Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Dnro ESA Y

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 100/2013/1 Dnro ISAVI/110/04.08/2011 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Sulkavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistaminen, Sulkava Sulkavan Palvelut Oy Kauppatie SULKAVA HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Sulkavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Sulkavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 111/II/68, jossa myönnettiin lupa johtaa Sulkavan kirkonkylän viemärilaitoksen jätevedet Saimaan vesistöön kuuluvaan Tanlahteen. Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Dnro ESA Y ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (18) Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymä jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailu- sekä purkuvesistön tarkkailuohjelma. Jätevedenpuhdistamo on merkitty voimassa olevaan Kirkonkylän osayleiskaavaan merkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Uusi taajamayleiskaava on luonnosvaiheessa. Tanlahden alueella, jonne puhdistamon purkuputki päättyy, on voimassa vahvistettu Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava. Tanlahden perän kosteikko on kaavassa merkinnällä arvokas vesistöalue (av). Kaavamääräysten mukaan alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena eikä alueen luontoarvoja saa heikentää. Puhdistamon sijainti ja lähiympäristö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sulkavan kylässä kiinteistöllä Lisä-Lammikko ( ) Sulkavan kirkonkylän kaakkoispuolella noin 1,5 km etäisyydellä keskustaajamasta Puhdistamontiellä. Hakija omistaa kiinteistön. Puhdistamon ympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita eikä purkuvesistöä käytetä yhdyskuntien veden hankintaan. Jätevesien purkualueella ei sijaitse yleisiä uimarantoja. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 80 ja 130 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksesta itä-kaakko suunnassa ja seuraavat noin 350 metrin päässä Löytökylän alueella. Lähiympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Jätevedenpuhdistamon luona on noin hehtaarin kokoinen lampi, josta laskee oja Tanlahteen. Ennen vuotta 2003 käsitelty jätevesi johdettiin kyseisen lammen kautta purkuojaan. Puhdistamorakennuksesta on etäisyyttä Karhilampeen 720 metriä ja Alanteen rantaan noin 600 metriä. Jätevesien purkuvesistö ja sen veden laatu Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan purkuojaa myöten Saimaan Tanlahteen, joka kuuluu Vuoksen vesistön Pihlajaveteen (04.121). Tanlahden pintaala on noin 0,8 km 2 ja syvimmillään lahti on noin 27 metriä. Läheisestä Saarijärvestä laskee Myllyjoki Tanlahteen. Tanlahden veden laatua tarkkaillaan kolmelta syvännehavaintopaikalta. Viimeisten 10 vuoden aikana kaikilla havaintopaikoilla on veden laatu ollut melko hyvä eikä selvää jätevesivaikutusta ole ollut havaittavissa luvulla vesi on ollut melko vähähumuksista ja hygieeniseltä laadultaan erinomaista tai hyvää. Päällysveden fosforipitoisuudet ovat olleet viime vuosina tyypillisiä karuille vesille, mutta typpi- ja klorofyllipitoisuudet ovat ilmentäneet lievää rehevyyttä. Vuoden 2008 jälkeen klorofylliarvot ovat olleet lievässä nousussa. Fosforipitoisuuksissa ei ole viime vuosina havaittu oleellista muutosta ja päällysveden typpipitoisuuksien 2000-luvulla havaittu lievä nousu taittui vuonna 2009 ollen sen jälkeen lievässä laskussa. Kahden havaintopaikan ajoittain heikentyneeseen alusveden happitilanteeseen on voinut osin vaikuttaa myös jätevedet.

3 3 (18) Purkuvesistön kalasto ja kalastus Tanlahdella jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutusalueella toimii kaksi osakaskuntaa, joiden esimiesten ja sihteerin puhelinhaastatteluista saatujen tietojen perusteella Tanlahden alueella kalastaa arviolta henkilöä. Alueella ei ole ammattikalastajia. Osakaskuntien arvion mukaan viime vuosina on lahnakanta ollut kasvussa ja haukikanta pienentynyt. Lähivesillä tehdyt kuhaistutukset ovat vahvistaneet kantoja, joka näkyy myös saalismäärissä. Hoitotoimenpiteitä Tanlahdella ei ole tehty. Käsitellyistä jätevesistä ei ole todettu koituneen oleellista haittaa kalastukselle eikä kalakannoille. Puhdistamo ja sen toiminta Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Sulkavan kirkonkylän ja sen lähialueiden jätevedet, jotka ovat lähinnä asumisjätevesiä. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle Nykyinen jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistamo on tyypiltään kaksilinjainen bioroottorilaitos, jossa fosforinpoistoa on tehostettu jälkisaostuksella. Puhdistusmenetelmä sisältää esikäsittelyn, esiselkeytyksen, bioroottoriprosessin, kemiallisen saostuksen, selkeytyksen, lietteen käsittelyn sekä sakokaivolietteen vastaanoton. Saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia. Kemikaali syötetään biologisen osan jälkeen ennen veden johtamista hämmennykseen ja jälkiselkeytykseen. Kemikaalin syöttö tapahtuu panoksina vesimäärän suhteessa. Sakeutettu liete imeytetään turpeeseen kolmella turvealtaalla, joista rejektivesi johdetaan puhdistamon prosessiin. Turvealtaiden pinta-ala on 400 m 2 /allas. Lieteturveseos siirretään viereiselle asfaltoidulle ja viemäröidylle, pinta-alaltaan m 2 kompostointikentälle aumaan kompostoitumaan noin 1 1½ vuoden ajaksi. Auma käännetään 1 2 kertaa vuodessa. Tukiaineena käytetään puunkuorta. Aumausalueen vedet johdetaan puhdistamolle. Valmista kompostia muodostuu noin m 3 vuodessa ja se on käytetty kunnan vanhan kaatopaikan maisemointiin. Tällä hetkellä kompostin laatua ei tarkkailla. Tulevaisuudessa kompostia tullaan käyttämään viherrakentamiseen. Puhdistamolle tulevat sako- ja umpikaivolietteet johdetaan prosessiin. Häiriötilanteissa ne viedään turvealtaille. Sako- ja umpikaivolietteitä tuli vuonna 2012 puhdistamolle noin m 3. Puhdistamolle tulevien lietteiden määrä on kasvusuunnassa. Käsitellyt jätevedet johdetaan noin 200 metrin pituista purkuputkea pitkin avo-ojaan, josta ne päätyvät Saimaan Tanlahteen. Avo-oja on noin kilometrin pituinen. Vuonna 2010 viemäriverkostoon liittyjiä oli noin Vuoteen 2020 mennessä uusia liittyjiä arvioidaan tulevan uusien kaava-alueiden rakentumisen myötä. Laitoksen tulovirtaama on ollut viime vuosina luokkaa m 3 vuorokaudessa.

4 4 (18) Puhdistamon mitoitusarvot: Q max 1000 m 3 /vrk Q vrk 490 m 3 /vrk q mit 55 m 3 /h q max 155 m 3 /h BHK kg/vrk Kokonaisfosfori 8 kg/vrk Kokonaistyppi 41 kg/vrk Kiintoaine 180 kg/vrk Päästöt vesistöön Viemäriverkoston kokonaispituus on 28,3 kilometriä, josta muoviviemäriä on 99 % ja betoniviemäriä 1 %. Kaikki tiedossa olevat sadevesiviemärit ja salaojat on erotettu viemäriverkosta. Vedenkulutuksen ja puhdistamolle tulleiden jätevesimäärien erotuksen perusteella arvioituna vuosina vuotovesikerroin oli keskimäärin 37 %. Vuonna 2010 vuotovesiä oli noin m 3 eli vuotovesikerroin oli noin 23 %. Vuoden 2003 jälkeen on verkostoa kunnostettu sujutusmenetelmällä noin yksi kilometri. Jätevedenpuhdistamolta on vuonna 2012 johdettu puhdistettua jätevettä vesistöön keskimäärin 368 m 3 vuorokaudessa ja vuodessa noin m 3. Nykyisen ympäristöluvan mukaan puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 mg/l ja biologisen hapenkulutuksen määrä (BOD 7ATU ) enintään 15 mg/l. Puhdistustehojen on oltava molempien suureiden osalta vähintään 92 %. Puhdistustulokset lasketaan puolivuosikeskiarvona mahdolliset häiriötilanteet sekä puhdistamolta ja jätevesiviemäristä tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen vesistökuormitus ja lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet vuosina BHK 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr Kiintoaine kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,2 7,5 0,047 0,16 12, ,3 48,7 1,60 5, ,2 7,2 0,046 0,15 10,6 35 8,7 28,4 0,70 2, ,6 6,8 0,039 0,16 12,5 52 7,1 29,6 0,84 3, ,9 6,3 0,045 0,15 14, ,5 34,9 0,84 2, ,5 4,4 0,034 0,10 14,8 19 9,1 27 1,10 3, ,7 7,1 0,056 0,23 12,0 49 8,8 35,5 2,00 7, ,1 4,4 0,020 0,08 13, ,71 2,9 Vuosina jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta. Myös yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 rajat kiintoainekselle ja kemialliselle hapenkulutukselle on alitettu. Typenpoistoteho on vaihdellut % välillä.

5 Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet Kemikaalit Päästöt maaperään Liikenne Energiatehokkuus 5 (18) Ohijuoksutuksia on tällä ajanjaksolla tapahtunut vain kerran, vuonna 2009 kahdeksan m 3 :ta. Jäteveden puhdistusprosessi tapahtuu katetuissa sisätiloissa, joten mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat puhdistamon välittömään läheisyyteen. Lietteen käsittelystä ja aumakompostoinnista aiheutuu puhdistamoalueella jossain määrin hajua ja vähäisiä typpipäästöjä ilmaan. Nämä ovat paikallisia päästöjä eikä niistä aiheudu varsinaista ympäristöhaittaa. Puhdistamorakennuksen sisällä sijaitsevat toiminnot eivät aiheuta ympäristölle meluhaittaa eikä laitoksen toiminnasta aiheudu tärinää. Laitoksella syntyvä välpe- ja hiekkajäte (noin viisi tonnia vuodessa) sekä normaali yhdyskuntajäte kuljetetaan Savonlinnan Nousialan jäteasemalle. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt viedään puhdistamolta kunnan vaarallisten jätteiden vastaanottoon. Laitoksella käytetään saostuskemikaalina polyalumiinikloridia (PAX-18), jota vuonna 2012 käytettiin kiloa, eli 274 g/m 3. Muita kemikaaleja ei käytetä. Saostuskemikaali säilytetään kemikaalivarastossa sijaitsevassa säiliössä. Puhdistamon toiminnalla ei ole vaikutuksia sijaintialueen maaperään eikä pohjaveteen. Raskasta ajoneuvoliikennettä on 5 10 kertaa viikossa. Lietteen ajon lisäksi on kemikaalien ja välpejätteen kuljetusta ja huoltoajoa. Saostuskemikaalia tuodaan kahdesti vuodessa. Jäteauto käy kolmen viikon välein. Vuonna 2012 laitoksella kului sähköä 282 kwh/vrk. Käsiteltyyn jätevesimäärään suhteutettuna vuoden sähkönkulutus oli 0,77 kwh/m 3. Sähkönkulutus on pienelle puhdistamolle tyypillinen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Vuonna 2003 rakennettu puhdistamo on toiminut hyvin ja on täyttänyt lupaehdot.

6 6 (18) Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet TARKKAILU Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Purkuvesistön tarkkailu Jätevedenpuhdistamon ja pumppaamoiden valvonta on järjestetty puhdistamon valvontaohjelmiston kautta. Pumppaamoilta hälytykset tulevat puhdistamon- ja kiinteistönhoitajien matkapuhelimiin. Sähkökatkoja varten on käytössä kaksi varavoimalaitetta. Lisäksi on jätevesien ohitusmahdollisuus laskuojaan. Käyttötarkkailuna tehdään päivittäin tulevan ja lähtevän veden määrän mittaus, virtaamamittarien lukeminen, ilmastusaltaan puolen tunnin laskeuma, selkeytysaltaiden näkösyvyysmittaus, sähkönkulutus ja jäteveden lämpötilan mittaus. Kerran viikossa tarkistetaan saostuskemikaalin ja muiden kemikaalien annostus ja kalkkistabilointialtaan ph-mittareiden kalibrointi. Hoitopäiväkirjaan merkitään em. tietojen lisäksi myös säätiedot, mahdolliset häiriöt ja tiedot lietteen käsittelystä ja määristä. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu tehdään kuusi kertaa vuodessa eli tammikuussa, maalis-huhtikuussa, toukokuussa, heinä-elokuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetaan näytteet 24 tunnin aikana joko automaattisilla näytteenottimilla tai manuaalisesti. Kokoomanäytteistä määritetään kaksi kertaa vuodessa kokonaisfosfori, BOD 7ATU, kokonaisrauta ja ph ja neljä kertaa vuodessa ulkonäkö, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, BOD 7-ATU, kokonaisfosfori- ja typpi, kiintoaine, suolistobakteerit lähtevästä jätevedestä ja liukoinen rauta lähtevästä jätevedestä mikäli käytetään ferrosulfaattia. Bakteerimääritystä varten otetaan kertanäyte kloorauksen jälkeen. Kuormitustarkkailun yhteydessä mitataan ilmastusaltaiden puolen ja kahden tunnin laskeuma ja otetaan lietenäytteet kiintoaineen määritystä varten, mitataan ilmastusaltaiden happipitoisuus, tarkistetaan virtaamamittareiden näytöt ja stabilointialtaan ph sekä kemikaalien syöttömäärät. Kolmesta havaintopaikasta otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, maalishuhtikuussa ja heinä-elokuussa. Näytteenottosyvyydet ovat yksi metri pinnasta ja yksi metri pohjasta. Vesinäytteistä määritetään happi, ph, väri, COD Mn, kokonaisfosfori ja -typpi, lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 o C, hapen kyllästysprosentti, lämpötila, sähkönjohtokyky ja sameus. Heinä-elokuussa tapahtuvan näytteenoton yhteydessä otetaan myös planktonnäytteet 0 2 metrin kokoomanäytteestä. A-klorofyllikartoitus tehdään neljän vuoden välein kaikilta havaintopaikoilta neljä kertaa kesässä, jolloin otetaan myös kokonaisfosforinäytteet yhden metrin syvyydeltä. Näytteitä otettaessa tehdään

7 Tulosten raportointi 7 (18) havainnot säätilasta, veden lämpötilasta, näkösyvyydestä sekä vesinäytteiden hajusta ja ulkonäöstä. Tarkkailusta tehdään vuosittainen yhteenveto, joka toimitetaan tiedoksi kuntaan ja ELY-keskukseen. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää lupaehdoiksi nykyisiä vuoden 2003 ympäristöluvan puhdistusvaatimuksia. HAKIJAN VAHINKOARVIO JA KORVAUKSET Jätevesien johtamisella Tanlahteen ei ole todettu aiheuttavan haittaa vesistön virkistyskäytölle eikä kalastukselle tai kalakannoille. Hakijan mielestä puhdistamon jätevesien johtamisesta ei ole aiheutunut korvauksia edellyttäviä vahinkoja tai haittoja. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Sulkavan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu ilmestyneessä Sulkava -nimisessä lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Sulkavan kunnanhallitukselta ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue esittää jatkoluvan vesistöön johdettavan puhdistetun jäteveden biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 )- raja-arvoksi 12 mg/l ja vastaavasti fosforin osalta 0,8 mg/l. Puhdistustehoksi esitetään molemmille kuormitustekijöille nykyistä tehovaatimusta, 92 %. Perusteena puhdistustehokkuusvaatimuksen muutoksille on kehittynyt puhdistustekniikka, ympäristökuormituksen yleinen vähentämistavoite sekä purkuvesistön sinänsä vähäisten kuormitushaittojen vähentäminen edelleen. Laitoksella ei ole saostuskemikaalin (PAX) annostelun osalta vesimäärään suhteutettua annosteluautomatiikkaa. Tämän automatiikan lisäämisellä voitaisiin optimoida kemikaalin annostusta. Puhdistustulos on kyllä nykyiselläkin käytännöllä hyvä.

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 (18) Viemäriverkoston kuntoon ja vuotovesien määrän vähentämiseen tulisi panostaa myös jatkossa. Puhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailu voidaan jatkossa hoitaa sisällöltään lupahakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma tulisi päivittää tiedoiltaan ajantasaiseksi. Päivitykset tulisi tehdä mm. eri toimijoiden ja viranomaisten nimien osalta. Vesistötarkkailun osalta tarkkailu voidaan hoitaa lupahakemuksessa esitetyllä tarkkailuohjelmalla. Maininta "Heinä- elokuussa tapahtuvan näytteenoton yhteydessä otetaan myös planktonnäytteet 0-2 m:n kokoomanäytteestä" tulisi muuttaa muotoon "Heinä- elokuussa tapahtuvan näytteenoton yhteydessä otetaan myös a- klorofyllinäytteet 0-2 m:n kokoomanäytteenä kaikilta vesistötarkkailun havaintoasemilta". Päivitetyt tarkkailuohjelmat tulee toimittaa Etelä-Savon ELY-keskukselle, Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä käytännön tarkkailun toteuttavalle konsultille. 2) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomaisena toteaa lausunnossaan, että hakemuksesta ja ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen näkemyksestä on todettavissa, että jätevesien puhdistaminen on niin tehokasta, ettei jätevesillä ole kielteistä vaikutusta purkualueen kalakantoihin tai alueen virkistyskäyttöön. Sulkavan kirkonkylän jätevesien vesistöön johtaminen ei aiheuta korvattavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle, eikä jätevesien laskijalle ole tarpeen asettaa kalatalousmaksua tai muitakaan kalataloudellisia velvoitteita. 3) Sulkavan kunnanhallitus toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa asiasta. 4) Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksen suhteen. 1) AA:t Muistuttajat omistavat Leinola nimisen tilan , johon kuuluva viljelyssuo on jätevedenpuhdistamon yläpuolisena rajanaapurina. Jätevedenpuhdistamon purkuojana toimiva runsasvetinen oja kulkee ennen puhdistamoa heidän viljelyssuonsa poikki ja jatkuu rajan jälkeen puhdistamon kautta kohti Tanlahtea. Kyseinen oja on heti heidän rajansa jälkeen pahoin umpeen kasvanut ja tukkeutunut, jonka johdosta veden vapaa kulku on heikentynyt ja aiheuttaa viljelyssuolla maan pehmenemistä ja vettymistä. Viime vuosina peltojen vuokraaja ei ole voinut käyttää puhdistamon puoleista pelto-osaa viljelyyn pehmeyden takia, vaan osa on ollut kesantona. Muistuttajat vaativat, että kyseinen purkuoja perataan ja kunnostetaan heidän tilansa jälkeisiltä osiltaan, jotta peltoa vaivaava vettyminen saadaan kuriin ja koko aluetta voidaan käyttää viljelyyn.

9 9 (18) Hakijan vastine 2) BB Kunnan tulee hävittää puhdistamon tontin alueelta lupiini ja jättipalsami, jotka vierasperäisinä lajeina eivät kuulu luontoon ja näin kunta estäisi niiden leviämisen naapureiden puolelle. Luonnonsuojelulain 43 kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Kasvit ovat tulleet puutarhan risujen ja oksien mukana, jotka on tuotu haketusta varten tontille ja siitä levinneet ympäristöön. Lisäksi tontilla sijaitsevalta kompostointialueelta siirtyy näiden kasvien siemeniä taas edelleen kompostin loppusijoituspaikkaan ja leviten edelleen eteenpäin. Asianomainen naapuri on kitkenyt kasveja naapuritonttien puolella pohjois- ja länsipuolelta kolmena kesänä ja saanut aikaan hyviä tuloksia kasvien hävittämiseksi. Ellei kunta hävitä kasveja omalta tontiltaan ajoissa, leviävät ne ympäristöön hävittäen ja jättäen alleen luonnon oman kasvillisuuden. Toivotaan myös, että kasvit hävitettäisiin myös naapureiden puolelta. Koska rannat ovat jo rehevöityneet ja vesistö likaantunut, niin on kohtuutonta, että vielä laajeneva osa luontoa kärsii puhdistamon ja sen ympäristön vaikutuksista. AA:t Kyseinen purkuoja palvelee kaikkia ojan varrella olevia maanomistajia sekä myös puhdistamon toimintaa. Mikäli muut maanomistajat osallistuvat perkauskustannuksiin, on Sulkavan Palvelut Oy myös halukas osallistumaan ojan kunnostukseen. BB Muistuttuja vaatii kuntaa poistamaan alueella olevat lupiinit ja jättipalsamin vaikka puhdistamon lupaa haetaan Sulkavan Palvelut Oy:lle. Sinä aikana kun puhdistamo on ollut Sulkavan Palvelut Oy:n omistuksessa, ei alueelle ole toimitettu mitään haravointijätettä, lisäksi jättipalsamia ja lupiinia esiintyy myös muualla yleisten teiden varsilla. Joten katsomme tämän vaatimuksen aiheettomaksi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen Sulkavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle myöntämän toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Laitos sijaitsee kiinteistöllä Lisä-Lammikko Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä puhdistamolla, jätevesien johtamista vesistöön sekä puhdistamon ylijäämälietteen kompostointia.

10 10 (18) LUPAMÄÄRÄYKSET Jäteveden johtaminen, käsittely ja päästöt vesistöön 1. Puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 12 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Puhdistustehojen on oltava molempien suureiden osalta vähintään 92 %. Puhdistustulokset lasketaan puolivuosikeskiarvona puhdistamon ohijuoksutukset, viemäriverkon ylivuodot ja muut häiriötilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä myös seuraavat valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset: kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 % sekä kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %. 2. Toiminnanharjoittajan on valvottava, että viemäriverkostoon johdettavat jätevedet esikäsitellään tarvittaessa siten, että puhdistamolle ei pääse sen toimintaa haittaavia, terveydelle tai vesiympäristölle vaarallisia aineita tai ylijäämälietteen hyötykäyttöä haittaavia aineita. 3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisista poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta kiinteistöltä viemäriverkostoon tulee olla vesihuoltolain mukainen liittymissopimus, jonka sisältö vastaa ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vaatimuksia jätevesien esikäsittelystä, johtamisesta sekä määrän ja laadun tarkkailusta. Jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle. Sopimukset on pidettävä ajan tasalla ja uusittava tarvittaessa. 4. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ohijuoksutus- ja ylivuotovedet on tehtävä tarvittaessa terveydelle vaarattomiksi. 5. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan purkuojaa pitkin Saimaan Tanlahteen. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava purkuojan kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla tavalla. 6. Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava niistä viipymättä Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. Häiriö- ja poikkeustilanteista on pidettävä kirjaa. Poikkeuksellisten tilanteiden varalta on oltava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva valmiussuunnitelma ja selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkostoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Vesi- ja viemärilaitosta koskeva valmiussuunnitelma on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle mennessä.

11 11 (18) Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja kemikaalit Puhdistamon tarkkailu 7. Puhdistamon hoidosta ja puhdistamoalueella tapahtuvasta lietteen kompostoinnista vastaavalla henkilöllä ja hänen sijaisellaan on oltava tehtävän vaatima asiantuntemus ja koulutus. Henkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Savon ELYkeskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Puhdistamolle joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Viemäriverkostoa on kunnostettava suunnitelmallisesti siten, että viemäristöön pääsee mahdollisimman vähän vuoto- ja hulevesiä ja että viemäriverkoston jätevesistä ei aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain selvitys viemäriverkon rakentamisja kunnostamistoimista Etelä-Savon ELY-keskukselle tarkkailuraportin yhteydessä. 9. Puhdistamoalueen toiminta on järjestettävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän melua, haju-, pöly- tai muita päästöjä ilmaan. 10. Puhdistamo- ja kompostointitoiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db, eikä kello välisenä aikana 50 db. 11. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Puhdistamon ylijäämäliete pumpataan turvealtaisiin. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaisiin kierrätys- ja käsittelypaikkoihin. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 13. Toiminnan harjoittajan on tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettujen jätevesien määrää, laatua ja puhdistuslaitteiden tehoa sekä jätevesien vaikutuksia vesistössä hakemuksen liitteenä olevan Kirkonseudun jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailu- sekä purkuvesistön tarkkailuohjelman mukaisesti (tarkennettu ). Tarkkailuohjelmaa muutetaan vesistötarkkailun osalta seuraavasti (kohta 8.5.): heinä-elokuussa tapahtuvan näytteenoton yhteydessä otetaan myös a- klorofyllinäytteet 0 2 m:n kokoomanäytteenä kaikilta vesistötarkkailun havaintoasemilta.

12 12 (18) Tarkkailuohjelma on lisäksi päivitettävä tiedoiltaan ajan tasalle. Päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa Etelä-Savon ELY-keskukselle, Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja käytännön tarkkailun hoitavalle konsultille. Tarkkailua voidaan tarkentaa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 14. Tarkkailutulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailuohjelmassa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on esitettävä tarkkailun tulokset pyydettäessä niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Lietteen käsittely ja kompostointi 15. Turvealtaat on pidettävä toimintakuntoisina ja tyhjennettävä tarvittaessa. Altaisiin saadaan johtaa jätevedenpuhdistamon ylijäämäliete sekä sako- ja umpikaivolietteitä. Altaiden rejektivesi on johdettava puhdistamon prosessiin. Kompostointikentällä saadaan kompostoida turvealtaista poistettu liete. Kompostoinnissa on käytettävä riittävästi tukiainetta niin, että auma säilyy hapellisena. Kompostiauma on käännettävä aktiivivaiheen aikana riittävän usein. Kompostoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta haju- ja pölyhaittaa ympäristöön. Tarvittaessa kompostoinnissa tulee käyttää hajua hyvin pidättäviä seos- ja peitemateriaaleja. Kompostoitumisvaiheessa olevat aumat on tarpeen mukaan peitettävä kompostoinnissa käytettävällä tukiainekerroksella. Tarkkailusuunnitelma kompostiaumojen hoidosta on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle mennessä. Tarvittaessa suunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 16. Kompostoitu tuote on riittävän jälkikypsytyksen jälkeen mahdollisuuksien mukaan hyötykäytettävä ottaen huomioon mitä säädetään lannoitelaissa (232/93) ja sen nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa. Valmista kompostia saa varastoida enintään kolme vuotta, jonka jälkeen se on toimitettava hyötykäyttöön tai sille on osoitettava muu asianmukainen loppusijoituspaikka. Puhdistamoalueella ei saa varastoida kompostoimattomia lietteitä eikä lieteseoksia. 17. Laitosalue on pidettävä siistinä. Laitoksen toiminta on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei roskaantumista tai muuta haittaa aiheudu ympäristölle. Kuormien kuljetus alueelle ja sieltä pois ei saa aiheuttaa pölyämistä tai ympäristön likaantumista. 18. Kompostoitavaksi toimitettujen puhdistamolietteiden sekä käytettyjen seosaineiden ja varastoidun kompostoidun tuotteen määristä, kompostituotteiden kuljetus-, hyödyntämis- ja käsittelytavoista sekä käyttökohteista ja kompostiaumojen hoidosta on pidettävä kirjaa. Tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi.

13 13 (18) Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnan lopettaminen 19. Toiminnan harjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava puhdistamon oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon, mikäli se vähentää toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia. 20. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Savon ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien koneiden, laitteiden, tarpeettomien rakenteiden, kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden poistamisesta ja maaperän suojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jätevesien ympäristövaikutusten tarkkailua on jatkettava Etelä-Savon ELYkeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta puhdistamon jätevesien vesistöön johtamisen päättymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa Dnro ESA-2002-Y Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Etelä-Savon ympäristökeskus on korvattu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Päätöksessä on otettu huomioon tarpeellisilta osin voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012). Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on lupamääräyksissä käytetty uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte.

14 14 (18) voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (196/2012) mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Purkuvesistönä toimivan Saimaan Tanlahden veden laatu ollut melko hyvä eikä selvää jätevesivaikutusta ole ollut havaittavissa. Vesi on ollut melko vähähumuksista ja hygieeniseltä laadultaan erinomaista tai hyvää. Viime vuosina klorofylliarvot ovat olleet lievässä nousussa. Joissain havaintopaikoissa ajoittainen alusveden hapen vajaus viittaa mahdolliseen jäteveden vaikutuksiin. Puhdistamon toiminta ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Tanlahteen ei vaaranna purkuvesistön tilaa. Lupamääräysten perustelut Määräys 1. Päästöraja-arvoja on tiukennettu jätevesien vaikutusten vähentämiseksi purkuvesistössä. Määräykset 2 ja 3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä yleiseen viemäriin johdettavista tavanomaisesta poikkeavista jätevesistä ja osaltaan huolehdittava siitä, että jätevedet tarvittaessa esikäsitellään niin, etteivät ne aiheuta haittaa tai vaaraa puhdistamon tai kompostoinnin prosesseissa tai purkuvesistössä. Määräykset 4 ja 6. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen, sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi. Vesi- ja viemärilaitosta koskevan valmiussuunnitelma on tarpeen varautumisessa onnettomuus- ja häiriötilanteisiin. Määräys 5. Purkuojan kunnossapitoa koskeva määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Toiminnanharjoittaja on osaltaan velvollinen huolehtimaan purkuojan kunnossapidosta. Toiminnanharjoittajan on suoritettava jäteveden johtamisesta aiheutuvat ojan suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt sekä huolehdittava, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Toiminnanharjoittajan on seurattava purkuojan tilaa ja ryhdyttävä tarvittaessa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jätevettä johtavan on lisäksi pidettävä kunnossa toisen alueella oleva purkuputki. Määräys 7. Laitoksella tulee olla vastaava hoitaja, joka valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Määräys 8. Hule- ja vuotovedet haittaavat puhdistamon toimintaa. Niiden määrän vähentäminen ja puhdistamolle tulevan jätevesikuorman pitäminen tasaisena on tärkeää puhdistamon päästöjen vähentämiseksi. Viemäreitä on uusittava ja kunnostettava suunnitelmallisesti viemäriverkoston ja puhdistamon toiminnan turvaamiseksi. Määräykset 9, 10 ja 18 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Hajua saattaa aiheutua mm. lietteen käsittelystä ja kompostoinnista. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset.

15 15 (18) Määräykset 11 ja 12. Jätteitä koskevat määräykset varmistavat jätevedenpuhdistamon toiminnassa muodostuvien jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja toimittamisen luvalliseen jatkokäsittelyyn. Jätteiden ja kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevalla määräyksellä ehkäistään roskaantumista, haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Määräykset 13 ja 14. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma on tehty vuonna 1987 ja sitä on täydennetty edellisen kerran vuonna Tarkkailuohjelma on syytä päivittää ajan tasalle mm. toimijoiden ja viranomaisten nimien osalta. Tarkkailuohjelman kohtaa 8.5. tarkennetaan siten, että heinä-elokuussa tapahtuvan näytteenoton yhteydessä otetaan a-klorofyllinäytteet. Määräykset 15, 16, 17 ja 19. Turvealtaiden ja kompostointikentän säännöllinen tyhjentäminen ja asiamukainen hoito varmistavat lietteen käsittelyn onnistumisen. Kompostointiprosessia tulee hoitaa siten, että saavutetaan kompostoitumisen onnistumiselle hyvät olosuhteet, mm. riittävä hapensaanti ja lämpötila. Hyvä hoito edellyttää myös kompostoitumisen säännöllistä seurantaa mittauksin. Toiminnanharjoittajalla tulee olla suunnitelma kompostin hoidosta ja kompostoinnin tarkkailusta, sekä kirjanpito kompostointiin liittyvästä toiminnasta. Määräys valmiin kompostituotteen toimittamisesta hyötykäyttöön on annettu, jotta kompostoitua ainesta ei kertyisi kiinteistölle tarpeettoman suuria määriä. Kompostin varastointiaikaa rajoittaa myös Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista. Määräys 20. Toiminnassa on pyrittävä käyttämään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräys 21. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset varmistavat, että toimenpiteet lopettamisen yhteydessä toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että ympäristön pilaantuminen ehkäistään. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Hakemuksesta annetut lausunnot ja muistutukset on huomioitu lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lisäksi viitataan hakijan antamaan vastineeseen. Muistutuksissa esitettyihin Sulkavan kuntaa koskeviin siivous- ja kunnostusvaatimuksiin ei voida ympäristöluvassa ottaa kantaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, selvitys jätevesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön ja

16 16 (18) kalastoon, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, selvitys jäteveden käsittelyn tehostamistarpeesta, selvitys asukasvastineluvusta, selvitys toiminnassa tapahtuneista muutoksista sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 41 43, 45 48, 52, 55, 56, 62, 90 ja 103 c, Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lupamääräyksen tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta

17 17 (18) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sulkavan Palvelut Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sulkavan kunnanhallitus Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sulkavan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

18 18 (18) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE Valitusosoitus Ari Liimatainen Tiina Kamula Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Kamula.

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.