Benchmarking BENEFRA Kotkassa Projektipäällikkö Jouni Eho

Transkriptio

1 Raportti Kymenlaakson logistiikan kehittämisohjelman (NELI North European Logistics Institute) benchmarking matkasta Belgiaan, Hollantiin ja Ranskaan maaliskuussa 2009 Matkalle osallistuivat (vasemmalta) Tapio Välinoro, Kai Holmberg, Kari Savolainen, Raija Salo, Hannu Karavirta, Hannu Tuittu ja Jouni Eho. Kuva on otettu Erasmus University of Rotterdamin edessä. Kotkassa Projektipäällikkö Jouni Eho

2 Päivämäärä: Kohde: Erasmus University Rotterdam / Center of maritime for maritime and logistics (MEL) Isäntä: Michele Acciaro & Dr. Miaojia Liu Internet: Center of maritime for maritime and logistics (MEL) on autonominen yksikkö Erasmus University of Rotterdamin taloustieteiden (economics) tiedekunnassa. Yksikön päätehtävä on tarjota korkeatasoista maisterikoulutusta merenkulkutalouden saralla (maritime economics). Maisterikoulussa opiskelee vuosittain n. 30 opiskelijaa. Opiskelijat tulevat ympäri maailmaa. Vuoden kestävä intensiivinen maisteriohjelma maksaa n USD. Ohjelma on erittäin selektiivinen ja vaatimistaso on korkea. Opiskelijoilta vaaditaan erinomaisin arvosanoin suoritettu BA tutkinto, sekä vähintään 2-3 vuoden työkokemus sekä 2-3 suosituskirjettä. Michele Acciaro ja Dr. Miajoia Liu esittelivät Center for Maritime and Logistics toimintaa. Acciaro on italialainen ja Liu Kiinalainen. MEL:n vahvuutena on yritysten sitoutuminen koulutustoimintaan. Maisteriohjelman johtokunnassa on maailman johtavien kuljetus- ja logistiikka alan yritysten edustajia. Yritykset ovat mukana myös operatiivisessa toiminnassa ja tarjoavat opiskelijoille harjoittelupaikkoja (internships) sekä aiheita pro gradu tutkielmiin. Yrityksistä mainittiin mm. Vopak ja Hutchison. Loppututkinnot ovat varsin korkeatasoisia ja joka vuosi paras työ palkitaan Maerskin stipendillä. Valmistuneilla opiskelijoilla on korkea kysyntä ja 80% MEL:n maisteriohjelmassa opiskelleista työllistyvät johtotehtäviin kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta. Maisteriohjelman lisäksi MEL tekee perustutkimusta yhteistyössä Erasmus Universityn muiden tiedekuntien kanssa sekä räätälöityjä, konsulttityyppisiä projekteja kansainvälisille asiakkaille (World Bank mainittiin asiakkaista). Yhteistyöverkostoon kuuluu myös Delft Technical University sekä Brasilialaisia, Japanilaisia, Malesialaisia sekä Libanonilaisia yliopistoja (memordandum of understanding- periaatteella). Kymmenen vuotta vanhassa yksikössä työskentelee 8 henkilöä. Rahoitus koostuu pääasiallisesti maisteriohjelman maksuista ja yksikkö onkin rahoituksellisesti itsenäinen ( financially autonomous ) emoyliopistosta. NELI:n kannalta yhteistyömahdollisuudet MEL:n kanssa voisivat liittyä esim. tutkijavaihtoon sekä maisteriopiskelijoiden opinnäytetöihin > ts. verkoston yritykset voisivat tilata MEL:n opiskelijoilta opinnäytetöitä.

3 Kohde: Havecentrum Lillo / Port of Antwerp ( ) Isäntä: Philip Demoulin Internet: Havencentrum Lillo on tietokeskus Antwerpenin sataman yhteydessä, joka promotoi ja markkinoi satamasidonnaista logistiikkaa eri kohderyhmille. Keskuksessa on näyttely sekä interaktiivista koulutustarjontaa satamasidonnaiseen logistiikkaan liittyen. Havencentrum Lillon näyttelyssä oli mm. pienoismalli meri- ja jokisatamista, josta näkee minkä kokoiset alukset voivat liikkua satamissa vesialueiden syvyyserot huomioiden. Alla olevassa kuvassa on puolestaan suurikokoinen ilmakuva Antwerpenin logistiikka-alueesta. Eri-ikäisille nuorille sekä opiskelijoille on tarjolla tietokilpailuja ja teknistaloudellista oppia liittyen kansainvälisten toimitusketjujen eri osa-alueisiin. Belgiassa logistiikkaa opetetaan jo alakoulussa ja keskuksen tehtävänä on saada nuoria innostumaan alasta, jonka työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti merkittävät. Havecentrum Lillossa työskentelee 9 henkilöä. Keskuksella on euron vuotuinen budjetti. Opetus- ja koulutustyötä tukevat neljä erilaista simulaattoria, lastidokumentointiin, kuljetusmuotoihin ja reittien valintoihin liittyvät interaktiiviset harjoitustyöt sekä pienoismallit ja pelit. Keskuksen tavoitteena on välittää tarinoita kansainvälisten toimitusketjujen toiminnasta ja tätä kautta stimuloida nuoria opiskelemaan ja tutustumaan alaan. NELI:n kannalta keskusteltiin idean tuomisesta esim. Merikeskus Vellamon yhteyteen. Interaktiivinen tietokeskus, jossa nuoret voisivat tutustua Kymenlaaksolle tärkeän logistiikkaklusterin eri osa-alueisiin, tukisi hyvin klusterin kasvua ja jatkuvuutta.

4 Päivämäärä: Kohde: Gentin kaupungintalo Isäntä: Sas van Rouveroij van Nieuwaal & Stephanie D Hose Internet: Gentin kaupungintalolla vierailimme keskustelemassa miten logistiikka ja innovaatiot voidaan yhdistää kilpailukyvyn kehittämiseksi. Belgian valtiolla on innovaatio strategia, mutta Gentin kaupungin edustajien kokemuksen mukaan, resursseja on haastava saada kohdennettua alueellisesti tärkeisiin osa-alueisiin. NELI:n toimintamalli koettiin kiinnostavana, sillä siinä yhdistyvät niin koulutus- ja tutkimussektori, yritysedustus ja julkinen sektori. NELI:n kannalta merkittävä aloite oli Rva D Hosen kanssa käydyt neuvottelu hankeyhteistyön käynnistämisestä esim. Interreg instrumenttien kautta. Kotka > Pietari; Ghent > Pariisi analogia voisi toimia hankkeen yhteisenä nimittäjänä. Kai Holmberg ojentaa lahjan Stephanie D Hoselle Gentin kaupungitalolla. Yhteistyöneuvottelut Gentin kaupungin kanssa käynnistetään pikimmiten. Päivämäärä: Kohde: Port of Ghent Isäntä: Sataman ja yritysten edustajia Internet: Ghentin satama tarjosi keskiviikkoaamupäivällä satamakierroksen the Jacob Van Artevelde aluksella. Risteilylle osallistui myös yritysedustajia, mm. Hallens Oy (operoi myös Suomessa). Ghentin sataman kaupallinen johtaja Dirk Becquart on aiemmin työskennellyt Suomessa, Kotkan sataman sekä Straightway hankkeen palveluksessa. Risteilyllä yritysedustajat esittelivät omia liiketoimintojaan. Heitä kiinnosti Suomen reitti Venäjälle. Ghentin satama on kehittyvä satama, jonka yhteydessä on vahvaa teollisuustoimintaa. Satama on verkottunut meri- ja jokikuljetusten erilaisiin logistisiin järjestelmiin ja palvelee asiakkaita monipuolisesti. Mieleenpainuvaa oli hienosti toteutettu sataman esittelyvideo, jossa oli käytetty digitiaalisen viestinnän menetelmiä ja nerokasta juonta, joka houkutteli satamaan uusia asiakkaita. Keskieurooppalaiseen tyyliin satamaesittelyllä kilisteltiin maljaa yhteistyölle. Risteilyn aikana saatiin arvokkaita kontakteja ja ideoita markkinointiin.

5 Päivämäärä: Kohde: Port of Zeerbrugge Isäntä: Lieve Duprez Internet: Zeerbruggen sataman vastaanotto oli ammattimainen ja vieraanvarainen. Satamalla oli oma public relations officer joka piti erittäin ammattimaisen esityksen satamasta. Zeerbrugge satama on keinotekoinen (artificial, man made) jossa yhdistyvät valtamerikuljetukset (Deep sea) sekä Euroopan sisäiset merikuljetukset (short sea operations). Satamassa toimii paljon ulkomaisia operaattoreita ja asiakkaita. Erikoisuutena mainittiin mm. Tropicana tuoremehu, joka tuo pakastettua tuoremehua Floridasta Zeerbruggeen, josta prosessoitu ja pakattu mehu jaellaan edelleen Euroopan markkinoille. Satama on myös merkittävä uusien autojen hubi (2.2 miljoonaa autoa käsitellään vuosittain) Zeerbruggen sataman viestintäosasto teki vaikutuksen suomalaisiin vieraanvaraisuudella. Vierailun emäntä Lieve Duprezin mielenkiintoinen esitys sekä business lounas olivat maailmanluokkaa. Delegaatio teki tärkeän havainnon: Suomalaisilla on opittavaa myös PR asioissa. Mrs. Duprez kertoi myös yhteismarkkinointimallista (Flanders Port Area), jossa kaikki Belgian satamat markkinoivat yhteisesti ulkomailla. Zeerbruggen sataman heikkoutena ovat sisävesiyhteydet. Alueella on paljon ekologisia suojelukohteita, jotka tuovat haasteen tuovat infrastruktuurin kehittämiselle. Zeerbruggen satamassa tutustuttiin myös Stora Enson terminaaliin. Kuvassa Hannu Karavirta, Kai Holmberg sekä Raija Salo tekevät havaintoja paperirullien kuljetuksista.

6 Päivämäärä: Kohde: Le Havre Port Authority Isäntä: Michel Le Tyvenez & Alan Poussier Internet: Le Havressa ensimmäisenä kohteena oli sataman yhteydessä toimiva simulaattorikeskus, jossa satamaoperaattorit kouluttavat henkilöstöään. Konttinosturisimulaattoreissa voidaan simuloida mm. Ranskan ulkomaankaupalle tärkeiden Afrikan rannikon satamien nosturikaluston toimintoja. Tapio Välinoro tarkkailee konttisimulaattorin komentokeskusta. Vierailu piti sisällään myös demon harjoitteesta. Kotkasta vastaavanlainen keskus löytyy EKAMI:n tiloista Karhulasta. Le Havren satamavierailu piti sisällään myös mielenkiintoisen business lounaan sataman Aasian markkinoista vastaavan johtajan Alan Poussierin isännöimänä. Lounaalle osallistui myös paikallisen yliopiston (Ecole de Management de Normandie) kaksi professoria, jotka maisteriohjelman lisäksi ovat vastuussa konsulttityyppisestä koulutuspalvelusta. Yann Alix ja kanadalaistaustainen Jean-Francois Pelletier kouluttavat sataman keskijohtoa ympäri maailmaa. Lounaalla syntyi idea tutkimuksesta, jossa tarkasteltaisiin kansainvälisten toimitusketjujen eri osaalueiden kulttuurierojen vaikutusta liiketoimintaan. Alan Poussier kertoo Intian kasvavista markkinoista.

7 Päivämäärä: Kohde: klusteri Isäntä: Hugues Valenton Internet: Matkan kannalta ehkä hedelmällisin vierailukohde oli Ranskalainen logistiikkaklusteri, Ranskan innovaatiopolitiikka tukee alueellisesti merkittävien elinkeinojen kehittämistä. Normandin satama- ja logistiikkasektori on maalle strategisesti merkittävä, joten Le Havren kauppakamarissa, sataman kupeessa sijaitseva oli luonteva benchmarking kohde NELI:lle. Vierailu klusterissa antoi uusia ideoita ja uskonvahvistusta kehittää NELI:n toimintaa Kymenlaakson logistiikkaklusterina. Klusterin vetäjä Hugues Valenton esitteli klusterin toimintamallia sekä hankkeita. tähtää yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen tutkimus- ja kehitystoiminnan keinoin. Klusterissa on n. 150 jäsentä (yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, julkisen sektorin toimijoita) joiden välillä tietoa jaetaan parhaiden käytäntöjen ja uusimpien teknologioiden hyödyntämiseksi. Projekteissa on yleensä mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. hakee kehitysideoita yrityksiltä. Ideat tuodaan tutkimuslaitoksiin, jotka yhdessä yritysten kanssa pyrkivät ratkaisemaan haasteita tutkimus- ja kehitystoiminnan keinoin. Valenton totesi klusterin suurimman haasteen olevan logistiikka-alan yritysten muutosvastarinnan. Logistiikka-alalla yritykset kyllä reagoivat asiakkaiden tarpeisiin, mutta eivät osaa kehittää proaktiivisesti tulevaisuuden ratkaisuja. Tähän me haluamme vaikuttaa. klusterin sisällölliset painopisteet ovat: 1. Security of the freight 2. Accessibility and the ICT systems 3. Sustainability (Green supply chain) Normandin logistiikkaklusterin johtaja Hugues Valenton ja Kymenlaakson logistiikkaklusterin johtaja Raija Salo vaihtoivat ajatuksia ja ideoita. Valenton antoi kenraaliharjoituksen suomalaisille esityksestään Euroopan komissiolle green supply chain teemasta. Tapaaminen johti aloitteeseen käynnistää Eurooppalaisten logistiikkaklustereiden verkosto.

8 Valenton havainnollisti yritysten kehityskapasiteettia pyramidin avulla. Klusterin tavoitteena on nostaa logistiikka-alan yritysten valmiuksia kehittää omaa toimintaansa tulevaisuutta varten. Klusterin selkeänä vahvuutena on yritysten osallistuminen toimintaan. Valenton jaotteli klusterin yritykset neljään kategoriaan, pyramidimallissa (kts. kuva). Pyramidin pohjalla olevat yritykset vastustavat kehitystä. Toiseksi alimmaiseen lokeroon kuuluvat yritykset haluavat kehittää toimintaansa, mutteivät tiedä miten tai mitä pitäisi kehittää. Toiseksi ylimmässä kategoriassa olevat yritykset tietävät mitä pitäisi kehittää, mutta heillä ei ole siihen resursseja, kun taas pyramidin huipulla olevilla yrityksillä löytyy oma T&K yksikkö. Klusterin tavoitteena on yhteistyössä auttaa kehityshalukkaita yrityksiä eteenpäin, pyramidin huippua kohden. Antoisan vierailun tuloksena päätettiin kehittää yhteisyötä NELI:n ja välillä ja käynnistää neuvottelut Eurooppalaisten logistiikkaklustereiden verkoston luomisesta.

9 Ajatuksia matkan varrelta -In order to be the best, you have to beat the best- Suomi tunnetaan maailmalla lähinnä Nokiasta ja formulakuskeistaan. Logistiikka-alalla Suomi on kasvattanut statustaan Venäjän 2000-luvun talouskasvun myötä corridor maana Venäjälle, mutta globaalin talouskasvun romahdettua transitovirratkin ovat jäähtyneet. Kauttakulkuliikenteen ympärillä kiivaana käynyt keskustelu milloin painolasteista, milloin rekkajonoista on nakertanut Kaakkois-Suomelle elintärkeän elinkeinon imagoa. Logistiikan merkitystä erillisenä, teollisuuden kilpailukyvyn kannalta olennaisena toimialana ei ole ymmärretty Suomessa kansallisella tasolla. Suomalainen logistiikkaklusteri tarvitsee arvonkohotuksen. On helppo ymmärtää logistiikan merkitys Belgiassa ja Hollannissa. Maathan olivat Euroopan vapaakauppa-alueen (sittemmin EU) perustamisen pioneereja. Sisämarkkinoiden integraatio mahdollisti myös tavaran kuljetusten ja varastoinnin osalta helpompia järjestelyjä. Rajan ylitystä Belgian ja Hollannin välillä ei edes huomaa; kieletkin ovat ymmärrettävissä. Toista on Suomen ja Venäjän rajalla Suomen geopoliittinen asema EU:n ja Venäjän välissä on haaste. Rajaprosessit Kaakkois- Suomen rajanylityspaikoilla hidastavat kansainvälistä kauppaa. Maantieteellinen asemamme on meille myös mahdollisuus. Suomen tulisi nyt taantuman aikana keskittyä brandaamaan logistiikkaklusteri aivan uudella tavalla. Belgian satamat esittäytyvät ulkomailla yhdellä äänellä, logistiikka-alalle houkutellaan Antwerpenissä alakoululaisia, Ranskassa tutkimus- ja kehitysyhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä yrityssektorin kanssa ja koulutuspalveluita myydään kansainvälisille kohderyhmille. Matkailu avartaa, sanotaan. Globaalin markkinatalouden aikakautena on välttämätöntä tutustua ja verrata parhaiden kansainvälisten toimijoiden tekemisiä omiin ja kysyä rehellisesti itseltään missä mennään ja miten me pääsemme sinne. Tämäkään ei riitä, vaan rimaa täytyy nostaa vielä ylemmäs kuin kilpailijat, mikäli mielitään tekemään asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Antwerpenin sataman Havencenterissä oli kuva, jossa Suomen kohdalla oli merkittynä E75 (nelostie) pohjoiseen. Antaako tämä oikean kuvan maamme logistiikan suunnasta tulevaisuudessa?

10 Raportin kuvat: Jouni Eho ja Hannu Karavirta Benchmarking BENEFRA