Suomen ilmastopolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ilmastopolitiikka"

Transkriptio

1 Suomen ilmastopolitiikka kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö

2 OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 2

3 OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat 3

4 Miksi ilmastopolitiikkaa tarvitaan? Tavoitteena, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli 2 C YK:n ilmastosopimus Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, johon on vastattava aktiivisin ja yhteisesti sovituin toimin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Kioton pöytäkirja on kasvanut 43 % vuodesta Sitoutuneiden maiden päästöt kattavat alle Syynä on fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävittäminen. 15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä Hiilidioksidipitoisuuden kasvun seurauksena ilmakehä on jo lämmennyt 0,85 astetta esiteollisesta ajasta. Meret ovat lämmenneet, lumi ja jää ovat 1. velvoitekausi 2. velvoitekausi vähentyneet ja valtamerien pinta on noussut. Vaikutukset näkyvät jo kaikilla mantereilla Ilmastopolitiikan avulla hillitään ilmaston lämpenemistä ja sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suomen kansallinen ilmastopolitiikka kytkeytyy tiiviisti kansainvälisiin ilmastosopimuksiin sekä EU:n yhteiseen Uusi kansainvälinen sopimus 2020 ilmastopolitiikkaan

5 2012 Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittäviä toimia laajalti yhteiskunnassa, erityisesti energian tuotannossa ja kulutuksessa. Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin vuosina miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.* päästötaso 71,6 Mt CO 2 -ekv % Jätteiden käsittely Maatalous Teollisuusprosessit Energian tuotanto ja kulutus *Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: Tilastokeskus ja TEM/Energia- ja ilmastotiekartta

6 Suomi toimii aktiivisesti ilmastopolitiikassa Kansainvälinen taso YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus 1992 Kioton pöytäkirja 1997 Tavoite: YK:n uusi ilmastosopimus 2015 EU-taso Kioton pöytäkirjan ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 Energiatiekartta 2050 Kansainvälinen taso EU-taso kansallinen taso Kansallinen taso Kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat (2001, 2005, 2008, 2013) Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) Ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma vuoteen 2022 (2014) Ilmastolaki (2015) Kansallinen lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot, ohjelmat paikallinen taso kunnat, kansalaisyhteiskunta OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 6

7 Kaikki maat mukaan uuteen ilmastosopimukseen YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus Kioton pöytäkirja Kioton 1. velvoitekausi Kioton 2. velvoitekausi Uusi kansainvälinen sopimus Pariisin ilmastokokous Maiden kokonaispäästöt 2011 (ml. maankäyttösektori) Maiden kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti 2011 milj. tonnia CO 2 -ekv tonnia CO 2 -ekv./hlö 0 Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä *Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: World Resources Institute 7

8 Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia Ilmastorahoitus on keskeinen kysymys kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tarkoituksena on jakaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuluja. Samalla syntyy innovaatioita ja liiketoimintaa. Suomalainen ilmastorahoitus 2013 SOPEUTUMINEN 43 % Metsittäminen Sääasemat Viljelysmenetelmät Vesiteknologia Rakentaminen ja liikenne Uusiutuva energia Uusiutuva energia Sääasemat HILLINTÄ 57 % Ressurssitehokkuus Ressurssitehokkuus JULKINEN RAHOITUS 92 miljoonaa YKSITYINEN RAHOITUS* Arvio 400 miljoonaa 1,5 miljardia * Yksityiseen ilmastorahoitukseen luetaan ne suomalaisten yritysten esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeisiin kehitysmaissa tekemät suorat investoinnit, joita valtio on ollut mobilisoimassa esimerkiksi Finnfundin avulla. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: UM, TEM, YM 8

9 Tie Pariisin ilmastokokoukseen vuonna EU ilmoitti päästövähennyssitoumuksista, joihin se Pariisissa sitoutuu (Suomi mukana EU:n sitoumuksessa) Suurten talouksien toivottiin ilmoittavan ilmastotoimista, joihin ne Pariisissa sitoutuvat Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa Määräaika kansallisten ilmastotoimien ilmoittamiselle Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa YK:n arviointiraportti päästövähennyssitoumuksien riittävyydestä kahden asteen tavoitteen näkökulmasta (1.10. mennessä jätetyt sitoumukset) Pariisin ilmastokokous, jossa uusi sopimus on määrä solmia OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 9

10 EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään -20 % -40 % % vuoteen 2020 vuoteen 2030 vuoteen 2050 OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 10

11 EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuosille 2020 ja 2030 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys % vuoden 1990 tasosta vä h i n tä ä n -40 % vuoden 1990 tasosta Uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta 27 prosenttiin energian loppukulutuksesta Energiatehokkuuden parantaminen 20 % verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun 27 % verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun* *Ohjeellinen tavoite OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 11

12 Mitä kuuluu EU:n päästökauppaan? Omat päästövähennystavoitteet päästökauppasektorille ja sen ulkopuolisille aloille. Päästökauppa sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus Ei-päästökauppa liikenne, osa maatalouden päästöistä, polttoaineitten käyttö rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä sekä maatalous ja jätehuolto -21 % vuoteen 2020 EU:n päästökaupan päästövähennystavoite verrattuna vuoden 2005 tasoon -16 % vuoteen 2020 Suomen päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoite verrattuna vuoden 2005 tasoon Noin puolet Suomen päästöistä oli päästökaupan piirissä OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde:Tilastokeskus 12

13 EU:n päästökaupassa päästöoikeuksien määrä vähenee vuosittain Miljoonaa päästöyksikköä* MtCO päästötaso -43 % Nykyinen päästökatto EU:n 2030-paketissa sovittu uusi päästökatto *1 päästöyksikkö = 1 tonni hiilidioksidia OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: EEA

14 Päästövähennystavoitteita ja -keinoja sovitetaan yhteen useiden muiden politiikkatavoitteiden kanssa Energian toimitusvarmuus Kilpailukyky Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Ilmanlaadun parantaminen Ruuantuotannon turvaaminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kohtuuhintainen asuminen Liikenteen sujuvuus Ekosysteemipalvelujen turvaaminen OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat 14

15 Suomi on kytkenyt irti talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. 200 % 150 % Bruttokansantuote (viitev hinnoin), vuosi 1990 = % 1990 taso Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt 50 % OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat L lähde: Tilastokeskus 15

16 OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain 16

17 Valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta Päästöjä voidaan vähentää kaikilla sektoreilla siirtymällä fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energiamuotoihin, säästämällä energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta sekä sitomalla hiiltä. Energiateollisuus 35 % Päästöt yhteensä 2013: 63,2 milj. t CO 2 -ekv. Kotimaan liikenne 19 % Teollinen tuotanto ja rakentaminen 14 % sisältää teollisuuden oman sähkön ja lämmön tuotannon Muu energia* 9 % Jätteiden käsittely 4 % 77 % Energian tuotanto ja kulutus 9 % Teollisuusprosessit 10 % Maatalous * Esim. rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja sektorin työkoneet, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 17

18 Energian tuotanto ja kulutus Päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi energiajärjestelmä on muutettava lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Energiaa on myös käytettävä tehokkaammin. 18

19 Suomen energiajärjestelmä on monipuolinen Energialähteiden moninaisuus parantaa toimitusvarmuutta ja lisää mahdollisuuksia toimia ketterästi olosuhteiden muuttuessa. Uusiutuvien ja muiden päästöttömien energialähteiden osuus on Suomessa kansainvälisesti korkea. Öljy 23,1 % Maakaasu 7,8 % Sähkön nettotuonti 4,1 % Turve 4,1 % Vesi- ja tuulivoima 3,5 % Hiili 11,0 % Puupolttoaineet, yhteensä 24,7 % Ydinenergia 18,0 % Muut 3,7 % Energian kokonaiskulutus* Suomessa 2013 Yhteensä 381 terawattituntia (TWh) *Kokonaiskulutus sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 19

20 Pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseen Energiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja. Muut 12 % 46 % Teollisuus Rakennusten lämmitys 25 % 16 % Liikenne Suomen energian loppukulutus sektoreittain 2013 Yhteensä 308 terawattituntia (TWh) Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 20

21 80 % Suomen uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa Suomi lisää uusiutuvan energian osuutta erityisesti käyttämällä enemmän puupolttoaineita. Tavoitteena on lisätä voimakkaasti myös tuulivoimalla tuotetun sähkön määrää. Uusiutuvan energian Uusiutuvan lähteet energian 2013 lähteet % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 33 % Puunjalostusteollisuuden jäteliemet Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä Osuus 2013 EU:n tavoite Suomelle ,8 % 38 % 14 % Puun pienkäyttö Muu bioenergia (esim. liikenteen biopolttoaineet) 4 % Kierrätyspolttoaine (bio) 2 % Biokaasu 0,6 % Lämpöpumput 4 % Tuulivoima 0,4 % 11 % Vesivoima 11 % Muut OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus, Eurostat 21

22 Bioenergian lähteet Metsähake Metsäteollisuuden sivuvirrat ja jäteliemet Sahateollisuuden sahanpuru ja kuori Sähköä Lämpöä Liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineita Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Biojäte Polttopuut Lanta Energiakasvit ja muu kasvibiomassa OSA II: Hillintä sektoreittain 22

23 Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus on EU-maiden suurimpia Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 2013 Ruotsi Itävalta Suomi Tanska 34,8 % 29,6 % 29,2 % 24,2 % Espanja EU28 Saksa Ranska 14,6 % 11,8 % 10,3 % 9 % Iso-Britannia 5 % vesivoima tuulivoima aurinkoenergia bioenergia muut OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Eurostat 23

24 Suomessa tuotettava sähkö on vähäpäästöistä Sähkön tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö. Niiden osuus sähkön tuotannosta on globaalisti noin 68 %, EU:ssa 49 % ja Suomessa 33 %. Sähköntuotannon ominaispäästöt ominaispäästöt, gco 2 /kwh* Intia Kiina Maailma USA Saksa Iso-Britannia EU28 Tanska Itävalta Suomi Ranska Ruotsi Norja OSA II: Hillintä sektoreittain L * Vuosien keskiarvo lähde: Kansainvälinen energiajärjestö IEA 24

25 Liikenne Liikenteen päästöjä vähennetään liikenteen energiatehokkuutta parantamalla ja siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin tai sähköön. 25

26 Tieliikenne aiheuttaa valtaosan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä. Jos tarkastellaan kansainvälistä liikennettä, lentoliikenteen ja erityisesti merenkulun osuus päästöistä kasvaa. Kansainvälisiä liikenteen päästöjä ei toistaiseksi säädellä kansainvälisissä sopimuksissa, eikä niitä siten virallisesti seurata. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasujen päästöt 2013 Raideliikenne 1 % Kotimaan lentoliikenne 2 % Vesiliikenne 4 % Työkoneet 5 % Tieliikenne 89 % Henkilöautot 53 % 5 % linja-autot, moottoripyörät ym. Paketti- ja kuorma-autot 31 % OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 26

27 Liikenteen polttoaineena voidaan käyttää uusia vaihtoehtoja öljyn sijaan Fossiilista öljyä voidaan liikenteessä korvata esimerkiksi sähköllä, vedyllä, nestemäisillä biopolttoaineilla ja uusiutuvalla dieselillä sekä metaanilla eli maakaasulla ja biokaasulla. Henkilöauton hiilidioksidipäästöt eri polttoaineilla (huomioiden polttoaineen päästöt tuotannosta käyttöön asti) Bensiini Maakaasu Diesel Flexifuel- eli korkeaseosetanoliauto Biokaasu Akkusähköauto, keskimääräinen sähkö Uusiutuva diesel/jäterasva Akkusähköauto, uusiutuva sähkö 0 0 g/km g/km 32 g/km 28 g/km 17 g/km 119 g/km 102 g/km g/km 139 g/km Suomi on lain tasolla sitoutunut siihen, että biokomponenttien osuus tieliikenteen polttoaineissa on 8% vuoteen 2015 mennessä 20% vuoteen 2020 mennessä Ns. tuplalaskenta otetaan huomioon *C-kategorian auto, valm. ilm. suoritusarvot, biopolttoaineet direktiivi 2009/28/EY OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: VTT/ Nylund

28 Rakentaminen ja asuminen Rakennetun ympäristön päästöjä vähennetään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, tiivistämällä yhdyskuntarakennetta sekä vähentämällä liikenteen ja asumisen päästöjä. Lisäksi suuri vaikutus on sillä, millä tavalla yhdyskuntien toimintaan ja asumiseen tarvittava energia tuotetaan. 28

29 Päästöjen vähentämisessä huomioitava eri tasot yhdyskuntasuunnittelusta käyttäjän valintoihin Kestävien ja toimivien yhdyskuntien suunnittelu on perusta energiaviisaalle asumiselle. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävimmät alueidenkäyttöön liittyvät ratkaisut tehdään kasvavilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntasuunnittelu - Lähellä sijaitsevat palvelut - Sujuva joukkoliikenne - Lähienergiantuotanto Rakennukset - Energiatehokkuus - Ylläpito ja korjaus Elämäntapa ja kulutustottumukset - Rakennusten käyttö OSA II: Hillintä sektoreittain 29

30 Kohti entistä energiatehokkaampia rakennuksia Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja niissä syntyy 35 % kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää selvästi. Lähes nollaenergiarakennukset 2020 Korjausrakentamisen energiamääräykset 2013 Energiatodistus käytössä vuodesta 2008 alkaen Millainen on lähes nollaenergiarakennus? Terveellinen sisäilmasto lämpö, kosteus, ääni, valaistus, ilmanlaatu Pieni lämpöhäviö hyvä eristys, tiiviys ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Pieni kokonaisenergiankulutus Tehokas sähkönkäyttö ja sähkön kulutushuippujen hallinta Uusiutuvan energian käyttö OSA II: Hillintä sektoreittain 30

31 Asumisen kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa aiheutuu lämmityksestä Kodin päästöistä noin puolet syntyy tilojen lämmityksestä, viidennes vedenlämmityksestä ja kolmannes valaistuksesta ja muusta sähkönkulutuksesta. Päästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen on kuitenkin helppoa, sillä pienetkin muutokset tavoissa ja tottumuksissa vaikuttavat. 50 % Lämmitys 30 % Valaistus ja muu sähkönkulutus 20 % Vedenlämmitys Asumisen päästöjen jakautuminen Suomessa. OSA II: Hillintä sektoreittain 31

32 Jätesektori Jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Päästöt ovat vähentyneet viime vuosina niin rivakasti, että sitä voi jo kutsua menestystarinaksi. 32

33 Jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt syntyvät valtaosin kaatopaikoilla Suomessa syntyvän jätteen määrästä vain noin kolme prosenttia on yhdyskuntajätettä mutta se tuottaa lähes kokonaan jätesektorilta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt 2013 Rakennusjäte 15 % Teollisuuden kiinteä jäte 17 % Kiinteä yhdyskuntajäte 61 % Teollisuuden lietteet 6 % Yhdyskuntajätevesiliete 1 % Kaatopaikkojen päästöjen osuus on 83 % jätesektorin kasvihuonekaasupäästöistä. ensä kaatopaikkojen Metaanin talteenotto: kasvihuonekaasupäästöt: 36 tuhatta tonnia 1, Mt CO 2 -ekv. jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt: 1, Mt CO 2 -ekv. anin talteenotto: 36, Gg OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: SYKE 33

34 Kaatopaikkojen päästöt ovat vähentyneet radikaalisti Tavoitteeksi asetettu 85 %:n päästövähennys jätesektorilla saavutetaan vuoteen 2050 mennessä nykyisillä orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista rajoittavilla toimilla. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä Mt CO 2 -ekv. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Jäteverolaki ja kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös. 0, vuosi *Vähenemälaskelmassa ei ole otettu huomioon jätteen polttoainekäytöstä energiantuotannossa syntyvää hiilidioksidipäästöä, koska jätteellä tuotetulla energialla korvataan muulla polttoaineella tuotettua energiaa ja energiana hyödynnettävän jätteen nettovaikutus kasvihuonepäästöön lasketaan osana energiasektorin päästöä. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus ja SYKE 34

35 Yhdyskuntajätettä päätyy kaatopaikalle jatkuvasti vähemmän Eloperäisen ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelystä luovutaan kokonaan 2016 ja siirrytään enenevästi jätteen hyödyntämiseen sekä materiaalina että energiana. Alkuvuoden 2015 tietojen mukaan vuodelle 2016 asetetut tavoitteet tullaan ylittämään. Yhdyskuntajätteen jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso Tavoite Osuus yhdyskuntajätemäärästä, % Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys OSA II: Hillintä sektoreittain L Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus lähde: Tilastokeskus ja VALTSU 35

36 Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätaloudesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta metsät ja kasvit sitovat merkittävästi hiilidioksidia. Metsiä hoitamalla, maan kasvukunnosta huolehtimalla sekä tuotantomenetelmiä kehittämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä maa- ja metsätalouden hiilidioksidin sidontaa. 36

37 Kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja päästöt maa- ja metsätaloudessa maaperä metsä pellonraivaus pelto lanta kotieläimet työkoneet energian tuotanto puurakentaminen ja puutuotteet OSA II: Hillintä sektoreittain 37

38 Metsiin ja puutuotteisiin sitoutuu ja varastoituu hiiltä Metsien hiilinielulla tarkoitetaan metsiin vuosittain sitoutuneen ja siitä poistuneen hiilimäärän erotusta. Suomen metsien maaperään ja puustoon sitoutunut hiilimäärä on Euroopan suurimpia. Käyttämällä puuta tuotteisiin ja energiaksi voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä. metsämaa ja puusto yhteensä: -26,1 milj. t CO 2 -ekv. puutuotteet yhteensä: -4,4 milj. t CO 2 -ekv. Puuston kasvu -131,1 milj. t CO 2 -ekv. Puuston poistuma 104,6 milj. t CO 2 -ekv. Varaston kasvu -24,5 milj. t CO 2 -ekv. Kangasmaat -8,4 milj. t CO 2 -ekv. Suomaat 8,8 milj. t CO 2 -ekv. Varaston poistuma 20,1 milj. t CO 2 -ekv. CO 2 -ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus

39 Metsät sitovat ison osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä Kaikki maat raportoivat metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksista osana kansainvälistä ilmastosopimusta. Yksi raportoitava osa-alue ovat maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt (LULUCF). Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30 60% kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin syy metsiemme hiilinielun vaihteluun ovat muutokset vuosittaisissa hakkuumäärissä. 90 Kasvihuonekaasupäästöt (muut sektorit) Miljoonaa tonnia CO 2 ekv LULUCF*-sektorin kasvihuonekaasupäästöt vähennettynä nieluilla eli nettonielu Päästöt vähennettynä nettonieluilla CO 2 -ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää. LULUCF= Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous OSA II: Hillintä sektoreittain L lähde: Tilastokeskus 39

40 Maatalouden päästölähteet Valtaosa maatalouden päästöistä aiheutuu maaperästä (mm. orgaanisen aineksen hajoamisesta ja lannoituksesta). 1. Maaperä N 2 O, CO 2 2. Kotieläinten ruuansulatus CH 4 3. Lannankäsittely N 2 O, CH 4 4. Kalkitus ja kulotus N 2 O, CH 4, CO 2 5. Maatalouden polttoaineen kulutus CO 2 CH 4 = metaani N 2 O = dityppioksidi CO 2 = hiilidioksidi OSA II: Hillintä sektoreittain 40

41 Ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmastotoimia Hoidetaan hyvin maaperää, esim. ojitetaan ja säilytetään orgaaninen aines (H+S) Pidetään huolta kasvien ja eläinten terveydestä ja estetään haitallisten vieraslajien leviäminen (S) Jalostetaan uusiin oloihin soveltuvia kasvilajikkeita. Esim. rapsi, rypsi (S) Lisätään energiatehokkuutta ja korvataan fossiilista energiaa uusiutuvilla (H+S) Otetaan lannan ravinteet talteen ja käytetään typpilannoitetta kasvin tarpeen mukaan (H) Viljellään turvemaita ilmastoystävällisesti (H+S) Syödään kasvispainotteisemmin (H) Vähennetään ruokahävikkiä koko ruokajärjestelmässä (H) H: Ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpide S: Ilmastonmuutokseen sopeuttava toimenpide OSA II: Hillintä sektoreittain 41

42 OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 42

43 Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia Suomessa Energia ja teollisuus - Sähkön saatavuuden turvaaminen poikkeusoloissa - Riskien hallinta muuttuvissa vesiolosuhteissa + Lisää vesivoimaa ja bioenergiaa Riistan- ja poronhoito - Porolle sopivan ravinnon määrä ja laatu - Loisepidemiat lisääntyvät - Lumettomuus riski talviturkkisilla eläimillä Luonnon monimuotoisuus - Muutokset kasvien ja eläinten levinneisyydessä - Vieraslajit lisääntyvät - Lajien uhanalaisuus lisäntyy Maatalous - Tauti- ja tuholaisriskit lisääntyvät - Ääri-ilmiöt aiheuttavat satotappioita + Uudet lajit ja satoisammat lajikkeet Metsätalous - Metsätuhot lisääntyvät - Roudattomuus vaikeuttaa puunkorjuuta + Puuston kasvu lisääntyy Matkailu - Talvimatkailukausi lyhenee + Kesämatkailun suosio voi lisääntyä Liikenne - Rankkasateiden vaikutus teiden käytettävyyteen - Liukkauden lisääntyminen Ulkoiset uhat - Globaalit taloushäiriöt - Konfliktien yleistyminen - Luonnonvarakonfliktit - Ympäristöpakolaisuus Vesivarat - Tulvariskit lisääntyvät - Ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy - Pohjaveden määrä ja laatu muuttuvat Kalat ja kalastus - Kalakannat pienenevät - Uhanalaiset kalalajit vaarantuvat Itämeri - Merenpinnan nousu - Suolaisuuden väheneminen, rehevöityminen Rakennukset ja alueiden käyttö - Hulevesitulvat lisääntyvät - Ulkoverhouksen kosteus- ja tuulirasituksen kasvaa - Maan vesipitoisuuden kasvu heikentää kantavuutta Terveys ja hyvinvointi - Helle, kaupunkien lämpösaarekkeet - Talousveden pilaantuminen rankkasateiden vuoksi - Muutokset eläinvälitteisten tautien levinneisyydessä 43

44 Suomessa on monia keinoja sopeutua/varautua ilmastonmuutokseen Hyvin suunniteltujen sopeutumistoimien avulla lievennetään ilmastonmuutoksen kielteisiä ja hyödynnetään myönteisiä vaikutuksia. Maatalous -kasvi- ja eläinjalostus -vesitalouden hallinnan parantaminen -hälytysjärjestelmät tuhoojien varalta Metsätalous -metsänjalostus -metsänhoidon kehittäminen -varautumissuunnitelmat metsätuhoihin Liikenne -varoitusjärjestelmät ja tiedotus -toiminnan parantaminen häiriötilanteissa -väylien kunnossapidon kehittäminen Luonnon monimuotoisuus -suojelualueverkoston kehittäminen -haitallisten vieraslajien torjunta Energia -toimenpiteet sähkön toimintavarmuuden parantamiseksi Matkailu -ympärivuotisen matkailun kehittäminen -matkailupalveluiden kehittäminen Tulvat -varoitusjärjestelmät ja tiedotus -alueidenkäytön suunnittelu -tulvapenkereet, suojarakenteet Terveys ja hyvinvointi -hellevaroitukset -juomaveden laadun hallinta OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen Lähde: Miten väistämättömään ilmastonmuutoksen voidaan varautua? (MMM/2011) 44

45 Sään ääri-ilmiöt ovat jo aiheuttaneet paljon kustannuksia Sään ääri-ilmiöihin on järkevää varautua jo nykyisten kokemusten perusteella. Kuivuus 100 milj. koko Suomi Myrskymetsätuhot 120 milj., sähköyhtiöiden kulut 48 milj., vakuutuskorvaukset 102 milj. Hannu/ Tapani 2011 Tulva 4,7 milj. Kittilän keskusta, 2005 Myrskymetsätuhot yli 60 milj. Eino 2013 Tulva 6 milj. Etelä-Pohjanmaa, 2012 Myrskymetsätuhot n. 40 milj. Seija 2013 Tulva 20 milj. Pori, 2007 Myrskyt yli 100 milj. Kesä 2010 Tulva 20 milj. Suomenlahti, 2005 Tulva 0,9 milj. Vantaanjoki, 2004 OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen 45

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto 10.3.2009 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura,

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 Keskeiset kysymykset Tavoitteet ja keinot, joilla EU hillitsee ilmastonmuutosta Kuinka

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia SataIlme 2010-2011. Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen 6.10.2010

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia SataIlme 2010-2011. Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen 6.10.2010 Satakunnan ilmasto- ja SataIlme 2010-2011 Ilmasto- ja Energiasektorin haasteita Maailman energian tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälisen energiajärjestön

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot