Suomen ilmastopolitiikka
|
|
- Matilda Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen ilmastopolitiikka kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö
2 OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 2
3 OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat 3
4 Miksi ilmastopolitiikkaa tarvitaan? Tavoitteena, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli 2 C YK:n ilmastosopimus Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, johon on vastattava aktiivisin ja yhteisesti sovituin toimin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Kioton pöytäkirja on kasvanut 43 % vuodesta Sitoutuneiden maiden päästöt kattavat alle Syynä on fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävittäminen. 15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä Hiilidioksidipitoisuuden kasvun seurauksena ilmakehä on jo lämmennyt 0,85 astetta esiteollisesta ajasta. Meret ovat lämmenneet, lumi ja jää ovat 1. velvoitekausi 2. velvoitekausi vähentyneet ja valtamerien pinta on noussut. Vaikutukset näkyvät jo kaikilla mantereilla Ilmastopolitiikan avulla hillitään ilmaston lämpenemistä ja sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suomen kansallinen ilmastopolitiikka kytkeytyy tiiviisti kansainvälisiin ilmastosopimuksiin sekä EU:n yhteiseen Uusi kansainvälinen sopimus 2020 ilmastopolitiikkaan
5 2012 Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittäviä toimia laajalti yhteiskunnassa, erityisesti energian tuotannossa ja kulutuksessa. Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin vuosina miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.* päästötaso 71,6 Mt CO 2 -ekv % Jätteiden käsittely Maatalous Teollisuusprosessit Energian tuotanto ja kulutus *Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: Tilastokeskus ja TEM/Energia- ja ilmastotiekartta
6 Suomi toimii aktiivisesti ilmastopolitiikassa Kansainvälinen taso YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus 1992 Kioton pöytäkirja 1997 Tavoite: YK:n uusi ilmastosopimus 2015 EU-taso Kioton pöytäkirjan ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 Energiatiekartta 2050 Kansainvälinen taso EU-taso kansallinen taso Kansallinen taso Kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat (2001, 2005, 2008, 2013) Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) Ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma vuoteen 2022 (2014) Ilmastolaki (2015) Kansallinen lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot, ohjelmat paikallinen taso kunnat, kansalaisyhteiskunta OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 6
7 Kaikki maat mukaan uuteen ilmastosopimukseen YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus Kioton pöytäkirja Kioton 1. velvoitekausi Kioton 2. velvoitekausi Uusi kansainvälinen sopimus Pariisin ilmastokokous Maiden kokonaispäästöt 2011 (ml. maankäyttösektori) Maiden kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti 2011 milj. tonnia CO 2 -ekv tonnia CO 2 -ekv./hlö 0 Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä *Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: World Resources Institute 7
8 Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia Ilmastorahoitus on keskeinen kysymys kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tarkoituksena on jakaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuluja. Samalla syntyy innovaatioita ja liiketoimintaa. Suomalainen ilmastorahoitus 2013 SOPEUTUMINEN 43 % Metsittäminen Sääasemat Viljelysmenetelmät Vesiteknologia Rakentaminen ja liikenne Uusiutuva energia Uusiutuva energia Sääasemat HILLINTÄ 57 % Ressurssitehokkuus Ressurssitehokkuus JULKINEN RAHOITUS 92 miljoonaa YKSITYINEN RAHOITUS* Arvio 400 miljoonaa 1,5 miljardia * Yksityiseen ilmastorahoitukseen luetaan ne suomalaisten yritysten esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeisiin kehitysmaissa tekemät suorat investoinnit, joita valtio on ollut mobilisoimassa esimerkiksi Finnfundin avulla. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: UM, TEM, YM 8
9 Tie Pariisin ilmastokokoukseen vuonna EU ilmoitti päästövähennyssitoumuksista, joihin se Pariisissa sitoutuu (Suomi mukana EU:n sitoumuksessa) Suurten talouksien toivottiin ilmoittavan ilmastotoimista, joihin ne Pariisissa sitoutuvat Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa Määräaika kansallisten ilmastotoimien ilmoittamiselle Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa YK:n arviointiraportti päästövähennyssitoumuksien riittävyydestä kahden asteen tavoitteen näkökulmasta (1.10. mennessä jätetyt sitoumukset) Pariisin ilmastokokous, jossa uusi sopimus on määrä solmia OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 9
10 EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään -20 % -40 % % vuoteen 2020 vuoteen 2030 vuoteen 2050 OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 10
11 EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuosille 2020 ja 2030 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys % vuoden 1990 tasosta vä h i n tä ä n -40 % vuoden 1990 tasosta Uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta 27 prosenttiin energian loppukulutuksesta Energiatehokkuuden parantaminen 20 % verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun 27 % verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun* *Ohjeellinen tavoite OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 11
12 Mitä kuuluu EU:n päästökauppaan? Omat päästövähennystavoitteet päästökauppasektorille ja sen ulkopuolisille aloille. Päästökauppa sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus Ei-päästökauppa liikenne, osa maatalouden päästöistä, polttoaineitten käyttö rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä sekä maatalous ja jätehuolto -21 % vuoteen 2020 EU:n päästökaupan päästövähennystavoite verrattuna vuoden 2005 tasoon -16 % vuoteen 2020 Suomen päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoite verrattuna vuoden 2005 tasoon Noin puolet Suomen päästöistä oli päästökaupan piirissä OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde:Tilastokeskus 12
13 EU:n päästökaupassa päästöoikeuksien määrä vähenee vuosittain Miljoonaa päästöyksikköä* MtCO päästötaso -43 % Nykyinen päästökatto EU:n 2030-paketissa sovittu uusi päästökatto *1 päästöyksikkö = 1 tonni hiilidioksidia OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: EEA
14 Päästövähennystavoitteita ja -keinoja sovitetaan yhteen useiden muiden politiikkatavoitteiden kanssa Energian toimitusvarmuus Kilpailukyky Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Ilmanlaadun parantaminen Ruuantuotannon turvaaminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kohtuuhintainen asuminen Liikenteen sujuvuus Ekosysteemipalvelujen turvaaminen OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 14
15 Suomi on kytkenyt irti talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. 200 % 150 % Bruttokansantuote (viitev hinnoin), vuosi 1990 = % 1990 taso Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt 50 % OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat L lähde: Tilastokeskus 15
16 OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain 16
17 Valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta Päästöjä voidaan vähentää kaikilla sektoreilla siirtymällä fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energiamuotoihin, säästämällä energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta sekä sitomalla hiiltä. Energiateollisuus 35 % Päästöt yhteensä 2013: 63,2 milj. t CO 2 -ekv. Kotimaan liikenne 19 % Teollinen tuotanto ja rakentaminen 14 % sisältää teollisuuden oman sähkön ja lämmön tuotannon Muu energia* 9 % Jätteiden käsittely 4 % 77 % Energian tuotanto ja kulutus 9 % Teollisuusprosessit 10 % Maatalous * Esim. rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja sektorin työkoneet, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 17
18 Energian tuotanto ja kulutus Päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi energiajärjestelmä on muutettava lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Energiaa on myös käytettävä tehokkaammin. 18
19 Suomen energiajärjestelmä on monipuolinen Energialähteiden moninaisuus parantaa toimitusvarmuutta ja lisää mahdollisuuksia toimia ketterästi olosuhteiden muuttuessa. Uusiutuvien ja muiden päästöttömien energialähteiden osuus on Suomessa kansainvälisesti korkea. Öljy 23,1 % Maakaasu 7,8 % Sähkön nettotuonti 4,1 % Turve 4,1 % Vesi- ja tuulivoima 3,5 % Hiili 11,0 % Puupolttoaineet, yhteensä 24,7 % Ydinenergia 18,0 % Muut 3,7 % Energian kokonaiskulutus* Suomessa 2013 Yhteensä 381 terawattituntia (TWh) *Kokonaiskulutus sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 19
20 Pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseen Energiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja. Muut 12 % 46 % Teollisuus Rakennusten lämmitys 25 % 16 % Liikenne Suomen energian loppukulutus sektoreittain 2013 Yhteensä 308 terawattituntia (TWh) Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 20
21 80 % Suomen uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa Suomi lisää uusiutuvan energian osuutta erityisesti käyttämällä enemmän puupolttoaineita. Tavoitteena on lisätä voimakkaasti myös tuulivoimalla tuotetun sähkön määrää. Uusiutuvan energian Uusiutuvan lähteet energian 2013 lähteet % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 33 % Puunjalostusteollisuuden jäteliemet Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä Osuus 2013 EU:n tavoite Suomelle ,8 % 38 % 14 % Puun pienkäyttö Muu bioenergia (esim. liikenteen biopolttoaineet) 4 % Kierrätyspolttoaine (bio) 2 % Biokaasu 0,6 % Lämpöpumput 4 % Tuulivoima 0,4 % 11 % Vesivoima 11 % Muut OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus, Eurostat 21
22 Bioenergian lähteet Metsähake Metsäteollisuuden sivuvirrat ja jäteliemet Sahateollisuuden sahanpuru ja kuori Sähköä Lämpöä Liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineita Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Biojäte Polttopuut Lanta Energiakasvit ja muu kasvibiomassa OSA II: Hillintä sektoreittain 22
23 Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus on EU-maiden suurimpia Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 2013 Ruotsi Itävalta Suomi Tanska 34,8 % 29,6 % 29,2 % 24,2 % Espanja EU28 Saksa Ranska 14,6 % 11,8 % 10,3 % 9 % Iso-Britannia 5 % vesivoima tuulivoima aurinkoenergia bioenergia muut OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Eurostat 23
24 Suomessa tuotettava sähkö on vähäpäästöistä Sähkön tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö. Niiden osuus sähkön tuotannosta on globaalisti noin 68 %, EU:ssa 49 % ja Suomessa 33 %. Sähköntuotannon ominaispäästöt ominaispäästöt, gco 2 /kwh* Intia Kiina Maailma USA Saksa Iso-Britannia EU28 Tanska Itävalta Suomi Ranska Ruotsi Norja OSA II: Hillintä sektoreittain L * Vuosien keskiarvo lähde: Kansainvälinen energiajärjestö IEA 24
25 Liikenne Liikenteen päästöjä vähennetään liikenteen energiatehokkuutta parantamalla ja siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin tai sähköön. 25
26 Tieliikenne aiheuttaa valtaosan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä. Jos tarkastellaan kansainvälistä liikennettä, lentoliikenteen ja erityisesti merenkulun osuus päästöistä kasvaa. Kansainvälisiä liikenteen päästöjä ei toistaiseksi säädellä kansainvälisissä sopimuksissa, eikä niitä siten virallisesti seurata. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasujen päästöt 2013 Raideliikenne 1 % Kotimaan lentoliikenne 2 % Vesiliikenne 4 % Työkoneet 5 % Tieliikenne 89 % Henkilöautot 53 % 5 % linja-autot, moottoripyörät ym. Paketti- ja kuorma-autot 31 % OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 26
27 Liikenteen polttoaineena voidaan käyttää uusia vaihtoehtoja öljyn sijaan Fossiilista öljyä voidaan liikenteessä korvata esimerkiksi sähköllä, vedyllä, nestemäisillä biopolttoaineilla ja uusiutuvalla dieselillä sekä metaanilla eli maakaasulla ja biokaasulla. Henkilöauton hiilidioksidipäästöt eri polttoaineilla (huomioiden polttoaineen päästöt tuotannosta käyttöön asti) Bensiini Maakaasu Diesel Flexifuel- eli korkeaseosetanoliauto Biokaasu Akkusähköauto, keskimääräinen sähkö Uusiutuva diesel/jäterasva Akkusähköauto, uusiutuva sähkö 0 0 g/km g/km 32 g/km 28 g/km 17 g/km 119 g/km 102 g/km g/km 139 g/km Suomi on lain tasolla sitoutunut siihen, että biokomponenttien osuus tieliikenteen polttoaineissa on 8% vuoteen 2015 mennessä 20% vuoteen 2020 mennessä Ns. tuplalaskenta otetaan huomioon *C-kategorian auto, valm. ilm. suoritusarvot, biopolttoaineet direktiivi 2009/28/EY OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: VTT/ Nylund
28 Rakentaminen ja asuminen Rakennetun ympäristön päästöjä vähennetään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, tiivistämällä yhdyskuntarakennetta sekä vähentämällä liikenteen ja asumisen päästöjä. Lisäksi suuri vaikutus on sillä, millä tavalla yhdyskuntien toimintaan ja asumiseen tarvittava energia tuotetaan. 28
29 Päästöjen vähentämisessä huomioitava eri tasot yhdyskuntasuunnittelusta käyttäjän valintoihin Kestävien ja toimivien yhdyskuntien suunnittelu on perusta energiaviisaalle asumiselle. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävimmät alueidenkäyttöön liittyvät ratkaisut tehdään kasvavilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntasuunnittelu - Lähellä sijaitsevat palvelut - Sujuva joukkoliikenne - Lähienergiantuotanto Rakennukset - Energiatehokkuus - Ylläpito ja korjaus Elämäntapa ja kulutustottumukset - Rakennusten käyttö OSA II: Hillintä sektoreittain 29
30 Kohti entistä energiatehokkaampia rakennuksia Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja niissä syntyy 35 % kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää selvästi. Lähes nollaenergiarakennukset 2020 Korjausrakentamisen energiamääräykset 2013 Energiatodistus käytössä vuodesta 2008 alkaen Millainen on lähes nollaenergiarakennus? Terveellinen sisäilmasto lämpö, kosteus, ääni, valaistus, ilmanlaatu Pieni lämpöhäviö hyvä eristys, tiiviys ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Pieni kokonaisenergiankulutus Tehokas sähkönkäyttö ja sähkön kulutushuippujen hallinta Uusiutuvan energian käyttö OSA II: Hillintä sektoreittain 30
31 Asumisen kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa aiheutuu lämmityksestä Kodin päästöistä noin puolet syntyy tilojen lämmityksestä, viidennes vedenlämmityksestä ja kolmannes valaistuksesta ja muusta sähkönkulutuksesta. Päästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen on kuitenkin helppoa, sillä pienetkin muutokset tavoissa ja tottumuksissa vaikuttavat. 50 % Lämmitys 30 % Valaistus ja muu sähkönkulutus 20 % Vedenlämmitys Asumisen päästöjen jakautuminen Suomessa. OSA II: Hillintä sektoreittain 31
32 Jätesektori Jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Päästöt ovat vähentyneet viime vuosina niin rivakasti, että sitä voi jo kutsua menestystarinaksi. 32
33 Jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt syntyvät valtaosin kaatopaikoilla Suomessa syntyvän jätteen määrästä vain noin kolme prosenttia on yhdyskuntajätettä mutta se tuottaa lähes kokonaan jätesektorilta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt 2013 Rakennusjäte 15 % Teollisuuden kiinteä jäte 17 % Kiinteä yhdyskuntajäte 61 % Teollisuuden lietteet 6 % Yhdyskuntajätevesiliete 1 % Kaatopaikkojen päästöjen osuus on 83 % jätesektorin kasvihuonekaasupäästöistä. ensä kaatopaikkojen Metaanin talteenotto: kasvihuonekaasupäästöt: 36 tuhatta tonnia 1, Mt CO 2 -ekv. jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt: 1, Mt CO 2 -ekv. anin talteenotto: 36, Gg OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: SYKE 33
34 Kaatopaikkojen päästöt ovat vähentyneet radikaalisti Tavoitteeksi asetettu 85 %:n päästövähennys jätesektorilla saavutetaan vuoteen 2050 mennessä nykyisillä orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista rajoittavilla toimilla. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä Mt CO 2 -ekv. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Jäteverolaki ja kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös. 0, vuosi *Vähenemälaskelmassa ei ole otettu huomioon jätteen polttoainekäytöstä energiantuotannossa syntyvää hiilidioksidipäästöä, koska jätteellä tuotetulla energialla korvataan muulla polttoaineella tuotettua energiaa ja energiana hyödynnettävän jätteen nettovaikutus kasvihuonepäästöön lasketaan osana energiasektorin päästöä. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus ja SYKE 34
35 Yhdyskuntajätettä päätyy kaatopaikalle jatkuvasti vähemmän Eloperäisen ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelystä luovutaan kokonaan 2016 ja siirrytään enenevästi jätteen hyödyntämiseen sekä materiaalina että energiana. Alkuvuoden 2015 tietojen mukaan vuodelle 2016 asetetut tavoitteet tullaan ylittämään. Yhdyskuntajätteen jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso Tavoite Osuus yhdyskuntajätemäärästä, % Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys OSA II: Hillintä sektoreittain L Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus lähde: Tilastokeskus ja VALTSU 35
36 Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätaloudesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta metsät ja kasvit sitovat merkittävästi hiilidioksidia. Metsiä hoitamalla, maan kasvukunnosta huolehtimalla sekä tuotantomenetelmiä kehittämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä maa- ja metsätalouden hiilidioksidin sidontaa. 36
37 Kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja päästöt maa- ja metsätaloudessa maaperä metsä pellonraivaus pelto lanta kotieläimet työkoneet energian tuotanto puurakentaminen ja puutuotteet OSA II: Hillintä sektoreittain 37
38 Metsiin ja puutuotteisiin sitoutuu ja varastoituu hiiltä Metsien hiilinielulla tarkoitetaan metsiin vuosittain sitoutuneen ja siitä poistuneen hiilimäärän erotusta. Suomen metsien maaperään ja puustoon sitoutunut hiilimäärä on Euroopan suurimpia. Käyttämällä puuta tuotteisiin ja energiaksi voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä. metsämaa ja puusto yhteensä: -26,1 milj. t CO 2 -ekv. puutuotteet yhteensä: -4,4 milj. t CO 2 -ekv. Puuston kasvu -131,1 milj. t CO 2 -ekv. Puuston poistuma 104,6 milj. t CO 2 -ekv. Varaston kasvu -24,5 milj. t CO 2 -ekv. Kangasmaat -8,4 milj. t CO 2 -ekv. Suomaat 8,8 milj. t CO 2 -ekv. Varaston poistuma 20,1 milj. t CO 2 -ekv. CO 2 -ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus
39 Metsät sitovat ison osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä Kaikki maat raportoivat metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksista osana kansainvälistä ilmastosopimusta. Yksi raportoitava osa-alue ovat maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt (LULUCF). Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30 60% kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin syy metsiemme hiilinielun vaihteluun ovat muutokset vuosittaisissa hakkuumäärissä. 90 Kasvihuonekaasupäästöt (muut sektorit) Miljoonaa tonnia CO 2 ekv LULUCF*-sektorin kasvihuonekaasupäästöt vähennettynä nieluilla eli nettonielu Päästöt vähennettynä nettonieluilla CO 2 -ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. LULUCF= Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 39
40 Maatalouden päästölähteet Valtaosa maatalouden päästöistä aiheutuu maaperästä (mm. orgaanisen aineksen hajoamisesta ja lannoituksesta). 1. Maaperä N 2 O, CO 2 2. Kotieläinten ruuansulatus CH 4 3. Lannankäsittely N 2 O, CH 4 4. Kalkitus ja kulotus N 2 O, CH 4, CO 2 5. Maatalouden polttoaineen kulutus CO 2 CH 4 = metaani N 2 O = dityppioksidi CO 2 = hiilidioksidi OSA II: Hillintä sektoreittain 40
41 Ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmastotoimia Hoidetaan hyvin maaperää, esim. ojitetaan ja säilytetään orgaaninen aines (H+S) Pidetään huolta kasvien ja eläinten terveydestä ja estetään haitallisten vieraslajien leviäminen (S) Jalostetaan uusiin oloihin soveltuvia kasvilajikkeita. Esim. rapsi, rypsi (S) Lisätään energiatehokkuutta ja korvataan fossiilista energiaa uusiutuvilla (H+S) Otetaan lannan ravinteet talteen ja käytetään typpilannoitetta kasvin tarpeen mukaan (H) Viljellään turvemaita ilmastoystävällisesti (H+S) Syödään kasvispainotteisemmin (H) Vähennetään ruokahävikkiä koko ruokajärjestelmässä (H) H: Ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpide S: Ilmastonmuutokseen sopeuttava toimenpide OSA II: Hillintä sektoreittain 41
42 OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 42
43 Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia Suomessa Energia ja teollisuus - Sähkön saatavuuden turvaaminen poikkeusoloissa - Riskien hallinta muuttuvissa vesiolosuhteissa + Lisää vesivoimaa ja bioenergiaa Riistan- ja poronhoito - Porolle sopivan ravinnon määrä ja laatu - Loisepidemiat lisääntyvät - Lumettomuus riski talviturkkisilla eläimillä Luonnon monimuotoisuus - Muutokset kasvien ja eläinten levinneisyydessä - Vieraslajit lisääntyvät - Lajien uhanalaisuus lisäntyy Maatalous - Tauti- ja tuholaisriskit lisääntyvät - Ääri-ilmiöt aiheuttavat satotappioita + Uudet lajit ja satoisammat lajikkeet Metsätalous - Metsätuhot lisääntyvät - Roudattomuus vaikeuttaa puunkorjuuta + Puuston kasvu lisääntyy Matkailu - Talvimatkailukausi lyhenee + Kesämatkailun suosio voi lisääntyä Liikenne - Rankkasateiden vaikutus teiden käytettävyyteen - Liukkauden lisääntyminen Ulkoiset uhat - Globaalit taloushäiriöt - Konfliktien yleistyminen - Luonnonvarakonfliktit - Ympäristöpakolaisuus Vesivarat - Tulvariskit lisääntyvät - Ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy - Pohjaveden määrä ja laatu muuttuvat Kalat ja kalastus - Kalakannat pienenevät - Uhanalaiset kalalajit vaarantuvat Itämeri - Merenpinnan nousu - Suolaisuuden väheneminen, rehevöityminen Rakennukset ja alueiden käyttö - Hulevesitulvat lisääntyvät - Ulkoverhouksen kosteus- ja tuulirasituksen kasvaa - Maan vesipitoisuuden kasvu heikentää kantavuutta Terveys ja hyvinvointi - Helle, kaupunkien lämpösaarekkeet - Talousveden pilaantuminen rankkasateiden vuoksi - Muutokset eläinvälitteisten tautien levinneisyydessä 43
44 Suomessa on monia keinoja sopeutua/varautua ilmastonmuutokseen Hyvin suunniteltujen sopeutumistoimien avulla lievennetään ilmastonmuutoksen kielteisiä ja hyödynnetään myönteisiä vaikutuksia. Maatalous -kasvi- ja eläinjalostus -vesitalouden hallinnan parantaminen -hälytysjärjestelmät tuhoojien varalta Metsätalous -metsänjalostus -metsänhoidon kehittäminen -varautumissuunnitelmat metsätuhoihin Liikenne -varoitusjärjestelmät ja tiedotus -toiminnan parantaminen häiriötilanteissa -väylien kunnossapidon kehittäminen Luonnon monimuotoisuus -suojelualueverkoston kehittäminen -haitallisten vieraslajien torjunta Energia -toimenpiteet sähkön toimintavarmuuden parantamiseksi Matkailu -ympärivuotisen matkailun kehittäminen -matkailupalveluiden kehittäminen Tulvat -varoitusjärjestelmät ja tiedotus -alueidenkäytön suunnittelu -tulvapenkereet, suojarakenteet Terveys ja hyvinvointi -hellevaroitukset -juomaveden laadun hallinta OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen Lähde: Miten väistämättömään ilmastonmuutoksen voidaan varautua? (MMM/2011) 44
45 Sään ääri-ilmiöt ovat jo aiheuttaneet paljon kustannuksia Sään ääri-ilmiöihin on järkevää varautua jo nykyisten kokemusten perusteella. Kuivuus 100 milj. koko Suomi Myrskymetsätuhot 120 milj., sähköyhtiöiden kulut 48 milj., vakuutuskorvaukset 102 milj. Hannu/ Tapani 2011 Tulva 4,7 milj. Kittilän keskusta, 2005 Myrskymetsätuhot yli 60 milj. Eino 2013 Tulva 6 milj. Etelä-Pohjanmaa, 2012 Myrskymetsätuhot n. 40 milj. Seija 2013 Tulva 20 milj. Pori, 2007 Myrskyt yli 100 milj. Kesä 2010 Tulva 20 milj. Suomenlahti, 2005 Tulva 0,9 milj. Vantaanjoki, 2004 OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 45
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.
Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotProAgria Maitovalmennus
ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
LisätiedotOnko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotIlmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää
LisätiedotKainuun kasvihuonekaasutase 2009
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotMiten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
Lisätiedot