88. PERJANTAINA 16. JOULUKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "88. PERJANTAINA 16. JOULUKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 88/2011 vp 88. PERJANTAINA 16. JOULUKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2012; Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) täydentämisestä; Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) toisesta täydentämisestä... 2 Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Hallituksen esitys HE 119/2011 vp Hallituksen esitys HE 128/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2011 vp Talousarvioaloite TAA 1 407, /2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( , ja ), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 21 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk Thomas Blomqvist /r (s) Maria Guzenina-Richardson /sd (s) Leena Harkimo /kok Susanna Huovinen /sd Jyri Häkämies /kok (e) Sampsa Kataja /kok Krista Kiuru /sd Anna Kontula /vas Merja Kuusisto /sd Paula Lehtomäki /kesk (p) Mika Lintilä /kesk Leena Rauhala /kd (s) Anni Sinnemäki /vihr Alexander Stubb /kok (e) Katja Taimela /sd Kari Tolvanen /kok Anu Vehviläinen /kesk (s) Ulla-Maj Wideroos /r Pauliina Viitamies /sd Pertti Virtanen /ps Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 8 edustajaa:

2 2 Perjantaina /1 Katja Taimela /sd (10.26) Pertti Virtanen /ps (11.03) Merja Kuusisto /sd (11.04) Mika Lintilä /kesk (11.54) Pauliina Viitamies /sd (12.42) Kari Tolvanen /kok (12.57) Sampsa Kataja /kok (12.59) Sirkka-Liisa Anttila /kesk (13.01) Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Asian käsittely keskeytettiin pidetyssä täysistunnossa. Nyt esitellään pääluokka 29. Pääluokka 29 Opetusministeriön hallinnonala Yleiskeskustelu Kirjalliset kysymykset Eduskunnalle ovat saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK , 247, 248, 250, 251, , , , , 286, 288, 291/2011 vp. Kertomukset Puhemies Eero Heinäluoma: Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut eduskunnalle kertomuksen vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa (K 18/2011 vp). PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) täydentämisestä Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) toisesta täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Hallituksen esitys HE 119/2011 vp Hallituksen esitys HE 128/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2011 vp Talousarvioaloite TAA 1 407, /2011 vp 1 Kauko Tuupainen /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat, jos hiljentyisimme kuulemaan, mitä salin vanhimmalla tällä kertaa on sanottavaa. (Naurua) Tämä on täyttä asiaa. Arvoisa puhemies! Vanha suomalainen sananlasku toteaa: "Me emme elä ainoastaan leivästä kulttuuriakin tarvitaan." Tämän lausuman sisällön ovat sivistys- ja tiedejaoston kaikki jäsenet omaksuneet. Talousarvion pääluokka 29 on edellä lausumani perusteella erittäin merkittävä pääluokka. Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kasvu on riippuvainen sivistyksestä, ammattitaidosta ja koulutuksesta. Tämän mietinnön yhteydessä on syytä muistuttaa, että koulutus on yhteiskunnan kannalta ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Taloudellisesti epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää huolehtia koulutuksesta ja osaamisesta. Kireässä valtiontalouden tilanteessakin tulee huolehtia siitä, ettei koulutukseen tehdä sellaisia supistuksia tai rakenteellisia muutoksia, jotka pitkällä aikavälillä johtavat koulutuksen laadun heikkenemiseen tai nuorten syrjäytymiseen. Kansalaisten saama peruskoulutus, korkeatasoisen opetuksen antama sivistys, liikunta ja monimuotoinen kulttuuri ja nuorisotyö ovat suomalaisen elämänkaaren peruspilareita. Tästä syystä puolustan valtiovarainvaliokunnan tekemiä ratkaisuja tältäkin paikalta. Valtiovarainvaliokunta on kyennyt tekemään yksimielisesti myös pieniä mutta tärkeitä määrärahojen lisäyksiä hallituksen budjettiesitykseen. Lisäyksiä on tehty 19 eri kohteeseen, ja niiden määrä on 7 miljoonaa euroa. Keskeisimmät lisärahoitukset kohdistuvat oppilaitosten, yleensä puhutaan homekouluista, peruskorjaukseen, 2 miljoonaa euroa, yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen, 1,5 miljoonaa, sekä kor-

3 88/1/2 PTK 88/2011 vp 3 keakouluopiskelijoiden ateriatuen nostamiseen, 1,25 miljoonaa euroa. Edellä esittämistäni määrärahojen lisäyksistä nostan esille tässä yhteydessä vain yhden, mikä valtiovarainvaliokunnan mielestä kaipaa pikaista korjausta. Lastentarhanopettajista on maassamme pulaa, koska lastentarhanopettajakoulutus ei ole yliopistoille välttämättä houkutteleva koulutusala. Tästä syystä valiokunta haluaa varmistaa, että alan opettajakoulutusta laajennetaan ja tarkoitukseen myönnetään ensi vuoden talousarviossa lisämääräraha, aiemmin mainitsemani 1,5 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Homekouluongelmista on eduskunta ollut huolissaan useita vuosia. Siksi 2 miljoonan euron lisäys hallituksen esitykseen on valiokunnan mielestä paikallaan. Valiokunta myös toteaa, että perusopetuslaki edellyttää oppilaille turvallista opiskeluympäristöä. Museoviraston toimintamenoihin valiokunta lisäsi 0,5 miljoonaa euroa, kirjastojen niin sanottuihin lainauskorvauksiin 0,325 miljoonaa euroa, opintokeskusten laatu- ja kehittämistoimintaan 0,3 miljoonaa euroa sekä kulttuuri-instituutin avustuksiin samoin 0,3 miljoonaa euroa. Sivistys- ja tiedejaosto suhtautui valiokunnassa myös erittäin sivistyneesti käsitellessään eräitä koulutukseen liittyvien oppilaitosten lisämäärärahoja. Kesäyliopistoille kohdennettiin , Suomi-kouluille sekä ulkomailla asuvien oppivelvollisten Etäkoulu Kulkurille euroa. Valiokunta piti myös tärkeänä kansainvälistä ja kansallista ystävyysseuratoimintaa ja lisäsi Suomi Venäjä- ja Pohjola-Norden-seuran avustuksiin euroa sekä Karjalan Liitolle ja Suomi Saksa-seuran avustamiseen euroa. Edellä kertomissani määrärahojen korotuksissa kuunneltiin myös oppositiopuolueiden edustajien ehdotuksia, mistä kiitos hallituspuolueiden päättäjille. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää erityisesti kaikkia sivistys- ja tiedejaoston jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Olen jaostossa jo aiemminkin todennut, että sivistys- ja tiedejaoston jäseniksi ovat valikoituneet henkilöt, joilla kaikilla on tietoa, taitoa, kokemusta ja näkemystä, itseni tietenkin poissulkien. On ollut kohtuullisen helppoa toimia puheenjohtajana jaostossa, jossa edellä mainittujen avujen lisäksi korostuu tietoinen yhteistyöhalukkuus täydennettynä jaoston valiokuntaneuvoksen Marjo Hakkilan korkealla ammattitaidolla. Haluan kiittää jaostossa kuultuja asiantuntijoita, joilta saimme paljon tietoa niin peruskysymyksistä kuin erityisongelmistakin. Erityiskiitos myös kaikille jaoston kokouksissa vierailleille ministereille. Puhemies Eero Heinäluoma: Aloitamme keskustelun edustaja Komin puheenvuorolla, ja Komin puheenvuoron jälkeen järjestetään debatti. 2 Katri Komi /kesk: Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy kyllä moittia hallitusta ja hallituspuolueiden kansanedustajia ideologisesta syrjinnästä. Näyttää siltä, että jos jossain kohdassa lukee "maa", "maaseutu", "maatalous" tai edes jotakin niihin liippaavaa, niin heti vedetään ruksit yli. Tämä näkyy monissa kohdissa budjettikirjaa ja valtiovarainvaliokunnan mietintöä. Esimerkiksi 4H-järjestön, maaseudun neuvontajärjestön Pro- Agrian, Suomen Ratsastajainliiton asiakkaat, jäsenet joutuvat kärsijöiksi, kun punakynä käy. Hallituspuolueiden edustajat halusivat opposition ohella pienentää valiokunnassa aivan oikein leikkauksia, jotka kohdistuivat järjestöjen valtionapuihin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Pienen joululahjan saivat muun muassa Martat ja Marthaförbund. Outoa on, että vaikka kotitalousneuvontajärjestöjen budjettirivillä on marttojen kahden järjestön lisäksi myös Maaja kotitalousnaiset, ei heille korotusta tule. Kummallista. Nämä kolme kotitalousneuvontajärjestöä ovat perinteisesti tehneet yhdessä yhdessä edunvalvontaa. Heidän valtionapunsa reaalinen arvo on laskenut kuitenkin 20 vuodessa yli 30 prosenttia. Palkattuja neuvontahenkilöitä järjestöillä on yli 150. Valtionavun pienentyminen on johtanut toiminnan supistamiseen aikana, jolloin yrittäjyys ja omasta arjesta selviytyminen ovat tulleet yhteiskunnallisestikin yhä merkittävämmiksi. Pidän tuota ratkaisua, johon hallituspuolueiden edustajat valtiovarainvaliokunnassa ovat päätyneet, erittäin valitettavana ratkaisuna. Keskusta esittääkin vastalauseessaan, lausuma 20, että kotitalousneuvontajärjestöjen riittävä rahoitus turvataan tasapuolisesti. Toivon, että tämä voitaisiin tässä salissa hyväksyä. Tämä on enemmänkin periaatteellinen kysymys kuin itse sitä rahaa koskeva. Jos tätä ei voida tehdä, niin kysyn kyllä, millä perusteella rahoitusta haluttiin suunnata vain kahdelle marttajärjestölle, varakkaimmille näistä kolmesta järjestöstä.

4 4 Perjantaina /1/3 Arvoisa puhemies! Karjalan Liiton euron lisärahasta olen tietysti entisenä luottamushenkilönä tyytyväinen, kuten myös Taito ry:n rahasta, joka tuossa järjestöjen valtionapujen kohdassa lisääntyi myös samalla summalla. Keskusta lisäisi kuitenkin Museoviraston toimintamenoihin vielä lisärahaa niin, että esimerkiksi linnojen, kuten Olavinlinnan, korjausta voitaisiin jatkaa järkevämmin, mutta on tietenkin hyvä, että valtiovarainvaliokunta lisäsi tähän oman osuutensa. Tulen tuolla äänestyksessä esittämään myös Savonlinnan oopperajuhlille meidän maakuntamme yhteisen aloitteen johdosta säätiön pääomaan 3 miljoonaa euroa ja Savonlinnan OKL:n kehittämiseen paria miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaan miljoona euroa. Arvoisa puhemies! Jokaisen peruskoulun päättävän nuoren on voitava jatkaa opiskeluja. Valtio ja kunnat vastaavat yhdessä siitä, että jokaisella nuorella on peruskoulun jälkeen oikeus koulutuspaikkaan lukiossa, ammattikoulussa tai muussa koulutuksessa. Tavoitteena on koulutustakuu eli vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus kaikille. Niille nuorille, joilla on vaikeuksia, tulee tarjota vaihtoehtoja ja tukitoimia, jotka mahdollistavat jatkokoulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen vaikkapa oppisopimuksen tai ammattistartin kautta. Hallitusohjelmassa toki luvataan taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Kuitenkin hallitus on leikkaamassa esimerkiksi opetustoimesta satoja miljoonia euroja kohdistaen säästöjä suoraan lukioihin ja ammattikorkeakouluihin leikaten kouluilta lähes 100 miljoonaa euroa. Meidän vastalauseessamme keskustassa ei haluta, että ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja keskitetään pelkästään kasvukeskuksiin. Positiivisena asiana on hyvä, että valtiovarainvaliokunnassa ateriatuen määrää nostettiin. Koulujen korjaus- ja rakentamisavustusten määrän nosto ei kuitenkaan ollut riittävä. Keskustalla onkin oma esitys tähän, 10 miljoonaa euroa lisää, jotta edes muutamia lisähankkeita saataisiin aloitettua. Arvoisa puhemies! Kymmeniätuhansia nuoria on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Joidenkin tutkimusten mukaan noin puolella niistä vuotiaista, jotka olivat työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella, oli vain perusasteen tutkinto. Viiden vuoden seurantajakson jälkeen vajaat 40 prosenttia heistä oli edelleen samassa asemassa. Työtä siis riittää. Usein ulkopuolisuudella tarkoitetaan nuorten kohdalla sitä, että he eivät opiskele eivätkä ole työssä. Kyseiset nuoret eivät myöskään ole työttöminä työnhakijoina, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla. Noin nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Toki kaikki heistä eivät ole syrjäytymisvaarassa. Osalle nuorista ulkopuolella olo on vain välivaihe. Jokainen aktiivielämästä sivuun jäänyt nuori on tietysti liikaa. Syrjäytymistä tulee ehkäistä vahvalla varhaiskasvatuksella, perhetyöllä, perusopetuksella ja ongelmien varhaisella havaitsemisella. Tarvitaan räätälöityjä tukitoimia, koska nuorten elämäntilanteet poikkeavat toisistaan. 3 Sanna Lauslahti /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Monia hyviä asioita löytyy budjetin sisältä, mutta se jättää kuitenkin tiedepolitiikan saralla useita kysymysmerkkejä. Tieteen teossa tulee näkymään seuraavina vuosina useita leikkauksia. Kun on ensinnäkin yliopistoindeksin leikkaus, samaan aikaan Suomen Akatemian rahojen leikkaukset, Tekesin leikkaukset tulevat näkymään, niin herää pohdinta, millä tavalla me pidämme huolta, että meidän yliopistoissamme jatkossakin tehdään korkeatasoista, kansainvälisesti tunnustettua tiedettä. Mitä toimenpiteitä on ajateltu tehdä tällä saralla? 4 Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota ennen kaikkea lastentarhanopettajien koulutuksen riittämättömyyteen, mutta kunnissa on myös suuri pula sosiaalityöntekijöistä, ja yhtenä syynä on se, että meillä ei kouluteta riittävästi sosiaalityöntekijöitä. Tästä syystä myös kuntien tilanne on muodostunut sellaiseksi, että kun meillä ei ole riittävästi sosiaalityöntekijöitä, niin sosiaalityöntekijöitten vaihtuvuus on jopa 40 prosenttia vuositasolla, ja kun asiakasmäärät ovat suuria, niin työn vaativuus on kasvanut. Kysyisin ministeriltä, mikä tilanne tulee olemaan jatkossa. Tuletteko vaikuttamaan myönteisesti siihen, että sosiaalityöntekijöitten koulutusta tultaisiin lisäämään, jotta me pystyisimme vahvistamaan kunnissa sosiaalityön osuutta?

5 88/1/5 PTK 88/2011 vp 5 5 Hanna Mäntylä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan aluksi täytyy kiittää edustaja Kiljusta erinomaisesta puheenvuorosta, ja nyt täytyy myöskin kiittää hallitusta tästä nuorten yhteiskuntatakuu-ajatuksesta, joka osoittaa kyllä minusta sitä, että he ainakin yrittävät kovasti pohtia niitä keinoja, joilla näitä meidän nuoria voidaan tulevaisuudessa Suomessa auttaa. Mutta sitten haluaisin tässä nostaa esiin vähän tätä Lapin ja syrjäseutujen tilannetta. Kun meillä on sitä elämää siellä Kehä kolmosen ulkopuolellakin, niin miten tämä hallitus nyt ajattelee, että niitä meidän Lapin syrjäseutujen nuoria sitten näissä koulutusasioissa tuetaan, koska meillä ollaan kuitenkin sieltä esimerkiksi lukioverkkoa leikkaamassa ja karsimassa ja ammatillisia koulutuspaikkoja vähentämässä, samoin ammattikorkeakouluopetusta vähentämässä ja yliopistoopetusta heikentämässä? Miten ministerit näkevät, että Lapin nuorille annetaan sitä tulevaisuuden toivoa? 6 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aloitetaanko A:sta ja ammattikorkeakouluista? Ministeri, sitkeästi te pidätte kiinni 126 miljoonan euron säästöistä. Tuumaakaan ei tule periksi, vaikka muuten kyllä tuo uudistamissuunnitelmahan muuttuu muutaman kuukauden välein, viikkojen välein henkilötyövuoden säästöt ihmiset ammattikorkeakouluissa ovat peloissaan siitä, mitä tapahtuu, ja te muutatte suunnitelmia muutaman viikon, muutaman kuukauden välein. Nyt tuoreimpana olemme saaneet kuulla, että taas suunnitelmat uudistuvat. Valtiolle siirto lykkääntyykin nyt ainakin vuodella, ehkä pidemmälläkin ajalla, kuka tietää, minkälaiset suunnitelmat mahtavat ollakaan ensi viikolla. Teille tulee koko ajan uusia tietoja. Olemme saaneet kuulla, että teille tuli yllätyksenä, että Kemi Tornion alueella on voimakasta elinkeinotoimintaa, jonka takia ammattikorkeakouluja siellä tarvitaan, että Pohjanmaan ikäluokat kasvavat, se oli yllätys, ja että osa aloista loppuu kokonaan, kun niitä lakkautetaan ammattikorkeakouluista. Ministeri, eihän tällä tavalla voi toimia, lietsoa alueelle epävarmuutta. Me emme missään tapauksessa hyväksy tätä keskittävää otetta, joka teillä koko ajan ammattikorkeakouluissa on. 7 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on mainittu, että Olympiastadionin rahoitus kansallisena hankkeena arvioidaan, ja mietinnössä myös todetaan, että tätä peruskorjauksen rahoittamista on tarkoitus tehdä vuosina Tämä on erittäin merkittävä asia. Olympiastadion on arvioitu tärkeimmäksi ja merkityksellisimmäksi urheilurakennukseksi koko maailmassa sekä arkkitehtuuriltaan, urheiluhistorialtaan että muutoin. Sen vuoksi Olympiastadionin täydellinen uusintaremontti niin, että se tulevaisuudessa täyttäisi sekä yleisurheilun, jalkapallon että muiden tapahtumien nykyaikaiset toimintaedellytykset, pitäisi saada liikkeelle samaan tapaan kuin on uudistettu radikaalisti muun muassa Berliinin historiallinen olympiastadion vastaamaan tämän päivän tarpeita, ja muitakin esimerkkejä maailmalta löytyy. Sen vuoksi toivon, että urheiluministeri voisi valottaa sitä, miltä näyttää, pystytäänkö tekemään tällainen todella mittava Olympiastadionin uudistamishanke tässä lähivuosina ja onko siihen taloudellisia edellytyksiä ja mistä ne edellytykset voisivat löytyä. 8 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Sen vuoksi olen erittäin iloinen siitä, että nuorisotyöhön saadaan nyt lähes 4,7 miljoonan euron lisäys. Huoleni kuitenkin koskee sitä, että kun nyt veikkausvoittovaroihin on siirretty budjetista työpajatoiminnan rahoitusta 6 miljoonan euron verran ja kun tilanne on se, että näitä veikkausvoittovaroja ei voi käyttää työllisyyden tukemiseen, niin herää kysymys siitä, millä tavalla voidaan varmistaa nyt opetusministeriössä se, että työpajatoiminnan rahoitus budjetissa pysyy lähivuosina riittävällä tasolla. Huoleni ei siinä mielessä koske niinkään etsivän työn määrärahoja, jotka todennäköisesti näillä jo tehdyillä päätöksillä tulevat olemaan riittävällä tasolla, mutta tosiasia on se, että meillä ei ole riittävästi työpajapaikkoja niille nuorille, joita löydetään nyt etsivän nuorisotyön kautta. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Eli miten ministeri aikoo ratkaista sen, että todellakin meillä on tarjota palveluita niille nuorille, jotka etsivän työn kautta löydetään? 9 Astrid Thors /r (vastauspuheenvuoro): Värderade talman, arvoisa puhemies! On tyydytyk-

6 6 Perjantaina /1/10 sellä todettava, että juuri valmistuneessa kesussa siirretään muun muassa varhaiskasvatus opetusministeriön hallinnonalalle. Se on tervetullut uudistus, samoin kuin se, että varhaiskasvatuslaki saatetaan voimaan. Mutta samassa kesussa puhutaan myöskin ylioppilastutkinnon kehittämisestä ja todetaan, että ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen. Kysyisin ministeri Gustafssonilta: Onko tässä tarkoitus hyödyntää sitä tutkimusta, jota on tehty muun muassa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa on todettu, että nykyinen ylioppilastutkinto johtaa siihen, että opiskellaan ja otetaan esimerkiksi reaalikokeessa niitä aineita, joissa tutkimustiedon ja kertoman mukaan on helppo saada hyviä arvosanoja? Millä tavalla varmistatte, että opiskelijat oppivat oikeita aineita, Suomen kehityksen kannalta tärkeitä aineita, eikä vain niitä, joita opiskellaan helposti ja joista saadaan hyviä arvosanoja? 10 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin täytyy kiittää tätä eduskuntaosuutta myös tämän koulutuksen osalta. Siellä on hyviä lisäyksiä, kuten lastentarhanopettajankoulutuksen puolelle muun muassa, ja lainaus sieltä: "Korvauksiinkin pieni symbolinen ele." Mutta sitten se kysymys, jonka haluaisin ministerille esittää: Tällä viikolla täällä salissa on aivan oikeutetusti maailman tilanteesta johtuen pohdittu sitä, miten Suomessa nimenomaan valtiovarainministeri ja pääministeri varautuvat pahimpaan. Nyt haluaisin opetusministeriltä kysyä: Miten koulutuksellisesti opetusministeriö yhdessä Temmin kanssa on varautunut siihen, mikäli koulutusta tarvitaan puskurina yhteiskunnassa enemmän, suuremmin ja monimuotoisemmin, esimerkiksi työelämän kanssa yhdessä lomautusten vastapainona? Onko tällaisiin asioihin varauduttu, onko meillä varasuunnitelma? Puhemies Eero Heinäluoma: Otetaan tähän vaiheeseen ministeri Gustafssonin puheenvuoro. 5 minuuttia puhujapöntöstä, olkaa hyvä! 11 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeistä kysymyksistä. Ehkä tällaisen poliittisemman puheenvuoron käytti edustaja Puumala tuomalla esiin kauhukuvia siitä, mitä mahdolliset ammattikorkeakoulujen rakenteelliset uudistukset tuovat mukanaan. Sanon nyt kuitenkin ääneen sen, että hyvin paljon on tullut myöskin myönteistä palautetta siitä, että rakenteellisia uudistuksia tehdään. Ne nähdään tarpeellisina myöskin sen takia, että meillä on ammattikorkeakouluissa yksiköitä, toimipisteitä, joitten vetovoima on heikko, ja se osin myöskin kertoo siitä, että nuoret äänestävät jaloillaan. Mutta me odotamme nyt rauhallisesti palautetta, mikä tulee helmikuun 16. päivä. Sen jälkeen sitten ministeriössä arvioidaan, mitä johtopäätöksiä niin rakenteellisten uudistusten kuin näitten aloituspaikkamäärienkin osalta on syytä tehdä. Sen, että te yritätte vähätellä opetusministerin tietopohjaa ja osaamista näissä asioissa, minun egoni hyvin kestää, jos olen rehellisesti ja vilpittömästi todennut joitakin uusia asioita, joita ministerille on tullut tietoon, kun olen käynyt eri puolilla Suomea ja ottanut myöskin lähetystöjä vastaan. Minusta on kuitenkin ministerin ja meidän kaikkien syytä olla nöyriä ja tunnustaa, että on tullut myöskin uutta tietoa, jota ei ministerillä eikä ministeriössä ole ollut. Tätähän se elämä on, että uuttakin tietoa pitää ottaa vastaan. Kiistän nyt jyrkästi sen, että tässä hallitus pyrkisi tietoisesti jotenkin keskittämään koulutusta ja tyhjentämään Itä-Suomea ja Lappia. Päinvastoin, kun viime maanantaina olin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun tutustumassa ja paikallisen kauppakamarin elinkeinoelämän näkemyksiin, niin on syytä avoimesti todeta, että siellä tuli myöskin uutta tietoa niistä teollisuuden ja työpaikkakehityksen näkökulmista, jotka on syytä sitten arvioida kevättalvella, kun uusia johtopäätöksiä tehdään. Sitten tästä tiedepolitiikasta, jota edustaja Lauslahti muun muassa peräsi. Nyt hallitusohjelmaneuvotteluissahan sovittiin siitä, että budjettiin on avattu tällainen tutkimusinframomentti. Meillä on Suomessa kiistatta yliopistoilla, tiedekorkeakouluilla puutteita ikään kuin tutkimusvälineistön suhteen, ja tämä on merkittävä lisävoimavara nyt yliopistoille. Toivon mukaan sitä voidaan vahvistaakin sitten vielä tulevaisuudessa. Sehän sitten tämän ohjelmakauden viimeisinä vuosina on 8,5 miljoonaa euroa, joka nyt on kohtuullisen merkittävä asia. Sitten tähän tiedepolitiikkaanhan liittyy merkittävästi nyt yliopistoihin suunnitteilla oleva uusi rahoitusmalli, joka nyt on ollut lausunnoil-

7 88/1/12 PTK 88/2011 vp 7 la, ja siitä on olemassa tämä yksimielinen esitys. En usko, että tämä paljon muuttuu. Tämähän pitää sisällään sen, että koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteitten osuus valtionosuudessa on 25 prosenttia, tutkimuksen 34 ja koulutuksen 41 prosenttia. Tietojeni mukaan nämä suhteet ovat saaneet hyvän vastaanoton yliopistokentässä, ja näen, että tämä uusi rahoitusmalli, joka astuu voimaan vuonna 2014, on nimenomaan vahvistamassa yliopistojen tiedepolitiikkaa, tutkimukseen perustuvaa opetusta ja tutkimusta. Sitten edustaja Thors oli tyytyväinen tästä varhaiskasvatuksen siirrosta. Niin minäkin olen. Se on tärkeä asia. Myöskin teidän pohdiskelunne ja johtopäätöksenne ylioppilastutkinnon kehittämisestä on mielestäni ihan oikea. Nythän kesun ja hallitusohjelmankin mukaan on tarkoitus tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehittää entistä vahvemmin yleissivistystä, tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ymmärrän näin, että tällä juuri halutaan entisestään vahvistaa jo nyt hyvän lukion yleissivistävän oppimisen ja osaamisen tasoa, joka myöskin sitten arvioitaisiin ylioppilaskirjoituksissa. Tämän asian tiimoilta nyt sitten on tarkoitukseni käynnistää tämä valmistelutyö pian, kun kesu eilen valtioneuvostossa hyväksyttiin. Palaan muihin vastaamatta jääneisiin kysymyksiin vielä keskustelun aikana. 12 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! Tässä nuorten yhteiskuntatakuu nousi edustaja Mäntylän ja edustaja Alanko-Kahiluodon puheenvuoroissa esille, ja todella on niin, että nyt tämä etsivä nuorisotyö laajennetaan koko valtakuntaa koskevaksi, mikä on erittäin hyvä, ja siihen on varmistettu rahoitus. Mutta todella etsivä nuorisotyö ei yksin riitä, vaan pitää olla ne reitit, joissa ohjataan. Valtaosa tietenkin ohjautuu ammatilliseen koulutukseen, yleissivistävään koulutukseen, mutta on niitä, jotka tarvitsevat muunlaisia ratkaisuja, oppisopimuskoulutusta tai työpajatoimintaa, joka on erittäin hyvä ja tärkeä askel kohti muuta koulutusta tai työelämää. Nyt kun 2013 vuoden alusta astuu tämä nuorten yhteiskuntatakuu voimaan, niin sen kautta pitää saada myös tälle puolelle rahoitus ja siitä meidän pitää yhdessä, sekä nuorisosta vastaavan kulttuuriministerin että toisaalta eduskunnan, pitää huolta, että tämä on niitä tärkeimpiä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa, että yhtään nuorta ei enää päästetä syrjäytymään, ja minusta on tärkeätä, että me teemme yhdessä tämän yhteiskuntatakuun kautta töitä sen eteen. Edustaja Palm nosti esiin lainauskorvaukset. Tietenkään niiden taso ei vastaa edelleenkään pohjoismaista tasoa, mutta kaiken kaikkiaan ensin budjettiesityksessä oli jo 10 prosentin korotus, ja ilolla panin merkille, että eduskunta oli myös tehnyt toisen noin 10 prosentin korotuksen, pikkuisen reilun, eli 20 prosenttia. Jos tällainen tahti jatkuu, niin lainauskorvauksissa päästään kohti sitä pohjoismaista tasoa, ja siinä on oikein hyvä painotus ollut. Edustaja Uotila kysyi Olympiastadionin kunnostuksesta. Aivan niin kuin edustaja Uotila totesi, niin se on sekä arkkitehtonisesti, historiallisesti että urheilullisesti tärkeä rakennus. Se pitää laittaa kuntoon. Me emme voi jättää Olympiastadionia ulkomuseoksi, ja Berliinin olympiastadion on esimerkki siitä, miten on vanha stadion voitu kunnostaa sellaiseen kuntoon, että vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelu pelattiin siellä. On varauduttu niin, että Veikkauksen tästä rahastosta, josta tämmöisiä suuria hankkeita kuten aikaisemmin esimerkiksi Oopperataloa on rahoitettu, löytyisi niin, että se ei leikkaannu pois muualta, ja tällä pystyttäisiin tämä perusparannus nyt tekemään, ja odotetaan niitä hankesuunnitelmia ja laskelmia siitä. Perusparannushan on ensimmäinen askel, joka pystytään tällä nelivuotiskaudella hoitamaan, mutta sen jälkeen pitää vielä kehittää eteenpäin, jotta siitä tulee entistä modernimpi urheilun ja kulttuurin keskus. Usein unohtuu, että Olympiastadion on myös merkittävässä määrin kulttuuriareena, ei pelkästään urheilun areena. Tietysti erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että jalkapallomaajoukkue pystyy jatkossakin pitämään sitä kotiareenana ja nurmikko on kunnossa. 13 Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Elämme taantumassa, jossa työttömyys on tosiasia ja myös nuorisotyöttömyys ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti, ja näihin vaihtuviin tilanteisiin tarvitaan reagointia. Kiitos siitä, että hallitus on ohjelmassaan huomioinut meidän näyttötutkintojärjestelmämme, joka on vahva perusta tälle tutkintotavoitteiselle koulutukselle. Mutta miten ensi vuonna? Työttömyys tuskin tulee tästä helpottumaan, eli miten turvataan riittävän tutkintotavoitteinen ammatil-

8 8 Perjantaina /1/14 linen aikuiskoulutus ja työvoimapoliittinen koulutus? Tässä talousarviossa tämä on otettu huomioon lähinnä tässä oppisopimuskoulutuksen kohdalla, hyvä niinkin, ja siinä on puhuttu näiden vailla tutkintoa olevien asemasta. Mitenkä vailla tutkintoa olevien asemaa tullaan parantamaan? 14 Esko Kiviranta /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Joka viides koulurakennus on niin sanottu homekoulu tai muuten peruskorjauksen tarpeessa. Koulurakennusten ongelmat koskevat merkittävästi ainakin noin 3 000:ta peruskoulun oppilasta. Valtiovarainvaliokunta teki pienoisen lisäyksen näihin valtionosuuksiin, mutta edelleen pudotus on jyrkkä edelliseen vuoteen verrattuna. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on erikoinen lause, johon toivoisin selitystä: "Valtion avustuksia oikein käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista saada aikaan muutos kuntien asenteessa rakennustensa home- ja sisäilmaongelmiin ja opettaa oikeat toimintamallit homevauriokorjausprosesseissa sekä lisätä rakennusten käyttöaikaisten korjausten oikea-aikaisuutta." Jos joku tuntee itsensä tämän mietinnön virkkeen äidiksi tai isäksi tai muuten haluaa selittää tätä, kuulisin mielelläni selityksen tähän syvälle luotaavaan virkkeeseen. 15 Raija Vahasalo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä lisäys, minkä valiokunta teki, oli erinomainen lisäys, ja itse kysyisin siitä samasta asiasta myös. Koska oppilaitosten korjausvelka on tällä hetkellä 3,7 miljardia euroa, niin meidän lisäyksemme täällä eivät tee kesää, ei talvea. Sen takia tässä, kun on tutkittu tätä homekouluasiaa, niin on huomattu tutkimuksissa, että kuntien asenteissa on ollut ongelmia, niitten ongelmien havaitsemisessa, kosteusvaurioiden havaitsemisessa, rakentamisessa, hoidossa, eli koko siinä prosessissa, ja monet eurot, mitä on valtio antanut, ovat menneet harakoille. Sen takia haluaisinkin kysyä ministeriltä: Haluttaisiin sellainen avustusmalli, jossa pakotettaisiin avustuksen saaja laadukkaaseen toimintaan rakennusten ongelmien tutkimisessa, korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Nykyinen järjestelmä ei tunne näitä laadullisia kriteerejä lainkaan, ja meillä olisi välttämätöntä saada (Puhemies: Minuutti!) tämä prosessi kuntoon. Onko tämmöistä uutta avustusmallia mahdollisesti suunnitteilla? 16 Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tähän samaan homekouluongelmaan. Kaikki tiedetään, että terveellinen ympäristö opiskelijoille ja koululaisille on äärettömän tärkeätä, mutta tuo, mitä edustaja Vahasalo viittasi tähän summaan, on miljardeissa mitattavissa. Riippumatta siitä, paljonko me täällä saamme lisättyä, ongelmaa ei ratkaista tässä ja nyt. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä onkin puhuttu siitä, että täytyy miettiä uusia järjestelmiä kaiken kaikkiaan, että kunnat itsessään sitoutuisivat myös korjaamaan niitä riippumatta siitä, saadaanko avustuksia vai ei, saati jos avustusten käytössä on ollut ongelmia tai kun kunnat kilpailuttavat ja korjauttavat näitä tiettyjä kouluja, niin sen jälkeen todetaan aika pian uusia ongelmia. Tarkastusvaliokuntahan paneutuu tällä kaudella nyt tähän kosteus- tai homeongelmaan, ja katsotaan, mitä sieltä tulee. Mutta piti itseni puuttuman siihen, että täällä moni sanoo sitä toisissa puheenvuoroissa, että tarvitaan lisää leikkauksia valtiontalouteen, ja kun me tulemme tänne, niin sitten sanotaan, että mikään ei riitä. Jonkinlaista loogisuutta toivoisi. Kiitos perussuomalaisten edustajien, puheenvuorot ovat olleet äärettömän rakentavia ja on kehuttu myös sitä yhteiskuntatakuuta tai mietitty sitä yhdessä, miten löydetään tiettyjä ratkaisuja. Me kaikki olemme samassa haastavassa tilanteessa, eikä kukaan tee mielellään leikkauksia, mutta niitä joudutaan tekemään joka puolella, ja meidän täytyy muistaa myös, että taloudelliset ajat eivät tästä helpotu vaan haasteellistuvat. 17 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuntien nuorisotyöhön ja nuorisotiloihin tarkoitetut määrärahat ovat vuosien saatossa laskeneet aina vaan alaspäin ja alaspäin. Se on tarkoittanut sitä, että yhä nuoremmat nuoret notkuvat nortti suussa keskikaljahumalassa torien reunalla tai kauppakeskuksissa. Nyt tarvittaisiin tuonne nuorisotyöhön sellaisia määrärahoja, millä saataisiin nuoret rakentavaan, hyvään harrastustoimintaan. Onko teillä minkäänlaisia eväitä siihen, miten pystyttäisiin nostamaan nuorisotyötä taas siihen arvoon, mikä sille maakunnissa kuuluisi? 18 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Opiskelu kannattaa aina, ja siihen kuuluu panostaa nyt ja tulevaisuudessa. Am-

9 88/1/19 PTK 88/2011 vp 9 matillisia koulutuksia on syytä tämmöisille täsmäaloille, missä on pulaa, lisätä, muun muassa pelastajien ja lääkärien kohdalla, ettei meidän tarvitse turvautua mihinkään valelääkäreihin. Sitten näitten paikkojen jaon kohdalla on myös syytä harkita ja pikkuhiljaa alkaa poistaa näitä vääristäviä kielipohjaisia kiintiöitä, mitä on olemassa. Yliopistokeskuksien merkitys alueelleen on tärkeä, ja niitten asema tarvitsee turvata. Ne ovat erittäin työllistäviä omalle paikkakunnalleen. Tästä on tehty aloitteita, ja ne on syytä ottaa vakavasti. 19 Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On tullut kiistatta osoitetuksi se, että tuolla pohjoisessa Barentsin alueella ja Suomen Lapissa on käynnistymässä ennenkokematon investointiaalto. Sehän rakentuu luonnonvarojen hyödyntämiseen ja Lapissa erityisesti kaivostoiminnan varaan. Nämä eivät ole vain alueellisesti merkittäviä asioita. Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että se, mikä tapahtuu Lapissa, on alueellisesti merkittävää, se on kaukana täältä, se on usein vähäpätöistä kansakunnan kannalta. Mutta nämä ovat kansallisesti merkittäviä hankkeita, joita Suomi tarvitsee erityisesti nyt, kun sen talous on vaikeuksissa. Siellä tarvitaan kiistatta lisää työntekijöitä, ja siellä tarvitaan osaavia työntekijöitä, erityisesti teknisen osaamisen ala on erittäin tärkeä kaivosteollisuuteen liittyvässä teollisuudessa. Ministeri Gustafsson on nyt tutustunut kyllä paikan päällä näihin kysymyksiin, erityisesti Kemi Tornion tilanteeseen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta. Joko saan kuulla, että ministeri on valmis perumaan ne leikkaukset, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) jotka tulevat vahingoittamaan tuota kehitystä, ellei niitä koulutuspaikkoja saada? 20 Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Hallituksen lupaama koulutustakuu on hyvä ja tavoiteltava asia. Toivottavasti se ei jää vaan kauniiksi kirjaukseksi, budjetin numero-osa ei nimittäin kaikilta osin läheskään tue tuota arvokasta päämäärää. Tähän asti moni kunta on tehnyt oman osansa koulutustakuun toteuttamiseksi tarjoamalla lukiopaikan kaikille halukkaille nuorille ja aikuisopiskelijoillekin. Nyt valtionosuuksien säätelyllä välillisesti pakotetaan lukioiden lakkauttamiseen. Tämä vaikeuttaa varsinkin pitkien etäisyyksien alueilla nuorten osallistumista lukio-opetukseen huomattavasti. Miten tältä osin tuota koulutuksen tasaarvoa, arvoisa ministeri, aiotte paremmin toteuttaa? 21 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää ministeri Gustafssonia siitä, että te opposition pommituksesta huolimatta viette ammattikorkeakoulu-uudistusta eteenpäin. Mutta ruusujen lisäksi vähän antaisin risuja. Kehittämissuunnitelman, kesun, pitäisi konkretisoida ja vauhdittaa hallitusohjelmaa. Nyt kun katsoo tuota ammattikorkeakoulu-uudistusta, niin en ihan tuohon keskustan pingpong-esitykseen yhdy, mutta hieman palloilulajiin liittyvää oireilua siinä on. Erityisen harmissani olen siitä rahoitusuudistuksen siirtymisestä. Nythän se hieman vesittyy, kun vasta selvitetään vuoteen 2015 mennessä, miten ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy valtiolle. Kysyisinkin ihan: Mitä tässä selvityksessä on konkreettisesti tarkoitus selvittää? Miten tämä selvitys tehdään? Käytännössähän on mahdollisuuksia leikata rahaa joko yleisistä valtionosuuksista tai sitten niin sanotusta OKM-valtionosuudesta. Toivon, että eduskunta tähän saisi vastauksen, koska ammattikorkeakoulu-uudistus on hallituksen tärkeimpiä uudistuksia. Se on koko kansakunnan kannalta tärkeää, että jokaisessa maakunnassa on laadukas ammattikorkeakoulu. Ihan lopuksi toivon, että kiinnitätte huomiota valtiovarainvaliokunnan mietinnön yleisperusteluihin. Siellä kyllä todetaan, että jatkossa hallituksen on pidettävä huoli siitä, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ettei koulutuksen laatua leikata rakenteellisilla uudistuksilla. 22 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä, että liikuntaan, kulttuuriin, urheiluun, nuorisotyöhön panostetaan 520 miljoonaa euroa. Liikunnan asemaa peruspalveluna halutaan vahvistaa, liikunnallisen elämäntavan vahvistamista ja yhdenvertaisten palveluiden saatavuutta halutaan turvata. Pidän tätä erittäin hyvänä ja kannustan urheiluministeri Arhinmäkeä viemään tätä eteenpäin. Tavoitteena on myös rakentaa pohjaa menestykselle kansainvälisessä huippu-urheilussa, ja meillä on Suomessa valmistunut juuri Humutyöryhmän esitys huippu-urheilun rahoituksesta

10 10 Perjantaina /1/23 ja uudistamisesta. Kysyisin urheiluministeri Arhinmäeltä: miten tämä huippu-urheilun rahoitus saadaan järjestettyä riittävälle tasolle samaan aikaan, kun meidän pitää panostaa myös suuria ryhmiä liikuttavaan urheiluun? 23 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvin merkittävää, että tässä tiukassa talouden ajassa me saamme yleissivistävän koulutuksen määrärahoihin jopa 6 prosentin korotuksen verrattuna vuoteen 2011, myös ammatillisen koulutuksen puolelle 5 prosenttia. Elikkä nämä ovat asioita, jotka on syytä esiin nostaa. Erityisesti on merkittävää, että on haluttu satsata perusopetuksen laatuun ja siellä muun muassa ryhmäkokoihin, jotka ovat aina olleet tämmöinen iso kysymys ja hyvin vaikuttava tekijä koulutuskentällä, millä me pystymme siihen opetuksen laatuun saamaan kehitystä huomattavasti. Ja on tärkeää, että myös selvitetään jatkossa sitä, voidaanko ryhmäkoosta sitten säätää jopa lailla. Tämä yhteiskuntatakuu on täällä tullut jo esille, ja kun se on varmaan yksi suurimpia asioita, mitä tässä lähdetään eteenpäin viemään, niin nyt olisin halunnut vielä tarkentaa ministereiltä sitä, miten kuntien osalta lähdetään liikkeelle tätä toteuttamaan, koska on tarkoitus varmasti myös saada tämä käytännössä toimimaan kunnissa. 24 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Erilaisia oppijoita on noin 20 prosenttia väestöstä. Erilaiset oppijat eivät tarvitse tukiopetusta tai erityisopetusta, vaan he tarvitsevat erilaisia opetusmenetelmiä. Erilaisten oppijoiden tunnistamisessa on vielä puutteita, eikä opettajilla ole välttämättä riittäviä valmiuksia vastata näiden erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että oppilaan ja opiskelijan oppimistulokset huononevat, ja pahimmillaan tämä voi johtaa oppimispolulta putoamiseen ja jopa syrjäytymiseen. Toiminnalliset menetelmät ja draaman käyttö opetuksessa on todettu joillekin erilaisille oppijoille erittäin hyväksi oppimistavaksi. Nämä menetelmät ovat myös etiikan, vuorovaikutustaitojen ja myös kielten opiskelussa erittäin tehokkaita menetelmiä. Kysynkin opetusministeriltä, miten hän näkee toiminnallisten menetelmien mahdollisuudet esimerkiksi perusopetuksessa. Miten näitä asioita voisi enemmän huomioida opettajakoulutuksessa? 25 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Viime kierrokselta lyhyesti. Edustaja Kiljuselle myönteinen asia: eilisessä hyväksytyssä kesussa päätettiin lisätä sosiaali- ja terveydenhoitoalan aloituspaikkoja. Sitten edustaja Palm teki myöskin tärkeän kysymyksen, onko meidän ministeriössämme varauduttu ensi kevääseen, ehkä ensi vuoteen, seuraaviinkin, kun taloustilanne näyttää menevän huonompaan suuntaan. Kyllä minäkin tässä yhteydessä nyt kovin nostan esille tämän yhteiskuntatakuun, joka opetusministerin näkökulmasta on erityisesti koulutustakuu, ja haluan tietysti ministerinä erityisesti pitää kiinni siitä hallitusohjelmatavoitteesta, että jokaiselle nuorelle on peruskoulun jälkeen aloituspaikka, paikka, missä jatkaa opiskelua, ja myöskin siitä, että sitten valmistumisen jälkeen turvataan työttömälle kolmen kuukauden sisällä myöskin työ- tai toiminnallinen aktiviteetti. Nämä ovat tosi tärkeitä asioita, ja luulen, että meistä jokainen kansanedustaja saa paljon palautetta siitä, että tehkää enemmän nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Tässä on yksi hallituksen vastaus siihen toki sitten muitakin keinoja ja asioita on käytössä. Ihan tuosta kysymysten häntäpäästä: Edustaja Mäkisalo-Ropponen peräsi ministerin näkemystä peruskoulun näistä ikään kuin toiminnallisista menetelmistä. Minä itse näen draamaopetuksen nimenomaan pedagogisena menetelmänä: miten lapset saadaan draaman keinoin ilmaisemaan itseään, olemaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, kehittämään tunneälyä, sosiaalista vuorovaikutusta ja tällaista. En nyt ole lupaamassa tässä tuntijakouudistuksessa draamaa oppiaineeksi. Sen sijaan pidän erittäin tärkeänä sitä, että tällaista toiminnallisuutta lisätään peruskoulussa ja nimenomaan yläasteella, joka on varsin ainepainotteinen. Lapset ja nuoret kaipaavat tietynlaista aivolepoa ja tekemistä enemmän kuin tällä hetkellä siellä on. Sen takia tämä taide- ja taitoaineiden lisääminen on tärkeää, ja pidän siitä kyllä kiinni, kun tätä esitystä nyt valmistellaan. Edustaja Sarkomaa kantoi huolta siitä, että tämä ammattikorkeakoulu-uudistus olisi nyt vesittymässä. Ei suinkaan. Jos tulee vuoden aikalisä tilanteessa, jossa ollaan muutenkin uudistamassa kuntien valtionosuusjärjestelmää, niin päädyimme tässä hyvässä yhteisymmärryksessä hallituksessa siihen, että otetaan tämä valtiollistaminen ja 500 miljoonan euron siirto kunnilta valtiolle rauhallisesti, analysoidaan se eikä läh-

11 88/1/26 PTK 88/2011 vp 11 detä nyt, kärjistäen sanottuna, maksattamaan sitä yleisestä valtionosuudesta, sos.- ja terveystoimesta, jonka sisällä on myöskin perusopetus, eikä myöskään niin, että kun jo nyt lukio- ja ammatilliseen koulutukseen kohdentuu säästöjä, niin me olisimme ikään kuin rahoittaneet sen lukio- ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksilla. Sen takia tämä on syytä katsoa isommassa kokonaisuudessa, osana sitten tätä niin sanottua isoa valtionosuusuudistusjärjestelmäkokonaisuutta. Mutta tärkeintä on se, että ammattikorkeakoulujen muu rahoitusjärjestelmä uudistetaan vuoteen 2014 mennessä, kun se nyt perustuu aivan liikaa vaan opiskelijamääriin: 70 prosenttia opiskelijamäärästä. Eihän tämä nyt ole mikään tämän päivän rahoituksen peruste. Sinne haetaan vaikuttavuutta, laatua ja tällaisia uusia rahoitusinstrumentteja. Samaten on tarkoitus uudistaa vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen toimiluvat. Tässä tehdään myöskin tätä rakenteellista uudistamistyötä rinnan sitten tämän muun kehitystyön kanssa, mitä itse asiassa ammattikorkeakoulut myöskin itse ovat tekemässä. Ehkä jatkan sitten taas myöhemmin. 26 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että ei käy kateeksi opetusministeriä. Tunnen empatiaa häntä kohtaan tätä budjettikirjaa lukiessa, sen verran rajuja leikkauksia on kautta koulutuslinjan. Meillä on kuitenkin Suomessa perusteltu aina menestymistä kasvulla ja koulutuksella ja nyt meidän on huolehdittava siitä, että tämä peruskivijalka ei murennu. Oikeastaan viittaan tuohon edustaja Paasion puheenvuoroon, kun hän sanoi, että leikata pitää kaikkialta, mutta huoleni kantaa sinne, kun kevät koittaa, että kivettäisimme yhden kivijalan, johon emme enää koskisi, elikkä koulutuksen, emmekä sieltä enää leikkaisi lisää. Leikkaukset ovat ihan riittävät tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Voimavarojen järkevä käyttö koulutuksessa on paikallaan. Keskusta on ollut sitä mieltä, että esimerkiksi koulutusmääriä pitää tarkastella uudelleen mutta työelämälähtöisesti ja ikäluokkien kokoon painottuen, niin ikään kuunnellen alueen ääntä. Se on erittäin tärkeä asia. Toivon, että ministeri tämän muistaa myöskin tulevaisuudessa. Elikkä alueen ääni tarkastelussa työelämälähtöisesti ja alueella keskeisten vaikuttajien ääni kuuluviin. 27 Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihan kommenttina urheiluministerille, että Olympiastadionhan on kansallinen monumentti, joka pitää korjata, mutta myös Tampereella on rakenteilla monitoimiareena, joka tarvitsisi 10 miljoonaa valtiolta. Suurimmalta osalta raha tulee yksityiseltä puolelta. Nyt on vain 4 luvassa, ja tähän tietysti toivoisi vastausta. Mutta kysymys opetusministerille: Suomessa on valtakunnan kattava tasa-arvoinen musiikkioppilaitosten verkko. Musiikkiopistot ovat avoimia laitoksia, oppilaat maksavat vain 10 prosenttia kuluista kuntien ja valtion huolehtiessa lopusta. Nyt on niin, että samalla kun ammattikorkeakouluverkkoa harvennetaan, niin myös valitettavasti kuntien tilanne on huonontumassa valtionosuuksien pienentyessä. Ne eivät pysty tilaamaan kerta kaikkiaan näitä oppilaspaikkoja musiikkiopistoista. Olisinkin kysynyt, ministeri Gustafsson, kun te olette huolissanne myös nuorison syrjäytymisestä, musiikki voi olla keino syrjäytymisen estämiseksi: mitä te aiotte tehdä, arvoisa ministeri, ettei maailmankuulu suomalainen musiikkikoulutus rapaudu kokonaan? 28 Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sivistys ja kulttuuri kuuluvat kaikille, mutta miten tämän asian on arvottanut hallitus? Leikkaamalla vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksia yli 11 miljoonalla eurolla. Tämä heikentää monen erityisryhmään kuuluvan, maahanmuuttajan, eläkeläisen, lapsen mahdollisuuksia vapaaseen sivistystyöhön. Muun muassa kansalaisopistot ovat hyvä väylä siihen, että kynnys opetukseen on matala kaikille ryhmille, myös erityisryhmille. On siis vaarana, että opintotunnit näissä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vähenevät. Silloin myöskin kohdistuu varmasti sitten opintomaksuihin korotuksia, ja tämä heikentää myöskin varmasti osallistumista osassa ryhmistä. Samaan hengenvetoon voi todeta, että maakunnan orkestereiden ja teattereiden rahoitus myös vähenee, ja se madaltaa myöskin tasa-arvoista sivistystä ja kulttuurin mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. 29 Mikko Savola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kysyisin kulttuuriministeri Arhinmäeltä, kuinka hän aikoo toimia sen eteen, että kulttuuriavustukset jaettaisiin tasapuolisesti eri puolella Suomea oleviin tapahtumiin. Esimerkiksi kansanmusiikkitapahtuma Spelit, joka on

12 12 Perjantaina /1/30 toiminut Etelä-Pohjanmaalla jo vuodesta 72, on tarjonnut valtakunnallista ja kansainvälistä kulttuuritarjontaa, mutta on valitettavasti viime vuosina kärsinyt hieman alimitoitetuista valtionosuuksista. Kuinka kulttuuriavustukset tulevat jakautumaan jatkossa, sillä näillä tapahtumilla on erittäin suuri merkitys ympäri Suomea, ja piristävä merkitys, aivan kuten tiedetään, mikä kulttuurilla on? Arvoisa ministeri, tätä kysyisin: kuinka tulette varmistamaan sen, että nämä avustukset jakautuvat tasapuolisesti eri puolella Suomea oleviin tapahtumiin? 30 Sofia Vikman /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on nuorisotakuuta jo kehuttu ja syystä. Täytyy vielä kiittää ja kannustaa opetusministeriä pitämään kiinni kunnianhimoisista tavoitteistaan vahvistaa ammattikorkeakouluja parantamalla niiden hallintoa ja johtamista sekä uudistamalla niiden rahoituksen. Ammattikoulukentän uudistuksen tarve on kiistaton. Valtakunnallisesti ammattikorkeakouluihin otetaan nyt opiskelijoita, jotka eivät valmistu, ja nekin, jotka valmistuvat, eivät välttämättä työllisty. Korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärät on saatava nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden työelämän kysyntää. Lopuksi vielä kysyisin ministeriltä lukiokoulutuksesta, joka on aika ottaa koulutuspolitiikan keskeiseksi painopistealueeksi: mitä te aiotte tehdä lukiokoulutuksen kehittämiseksi? 31 Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on äärimmäisen tärkeä ja hatunnoston arvoinen teko ja monelle nuorelle varmasti lottovoitto. Tähän liittyy kuitenkin joitakin aukkokohtia, pelkkä porkkana ja kädenojennus ei nimittäin kaikkia valitettavasti auta. Alle 30-vuotiaista työttömistä nuorista moni on jo, ikävä kyllä, syrjäytynyt ja moniongelmainen. Heille ei riitä se, että heille vaan tarjotaan työpaikka ynnä muuta, vaan he tarvitsevat kädestä pitäen opastusta ja henkilökohtaista apua. Kysyisin ministereiltä, miten tämä hoidetaan. Toinen asia: Yhteiskuntatakuuseenhan ei tällä hetkellä liity minkäänlaista vastaanottopakkoa näitä tarjottavia toimenpiteitä kohtaan. Eli entä ne nuoret, jotka jatkavat mieluummin toimeentulotuen uraputkessa ja antavat muiden työssä käyvien ja yrittävien nuorten elättää itsensä? Tätä joutilaisuusvaihtoehtoa ei mielestäni missään nimessä tule sallia tai mahdollistaa. 32 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää 56 miljoonan plus 2 miljoonan lisämäärärahan valtionosuuksiin ja -avustuksiin oppilaitosten perustamiskustannuksissa. Tästä summasta 52 miljoonaa menee jo käynnistyneisiin hankkeisiin, elikkä käytännössä ei juurikaan ole rahaa rakentaa uusia kouluja. Lainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että oppilailla on oltava turvallinen ja terveellinen ympäristö opiskellakseen. Home- ja sisäilmaongelmat ovat kuitenkin sen verran suuria, nämä ongelmat aiheuttavat terveyshaittoja siinä määrin, että ne uhkaavat jopa kansanterveyttämme. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka tämä hallitus voisi lisätä tätä määrärahaa tästä esityksestä huolimatta, jotta voitaisiin käynnistää uusien koulujen rakentamista enemmässä määrin kuin 2 4 kappaletta ensi vuonna ja saataisiin näitä homeongelmia korjattua myös enemmän? 33 Tarja Filatov /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhdyn myös niihin ihmisiin, jotka ovat ilahtuneita tästä nuorten yhteiskuntatakuusta ja erityisesti siitä, että myös koulutustakuun puolella etsitään uusia ratkaisuja. Samoin jos ajatellaan hallitusohjelmaa ja kesuakin, jossa lähdetään siitä, että eriarvoistumista pyritään ehkäisemään, jos aiomme oikeasti toteuttaa aidon ja toimivan nuorten yhteiskuntatakuun, niin itse asiassa ne välineet lähtevät jo äidin mahasta. Siinä mielessä koulun eriarvoisuuden ehkäiseminen on keskiössä. Se 50 miljoonaa, mikä nyt tulee ryhmäkokojen pienentämiseen, on tässä mielessä erittäin arvokas, mutta toivoisin, että ministerit myös vahtisivat sitä kääntöpuolta, koska usein on niin, että sitä saa, mitä tilaa. Kun kunnille annetaan korvamerkittyä rahaa, niin se herkästi johtaa siihen, että esimerkiksi koulupuolella säästetään jostakin muusta, ja jos katsomme viime aikojen tilastoja, niin tuo säästökohde on ollut tukiopetus. Jos näin käy jatkossakin, se vaarantaa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen. Sitten vielä evästykseksi toivoisin, että panostaisitte siihen, että paikallistasolla eri toimijat tekevät enemmän yhteistyötä, koska jos kaikki puuhaavat yksiksensä, niin tämä takuu ei toteudu.

13 88/1/34 PTK 88/2011 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin useassa puheenvuorossa puhuttu liikunnasta ja tulevista huippu-urheilijoista. On tilastoissakin todettu, miten suuri merkitys on liikunnalla esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen ja ylipainon hallintaan jne. Mitenkä on nyt sitten tulevassa peruskoulussa tulevina vuosina, onko tarkoitus lisätä liikunnan osuutta peruskoulun puolelle ja myös tietysti sitten lukiossa jatkona? 35 Eila Tiainen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on jo moneen kertaan kehuttu tätä nuorisotakuuta. Se on erinomainen asia, ja ylipäätään se, että meillä on hyvä peruskoulu, on kaiken elinikäisen oppimisen pohja ja perusta. Oli hyvä kuulla ministeri Gustafssonin kertovan, että ammattikorkeakoulu-uudistus ei missään tapauksessa vesity. Mutta näistä ammattikorkeakouluista ja niistä leikkauksista on oltu kovin huolissaan. Täällä on puhuttu myös työelämälähtöisyydestä. Nyt kun näitä aloja, varsinkin tätä kulttuurialaa, ilmeisesti supistetaan, niin haluaisin kyllä puolustaa näitä kulttuurialan opiskelijoita. Heistä hyvin monet ovat sijoittuneet vapaan kulttuurielämän piiriin ja vapaitten ryhmien toimintaan, että vaikka he eivät suoraan työllisty johonkin tiettyyn ammattiin, niin heistä on alueilla ollut aivan erinomainen ilo ja hyöty kulttuurin toimijoina. Mitä näihin valtionosuusleikkauksiin tulee, niin erityisen huolissani olen esimerkiksi museoista. Suurin osa museoista ja gallerioista sijaitsee täällä pääkaupunkiseudulla, mutta myös (Puhemies: Minuutti!) alueilla ja syvällä maaseudulla pitäisi pitää huolta siitä, että ihmisillä olisi myös tämän kaltaisia palveluja. Ja vielä yksi huomio. Hallitusohjelmassa oli yksi ainoa lause... Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt, arvoisa edustaja, minuutti oli täynnä. Puhuja:...taideyliopistosta, ja minä olen siitä aivan erityisen Mika Kari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Maakunnissa sijaitsevilla yliopistokeskuksilla on hyvin merkittävä rooli alueiden sivistystyössä tällaisilla alueilla, joilla omaa yliopistoa ei ole. Näin myös meillä Lahdessa. Tämän toiminnan rahoittamiseen osallistuvat niin alueiden kunnat kuin paikallinen elinkeinoelämä. Kysyn ministeriltä: miten ministeri näkee yliopistokeskusten rahoituksen turvaamisen tulevaisuudessa tässä käynnissä olevassa haastavassa taloustilanteessa? 37 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lasten, nuorten ja aikuisten liikunta on aivan liian vähäistä tänä päivänä. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä: onko kaikki tehty yleisen liikunnan lisäämiseksi? Projekteja pitäisi edustaja Elomaan mielestä lisää laittaa. Toinen kysymys: Vanhemmilta tulee jatkuvasti tuolta Varsinais-Suomesta soittoja: oppivelvollisuus vaarantuu, he ottavat kohta pikkulapsensa pois koulusta, koska sudet ovat pihalla. Tämä on vakava asia. Kysymys kuuluu: voitaisiinko tehdä enemmän ministereiden välillä yhteistyötä, koska tämä on akuutti tilanne? 38 Timo V. Korhonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt selvityksen opettajankoulutuksen kokonaistilanteesta, ja sen johdosta valiokunta näköjään pitää välttämättömänä sitä, että nyt selvitystyön valmistuttua opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa toimenpiteitä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Meillä monella on muistissa hyvin se, että Oulun yliopisto lakkautti muutama aika taaksepäin Kajaanin opettajankoulutuksen, ja nyt tämän selvitystyön pohjalta kysynkin suoraan arvostamaltani ministeriltä, olisiko mahdollista ikään kuin ministeriön toimesta nyt ajatella toimenpiteitä, joilla tuo olemassa oleva Kajaanin opettajankoulutuslaitos käynnistettäisiin uudelleen. 39 Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä salissa äsken joku rohkeni kehaista myöskin perussuomalaisia ja meidän yhteistyöhalukkuuttamme. Totean, että meillä oli, meidän pienellä ryhmällämme, tässä jaostossa kyllä tarpeita kiinnittää huomiota ja hankkia lisämäärärahaa homekouluihin, ammattikorkeakoulutyöhön, nuorisotoimintaan ja ennen kaikkea teattereihin ja orkestereihin. Siellähän vähennettiin teatterien ja orkestereiden valtionosuuksia 1,6 miljoonaa euroa. Jyväskylässä meidän kaupunkimme tukee teatteria 82 eurolla per katsoja, orkesteria 112 eurolla per kuulija, ja näin ollen, jos valtionosuudet vähenevät näiltä kulttuurilaitoksilta, niin perus-

14 14 Perjantaina /1/40 kunnathan joutuvat laittamaan omaa ikuista rahaansa. Vielä kulttuuriministerille sen verran, että Jyväskylässä on 25 vuotta puuhasteltu ja nyt tehty päätös paikasta Jyväskylän konserttisalille. Minä toivon, että pientä alkurahaa, jos ei muusta niin sieltä pitkältä listalta, löytyisi tähän konserttisalin suunnitteluun. 40 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Puhemies! Edustaja Rundgren edellisellä kierroksella peräsi jo, että ministerin pitää nyt tässä perua joitakin aloituspaikkasupistusehdotuksia. Olen ilmoittanut tasapuolisesti kaikille, että arvio tehdään yhdessä sitten helmi maaliskuussa, ja ennen sitä ei tietystikään voi kesken prosessin luvata kenellekään yhtään mitään, mutta niin kuin sanoin, uutta tietoa on tullut, ja sen pohjalta sitten on tarkoitus myöskin tehdä uudelleenarviointeja. Niin kuin olen aiemmin sanonut, ei tietystikään voi olla niin, että nämä ehdotukset ovat kiveen hakattuja, vaan arvioidaan sitten sen uuden informaation pohjalta. Sen vielä sanon tästä tärkeästä ammattikorkeakoulu-uudistuksesta, että tämä prosessihan on jo nyt johtanut siihen, että alueilla ammattikorkeakoulut tekevät keskenään, ovat aiemminkin tehneet, hyvää yhteistyötä ja arvioivat sitten työnjakoa ja omaa profiloitumistaan. Minusta on aivan varmaa, että tästä syntyy kuitenkin hyvä lopputulos. Sitten edustaja Vehkaperä takertui ja otti esille tämän tärkeän vapaan sivistystyön asian. Olen itse monessa mielessä myöskin vapaan sivistystyön kasvatti, sen aktiivinen käyttäjä vuosikymmenten mittaan, ja tässä nyt vaan on kyse siitä, että kun näitä välttämättömiä säästöjä joudutaan valtiontalouden vakavasta tilanteesta johtuen tekemään, niin myöskin vapaan sivistystyön kohdalta nämä säästöt eri vapaan sivistystyön kentille ovat vaikutuksiltaan 3 9 prosenttia. Sen kanssa nyt sitten on pyrittävä elämään ja kohdentamaan sitten ne olemassa olevat resurssit mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti myöskin aikuiskoulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Sitten edustaja Vikman otti esille tärkeän lukion kehittämisen. Siitä on myöskin ihan selvät tavoitteet ja tahtotila olemassa. Meillä on tarkoitus nyt käynnistää lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva uudistustyö, uudistetaan opetussuunnitelman perusteet, ja siinä yhteydessä on erittäin tärkeää tämä työelämäyhteys, tieto- ja osaamistarpeet, jotka tarkoittavat mielestäni sitä, että lukion yleissivistyksen vahventamista, laajentamista ja syventämistä tulee tehdä nyt ikään kuin tätä aikaa ja tulevaisuutta vastaavasti. Tämä työhän aina keskimäärin tehdään kerran kymmenessä vuodessa, ja se on tarkoitus nyt tämän hallituskauden loppupuolella käynnistää heti, kun tämä peruskoulun tuntijakouudistus on saatu vahvistettua, toivon mukaan ensi vuoden aikana. Myöskin lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuusrahoitusta ja sitä tukevat ja kattavat laatukriteerit. Minä hirveästi korostaisin nyt opetusministerinä sitä hyvää asiaa, joka tuossa kesussa on, että varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa, lukiokoulutuksessa, ammattikorkeakoulu-uudistuksessa, tiedekorkeakoulussa, kaikissa on sisäänrakennettu erittäin merkittävät opetuksen laatua parantavat sisältöelementit ja kehittämiskohteet. Tämän takia pidin jossain määrin loukkaavana sitä, jos nyt muistan oikein, että keskustan vastalauseessa olisi annettu ymmärtää, että tässä ollaan viemässä jotenkin suomalaista koulutusta alaspäin. Ei tietystikään, näissäkin oloissa esimerkiksi tämä peruskouluun panostettava 50,5 miljoonaa euroa on mahtava suoritus. (Heli Paasio: Aivan!) Kun osallistuin opetusministerinä kaikkien EU-maiden opetusministerikokoukseen, voin ylpeänä todeta, että, toisin kuin lähes kaikissa muissa maissa, Suomessa panostetaan ja kehitetään meille erityisen tärkeää peruskoulua. (Raija Vahasalo: Hyvä, hyvä!) Sitten tästä liikunnasta. Käsitykseni mukaan tämä työryhmä tulee esittämään liikunnan lisäämistä peruskoulussa. Mielestäni sitä tulisi voida lisätä myöskin ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Syyt me kaikki tiedämme, vaikka korostan sitä, että olennaista on lisätä liikuntakulttuuria kaikissa koulumuodoissa, se ei ratkea lisäämällä yksi tai kaksi oppituntia. Tämä on paljon isompi yhteiskuntapoliittinen kysymys, miten me saamme nuoret liikkumaan, lapset liikkumaan paljon enemmän, ja mielestäni edustaja Filatov käytti viisaan puheenvuoron, niin kuin yleensä, että nämä pitää aloittaa sieltä varhaislapsuudesta jo, tämän liikkuvan elämäntavan oppiminen. Opettajankoulutuksen kohdalta edustaja Korhoselle. Tämä Kajaanin opettajankoulutusyksikön lopettaminen on tietysti Oulun yliopiston autonomiaan kuuluva asia. Minä otan henkisen kopin tästä ajatuksesta, mutta en uskalla luvata asian suhteen nyt yhtään mitään. Me olemme siis li-

15 88/1/41 PTK 88/2011 vp 15 säämässä opettajankoulutuksen aloituspaikkoja, mutta se on nyt vielä auki, miten se sitten on tarkoitus kohdentaa. Edustaja Kari kysyi yliopistokeskusten tulevaisuutta. Voin todeta näin, että se on tärkeä asia myöskin hallitusohjelman mukaan. Yliopistokeskusten asema turvataan. Sitten edustaja Pelkonen pohdiskeli ja kysyy osana tätä yhteiskuntatakuuta, tuleeko siihen joitain niin sanottuja pakkotoimia. Sitähän pohdiskelee nyt ensi vuodenkin, vielä pitkään, työryhmä, miten se on tarkoitus sitten jalkauttaa kuntiin alueille, ja tässä yhteydessä sitten varmaan mietitään kaikkia keinoja. Itse kuitenkin korostaisin en pakkoa vaan sitä, että erityisesti vaikeassa asemassa ja elämäntilanteessa olevat nuoret kaipaavat henkilökohtaista ohjausta, vanhemmuutta, seuraamista ja aktiivista tukemista. En itse usko ja luota mihinkään pakko- ja rankaisutoimiin. Se helposti vaan syventää sitten sitä nuoren syrjäytymistä. Tämä on tosiaan herkkä laji. 41 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa pääministeriksikin tituleerattu puhemies! Nämä kolme aluetta, jotka salkussani ovat nuoriso, kulttuuri ja urheilu ovat minusta hyvällä tavalla tasapainoisesti nousseet tässä keskustelussa esille. Otetaan tästä nuorisopuolesta. Edustaja Tolppanen oli huolestunut nuorten röökinpoltosta ja keskikaljan kittaamisesta, ja kyllä yksi selkeä viesti on se, että mieluummin sporttia kuin norttia, eli pitää huolehtia siitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus harrastaa urheilua, harrastaa kulttuuria. Yksi keino tähän on se, että me pyrimme jatkossa entistä selkeämmin ohjaamaan tukea seuratasolle, seurataan sitä kautta, että sinne saadaan hyviä valmentajia, ammattimaisia valmentajia, ja toisaalta, jos seurat saavat tukea, niin edellytetään näissä tukikriteereissä sitä, että se huomioidaan myös kuukausi- ja kausimaksuissa, jotka ovat nousseet monille perheille kohtuuttoman korkeiksi ja voivat olla este urheiluharrastukselle. (Matti Saarinen: Hyvä!) Samalla tavalla kulttuurin puolella pitää lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia lisätä. Minä lähtisin siitä, että lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita ja innostuneita; kun annetaan mahdollisuuksia, he kyllä käyttävät niitä hyväksi. Miten kunnat pystytään saamaan tähän mukaan meillä on tämä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma hyväksytty. Se pyrittiin tekemään mahdollisimman konkreettiseksi niin, että siellä on suoria ohjeistuksia siitä, miten kuntienkin pitää tehdä lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, ja kun nyt määrärahat ovat kohtuulliset tässä tilanteessa voi sanoa, että oikein hyvässä kunnossa siihen nähden, mikä on talouden tilanne tällä pyritään ohjaamaan kuntia niin, että lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja nuorisotyöhön todella panostetaan. Edustaja Pelkonen nosti esille, annetaanko yhteiskuntatakuussa jotain keppiä. Tämä kuuluu ennen muuta tietysti ministeri Ihalaisen alueelle, ja sitä työryhmä pohtii, mutta kyllä täytyy sanoa, että ei syrjäytyneiden nuorten toimeentulo niin hyvä ole, että sillä herroiksi eletään, ja varsinkin kun viime kaudella vielä tehtiin leikkauksia tähän. Se on harhakuvitelma, että meillä olisi suuri joukko nuoria, jotka elelisivät leveästi leikatulla toimeentulotuella. Kyllä kysymys on siitä, että niillä, jotka on syrjäytetty, ongelma on elämänhallinnassa, siinä, että ei löydetä elämälle suuntaa, ja silloin tarvitaan esimerkiksi tätä etsivää nuorisotyötä. Pitää räätälöidä henkilökohtaisesti uria, joilla pääsee opiskelun, työpajojen, työpaikkojen kautta kiinni siihen elämään. Jos näitä aletaan kepillä entistä enemmän murjomaan, niin siinä mennään ojasta allikkoon, siinä entisestään käpertyvät nämä nuoret sisäänpäin. Jos me haluamme aidosti huolehtia syrjäytetyistä nuorista, silloin pitää henkilökohtaisesti rakentaa niitä mahdollisuuksia. Urheilun puolelta. Jotta me tulevaisuudessa pärjäisimme huippu-urheilussa, tärkeintä on ruohonjuuritason työ, että meillä on laajasti harrastavat ja osallistuvat lapset ja nuoret, sieltä niitä huippuja tulee. Mutta, totta kai, tarvitaan myös sitten sitä, että ne, jotka ovat innokkaita, ovat lahjakkaita, miten heitä pystytään tukemaan, ja tämä huippu-urheilun muutostyöryhmä, jonka edustaja Heinonen mainitsi, on jättänyt väliraporttinsa, ja ideanahan on se, että luodaan tämmöisiä alueakatemioita. Eli ympäri Suomea tehdään sellaisia keskuksia, joissa pystytään antamaan tukea niille, jotka haluavat panostaa erityisesti urheiluun eri tavoin eri lajeissa. Tämä ajattelun lähtökohta on minusta hyvä, että tällä tuodaan alueellista tasa-arvoa ja tuodaan mahdollisuuksia eri lajeihin. Mutta tietenkin on niin, että urheilurahoituksesta, mitä valtio antaa, aivan valtaosa, lähes kaikki, tulee veikkausvoittovarojen kautta, ja siellä ei mitään suuria nousuja ole nähtävissä.

16 16 Perjantaina /1/42 Jonkun verran pystytään varmasti nostamaan urheilurahoitusta, niin kuin ensi vuoden budjetissakin on, niin kyllä se pitää etsiä sitten myös sieltä urheilun sisältä ja ihan vakavasti arvioida näitä rakenteita, ovatko meidän rakenteemme sellaiset, että ne rahat, joita urheiluun laitetaan, menevät todella toisaalta huippu-urheilun tukemiseen mutta ennen muuta näiden lasten ja nuorten harrastamiseen. Minä olen ilolla laittanut merkille, että esimerkiksi on Nuoren Suomen, SLU:n yhdistymistä, toivon mukaan Kunto on mukana, ollaan näitä viemässä, eli ei niin paljon rakenteisiin vaan nimenomaan suoraan seuroille ja suoraan toimintaan sitä rahoitusta. Kulttuurin osalta edustaja Savola pohti kulttuuritapahtumien rahoitusta. Siinä on selkeästi se, että pitää arvioida kulttuuritapahtumien alueellinen merkitys ja toisaalta sitten laatu, kuinka hyviä ne ovat. Sitten tietysti on niitä painotuksia, joita me haluamme nostaa: nimenomaan se, että mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan niihin, miten näissä tapahtumissa huomioidaan se, onko maksuttomia osuuksia, miten mennään ihmisten lähelle, ja tällä tavalla yritetään rakentaa niin, että monipuolisesti kaikkialla Suomessa tuetaan kulttuuria, kulttuuritapahtumia, joihin osallistumisen kynnys on mahdollisimman matala. Edustaja Tiainen nosti esille nämä museot ja edustaja Vehkaperä teatterit ja orkesterit, ja tämä on ongelma, se myönnetään ihan reilusti, että nyt on tässä tilanteessa jouduttu sieltä nipistämään, ja nämä joutuvat muutaman hankalan vuoden elämään, mutta toivon mukaan ja sillä, että meillä on vahva tahto pitää kulttuurista huolta, pystytään näistä huolehtimaan. Näitä yksittäisiä hankkeita. Jyväskylässä on pitkään ollut edustaja Tuupainen nosti esille tämä konserttitalohanke. Siellähän on vanha, hieno funkkisrakennus purettu ajat sitten parkkipaikaksi. Toivon mukaan nyt siihen todella saadaan tämä talo, ja jos Jyväskylä lähtee omalta osaltaan, niin varmasti tämäntyyppisiä hankkeita voi tukea myös ministeriö omalta osaltaan. Vastaavasti Tampere Areena on hanke, joka on pitkään ollut listalla, että sitten pitää painottaa, että se on kuitenkin enemmän huippu-urheilun hanke, että sinne jonkun verran mutta ennen muuta harrastustasolle. Puhemies Eero Heinäluoma: Jokohan debatti ryhtyisi riittämään. Tunti 20 minuuttia on melkein käyty. Otetaan yksi kierros ja sitten pannaan listat kiinni. Tämä on nyt käsipelillä olevaa toimintaa eikä kynäkään toimi. Joku on meitä vastaan. No niin, kiitoksia, ja sitten seuraavat puheenvuorot vielä myönnetään, joista edustaja Wallinheimo aloittaa. 42 Sinuhe Wallinheimo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Arhinmäki mainitsi harrastamisen kalleuden ja harrastusmahdollisuuksien karkaamisen vähävaraisimpien perheiden keskuudesta. Voisiko tähän yhtälöön ehkä toimia jonkunlainen harrasteseteli? Onko se mahdollista tämän hallituskauden aikana? 43 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä on edelleenkin todettava, että on mielestäni käsittämätöntä poukkoilua hallitukselta ensin julistaa ammattikorkeakoulujen hallinto- ja rahoitusuudistus tärkeimmäksi korkeakoulupoliittiseksi uudistukseksi tällä kaudella ja sitten vesittää ja lykätä koko uudistus tulevaisuuteen. Vielä marraskuussa hallitus linjasi iltakoulussaan ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirrosta valtiolle vuonna Ammattikorkeakouluissa uskottiin tähän. Samaan aikaan monissa ammattikorkeakouluissa nyt joulun jälkeen alkavat yt-neuvottelut opettajien irtisanomiseksi, sillä hallitus ei ainakaan toistaiseksi näytä perääntyvän aivan kohtuuttomista 126 miljoonan euron resurssileikkauksista ja samaan aikaan aloituspaikan leikkauksesta. Minä haluan nyt sanoa, että ammattikorkeakoulut ihan todella ovat tämän poukkoilun vuoksi varsin sekasortoisessa tilassa ja sieltä kerrotaan, että niistä alkaa siirtyä työntekijöitä muille markkinoille, koska työpaikan säilyminen näyttää epävarmalta, ja epävarmuus siirtyy myös opiskelijoille. 44 Pertti Virtanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Liittyen sekä koulutukseen että urheiluun ja kulttuuriin: Meillä on todella pahalla tolalla ollut olen 90-luvun alusta katsellut tätä ja ollut mukanakin tämä henkisen ja psyykkisen puolen valmennus. Tänä päivänä koko maa henkii, kun aina Norjaa kehutaan, sitä, että kansallisylpeys on hukassa. Meillä syyllistytään rikoksiin, kun puhutaan joistain muista uskonnoista löyhästi, mutta esimerkiksi perussuo-

17 88/1/45 PTK 88/2011 vp 17 malaisilla kaikki, joita Helsingin Sanomat ja SDP haukkuvat systemaattisesti, ovat uskonnollisia ihmisiä. Eli meillä kaikki arvoihin ja oman maan henkeen ja kansallisylpeyteen liittyvä juttu on täysin kadoksissa, ja se puuttuu nykyäänkin näistä ministerin puheista. Ne ovat semmoisia löysiä juttuja, että pannaan rahaa johonkin ruohonjuuritasolle. Se on hyvä juttu, mutta nopein keino aina silloin, kun ollaan pielessä, on mennä terapiaan tai saada kunnon psyykkausta vähän aikaa, niin homma on hoidossa. Minä en vieläkään näe tästä on 20 vuotta puhuttu, arvon ministeri tätä missään. Ja toiselle ministerille kanssa: minä en näe tätä koulutuksessa, vaikka tämä on koulutuksen kannalta hyvä juttu. 45 Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kysyisin ministeri Arhinmäeltä, onko hän tietoinen niistä selvityksistä, että lasten ja nuorten syrjäytyminen alkaa entistä nuorempana, entistä aikaisemmin ja että kynnys päästä hyvien harrastusten piiriin on nousemassa harrastusten kalleuden vuoksi. Puhutaan lisenssimaksuista, salivuokrista, valmennusmaksuista, mutta ennen kaikkea näistä lisensseistä, joissa on myös vakuutusturva mukana. Voisiko ajatella, että opetus- ja kulttuuriministeriö vakuuttaisi kaikki Suomen lapset ja nuoret liikuntaharrastusten osalta, on se sitten koululiikuntaa tai järjestöissä tapahtuvaa liikuntaa? Silloin nämä kustannukset jäisivät kotitalouksilta perimättä. Tässä olisi tällainen asia, joka menisi varmasti oikeaan kohteeseen, jos sitä näin kohdistettaisiin. Ammattilaisurheiluun, kaupalliseen urheiluun liittyen toivoisin, että julkisia rahoja käytettäisiin siellä entistä vähemmän, koska se on markkinaehtoista. Puhemies Eero Heinäluoma: Vielä vastauspuheenvuorot ministereille. Ministeri Gustafsson, 2 minuuttia. 46 Opetusministeri Jukka Gustafsson (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Eipä minulle oikeastaan nyt tässä kohtaa tullut muuta kuin tämä edustaja Paloniemen erittäin vahva ylisanailu nyt kyllä tämän ammattikorkeakouluuudistuksen tiimoilta. En nyt halua sitä korostaa, mutta kun tosiaan olin siellä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja ylipäätänsä Oulu Kemi Tornio-alueella koko maanantaipäivän, niin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa oli erittäin asiallinen, hyvä, rakentava ilmapiiri, hyvin kehittävä näkemys ja ote tulevaisuuteen. Totta kai he ovat huolestuneita omien aloituspaikkojensa tulevaisuuden suhteen, mutta kuten totesin, ne arvioidaan sitten tasaveroiselta pohjalta, kun palaute kaikista ammattikorkeakouluista tulee. Kun, edustaja Paloniemi, nyt täällä tuntien itsekin ammattikorkeakoulun sisältä käsin toteatte, että on sekasortoinen tila, niin en minä nyt haluaisi, että arvostamani edustaja Paloniemi käyttää tämäntyyppistä tyylilajia, joka itse asiassa vaan on sytyttämässä tulipaloa. Meillä on ammattikorkeakoulujärjestelmä, joka on osa meidän korkea-astettamme. Se on erittäin tasokas, ja se on vielä tasokkaampi tämän uudistuksen jälkeen, mitä hallitus on nyt tekemässä. 47 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja P. Virtanen vaati terapiaa. No, jokainen voi arvioda itse, kuinka paljon tarvitsee terapiaa, (Naurua) mutta on ollut myös sellaisia ryhmiä, kuten Akseli Ensemble -ryhmä esimerkiksi, joka nosti tämän terapiasukupolven esiin, niin että itse asiassa tämä sukupolvi on koko ajan terapiassa, (Pertti Virtasen välihuuto) joten tässä on erilaisia arvioita tästä. Mutta sitten edustaja Saarinen ja edustaja Wallinheimo molemmat nostivat esille tämän lasten harrastusmahdollisuuden ja nimenomaan vähävaraisten perheiden. Wallinheimo nosti esille tämän harrastussetelin. Se on asia, jota ihan avoimesti voi pohtia, mutta ainakin aluksi me olemme lähteneet siitä, että tehtäisiin niinpäin, että tuettaisiin suoraan seuroja. Tämän tuen edellytyksenä olisi se, että puututaan myös näihin erilaisiin maksuihin. Harrastussetelissä voi tulla se ongelma vastaan, riittääkö se sitten kuitenkaan ja mihin vedetään se raja, kenellä on mahdollisuus se saada. Minä yrittäisin tätä kautta aluksi, mutta tämä on myös selvittämisen arvoinen asia. Minä pidän tärkeänä, että on aktiivisuutta tässä asiassa. Tätä vakuutusmaksua en ole aikaisemmin pohtinut. Tietysti periaatteessa lähtökohtaisestihan meillä on niin, että jokainen lapsi ja nuori on yhteiskunnan tasolta vakuutettu sillä tavalla, että jos tulee urheiluvamma tai muita, niin julkisen terveydenhoidon ne pitäisi hoitaa eikä niin, että urheiluvammat hoidetaan vain yksityisellä puolella. Ehkä jos me vahvistaisimme tätä julkista

18 18 Perjantaina /1/48 puolta emmekä niin paljon panostaisi tälle yksityiselle puolelle, niin sitä kautta ei tarvittaisi näitä vakuutusmaksuja myöskään samassa määrin kuin tällä hetkellä. Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten puhujalistaan. 48 Antti Rantakangas /kesk: Arvoisa herra puhemies! Jyrki Kataisen hallitus tulee jäämään historiaan (Matti Saarinen: Kyllä!) monestakin syystä, mutta erityisesti siitä syystä, että tällä kaudella tullaan yhteiskuntarakennetta keskittämään enemmän kuin ehkä koskaan Suomen historiassa. Jokaisella hallinnonalalla on menossa niin sanottuja uudistuksia, joittenka päätavoite on yhteiskuntarakenteen voimakas muuttaminen ja keskittäminen. Tässä mielessä ministeri Gustafssonin ensimmäinen puheenvuoro oli tärkeä ja merkittävä. Hän totesi, että alueitten näkemykset otetaan huomioon ja koulutuspolitiikan uudistuksen tavoitteena ei ole keskittäminen. Nämä löytyvät eduskunnan pöytäkirjoista. Tulemme muuten pitämään huolen, että nämä periaatteet keskustan linjauksissa näkyvät, ja tulemme muistuttamaan ministeriä siitä, että sen, mitä on eduskunnassa sanottu, pitää myöskin päteä käytännön ratkaisuissa. Arvoisa puhemies! Keskustalla on suomalaisessa koulutuspolitiikassa ollut aivan ratkaiseva rooli ja ennen kaikkea koulutuksen tasa-arvon lisäämisessä: me olemme olleet historian aikana rakentamassa maakuntayliopistoverkostoa, olemme olleet käynnistämässä ammattikorkeakoulujärjestelmää, perustamassa eri puolille Suomea myöskin pienempiä ammattikorkeakouluyksikköjä ja olemme olleet huolehtimassa siitä, että koulutus muodostaa Suomen menestyksen kannalta hyvin kestävän ja hyvin ratkaisevan lähtökohdan. Nyt onkin vaarassa, että Suomen menestyksen kannalta aivan oleellinen kivijalka, koulutus, saa sellaisia kolhuja, jotka näkyvät Suomen tulevaisuudessa ja Suomen menestyksessä negatiivisella tavalla tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Puhemies! Täällä on muutamiin yksityiskohtiin jo kysymyksissä otettu kantaa, joten sivuan niitä vain ohuesti. Täällä edustaja Kiviranta mielestäni ansiokkaasti nosti esiin sen, että meillä on todella paljon korjaustarvetta meidän kouluverkostossamme, siis rakenteellista korjaustarvetta, siis kirvesmiestyötä. On homeongelmia, kosteusongelmia, mutta muitakin korjaustarpeita. Tässä mielessä juuri tähän aikaan olisi järkevää, että näihin korjauksiin osoitettaisiin määrärahoja, pistettäisiin pienellä valtion panoksella liikkeelle hankkeita, joilla olisi erittäin laajoja työllisyysvaikutuksia. Vapaan sivistystyön osalta haluan vain todeta sen, että on erittäin valitettavaa, että määrärahaleikkaukset ovat näin mittavia. Kysymyshän on verkostosta, niin kuin täällä valtiovarainvaliokuntakin aivan hyvin toteaa, jolla verkostolla on iso merkitys erityisesti niitten alueitten kannalta, missä ei ole yliopistoverkostoa tässä viittaan esimerkiksi kesäyliopiston palveluihin ja sitten kansalaisopisto-, työväenopistoverkostoa. Ammattikorkeakoulujen osalta täällä ministeri totesi, että on tarvetta vähentää ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Keskustakaan ei sitä kiistä, etteikö ikärakenteen muutoksen pidä näkyä, mutta meidän strategiamme on toinen. Me haluaisimme vahvistaa myös pienempiä ammattikorkeakouluyksiköitä, millä lisättäisiin vetovoimaa näissä yksiköissä ja tuettaisiin merkittävällä tavalla myöskin aluekehitystä, koska ammattikorkeakouluverkostohan on aluekehityksen kannalta ollut ja on toivottavasti jatkossakin äärettömän tärkeällä sijalla. Puhemies! Sitten muutama sana lukioista. Täällä jäi käsittelemättä hallitusohjelman erittäin huono kirjaus, jonka lähtökohtana on käytännössä ajaa pienet lukiot alas poistamalla pienten lukioitten erityisvaltionosuus. Tässä hallitus hyppää 2010-luvulta 1950-luvulle, jolloin lukiokoulutusta piti hakea kymmenien ja jopa satojen kilometrien päästä. Maakunnissa oli vain muutama lukio. Tämä on äärettömän rankka päätös niitten maaseutualueitten nuorten kannalta, jotka joutuvat hakemaan lukio-opetusta tämän hallituksen leikkurilistan jälkeen todella kaukaa. Vielä lopuksi, puhemies, maakuntien näkymiin. Haluan muistuttaa, että Pohjois-Pohjanmaan maakunta on nuorten maakunta. Se on Uudenmaan lisäksi ainoa, jossa on olemassa enenevä syntyvyys. Tässä mielessä vielä kerran nämä ministeriön virkamiesten ammattikorkeakoulupaikkojen leikkauslistat ovat aivan älyttömiä. Mutta luotan ministeri Gustafssoniin, että kun tosiasiat ovat pöydässä, niin tältä osin nämä leikkauskaavailut voidaan unohtaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä on pyydetty vastauspuheenvuoroja.

19 88/1/49 PTK 88/2011 vp Lasse Männistö /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhdestä asiasta saattaa olla edustaja Rantakankaan kanssa samaa mieltä. Se on se, että tämä Jyrki Kataisen johtama hallitus tulee jäämään historiaan. Juuri mistään muusta tuon äskeisen puheenvuoron kanssa ei sitten samaa mieltä voi olla. Tämä tulee jäämään historiaan sinä hallituksena, joka toteutti vihdoin ne uudistusprosessit, joilla hyvinvointiyhteiskunta ja myös sen opetus- ja kulttuurisektori tuotiin luvulle. Meidän korkeakouluverkkomme kaipaa jatkossakin kehittämistä, jotta koko Suomeen voidaan turvata kaikkein paras, osaava työvoima, jotta koko Suomessa voidaan tukea yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aitoa profiloitumista ja ydinkyvykkyyksiin keskittymistä. Tässä suhteessa tasajako ei vaan aina ole taktiikkaa, mutta meidän pitää tukea näitä aitoja kyvykkyyksiä ja aitoa profiloitumista riippumatta siitä, missä nämä yksiköt sijaitsevat, joten tämä väite keskittämisestä, (Puhemies: Minuutti on tullut täyteen!) jonka Rantakangas nosti esiin, on aivan väärä. 50 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Minusta yksi tämän päivän isoimmista uutisista, ja erittäin tärkeä sellainen, oli se, kun ministeri rehellisesti myönsi, että hänelle on tullut tämän ammattikorkeakoulu-uudistuksen osalta uusia tietoja. Minä arvostan tätä ministerin lausuntoa erittäin paljon. Minullekin tulee uusia asioita joka päivä. Tämä on arvostettavaa, ja juuri näin pitää ministerin toimia. Arvostan teitä siitä ministerinä ja ihmisenä. Mutta tässä asiassa on vain yksi ongelma, ja se on se, että nämä uudet tiedot, joita teille nyt on tullut, ovat olleet tämän ammattikorkeakouluuudistuksen perustana. Juuri siksi te olette siirtänyt aloituspaikkoja pohjoisesta etelään, pienistä yksiköistä isoihin yksiköihin, että ikäluokat esimerkiksi pienenevät. Kun sitten uutena tietona tulee, että upsankeikkaa, eivät ne Pohjanmaan ikäluokat pienenekään, niin se vie uudistukselta siltä osin pohjan pois tai ainakin laimentaa ja lieventää sitä merkittävästi. 51 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pienten lukioitten lakkautuksesta: Se asia vaan nyt on sitten sillä tavalla niitten kohdalla, että kun siellä on pieniä lukioita pienissä kunnissa ja jos ne siirretään sieltä, se koulumatka pitenee hieman, mutta nämä pienet lukiot syövät niitten suurten lukioitten resursseja ja kunnollista opetusta ei sitten käytännössä synny oikein missään. Totta kai siinä pitää järki pitää kädessä, mistä niitä leikataan ja supistetaan, mutta tosi huonona näen sen, sama on peruskoulupuolella, että siellä roikotetaan aivan liian pieniä kouluja, jotka vievät sitten resursseja suuremmilta, hyvin toimivilta yksiköiltä. Kyllä tässä pitää päästä etenemään. 52 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Rantakankaan puhe paljasti, mistä on kyse ja mikä kulma edellä keskusta tulee, kun puhutaan koulutuksesta. Tätä ammattikorkeakoulu-uudistusta ja aloituspaikkauudistusta vastustettiin nimenomaan sillä, että halutaan tukea aluekehitystä. Okei, olkoon se peruste. Katsotaan totuutta silmiin. PT on tutkinut, että ammattikorkeakoulujen pienet sivutoimipisteet eivät pysäytä nuorten muuttoliikettä kasvukeskuksiin vaan itse asiassa, edustaja Puumala, ne lisäävät sitä. Tämä on aineisto, joka on 90-luvulta lähtien, ja jos tämä on se teidän perusteenne, niin katsotaan sitten totuutta silmiin. Hallitus on aivan oikein ottanut yhteiskuntatakuun pohjaksi tai ensimmäiseksi tämän koulutustakuun, ja se liittyy siihen, että aloituspaikat pitää saada sinne, missä nuoria on, missä niitä tarvitaan. Jos tätä ei tehdä, niin yhteiskuntatakuun mahdollisuudet toteutua ovat hyvin pienet. Itse asiassa samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että myöskään työpaikat eivät keskity näille paikkakunnille koulutuksen perässä vaan sen perustelun pitäisi mennä toisin päin: siellä, missä on työpaikkoja, tarvitaan koulutusta. Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten vielä vastauspuheenvuoro edustaja Rantakankaalle, jonka puheenvuorosta tämä keskustelu käynnistyi. 53 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Männistölle: kylläpä oli niin helsinkiläistä puhetta kuin olla ja voi. Enempää ei tarvitse perustella. Mutta sen sijaan ihmettelen edustaja Kärnän puheenvuoroa. Täällä salissa ei ole minun muistiini 12 vuoden aikana juuri koskaan näin rajulla tavalla harrastettu vastakkainasettelua. Te sanotte, että pienet lukiot syövät suurten lukioitten voimavaroja (Jukka Kärnän välihuuto) ja se on tämän uudistuksen lähtökohta: pienet lukiot syövät suurten voimavarat. Minä olen järkyttynyt.

20 20 Perjantaina /1/54 Edustaja Lindtman, teillä oli vähän sovinnollisempi puheenvuoro, mutta samalla nuotilla se meni myös kuitenkin. (Antti Lindtman: Perustele!) Puhemies Eero Heinäluoma: Ja vielä yhden kerran vastauspuheenvuoro. 54 Lasse Männistö /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meistä helsinkiläisistä moni on junan tuoma, niin myös minä Mikkelistä. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että edustaja Rantakangas jo tässä vaiheessa tunnistaa helsinkiläisen puheenparren, me nimittäin kannamme huolta koko Suomen kehittämisestä ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta. On erittäin tärkeää, että keskustalaisetkin nyt tunnustaisivat ne tosiasiat, joihin edustaja Lindtman täällä hyvin viittasi, ja tätä kautta katsoisivat, miten aidosti voidaan rakentaa koko Suomen kannalta kestävää rakennetta, koko Suomen kannalta luoda koulutuspaikkoja sinne, missä niille on aidosti kysyntää, jotta joka puolelle saadaan osaavaa työvoimaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja vielä edustaja Rantakangas. 55 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tämä koko Suomi kokoomuksen lähtökohtana käsittää Kehä kolmoseen saakka koko Suomen täältä etelästä päin. Sillä tavalla ei vakuuta tämä teidän puheenvuoronne koko Suomesta. Teot ratkaisevat, eivät puheet, vaan teot, ja nyt on menossa esimerkiksi tämä koulutusuudistus niin rajulla tavalla Suomea uudelleen jakavaan suuntaan, että nyt tässä suhteessa on syytä olla huolissaan ja sanoa ihan vilpittömällä tavalla, että jos tämä teidän suunnitelmanne toteutuu, niin tämä on historiallinen uudistus Suomen yhteiskuntarakenteen keskittämisessä ja valitettavasti juuri näin, koska nyt pitäisi katsoa, missä ovat koko Suomen voimavarat. Meillä on esimerkiksi luonnonvarojen osalta Pohjois-Suomi nousemassa kartalle, myöskin paljon laajemmin kuin Suomen kartalle, ja tässä mielessä ei pitäisi lähteä tekemään koulutuspolitiikan leikkauksia, jotka ennakoivat yhteiskunnan kehitystä aivan väärään suuntaan. Pitäisi vahvistaa pienempiä yksikköjä ja luoda koko maahan kehitysedellytyksiä. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä näyttää vielä herättävän halua keskustella. Edustaja Lindtman, olkaa hyvä. 56 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun te nyt haluatte betonoida tämän ammattikorkeakouluverkon ja aloituspaikat, niin selvitysten ja tutkimusten mukaan se kiihdyttää keskittymistä ja keskittämistä. Se että te haluatte pitää aloituspaikkoja siellä, missä työpaikkoja ei ole, pienillä paikkakunnilla, joilla työllistymismahdollisuudet ovat heikot, kiihdyttää keskittymistä, koska koulutus lisää halukkuutta liikkuvuuteen. (Lasse Männistö: Juuri niin! Tätäkö te haluatte?) Näin se on. Katsotaan totuutta silmiin. Jos tämä on teidän argumenttinne, niin logiikka pettää. Puhemies Eero Heinäluoma: No niin, tässä vielä edustaja Männistö ja sitten edustaja Rantakangas, ja sen jälkeen loppukeskustelu kahvilassa. 57 Lasse Männistö /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas sanoi asian melkein oikein. Kyllä, kokoomus kantaa huolta Suomesta pohjoisesta lukien Kehä kolmoseen saakka, mutta myös Kehä kolmosen sisäpuolisesta Suomesta. On fakta, että väestö muuttaa kasvukeskuksiin kaikissa länsimaissa, myös Suomessa. Tämä ei ole minkään keskittämisen syy. Se on aivan luontainen kehitys. Pikemminkin sitä vastaan voidaan toki tehdä järkeviä toimia ja ajoittain pitääkin. Mutta ottakaa nyt tosiasioista selvää, arvoisat keskustan edustajat. (Aila Paloniemi: Samoin!) Niin kuin edustaja Lindtman täällä on asianmukaisesti todennut, mikäli me säilytämme ammattikorkeakouluja ja aloituspaikkoja teennäisesti niillä paikkakunnilla, joilla ei ole työpaikkoja, se kiihdyttää väestön muuttoa kasvukeskuksiin. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt viimeinen puheenvuoro tähän debattiosuuteen. 58 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtmanille sanon, että oli kuitenkin ilo, että SDP:n

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Lausunto 1436/90/2012 L. Juhola, A. Kangasvieri 19.4.2012 Eduskunnan sivistysvaliokunta Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Yleistä Kuntatalouden kehitysnäkymät

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen

Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus 9.11.2011 Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon

Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon 1 (6). KANNANOTTO 12.12.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite OKM 4/500/2012, 9.11.2012 Pohjois-Karjalan kansanedustajille Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle Muille maakunnan vaikuttajille Harkitsemattomat

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 1991 Suominen, Ilkka /kok Sasi, Kimmo /kok 11.04.1991 Metsämäki,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 9.6.2014 Opetusalan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Tarkistettu versio 2.0 TAA 59/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Eduskunnalle Varsinais-Suomessa sijaitsevan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 31/2009 vp Tiistai 6.10.2009 kello 12.00-13.30 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. sihteerit Hannes Manninen /kesk Kari Rajamäki /sd Tarja Filatov /sd Christina Gestrin /r Pertti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Antoine de Saint-Exupéry

Antoine de Saint-Exupéry 14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta. rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta. rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot