset) Kulttuuripääkaupunkivuosi Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden (2000) kustannukset olivat 340 miljoonaa markkaa. Stavanger (2008) ilmoittaa käyttävänsä 39 milj. euroa valmisteluun ja toteutukseen. Tähän summaan ei sisälly investointimenoja. Reykjavik on toteuttanut kulttuuripääkaupunkivuoden (2000) 7,9 milj. eurolla ja Lille on käyttänyt 73,7 milj. euroa vuonna Työryhmän arvion mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelu- ja toteutuskustannukset ovat yhteensä n. 15 milj. euroa Rahoituksen oletetaan jakautuvan siten, että EU ja valtio maksaa 1/3:n, kunnat 1/3:n ja sponsori- ja omana tulonhankintana saadaan 1/3. Työryhmä esittää, että hanke toteutetaan Keski-Suomen Liiton ja verkostokaupunkikuntien yhteishankkeena siten, että kuntien rahoitusosuus 5 milj. euroa jakautuu vuonna verkostokaupunkikuntien kesken. Osan rahoituksesta muodostaa nykyisten kulttuuri- ja taidelaitosten ja muiden kulttuuritoimijoiden panos hankkeen toteutuksessa. LIITE 3: Jyväskylän kaupungin kulttuurimenot v ja kulttuuritapahtumien menot 16

17 JYVÄSKYLÄN EDELLYTYKSET VUODEN 2011 EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI Historia ( Kaupungin syntyvaiheet Jyväskylän sijainti Päijänteen pohjoispäässä, kolmen suuren vesireitin risteyksessä on taannut sen, että liikennettä seudulla on ollut jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Laukaan Sarakallion ja Jyväskylän maalaiskunnan Halsvuoren kalliomaalaukset sekä esinelöydöt todistavat noista varhaisista kulkijoista. Jyväskylän myöhemmän kehityksen kannalta tärkeimmiksi askeliksi osoittautuivat koulujen perustamiset ja 1860-luvulla. Kaupungissa oli toiminut pieni ruotsinkielinen ala-alkeiskoulu, mutta jatko-opinnot piti suorittaa Kuopiossa, jossa oli lähin yläalkeiskoulu. Kouluolojen kehittämiseen liittyi Jyväskylässä alusta asti yksi piirre, joka muilta kaupungeilta puuttui: suomenkielisyys. Asian esiintulo eri vaiheissa oli lähinnä piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildtin sitkeän työskentelyn ansiota. Suomenkielisen kulttuurin kehto Jyväskylän maine suomenkielisenä koulukaupunkina oli vähitellen vakiintunut ja tunnustettu kaikkialla Suomessa. Pitkälti koulujen ja seminaarin välityksellä alkoi myös kaupungin kulttuurielämä kukoistaa. Pohjaa tälle kehitykselle loivat jo luvun lopulla perustettu lyhytikäiseksi jäänyt Kansan lehti ja sen seuraaja Keski- Suomi. Lehtien pontimena olivat osuvasti suomalaisen sivistyksen vaurastuminen. Samaan päämäärään tähtäsivät lehtori K.J. Gummeruksen kustantamat lehdet ja kirjat, Kyläkirjaston Kuvalehti tunnetuimpana. Kiertävien teatteriseurueiden vierailut osuivat Jyväskylässä otolliseen maaperään, sillä kaksi näytöksiä seurannutta kaupunkilaista, Minna Canth ja Robert Kiljander innostuivat itsekin kirjoittamaan näytelmiä. Heidän kynästään lähtivätkin vuosisadan lopun suosituimpien näytelmien tekstit. Teksteistään tunnettuja jyväskyläläisiä olivat myös runoilijat Isa Asp, Irene Mendelin ja Kaarlo Kramsu. 17

18 Seminaarin musiikinlehtori E.A. Hagforsin aloitteesta käynnistynyt musiikkielämä aluksi vaatimattomine konsertteineen ja kuoroineen huipentui 1800-luvun lopulla useisiin Jyväskylässä pidettyihin Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhliin. Tuhansien juhlavieraiden mukana laulu- ja soittojuhla-aate levisi ympäri Suomea. Kaupungin omista musiikkinimistä tunnetuimpia olivat P.J. Hannikainen ja vuonna 1899 perustettu Mieskuoro Sirkat. Lyseon ja tyttökoulun rinnalle perustettiin samoihin aikoihin kolmas oppikoulu, yhteislyseo. Merkittävin muutos tapahtui, kun seminaarista tuli Kasvatusopillinen korkeakoulu vuonna Pyrkimykset saada kaupunkiin yliopisto olivat jo vuonna 1912 johtaneet kesäyliopistotoiminnan käynnistymiseen. Urheilun ja kulttuurin alueelta Jyväskylä toi yleiseen tietoisuuteen kaksi kestävää käsitettä, pesäpallon ja Alvar Aallon. Lyseon oppilas Alvar Aalto perusti vastavalmistuneena arkkitehtina ensimmäisen toimistonsa kotikaupunkiinsa syksyllä Hän suunnitteli Jyväskylään ja lähiympäristöön tuolloin useita rakennuksia ja myöhempinä vuosikymmeninä vielä lisää. Lyseon ja seminaarin pojat saivat puolestaan toimia Tahko Pihkalan koekaniineina tämän kehitellessä Suomen kansallispeliä pesäpalloa 1920-luvun alussa. Kaupungin kehittyminen oli sotien jälkeen vauhdikasta. Sen takasi pelkästään asukasluvun lisääntyminen vuodesta 1941 vuoteen 1980 noin :sta yli :een! Käytännössä kasvu näkyi valtavana rakentamisena. Toisaalta keskikaupungilta hävisivät muutamaa taloa lukuun ottamatta kaikki puutalot kerrostalojen tieltä ja toisaalta uusia lähiöitä rakennettiin eri puolille kaupunkia. Alvar Aallon kaupunki Koulukaupunkina, Suomen Ateenana tunnettu Jyväskylä sai vuosien saatossa muitakin luonnehdintoja. Teollisuuskaupungiksi se oli jo muuttunut ennen sotia. Kulttuurikaupunkina Jyväskylä alkoi saada lisää uskottavuutta sen jälkeen kun ensimmäiset, myöhemmin Jyväskylän Kesäksi nimetyt kulttuuripäivät pidettiin ensi kerran vuonna Vuonna 1969 järjestettiin Jyväskylän Talvi, aluksi vastapooliksi, myöhemmin Kesän täydentäjäksi. Modernista arkkitehtuurista tuli Jyväskylälle uusi kansainvälinen valttikortti, kun arkkitehti Alvar Aallon korkeakoulurakennukset, muun muassa päärakennus, harjoituskoulu, kirjasto ja uimahalli sekä Säynätsalon kunnantalo valmistuivat luvulla. Seuraavilla vuosikymmenillä olivat vuorossa Keski-Suomen museo, Viitatorni, Alvar Aalto -museo ja hallintokorttelin rakennukset. Väkiluvun lisääntymisen myötä palvelu- ja kauppakaupungin tittelikään ei ollut kaukaa haettu, ja tapahtumien lisääntyes- 18

19 sä Jyväskylästä tuli myös merkittävä matkailukaupunki. Kulttuurin ja urheilun moniottelija Kansainvälisyys Kulttuurikaupungin maineen perustana olleet Jyväskylän Kesä ja Talvi yhdistivät voimansa ja ovat saaneet rinnalleen lukuisia muita tapahtumia, joista Graphica Creativa, Alvar Aalto Symposium ja Jyväskylä Summer Jazz lienevät tunnetuimpia. Paljolti yliopiston ansiosta Jyväskylästä tuli merkittävä kongressikaupunki, jota Jyväskylä Paviljongin valmistuminen edelleen vahvisti. Matkailukaupunkina Jyväskylä on kävijämääriltään Suomen suosituimpia. Kaupungissa ei ole yhtä ylivertaista matkailukohdetta, vaan Jyväskylän suosio perustuu hyvän sijainnin ohella useiden korkeatasoisten museoiden, teattereiden, orkestereiden ja kuorojen sekä tapahtumien monipuolisuuteen. Aivan 1990-luvun lopulla varsinkin lapsiperheiden suosikiksi nousi Hilarius Hiiren koti Viherlaakso. Sadat tuhannet katsojat seuraavat vuosittain teiden varsilla pitkin maakuntaa Jyväskylän Suurajoja. Kilpailu on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia tapahtumia Suomessa ja niinpä vanha tuttu nimikin taipuikin muotoon Neste Rally Finland. Perinteisen pesäpallon rinnalle ja siitä ohikin kipusi 1980-luvun puolivälissä jääkiekko JypHT:n menestyksen ansiosta. Kansainvälistä menestystä on puolestaan tullut muun muassa uinnista, hiihtolajeista ja mäkihypystä. Urheilukaupungin mainetta on lisännyt omalta osaltaan maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja siihen liittyvät tutkimuslaitokset. Viime vuosituhannen lopussa uusi läänijako Keski-Suomen lääni lakkautettiin vuonna 1997 ja valtakunnankeskusten välinen kilpailu pakotti Jyväskylänkin katselemaan rajojensa yli. Jyväskylän seudun neljän kunnan, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen, elinkeinoyhteistyö Jykes Oy:n siipien suojassa on tiivistynyt vuosi vuodelta, ja vuonna 2002 mukaan tuli myös Uurainen. Tavoitteena on verkostokaupunki, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan parhaat ominaisuudet. Seudun väkiluku on selvästi yli puolet koko Keski-Suomen maakunnan asukasmäärästä. Jyväskylän kaupungin asukasmäärä ylitti 2000-luvun alussa :n rajan. Asukkaista yli on korkeakouluopiskelijoita. Kulttuuritapahtumat Jyväskylässä on kulttuuritapahtumia, joissa kansainvälisyys on näkyvästi mukana: Alvar Aalto Design Seminar - kansainvälinen Alvar Aalto Design Seminar keskustelufoorumi järjestetään joka kolmas vuosi. 19

20 Alvar Aalto Symposium - joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen arkkitehtuurikonferenssi, joka kerää vuosittain noin viisi sataa arkkitehtia ja alan opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Arktisen upeeta -elokuvafestivaali - pohjoismaiset pitkät, lyhyt- ja dokumenttielokuvat ovat vuodesta 1998 lähtien pysähtyneet Jyväskylän lisäksi muun muassa Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa, Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Blues Live! - Blues-tapahtuma vuosittain lokakuun alussa. Festivaali on järjestetty 22:na vuotena peräkkäin. Graphica Creativa - kansainvälinen taidegrafiikkatriennaali, joka on järjestetty Jyväskylän taidemuseossa kolmen vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Jyrock - Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perinteikäs sisäfestivaali Jyväskylän Kesä - Suomen ensimmäinen kaupunkifestivaali täyttää 50 vuotta v (nykysirkus, komiikka, mimiikka). Jyväskylän kesässä on myös vierailevia taiteilijaryhmiä eri puolilta Eurooppaa. Jyväskylä Sinfonia - vuonna 1955 perustettu, 38 soittajan kokoonpanolla toimiva kunnallinen orkesteri. Jyväskylä Sinfonia on tehnyt 1990-luvulla laajoja kotimaan kiertueita. Viime vuosina kiertueet ovat suuntautuneet ulkomaille: Japaniin (2000 ja 2004), Ranskaan ja Puolaan. Vuoden 2005 syyskesällä kiertuemaina olivat Ranska ja Espanja. Kiertueilla ja levytyksissä orkesteri käyttää nimeä Sinfonia Finlandia. Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina toimii ranskalainen Patrick Gallois. Jyväskylä Summer Jazz - tyylikkään urbaani jazz- ja maailmanmusiikkicocktail Lumo - kansainvälinen valokuvataiteen triennaali, joka järjestetään Jyväskylässä joka kolmas vuosi. Lumo painottuu vahvasti taidevalokuvaan. Aluekeskuskuntien kulttuuritapahtumia, oma liite 1.1 Kokous ja kongressikaupunki Jyväskylä on yksi Suomen vilkkaimmista kokous- ja kongressikaupungeista. 20

21 Jyväskylässä ja yliopistolla vierailee vuosittain lukuisia tutkijoita ja opettajia eri puolilta maailmaa. Liikunta Urheilu ja liikunta ovat luonteeltaan kansainvälistä toimintaa ja Jyväskylän vahvuus kansainvälisillä areenoilla on syntynyt Jyväskylän yliopiston liikunta ja terveystieteiden tiedekunnan kautta. Kansainvälisesti ajatellen Hippoksen liikuntapuiston alueella on todellista liikunta-alan tietoa, taitoa, tiloja ja laitteita, joiden avulla on Jyväskylä tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Alueen tutkimuslaitokset ovat solmineet yhteistyösopimuksia useiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Hippoksen kansainvälisestikin erinomaiset liikuntalaitokset sekä urheilijoidemme menestys on myös tuonut tunnettuutta Jyväskylälle. Jyväskylässä on yli 240 liikuntapaikkaa suurista sisähalleista kuntoratoihin ympäröivässä luonnossa. Paikallistason kansainvälisyyttä edistetään maahanmuuttajille suunnatuilla palveluilla ja edistämällä monikulttuurisia hankkeita. Luonto ja matkailu Puhdas luonto ja luonnon ja kulttuurin sopusointu on Jyväskylän vetovoimatekijä. Keski-Suomen selkeät vuodenajat innoittavat tekemään matkailullista yhteistyötä. Matkailumessut, Maaseutumatkailun teemaohjelma, Keski-Suomen maaseutumatkailun markkinointihanke sekä Vesistömatkailuhanke ovat esimerkkejä luonnon tarjoamista mahdollisuuksista. Jyväskylän kaupungin alueella on 52 järveä tai lampea, lintutorneja sekä runsaasti metsäalueita, joiden hoitosuunnitelmiin kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa. Yliopisto Jyväskylän yliopisto on monitieteinen ja moderni sivistysyliopisto, jonka juuret ulottuvat vuonna 1863 Jyväskylään perustettuun ensimmäiseen suomenkieliseen opettajaseminaariin. Yliopistossa on opiskelijoita vajaat ja henkilöstöä noin Tiedekuntia on seitsemän, joista humanistinen on suurin. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 70 maasta ja tutkimusyhteistyötä tehdään kymmenien eri puolilla maailmaa sijaitsevan yliopiston kanssa. Ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä. Taide- ja kulttuurialan opetusta tarjoavat taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (Taiku) ja musiikin laitoksen lisäksi yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kulttuuripolitiikan koulutusohjelma. Jyväskylän yliopiston vilkasta kulttuurielämää ylläpitävät mm. useat kuorot, orkesterit ja teatteriryhmät sekä yliopistoyhteisön vaiheita, toimintaa ja kulttuuriympäristöä esittelevä yliopiston museo. Kulttuurihistorial- 21

22 lisesti ja arkkitehtuurisesti monimuotoisilla yliopistokampuksilla on runsaasti mm. Alvar Aallon ja Arto Sipisen suunnittelemia rakennuksia. Kaupungin yhteistyöverkosto Jyväskylän kaupungilla on useita yhteistyöverkostoja maailmalla. Muodoltaan vakiintuneita ovat useimpien tuntemat ystävyys- ja ystäväkaupunkiverkostot. Lisäksi kaupunki on jäsenenä Eurotowns-verkostossa sekä Mittnorden - Keskipohjola yhteistyössä. Ystävyyskaupunkien kanssa vanhimmat yhteistyösuhteet ovat vuodelta Perinteisesti kaupunkien väliseen toimintaan on kuulunut mm. kulttuuri- ja urheiluvaihtoa sekä nuorisotoimintaa. Ystävyyskaupunkisuhteita halutaan hyödyntää yhä enemmän antamalla tilaisuus eri alojen asiantuntijoiden väliseen tiedonjakoon ja konkreettisiin projekteihin esimerkiksi EU-projektien avulla. Jyväskylän ystävyyskaupungit Kaupunki Maa Vuodesta Esbjerg Tanska 1947 Eskilstuna Ruotsi 1947 Debrecen Unkari 1970 Jaroslavl Venäjä 1966 Fjardabyggd Islanti 1958 Niiza Japani 1997 Potsdam Saksa 1985 Poznan Puola 1974 Stavanger Norja 1947 Jalapa Nicaragua 1988 Mudanjiang Kiina 1988 TAUSTATIETOA JYVÄSKYLÄSTÄ - Väkiluku , kasvu keskimäärin tuhat per vuosi, seudulla asukkaita Koululaisia ja opiskelijoita noin Jyväskyläläiset ovat nuoria suurin ryhmä 23-vuotiaat jväskyläläisellä on korkea-asteen tutkinto kolmikymppiset maan koulu tetuimpia. - Työpaikkaomavaraisuus on 126% - Suomen korkeimpia. - Kärkikaupunki kasvu- ja asuinympäristönä, toiseksi suosituin muuttokohde. - Palkittu elinkeinopolitiikan, imagon ja seutuyhteistyön kehittäjänä - Erikoisosaamisalueina paperinvalmistus-, energia-, ympäristö-, informaatio- ja hyvinvointiteknologia. - Messukaupunkina maan kakkonen, kongressikaupunkina kolmanneksi suosituin. - Kuorojen ja mestariurheilijoiden kaupunki Jyväskylän Kesä, Neste Rally Finland. - Alvar Aallon kaupunki: 20 merkittävää kohdetta 22

23 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KULTTUURITAPAHTUMIA JYVÄSKYLÄ Alvar Aalto Design Seminar - kansainvälinen Alvar Aalto Design Seminar keskustelufoorumi järjestetään joka kolmas vuosi Alvar Aalto Symposium - joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen arkkitehtuurikonferenssi, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua modernin arkkitehtuurin ongelmista Arktisen upeeta elokuvafestivaali - pohjoismaiset pitkät, lyhyt- ja dokumenttielokuvat ovat vuodesta 1998 lähtien pysähtyneet Jyväskylän lisäksi muun muassa Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa, Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä Blues Live! - Blues-tapahtuma vuosittain lokakuun alussa. Festivaali on järjestetty 22:na vuotena peräkkäin. Design for Architecture - kansainvälinen Design for Architecture Symposium perustettiin keskustelufoorumiksi jatkamaan Alvar Aallon edustaman funktionaalisen ja ekologisen suunnitteluperiaatteen henkeä Graphica Creativa - kansainvälinen grafiikkatriennaali, joka on vuodesta 1975 lähtien järjestetty Jyväskylässä kolmen vuoden välein Iiris-elokuvafestivaali - järjestetty 1. kerran syksyllä 2003, järjestäjinä AMK / Viestintä Jyrock - Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perinteikäs sisäfestivaali Jyväskylän Kesä - Suomen ensimmäinen kaupunkifestivaali Jyväskylän Summer Jazz - tyylikkään urbaani jazz- ja maailmanmusiikkicocktail Jyväskylän päivä - Jyväskylän syntymäpäivän viikolla maaliskuussa on monenlaista tapahtumaa Jyväskylän Pääsiäinen - seurakuntien konserttisarja pääsiäisviikolla Kesäteatterit 23

24 Useita kesäteatteriesityksiä Kesäkonsertit - Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan järjestämä konserttisarja heinäelokuussa Lasten Loiskis - vuosittain järjestettävät lasten kulttuuripäivät, joihin liittyy oleellisesti ympärivuotinen Kulttuuriaitan toiminta. Järjestetään samaan aikaan myös Jyväskylän maalaiskunnassa, Hankasalmella, Laukaassa ja Muuramessa Lumo - valokuvataiteen triennaali. Lumo on painottunut vahvasti taidevalokuvaan ja on luonut oman paikkansa ja luonteensa suomalaisen valokuvataiteen näyttelyiden tarjonnassa Valo on Jyväskylässä - tapahtuma, joka koostuu valaistusalan ammattilaisten työpajasta ja seminaareista sekä kaupunkilaisille suunnatuista oheistapahtumista. Järjestetään joka toinen vuosi Yläkaupungin Yö alkanut jokavuotinen kulttuurin eri alueita yhdistävä tapahtuma, joka yhtä aikaa kaataa raja-aitoja ja arvostaa perinteitä TAPAHTUMIA MUUALLA Kihveli Soikoon Hankasalmella Lyömäsoitin-festivaalit Laukaassa Muurame-päivät Korpilahti-päivät Korpilahden kesäteatteri Vaajakosken kohinat maalaiskunnassa Kulttuuripääkaupungit Ateena Kreikka 1986 Firenze Italia 1987 Amsterdam Alankomaat 1988 Berliini Saksa 1989 Pariisi Ranska 1990 Glasgow Iso-Britannia 1991 Dublin Irlanti 1992 Madrid Espanja 1993 Antwerpen Belgia 24

25 1994 Lissabon Portugal 1995 Luxemburg Luxemburg 1996 Kööpenhamina Tanska 1997 Thessaloniki Kreikka 1998 Tukholma Ruotsi 1999 Weimar Saksa 2000 Avignon Bergen Bologna Bryssel Helsinki Krakova Praha Reykjavik Santiago de Compostela Ranska Norja Italia Belgia Suomi Puola Tsekin tasavalta Islanti Espanja 2001 Rotterdam Porto Alankomaat Portugal 2002 Brygge Salamanca Belgia Espanja 2003 Graz Itävalta 2004 Genova Lille Italia Ranska 2005 Cork Irlanti 2006 Patras Kreikka 2007 Luxemburg Sibiu Luxemburg Romania 2008 Liverpool Stavanger Iso-Britannia Norja 2009 Itävalta Liettua 2010 Saksa Unkari 2011 Suomi Viro 2012 Portugal Slovenia 2013 Ranska Slovakia 2014 Ruotsi Latvia 2015 Belgia Tsekki 2016 Espanja Puola 2017 Tanska Kypros 2018 Alankomaat Malta 2019 Italia 25

26 Jyväskylän kaupungin kulttuurimenot brutto /vuosi 2005 Kulttuuripalvelukeskus Kaupunginkirjasto Taidemuseo Keski-Suomen museo Käsityön museo Kuvataidekoulu Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa _ euroa euroa ============== Jyväskylän kulttuuritapahtumien menot Jyväskylän Kesä Jyväskylä Summer Jazz Yläkaupungin Yö Graphica Creativa Lumo Alvar Aalto Symposium Design for Architecture Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa ============= 26