Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan."

Transkriptio

1

2 Euroopan unioni, 2011 Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan. Tämän julkaisun on tuottanut ja rahoittanut Euroopan komissio Generation Europe Foundationin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Se on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä ole komission virallinen tulkintaohje EU:n lainsäädännöstä tai politiikasta. Euroopan komission ovat vastuussa omien verkkosivujensa sisällöstä, mutta eivät niiden muiden verkkosivujen sisällöstä, joihin teksteissä viitataan. Ulkopuolisia verkko-osoitteita mainitaan julkaisussa esimerkinomaisesti. Ne eivät muodosta täydellistä aiheeseen liittyvää luetteloa eikä niiden mainitseminen tarkoita sitä, että juuri näitä palveluita erityisesti suositaan. Eurooppa-kalenterin tämän lukuvuoden painos sisältää tietoa useista uskonnollisista ja kansallisista juhlapäivistä. Kalenterissa olevien tietojen oikeellisuudesta on aivan erityisesti haluttu pitää huolta. Julkaisija ei kuitenkaan voi ottaa vastuuta mahdollisista virheellisistä tiedoista. Lisäksi on syytä huomioida, että Eurooppa-kalenterin tarkoituksena ei ole tarjota täydellistä luetteloa kaikkien uskonnollisten ja vakaumuksellisten yhteisöjen juhlapäivistä. Painettu Italiassa ISBN ISSN doi: /53862

3 Eurooppa-kalenteri Sukunimi... Etunimet... Syntymäaika... Osoite Maa... Puhelin... Matkapuhelin... Sähköposti... Koulun / oppilaitoksen nimi... Osoite Luokka / ryhmä... Luokanvalvoja... Sairaustapauksissa pyydetään ilmoittamaan... Puhelin... 1

4 Sisällysluettelo Komissaari Olli Rehn...3 Tietoa Euroopan unionista EU lyhyesti...4 Historiallinen näkökulma EU:n aikajana...6 Näin Eurooppa toimii...8 Tehdään sovinto!...11 Kuinka lakeja laaditaan?...12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry...14 Raha pitää maailman liikkeellä...18 Sillanrakentajana yhteinen budjetti...22 Maahanmuutto haasteesta mahdollisuus...24 Yhdessä erilaisina...26 Minun opintoni, minun tulevaisuuteni Käännä uusi lehti...29 Kuinka Euroopan tulevaisuutta rakennetaan?...32 Haetaan: ideoita parempaan tulevaisuuteen...33 Auttava käsi...34 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?...38 Minun oikeuteni, minun valintani Perusoikeudet kaikille...39 Ostajan opas kuluttajan oikeuksiin...42 Tyytyväisyystakuu?...44 Oppitunti omaan talouteen...46 Ei ostopakkoa...48 Soitteletko surutta?...49 Suursiivous netissä...50 Oikeutesi verkossa...51 Sahataanko sinua silmään?...52 Minun ympäristöni Meillä on vain yksi maapallo!...54 Biologinen monimuotoisuus olemme osa sitä...56 Enemmän vähemmällä...58 Ekotekoja ostoksilla...60 Turvaako tutkimus planeettamme tulevaisuuden?...61 Taivas rajana...64 Maataloudessa on itua...66 Minun terveyteni, minun turvallisuuteni Mitä on ruoaksi?...71 Hoitoa harvinaisuuksille...72 Syöpä vähennä riskiä sairastua...73 Savuna ilmaan...74 Kauneutta hinnalla millä hyvänsä?...75 Mitä?!...76 Terveyttä tutkimuksesta...77 Vietätkö netissä liikaa aikaa?...78 Elämää verkossa...80 Kaukana kavala maailma?...82 Mitä etiketti kertoo?...84 Se aito ja oikea...86 Rajojemme ulkopuolella Kauppakumppanit...87 Let s embrace space...90 Kuinka auttaa muita auttamaan itseään?

5 Komissaari Olli Rehn Hyvä koululainen Tervetuloa takaisin koulunpenkille! Tämä kalenteri auttaa sinua ajankäytön suunnittelussa ja antaa perustietoa Euroopan unionista. Olen yksi Euroopan komission 27:sta komissaarista. Vastuualueeni on EU:n talous- ja raha-asiat. Konkreettinen esimerkki työnkuvastani on yhteisvaluutta euro. Tehtäviini kuuluu myös varmistaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä talousasioissa, jotta pystyisimme hyödyntämään mahdollisimman hyvin asemaamme yhtenä maailman suurimmista talousalueista. Yksi tehtävistäni on varmistaa, että EU:n jäsenvaltiot ja erityisesti euroa käyttävät 17 jäsenvaltiota joihin Suomi on kuulunut alusta asti eli yhteisen valuutan käyttöönotosta vuonna 1999 hoitavat valtion varoja vastuullisesti, jotta tulevien sukupolvien harteille ei jäisi suurta velkataakkaa. Sinä päätät, mitä EU tulevaisuudessa tekee. EU:n kansalaisena ja tulevana äänestäjänä sinä päätät, millainen EU on, miten se toimii ja mitä sen tulisi tehdä. Toivottavasti tästä kalenterista on siinä apua!! Olli Rehn EU:n talous- ja raha-asioista vastaava komissaari 3

6 EU lyhyesti Euroopan unioni (EU) on maailmassa ainutlaatuinen: se ei ole kansainvälinen järjestö, kuten Yhdistyneet kansakunnat, eikä se korvaa jäsenmaiden hallituksia. Mikä se siis on? EU on eurooppalaisten maiden yhteenliittymä, jonka jäsenmaat ovat perustaneet voidakseen sopia yhteistoiminnasta tietyillä päätöksenteon alueilla. Nämä päätöksenteon alueet ovat niitä, joilla EU-maiden on järkevämpää toimia yhdessä sen sijaan, että jokainen maa toimisi yksin. Yhteistyötä kilpailun sijaan Toisen maailmansodan hävityksen jälkeen eurooppalaiset päättivät, ettei mikään konflikti enää milloinkaan raunioittaisi maanosaa. Keskinäisen kilpailun sijaan kuuden maan hallitukset päättivät tehdä yhteistyötä kaupankäyntiin ja taloudellisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa. Ne yhdistivät hiili- ja teräsvarantonsa, aseiden raaka-aineet, ja sodan uhka väistyi, kun maista tuli toistensa tärkeimpiä kauppakumppaneita. EU on tuonut tullessaan rauhan ja vaurauden aikakauden. Nykyään unioniin kuuluu 500 miljoonaa ihmistä ja se käsittelee jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Euroopan unioni toimii seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Euroopan unioni voi toimia vain sellaisilla päätöksenteon alueilla, joista jäsenmaat ovat sopineet yhteisesti. 2. Euroopan unionin tulee toimia vain silloin, kun se pystyy toimimaan tiettyä asiaa koskien tehokkaammin kuin mikään jäsenvaltio yksin. 3. Euroopan unionin tulee edistää ja puolustaa yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja oikeudenmukaisuutta sekä Euroopan yhteistä perintöä, jotka ilmenevät sen monissa kulttuureissa, perinteissä ja kielissä. Kysyttävää EU:sta? Ota yhteyttä Europe Direct -palveluun puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä paikallisessa tiedotuspisteessä!

7 Tilaisuutesi vaikuttaa Huolimatta omista mielipiteistäsi politiikkaa koskien on varmaa, että lähes kaikkea, millä on vaikutusta sinuun, hallitaan poliittisessa prosessissa päätetyillä laeilla ja siksi päätöksentekoon osallistuminen on tärkeää. Käytä äänioikeuttasi heti, kun voit paikallisissa, kansallisissa ja EU-vaaleissa. Jopa EU:n kaltaisissa suurissa demokratioissa jokaisella äänellä on merkitystä ja jokainen ääni voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Äänestäminen ei silti ole ainoa kansalaisvelvollisuus. Terve demokratia vaatii kansalaisiltaan enemmän kuin vain äänestyslipukkeen täyttämistä kerran neljässä tai viidessä vuodessa. Poliitikkojen on tulevien vaalien lisäksi ajateltava myös tulevia sukupolvia. Sinun ei tarvitse odottaa äänestysikään asti voidaksesi olla asioista jotakin mieltä ja saadaksesi mielipiteesi kuuluviin! Uusien viestintätekniikoiden ansiosta kansalaisten ja viranomaisten suhde on muuttunut, kun tarpeettomat välikädet ovat poistuneet. Internet tarjoaa suoran yhteyden toimielimiin ja poliitikkoihin EU löytyy jopa suosituilta yhteisösivustoilta! Euroopan nuorisoportaali Monet järjestöt edistävät nuorten etuja Euroopassa. Voit saada niistä hyvän yleiskäsityksen tältä sivustolta, joka on pullollaan tietoa opiskelusta, työskentelystä, vapaaehtoistyöstä, matkustamisesta jne. Lisätietoa: > Kansalaiset www 5

8 Historiallinen näkökulma EU:n aikajana Euroopan unionin rakentamisprosessi alkoi toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Pyrkimyksenä oli varmistaa Euroopan turvallisuus ja vauraus. Nyt, yli viisikymmentä vuotta myöhemmin, työ on yhä käynnissä ja kaikki Euroopan kansalaiset voivat osallistua siihen Toinen maailmansota päättyy lähes kuuden vuoden taistelujen jälkeen Euroopassa Tulliliitto luodaan: kaikki tullitariffit kuuden EECmaan välillä poistetaan Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esittää Schumanin julistuksen, suunnitelman Euroopan valtioiden välisestä yhteistyöstä. Suunnitelma johti huhtikuussa 1951 Pariisin sopimukseen, jolla perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Siihen kuului kuusi maata: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa). Maat tekivät tasaveroisina yhteistyötä yhteisissä toimielimissä Ensimmäiset europarlamenttivaalit tapahtuvat suorilla vaaleilla Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Länsi-Saksa allekirjoittavat Rooman sopimuksen, joka panee alulle Euroopan talousyhteisön (EEC) ja Euroopan atomienergiayhteisön (EAEC tai Euratom). Syntyy yhteinen markkina-alue, jolla tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti Euroopan yhtenäisasiakirja hyväksytään. Se asettaa aikataulun Euroopan yhteismarkkina-alueen loppuunsaattamiselle mennessä.

9 The Council of the European Union 2002 Eurosetelit ja -kolikot korvaavat kansallisen valuutan osassa jäsenmaista. Yhä useampi jäsenvaltio liittyy sittemmin euroalueeseen seitsemästoista ja viimeisin yhteisvaluutan käyttöönottaja on Viro Lissabonin sopimus astuu voimaan. Se vahvistaa Euroopan unionin kykyä toimia kansainvälisessä yhteisössä ja antaa enemmän painoarvoa Euroopan parlamentille, jäsenvaltioiden parlamenteille ja kansalaisille Nizzan sopimus allekirjoitetaan. Se uudistaa instituutioita edelleen ja vahvistaa perusoikeuksia, turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä sekä oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa Amsterdamin sopimus allekirjoitetaan. Sopimus kehittää Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä työllisyys- ja sosiaalisuojelupolitiikkaa Euroopan unionin (EU) perustava Maastrichtin sopimus allekirjoitetaan. Sopimuksessa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita: talous- ja rahaliitto vuoteen 1999 mennessä, Euroopan kansalaisuus, uudet yhteiset käytännöt mukaan lukien unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa Rautaesirippu kaatuu ja luo mahdollisuuden Euroopan yhdistämiseen. Tämä johtaa Saksan uudelleenyhdistämiseen 3. lokakuuta 1990 ja demokratian alkamiseen Keski- ja Itä-Euroopan maissa. www Lisätietoa: > Historia 7

10 European Parliament Näin Eurooppa toimii Kuinka instituutioiden palapelin palaset sopivat yhteen ja saavat Euroopan toimimaan? Euroopan parlamentti kansan ääni Parlamentti on kansan ääni. Se hyväksyy Euroopan lait yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Se myös varmistaa demokraattisen valvonnan ja julkisen keskustelun kaikista Euroopan unionin toiminnan näkökohdista. Joka viides vuosi äänestäjät eri puolilla Euroopan unionia valitsevat edustajat parlamenttiin. Edelliset vaalit pidettiin vuoden 2009 kesäkuussa. Kansalaiset valitsivat 736 parlamentin jäsentä eli meppiä tehden siitä suurimman kaltaisensa monikansallisen poliittisen elimen. Edustajat kokoontuvat Ranskan Strasbourgissa ja toisinaan Belgian Brysselissä. Mepit eivät parlamentissa edusta kotimaitaan, vaan istuvat ylikansallisissa ryhmissä, jotka heijastavat edustajien poliittisia kantoja. Näihin ryhmiin kuuluu esimerkiksi Euroopan kansanpuolue (konservatiivit), sosiaalidemokraatit, liberaalidemokraatit, vihreät ja muut, niistä mepeistä puhumattakaan, jotka vastustavat Euroopan yhdentymistä. Eurooppa-neuvosto poliittista johtajuutta Vähintään neljä kertaa vuodessa jäsenmaiden huippujohtajat joko pääministeri tai presidentti, maasta riippuen tapaavat Brysselissä keskustellakseen tärkeistä ajankohtaisista kysymyksistä ja ohjatakseen Euroopan unionin suuntaa yleensä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toimii virassaan kaksi ja puoli vuotta. 8

11 Euroopan unionin neuvosto jäsenmaiden ääni Neuvostossa jäsenmaiden hallitukset voivat sanoa sanottavansa. Neuvosto päättää uusista laeista yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Asialistalla olevasta kysymyksestä riippuen jokaista maata edustaa kyseisestä päätöksenteon osa-alueesta vastaava ministeri. Neuvosto kokoontuu Brysselissä. Useimmissa kysymyksissä päätöksiä voidaan tehdä jäsenten ääntenenemmistöllä. Suurilla jäsenmailla, kuten Saksalla, on enemmän ääniä ja siten enemmän valtaa neuvostossa kuin esimerkiksi Maltan kaltaisella pienellä maalla. Äänestysjärjestelmä kuitenkin varmistaa, että isommat maat eivät tukahduta pienempien jäsenmaiden ääntä. Kun keskustellaan erittäin tulenaroista aiheista esimerkiksi verotuksesta ja puolustuspolitiikasta neuvoston on saavutettava yksimielinen päätös. Tämä ei ole helppo tehtävä, kun pöydän ympärille kokoontuu niin monta eri maata, joilla on erilaisia tavoitteita! Euroopan komissio yhteinen etu Brysselissä toimiva Euroopan komissio on Euroopan unionin toimeenpaneva elin. Tämä tarkoittaa sitä, että se on ainoa instituutio, joka voi esittää lakeja, joista Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto sitten keskustelevat ja äänestävät. Komissio on myös Euroopan unionin poliisi siinä mielessä, että se on vastuussa siitä, että jäsenmaiden hallitukset noudattavat sääntöjä ja soveltavat EU-lakia oikein. Jos jäsenmaat eivät toimi näin, komissio voi viedä jäsenmaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Komission puheenjohtaja johtaa komissaareja, joita on yksi jokaisesta jäsenmaasta. Jokaisella komissaarilla on erityinen vastuualueensa tutkimus, ympäristö jne. joka on verrattavissa jäsenmaiden hallitusten ministereiden tehtäviin. Komissaarit ovat sitoutuneita toimimaan koko Euroopan unionin eduksi, eivät kotimaansa. Euroopan unionilla on myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka johtaa EU:n toimia kansainvälisellä tasolla ja on komission varapuheenjohtaja. Euroopan komissiossa työskentelee noin henkilöä. Suurin osa toimii Brysselissä, vaikka komissiolla onkin toimipaikkoja kaikissa jäsenmaissa ja eri puolilla maailmaa. 9

12 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin oikeusvaltioiden Eurooppa Laeissa on kiehtovaa se, että niitä voidaan tulkita eri tavoin. Tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa lakien oikea ja yhdenmukainen tulkinta kaikkialla Euroopan unionissa. Luxemburgissa toimivassa tuomioistuimessa on jäsenenä yksi tuomari jokaisesta jäsenmaasta. Tuomioistuimen päätökset ovat painoarvoltaan merkittäviä, sillä ne ovat pitäviä niitä ei voida kiistää minkään EU-maan kansallisissa tuomioistuimissa! Euroopan tilintarkastustuomioistuin vastinetta rahoillesi Euroopan unionia rahoitetaan veronmaksajien rahoilla. Jonkun on tarkistettava, käytetäänkö rahat oikein. Luxemburgissa sijaitsevan tilitarkastustuomioistuimen tehtävänä on tarkastaa komission tilit ja julkaista vuosikertomus. Muita EU-instituutioita:» Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Alueiden komitea Euroopan keskuspankki Euroopan investointipankki 10 Lisätietoa: www

13 Tehdään sovinto! Kun keskusteluun osallistuu monta toimijaa, päätöksen tekeminen voi olla aikaa vievää ja mutkikasta. Onko tämänkin sopan ääressä liikaa kokkeja? Euroopan unionissa ihmiset liittyvät yhteen. Jäsenmaiden hallituksia on 27, kaikkia poliittisia suuntia edustavia parlamentaarikkoja 736, lobbaajia ja erilaisia eturyhmiä lukemattomia ja kaikki ovat äänessä tullakseen kuulluiksi ja vaikuttaakseen päätöksiin itselleen edullisella tavalla... Ja sitten on vielä EU:n 500 miljoonaa asukasta sinäkin! Kuuluuko sinun äänesi? Kyllä. Meitä edustavat vaaleissa valitut luottamushenkilöt, mutta he ovat vain yksi kanava. Puhu suoraan! Mielipiteelläsi on merkitystä, joten sano, mitä ajattelet, ja ota osaa paikalliseen järjestötoimintaan! Sinua kuullaan Brysselissä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) kautta. Se on paikka, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat sanoa sanottavansa kaikissa EU:n lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Vaikka päätöksentekoprosessi ei aina olisikaan tehokkuuden perikuva eihän siinä ole kyse kilpajuoksusta! se toimii tarkoituksenmukaisesti ottamalla erilaiset näkökannat huomioon niin hyvin kuin mahdollista. Ohjenuorana on sovitteluratkaisujen etsiminen. Sinun Eurooppasi, sinun mahdollisuutesi vaikuttaa! Haluatko testata poliittisia kykyjäsi ja hioa väittelytaitojasi? Joka kevät ETSK kutsuu kolme opiskelijaa jokaisesta jäsenmaasta nuorten täysistuntoon Brysseliin keskustelemaan ja äänestämään aidosta komitean kannasta. Pyydä opettajaasi rekisteröimään koulusi verkossa, jotta saat tilaisuuden osallistua. Lisätietoa: www 11

14 Kuinka lakeja laaditaan? EU on politiikan areena, jossa tehdään esityksiä, puolustetaan etuja ja taotaan kompromisseja. Tästä näkökulmasta päätöksenteko Euroopan tasolla muistuttaa yksittäisten valtioiden politiikkaa. Tässä muutamia esimerkkejä. Televiestintäpaketti Internet ja muut uudet teknologiat kasvavat jatkuvasti, ja monet ovat alkaneet puhua televiestintälain puolesta ja vaatia muutosta. Marraskuussa 2007 Euroopan komissio kuunteli eri näkemyksiä ja esitti lakia, jonka avulla televiestintämarkkinat voitaisiin uudistaa. Lakiesitys sotkeutui myöhemmin väittelyyn, joka koski tiedostojen jakamista verkossa. Lausekkeesta, joka käsitteli internetin käyttäjien oikeuksia, tuli suuri huolenaihe: missä tilanteessa yksilön oikeus päästä internetiin voidaan ottaa häneltä pois? Todellisuudessa väittely koski laittoman lataamisen vastaista taistelua. Maksaisivatko ihmiset useammin musiikista, jos laitonta kopiointia harrastavilta henkilöiltä estettäisiin internetiin pääseminen? Euroopan parlamentti hyväksyi niin kutsutun televiestintäpaketin ensimmäisessä käsittelyssä syyskuussa EU-maiden ministerit Euroopan unionin neuvostossa olivat kuitenkin erimielisiä useista avainkysymyksistä, kuten yksilön oikeudesta internet-yhteyteen ja toimenpiteistä tämän oikeuden suojaamiseksi. Nämä kaksi toimielintä yrittivät saada kompromissin aikaan. Parlamentti kuitenkin äänesti lähes yksimielisesti lainmuutoksen puolesta ministerineuvoston kantaa vastaan toukokuussa kaduilla ja netissä tapahtuneista protesteista huolimatta. 12

15 Onko internet-yhteys yksilön perusoikeus? Väittelyssä nousi esiin monia kilpailevia näkemyksiä. Erilaisia kantoja esittivät mm. hallitukset, jotka etsivät tehokasta tapaa panna valtioiden tekijänoikeuslakeja täytäntöön ja parlamentaarikot, jotka uskoivat, että internet on ilmaisunvapauden kannalta olennainen osa yhteiskuntaa. Lisäksi mediayritykset väittivät, että heidän yritystoimintansa kärsii laittoman tiedostojen jakamisen seurauksena. Eri kuluttajaryhmät olivat huolissaan epäoikeudenmukaisesta menettelystä, jolla estettäisiin yksilöiden pääsy interetiin. Aina on myös niitä, joiden mielestä juuri lainsäätäjien tulisi luoda puitteet oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle, ja niitä, jotka uskovat, että kaikki toimisi paremmin, jos laeilla ei sekaannuttaisi ihmisten elämään. Kultainen keskitie Jotta umpikujasta päästäisiin ulos, kutsuttiin koolle parlamentin ja ministerineuvoston edustajista koostuva sovittelukomitea. Komitea sai aikaan kompromissin, joka varmistaa sen, että lain rikkomisesta epäillyiltä internetin käyttäjiltä ei voitaisi kieltää pääsyä verkkoon ilman oikeusturvaa. Tämä merkitsee sitä, että käyttäjien oletetaan olevan syyttömiä, heillä on oikeus puolustaa itseään ja heidän oikeutensa päästä internetiin voidaan kieltää ainoastaan oikeudenmukaisen ja puolueettoman käsittelyn seurauksena. Televiestintäpaketti hyväksyttiin laiksi marraskuussa 2009, lähes kaksi vuotta ensimmäisen lakiesityksen jälkeen. Internetiin pääsyn turvaamisen lisäksi televiestintäpaketti vahvistaa kuluttajansuojaa muillakin tärkeillä tavoilla: esimerkiksi soittaminen yleiseurooppalaiseen hätänumeroon 112 helpottui. www Lisätietoa: > Telecommunications and Networks 13

16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja. Sen jäseninä on yli sata valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä. Allianssi tuottaa palveluita sekä nuorille että nuorisoalan toimijoille. Allianssi edistää nuorten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi, osallistumista päätöksentekoon ja kansainvälisen toimintaan. Allianssi tuottaakin palveluja suoraan nuorille ja on aktiivisesti mukana nuorten kuulemiseen liittyvissä asioissa järjestämällä mahdollisuuksia suoraan vaikuttamiseen. Allianssin julkaisema Nuoriso.fi tiedotelehti ja nuoriso.fi verkkosivu ovat erityisesti nuorille tarkoitettuja tiedonlähteitä. Vuonna 2011 Allianssi on vapaaehtoistoiminnan teemavuoden kansallinen yhteistyökumppani! Allianssi ja nuoret Kansallinen nuorisokonventti, Nuori Kulttuuri aluetapahtumat, nuorisovaalit, kansainvälisen toiminnan jaostot, verkkodemokratiahanke Nämä kaikki ovat Allianssin tuottamia, nuorten kanssa läheisessä yhteistyössä toteutettavia hankkeita ja projekteja! Nuorisovaalit järjestetään aina eduskunta- ja kunnallisvaalien yhteyteen näin alle 18-vuotiaillekin on oma vaikuttamisen paikkansa, ja monesti nuorten valinnat antavatkin suuntaa myös oikeiden vaalien tuloksesta. Kaikista tapahtumista ja tempauksista ilmoitellaan ahkerasti Allianssin nettisivuilla ja AllianssiExpress uutiskirjeessä! 14

17 Kansainvälisen toiminnan jaostoihin haetaan joka vuosi uusia nuoria ja innokkaita ihmisiä, mahdollisimman monipuolisesti erilaisista taustatahoista. Haun alkamisesta ilmoitetaan aina ennen vuodenvaihdetta! Allianssin nuorisovaihdon kautta haetaan mm. ohjelmiin, joiden mukana pääsee osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja töihin ulkomaille. Ohjelmissa on erilaisia vaihtoehtoja nuorten elämäntilanteiden ja opiskelujen mukaisesti! Valtikka.fi, nuorten verkkodemokratiahanke on monien nuorten osallistamisen ja erilaisten, valtakunnallisesti vaikuttavien tempauksien takana. Valtikka.fi tekee paljon yhteisiä projekteja koulujen ja kunnallisten nuorisotoimien kanssa. Avartti - nuoret sen tekevät! ja Nuori Kulttuuri esitellään tarkemmin seuraavilla sivuilla. Erilaisiin toimintoihin voit tutustua osoitteessa: 15

18 Avartti nuoret sen tekevät! Avartti on vuotiaiden kansainvälinen harrastusohjelma. Maailmalla se tunnetaan nimellä The International Award for Young People. Vuosittain ohjelmaan osallistuu miljoona nuorta yli 130 maassa. Ohjelma aloitettiin Isossa-Britanniassa vuonna Ohjelmassa voi hyödyntää vanhoja harrastuksia tai aloittaa uusia. Avartissa osallistuja kehittää ja testaa taitojaan sekä asettaa itse tavoitteensa ja kilpailee vain itsensä kanssa. Toiminnan ohessa on myös mahdollista tavata muita nuoria niin Suomesta kuin ulkomailta sekä tutustua erilaisiin kulttuureihin. Saavutettuaan asettamansa tavoitteet, osallistuja saa tunnustuksen. Se on pronssinen, hopeinen tai kultainen merkki sekä todistus osallistumisesta Avartti-ohjelmaan. Avartin aloittamiseen ei tarvita mitään erityistietoja tai -taitoja. Aloittamiseen riittää vuoden ikä ja innostus aloittaa jokin harrastus. Avartissa on neljä toimintoa: Seikkailu, Taito, Liikunta ja Palvelu. Osallistuja valitsee mielenkiintonsa mukaisesti yhden harrastuksen kaikissa toiminnoissa. Lisäksi kultatasolla tehdään jokin mielenkiintoinen ja hyödyllinen Projekti. Avartin tekemisen voi aloittaa Suomessa ja jatkaa jossakin muussa maassa. Suomalaiset osallistujat ovat muun muassa kunnostaneet koulua Tansaniassa, toimineet ympäristöprojektissa Alankomaissa sekä tehneet useita seikkailuretkiä Saksassa. Monet ryhmät ovat toimineet kansainvälisten tapahtumien isäntinä. Esimerkiksi Suomessa järjestetty Challenge 09 -leiri oli iso haaste suomalaisille nuorille, jotka vastasivat leirin suunnittelusta ja toteutuksesta. Leiri kokosi yhteen yli 100 nuorta Hollannista, Irlannista, Isosta-Britanniasta, Israelista, Kyprokselta, Latviasta, Liettuasta, Luxemburgista, Maltalta, Saksasta, Suomesta, Turkista ja Venäjältä. 16

19 Nuori Kulttuuri Nuori! Jos olet vuotias peruskaveri, jota kiinnostaa taiteen tekeminen ja kokeminen, luet juuri oikeaa tekstiä! Nuori Kulttuuri toiminta on suunnattu sinulle! Kulttuuri! Kulttuuri on taiteen tekemisen lisäksi sen kokemista ja Nuori Kulttuuri tapahtumissa voit päällystää itsesi molemmilla kokemuksilla. Alueelliset ja valtakunnalliset tapahtumamme kokoavat vuosittain noin nuorta Utsjoelta Hankoon saakka erilaisten taidekokemusten äärelle. Nuori Kulttuuri tapahtumassa jokainen ryhmä saa sekä kirjallisen että suullisen palautteen kyseisen taiteenalan ammattitekijöiltä, josta on sitten hyötyä oman harrastuksen eteenpäin viemisessä, kuin on myös valtakunnallisissa tapahtumissa jaettavista stipendeistä! Ulkomaille! Nuori Kulttuuri matka-avustukset on tarkoitettu nuorten ryhmien esiintymismatkoihin ulkomaille ja ne ovat haettavissa kahdesti vuodessa. Lisätietoja saat osoitteesta Näpyttele ja anna taiteen puhua puolestasi! 17

20 Raha pitää maailman liikkeellä Mitä taskussasi on? Miljoonilla eurooppalaisilla on samaa valuuttaa euroa jolla voi maksaa monissa maissa eri puolilla Eurooppaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut maanosan historian suurin valuuttamullistus, kun 17 Euroopan unionin 27 jäsenmaasta on ottanut käyttöön euron virallisena valuuttanaan. Euroa voidaan näin ollen käyttää alueella, joka ulottuu Välimereltä aina napapiirille asti. Myös uusia maita liittyy rahaliittoon, kun ne ovat siihen valmiita. Maailmanvaluutta Lähes 331 miljoonaa ihmistä käyttää euroa päivittäin. Se on maailman toiseksi suurin varantovaluutta Yhdysvaltain dollarin jälkeen. Noin 26 % maailman valuuttavarannoista on nyt euromääräisiä. Euro on maailman toiseksi vaihdetuin valuutta: sitä käytetään 40 prosentissa päivittäisestä rahaliikenteestä valuuttamarkkinoilla. Sen lisäksi, että euro on varsin käytännöllinen valuutta, se on myös yksi Euroopan yhdentymisen kouraantuntuvimmista merkeistä. Koska euro on niin merkittävä valuutta, se antaa Euroopan unionille enemmän painoarvoa maailmantaloudessa. Tärkeitä päivämääriä 1999 eurosta tulee virtuaalivaluutta EU-maassa otetaan käyttöön eurosetelit ja -kolikot 2007 Slovenia ottaa euron käyttöön 2008 Kypros ja Malta ottavat euron käyttöön 2009 Slovakia ottaa euron käyttöön 2011 Viro ottaa euron käyttöön 18

21 Yhteisen valuutan etuja Kuulostaa hyvältä, mutta kuinka yhteisvaluutta edistää kaupankäyntiä ja talouskasvua käytännössä? Kuluttajat voivat ensinnäkin helposti vertailla hintoja euroalueen eri maiden välillä, mikä tekee yritysten välisestä kilpailusta oikeudenmukaisempaa. Euro poistaa valuuttakursseihin liittyvät riskit ja epävarmuuden ja näin se vähentää rajat ylittävän kaupankäynnin kuluja. Lisäksi euron moitteeton hallinnointi on alentanut inflaatiota ja korkoja. Tämä vakaus ja euroalueen koko houkuttelevat ulkomaisia sijoituksia ja tekevät taloudesta kestävämmän ulkoisten kriisien varalta. Helpotusta matkailuun Ennen ulkomaanmatkaan liittyi käynti valuutanvaihtotoimistossa. Sitten oli tehtävä monimutkaisia valuutanmuuntoja mielessään ostosten hintoja harkitessaan ja kotiin palattua oli usein jäljellä epämääräinen kokoelma eri maiden seteleitä ja kolikoita. Euroalueella tästä on päästy eroon. Euro tekee monesta asiasta paljon vaivattomampaa ja sen ansiosta säästää pienen omaisuuden! Historian oppitunti lompakossasi? Koska euroseteleissä kuvataan rakennustaiteellisia tyylejä Euroopan kulttuurihistorian seitsemältä aikakaudelta, ne ovat taskuopas sekä historiaan että arkkitehtuuriin. Kolikot lyödään maiden omissa rahapajoissa ja niiden määrä on suhteessa maiden talouteen (näin ollen on enemmän euroja, joissa on saksalaisia symboleita kuin euroja, joissa on maltalainen ulkoasu). Kolikoissa on yhdellä puolella kaikille euromaille yhteinen ulkoasu ja toisella puolella kansallinen ulkoasu. Kaikkia euroseteleitä ja -kolikoita voi käyttää kaikissa euroalueen maissa. 19

22 Kiiltävän ulkokuoren alla Vaikka useimpia meistä kiinnostavat vain taskussamme olevat eurot, eurokolikon kiiltävän ulkokuoren alla toimii tärkeä säätelyjärjestelmä. Maan valuutan vahvuus liittyy läheisesti valtiontalouden tilaan ja siksi eräitä tärkeitä sääntöjä on luotu samalla kun taloutemme linkittyvät yhteen yhteisvaluutan myötä. Jotta rahaliitto toimisi, euroalueiden maiden talouksien on oltava samankaltaisia tilanteiltaan, etenkin julkiseen talouteen ja kilpailukykyyn liittyen. Kuka voi liittyä? Kahta lukuun ottamatta kaikkien EU-maiden on liityttävä euroon, kun ne ovat täyttäneet niin kutsutut Maastrichtin sopimuksen lähentymisperusteet. Isolle-Britannialle ja Tanskalle on myönnetty poikkeus euroon liittymisestä, vaikka maat voivatkin tulevaisuudessa halutessaan liittyä. Maastrichtin sopimuksen lähentymisperusteet Näistä säännöistä (joita kutsutaan lähentymisperusteiksi ) sovittiin Maastrichtin sopimuksessa vuonna Ne suojelevat euron vakautta pitämällä huolen siitä, että maat voivat ottaa euron käyttöön vasta sitten, kun niiden talous on siihen valmis. Maiden on myös toimeenpantava erityisiä lakeja, jotka ohjaavat niiden keskuspankkien toimintaa ja rahapoliittisia kysymyksiä. Maastrichtin sopimuksen lähentymisperusteet Mitä mitataan? Kuinka mitataan? Lähentymisperusteet Hintatason vakautta Julkisen talouden terveyttä Julkisen talouden kestävyyttä Lähentymisen pysyvyyttä Valuuttakurssien vakautta Yhtenäinen kuluttajahintojen inflaatioaste Julkisen talouden alijäämä prosenttiyksikköinä bruttokansantuotteesta (BKT) Valtionvelka prosenttiyksikköinä BKT:sta Keskimääräinen pitkäaikainen nimelliskorko Poikkeama tavallisen vaihteluvälin keskiarvosta Saa ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä kolmen hintavakaudeltaan parhaan jäsenvaltion inflaatioasteen Viitearvo: ei yli 3 % Viitearvo: ei yli 60 % Ei yli kahta prosenttiyksikköä kolmen hintavakaudeltaan parhaan jäsenvaltion vastaavasta korosta Osallistuminen Euroopan valuuttakurssijärjestelmään kahden vuoden ajan 20

23 Kuka vetelee euroalueen naruja? Ennen kuin euro otettiin käyttöön, jokainen maa oli vastuussa omasta valuutastaan ja rahapolitiikastaan. Yhteisen valuutan myötä valtaa on keskitettävä yhdelle taholle muuten se olisi kuin orkesteri, jolla on monta eri kapellimestaria. Kuinka säännöt pannaan täytäntöön? Vaikka EKP onkin ainoa toimija euroalueen rahapolitiikassa, jokainen euroalueen maa on silti vastuussa oman taloutensa hoitamisesta sekä omista verotus- ja menopäätöksistään. Vakaus- Frankfurtissa sijaitseva Euroopan keskuspankki (EKP) on riippumaton ja vapaa poliittisesta ohjauksesta. Sen ensisijainen tehtävä on pitää inflaatio alle kahden prosenttiyksikön vaihtelua keskipitkällä aikavälillä. ja kasvusopimus otettiin käyttöön sen varmistamiseksi, että maat eivät jatkaisi sellaista finanssipolitiikkaa, joka voisi saattaa koko euroalueen epätasapainoon. Euroopan komissio valvoo valtiontalouksia ja niiden alijäämän on oltava alle 3 % ja valtionvelan alle 60 % bruttokansantuotteesta (BKT). Jos näitä rajoja rikotaan, neuvosto voi käynnistää toimet kyseistä maata vastaan ja viimeisenä keinona se voi määrätä taloudellisia seuraamuksia. Lisätietoa: www 21

24 Sillanrakentajana yhteinen budjetti EU:n talousarvio on lähes kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden talouspolitiikan perusta. Tämä EU:n julkisten varojen hallinnointi on suuri vastuu. Miten EUbudjetti käytetään? Euroopan unionin vuosibudjetti on 141,9 miljardia euroa vuonna 2011 ja EU:n on tasapainotettava keskenään kilpailevia rahantarpeita. EU-budjetti muodostaa ainoastaan 1 % unionin varallisuudesta ja siksi varat on tärkeää sijoittaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Etusijalla on EU:n pyrkimys tasoittaa eroja jäsenmaiden välillä: vahvemmat maat tukevat heikompia maita. Tämä on solidaarisuutta, joka edistää koko unionin taloutta ja kansalaisten hyvinvointia. Lisäksi EU rahoittaa rajat ylittäviä hankkeita, jotka tuovat useita maita yhteen yhteisen tavoitteen vuoksi, mutta nämäkään hankkeet eivät olisi mahdollisia ilman yhteistä budjettia. Tasapainoinen budjetti EU-budjetti toimii tasapainoperiaatteen mukaisesti. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa, että Euroopan unioni voi käyttää vain sen verran rahaa kuin sillä on. Se tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että EU on velaton, sillä se ei voi lainata rahaa. Mistä rahaa tulee? EU:lla on useita tulonlähteitä. Ylivoimaisesti suurin osa rahoista tulee jäsenvaltioilta.»» 75 % Jäsenvaltioiden maksuosuuksista, jotka perustuvat bruttokansantuotteeseen»» 13 % EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetuista tullimaksuista»» 11 % Pienestä osuudesta EU-maiden keräämästä arvonlisäverosta (ALV)»» 1 % Muut: EU:n henkilöstön maksamat verot, yrityksille lain rikkomisesta määrätyt sakot jne. 11% 13% 1% 75% 22

25 Ja mihin sitä menee? EU:n budjetin päälinjauksista päätetään monivuotisessa rahoituskehyksessä. Nykyinen rahoituskehys on alkanut vuonna 2007 ja jatkuu vuoteen Kauden kokonaisbudjetti on arviolta euroa eli hieman alle biljoona euroa! Valintoja on silti tehtävä. Vuonna 2011 rahoja käytettiin seuraavasti:»» 46 % Kestävä kasvu ja työpaikat: pysyäkseen kilpailukykyisenä EU investoi huomattavasti koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin ja auttaa myös vähäosaisia.»» 41 % Luonnonvarat: aiemmin kritisoituja maataloustuottajien tukia on punnittava sellaisia uusia aloitteita vasten, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta.»» 6 % EU maailmanlaajuisena toimijana: EU on yksi maailman merkittävimmistä avun antajista. Unioni tarjoaa kehittyville maille hätäapua ja pitkän aikavälin tukea.»» 6 % Muut menot: tämä kattaa lähinnä EU:n toimielinten hallinnollisia kuluja.»» 1 % Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus: sen lisäksi, että EU vartioi rajoja ja suojelee kansanterveyttä, se myös rahoittaa kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmia. EU-budjetin rakenne vaihtelee hieman vuodesta toiseen monivuotisen rahoituskehyskauden aikana. Tällä hetkellä keskustellaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyskauden budjetista. Mitkä ovat mielestäsi ensisijaisia menoja? Voit ottaa selvää, miten EU-varoja käytetään omalla alueellasi tekemällä haun postinumerollasi osoitteessa beneficiaries/fts/index_en.htm. Lisätietoa: > Perustietoa EU:sta > Budjetti www 23

26 Maahanmuutto haasteesta mahdollisuus Maahanmuutto on tärkeää taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvointimme kannalta. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia Euroopalle, jonka väestö uhkaa ikääntyä ja vähetä. Euroopasta on viime vuosikymmenen aikana tullut merkittävä muuttoliikkeen kohde. Maahanmuutosta voi kuitenkin aiheutua myös merkittäviä haasteita etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina. Jotta haasteisiin löydettäisiin ratkaisuja ja maahanmuuton tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin hyötyä, tarvitaan yhteistyötä EU-maiden kesken. Lisäksi tarvitaan vuoropuhelua ja kumppanuusyhteistyötä niiden maiden kanssa, joista muuttajat lähtevät liikkeelle. Tämän vuoksi Euroopan unionilla on kattava maahanmuuttopolitiikka, jolla asetetaan selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt lailliselle maahanmuutolle, ehkäistään laitonta maahanmuuttoa ja edistetään maahanmuuttajien kotouttamista. Kotouttaminen kahden kauppa Euroopassa on tyypillistä, että ihmisten taustat ja kulttuurit ovat erilaisia. Tämä on myönteinen asia, sillä monikulttuurisuus on rikkaus, joka laajentaa maailmankuvaamme. Aina emme kuitenkaan näe monikulttuurisuudesta koituvia etuja: uuteen kulttuuriin sopeutuminen voi olla hankalaa, ja yhtä lailla voi olla vaikeaa sopeutua monikulttuurisuuden lisääntymiseen. Kotouttaminen on EU:n maahanmuuttopolitiikan keskeinen osatekijä. Se luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille ja auttaa ymmärtämään paremmin maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Samoin se lisää yhteiskuntien sisäistä yhteenkuuluvuutta ja ehkäisee sortumista syrjintään ja rasismiin. EU auttaa jäsenmaitaan kehittämään ja vertailemaan hyviä tapoja kotouttaa maahanmuuttajia. Äskettäin on avattu kotouttamisasioita käsittelevä EU:n verkkosivusto European Website on Integration. Sivustolla on mahdollista vaihtaa tietoja hyvistä käytännöistä, joista voi olla apua uusien ideoiden ja projektien kehittelyssä. 24

27 Laittoman maahanmuuton ehkäisy Yksi EU:n haasteista on laiton maahanmuutto, jonka inhimilliset kustannukset ovat usein korkeita. Monet muuttajat, myös naiset ja lapset, asettavat henkensä alttiiksi vaarallisilla reiteillä Eurooppaan ja päätyvät usein salakuljetuksen ja ihmiskaupan uhreiksi. Taistelu rikollisverkostoja vastaan on EU:n politiikassa tärkeällä sijalla. Samanaikaisesti painotetaan myös EU:n rajojen valvontaa. EU on perustanut tätä varten FRONTEXviraston, joka koordinoi turvallisuusyhteistyötä EU:n ulkorajoilla. Toisaalta useimmat ihmiset haluavat pysyä kotimaassaan. Siksi EU:n maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, Euroopan pitäisi olla jotta voitaisiin paremmin hallita muuttoliikettä monikulttuurinen ja puuttua sen perimmäisiin syihin, kuten ja monimuotoinen yhteiskunta, jossa köyhyyteen ja konflikteihin. erilaisuus on hyvä asia. - André, 18, Portugal. Turvasatama turvapaikanhakijoille Turvapaikan hakeminen eroaa muista maahanmuuton muodoista, sillä turvapaikka myönnetään niille, joita vainotaan omassa kotimaassaan. Vaikka Eurooppa voi olla ylpeä omasta humanitaarisesta perinteestään ja turvapaikkojen tarjoamisesta pakolaisille, turvapaikkahakemuksia ei aina käsitellä kaikissa EU-maissa samojen normien mukaisesti: hakemus, joka hylätään yhdessä maassa, voidaan hyväksyä toisessa. Sen vuoksi EU pyrkii saamaan aikaan yhteisiä sääntöjä ja turvapaikkamenettelyjä, jotka auttavat vähentämään järjestelmän väärinkäyttöä. www Lisätietoa: > Politiikka ja toiminta > Politiikan alat > Oikeus, vapaus ja turvallisuus 25

28 Yhdessä erilaisina EU on valtava alueiden tilkkutäkki. Meillä kaikilla on oma kansallinen identiteettimme, mutta useimmille meistä alue, jolta tulemme, on yhtä tärkeä. Monilla alueilla on omat perinteensä, jotka liittyvät esimerkiksi ruokaan, vaatetukseen, musiikkiin tai tanssiin. Kulttuurin lisäksi alueilla on tärkeä rooli myös taloudessa. Kasvun moottoreita Loppujen lopuksi kaikki tapahtuu alueilla. Siellä pienet paikallisyritykset perustetaan ja siellä ne kasvavat ja luovat samalla uusia työpaikkoja sekä edistävät talouskasvua. Jos yrityksiä tuetaan oikealla tavalla keskittyen niiden vahvuuksiin, ne voivat olla dynaamisuuden ja innovaation kasvualustoja. EU haluaa valjastaa nämä mahdollisuudet ja siksi se toimii alueiden hyväksi yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Aluepolitiikka koskee kaikkia 271 Euroopan unionin aluetta, vaikka apua annetaankin ensisijaisesti aina eniten sitä tarvitseville. Lähellä sinua Kaudella alueita tuetaan yhteensä 347,4 miljardilla eurolla. Rahaa jaetaan pääasiassa kolmea kautta: Euroopan koheesiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Ne sijoittavat monenlaisiin kohteisiin tiet, sillat ja nopeat internet-yhteydet sekä uusiutuvat energiavarat mukaan lukien. Suomessa alueet saavat 1,7 miljardia euroa kokonaissummasta. Käytetäänkö rahat oikein? Lisätietoa varojen käytöstä omalla alueellasi saat osoitteessa: 26

29 Ilmastonmuutoksesta johtuva sade- ja lumimäärien kasvu voi johtaa tulvimiseen ja muihin ongelmiin kaupunkialueilla. Stormwater-hankkeen tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja tähän haasteeseen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuen avulla. Silta yli kuilun Kuilu rikkaiden ja köyhien alueiden välillä on Euroopassa suuri: Bulgarian Severozapadenin alueella keskimääräiset ansiotulot ovat vain 26 % EU:n keskiarvosta, kun taas Sisä-Lontoossa luku on 334 %. Tiesitkö? BKT asukasta kohden on alle 75 % EU:n keskiarvosta neljäsosassa alueista. Yksi aluepolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on kaventaa eri alueiden välisiä eroja ja auttaa köyhempiä alueita saamaan kiinni paremmassa asemassa olevia edistämällä innovaatiota ja uusien työpaikkojen syntymistä. Tässä mielessä EU pyrkii rakentamaan solidaarisuutta alueiden ja ihmisten välille. Mitä se sinulle merkitsee? Elämää rajamailla Ulkomailla on usein lähempänä kotia kuin kuvittelemmekaan, sillä yli kolmasosa (37,5 %) EU:n väestöstä asuu raja-alueilla. Nämä alueet ovat usein syrjäisiä koko valtion mittapuulla, mutta rajat ylittävien mahdollisuuksien ansiosta niillä on usein paljon annettavaa asukkailleen. Ne tarjoavat uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia ja palveluita (koulutukseen, terveydenhoitoon, kieliin ja kulttuureihin ym. liittyen). 27

30 Kädenojennus aidan yli Vaikka EU pyrkiikin vastamaan kunkin alueen erityistarpeisiin, monet nykyään kohtaamamme haasteet ylittävät alueelliset rajat. Yhteistyön avulla alueet voivat löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, olivat sitten kyseessä lähimmät naapurialueet tai alueet Euroopan muissa osissa. Competitive Health Services -hanke tuo Suomen, Ruotsin, Norjan ja Skotlannin syrjäseutujen asukkaiden ulottuville ehealthpalveluja. Palveluihin kuuluu esimerkiksi teledialyysi, videovälitteinen puheterapia ja mobiili silmänpohjankuvausyksikkö. Yhteistyö ja muissa maissa saaduista kokemuksista oppiminen tekevät alueista vahvempia, houkuttelevampia ja kilpailukykyisempiä. Euroopan unioni tukee alueidenvälistä yhteistyötä 8,7 miljardilla eurolla kaudella Sen lisäksi tukea on tarjolla myös EU:n naapurimaille. Katastrofi kotiovella Tulvavesiä kellareissamme, maanjäristysten murentamia rakennuksia, kaupunkiemme rajoja nuolevia maastopaloja... luonnonkatastrofit iskevät yhtä lailla kaikkialla Euroopassa. Vaikutukset ovat järisyttäviä ja ne voivat halvaannuttaa kokonaisia alueita. Jälleenrakennuskustannukset voivat olla valtaisia. On tärkeää palauttaa elintärkeät palvelut ennalleen ja auttaa uhreja nopeasti ja tehokkaasti, mutta nämä ponnistukset voivat rasittaa valtion resursseja. Luonnonkatastrofien koettelemat alueet voivat saada ylimääräistä apua Euroopan unionin solidaarisuusrahastolta. www Lisätietoa: 28

31 Käännä uusi lehti Oletko valmis kääntämään elämässäsi uuden lehden, kun viimeinen kouluvuotesi on käsillä? Kun itsenäistyt lapsuudenkodistasi, mihin suuntaan olet ajatellut lähteä? Mitä olet ajatellut tehdä? Oletko ajatellut, miten kiinnostuksesi ja taitosi sopivat tarjolla oleviin mahdollisuuksiin? Koulutuksen jatkaminen joko yliopistossa tai ammatillisessa koulutuksessa voi maistua puulta juuri nyt, mutta tulet todennäköisesti huomaamaan, että se antaa enemmän ja parempia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Haluaisitko vaihtaa maisemaa? EUkansalaisena sinulla on oikeus opiskella toisessa jäsenmaassa. Opiskelun mahdollistavia ohjelmia on tarjolla runsaasti vaikka ajatus tuntuisikin nyt kaukaiselta. Ulkomailla vietetty aika kehittää kielitaitoasi ja samalla tutustut toiseen kulttuuriin ja saat arvokkaita kokemuksia. Tiesitkö? Eurooppalainen nuori lähtee lapsuudenkodistaan keskimäärin 25 vuoden iässä. Suomalaiset muuttavat pois kotoa nuorimpina: puolet ovat jättäneet lapsuudenkotinsa 21 ikävuoteen mennessä, kun taas puolet slovakialaisista lähtee kotoa vasta täytettyään 31 vuotta. Olit sitten peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa tai suuntaamassa yliopistoon, Euroopan unioni tarjoaa sinulle vaihto-ohjelmia. Oppia ikä kaikki, ja vaikka opintie alkaisikin kotoa, siihen sen ei tarvitse päättyä. Minkä askeleen otat seuraavaksi? Voit vierailla partnerikoulussa! Jos koulusi osallistuu Comenius-ohjelmaan, voit ehkä päästä vierailemaan partnerikoulussa tai toivottaa ulkomaalaiset opiskelijat tervetulleeksi omaan kouluusi. Pyydä opettajaasi tutustumaan eri vaihtoehtoihin. Joissakin maissa lähteminen on mahdollista myös itsenäisenä opiskelijana. Jos vaihto ei muuten ole mahdollinen, etwinning-portaali antaa mahdollisuuden tavata muiden maiden opiskelijoita verkossa: 29

32 Yliopisto-opiskelijana voit opiskella ulkomailla! Erasmus-vaihto alkoi yli 25 vuotta sitten ja sen jälkeen yli kaksi miljoonaa yliopistoopiskelijaa on tarttunut tilaisuuteen opiskella toisessa maassa tai suorittaa siellä harjoittelu. Erasmus-opiskelijana sinun ei tarvitse maksaa ulkomaisen yliopiston lukukausimaksuja ja saat palattuasi nämä ulkomailla tekemäsi kurssisuoritukset hyväksiluetuiksi. Voit harjoitella ulkomailla! Myös oppisopimuksella tai ammatillisessa koulutuksessa oleville on olemassa oma vaihto-ohjelma! Leonardo da Vinci -ohjelma antaa tilaisuuden harjoitella ja oppia käytännön taitoja teknillisessä oppilaitoksessa toisessa EU-maassa. Ulkomaankokemus antaa sinulle taitoja, joista on hyötyä työnhaussa! Nyt puhumme samaa kieltä! Euroopan unionilla on 23 virallista kieltä ranskasta suomeen ja maltaan. Äidinkielenään saksaa puhuvia on eniten, mutta englanti on laajimmin osattu kieli, joko äidinkielenä tai toisena kielenä. Jos hallitset yhden tai useamman vieraan kielen, sinulle avautuu mahdollisuuksia opiskella tai työskennellä toisessa maassa. Voit kommunikoida uusien ihmisten kanssa, viedä ideoita Euroopan yhdestä kolkasta toiseen ja päästä käsiksi mahdollisuuksiin, joita sinulla ei muuten olisi. Elinikäisenä oppijana et voi koskaan tietää, mikä kieli on sinulle tulevaisuudessa hyödyksi mutta yhden kielen opiskelussa tekemäsi pohjatyö antaa sinulle taitoja, joita tarvitset oppiaksesi myöhemmin uusia. Jos ymmärrät, tiedät. Jos tiedät, hyödyt. Seya, Belgia 30

33 Miten ihmeessä voit oppia kaikkia 23 kieltä ottaaksesi kaiken irti siitä, mitä Euroopalla on tarjottavanaan? Älä murehdi monet muutkin opiskelevat kieliä, sinun äidinkielesi mukaan lukien! Mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä ulkomailla on monia, vaikket puhuisikaan paikallista kieltä. Youth in Action Asuminen ja opiskelu Itävallassa, mahdollisuus kommunikoida, lukea ja ajatella toisella kielellä kaikki tämä muutti elämäni! Margherita, Italia Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action voi olla mahdollisuutesi osallistua nuorten ryhmätapaamisen tai nuorisoaloitteeseen toisessa maassa ei vain Euroopassa, vaan eri puolilla maailmaa! Haluatko löytää uuden tavan oppia lisää toisista kulttuureista? Vapaaehtoistyö ulkomailla voi olla vastaus! Se on hieno tapa saada uusia kokemuksia, auttaa toisia ja oppia uutta itsestäsi ja maasta, jossa työskentelet. Jos sitoudut kokopäivätoimiseen vapaaehtoistyöhön ulkomailla, Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) kattaa kulusi. Ja EVS on vain yksi osa Youth in Action -ohjelmaa! www Lisätietoa: Or visit Youth on the Move on Facebook > Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä > Koulutus, nuoriso, urheilu > Elinikäinen oppiminen 31

34 Kuinka Euroopan tulevaisuutta rakennetaan? Euroopan menestys riippuu tulevaisuudessa tutkijoiden ja yrittäjien innovatiivisuudesta ja luovuudesta. Sekä tutkijat että yrittäjät hyödyntävät ja edistävät tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehitystä. Oletko koskaan ajatellut kehittäväsi laitteen, joka voisi pelastaa tuhansia henkiä tai vaikka auttaamatkustamaan uusilla tavoilla? Oletko koskaan unelmoinut oman yrityksen perustamisesta tai jonkin asian muuttamisesta maailmassamme? Ehkäpä tutkimus ja innovaatiot ovat sinun juttusi! Euroopassa on pulaa pätevistä tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisista. Ovet ovat avoinna tässä voisi olla sinun mahdollisuutesi muuttaa asioita! Missä ovat tyttönörtit? Stereotyyppi istuu tiukassa: tietokoneohjelmia yökaudet koodaavien tai palvelintorneja huoltavien asiantuntijoiden oletetaan olevan aina miehiä. Tämä mielikuva vain vahvistaa ajatusta siitä, että työ tietotekniikan parissa on tylsää ja liian teknistä naisille. Itse asiassa osa parhaista nörteistä on nimenomaan naisia! Haluatko tietää, millaista on työskennellä johtavassa teknologiayrityksessä? EU tarjoaa nuorille naisille mahdollisuuden seurata tai varjostaa naispuolista roolimallia päivän ajan. Lisätietoa saat osoitteesta Martha Lane Fox Martha opiskeli yliopistossa historiaa ja meni sen jälkeen töihin Lontoossa sijaitsevaan tieto- ja viestintätekniikan yritykseen. Martha oli 25-vuotias, kun hän perusti matkailu- ja lahjasivuston, josta tuli internet-aikakauden symboli. Nykyään Martha on tietotekniikan puolestapuhuja Isossa-Britanniassa. Hän uskoo, että pääsy nettiin on hyväksi kaikille ihmisille ja hän johtaa juuri siihen pyrkivää kampanjaa. 32 Lisätietoa: www

35 Haetaan: ideoita parempaan tulevaisuuteen Onko sinulla uusi, innovatiivinen idea? Älä turhaan epäröi EU tarvitsee nyt luovia ajattelijoita enemmän kuin koskaan! Innovaatio ei ole pelkkä muotisana: siitä on todellista hyötyä meille kansalaisina, kuluttajina ja työntekijöinä. Se ei ole ainoastaan avain uusien työpaikkojen luomiseen, vihreämmän yhteiskunnan rakentamiseen ja elämänlaatumme parantamiseen, vaan se myös pitää yllä kilpailukykyämme maailmanlaajuisilla markkinoilla. Vaikka EU onkin maailman suurin talous, se laahaa sellaisten innovaatioiden voimanpesien kuten Yhdysvaltojen ja Japanin perässä. Mitä tämän kuilun tasoittamiseksi voidaan tehdä? Intoa innovaatioihin Käy innovaatiounionin verkkosivuilla, joilla voit kokea niin kutsutun virtuaalivahvisteisen todellisuuden tai pelata ilmaista innovation union lab -peliä (pelin voi ladata myös App Storesta)! Uuden innovaatiounioni -strategiansa avulla EU pyrkii tutkimuksen ja innovaatioiden kärkeen hyödyntämällä EU:n moninaisuutta ja luovuutta. Osana tätä strategiaa EU pyrkii merkittävästi lisäämään investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuoteen 2020 mennessä. Tämä luo uusia työpaikkoja ja edistää talouskasvua. Arvioiden mukaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yli miljoona uutta tutkijaa ja siksi koulutus on näkyvästi esillä EUstrategian huipulla. Jos pelaat korttisi oikein, sinusta voi tulla yksi heistä! Mielestäni tutkimus on erittäin tärkeää, jopa kriisiaikoina, koska juuri tutkimus edistää talouskasvua. - Gregory, 20, Belgia. Lisätietoa: www 33

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet. Sirpa Pietikäinen 2017

EU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet. Sirpa Pietikäinen 2017 EU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet Sirpa Pietikäinen 2017 Euroopan unionin kansalaisuus Unionin kansalaisuus luotiin Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 Unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus 26.10.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 326/363 VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen aiempi numerointi I OSASTO - YHTEISET MÄÄRÄYKSET Euroopan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2010/2291(ACI) 2.3.2011 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 10. joulukuuta 2013 ECA/13/45 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosikertomuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7003/17 BUDGET 2 PERUSTELUT Asia: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1 varainhoitovuoden 2017 yleiseen talousarvioon oheisasiakirjaksi

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Julkaisija... Euroopan komissio. Toimituspäällikkö... Catie Thorburn. Kansikuvakilpailun voittaja... Lientje Leflot

Julkaisija... Euroopan komissio. Toimituspäällikkö... Catie Thorburn. Kansikuvakilpailun voittaja... Lientje Leflot Julkaisija... Euroopan komissio Toimituspäällikkö... Catie Thorburn Kansikuvakilpailun voittaja... Lientje Leflot Projektin yhteistyökumppani: Generation Europe Foundation Chaussée St. Pierre, 123 B-1040

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1, P7_TA(2014)0432 Omien varojen järjestelmä * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (05602/2014

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Kansalaisten Euroopan unioni Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista 1 EU-parlamentin istunto käynnissä Brysselissä. Sisällys Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Vesa-Pekka Poutanen Talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto ------------- Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 2 EUROOPAN TULEVAISUUTEEN

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 18.4.2011 2011/2019(BUD) TARKISTUKSET 1-13 László Surján (PE462.573v01-00) vuoden 2012 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot