88. PERJANTAINA 16. JOULUKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "88. PERJANTAINA 16. JOULUKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 88/2011 vp 88. PERJANTAINA 16. JOULUKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2012; Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) täydentämisestä; Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) toisesta täydentämisestä... 2 Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Hallituksen esitys HE 119/2011 vp Hallituksen esitys HE 128/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2011 vp Talousarvioaloite TAA 1 407, /2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( , ja ), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 21 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk Thomas Blomqvist /r (s) Maria Guzenina-Richardson /sd (s) Leena Harkimo /kok Susanna Huovinen /sd Jyri Häkämies /kok (e) Sampsa Kataja /kok Krista Kiuru /sd Anna Kontula /vas Merja Kuusisto /sd Paula Lehtomäki /kesk (p) Mika Lintilä /kesk Leena Rauhala /kd (s) Anni Sinnemäki /vihr Alexander Stubb /kok (e) Katja Taimela /sd Kari Tolvanen /kok Anu Vehviläinen /kesk (s) Ulla-Maj Wideroos /r Pauliina Viitamies /sd Pertti Virtanen /ps Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 8 edustajaa:

2 2 Perjantaina /1 Katja Taimela /sd (10.26) Pertti Virtanen /ps (11.03) Merja Kuusisto /sd (11.04) Mika Lintilä /kesk (11.54) Pauliina Viitamies /sd (12.42) Kari Tolvanen /kok (12.57) Sampsa Kataja /kok (12.59) Sirkka-Liisa Anttila /kesk (13.01) Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Asian käsittely keskeytettiin pidetyssä täysistunnossa. Nyt esitellään pääluokka 29. Pääluokka 29 Opetusministeriön hallinnonala Yleiskeskustelu Kirjalliset kysymykset Eduskunnalle ovat saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK , 247, 248, 250, 251, , , , , 286, 288, 291/2011 vp. Kertomukset Puhemies Eero Heinäluoma: Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut eduskunnalle kertomuksen vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa (K 18/2011 vp). PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) täydentämisestä Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) toisesta täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Hallituksen esitys HE 119/2011 vp Hallituksen esitys HE 128/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2011 vp Talousarvioaloite TAA 1 407, /2011 vp 1 Kauko Tuupainen /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat, jos hiljentyisimme kuulemaan, mitä salin vanhimmalla tällä kertaa on sanottavaa. (Naurua) Tämä on täyttä asiaa. Arvoisa puhemies! Vanha suomalainen sananlasku toteaa: "Me emme elä ainoastaan leivästä kulttuuriakin tarvitaan." Tämän lausuman sisällön ovat sivistys- ja tiedejaoston kaikki jäsenet omaksuneet. Talousarvion pääluokka 29 on edellä lausumani perusteella erittäin merkittävä pääluokka. Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kasvu on riippuvainen sivistyksestä, ammattitaidosta ja koulutuksesta. Tämän mietinnön yhteydessä on syytä muistuttaa, että koulutus on yhteiskunnan kannalta ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Taloudellisesti epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää huolehtia koulutuksesta ja osaamisesta. Kireässä valtiontalouden tilanteessakin tulee huolehtia siitä, ettei koulutukseen tehdä sellaisia supistuksia tai rakenteellisia muutoksia, jotka pitkällä aikavälillä johtavat koulutuksen laadun heikkenemiseen tai nuorten syrjäytymiseen. Kansalaisten saama peruskoulutus, korkeatasoisen opetuksen antama sivistys, liikunta ja monimuotoinen kulttuuri ja nuorisotyö ovat suomalaisen elämänkaaren peruspilareita. Tästä syystä puolustan valtiovarainvaliokunnan tekemiä ratkaisuja tältäkin paikalta. Valtiovarainvaliokunta on kyennyt tekemään yksimielisesti myös pieniä mutta tärkeitä määrärahojen lisäyksiä hallituksen budjettiesitykseen. Lisäyksiä on tehty 19 eri kohteeseen, ja niiden määrä on 7 miljoonaa euroa. Keskeisimmät lisärahoitukset kohdistuvat oppilaitosten, yleensä puhutaan homekouluista, peruskorjaukseen, 2 miljoonaa euroa, yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen, 1,5 miljoonaa, sekä kor-

3 88/1/2 PTK 88/2011 vp 3 keakouluopiskelijoiden ateriatuen nostamiseen, 1,25 miljoonaa euroa. Edellä esittämistäni määrärahojen lisäyksistä nostan esille tässä yhteydessä vain yhden, mikä valtiovarainvaliokunnan mielestä kaipaa pikaista korjausta. Lastentarhanopettajista on maassamme pulaa, koska lastentarhanopettajakoulutus ei ole yliopistoille välttämättä houkutteleva koulutusala. Tästä syystä valiokunta haluaa varmistaa, että alan opettajakoulutusta laajennetaan ja tarkoitukseen myönnetään ensi vuoden talousarviossa lisämääräraha, aiemmin mainitsemani 1,5 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Homekouluongelmista on eduskunta ollut huolissaan useita vuosia. Siksi 2 miljoonan euron lisäys hallituksen esitykseen on valiokunnan mielestä paikallaan. Valiokunta myös toteaa, että perusopetuslaki edellyttää oppilaille turvallista opiskeluympäristöä. Museoviraston toimintamenoihin valiokunta lisäsi 0,5 miljoonaa euroa, kirjastojen niin sanottuihin lainauskorvauksiin 0,325 miljoonaa euroa, opintokeskusten laatu- ja kehittämistoimintaan 0,3 miljoonaa euroa sekä kulttuuri-instituutin avustuksiin samoin 0,3 miljoonaa euroa. Sivistys- ja tiedejaosto suhtautui valiokunnassa myös erittäin sivistyneesti käsitellessään eräitä koulutukseen liittyvien oppilaitosten lisämäärärahoja. Kesäyliopistoille kohdennettiin , Suomi-kouluille sekä ulkomailla asuvien oppivelvollisten Etäkoulu Kulkurille euroa. Valiokunta piti myös tärkeänä kansainvälistä ja kansallista ystävyysseuratoimintaa ja lisäsi Suomi Venäjä- ja Pohjola-Norden-seuran avustuksiin euroa sekä Karjalan Liitolle ja Suomi Saksa-seuran avustamiseen euroa. Edellä kertomissani määrärahojen korotuksissa kuunneltiin myös oppositiopuolueiden edustajien ehdotuksia, mistä kiitos hallituspuolueiden päättäjille. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää erityisesti kaikkia sivistys- ja tiedejaoston jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Olen jaostossa jo aiemminkin todennut, että sivistys- ja tiedejaoston jäseniksi ovat valikoituneet henkilöt, joilla kaikilla on tietoa, taitoa, kokemusta ja näkemystä, itseni tietenkin poissulkien. On ollut kohtuullisen helppoa toimia puheenjohtajana jaostossa, jossa edellä mainittujen avujen lisäksi korostuu tietoinen yhteistyöhalukkuus täydennettynä jaoston valiokuntaneuvoksen Marjo Hakkilan korkealla ammattitaidolla. Haluan kiittää jaostossa kuultuja asiantuntijoita, joilta saimme paljon tietoa niin peruskysymyksistä kuin erityisongelmistakin. Erityiskiitos myös kaikille jaoston kokouksissa vierailleille ministereille. Puhemies Eero Heinäluoma: Aloitamme keskustelun edustaja Komin puheenvuorolla, ja Komin puheenvuoron jälkeen järjestetään debatti. 2 Katri Komi /kesk: Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy kyllä moittia hallitusta ja hallituspuolueiden kansanedustajia ideologisesta syrjinnästä. Näyttää siltä, että jos jossain kohdassa lukee "maa", "maaseutu", "maatalous" tai edes jotakin niihin liippaavaa, niin heti vedetään ruksit yli. Tämä näkyy monissa kohdissa budjettikirjaa ja valtiovarainvaliokunnan mietintöä. Esimerkiksi 4H-järjestön, maaseudun neuvontajärjestön Pro- Agrian, Suomen Ratsastajainliiton asiakkaat, jäsenet joutuvat kärsijöiksi, kun punakynä käy. Hallituspuolueiden edustajat halusivat opposition ohella pienentää valiokunnassa aivan oikein leikkauksia, jotka kohdistuivat järjestöjen valtionapuihin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Pienen joululahjan saivat muun muassa Martat ja Marthaförbund. Outoa on, että vaikka kotitalousneuvontajärjestöjen budjettirivillä on marttojen kahden järjestön lisäksi myös Maaja kotitalousnaiset, ei heille korotusta tule. Kummallista. Nämä kolme kotitalousneuvontajärjestöä ovat perinteisesti tehneet yhdessä yhdessä edunvalvontaa. Heidän valtionapunsa reaalinen arvo on laskenut kuitenkin 20 vuodessa yli 30 prosenttia. Palkattuja neuvontahenkilöitä järjestöillä on yli 150. Valtionavun pienentyminen on johtanut toiminnan supistamiseen aikana, jolloin yrittäjyys ja omasta arjesta selviytyminen ovat tulleet yhteiskunnallisestikin yhä merkittävämmiksi. Pidän tuota ratkaisua, johon hallituspuolueiden edustajat valtiovarainvaliokunnassa ovat päätyneet, erittäin valitettavana ratkaisuna. Keskusta esittääkin vastalauseessaan, lausuma 20, että kotitalousneuvontajärjestöjen riittävä rahoitus turvataan tasapuolisesti. Toivon, että tämä voitaisiin tässä salissa hyväksyä. Tämä on enemmänkin periaatteellinen kysymys kuin itse sitä rahaa koskeva. Jos tätä ei voida tehdä, niin kysyn kyllä, millä perusteella rahoitusta haluttiin suunnata vain kahdelle marttajärjestölle, varakkaimmille näistä kolmesta järjestöstä.

4 4 Perjantaina /1/3 Arvoisa puhemies! Karjalan Liiton euron lisärahasta olen tietysti entisenä luottamushenkilönä tyytyväinen, kuten myös Taito ry:n rahasta, joka tuossa järjestöjen valtionapujen kohdassa lisääntyi myös samalla summalla. Keskusta lisäisi kuitenkin Museoviraston toimintamenoihin vielä lisärahaa niin, että esimerkiksi linnojen, kuten Olavinlinnan, korjausta voitaisiin jatkaa järkevämmin, mutta on tietenkin hyvä, että valtiovarainvaliokunta lisäsi tähän oman osuutensa. Tulen tuolla äänestyksessä esittämään myös Savonlinnan oopperajuhlille meidän maakuntamme yhteisen aloitteen johdosta säätiön pääomaan 3 miljoonaa euroa ja Savonlinnan OKL:n kehittämiseen paria miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaan miljoona euroa. Arvoisa puhemies! Jokaisen peruskoulun päättävän nuoren on voitava jatkaa opiskeluja. Valtio ja kunnat vastaavat yhdessä siitä, että jokaisella nuorella on peruskoulun jälkeen oikeus koulutuspaikkaan lukiossa, ammattikoulussa tai muussa koulutuksessa. Tavoitteena on koulutustakuu eli vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus kaikille. Niille nuorille, joilla on vaikeuksia, tulee tarjota vaihtoehtoja ja tukitoimia, jotka mahdollistavat jatkokoulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen vaikkapa oppisopimuksen tai ammattistartin kautta. Hallitusohjelmassa toki luvataan taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Kuitenkin hallitus on leikkaamassa esimerkiksi opetustoimesta satoja miljoonia euroja kohdistaen säästöjä suoraan lukioihin ja ammattikorkeakouluihin leikaten kouluilta lähes 100 miljoonaa euroa. Meidän vastalauseessamme keskustassa ei haluta, että ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja keskitetään pelkästään kasvukeskuksiin. Positiivisena asiana on hyvä, että valtiovarainvaliokunnassa ateriatuen määrää nostettiin. Koulujen korjaus- ja rakentamisavustusten määrän nosto ei kuitenkaan ollut riittävä. Keskustalla onkin oma esitys tähän, 10 miljoonaa euroa lisää, jotta edes muutamia lisähankkeita saataisiin aloitettua. Arvoisa puhemies! Kymmeniätuhansia nuoria on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Joidenkin tutkimusten mukaan noin puolella niistä vuotiaista, jotka olivat työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella, oli vain perusasteen tutkinto. Viiden vuoden seurantajakson jälkeen vajaat 40 prosenttia heistä oli edelleen samassa asemassa. Työtä siis riittää. Usein ulkopuolisuudella tarkoitetaan nuorten kohdalla sitä, että he eivät opiskele eivätkä ole työssä. Kyseiset nuoret eivät myöskään ole työttöminä työnhakijoina, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla. Noin nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Toki kaikki heistä eivät ole syrjäytymisvaarassa. Osalle nuorista ulkopuolella olo on vain välivaihe. Jokainen aktiivielämästä sivuun jäänyt nuori on tietysti liikaa. Syrjäytymistä tulee ehkäistä vahvalla varhaiskasvatuksella, perhetyöllä, perusopetuksella ja ongelmien varhaisella havaitsemisella. Tarvitaan räätälöityjä tukitoimia, koska nuorten elämäntilanteet poikkeavat toisistaan. 3 Sanna Lauslahti /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Monia hyviä asioita löytyy budjetin sisältä, mutta se jättää kuitenkin tiedepolitiikan saralla useita kysymysmerkkejä. Tieteen teossa tulee näkymään seuraavina vuosina useita leikkauksia. Kun on ensinnäkin yliopistoindeksin leikkaus, samaan aikaan Suomen Akatemian rahojen leikkaukset, Tekesin leikkaukset tulevat näkymään, niin herää pohdinta, millä tavalla me pidämme huolta, että meidän yliopistoissamme jatkossakin tehdään korkeatasoista, kansainvälisesti tunnustettua tiedettä. Mitä toimenpiteitä on ajateltu tehdä tällä saralla? 4 Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota ennen kaikkea lastentarhanopettajien koulutuksen riittämättömyyteen, mutta kunnissa on myös suuri pula sosiaalityöntekijöistä, ja yhtenä syynä on se, että meillä ei kouluteta riittävästi sosiaalityöntekijöitä. Tästä syystä myös kuntien tilanne on muodostunut sellaiseksi, että kun meillä ei ole riittävästi sosiaalityöntekijöitä, niin sosiaalityöntekijöitten vaihtuvuus on jopa 40 prosenttia vuositasolla, ja kun asiakasmäärät ovat suuria, niin työn vaativuus on kasvanut. Kysyisin ministeriltä, mikä tilanne tulee olemaan jatkossa. Tuletteko vaikuttamaan myönteisesti siihen, että sosiaalityöntekijöitten koulutusta tultaisiin lisäämään, jotta me pystyisimme vahvistamaan kunnissa sosiaalityön osuutta?

5 88/1/5 PTK 88/2011 vp 5 5 Hanna Mäntylä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan aluksi täytyy kiittää edustaja Kiljusta erinomaisesta puheenvuorosta, ja nyt täytyy myöskin kiittää hallitusta tästä nuorten yhteiskuntatakuu-ajatuksesta, joka osoittaa kyllä minusta sitä, että he ainakin yrittävät kovasti pohtia niitä keinoja, joilla näitä meidän nuoria voidaan tulevaisuudessa Suomessa auttaa. Mutta sitten haluaisin tässä nostaa esiin vähän tätä Lapin ja syrjäseutujen tilannetta. Kun meillä on sitä elämää siellä Kehä kolmosen ulkopuolellakin, niin miten tämä hallitus nyt ajattelee, että niitä meidän Lapin syrjäseutujen nuoria sitten näissä koulutusasioissa tuetaan, koska meillä ollaan kuitenkin sieltä esimerkiksi lukioverkkoa leikkaamassa ja karsimassa ja ammatillisia koulutuspaikkoja vähentämässä, samoin ammattikorkeakouluopetusta vähentämässä ja yliopistoopetusta heikentämässä? Miten ministerit näkevät, että Lapin nuorille annetaan sitä tulevaisuuden toivoa? 6 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aloitetaanko A:sta ja ammattikorkeakouluista? Ministeri, sitkeästi te pidätte kiinni 126 miljoonan euron säästöistä. Tuumaakaan ei tule periksi, vaikka muuten kyllä tuo uudistamissuunnitelmahan muuttuu muutaman kuukauden välein, viikkojen välein henkilötyövuoden säästöt ihmiset ammattikorkeakouluissa ovat peloissaan siitä, mitä tapahtuu, ja te muutatte suunnitelmia muutaman viikon, muutaman kuukauden välein. Nyt tuoreimpana olemme saaneet kuulla, että taas suunnitelmat uudistuvat. Valtiolle siirto lykkääntyykin nyt ainakin vuodella, ehkä pidemmälläkin ajalla, kuka tietää, minkälaiset suunnitelmat mahtavat ollakaan ensi viikolla. Teille tulee koko ajan uusia tietoja. Olemme saaneet kuulla, että teille tuli yllätyksenä, että Kemi Tornion alueella on voimakasta elinkeinotoimintaa, jonka takia ammattikorkeakouluja siellä tarvitaan, että Pohjanmaan ikäluokat kasvavat, se oli yllätys, ja että osa aloista loppuu kokonaan, kun niitä lakkautetaan ammattikorkeakouluista. Ministeri, eihän tällä tavalla voi toimia, lietsoa alueelle epävarmuutta. Me emme missään tapauksessa hyväksy tätä keskittävää otetta, joka teillä koko ajan ammattikorkeakouluissa on. 7 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on mainittu, että Olympiastadionin rahoitus kansallisena hankkeena arvioidaan, ja mietinnössä myös todetaan, että tätä peruskorjauksen rahoittamista on tarkoitus tehdä vuosina Tämä on erittäin merkittävä asia. Olympiastadion on arvioitu tärkeimmäksi ja merkityksellisimmäksi urheilurakennukseksi koko maailmassa sekä arkkitehtuuriltaan, urheiluhistorialtaan että muutoin. Sen vuoksi Olympiastadionin täydellinen uusintaremontti niin, että se tulevaisuudessa täyttäisi sekä yleisurheilun, jalkapallon että muiden tapahtumien nykyaikaiset toimintaedellytykset, pitäisi saada liikkeelle samaan tapaan kuin on uudistettu radikaalisti muun muassa Berliinin historiallinen olympiastadion vastaamaan tämän päivän tarpeita, ja muitakin esimerkkejä maailmalta löytyy. Sen vuoksi toivon, että urheiluministeri voisi valottaa sitä, miltä näyttää, pystytäänkö tekemään tällainen todella mittava Olympiastadionin uudistamishanke tässä lähivuosina ja onko siihen taloudellisia edellytyksiä ja mistä ne edellytykset voisivat löytyä. 8 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Sen vuoksi olen erittäin iloinen siitä, että nuorisotyöhön saadaan nyt lähes 4,7 miljoonan euron lisäys. Huoleni kuitenkin koskee sitä, että kun nyt veikkausvoittovaroihin on siirretty budjetista työpajatoiminnan rahoitusta 6 miljoonan euron verran ja kun tilanne on se, että näitä veikkausvoittovaroja ei voi käyttää työllisyyden tukemiseen, niin herää kysymys siitä, millä tavalla voidaan varmistaa nyt opetusministeriössä se, että työpajatoiminnan rahoitus budjetissa pysyy lähivuosina riittävällä tasolla. Huoleni ei siinä mielessä koske niinkään etsivän työn määrärahoja, jotka todennäköisesti näillä jo tehdyillä päätöksillä tulevat olemaan riittävällä tasolla, mutta tosiasia on se, että meillä ei ole riittävästi työpajapaikkoja niille nuorille, joita löydetään nyt etsivän nuorisotyön kautta. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Eli miten ministeri aikoo ratkaista sen, että todellakin meillä on tarjota palveluita niille nuorille, jotka etsivän työn kautta löydetään? 9 Astrid Thors /r (vastauspuheenvuoro): Värderade talman, arvoisa puhemies! On tyydytyk-

6 6 Perjantaina /1/10 sellä todettava, että juuri valmistuneessa kesussa siirretään muun muassa varhaiskasvatus opetusministeriön hallinnonalalle. Se on tervetullut uudistus, samoin kuin se, että varhaiskasvatuslaki saatetaan voimaan. Mutta samassa kesussa puhutaan myöskin ylioppilastutkinnon kehittämisestä ja todetaan, että ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen. Kysyisin ministeri Gustafssonilta: Onko tässä tarkoitus hyödyntää sitä tutkimusta, jota on tehty muun muassa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa on todettu, että nykyinen ylioppilastutkinto johtaa siihen, että opiskellaan ja otetaan esimerkiksi reaalikokeessa niitä aineita, joissa tutkimustiedon ja kertoman mukaan on helppo saada hyviä arvosanoja? Millä tavalla varmistatte, että opiskelijat oppivat oikeita aineita, Suomen kehityksen kannalta tärkeitä aineita, eikä vain niitä, joita opiskellaan helposti ja joista saadaan hyviä arvosanoja? 10 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin täytyy kiittää tätä eduskuntaosuutta myös tämän koulutuksen osalta. Siellä on hyviä lisäyksiä, kuten lastentarhanopettajankoulutuksen puolelle muun muassa, ja lainaus sieltä: "Korvauksiinkin pieni symbolinen ele." Mutta sitten se kysymys, jonka haluaisin ministerille esittää: Tällä viikolla täällä salissa on aivan oikeutetusti maailman tilanteesta johtuen pohdittu sitä, miten Suomessa nimenomaan valtiovarainministeri ja pääministeri varautuvat pahimpaan. Nyt haluaisin opetusministeriltä kysyä: Miten koulutuksellisesti opetusministeriö yhdessä Temmin kanssa on varautunut siihen, mikäli koulutusta tarvitaan puskurina yhteiskunnassa enemmän, suuremmin ja monimuotoisemmin, esimerkiksi työelämän kanssa yhdessä lomautusten vastapainona? Onko tällaisiin asioihin varauduttu, onko meillä varasuunnitelma? Puhemies Eero Heinäluoma: Otetaan tähän vaiheeseen ministeri Gustafssonin puheenvuoro. 5 minuuttia puhujapöntöstä, olkaa hyvä! 11 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeistä kysymyksistä. Ehkä tällaisen poliittisemman puheenvuoron käytti edustaja Puumala tuomalla esiin kauhukuvia siitä, mitä mahdolliset ammattikorkeakoulujen rakenteelliset uudistukset tuovat mukanaan. Sanon nyt kuitenkin ääneen sen, että hyvin paljon on tullut myöskin myönteistä palautetta siitä, että rakenteellisia uudistuksia tehdään. Ne nähdään tarpeellisina myöskin sen takia, että meillä on ammattikorkeakouluissa yksiköitä, toimipisteitä, joitten vetovoima on heikko, ja se osin myöskin kertoo siitä, että nuoret äänestävät jaloillaan. Mutta me odotamme nyt rauhallisesti palautetta, mikä tulee helmikuun 16. päivä. Sen jälkeen sitten ministeriössä arvioidaan, mitä johtopäätöksiä niin rakenteellisten uudistusten kuin näitten aloituspaikkamäärienkin osalta on syytä tehdä. Sen, että te yritätte vähätellä opetusministerin tietopohjaa ja osaamista näissä asioissa, minun egoni hyvin kestää, jos olen rehellisesti ja vilpittömästi todennut joitakin uusia asioita, joita ministerille on tullut tietoon, kun olen käynyt eri puolilla Suomea ja ottanut myöskin lähetystöjä vastaan. Minusta on kuitenkin ministerin ja meidän kaikkien syytä olla nöyriä ja tunnustaa, että on tullut myöskin uutta tietoa, jota ei ministerillä eikä ministeriössä ole ollut. Tätähän se elämä on, että uuttakin tietoa pitää ottaa vastaan. Kiistän nyt jyrkästi sen, että tässä hallitus pyrkisi tietoisesti jotenkin keskittämään koulutusta ja tyhjentämään Itä-Suomea ja Lappia. Päinvastoin, kun viime maanantaina olin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun tutustumassa ja paikallisen kauppakamarin elinkeinoelämän näkemyksiin, niin on syytä avoimesti todeta, että siellä tuli myöskin uutta tietoa niistä teollisuuden ja työpaikkakehityksen näkökulmista, jotka on syytä sitten arvioida kevättalvella, kun uusia johtopäätöksiä tehdään. Sitten tästä tiedepolitiikasta, jota edustaja Lauslahti muun muassa peräsi. Nyt hallitusohjelmaneuvotteluissahan sovittiin siitä, että budjettiin on avattu tällainen tutkimusinframomentti. Meillä on Suomessa kiistatta yliopistoilla, tiedekorkeakouluilla puutteita ikään kuin tutkimusvälineistön suhteen, ja tämä on merkittävä lisävoimavara nyt yliopistoille. Toivon mukaan sitä voidaan vahvistaakin sitten vielä tulevaisuudessa. Sehän sitten tämän ohjelmakauden viimeisinä vuosina on 8,5 miljoonaa euroa, joka nyt on kohtuullisen merkittävä asia. Sitten tähän tiedepolitiikkaanhan liittyy merkittävästi nyt yliopistoihin suunnitteilla oleva uusi rahoitusmalli, joka nyt on ollut lausunnoil-

7 88/1/12 PTK 88/2011 vp 7 la, ja siitä on olemassa tämä yksimielinen esitys. En usko, että tämä paljon muuttuu. Tämähän pitää sisällään sen, että koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteitten osuus valtionosuudessa on 25 prosenttia, tutkimuksen 34 ja koulutuksen 41 prosenttia. Tietojeni mukaan nämä suhteet ovat saaneet hyvän vastaanoton yliopistokentässä, ja näen, että tämä uusi rahoitusmalli, joka astuu voimaan vuonna 2014, on nimenomaan vahvistamassa yliopistojen tiedepolitiikkaa, tutkimukseen perustuvaa opetusta ja tutkimusta. Sitten edustaja Thors oli tyytyväinen tästä varhaiskasvatuksen siirrosta. Niin minäkin olen. Se on tärkeä asia. Myöskin teidän pohdiskelunne ja johtopäätöksenne ylioppilastutkinnon kehittämisestä on mielestäni ihan oikea. Nythän kesun ja hallitusohjelmankin mukaan on tarkoitus tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehittää entistä vahvemmin yleissivistystä, tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ymmärrän näin, että tällä juuri halutaan entisestään vahvistaa jo nyt hyvän lukion yleissivistävän oppimisen ja osaamisen tasoa, joka myöskin sitten arvioitaisiin ylioppilaskirjoituksissa. Tämän asian tiimoilta nyt sitten on tarkoitukseni käynnistää tämä valmistelutyö pian, kun kesu eilen valtioneuvostossa hyväksyttiin. Palaan muihin vastaamatta jääneisiin kysymyksiin vielä keskustelun aikana. 12 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! Tässä nuorten yhteiskuntatakuu nousi edustaja Mäntylän ja edustaja Alanko-Kahiluodon puheenvuoroissa esille, ja todella on niin, että nyt tämä etsivä nuorisotyö laajennetaan koko valtakuntaa koskevaksi, mikä on erittäin hyvä, ja siihen on varmistettu rahoitus. Mutta todella etsivä nuorisotyö ei yksin riitä, vaan pitää olla ne reitit, joissa ohjataan. Valtaosa tietenkin ohjautuu ammatilliseen koulutukseen, yleissivistävään koulutukseen, mutta on niitä, jotka tarvitsevat muunlaisia ratkaisuja, oppisopimuskoulutusta tai työpajatoimintaa, joka on erittäin hyvä ja tärkeä askel kohti muuta koulutusta tai työelämää. Nyt kun 2013 vuoden alusta astuu tämä nuorten yhteiskuntatakuu voimaan, niin sen kautta pitää saada myös tälle puolelle rahoitus ja siitä meidän pitää yhdessä, sekä nuorisosta vastaavan kulttuuriministerin että toisaalta eduskunnan, pitää huolta, että tämä on niitä tärkeimpiä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa, että yhtään nuorta ei enää päästetä syrjäytymään, ja minusta on tärkeätä, että me teemme yhdessä tämän yhteiskuntatakuun kautta töitä sen eteen. Edustaja Palm nosti esiin lainauskorvaukset. Tietenkään niiden taso ei vastaa edelleenkään pohjoismaista tasoa, mutta kaiken kaikkiaan ensin budjettiesityksessä oli jo 10 prosentin korotus, ja ilolla panin merkille, että eduskunta oli myös tehnyt toisen noin 10 prosentin korotuksen, pikkuisen reilun, eli 20 prosenttia. Jos tällainen tahti jatkuu, niin lainauskorvauksissa päästään kohti sitä pohjoismaista tasoa, ja siinä on oikein hyvä painotus ollut. Edustaja Uotila kysyi Olympiastadionin kunnostuksesta. Aivan niin kuin edustaja Uotila totesi, niin se on sekä arkkitehtonisesti, historiallisesti että urheilullisesti tärkeä rakennus. Se pitää laittaa kuntoon. Me emme voi jättää Olympiastadionia ulkomuseoksi, ja Berliinin olympiastadion on esimerkki siitä, miten on vanha stadion voitu kunnostaa sellaiseen kuntoon, että vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelu pelattiin siellä. On varauduttu niin, että Veikkauksen tästä rahastosta, josta tämmöisiä suuria hankkeita kuten aikaisemmin esimerkiksi Oopperataloa on rahoitettu, löytyisi niin, että se ei leikkaannu pois muualta, ja tällä pystyttäisiin tämä perusparannus nyt tekemään, ja odotetaan niitä hankesuunnitelmia ja laskelmia siitä. Perusparannushan on ensimmäinen askel, joka pystytään tällä nelivuotiskaudella hoitamaan, mutta sen jälkeen pitää vielä kehittää eteenpäin, jotta siitä tulee entistä modernimpi urheilun ja kulttuurin keskus. Usein unohtuu, että Olympiastadion on myös merkittävässä määrin kulttuuriareena, ei pelkästään urheilun areena. Tietysti erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että jalkapallomaajoukkue pystyy jatkossakin pitämään sitä kotiareenana ja nurmikko on kunnossa. 13 Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Elämme taantumassa, jossa työttömyys on tosiasia ja myös nuorisotyöttömyys ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti, ja näihin vaihtuviin tilanteisiin tarvitaan reagointia. Kiitos siitä, että hallitus on ohjelmassaan huomioinut meidän näyttötutkintojärjestelmämme, joka on vahva perusta tälle tutkintotavoitteiselle koulutukselle. Mutta miten ensi vuonna? Työttömyys tuskin tulee tästä helpottumaan, eli miten turvataan riittävän tutkintotavoitteinen ammatil-

8 8 Perjantaina /1/14 linen aikuiskoulutus ja työvoimapoliittinen koulutus? Tässä talousarviossa tämä on otettu huomioon lähinnä tässä oppisopimuskoulutuksen kohdalla, hyvä niinkin, ja siinä on puhuttu näiden vailla tutkintoa olevien asemasta. Mitenkä vailla tutkintoa olevien asemaa tullaan parantamaan? 14 Esko Kiviranta /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Joka viides koulurakennus on niin sanottu homekoulu tai muuten peruskorjauksen tarpeessa. Koulurakennusten ongelmat koskevat merkittävästi ainakin noin 3 000:ta peruskoulun oppilasta. Valtiovarainvaliokunta teki pienoisen lisäyksen näihin valtionosuuksiin, mutta edelleen pudotus on jyrkkä edelliseen vuoteen verrattuna. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on erikoinen lause, johon toivoisin selitystä: "Valtion avustuksia oikein käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista saada aikaan muutos kuntien asenteessa rakennustensa home- ja sisäilmaongelmiin ja opettaa oikeat toimintamallit homevauriokorjausprosesseissa sekä lisätä rakennusten käyttöaikaisten korjausten oikea-aikaisuutta." Jos joku tuntee itsensä tämän mietinnön virkkeen äidiksi tai isäksi tai muuten haluaa selittää tätä, kuulisin mielelläni selityksen tähän syvälle luotaavaan virkkeeseen. 15 Raija Vahasalo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä lisäys, minkä valiokunta teki, oli erinomainen lisäys, ja itse kysyisin siitä samasta asiasta myös. Koska oppilaitosten korjausvelka on tällä hetkellä 3,7 miljardia euroa, niin meidän lisäyksemme täällä eivät tee kesää, ei talvea. Sen takia tässä, kun on tutkittu tätä homekouluasiaa, niin on huomattu tutkimuksissa, että kuntien asenteissa on ollut ongelmia, niitten ongelmien havaitsemisessa, kosteusvaurioiden havaitsemisessa, rakentamisessa, hoidossa, eli koko siinä prosessissa, ja monet eurot, mitä on valtio antanut, ovat menneet harakoille. Sen takia haluaisinkin kysyä ministeriltä: Haluttaisiin sellainen avustusmalli, jossa pakotettaisiin avustuksen saaja laadukkaaseen toimintaan rakennusten ongelmien tutkimisessa, korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Nykyinen järjestelmä ei tunne näitä laadullisia kriteerejä lainkaan, ja meillä olisi välttämätöntä saada (Puhemies: Minuutti!) tämä prosessi kuntoon. Onko tämmöistä uutta avustusmallia mahdollisesti suunnitteilla? 16 Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tähän samaan homekouluongelmaan. Kaikki tiedetään, että terveellinen ympäristö opiskelijoille ja koululaisille on äärettömän tärkeätä, mutta tuo, mitä edustaja Vahasalo viittasi tähän summaan, on miljardeissa mitattavissa. Riippumatta siitä, paljonko me täällä saamme lisättyä, ongelmaa ei ratkaista tässä ja nyt. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä onkin puhuttu siitä, että täytyy miettiä uusia järjestelmiä kaiken kaikkiaan, että kunnat itsessään sitoutuisivat myös korjaamaan niitä riippumatta siitä, saadaanko avustuksia vai ei, saati jos avustusten käytössä on ollut ongelmia tai kun kunnat kilpailuttavat ja korjauttavat näitä tiettyjä kouluja, niin sen jälkeen todetaan aika pian uusia ongelmia. Tarkastusvaliokuntahan paneutuu tällä kaudella nyt tähän kosteus- tai homeongelmaan, ja katsotaan, mitä sieltä tulee. Mutta piti itseni puuttuman siihen, että täällä moni sanoo sitä toisissa puheenvuoroissa, että tarvitaan lisää leikkauksia valtiontalouteen, ja kun me tulemme tänne, niin sitten sanotaan, että mikään ei riitä. Jonkinlaista loogisuutta toivoisi. Kiitos perussuomalaisten edustajien, puheenvuorot ovat olleet äärettömän rakentavia ja on kehuttu myös sitä yhteiskuntatakuuta tai mietitty sitä yhdessä, miten löydetään tiettyjä ratkaisuja. Me kaikki olemme samassa haastavassa tilanteessa, eikä kukaan tee mielellään leikkauksia, mutta niitä joudutaan tekemään joka puolella, ja meidän täytyy muistaa myös, että taloudelliset ajat eivät tästä helpotu vaan haasteellistuvat. 17 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuntien nuorisotyöhön ja nuorisotiloihin tarkoitetut määrärahat ovat vuosien saatossa laskeneet aina vaan alaspäin ja alaspäin. Se on tarkoittanut sitä, että yhä nuoremmat nuoret notkuvat nortti suussa keskikaljahumalassa torien reunalla tai kauppakeskuksissa. Nyt tarvittaisiin tuonne nuorisotyöhön sellaisia määrärahoja, millä saataisiin nuoret rakentavaan, hyvään harrastustoimintaan. Onko teillä minkäänlaisia eväitä siihen, miten pystyttäisiin nostamaan nuorisotyötä taas siihen arvoon, mikä sille maakunnissa kuuluisi? 18 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Opiskelu kannattaa aina, ja siihen kuuluu panostaa nyt ja tulevaisuudessa. Am-

9 88/1/19 PTK 88/2011 vp 9 matillisia koulutuksia on syytä tämmöisille täsmäaloille, missä on pulaa, lisätä, muun muassa pelastajien ja lääkärien kohdalla, ettei meidän tarvitse turvautua mihinkään valelääkäreihin. Sitten näitten paikkojen jaon kohdalla on myös syytä harkita ja pikkuhiljaa alkaa poistaa näitä vääristäviä kielipohjaisia kiintiöitä, mitä on olemassa. Yliopistokeskuksien merkitys alueelleen on tärkeä, ja niitten asema tarvitsee turvata. Ne ovat erittäin työllistäviä omalle paikkakunnalleen. Tästä on tehty aloitteita, ja ne on syytä ottaa vakavasti. 19 Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On tullut kiistatta osoitetuksi se, että tuolla pohjoisessa Barentsin alueella ja Suomen Lapissa on käynnistymässä ennenkokematon investointiaalto. Sehän rakentuu luonnonvarojen hyödyntämiseen ja Lapissa erityisesti kaivostoiminnan varaan. Nämä eivät ole vain alueellisesti merkittäviä asioita. Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että se, mikä tapahtuu Lapissa, on alueellisesti merkittävää, se on kaukana täältä, se on usein vähäpätöistä kansakunnan kannalta. Mutta nämä ovat kansallisesti merkittäviä hankkeita, joita Suomi tarvitsee erityisesti nyt, kun sen talous on vaikeuksissa. Siellä tarvitaan kiistatta lisää työntekijöitä, ja siellä tarvitaan osaavia työntekijöitä, erityisesti teknisen osaamisen ala on erittäin tärkeä kaivosteollisuuteen liittyvässä teollisuudessa. Ministeri Gustafsson on nyt tutustunut kyllä paikan päällä näihin kysymyksiin, erityisesti Kemi Tornion tilanteeseen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta. Joko saan kuulla, että ministeri on valmis perumaan ne leikkaukset, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) jotka tulevat vahingoittamaan tuota kehitystä, ellei niitä koulutuspaikkoja saada? 20 Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Hallituksen lupaama koulutustakuu on hyvä ja tavoiteltava asia. Toivottavasti se ei jää vaan kauniiksi kirjaukseksi, budjetin numero-osa ei nimittäin kaikilta osin läheskään tue tuota arvokasta päämäärää. Tähän asti moni kunta on tehnyt oman osansa koulutustakuun toteuttamiseksi tarjoamalla lukiopaikan kaikille halukkaille nuorille ja aikuisopiskelijoillekin. Nyt valtionosuuksien säätelyllä välillisesti pakotetaan lukioiden lakkauttamiseen. Tämä vaikeuttaa varsinkin pitkien etäisyyksien alueilla nuorten osallistumista lukio-opetukseen huomattavasti. Miten tältä osin tuota koulutuksen tasaarvoa, arvoisa ministeri, aiotte paremmin toteuttaa? 21 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää ministeri Gustafssonia siitä, että te opposition pommituksesta huolimatta viette ammattikorkeakoulu-uudistusta eteenpäin. Mutta ruusujen lisäksi vähän antaisin risuja. Kehittämissuunnitelman, kesun, pitäisi konkretisoida ja vauhdittaa hallitusohjelmaa. Nyt kun katsoo tuota ammattikorkeakoulu-uudistusta, niin en ihan tuohon keskustan pingpong-esitykseen yhdy, mutta hieman palloilulajiin liittyvää oireilua siinä on. Erityisen harmissani olen siitä rahoitusuudistuksen siirtymisestä. Nythän se hieman vesittyy, kun vasta selvitetään vuoteen 2015 mennessä, miten ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy valtiolle. Kysyisinkin ihan: Mitä tässä selvityksessä on konkreettisesti tarkoitus selvittää? Miten tämä selvitys tehdään? Käytännössähän on mahdollisuuksia leikata rahaa joko yleisistä valtionosuuksista tai sitten niin sanotusta OKM-valtionosuudesta. Toivon, että eduskunta tähän saisi vastauksen, koska ammattikorkeakoulu-uudistus on hallituksen tärkeimpiä uudistuksia. Se on koko kansakunnan kannalta tärkeää, että jokaisessa maakunnassa on laadukas ammattikorkeakoulu. Ihan lopuksi toivon, että kiinnitätte huomiota valtiovarainvaliokunnan mietinnön yleisperusteluihin. Siellä kyllä todetaan, että jatkossa hallituksen on pidettävä huoli siitä, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ettei koulutuksen laatua leikata rakenteellisilla uudistuksilla. 22 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä, että liikuntaan, kulttuuriin, urheiluun, nuorisotyöhön panostetaan 520 miljoonaa euroa. Liikunnan asemaa peruspalveluna halutaan vahvistaa, liikunnallisen elämäntavan vahvistamista ja yhdenvertaisten palveluiden saatavuutta halutaan turvata. Pidän tätä erittäin hyvänä ja kannustan urheiluministeri Arhinmäkeä viemään tätä eteenpäin. Tavoitteena on myös rakentaa pohjaa menestykselle kansainvälisessä huippu-urheilussa, ja meillä on Suomessa valmistunut juuri Humutyöryhmän esitys huippu-urheilun rahoituksesta

10 10 Perjantaina /1/23 ja uudistamisesta. Kysyisin urheiluministeri Arhinmäeltä: miten tämä huippu-urheilun rahoitus saadaan järjestettyä riittävälle tasolle samaan aikaan, kun meidän pitää panostaa myös suuria ryhmiä liikuttavaan urheiluun? 23 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvin merkittävää, että tässä tiukassa talouden ajassa me saamme yleissivistävän koulutuksen määrärahoihin jopa 6 prosentin korotuksen verrattuna vuoteen 2011, myös ammatillisen koulutuksen puolelle 5 prosenttia. Elikkä nämä ovat asioita, jotka on syytä esiin nostaa. Erityisesti on merkittävää, että on haluttu satsata perusopetuksen laatuun ja siellä muun muassa ryhmäkokoihin, jotka ovat aina olleet tämmöinen iso kysymys ja hyvin vaikuttava tekijä koulutuskentällä, millä me pystymme siihen opetuksen laatuun saamaan kehitystä huomattavasti. Ja on tärkeää, että myös selvitetään jatkossa sitä, voidaanko ryhmäkoosta sitten säätää jopa lailla. Tämä yhteiskuntatakuu on täällä tullut jo esille, ja kun se on varmaan yksi suurimpia asioita, mitä tässä lähdetään eteenpäin viemään, niin nyt olisin halunnut vielä tarkentaa ministereiltä sitä, miten kuntien osalta lähdetään liikkeelle tätä toteuttamaan, koska on tarkoitus varmasti myös saada tämä käytännössä toimimaan kunnissa. 24 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Erilaisia oppijoita on noin 20 prosenttia väestöstä. Erilaiset oppijat eivät tarvitse tukiopetusta tai erityisopetusta, vaan he tarvitsevat erilaisia opetusmenetelmiä. Erilaisten oppijoiden tunnistamisessa on vielä puutteita, eikä opettajilla ole välttämättä riittäviä valmiuksia vastata näiden erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että oppilaan ja opiskelijan oppimistulokset huononevat, ja pahimmillaan tämä voi johtaa oppimispolulta putoamiseen ja jopa syrjäytymiseen. Toiminnalliset menetelmät ja draaman käyttö opetuksessa on todettu joillekin erilaisille oppijoille erittäin hyväksi oppimistavaksi. Nämä menetelmät ovat myös etiikan, vuorovaikutustaitojen ja myös kielten opiskelussa erittäin tehokkaita menetelmiä. Kysynkin opetusministeriltä, miten hän näkee toiminnallisten menetelmien mahdollisuudet esimerkiksi perusopetuksessa. Miten näitä asioita voisi enemmän huomioida opettajakoulutuksessa? 25 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Viime kierrokselta lyhyesti. Edustaja Kiljuselle myönteinen asia: eilisessä hyväksytyssä kesussa päätettiin lisätä sosiaali- ja terveydenhoitoalan aloituspaikkoja. Sitten edustaja Palm teki myöskin tärkeän kysymyksen, onko meidän ministeriössämme varauduttu ensi kevääseen, ehkä ensi vuoteen, seuraaviinkin, kun taloustilanne näyttää menevän huonompaan suuntaan. Kyllä minäkin tässä yhteydessä nyt kovin nostan esille tämän yhteiskuntatakuun, joka opetusministerin näkökulmasta on erityisesti koulutustakuu, ja haluan tietysti ministerinä erityisesti pitää kiinni siitä hallitusohjelmatavoitteesta, että jokaiselle nuorelle on peruskoulun jälkeen aloituspaikka, paikka, missä jatkaa opiskelua, ja myöskin siitä, että sitten valmistumisen jälkeen turvataan työttömälle kolmen kuukauden sisällä myöskin työ- tai toiminnallinen aktiviteetti. Nämä ovat tosi tärkeitä asioita, ja luulen, että meistä jokainen kansanedustaja saa paljon palautetta siitä, että tehkää enemmän nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Tässä on yksi hallituksen vastaus siihen toki sitten muitakin keinoja ja asioita on käytössä. Ihan tuosta kysymysten häntäpäästä: Edustaja Mäkisalo-Ropponen peräsi ministerin näkemystä peruskoulun näistä ikään kuin toiminnallisista menetelmistä. Minä itse näen draamaopetuksen nimenomaan pedagogisena menetelmänä: miten lapset saadaan draaman keinoin ilmaisemaan itseään, olemaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, kehittämään tunneälyä, sosiaalista vuorovaikutusta ja tällaista. En nyt ole lupaamassa tässä tuntijakouudistuksessa draamaa oppiaineeksi. Sen sijaan pidän erittäin tärkeänä sitä, että tällaista toiminnallisuutta lisätään peruskoulussa ja nimenomaan yläasteella, joka on varsin ainepainotteinen. Lapset ja nuoret kaipaavat tietynlaista aivolepoa ja tekemistä enemmän kuin tällä hetkellä siellä on. Sen takia tämä taide- ja taitoaineiden lisääminen on tärkeää, ja pidän siitä kyllä kiinni, kun tätä esitystä nyt valmistellaan. Edustaja Sarkomaa kantoi huolta siitä, että tämä ammattikorkeakoulu-uudistus olisi nyt vesittymässä. Ei suinkaan. Jos tulee vuoden aikalisä tilanteessa, jossa ollaan muutenkin uudistamassa kuntien valtionosuusjärjestelmää, niin päädyimme tässä hyvässä yhteisymmärryksessä hallituksessa siihen, että otetaan tämä valtiollistaminen ja 500 miljoonan euron siirto kunnilta valtiolle rauhallisesti, analysoidaan se eikä läh-

11 88/1/26 PTK 88/2011 vp 11 detä nyt, kärjistäen sanottuna, maksattamaan sitä yleisestä valtionosuudesta, sos.- ja terveystoimesta, jonka sisällä on myöskin perusopetus, eikä myöskään niin, että kun jo nyt lukio- ja ammatilliseen koulutukseen kohdentuu säästöjä, niin me olisimme ikään kuin rahoittaneet sen lukio- ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksilla. Sen takia tämä on syytä katsoa isommassa kokonaisuudessa, osana sitten tätä niin sanottua isoa valtionosuusuudistusjärjestelmäkokonaisuutta. Mutta tärkeintä on se, että ammattikorkeakoulujen muu rahoitusjärjestelmä uudistetaan vuoteen 2014 mennessä, kun se nyt perustuu aivan liikaa vaan opiskelijamääriin: 70 prosenttia opiskelijamäärästä. Eihän tämä nyt ole mikään tämän päivän rahoituksen peruste. Sinne haetaan vaikuttavuutta, laatua ja tällaisia uusia rahoitusinstrumentteja. Samaten on tarkoitus uudistaa vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen toimiluvat. Tässä tehdään myöskin tätä rakenteellista uudistamistyötä rinnan sitten tämän muun kehitystyön kanssa, mitä itse asiassa ammattikorkeakoulut myöskin itse ovat tekemässä. Ehkä jatkan sitten taas myöhemmin. 26 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että ei käy kateeksi opetusministeriä. Tunnen empatiaa häntä kohtaan tätä budjettikirjaa lukiessa, sen verran rajuja leikkauksia on kautta koulutuslinjan. Meillä on kuitenkin Suomessa perusteltu aina menestymistä kasvulla ja koulutuksella ja nyt meidän on huolehdittava siitä, että tämä peruskivijalka ei murennu. Oikeastaan viittaan tuohon edustaja Paasion puheenvuoroon, kun hän sanoi, että leikata pitää kaikkialta, mutta huoleni kantaa sinne, kun kevät koittaa, että kivettäisimme yhden kivijalan, johon emme enää koskisi, elikkä koulutuksen, emmekä sieltä enää leikkaisi lisää. Leikkaukset ovat ihan riittävät tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Voimavarojen järkevä käyttö koulutuksessa on paikallaan. Keskusta on ollut sitä mieltä, että esimerkiksi koulutusmääriä pitää tarkastella uudelleen mutta työelämälähtöisesti ja ikäluokkien kokoon painottuen, niin ikään kuunnellen alueen ääntä. Se on erittäin tärkeä asia. Toivon, että ministeri tämän muistaa myöskin tulevaisuudessa. Elikkä alueen ääni tarkastelussa työelämälähtöisesti ja alueella keskeisten vaikuttajien ääni kuuluviin. 27 Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihan kommenttina urheiluministerille, että Olympiastadionhan on kansallinen monumentti, joka pitää korjata, mutta myös Tampereella on rakenteilla monitoimiareena, joka tarvitsisi 10 miljoonaa valtiolta. Suurimmalta osalta raha tulee yksityiseltä puolelta. Nyt on vain 4 luvassa, ja tähän tietysti toivoisi vastausta. Mutta kysymys opetusministerille: Suomessa on valtakunnan kattava tasa-arvoinen musiikkioppilaitosten verkko. Musiikkiopistot ovat avoimia laitoksia, oppilaat maksavat vain 10 prosenttia kuluista kuntien ja valtion huolehtiessa lopusta. Nyt on niin, että samalla kun ammattikorkeakouluverkkoa harvennetaan, niin myös valitettavasti kuntien tilanne on huonontumassa valtionosuuksien pienentyessä. Ne eivät pysty tilaamaan kerta kaikkiaan näitä oppilaspaikkoja musiikkiopistoista. Olisinkin kysynyt, ministeri Gustafsson, kun te olette huolissanne myös nuorison syrjäytymisestä, musiikki voi olla keino syrjäytymisen estämiseksi: mitä te aiotte tehdä, arvoisa ministeri, ettei maailmankuulu suomalainen musiikkikoulutus rapaudu kokonaan? 28 Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sivistys ja kulttuuri kuuluvat kaikille, mutta miten tämän asian on arvottanut hallitus? Leikkaamalla vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksia yli 11 miljoonalla eurolla. Tämä heikentää monen erityisryhmään kuuluvan, maahanmuuttajan, eläkeläisen, lapsen mahdollisuuksia vapaaseen sivistystyöhön. Muun muassa kansalaisopistot ovat hyvä väylä siihen, että kynnys opetukseen on matala kaikille ryhmille, myös erityisryhmille. On siis vaarana, että opintotunnit näissä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vähenevät. Silloin myöskin kohdistuu varmasti sitten opintomaksuihin korotuksia, ja tämä heikentää myöskin varmasti osallistumista osassa ryhmistä. Samaan hengenvetoon voi todeta, että maakunnan orkestereiden ja teattereiden rahoitus myös vähenee, ja se madaltaa myöskin tasa-arvoista sivistystä ja kulttuurin mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. 29 Mikko Savola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kysyisin kulttuuriministeri Arhinmäeltä, kuinka hän aikoo toimia sen eteen, että kulttuuriavustukset jaettaisiin tasapuolisesti eri puolella Suomea oleviin tapahtumiin. Esimerkiksi kansanmusiikkitapahtuma Spelit, joka on

12 12 Perjantaina /1/30 toiminut Etelä-Pohjanmaalla jo vuodesta 72, on tarjonnut valtakunnallista ja kansainvälistä kulttuuritarjontaa, mutta on valitettavasti viime vuosina kärsinyt hieman alimitoitetuista valtionosuuksista. Kuinka kulttuuriavustukset tulevat jakautumaan jatkossa, sillä näillä tapahtumilla on erittäin suuri merkitys ympäri Suomea, ja piristävä merkitys, aivan kuten tiedetään, mikä kulttuurilla on? Arvoisa ministeri, tätä kysyisin: kuinka tulette varmistamaan sen, että nämä avustukset jakautuvat tasapuolisesti eri puolella Suomea oleviin tapahtumiin? 30 Sofia Vikman /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on nuorisotakuuta jo kehuttu ja syystä. Täytyy vielä kiittää ja kannustaa opetusministeriä pitämään kiinni kunnianhimoisista tavoitteistaan vahvistaa ammattikorkeakouluja parantamalla niiden hallintoa ja johtamista sekä uudistamalla niiden rahoituksen. Ammattikoulukentän uudistuksen tarve on kiistaton. Valtakunnallisesti ammattikorkeakouluihin otetaan nyt opiskelijoita, jotka eivät valmistu, ja nekin, jotka valmistuvat, eivät välttämättä työllisty. Korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärät on saatava nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden työelämän kysyntää. Lopuksi vielä kysyisin ministeriltä lukiokoulutuksesta, joka on aika ottaa koulutuspolitiikan keskeiseksi painopistealueeksi: mitä te aiotte tehdä lukiokoulutuksen kehittämiseksi? 31 Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on äärimmäisen tärkeä ja hatunnoston arvoinen teko ja monelle nuorelle varmasti lottovoitto. Tähän liittyy kuitenkin joitakin aukkokohtia, pelkkä porkkana ja kädenojennus ei nimittäin kaikkia valitettavasti auta. Alle 30-vuotiaista työttömistä nuorista moni on jo, ikävä kyllä, syrjäytynyt ja moniongelmainen. Heille ei riitä se, että heille vaan tarjotaan työpaikka ynnä muuta, vaan he tarvitsevat kädestä pitäen opastusta ja henkilökohtaista apua. Kysyisin ministereiltä, miten tämä hoidetaan. Toinen asia: Yhteiskuntatakuuseenhan ei tällä hetkellä liity minkäänlaista vastaanottopakkoa näitä tarjottavia toimenpiteitä kohtaan. Eli entä ne nuoret, jotka jatkavat mieluummin toimeentulotuen uraputkessa ja antavat muiden työssä käyvien ja yrittävien nuorten elättää itsensä? Tätä joutilaisuusvaihtoehtoa ei mielestäni missään nimessä tule sallia tai mahdollistaa. 32 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää 56 miljoonan plus 2 miljoonan lisämäärärahan valtionosuuksiin ja -avustuksiin oppilaitosten perustamiskustannuksissa. Tästä summasta 52 miljoonaa menee jo käynnistyneisiin hankkeisiin, elikkä käytännössä ei juurikaan ole rahaa rakentaa uusia kouluja. Lainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että oppilailla on oltava turvallinen ja terveellinen ympäristö opiskellakseen. Home- ja sisäilmaongelmat ovat kuitenkin sen verran suuria, nämä ongelmat aiheuttavat terveyshaittoja siinä määrin, että ne uhkaavat jopa kansanterveyttämme. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka tämä hallitus voisi lisätä tätä määrärahaa tästä esityksestä huolimatta, jotta voitaisiin käynnistää uusien koulujen rakentamista enemmässä määrin kuin 2 4 kappaletta ensi vuonna ja saataisiin näitä homeongelmia korjattua myös enemmän? 33 Tarja Filatov /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhdyn myös niihin ihmisiin, jotka ovat ilahtuneita tästä nuorten yhteiskuntatakuusta ja erityisesti siitä, että myös koulutustakuun puolella etsitään uusia ratkaisuja. Samoin jos ajatellaan hallitusohjelmaa ja kesuakin, jossa lähdetään siitä, että eriarvoistumista pyritään ehkäisemään, jos aiomme oikeasti toteuttaa aidon ja toimivan nuorten yhteiskuntatakuun, niin itse asiassa ne välineet lähtevät jo äidin mahasta. Siinä mielessä koulun eriarvoisuuden ehkäiseminen on keskiössä. Se 50 miljoonaa, mikä nyt tulee ryhmäkokojen pienentämiseen, on tässä mielessä erittäin arvokas, mutta toivoisin, että ministerit myös vahtisivat sitä kääntöpuolta, koska usein on niin, että sitä saa, mitä tilaa. Kun kunnille annetaan korvamerkittyä rahaa, niin se herkästi johtaa siihen, että esimerkiksi koulupuolella säästetään jostakin muusta, ja jos katsomme viime aikojen tilastoja, niin tuo säästökohde on ollut tukiopetus. Jos näin käy jatkossakin, se vaarantaa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen. Sitten vielä evästykseksi toivoisin, että panostaisitte siihen, että paikallistasolla eri toimijat tekevät enemmän yhteistyötä, koska jos kaikki puuhaavat yksiksensä, niin tämä takuu ei toteudu.

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Lausunto 1436/90/2012 L. Juhola, A. Kangasvieri 19.4.2012 Eduskunnan sivistysvaliokunta Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Yleistä Kuntatalouden kehitysnäkymät

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon

Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon 1 (6). KANNANOTTO 12.12.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite OKM 4/500/2012, 9.11.2012 Pohjois-Karjalan kansanedustajille Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle Muille maakunnan vaikuttajille Harkitsemattomat

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 31/2009 vp Tiistai 6.10.2009 kello 12.00-13.30 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. sihteerit Hannes Manninen /kesk Kari Rajamäki /sd Tarja Filatov /sd Christina Gestrin /r Pertti

Lisätiedot

Antoine de Saint-Exupéry

Antoine de Saint-Exupéry 14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta. rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta. rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot