Rikas kulttuuri, rakas naapuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikas kulttuuri, rakas naapuri"

Transkriptio

1 Rikas kulttuuri, rakas naapuri - yhteisön luomisvoima Arabianrannassa toim. Anna - Maria Vilkuna, Pilvi Kallio ja Tuire Ranta- Meyer

2 Rikas kulttuuri, rakas naapuri - yhteisön luomisvoima Arabianrannassa

3 Rikas kulttuuri, rakas naapuri - yhteisön luomisvoima Arabianrannassa Arabian alueen kulttuurinen kehittäminen Urbaani luovuus -hankkeessa Metropolia Ammattikorkeakoulu, kulttuuri ja luova ala 2011

4 Toimittajat Pilvi Kallio Tuire Ranta-Meyer Mika Seppälä Anna-Maria Vilkuna (päätoimittaja) Toimituskunta Tuomas Aatola Pasi Kaarto Tuire Ranta-Meyer Mika Seppälä Heidi Söderholm Anna-Maria Vilkuna Taitto Tanja Kallio Kansi Tanja Kallio Mika Seppälä Visuaalinen suunnittelu Tuomas Aatola Tanja Kallio Mika Seppälä Kuvatoimitus Mika Seppälä Heidi Söderholm Valokuvat Terjo Aaltonen Inka Hell Pilvi Kallio Matti Kokkonen Kanerva Mattila Mika Seppälä Heidi Söderholm Kuviot / 3D-mallinnukset Marko Haataja Tanja Kallio Ale Torkkel Kannen kuva Mika Seppälä Julkaisija Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuri ja luova ala Paino Erweko Painotuote Oy, Helsinki 2011 Paperi Munken Lynx 150 g Fontit Cronos Pro, Goudy Oldstyle Std ISBN Kirjoittajat, valokuvaajat ja Metropolia Ammatti korkeakoulu Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (405/61, muut. 446/95) mukaisesti kielletty. Teoksen valokopioiminen on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Lisätietoa luvista antaa Kopiosto ry, Teoksen tai sen osan digitaalinen kopiointi tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Urbaani luovuus Hyvinvointia paikallisesta kaupunkikulttuurista Hankkeen kesto Rahoittajat Hankkeen kuvaus Tavoite Hankekumppanit Toimintamuodot Vastuuhenkilöt Kotisivut Hanke alkoi tammikuussa 2007 ja päättyi vuoden 2010 lopussa. Matkailukonseptien kehitystyö jatkuu vuoden 2012 loppuun Helsingin kaupungin innovaatiorahaston jatkorahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupungin innovaatiorahasto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Urbaani luovuus on Metropolian kulttuurin ja luovan alan tutkimus- ja aluekehityshanke, jossa tehdään näkyväksi paikallista kulttuuria ja sen merkitystä houkuttelevalle ja elinvoimaiselle kaupunkielämälle. Hanke on monitieteinen, jolloin ammattikorkeakoulun metodein tapahtuvat tiedonkeruu ja esitystavat yhdistetään kaupunkisuunnitteluun ja historiatutkimukseen. Metropolia on organisoinut yhteistyöverkoston, joka kokoaa metropolialueen tutkimusohjelmat, korkeakoulut ja alueelliset toimijat yhteen. Näin asuminen, palvelujen tarjonta ja niihin kohdistuva tutkimus kohtaavat ruohonjuuritasolla. Metropolian kulttuuri ja luova ala kehittää yhdessä kumppaneidensa kanssa Arabian aluetta vetovoimaiseksi ja palvelutarjonnaltaan korkeatasoiseksi asuin-, työ- ja vierailuympäristöksi. Kehitystyön pohjalta mallinnetaan ja raportoidaan kaupunki-, elinkeino- ja kulttuuripolitiikan päättäjille sekä kulttuuritoimijoille, miten kulttuurin ja soveltavan taidetyön menetelmin vaikutetaan aluekeskukseen ja sen asukkaiden ja muiden toimijoiden hyvinvointiin. Näin vahvistetaan kulttuurin roolia luovuuteen ja moniäänisyyteen perustuvassa aluekehityksessä. Metropolian pääyhteistyökumppaneina ovat olleet Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto, Helsingin kaupungin tietokeskus, Art and Design City Helsinki Oy, Arabian matkailun kehittämisverkosto ja kaupunginosayhdistys Artova. Metropolian kulttuurin ja luovan alan ammattitaidon ydintä ovat monipuolinen viestintä- ja tuotteistamisosaaminen sekä soveltavat ja aktivoivat taidemenetelmät. Hankkeessa hyödynnetään ja edelleen kehitetään tätä osaamista. Arabian alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden tarpeet ja toiveet tavoitetaan yleisötyön ja hankekumppaneilta tulleen tiedon avulla. Projektin johtajina ovat toimineet Metropolian kulttuurin ja luovan alan johtaja Tuire Ranta-Meyer ja kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna. Projektipäällikkönä on ollut teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Kallio.

5 Sisältö Tuire Ranta-Meyer Esipuhe Kulttuuriympäristö voimavarana Maria Kangasvieri Luovia ratkaisuja aluekehitykseen Suvi Aho Asukaslähtöisyys Urbaanissa luovuudessa Giacomo Bottá Suomen ainoa arabialainen ranta Alina Tiits Historia Arabianrannan matkailutuotteeksi Anna-Maria Vilkuna Kulttuuriympäristö taipuu moneksi Mirjami Iho ja Pilvi Kallio Kustaanpolku ja Kustaan perilliset esittävät Helsingin synnyn Lauri Huikuri ja Ale Torkkel Kadonnut Helsinki 3D-rekonstruktiona VeePee Reen ja Pilvi Kallio Vanhakaupunki Helsingin kehto -verkkosivujen toteutus Kati Siltamäki Kartan kanssa kävelylle Mirjami Iho Merkittävällä paikalla Janne Kareinen Muiden hyvä lisää omaa hyvää Anja Kekkonen Kun olen tällainen taiteilija Sanna Hellström Paikallisuudesta vahvuutta päätöksentekoon Suvadeep Das Ulkopuolisuuden inspiroima Taide, toimijuus ja yhteisöllisyys Tuire Ranta-Meyer Tutkiva ja soveltava taide rakentaa inhimillistä kaupunkikulttuuria Susanna Snellman Hakusaatto liikuttava palvelu Virpi Pohjonen ja Riikka Siirala Teatterityöpajat lapsille ja aikuisille Eija Jalkanen Yhteispiha - teatteria yhteisössä Susanna Snellman Kääntöpaikka Arabian voimia puheenvuoroja yhteisöllisyydestä Pekka Mustonen Luovuus on onnellisen olotila Markku Heikkinen Arkeologi huomioi tulevat sukupolvet Kari Halinen Arabia yhteistoiminnallisesti luovan talouden keskukseksi Anu Ranta Puutarhan hyvä henki Elina Rainio Yhteisötaiteilijan rohkeus ja nöyryys Pilvi Kallio Lopuksi Kirjoittajat ja asiantuntijat Valokuvat Kiitokset

6 Esipuhe Tuire Ranta-Meyer Tänään Arabianranta on kaupunginosa, joka soi ja tarinoi. Se tempaa ja viettelee toimintaan, mutta luovuttaa ainutlaatuista tunnelmaansa myös hitaan nautinnon ystävälle. Urbaani ja kyläkulttuurinomaisuus ovat kietoutuneet toisiinsa. Suhteen lämpöä lisää, että molemmat ovat virittäytyneet herkkäkorvaisesti alueen toimijoiden taajuudelle. Siksi Arabianranta on rakentunut osallistavaksi ja välittämisen kulttuuriin erikoistuneeksi yhteishengen tyyssijaksi, varsinaiseksi kaupunkisuunnittelun villien visioiden toteumaksi. Arabianranta on myös esimerkki siitä, miten ammattikorkeakoulun kulttuuriala on runsaan 10 vuoden aikana avautunut ympäristöönsä. Opetus on tuotu lähelle ihmisiä ja siten toteutettu aluekehitystehtävää. Samalla on antauduttu lähiyhteisön arvioitavaksi. Korkeakoulutuksessa tällainen tekemisen ja tulosten avoimuus on perin harvinaista. Siksi se jos mikä kertoo tekemisen korkeasta laadusta. Vanhankaupunginkosken suulla sijaitseva Metropolian luova ala on ammentanut inspiraatiota Arabianrannan historiallisuudesta, vanhan ja uuden vastakohdista sekä upeista maisemista. Lahjakkaat opiskelijat ja koulutuksen kehittäjät ovat raottaneet polkuja asukkaiden kohtaamiseen kehittämällä taidetyöhön kuuntelevia ja aktivoivia muotoja. Kulttuurialan koulutus on ollut luomassa nuoreen energiaan, merkitysten jakamiseen ja ihmisen kunnioittamiseen perustuvaa paikallisten toimijoiden, opiskelijoiden ja taiteen ammattilaisten yhteisöä. Rikas kulttuuri, rakas naapuri - yhteisön luomisvoima Arabianrannassa on syntynyt Urbaani luovuus -hankkeen yhteydessä rakkaudenosoituksena ainutlaatuiselle kaupunkiympäristölle. Se on kaikille Arabianrannan toimijoille kiitos yhteisistä hetkistä ja seikkailumielestä. Se nostaa esiin pienen mittakaavan, suuren pienessä ja täydellisen epätäydellisessä. Samalla se kunnioittaa Metropolian kulttuurialalla opiskelevia, sieltä jo valmistuneita ja koko henkilökuntaa. Heidän kaikkien ansiosta Arabianrannassa on kiteytynyt tärkeä lähtökohta taidetyölle: kokonaisvaltainen läsnäolo käsillä olevan asian äärellä. Soveltavan taiteen tehtävä on toimia yhteisöjen itseilmaisun rohkaisijana. Kukapa ei innostuisi aluekehitystyössä taiteesta ja teatterista, joka kurottaa kohti ihmistä ja ihmisen ihmisyyttä! 8 9

7 1 Kulttuuriympäristö voimavarana Arabian alueella on oma taiteeseen ja kulttuuriperintöön perustuva ainutlaatuisuutensa. Art & Design City -teemaa onkin vahvasti hyödynnetty, kun on edistetty niin asukkaiden ja yritysten kuin turistien houkuttelua alueelle. Teoksen ensimmäisessä osassa pohditaan kulttuurin roolia aluekehityksessä ja Urbaani luovuuden kaltaisen hankkeen mahdollisuuksia olla tukemassa luovuuteen ja moniäänisyyteen perustuvaa aluekehitystä

8 Maria Kangasvierin pro gradu-työ Suunnitelmissa Urbaani Unelma Analyysi Helsingin Arabian alueen kehittämisessä kulttuurille annetuista merkityksistä valmistui syksyllä 2010 Jyväskylän yliopistossa. Anna-Maria Vilkuna on toimittanut tämän artikkelin Maria Kangasvierin pro gradun pohjalta peilaten työn tuloksia etenkin Urbaani luovuus -hankkeen toimiin. Maria Kangasvieri haastatteli Arabian alueen aktiivisia toimijoita ja päättäjiä. Hän oli kiinnostunut kuulemaan, mikä on heidän näkemyksensä kulttuurin roolista aluekehityksessä ja mikä on ollut Urbaani luovuuden panos luovien aluekehitysmallien edistämisessä. Luovia ratkaisuja aluekehitykseen Maria Kangasvieri ja Anna-Maria Vilkuna Kulttuurista on tullut viime vuosikymmeninä yksi aluekehityksen ja kaupunkisuunnittelun voimavaroista: pääomaa, jolla ympäristöä ja yhteisöä kehitetään. Kulttuurin avulla voidaan kasvattaa alueen vetovoimaa ja imagoa, ja kulttuuri eri muodoissaan vaikuttaa alueen identiteettiin ja siihen, kuinka asukkaat kokevat oman elinympäristönsä. Arabian aluetta Helsingissä pidetään tämän kaltaisen kaupunkisuunnittelun suomalaisena malliesimerkkinä. Itäisessä Helsingissä sijaitseva Arabian alue pitää sisällään tässä yhteydessä Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin kaupunginosat ulottuen Kyläsaaresta Vantaanjoen suulle. Uusi asuinalue Arabianranta kuuluu virallisesti Toukolan kaupunginosaan. Alue on mielenkiintoinen kokonaisuus, sillä runsaan kymmenen vuoden aikana Helsingin syntypaikan historialliseen ympäristöön on kasvanut nykyaikainen tietoyhteiskunnan ja designin keskus, jossa yhteisöllisiä voimavarojakaan ei ole unohdettu. Arabian alue on esimerkki kulttuuripääomaa hyödyntävistä aluekehitysratkaisuista. Arabianrantaa on johdonmukaisesti kehitetty 2000-luvun alusta lähtien Itämeren johtavana taiteen ja designin keskuksena Art and Design City -nimekkeellä. Kulttuurin merkittävä rooli tulee esiin 12 13

9 niin alueen aktiivisessa markkinoinnissa kuin yhteisöllisessä asukastoiminnassakin. Asuinpaikkana Arabiaa pidetään erilaisia ryhmiä yhdistävänä alueena, jossa asumisen moninaisia malleja on kokeiltu ja testattu alusta lähtien. Alueelta löytyy omistusasuntoja ja kaupunkivilloja, kaupungin vuokra-asuntoja ja hitasasuntoja sekä monille erityisryhmille tarkoitettuja asuintaloja. Erilaiset asumismuodot on sijoitettu Arabianrannan ylpeytenä pidettyjen, yhteisöllisyyttä lisäävien yhteispihojen ympärille. Yhteispihat ovat kaikkien alueen asukkaiden vapaasti käytössä olevia korttelipihoja. Taiteen ja designin lisäksi alue on viime vuosina kehittänyt imagoaan erityisesti hyvänä asuinalueena, jossa yhteisöllisyyden korostamisella ja erilaisilla tapahtumilla on tärkeä rooli. Tämän kehityksen promoottorina on toiminut paljolti Artova-kaupunginosayhdistys (Kangasvieri 2010). Yhdistyksen järjestämät tapahtumat ja erityisesti asukastila Kääntöpaikassa järjestetty toiminta ovat lisänneet asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta alueen kehittämiseen (Kääntöpaikan toiminnasta lisää s. 116). Kulttuuripääoma aluekehityksen voimavarana Kokemuksellisuus ja luova talous ovat uusia trendejä aluekehityksessä. Brändeistä ja imagoista on tullut kuntien talouden kehittäviä voimia. Kuntapolitiikassa kulttuurin rooli on siirtynyt kohti markkinalähtöisyyttä ja kulttuurin taloudellista puolta korostetaan yhä enemmän (Kainulainen 2005). Kulttuurin vahvistunut asema kaupunkien ja kuntien elinkeinostrategioissa on herättänyt myös kysymyksiä: onko kulttuuri muuttunut lähinnä talouden välikappaleeksi vai onko se onnistunut säilyttämään itseisarvonsa? Onko kulttuurin rooli jopa vahvistunut sen taloudellisen painoarvon kasvaessa? Samanaikaisesti, kun kulttuurin taloudellinen merkitys on vahvistunut, etenkin valtiovallan taholta on alettu painottaa kulttuuri- ja taideperustaisten palveluiden hyvinvointivaikutuksia (Kulttuuri tulevaisuuden voima 2010 ; Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010). Opetusministeriön selonteko Kulttuuri tulevaisuuden voima linjaa luovan pääoman yhteisöllisen hyvinvoinnin perustaksi. Kulttuuri eri muodoissaan ei vain luo lisää työpaikkoja ja vahvista kaupunki-imagoa, se myös tukee yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Kulttuurin ja aluekehityksen suhteen tarkastelussa voidaan hyödyntää kulttuuripääoman käsitettä. Sen avulla kulttuurin asemaa ja arvoa on mahdollista määritellä niin suhteessa taloudelliseen ja sosiaaliseen pääomaan kuin kulttuurin itseisarvoihin. Bourdieu (1984) käyttää kulttuurisen pääoman käsitettä määrittelemään sekä yhteiskunnallista, kollektiivista kulttuuritoimintaa että yksilön elämänsä aikana keräämiä tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä selviämään yhteiskunnassa. Käsite kattaa sekä materiaalisen kulttuurisen pääoman, kuten rakennukset ja taideteokset, että henkisen ja symbolisen pääoman, kuten tavat, ideat, käsitykset ja uskomukset. Kimmo Kainulaisen (2005) mukaan alueen kulttuurinen pääoma on jaoteltavissa aineelliseen ja aineettomaan pääomaan sekä yhdistettävissä kulttuurin selkeään välineelliseen ja taloudelliseen arvoon

10 Kulttuurista pääomaa on aina mahdollista kasvattaa ja sen avulla voidaan tukea alueellista kehitystä vuorovaikutuksessa taloudellisen ja sosiaalisen pääoman kanssa. Kulttuurinen pääoma on vahvasti yhteydessä sosiaaliseen pääomaan (Jeannotte 2003). Yksilön mahdollisuudet käyttää kulttuurista ja taloudellista pääomaa riippuvat yksilön suhteista ja verkostoista eli yksilön sosiaalisesta pääomasta. Arabian alueella kulttuurisella pääomalla nähdään olevan erityisesti sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä voimistava vaikutus. Kaupunginosayhdistys Artova kokee ansiokseen yhteisöllisyyden mukaan tuonnin alueen imagoon. Yhdistyksen puheenjohtajan Janne Kareisen mukaan Arabian alueen imago ei olekaan nykyään enää vain ulkoapäin luotua Art and Design City -markkinointia, vaan mielikuva leviää aidosti ihmisten puheissa (Kangasvieri 2010; kts. myös Janne Kareisen puheenvuoro s. 78). Tämä muutos on Kareisen mielestä aktiivisen asukastoiminnan ansiota: hieman keinotekoisesti luotu ja markkinoitu imago on jopa jossain määrin antanut sysäyksen vireään ja oma-aloitteelliseen aluetyöhön: Tänne on tullut aktiivisia ihmisiä ja kun ihmiset huomasivat, ettei täällä olekaan mitään, niin sen seurauksena syntyi halu saada tänne jotain ja tehdä asioita, että tänne tulisi jotain.... Kaupunkisuunnittelun avulla kulttuurin ja taiteen osuutta kaupunkikuvassa on vahvistettu, mikä on siis saanut aikaan positiivisen kierteen myös asukastoiminnan kehittymisessä. Alueen historia on Arabiassa olennainen osa kulttuuriperintöä. Sen avulla on mahdollisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja paikkaan sitoutumista kuten myös taloudellista pääomaa. Helsingin kaupungin elinkeinostrategiassa Arabian aluetta kehitetään lähivuosina etenkin matkailukohteena. Jos kaupunkimarkkinoinnissa halutaan hyödyntää alueen kulttuuriperintöä, on erityisesti kiinnitettävä huomiota yksilön kokemukseen kaupungista. Berleantin (1991) mukaan satunnaisen matkailijan tulee kokea kaupunkitilassa historian läsnäolo, jotta hän pystyy samaistumaan kaupunkitilaan ja tuntemaan siinä jatkuvuutta. Ei pelkästään tilan, vaan myös ajan kokeminen on merkittävää osallisuuden kannalta. Tällöin kulttuuriperintö on samassa tilassa asuvien ja oleskelevien ihmisten henkistä perintöä. Se on tärkeää jatkuvuuden tunteen kannalta. David Harveyn (2001) mukaan paras tapa luoda paikkaan yksilöllisyyttä ja omaleimaista imagoa on keskittyä historialliseen perintöön sekä alueen omaleimaisiin tapoihin ja piirteisiin. Näihin hän laskee niin sosiaalisen kuin kulttuurisen ympäristön. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei alueiden kannata luottaa vain historian tulkintaan, vaan luoda uutta käyttämällä hyväksi kollektiivista symbolista pääomaa. Tämä tarkoittaa keskittymistä paikan, sen asukkaiden ja toimijoiden yksilöllisiin piirteisiin ja vahvuuksiin. Pariisin ja Barcelonan symbolinen merkitys on selvä kaikille, mutta vähemmän tunnettujen kaupunkien olisi kasvatettava symbolisen pääoman määrää ja keskityttävä omaleimaisuuteen

11 Luova aluekehittäminen Kulttuuria hyödyntävää kaupunkisuunnittelua kuvataan kulttuurisen suunnittelun (cultural planning) käsitteellä (Cantell 1999). Kulttuurisessa suunnittelussa paikalliset hallintoelimet määrittelevät kaupungin tai alueen kulttuuriset resurssit, joita hyödynnetään strategisessa aluekehittämisessä, kaupunkimarkkinoinnissa ja elinkeinoelämän vahvistamisessa (Bennett 1999). Juuri tämän tyyppistä kulttuurista suunnittelua on toteutettu Arabian alueella. Arabian alueen markkinointi ja matkailu on keskitetty Art and Design City Helsinki -yhtiölle (ADC), jonka yksi pääosakkaista on Helsingin kaupunki. Yhtiön toimitusjohtaja Kari Halinen kuvailee ADC:n olevan kaupungin eri osastoja kokoava organisaatio, jonka tehtävänä on Arabianrannan ja sen lähiympäristön taloudellisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen (Kangasvieri 2010). Päämääränä on alusta saakka ollut tehdä alueesta Itämeren johtava taidekeskus, joten kulttuurin ja taiteen rooli on merkittävä. ADC:n näkökulmasta Arabia on pilottikokeilu, jossa testattuja toimintatapoja, kuten yhteispihat, voidaan toteuttaa myös Helsingin muissa uusissa kaupunginosissa (Kangasvieri 2010). Kulttuuritoimijan roolia luovassa, kulttuuria hyödyntävässä aluekehittämisessä voidaan kuvata oheisella kuviolla. Kuvion rattaat ovat samanarvoisia itsenäisiä toimijoita, joiden suunnitelmat ja ratkaisut kuitenkin vaikuttavat muiden toimijoiden liikkeisiin. Kun lähtökohtana on monin tavoin kulttuurin ja taiteen voimavaroihin perustuva aluekehitysmalli, luova toiminta on luonnollisesti keskeisessä osassa. Luovuutta on alueen asukkaissa ja yrityksissä, jotka muodostavat yhden osan rattaista kaupungin hallinnon ja Urbaani luovuus -hankkeen ohella. Tässä mallissa innovointi ja luovan toiminnan pyörien pyörittäminen voivat toimia Urbaani luovuuden kaltaisten aluekehityshankkeiden kautta. Urbaani luovuudessa on konkreettisia toimia, jotka ovat pyrkineet laittamaan vauhtia rattaisiin. Tällaisia ovat muun muassa historian tuotteistaminen tukemaan aluematkailua sekä taidetyön soveltavat muodot vahvistamassa uutta, yhteistyölle rakentuvaa toimintakulttuuria peruskoulussa ja asukasyhteisöissä. Vallalla olevan kaupunkisuunnittelun kyseenalaistavat kriitikot antaisivat nykyistä enemmän tilaa alueiden orgaaniselle kasvulle ja luovuudelle. Tämä tarkoittaisi Arabian alueella vapaaehtoistoimintaan perustuvan asukastoiminnan tukemista sekä vapaan kaupunkikulttuurin kasvun näkemistä positiivisena pelkän julkishallinnon taholta ohjatun suunnittelun sijaan. Arabian alueella kulttuurisen suunnittelun metodeja on pyritty soveltamaan Urbaani luovuus -hankkeessa, jossa aluekehitykseen etsitään uusia luovia ratkaisuja ja toimintamalleja. Hanke toimii eräänlaisena välikätenä hallinnollisten instituutioiden ja asukkaiden keskellä. Se antaa tilaa alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden näkemyksiin perustuvalle kehitystyölle (Kangasvieri 2010). Pohdintaa HALLINTO: talous, matkailu, markkinointi, yritykset, kaupunki Kulttuuria ja taidetta hyödyntävä aluekehitysmalli. ASUKAS- ja YRITYSTOIMINTA: sosiaalisuus, inhimillisyys, yhteisöllisyys, tapahtumat, luovuus, innovointi URBAANI LUOVUUS: luova toiminta, yhteistyö, tutkimus, osallistaminen Keskustelu Arabian alueen kulttuurisista voimavaroista jakautuu edellä esitetyn perusteella pääasiassa taloudelliseen ja sosiaaliseen näkökulmaan. Taloudellista aspektia, johon kuuluu muun muassa alueen brändäys, ohjaa vahvasti institutionaalinen ja hallinnollinen kenttä. Sosiaalista näkökulmaa taas tuodaan esiin asukastoimintaan liittyvässä keskustelussa. Urbaani luovuus -hankkeessa tulee esiin luova näkökulma, joka pyrkii ottamaan huomioon sekä julkishallinnon että asukkaiden näkemykset ja kehittämistavoitteet. Taloudellisen pääoman merkitys on merkittävä aluekehityksessä. Sen kasvattamiseen ei kuitenkaan ole suoraa tietä ilman kestävää kulttuurista ja sosiaalista pääomaa ja vahvaa alueidentiteettiä. Urbaani luovuuden kaltaisten aluekehityshankkeiden tehtävänä on olla eheyttävä elementti eri toimijoiden välillä ja auttaa eri toimijoita yhdistämään tavoitteensa. Ylimääräiseen rahoitukseen liittyvä projektiluonteinen toiminta on perusteltua liikkeelle panevana voimana: Arabian tapauksessa tämä puheena oleva hanke on edistänyt alueen kehittymistä sille luotua imagoa vastaavaksi taiteen ja luovuuden keskittymäksi

12 Urbaani luovuus -hanke on saanut liikkeelle positiivisia tempauksia, joista alueen asukkaat ovat saaneet lisäideoita omaan yhteisölliseen toimintaansa. Toisaalla myös julkishallinto on saanut hankkeen avulla kosketuspintaa paikallistoimijoihin. Kuten Artovan puheenjohtaja Janne Kareinen toteaa, aktiivisten vapaaehtoisten on todella vaikea toimia, jos alueen muut toimijat eivät sitoudu kehittämiseen. Urbaani luovuus -hankkeen merkitys niin sanotusti varmana ja sitoutuneena toimijana onkin ollut merkittävä yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Arabian alueella on oma erityislaatuisuutensa ja kulttuuriperintönsä, joten siellä toteutettua aluekehitysmallia ei sellaisenaan voi monistaa eikä rakentaa vientituotteeksi. Alue on kuitenkin esimerkki siitä, mitä aktiivisella asukastoiminnalla ja ympäristön luomien mahdollisuuksien hyödyntämisellä voidaan saada aikaiseksi. Kulttuurisen suunnittelun keinoin alueesta on mahdollista tehdä kestävään kehitykseen pe rus tuva, yksilöllisestä kulttuurisesta pääomasta ammentava kiinnostava asuinalue ja vierailukohde. Jatkossa voitaisiin antaa vielä enemmän tilaa alueen orgaaniselle kasvulle sekä alueen historian esille tuomiselle, jotta kulttuurisen suunnittelun ideaalit ja luova kehitys pääsisivät toteutumaan rakenteellisen suunnittelun rinnalla. Lähteet: Bennett, Oliver Kulttuuripolitiikka, kulttuuripessimismi ja postmoderniteetti. Julkaisussa Kulttuuripolitiikan uudet vaatteet. Toim. Anita Kangas & Juha Virkki. Minerva Kustannus, Jyväskylä. Berleant, Arnold Art and Engagement. Temple University Press, Philadelphia. Bourdieu, Pierre Distinction: A Social Critique of the Judgement of Taste. Routledge & Kegan Paul, London. Cantell, Timo Helsinki and a Vision of Place. Edita, Helsinki. Harvey, David Spaces of Capital Towards a Critical Geography. Edinburgh University Press, Edinburgh. Jeannotte, M. Sharon Singing Alone? The Contribution of Cultural Capital to Social Cohesion and Sustainable Communities. Julkaisussa International Journal of Cultural Policy 9: Kainulainen, Kimmo Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Tampere University Press, Tampere. Kangasvieri, Maria Suunnitelmissa urbaani unelma. Analyysi Helsingin Arabian alueen kehittämisessä kulttuurille annetuista merkityksistä. Pro gradu-työ, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Kulttuuri tulevaisuuden voima.toimikunnan ehdotus selonteoksi kulttuurin tulevaisuudesta. Opetusministeriön julkaisuja 2010:10. Liikanen, Hanna-Liisa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2010:

13 Suvi Ahon artikkelin taustalla on hänen valtiotieteen pro gradunsa Asukaslähtöisyys ja kulttuurin instrumentaalinen rooli paikalliskulttuuriprojekteissa tapausesimerkkeinä Urbaani luovuus ja Kulttuuriraide. Hänen tutkimansa projektit liittyvät ensinnäkin keskusteluun kulttuurin hyödystä, jolloin se nähdään välinearvona muun muassa erilaisten kaupunkipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toinen mielenkiinnonkohde on projektien pyrkimys asukaslähtöisyyteen. Suvi Aho käsittelee kirjoituksessaan etenkin sitä, kuinka asukaslähtöisyys on tulkittu ja toteutettu Urbaani luovuus -hankkeessa. Asukaslähtöisyys Urbaanissa luovuudessa Suvi Aho Viime vuosikymmenten aikana eri tahojen mielenkiinto kulttuurin kerrannaisvaikutuksia ja vaikuttavuutta kohtaan on kasvanut. Elinvoimaisia alueita rakennettaessa nähdään kulttuuri tärkeänä osana kaupunkipolitiikkaa. Kansainvälistyminen on hälventänyt kansallisen tason merkitystä, mutta samalla kulttuurin mahdollisuudet paikallistasolla ovat vahvistuneet. Kulttuurikeskustelussa tämä näkyy siten, että kaupungit kurottavat enenevässä määrin kansainväliseen menestykseen. Kiinnostus kohdistuu lippulaivojen rakentamiseen ja huippuosaajien houkutteluun, jolloin niin kutsuttu luova luokka edustaa halutunlaista kansalaisuutta. Helsingin kaupungilla on tämänkaltaisia pyrkimyksiä Arabianrannassa, josta on haluttu tehdä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu luovan teollisuuden ja osaamisen keskittymä. Art & Design City -teemaa hyödynnetään edistettäessä niin yritysten sijoittumista kuin turistien houkuttelua Arabianrantaan ja sen lähialueille. (Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus 2008) Myös Urbaani luovuus -hankkeessa pyritään tutkimaan ja edistämään kulttuuriosaamisen merkitystä kaupunkiseutujen vetovoimaisuudelle. Hanke on myös osallistunut matkailun edistämiseen kehittämällä 22 23

14 historiamatkailutuotteita yhteistyössä alueen kehitysyhtiö ADC Oy:n ja muiden toimijoiden kanssa. Samaan aikaan paikallisessa kulttuuritoiminnassa ovat korostuneet myös ns. pehmeät arvot ja sosiaaliset päämäärät, kuten identiteetin vahvistaminen ja valtaistuminen. Kulttuurin nähdään tukevan sopeutumista maailmanlaajuisiin muutoksiin, alueelle kotiutumista ja identiteetin rakentamista. Kulttuurin keinoin on haluttu tarttua myös lähiöproblematiikkaan, ja aikaisemmin materiaalisina ja sosiaalisina pidettyjä kysymyksiä pyritään käsittelemään kulttuurisina. Kulttuuripolitiikalla nähdään olevan erityismerkitys kansalaisten itseymmärryksen ja valtaistumisen kokemusten luojana muihin politiikkalohkoihin verrattuna. Niin kutsuttu kulttuurinen suunnittelu on tullut laajemmassa mittakaavassa ajankohtaiseksi 1990-luvun aikana, ja paikallistason integrointiin sekä luovaan kaupunkiin tähtääviä kokeiluja on esiintynyt maailmanlaajuisesti. Britanniassa ja Yhdysvalloissa muotoiltiin toimintalinjoja jo 1980-luvulla, ja keskiössä olivat paikallisten yhteisöjen vapaaehtoistyö ja niiden omien kulttuuristen tarpeiden identifiointi ja resurssien hankkiminen. Muiden muassa Nick Stevensonin mielestä olisi tärkeää muotoilla kansalaisuuden ja kulttuurin suhdetta nimenomaan kulttuurisen suunnittelun näkökulmasta (Stevenson 2004). Kansalaisuus määriteltiin aiemmin valtion ja yksilön suhteeksi, kun nyt painotetaan kokonaisvaltaisempaa suhdetta, johon liittyvät muun muassa identiteetti, kulttuuriset oletukset ja yhteenkuuluvuuden tunne (Lister 2007). Kulttuurityöllä voidaan siis nähdä olevan asukkaiden yhteiskunnallista toimijuutta tukevaa voimaa. Asukkaat ja osallisuus Paikallisuuden korostunut merkitys näkyy Urbaani luovuudessa pyrkimyksenä asukaslähtöisyyteen. Asukaslähtöiset kulttuurihankkeet nojaavat käsitykseen asukkaan roolista ja osallisuudesta. Kun erilaiset ihmiset kokoontuvat yhteen ja muodostavat käsitystä paikalliskulttuurista, on se arendtilaisittain pyrkimystä aitoon todellisuuteen yhden näkökulman politiikan sijasta. Julkisen yhteistoiminnan teoreetikon Hannah Arendtin näkemykset ponnistavat antiikin ihanteista, joissa julkinen poliittinen elämä muiden ihmisten keskellä edustaa ikuisuutta ja kuolemattomuutta. Kuolema on yhtä kuin lakata olemasta ihmisten keskuudessa, ja yksilöllinen kuolevaisuus selätetään tekemällä kuolemattomia tekoja yhteistoiminnassa muiden kanssa. Arendtille jokaisen oma yksilöllisyys todentuu yhteistoiminnassa muiden kanssa. Eri 24 25

15 näkökohdista syntyvä todellisuus on luotettavin ja aidoin, sillä näkökulmien eroista huolimatta kohde on kaikille ihmisille sama: Yhteisen maailman loppu on tullut, kun se nähdään vain yhdestä näkökulmasta ja kun sen sallitaan näyttäytyä vain yhdestä näkökulmasta. (Arendt 2002) Yhteisöllisen osallistumisen historia on myös osattomuuden historiaa. Kansalaisuus on liitetty usein jonkun tietyn, voitokkaasti omia etujaan ajamaan kyenneen ryhmän määreeksi. Sellaisen ryhmän muodostumiseen ja valikoitumiseen on aina tarvittu ulossuljettuja toiseuden edustajia, niitä joista ryhmä olemassaolollaan erottuu. (Isin 2002) Ulossulkeminen voi tapahtua myös talousperusteisesti. Nykyään kuluttajakansalaisuuden korostuminen vahvistaa ulossulkevia mekanismeja, ja muun muassa pienituloiset ovat vaarassa jäädä syrjään yhteiskunnasta. Kansalaisten vapaa-ajanviettotavat ovat myös entistä eriytyneempiä, ja siksi neutraali julkinen tila ja sen avoimet käyttötavat ovat tärkeitä asukkaiden tasa-arvon ja koko demokratian hyvinvoinnin kannalta. Kulttuurielämä voi osaltaan tarjota tasa-arvoa edistävän, julkisen tilan. (Byrne 1999; Landry 2000; Pascual 2007) Paikalliskulttuurihankkeiden kannalta on keskeistä myös se, miten paikat rakentuvat toiminnan näyttämöiksi. Rakennettu ympäristö muokkaa ihmisten käsityksiä, yhteistoimintaa sekä hyvän olon ja yhteenkuuluvuuden tai vastaavasti pahan olon ja vierauden kokemusta. (Zukin 1991) Paikallinen identiteetti viittaa yhteisölliseen ryhmäidentiteettiin ja jaettuihin käsityksiin siitä, keitä me olemme. Urbaanissa kontekstissa paikallisuuden poliittisuus ilmenee erityisen hyvin: paikat eivät ole koskaan pelkkiä sijainteja, vaan ne ovat paikkoja jollekulle ja jotakin tarkoitusta varten. Niiden merkitys riippuu siitä, miten hyvin ne palvelevat kunkin elämän tarpeita. Ympäristöihin osallistutaan ja kuulutaan, ja kiinnittämällä huomiota tilallisten käytäntöjen muotoutumiseen voidaan pyrkiä arvioimaan ja muuttamaan niitä (Buttimer 1978; Heikkinen ym. 2005; Shields 1991) Myös Urbaani luovuudessa identiteetin, paikan ja toiminnan suhde nähdään vuorovaikutteisena. Hankkeessa pyritään osaltaan kehittämään kaikille avointa, kulttuurista julkista tilaa, jossa dialogisin menetelmin vahvistetaan asukkaiden yhteisöllisyyttä. Moniäänisyyttä kuunnellen Asukaslähtöisyydestä on tullut muodikasta viime vuosikymmenten kuluessa: sen avulla voidaan pyrkiä oikeuttamaan instituutioiden toimintaa tai muuttamaan vallitsevia olosuhteita. Tekemieni haastattelujen perusteella asukaslähtöisyys merkitsee Metropolia Ammattikorkeakoulussa hakeutumista asukkaiden pariin ja läsnäoloon alueella. Metropolia tuottaa sisältöjä ja pyrkii saamaan kontaktin erilaisiin asukasryhmiin. Taustalla vaikuttaa halu tehdä näkyväksi Metropolian toimintaa ja esityksiä sekä toteuttaa ammattikorkeakoulujen lakisääteistä aluekehitystehtävää. Asukkaat halutaan mukaan osallistujina ja kokijoina, joiden mielipiteitä halutaan selvittää 26 27

16 toiminnan sisältöjä suunniteltaessa, kuten Urbaani luovuuden projektipäällikkö Pilvi Kallio ja Metropolian kulttuurialan kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna haastatteluissani totesivat. (Aho 2010) Paikallinen kaupunginosayhdistys Artova toimii hankkeen kannalta asukkaiden toiveiden välittäjän ja yhteistyökumppanin roolissa. Urbaani luovuuden aktiviteetit on otettu alueen muiden toimijoiden piirissä ilolla vastaan. Kaupunginosayhdistys Artovan puheenjohtajan Janne Kareisen näkökulmasta asukkaat ovat tyytyväisiä lisääntyneeseen kulttuuriantiin. ADC Oy:n matkailukoordinaattori Sari Snellman on kiitollinen hankkeen kulttuurisista panostuksista alueen matkailun kehittämiseen ja Helsingin alkuhistorian esiin nostamisesta. (Aho 2010) Kun kulttuuripolitiikkaa tehdään aidon asukaslähtöisesti, tulee siihen sisältyä ajatus moniäänisyyden kunnioittamisesta. Moniäänisyyden tärkeydestä on kirjoitettu muun muassa deliberatiivisen demokratian teorian piirissä. Siinä yhteisön legitimiteetin nähdään pohjautuvan keskustelevaan toimintatapaan. Sen jäsenten tulee tunnustaa ja kunnioittaa toistensa erilaisia haluja ja päämääriä, ja keskustelevien käytäntöjen tulee näkyä myös instituutioiden rakenteissa. Lisäksi keskustelun tulee nojata tiettyihin periaatteisiin, joita ovat vapaus, järkevyys, tasa-arvo ja yhteisymmärrys. (Cohen 1989) Näitä periaatteita ja piirteitä voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa Urbaani luovuuden asukaslähtöisyyttä. Metropolia sai Artovalta ja ADC Oy:ltä kiitosta siitä, että se pyrkii hankkiutumaan tekemisiin asukkaiden kanssa ja tekee yhteistyötä Artova lisäksi muun muassa senioritalon, koulun ja päiväkodin kanssa. Moniäänisyys ilmenee hankkeen toimissa siis siten, että kulttuuriaktiviteettien pariin on pyritty saamaan monenlaisia asukasryhmiä. Syvempi analyysi siitä, miten toiminta palvelee alueen erilaisia asukkaita, vaatisi laajempia tutkimuksia. Kaikki haastateltavani korostivat kuin yhdestä suusta avoimen ja keskustelevan toimintatavan merkitystä. ADC Oy, Artova ja Metropolia vaikuttavat kunnioittavan toistensa haluja ja kykyä keskustella ja sopia asioista yhteisymmärryksessä deliberatiivisen demokratian hengessä. (Aho 2010) Keskinäinen ja kunnioittavan tekemisen ilmapiiri tuntui olevan hankkeessa läsnä ja onnistuneen yhteistyön avain. Arendtilainen yhteinen maailma tuntui siis syntyneen hankkeessa ainakin työntekijöiden ja keskeisten yhteistyökumppaneiden välillä. Arabianrannan toimijat pitävät Urbaania luovuutta onnistuneena ja vaikuttavana hankkeena, joka on mahdollistanut Metropolian kulttuurialan taidelähtöisen aluetyön. Asukaslähtöiset toimintatavat eivät synny itsestään, vaan ne vaativat uuden opettelua niin asukkaiden kuin virkamiestenkin taholta. Urbaani luovuuden kaltaisten hankkeiden avulla näitä toimintatapoja pystytään kehittämään ja testaamaan asukkaiden arkea rikastaen. Lähteet: Aho, Suvi Asukaslähtöisyys ja kulttuurin instrumentaalinen rooli paikalliskulttuuriprojekteissa tapausesimerkkeinä Urbaani luovuus ja Kulttuuriraide. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Arendt, Hanna Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot. Vastapaino, Tampere. Buttimer, Anne Home, Reach and the Sence of Place. Julkaisussa Regional identitet och förändring i den regionala samverkans samhälle: föredrag och diskussioner vid Kulturgeografiska institutionens vid Upppsala universitet symposium, 1 3 december Toim. Aldskogius, Hans. Symposia Universitatis Upsaliensis annum quingentesimum celebrantis: 11. Uppsala. Byrne, David Social exclusion. Open University Press, Buckingham. Cohen, Joshua Deliberation and Democratic Legitimacy. Julkaisussa Contemporary Political Philosophy an Anthology. Second Edition Toim. Goodin, Robert E. ja Pettit, Philip. Blackwell Publishing, Oxford. Heikkinen, Timo, Manninen, Rikhard & Sairinen, Rauno Kaupunkiympäristön muutoksen kulttuuriset vaikutukset. Julkaisussa Häyrynen, Simo (toim.): Kulttuurin arviointi ja vaikutusten väylät. Cupore.12/2005, Helsinki. Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Arabianrannasta luovien toimialojen keskittymä. Talousjasuunnittelukeskus/Elinkeinopalvelu/ Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ taske/fi/elinkeinopalvelu/toteutamme+strategiaa/ Maailmanluokan+innovaatio-+ja+liiketoimintakeskus Luettu 08/2010. Isin, Engin F Being Political Genealogies of Citizenship. University of Minneapolis Press, Minneapolis / London. Landry, Charles The Creative City A toolkit for Urban Innovators. Comedia, Lontoo. Lister, Ruth Inclusive Citizenship. Julkaisussa Citizenship Studies February 2007, Vol.11 Issue 1. Routledge. Pascual, Jordi On Citizen Participation in Local Cultural Policy Development for European Cities. Teoksessa Guide to Citizen Participation in Local Cultural Policy Development for European Cities. Jordi Pascual i Ruiz, Sanjin Dragojevic', Philipp Dietachmair, European Cultural Foundation, Interarts Foundation, ECUMEST Association. Shields, Rob Places on the Margin. Alternetive geographies of modernity. Routledge, London. Stevenson, Deborah "Civic Gold" Rush Cultural planning and the politics of the third way. International Journal of Cultural Policy. Vol. 10 No.1. Zukin, Sharon Landscapes of Power. From Detroit to Disneyworld. University of California Press, Berkeley

17 Giacomo Bottà kuvaa Arabian jokapäiväistä elämää ja kirjaa havaintoja Italiasta Suomeen kotiutuneen miehen näkökulmasta. Havainnot ovat lähinnä syntyneet alueella työskentelevien tai asuvien ihmisten kanssa käydyistä keskusteluista ja haastatteluista. Giacomo Bottà kiittääkin Jussi Kulonpaloa, Janne Mäkelää ja muita tutkijoita, vanhempia ja lenkkeilijöitä, jotka ovat edesauttaneet tämän artikkelin syntyyn. Suomen ainoa arabialainen ranta Giacomo Bottà / käännökset Maria Kangasvieri ja Aleksandra Meyer Tarkastelen Arabian aluetta lenkkeilijän, tutkijan ja vanhemman näkökulmasta. Mikään näistä ei sellaisenaan vastaa omaa identiteettiäni, jota voitaisiin kuvata ehkä parhaiten määrein (hidas) lenkkeilijä, (laiska) vanhempi ja (osa-aikainen) tutkija. Jokainen näistä kolmesta hahmosta esittelee jokapäiväistä elämäänsä ja havainnoi paikkaa yleisellä tasolla tuoden havaintoihinsa myös hieman teoriaa. Tärkeä lähtökohta on, että Arabiaa ja sen rantoja ei voida havainnoida muurien ympäröimänä linnoituksena, vaikka liikennöity Hämeentie saartaakin sen lännessä Toukolasta, ja vesialue rajoittaa ja joskus murentaa sen rantoja idästä käsin. Arabianranta voi houkuttaa vain, jos se ottaa huomioon ympäröivien alueiden Toukolan, Kumpulan, Hermannin, Vanhankaupungin jo olemassa olevat ja tulevat verkostot. Lenkkeilijä On aikainen sunnuntai-iltapäivä lokakuun lopulla, ja ilma ei ole vielä päättänyt ollako kylmä vai erittäin kylmä. Taivas näyttää melko harmaalta ja pudonneiden tai kellastuneiden lehtien määrä on lisääntynyt 30 31

18 huomattavasti yön aikana. Lenkkeilijä on pukeutunut t-paitaan, fleeceen, villapipoon, pitkiin juoksuhousuihin, urheilusukkiin ja juoksukenkiin. Hänen sydämenlyöntejään mittaa elastinen rinnan ympärille sidottu laite, joka lähettää dataa hänen rannekelloonsa. Kello laskee myös ajan, jonka hän aikoo juosta tänään. Lenkkeilijä lämmittelee kotikatunsa varrella. Kotikatu päättyy solmuun, missä raitiovaunun raiteet loppuvat, ja missä Ruotsin kuninkaalle omistettu Kustaa Vaasan katu muuttuu Suomen bisneskaupunkiin Lahteen vieväksi moottoritieksi. Ensimmäinen liikennevalo, joka valvoo raiteita ylittävää jalankulkijaa, on lähes aina vihreä; raitiovaunut kulkevat niitä pitkin ainoastaan ajaessaan viimeisen vuoronsa halliin. Toinen jalankulkijoiden liikennevalo on aina punainen ja antaa odotuttaa pari minuuttia. Kun valo vaihtuu vihreäksi, juoksija yrittää saavuttaa tasaisen tahdin mahdollisimman pian. Hän kääntyy vasempaan leveälle polulle, joka kulkee pari sataa metriä moottoritien rinnalla. Juoksijan erottaa moottoritiestä meluvalli, korkea rakennelma kivillä täytettyjä teräshäkkejä. Ylitettyään puisen sillan ja juostuaan ylämäkeen muutamia metrejä lenkkeilijä päätyy kivien saartamalle hiekka-aukiolle. Aukio on hautausmaa, jolla sijaitsee Hans van Sandenille omistettu paasi. van Sanden oli hollantilainen kauppias, joka kuoli Helsingin ensimmäinen asukas, jolla on oma hautapaasi, oli ulkomaalainen. Lenkkeilijä, jonka juuret ovat muualla, hymähtää ohittaessaan haudan. Hän kuvittelee mitä oli olla ulkomaalainen Helsingissä, kun kaupungissa oli vain muutama sata asukasta. Kivimuurin ulkopuoliseen graniittikiveen kiinnitetty teräslaatta kertoo, että tässä paikassa sijaitsivat Helsingin ensimmäinen kirkko ja hautausmaa. On yllättävää, että rakennuksista ei ole jäljellä mitään, vain jonkinlainen kivinen rajaus, joka kertoo niiden muinaisen sijainnin. Oikealla muutama porrasaskelma vie muistomerkille, paikkaan, jossa Ruotsi- Suomen kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin. Se tapahtui jossain täällä 12. kesäkuuta Alamäkeen jatkava lenkkeilijä katsoo ylös vasemmalle. Puut ovat nyt syksyn kalpeita luurankoja: niiden takaa näkyy toinen monumentti, joka myös muistuttaa Helsingin perustamisesta. Muistomerkin kuvaus suomeksi, ruotsiksi ja latinaksi paljastaa kaupungin perustamisen poliittisen merkityksen idän nimetöntä mahtia vastaan. Tämä voisi kertoa jotain ajanjaksosta, jolloin monumentti itse asiassa pystytettiin. Koko alue on eräänlainen pyhä paikka. Normaalisti vuosien kuluessa paikka, johon kaupunki on perustettu, häviää kaupunkikerrosten alle. Jäljelle jää vain nimi. Eurooppalaiset kaupungit ovat kierrättäneet rakennusmateriaalinsa, uudistaneet ja uudelleen rakentaneet satojen vuosien ajan. Menneen kaupungin pauhut on piilotettu tai hävitetty, ja uuden kaupungin pohja on ollut rakentajilleen kuin tyhjä taulu, tabula rasa. Rooman Palatinon kukkulalla, mihin Romulus ja Remus päättivät rakentaa kaupungin, sijaitsee nykyään osa tiivistä Rooman keskustaa. Vain nimi muistuttaa enää paikalla sijainneesta kukkulasta. Vuonna 2007 italialainen arkeologi ilmoitti löytäneensä Lupercalen, pyhän 32 33

19 paikan, missä legendan mukaan naarassusi kasvatti Romuluksen ja Remuksen. Luola sijaitsee 15 metrin syvyydessä Augustuksen palatsin raunioiden alla. Helsingin Vanhankaupungin tilanne on täysin toinen. Tämä paikkahan on alavaa niittyä, polkuja, kiviä, puita ja pari isoa puista taloa. Kaksi edellä mainittua monumenttia, hautausmaa ja kivimuuri ovat ainoita elementtejä, jotka viestittävät jotain pyhästä paikasta ja sijoittuvat melko lailla lähihistoriaan. Ainoastaan nimi Vanhakaupunki osoittaa, että tiivis eurooppalainen pääkaupunki syntyi juuri täällä. Juoksija yrittää keskittyä; sydämenlyönnit vaikuttavat melko tasaisilta hänen tavoittaessaan Hämeentien. Hän ylittää tien ja jättää Metropolia Ammattikorkeakoulun vasemmalle puolelleen. Rakennus oli ennen tehdas ja sen pitkät punatiiliset savupiiput muistuttavat yhä tästä ajasta. Arabianranta alkaa täältä, mutta ennen rantapolulle suuntaamistaan, juoksija päättää ylittää sillan, joka vie Viikkiin ja Helsingin yliopiston luonnontieteelliseen puutarhaan. Näkymä sillalta sykähdyttää aina: oikealla puolella avautuu lahti ja ihan sen takana voimalaitoksen savupiippu sylkee savua. Miehet kalastavat Vantaajoen suulla. He tapaavat kalastaa ongilla, mutta tässä vaiheessa kautta he käyttävät jotain verkon tapaisia. 1 Onkohan kalaa niin helppo saada? Muutaman metrin päästä ilmestyvät lintujen bongaajat. Yleensä he kantavat valtavia kolmiojalkoja ja kiikarilajitelmaa ja pukeutuvat kuin metsästäjät. Luonnontieteellinen puutarha on kasvilajien kokoelma. Jotkut niistä, kuten Picea abies, muistuttavat juoksijaa kotiseudun alppilaaksosta, joten hänelle paikka on aina vierailun arvoinen. Joskus juoksu ulottuu koko puutarhan läpi Herttoniemeen saakka, mutta ei tällä kertaa. Ensimmäisessä risteyksessä lenkkeilijä kääntyy vasemmalle kohti Viikkiä ja palaa samalle polulle, josta alun perin tulikin. Hän ylittää sillan uudestaan ja on valmis Arabianrantaan. Kuten tavallista, rantapolulla tapaa eniten ihmisiä: vanhempia ja lapsia Reima-haalareissa tai lastenvaunuissa, monin eri tavoin keppejään kantavia tai matkapuhelimensa kanssa taistelevia sauvakävelijöitä, koiria talutusnuorissa, muita lenkkeilijöitä, todellisia juoksuharrastajia ja ihmisiä raikkaan ilman tarpeessa. Tässä vaiheessa juoksija on melko väsynyt, suunnilleen 30 minuuttia on kulunut ja hän hidastelee, mieli vaeltaa kaukaiselle niitylle. Mitä tämä oikein on, tämä mitä olen tekemässä? Miksi käyn lenkillä? Kysymykset iskevät juoksijan tajuntaan ja yhtäkkiä hän pysähtyy, nojautuu polviinsa, taivuttaa selkänsä ja hengittää raskaasti. Hänen sydämensä ei tunnu hidastavan lyöntejään. Michel de Certeau liittää kaupungissa kävelemiseen merkityksiä ja kuvaa sitä puheen pitämiseksi. En tiedä onko de Certeau käynyt koskaan itse lenkillä, tai pystyykö kävelyä vertaamaan lenkkeilijän kokemuksiin. Juoksemalla lenkkeilijä oppii ymmärtämään paikkaa ja tekee paikasta kotinsa. Ilman juoksua hänen olisi mahdotonta kuvata tätä paikkaa sanalla koti, osana jokapäiväistä aluettaan ja arkista elämäänsä. Kävelytapahtuma merkitsee urbaanille järjestelmälle samaa kuin puhetapahtuma kielelle tai lausutulle väittämälle. Aivan perustasolla sillä on kolminkertainen omimisen funktio. Se on jalankulkijan kannalta topografisen järjestelmän omimista (vastaavalla tavalla kuin puhuja anastaa tai omii kielen itselleen); se on spatiaalista paikan haltuunottoa (aivan kuten puhe on kielen akustista haltuunottoa); lisäksi se ilmaisee eriytyneiden asentojen välisiä suhteita eli liikkeiden muodossa tapahtuvia pragmaattisten sopimusten olemassaoloa (samalla tavalla verbaalinen omiminen on allokuutiota : se edellyttää toisen vastakohdan, puhujan, olemassaoloa ja saa puhujien väliset sopimukset astumaan voimaan). Siten tuntuukin mahdolliselta määritellä käveleminen alustavasti eräänlaiseksi anastamisen tilaksi. (De Certeau 1984, 97 98) Kun lenkkeilen, ilmaisen itseäni tilassa, aivan kuten teen puhuessani ääneen, kuntoilija ajattelee. Mitä enemmän juoksen ympäriinsä tässä paikassa, sitä enemmän vaihtelen reittejäni, kasvatan yhteyttäni tiettyihin paikkoihin ja niiden lukemattomiin historioihin, ja luon omaa historiaani tähän paikkaan. Vähitellen lenkkeilijä taas rauhoittuu ja suuntaa takaisin kotikadulleen. 1 Toim. huom. Kalastajien verkko on nimeltään lippo ja kalastustapaa kutsutaan lippoamiseksi. Lippoa kuljetetaan myötävirtaan joen pohjan tuntumassa. Siian uidessa virtaa ylös se ui lippoon, mikäli pyydys on aivan pohjatuntumassa kuitenkaan pohjaan osumatta

20 Tutkija Arabianrannassa on paikka nimeltä Aralis. Tutkijalle Aralis voisi olla itse kaupunginosan nimi, ehkä koko Helsingin paras kaupunginosa hänen mielestään. Aralis kokoaa yhteen Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjaston ja kolme taiteiden kirjastoa: Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun taiteen ja kulttuurintuotannon ja Pop & Jazz Konservatorion kirjastot. Kymmeniä vai satoja tuhansia kirjoja, lehtiä, CD:tä ja DVD:tä aakkosjärjestyksessä tai aihepiireittäin lajiteltuina, nimen, tekijän, aiheen, avainsanan tai vuoden mukaan, kirjastohyllyssä odottamassa tutkijaa? Aikakausi- ja sanomalehdet esillä viime numeroittain, ja niiden takana makaa läjäpäin vanhoja vuosikertoja! Tutkija mutkittelee näiden kirjakatujen läpi aivan kuin kulkisi kaupungin katuja. Hänelle Arabianranta on Aralis ja Aralis on Arabianranta. Tutkija viettää päivänsä Araliksessa ja antaa huomion siirtyä kirjasta toiseen. Hän ei malta istua, etsiä kirjaa tietokannasta eikä lainata sitä. Hän liikkuu kirjojen muodostamilla käytävillä etsien jatkuvasti vastauksia. Myöhemmin hän törmää vanhaan Wired-lehden vuosikertaan. Tutkija aukaisee lehden sattumanvaraisesti ja syventyy lukemaan: Arabianrantana tunnettu paikka on laakea, tuulten pieksämä ja enimmäkseen karu alue, joka on saanut nimensä alueella muinoin toimineesta keramiikkatehtaasta. Jo ennen kuin Mielonen ja hänen kollegansa alkoivat hautoa suunnitelmia paikan muuttamisesta langattoman tekniikan edelläkävijäksi, Helsingin kaupunki oli jo ehtinyt korvamerkitä sen uuden teknologian tulevaksi keskukseksi. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, alueesta tulee vuoteen 2010 mennessä asukkaan, 700 tietotekniikkayhtiön ja työntekijän sekä 400 yliopisto-opiskelijan koti. Samalla siitä tulee yhteisöllisen verkostoitumisen tosielämän eksperimentti, jossa selvitetään vastauksia tämän hetken pakottavimpiin kysymyksiin kaikkialle leviävästä tavoitettavuudesta ja sen sosiaalisista vaikutuksista. Tekeekö langattoman yhteyden jatkuva saatavuus yhteisöistä yhtenevämpiä vai eristäytyneempiä? Kuinka ihmiset tasapainoilevat yksityisasioidensa ja yhä laajemman langattoman tavoitettavuuden tarjoamien etujen välillä? Entä kuinka paljon tavoitettavuutta ihmiset todella haluavat silloin, kun se aidosti on vallitseva tila? (Shaw 2003) Yhdestäkään toisesta Helsingin, ehkä koko Suomen, kaupunginosasta ei ole kirjoitettu yhtä paljon. Siitä kirjoitettiin jo ennen sen olemassaoloa, sen rakennusvaiheessa ja nyt kun se on jo melkein valmis, siitä kirjoitetaan yhä. Tämän takia on joskus vaikea ymmärtää alueen todellista identiteettiä vain kulkemalla sen katuja ulkopuolisena tai keskustelemalla asukkaiden kanssa. Löytääkseen todellisen alueen sitä on myös etsittävä jatkuvasti kaikesta jo kirjoitetusta. City, Living Lab, Art and Design City, Urban Frontier, Helsinki Virtual Village kaikkia näitä käsitteitä ja otsikoita on käytetty kuvaamaan tätä paikkaa eri aikoina ja eri konteksteissa. Tutkija yrittää saada niistä selvää. Jotkut niistä painottavat teknologiaa, toiset pitävät tärkeänä alueen 36 37

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå 12.3.2015 Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Matti ja Maija lähtevät Helsingin Musiikkitaloon

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI. 15.11.2010, Muistiinpanot

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI. 15.11.2010, Muistiinpanot SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI 15.11.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Marjukka

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Jännitteet Luottamuspula - Läpinäkymättömyys Äänestysaktiivisuuden lasku Keskittymiskehitys SYNKÄT PILVET

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot