Kasvatustieteen vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvatustieteen vaikuttavuus"

Transkriptio

1

2 Pertti Väisänen Kasvatustieteidennäkökulma tiedekunnan dekaani Kasvatustieteen vaikuttavuus Kasvatustiede toimii yliopiston ensimmäisellä painoalalla: kasvatus, kehitys, koulutus. Osaamisala perustuu yliopistossa tehtävään kasvatusta ja kehitystä, opetusta ja opetusteknologiaa, oppimista ja oppimisyhteisöjä sekä ohjausta ja elämänkulkua koskevaan monitieteiseen tutkimukseen ja koulutukseen. Tämän vahvan osaamisalan tutkimuskohde on erittäin monitahoinen, ja kasvatustieteessä näyttää olevan vaikeaa päästä yksimielisyyteen tutkimuksen painoalamäärittelyistä. Niita tuntuu olevan vähintäänkin yhtä monta kuin on professoreita (16). Muun muassa viime syksyn osaamiskeskittymähaku osoitti kasvatustieteen hajanaisuutta. Toki kasvatuksen tutkimuskenttä on laaja, ja moniarvoisuutta on syytä vaalia. Otamme haasteena vastaan yliopistomme rehtorin Näkökulma-palstalla antaman neuvon, että ihmistieteilijöillä on paljon opittavaa luonnontieteilijöiden ryhmätyöskentelystä. Kvanttihyppäyksiä voi tapahtua myös kasvatustieteissä! Tutkijoiden sisäinen ja ulkoinen verkottuminen ja voimavarojen yhdistäminen ovat elinehto kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa tutkimusrahoituksesta ja tutkijakouluista, on kyse sitten kasvatustieteestä tai muista tieteenaloista. Valtaosa tiedekunnan opiskelijoista valmistuu opettajiksi. Kasvatustieteiden tiedekunta vastaa vuosittain myös noin sadanviidenkymmenen aineenopettajan, kasvatus- ja yhteiskunnallisen alan sekä yliopistonopettajan pedagogisista opinnoista. Ja kun yliopiston maisteritutkinnoista lähes 40 prosenttia tulee nykyisellään kasvatustieteistä, nousee opettajankoulutus selvästi koko yliopiston koulutuksen painoalaksi ainakin määrällisesti. Joensuun yliopiston uuden Vastavalmistuneet-raportin (2006) mukaan kasvatustieteiden opiskelijat työllistyvät tutkintonsa jälkeen hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja ovat varsin tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Tosin palkkatilastoissa kasvatustieteilijät ja humanistit näyttävät jäävän peränpitäjiksi. Vaikka opettajankoulutuksen aloituspaikkoja pienenevien ikäluokkien takia leikattaneen lähivuosina, ovat kasvatustieteissä menetystä kompensoimassa erityisopetus, ohjaus ja aikuiskasvatustiede. Koko tieteenalan kehitys on näkynyt julkaisutoiminnan volyymien huomattavana kasvuna ja kasvatustieteiden professoreiden vakanssien huomattavana lisäyksenä maamme yliopistoissa noin vuodesta 1980 lähtien. Onko kasvatustieteen vaikuttavuus edennyt samalla kasvukäyrällä? Palveleeko kasvatustiede käytännön kasvattajia ja koulutussuunnittelua ja koulutuspoliittista päätöksentekoa? Vastaus ei ole yksioikoinen ja riippuu siitä, keneltä asiaa kysytään. Me kasvatustieteilijät uskomme ja toivomme, että voimme tuottaa kasvatuksen markkinoita palvelevaa tietoa ja uutta työvoimaa. Erityisenä haasteena on luoda, tuottaa ja jaella sellaista tutkimustietoa, jolla on kaikupohjaa myös kentällä. Vastakkainen suuntaus tälle missiolle on lisääntynyt paine julkaista kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisillä kielillä. Kyllä opettajille ja muille praktikoille pitäisi olla kansallinen velvollisuutemme julkaista myös suomen kielellä, olkoonkin että yliopiston sisäinen rahanjakomalli pitää ulkomaista julkaisemista 50 prosenttia arvokkaampana. Suomalaisen yhteiskunnan menestystekijät perustuvat hyvään perus- ja yleissivistykseen, demokraattiseen koulutusjärjestelmään ja elinikäisen oppimisen strategialle, inhimilliseen pääomaan panostamiseen. Ainoastaan silloin, kun kasvatuksen perusedellytykset ovat kunnossa, voi syntyä myös huippuosaamista ja innovaatioita, joilla kilpailukykymme säilyy maailman kärjessä. Uskallan väittää, että suomalainen opettajankoulutus ja kasvatustieteet ovat olleet ja tulevat olemaan avainasemassa niin kansalaistemme itseisarvoisen henkisen sivistyksen kuin globaalin talouden edellyttämässä välinearvoisen osaamisen luomisessa. Kasvattavaa vuotta 2007 yliopistoyhteisömme jäsenille!

3 univers

4 teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Muukalaiset, petetyt ja ulkopuoliset Eri sukupolvien kokemukset Joensuun kaupunkitilasta ovat erilaisia. Jos kysytään vaarilta, vaarin tyttäreltä ja vaarin tyttärenpojalta, millainen Joensuu on, ovat heidän kokemuksensa ja kaupungille antamansa merkitykset melko varmasti erilaisia. Silti Joensuuta ja sen kaupunkitilaa tarkastellaan usein hyvin yhtenäisenä, staattisena ja suljettuna kokonaisuutena. Henkilökohtaiset tunteet, muistot ja eletty elämä kuitenkin vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat kaupungin ja kaupunkitilan, tutkija Jussi Semi muistuttaa. Sukupolviasema onkin yksi kaupungille annettaviin merkityksiin vaikuttava tekijä, jolla tulisi olla painoarvoa, kun pohditaan kaupungin kehittämistä. Valmisteilla olevassa maantieteen väitöskirjassaan Semi tarkastelee, kuinka eri sukupolvet kokevat Joensuun kaupunkitilan. Väitöskirja on luonteva jatko kaupunkitutkijan vuonna 2003 valmistuneelle gradututkielmalle, jossa hän tarkasteli joensuulaisten nuorten kaupunkipelkoja. Turvattomuuden merkitys osana kaupunkikokemuksia on myös yksi väitöskirjatutkimukseni teemoista. Alun perin tarkoituksena oli tutkia turvattomuuden kokemuksia eri sukupolvien näkökulmasta. Lähdin kuitenkin laajentamaan kysymyksenasettelua, koska halusin tarkastella ihmisten kokemuksia kaupungista laajemmin. Tutkimuksessa nousee turvattomuuden lisäksi esiin kolme muuta temaattista kokonaisuutta. Semi tarkastelee, kuinka ihmiset käyttävät kaupunkitilaa ja liikkuvat siinä, miten kaupunkitila tuottaa sukupolviasemaa sekä miten menneisyys ja muistot vaikuttavat kaupunkikokemuksiin. Vanhin sukupolvi läsnä ja poissa Joensuulaiset voidaan kokemustensa perusteella jakaa kolmeen eri ryhmään. Vanhinta sukupolvea Semi kuvaa muukalaisuuden käsitteen kautta. Vuosina syntyneiden kokemuksissa nousee esiin kaupunkitila ja menneisyyden rooli sen ymmärtämisessä. Vaikka vanhimman sukupolven edustajilla kaupunkitila nousee vahvasti esille, merkityksenanto ei kuitenkaan kohtaa sitä, mitä varsinaisesti nähdään ja koetaan. Vanhin sukupolvi kokeekin kaupunkitilassa pitkälti muukalaisuutta. He ovat yhtäaikaisesti sekä läsnä että poissa, joten suhdetta kaupunkitilaan voisi kuvata paradoksaaliseksi. Keski-ikäisten sukupolven kokemuksissa keskeisenä teemana on pettymys. Vuosina syntyneen pettyneiden sukupolven edustajat ovat kokeneet nopean kaupungistumisen ja kaupunkien voimakkaan rakentamisen aikakauden. Heidän kertomuksissaan nousevat esiin heille tärkeät paikat, joita ei enää ole. Petetyksi tulleiden sukupolvi kokee, että heille tärkeitä paikkoja on hävitetty ilman, että siihen on kysytty lupaa. Hävittämiseen ei siis ole voinut vaikuttaa. Sekä muukalaisuuden että petetyksi tulleiden sukupolvilla suhtautuminen kaupunkiin on tietyllä tapaa nostalgista. Merkityksenannon sävy kuitenkin on erilainen. Keski-ikäiset tarkastelevat asioita hieman katkeroituneena, mutta vanhin sukupolvi hyväksyy tapahtuneen. Eräs vanhimman sukupolven edustaja totesi kirjoituksessaan, että asiat olivat, kuten olivat. Useissa kirjoituksissa tuotiin myös esiin, että rankkaa oli ollut, mutta mitä sitten, Semi kuvaa. Eroja voi Semin mukaan selittää osaltaan se, miten tutkimuksen kohteena olleet sukupolvet sijoittuvat suomalai-

5 u n i v e r s Kaupunkitutkija jalkautui tutkimansa kaupungin keskustaan. Semi tosin vierastaa etuliitettä kaupunki ja määrittelee itsensä mieluummin kulttuurimaantieteilijäksi. sen yhteiskunnan historialliseen kehitykseen. Usein avainkokemuksina pidetyt asiat ovat tapahtuneet lapsuudessa tai varhaisnuoruudessa. Kun petetyksi tulleiden sukupolvi eli lapsuuttaan tai varhaisnuoruuttaan, kaupungistuminen oli nopeaa ja siksi tietyt paikat ovat nousseet tärkeiksi. Vanhin sukupolvi taas on itse osallistunut kehittyvien kaupunkien rakentamiseen, joten heille paikat eivät ehkä siksi ole niin merkityksellisiä, Semi arvioi. Petetyksi tulleiden sukupolvi kokee, että heille tärkeitä paikkoja on hävitetty ilman, että siihen on kysytty lupaa. He kokevat, etteivät pysty sopeutumaan tänne, koska kulttuuri on luotaantyöntävä. Monet tänne opiskelemaan tulleet haluaisivatkin muuttaa pois heti valmistuttuaan. Semi muistuttaa, että ulossulkeminen on näkymätön prosessi. Se tehdään sivistyneesti lähes huomaamatta. Turvattomuuden kokemukset esiin nuorimmilla Nuorimmille pohjoiskarjalaisuus vierasta Nuorinta ikäluokkaa Semi kuvaa ulossuljetuksi sukupolveksi. Vuosina syntyneillä ulossulkemisen kokemus näkyy tutkimusaineistossa hyvin eri tavoilla. Semi nostaa esimerkeiksi kaupungissa liikkumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien puutteen. Nuorimman sukupolven edustajat joutuvat liikkumaan kaupunkikeskustassa usein. Koska heillä ei ole autoja, paikasta toiseen siirrytään usein polkupyörällä. Polkupyöräilijöillä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia liikkua keskustaalueella samalla tavalla kuin autoilijoilla, joten autolla liikkuvat koetaan uhkana. Autoilijoiden seassa ei oikein uskalleta liikkua ja kävelyteillä taas ei saisi liikkua. Siksi on valittava reitit, joilla pyöräilijöistä koituu vähiten haittaa muille. Muualta Joensuuhun tulleet nuorimman sukupolven edustajat kokevat myös pohjoiskarjalaiset ihmiset ja pohjoiskarjalaisen kulttuurin vieraaksi. Ulossuljettujen sukupolvi nostaa esiin turvattomuuden vahvemmin kuin vanhempien sukupolvien edustajat. Havainto on yllättävä, sillä useimpien tutkimusten mukaan turvattomuuden tunne lisääntyy ikääntymisen myötä. Ilmiötä saattaa osaltaan selittää se, että nuoremmalle sukupolvelle kaupunkikeskustassa liikkuminen on isompi osa elämisen piiriä. Vanhemmilla sukupolvilla ei ole niin suurta tarvetta liikkua kaupungin keskustassa ilta- ja yöaikaan. Yökaupunki onkin pitkälti nuorten

6 kaupunki. Biletyksen ja sosiaalisen kanssakäymisen rinnalla kulkee kuitenkin turvattomuuden tunteen pohjavire. Yökaupunki ei siis merkitse vain juhlimista ja mukavaa yhdessäoloa. Sukupolvikokemukset tiivistyvät kaupunkikeskustassa Sukupolvien kokemukset Joensuusta vaihtelevat myös siinä, millaisia merkityksiä luonnonympäristölle annetaan. Nuorimmalle sukupolvelle luonto ja luonnonympäristö saattavat muodostaa uhkan. Luontoa pidetään usein myös ainutkertaisena. Vanhemmille sukupolville luonto taas on arkinen asia, eikä sitä nosteta millään tavalla jalustalle. Vanhimpien sukupolvien edustajat kokevat, että luonto vain on läsnä. Tietyt paikat kuitenkin yhdistävät eri sukupolvia, vaikka niille annetut merkitykset voivatkin vaihdella. Joki on esillä useimpien tutkimuksessa mukana olleiden henkilöiden kertomuksissa. Useimmissa kertomuksissa nousevat esiin myös kaupungin vanhat puurakennukset. Kaupunkikeskusta on kaikkia sukupolvia yhdistävä tekijä. Semin mukaan kaupunkikeskustassa tiivistyvätkin kaikki sukupolvikokemukset. Kaupunkikeskusta on paikka, johon erilaiset ihmiset kokoontuvat, ja jossa Kun petetyksi tulleiden sukupolvi eli lapsuuttaan tai varhaisnuoruuttaan, kaupungistuminen oli nopeaa ja siksi tietyt paikat ovat nousseet tärkeiksi. he kohtaavat. Siellä ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Sukupolvikokemukset nousevatkin vuorovaikutuksesta. Kaupungin kasvatti kiinnostui kaupungista Kaupunkitilan tarkastelu sukupolvikokemuksena ei ole tyypillinen näkökulma maantieteellisessä tutkimuksessa. Myös teoreettisena käsitteenä sukupolviteema on jäänyt maantieteessä marginaaliin. Sinänsä mielenkiintoista, sillä luvulta lähtien erilaiset erot, kuten etnisyys ja sukupuoli, ovat maantieteessä yhä enenevässä määrin nousseet esille. Kaupunkitutkimus alkoi kiinnostaa Se- miä opiskeluvaiheessa, kun kaupunkiin liittyvät teoriat nousivat esille yksittäisillä luentokursseilla. Ehkä kiinnostus juontaa juurensa myös siihen, että olen asunut koko ikäni joko pienessä tai keskisuuressa kaupungissa. Olen kasvanut Varkaudessa, josta muutin Joensuuhun asumaan. Lisäksi olen asunut lähes aina kaupungin keskusta-alueella. Tavallaan juureni nousevat kaupungista ja koen maaseudun itselleni hieman vieraaksi, vaikka maalla mökkeily onkin mukavaa. Semi on havainnut omassa arjessaan pohtivansa samoja teemoja, joita ulossuljettujen sukupolvi nostaa esiin. Tunnen kuuluvani koko elämänsä kaupungissa eläneeseen sukupolveen, joka ei ole nuoruudessaan lypsänyt lehmää, Semi nauraa. Tutkijana hän kuitenkin varoo sekoittamasta omia käsityksiään tarkastelemaansa aineistoon, joka koostuu vuonna 2002 järjestettyyn Joensuu-aiheiseen kirjoituskilpailuun lähetetyistä teksteistä sekä vuoden 2003 turvallisuustutkimuksen aineistosta. Lisäksi analysoitavana on 18 yläasteikäisten kirjoittamaa ainetta ja 18 avoimen kysymyslomakkeen vastausta. Aineistoa tulkittaessa on mietittävä omia käsityksiään, jotta pystyisi erottamaan omat näkemyksensä tutkittavien näkemyksistä.

7 u n i v e r s teksti Minna Surakka kuva Pekka Ranta Kamppailulajit ja animehahmot ovat molemmat nyky-japania Gentin yliopiston piskuinen japanologian osasto kuuluu Etelä- ja Itä-Aasian kielten ja kulttuurien laitokseen. Se työllistää professorin, kaksi tutkijaa ja lehtorin. Joensuun yliopiston japanin kielen ja kulttuurin oppiaine tulee toimeen vielä vähemmällä, lehtori Terttu Rajala kun vastaa opetuksesta yksin. Vierailevat luennoijat tuovatkin pienten koulutusyksiköiden opetukseen mukavaa vaihtelua. Tammikuussa Gentistä Savonlinnaan opettajavaihtoon saapunut professori Andreas Niehaus on tutkinut muun muassa japanilaisia kamppailulajeja ja Japanin urheiluhistoriaa. Japani-harrastus ei erityisemmin näy hänen kodissaan tai edes vapaa-ajassaan, sillä nuoruuden karate-, aikido- ja judoharrastukset ovat jääneet. Suomessa Niehaus suuntasikin talviseen luontoon nauttimaan lumesta. Vahvuutta ja kestävyyttä judon avulla Opettajaksi opiskellut Jigorô Kanô ( ) kehitti judon jujutsun pohjalta. Tarkoituksena oli luoda kamppailulaji, joka olisi tehokas, mutta sopisi myös koululiikunnaksi. Liikuntaa ei Kanôn lapsuudessa ja nuoruudessa pidetty tarpeellisena opiskella erikseen, ja myös vanhanaikaisina pidettyjen kamppailulajien suosio laski. Tämä liittyi Japanin yhteiskunnan muutokseen 1800-luvun lopulla. Tuolloin muun muassa feodaalijärjestelmä lakkautettiin ja maa alkoi länsimaistua. Myös koulutusjärjestelmä uudistettiin. Savonlinnan kampuksella vaihdossa oleva opiskelija Andreas Niehaus on tutkinut japanilaisten kamppailulajien historiaa. Kanô opiskeli itse aluksi jujutsua ja aloitti judon vasta 17-vuotiaana. Jo viiden vuoden kuluttua hän avasi oman judokoulunsa Tokiossa huomattavan lyhyen ajan kuluttua harrastuksen aloittamisesta, professori Niehaus huomauttaa. Onkin osaksi Kanôn persoonan, osaksi suotuisien olosuhteiden ansiota, että judosta tuli menestystarina, Niehaus arvioi. Kanô oli karismaattinen, osaksi länsimaisen koulutuksen saanut ihminen, joka houkutteli koulunsa opettajiksi parhaat harrastajat muista kamppailulajeista. Lisäksi hänen asemansa tulevien opettajien opettajana loi erinomaisen mahdollisuuden tehdä lajia tunnetuksi Japanin joka kolkassa. Kanôn kasvatusfilosofian mukaan koulutuksen tärkein tavoite oli hyödyllisten taitojen hankkiminen. Judon avulla kehitettiin vahvuutta, kestävyyttä ja älyä. Kanô halusi myös kehittää urheilukasvatusta Japanin kouluissa. Jotta judo olisi hyväksytty koululiikunnaksi, siitä oli poistettava monissa muissa kamppailulajeissa käytetyt potkut ja iskut. Kilpailun sijaan Kanô korosti judon henkisesti kasvattavaa vaikutusta. Pop-kulttuurin kautta sisään japanilaisuuteen Niehaus pitää Euroopassa virinnyttä Japani-innostusta hyvänä asiana. On sama, tutustuvatko ihmiset Japanin kulttuuriin mangan ja animen vai kalligrafian ja teeseremonian kautta, pääasia, että tutustuvat. Vieraiden kulttuureiden tuntemus hyödyttää yhteiskuntaa aina, Niehaus uskoo. Japanilaiset noudattavat edelleen tapojaan melko tiukasti. Länsimaisen ihmisen on tavattoman helppoa rikkoa useita käyttäytymissääntöjä samalla kertaa, mutta vieraisiin suhtaudutaan pitkämielisesti Japanissa, Niehaus lohduttaa. Myös yhteinen kieli löytyy helposti: englanti on lingua franca, jota japanilaisetkin käyttävät.

8 kolumni Päivi Harinen kehittämisen keskellä koettua Elämme keskellä uutta. Kehittämisen vauhti on niin intensiivinen, että kypsempään ikään ehtinyttä yliopistotyöläistä huimaa. Muutosvastarintaa ja hävettävää kalkkeutumistako lienee tämä pään pyörälle meno? Vaiko antautumista noidankehän armoille? Hätää ja surua talouden realiteettien ja uuden korkeakoulupolitiikan anturoiden alla? Ilman tiukkaa kirjanpitoa tästä ei selviä. Seuraavassa muutama päiväkirjamerkintä kuluneilta viikoilta. Vuoden alussa työyhteisöön repeää onkalo, kun maailman paras ja kauan kanssamme työskennellyt toimistosihteeri katoaa jonnekin Hapakkeen kitaan. Hänen mukanaan katoaa paljon yhteisön muistia ja muistoja, epävirallista ja arjessa niin tärkeää yhdessä tekemistä ja tietoa. Tietotyhjiö alkaa vähitellen täyttyä kiukusta ja hämmennyksestä, kun kukaan ei oikein enää tiedä, mistä missäkin muutoksessa lopulta on kysymys ja ketä missäkin asiassa tulisi lähestyä. Ja mitä itse kultakin lopulta odotetaan. Kurssien pyörähtäessä käyntiin opiskelijat etsivät luentoa, jonka alkamisesta on liikkeellä kolmea erilaista virallista informaatiota. Varmaa totuutta asiasta ei tunnu olevan kenelläkään, ja kun alkamisaika lopulta varmistuu, on vaikea löytää henkilöä, jolla olisi tässä uudessa tilanteessa valtuudet käydä muuttamassa oikeat tiedot järjestelmiin ja opiskelijoille tiedoksi tai jonka uusiin tehtäviin se kuuluisi. Joulukuussa allekirjoitettaviksi jätetyt matkamääräykset ovat kadonneet sille tielleen, eikä kenelläkään ole aavistustakaan, missä ne nyt ovat. Määräaikaiset (siinäpä määre ihmiselle) odottavat viime vuonna luvattuja määräyskirjojaan epävarmoina kaikesta. Eikä virkaan valitulle kukaan muista ilmoittaa virkaan valitsemisen ilouutista. Palkkapäivän iloisena yllätyksenä on tyhjä tili. Palkanmaksukäytäntöjen kehittämisen huumassa korvaus työstä on maksettu ikivanhalle ja kymmenkunta vuotta käyttämättä olleelle tilille väärään pankkiin. Suoraveloituksessa olevat laskut alkavat kasvaa korkoa. Palkan siirtyminen pankista toiseen vie muutaman päivän, ja tässä välissä on kilautettava kaverille. Uusi verokorttikin lähtee väärään paikkaan, totta kai. Intranet lienee hyvä informaatiokanava niille, jotka ovat tottuneet viettämään päivänsä erilaisilla sivustoilla surffaillen. Kaikille se ei ole tuttu käytäntö, eikä siihen kaikilla ole aikaakaan. Kehittämiseen on kuulunut myös pienten oppiaineiden epävarmojen tulevaisuuskuvien väläyttely. Survival-kamppailussaan pienet ovat joutuneet liittymään toisiinsa, etteivät ne olisi enää pieniä. Näin hallintorakenteita purettaessa toiminnallisten yksikköjen määrä on itse asiassa lisääntynyt, ja samoin on käynyt palaverien ja kokousten kanssa. Tänään istumme oppiainepalaverissa, huomenna oppiaineryhmän kokouksessa. Ylihuomenna on suunnitteluistunto kuopiolaisten kanssa. Ja sitten tietysti nämä valtakunnalliset opetuksenrationalisointi-istunnot, jotka taatusti ovat jossain muualla kuin Joensuussa tai Kuopiossa. Ensi viikolla sen ja sen kehittämisverkoston alustavan suunnitteluryhmän toimijakombinaation se ja se ja se Hallinto kevenee, mutta palaveria piisaa. Niin se kehitys kehittyy. Terveisiä arjesta.

9 u n i v e r s Virsu ja pienet kielet Viro ja suomi kohdekielinä -hanke (VIRSU) juhli kymmenvuotista toimintaansa tammikuuta Joensuussa järjestämällä kolmannen kansainvälisen konferenssin. Useiden yliopistojen välinen yhteistyö on laajentunut kymmenen vuoden aikana. Sen pysyvänä lähtökohtana on kuitenkin ajatus siitä, että lähisukukielten oppimisessa ja opettamisessa on paljon samankaltaisuutta, joten asioiden pohtiminen yhdessä on mielekästä. Kolmanteen konferenssiin saapui osallistujia paitsi kotimaasta myös muun muassa Itävallasta, Ruotsista, Tanskasta, Unkarista, Venäjältä ja Virosta. Heitä oli yhteensä noin 70, esitelmiä lähes 40. Tällä kertaa ei rajoituttu käsittelemään pelkästään viron ja suomen oppimisen ja opettamisen ongelmia vaan puututtiin lähialueidenkin pieniin kieliin, ennen kaikkea karjalaan. Kielipoliittiset ratkaisut ovat tärkeitä kaikkialla. Pääpuhujista ensimmäinen, professori Jarmo Lainio (Mälardalenin korkeakoulu, Eskilstuna), esitteli Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimusta, joka suojaa alueellisia ja vähemmistökieliä. Sopimus on kansainvälinen ja laillisesti sitova. Sen on allekirjoittanut 36 ja ratifioinut 21 valtiota, ja se on astunut voimaan vuonna Professori Maisa Martinin mukaan viron ja suomen tutkimuksen tulisi suuntautua entistä kansainvälisemmin. Kyseisiltä valtioilta edellytetään aktiivista toimintaa. Ensiksi niiden on laadittava kuvaus vähemmistö- ja alueellisista kielistään, joiden käyttöä sitten jatkossa pyritään monipuolistamaan. Ihmisiä rohkaistaan puhumaan vähemmistökieltä kaikilla julkisen elämän alueilla. Tällä tavoin tuetaan Euroopan monikielisyyttä ja monikielisen identiteetin rakentumista. Tilanteen kehittymisestä on raportoitava joka kolmas vuosi, joten asioiden edistymistä todella seurataan. Jokainen valtio voi valita, millaisia tavoitteita esimerkiksi vähemmistökielen koulutukselle asetetaan. Viime aikoina Ruotsissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, millainen kuva vähemmistökielestä ja sen puhujista annetaan: kielteisiä stereotypioita on vältettävä. Professori Birute Klaas (Tarton yliopisto) luennoi viron kielen kehittämisstrategiasta vuosiksi Strategian peruslinjauksen mukaan viro on Viron ainoa valtionkieli. Päämääränä on, että virossa on ilmaisukeinoja kaikkia oleellisia elämänaloja varten ja että se toimii monikansallisen yhteiskunnan kanssakäymisen välineenä. Avainalueita ovat kielenhuolto, -suojelu ja -tutkimus sekä kieliteknologisen tuen luominen. Viron kielineuvosto seuraa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös korkeakoulut tukevat kehitystä omalta osaltaan. Tähän mennessä ovat toteutuneet jo muun muassa seuraavat asiat: korkeakouluille on laadittu viron kielen ilmaisutaidon kurssi, jota on suositeltu

10 käytettäväksi jokaisessa oppiaineessa, ja vironkielisten yliopisto-oppikirjojen julkaisuohjelma. Kaikkien suunnitelmien läpivienti ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, koska osa ihmisistä ei piittaa viron kielen kysymyksistä ja viron kielen asiantuntijoita ei ehkä jatkossa ole riittävästi. Konferenssin päätti professori Maisa Martinin (Jyväskylän yliopisto) esitelmä. Hän korosti sitä, että viron ja suomen tutkimuksen tulisi suuntautua entistä kansainvälisemmin. Pienten kielten erityispiirteiden analyysit eivät välttämättä ylitä julkaisukynnystä, mutta yleisesti kiinnostavaa sen sijaan on, mikäli viron ja suomen oppimista käsittelevillä tutkimustuloksilla voidaan kiistää vieraan kielen omaksumista koskevien väitteiden universaalius. Tähänastinen tutkimus on keskittynyt jonkin produktin kuvaukseen, suosituimpana menetelmänä on ollut virheanalyysi, ja suurin osa aineistosta on opiskelijoiden tuotoksia. Jatkossa tarvittaisiin pitkittäistutkimusta sekä prosessien, puheen ja vuorovaikutuksen systemaattista tutkimusta siten, että teoreettiset lähtökohdat on eksplikoitu riittävän selkeästi. Muiden esitelmien aiheet liittyivät paitsi viron ja suomen oppimiseen ja opettamiseen myös niiden rakennepiirteisiin. Kielikontaktit olivat esillä niin yksilökuin yhteisötasollakin. Samoin lähisukukielten säilyminen oli yksi tärkeä aihe: esimerkiksi karjalan revitalisaation välineitä ja keinoja pohdittiin kolmessa esitelmässä. Aineistotyöpajassa keskusteltiin viro ja suomi toisena kielenä -oppijoiden tuottaman kielen olemassa olevista korpuksista, niiden muokkaamisesta ja ylläpidosta sekä yhteistyöstä ja työnjaosta. Jatkossa VIRSUn toiminta laajentuu: opetettavina ja opittavina kohdekielinä eivät kiinnosta enää ainoastaan viro ja suomi vaan kaikki suomalais-ugrilaiset kielet. Tämä aluelaajennus mahdollistaa muun muassa sen, että Joensuun yliopiston suomen kielen oppiaineen erityiskiinnostus karjalan kielestä tulee otettua huomioon myös VIRSUn toiminnassa. Pirkko Muikku-Werner VIRSUn koordinaattori Länsikadun koulun tiloihin valmistuu muun muassa muhkea takka. Länsikadun koulun toinen vaihe valmistuu helmikuussa Länsikadun koulun peruskorjauksen toinen vaihe valmistuu helmikuussa. 9,8 miljoonaa euroa maksavan rakennushankkeen harjannostajaisia vietettiin 20. joulukuuta. Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa valmistuneet liikuntasali, ruokala sekä luokkatilat ovat jo käytössä. Vuonna 1977 valmistunut koulu säilyy peruskorjauksen jälkeenkin oppimaisemallisena solukouluna, jossa opiskelee 360 lasta syksyllä Peruskorjauksen myötä luokanopettajakoulutuksen ja erityisopettajakoulutuksen opetusharjoittelu voidaan keskittää yhteen paikkaan, kun normaalikoulun luokat 1 6 ja esiopetus opiskelevat samassa ympäristössä. Kun peruskorjaus valmistuu, Mehtimäen koulun tilat poistuvat normaalikoulun käytöstä. Senaatti-kiinteistöjen ja Joensuun kaupungin tekemän sopimuksen mukaisesti Mehtimäen koulun tilat siirtyvät kaupungin omistukseen. Peruskorjauksen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa on saneerattu koulun kaikki, noin kerrosneliömetrin, tilat. Ensimmäisessä peruskorjausvaiheessa koulurakennus laajeni uudella, noin neliömetrin, liikuntasalilla. Entisen liikuntasalin paikalle on rakennettu keittiö ja ruokala sekä opetustiloja kahteen kerrokseen. Kakkosvaiheessa kouluun valmistuu muun muassa noin 140 neliömetrin luontokeskus. Peruskorjauksen suunnittelussa on pyritty siihen, että kaikki opiskeluympäristöt sekä erikoistilat monipuolistavat ja parantavat opiskelua osaltaan. Oppimisympäristöt, esimerkiksi kirjasto ja laboratoriot, ohjaavat ja virittävät toimintaa vuorovaikutteisesti. Jokaisessa tilassa tulee kunkin tiedonalan luonne esiin. Kaikki tilat on varustettu modernilla tieto- ja viestintätekniikalla. Tiloissa on käytetty harmonisia ja toisaalta piristäviä värejä. Kalustus on mitoitettu oppilaiden ikäkauden mukaisesti. Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon myös opetusharjoittelun tarpeet.

11 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen, Antti Juvonen Tulivuori purkautuu Kolmivuotisessa projektissa edistetään taito- ja taideaineiden opetusta namibialaisissa kouluissa. Joensuun yliopiston musiikkikasvatuksen lehtori Antti Juvonen oli projektin suunnittelussa mukana taidekasvatuksen asiantuntijana. Joulukuu 2006 oli Namibiassa kuuma. Varjossakin lämpötila kipusi päälle 40 plusasteeseen. Kuumeiset ajat koettavat myös namibialaisissa kouluissa, kun kolmivuotinen taito- ja taidekasvatuksen hanke pääsee vauhtiin. Hankkeessa on tavoitteena edistää taito- ja taideaineiden, erityisesti kädentaitojen, opetusta koulujen perusopetuksessa. Kolmivuotisessa projektissa toteutetaan eräänlaista tulivuorimallia. Ensimmäisenä vuonna valikoidut pilottikoulut kutsutaan taito- ja taideaineisiin liittyvään kilpailuun, jolle saadaan myös julkisuutta namibialaisissa tiedotusvälineissä. Kun muiden koulujen edustajat kuulevat kilpailusta, myös he voivat innostua. Projektin ensimmäisenä vuonna tulivuori siis purkaantuu ja syntyy laavaa, joka leviää ympäristöön, levittäen siis kuvainnollisesti taidekasvatuksen sanomaa, kuvaa Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella lehtorina työskentelevä filosofian tohtori, dosentti Antti Juvonen. Juvonen oli yhdessä professori Heikki Ruismäen (Helsingin yliopisto) kanssa joulukuun alkupuolella Namibiassa tieteellisenä asiantuntijana pilottihankkeessa, jossa oli tavoitteena tukea ja kannustaa muun muassa Namibian opetusviranomaisia, käsityö-, taide- ja taitoalojen ammattilaisia sekä opettajankouluttajia ja opetussuunnitelmien valmistelijoita ja kehittäjiä vahvistamaan taito- ja taideaineiden integroimista Namibian koulujen perusopetukseen. Kolmivuotinen kehitysprojekti on selkeää jatkoa pilottihankkeelle. Projektisuunnitelma syntyi suomalaisten asiantuntijoiden ja namibialaisten alan vaikuttajien yhteisistä ideoista. Meidän tehtävänämme oli esitellä tärkeäksi kokemaamme taidekasvatuksen ja kädentaitojen merkitystä Namibian hallinnon edustajille aina opetusministeriä ja muita päättäjiä myöten. Tavoitteena oli, että sitä kautta ovet aukeaisivat myös muualle ja projekti saataisiin suunniteltua sekä toteutettua mahdollisimman pitkälti paikallisin voimin. Juvosen mukaan tavoitteessa onnistuttiin hyvin, sillä paikallisen taiteilijayhdistyksen toimijat veivät tapaamisten aikana projektia eteenpäin johdonmukaisesti ja organisoidusti. Tulivuorimallin pohjalta ideoidun projektin toisessa vaiheessa valtakunnallinen kilpailu avataan kaikille namibialaisille kouluille. Kolmantena projektivuonna kilpailusta luovutaan ja järjestetään sen sijaan taito- ja taideaineisiin keskittyvä festivaali tai vastaava tapahtuma. Toivottavasti tämän projektin kautta kaikki ymmärtävät taito- ja taideaineiden tarjoamat mahdollisuudet. Keino syrjäytymisen ehkäisyyn Namibialaisissa peruskouluissa ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta opeteta käsitöitä, vaikka maan käsityötraditio on vahva. Juvosen mukaan koulujen käsityönopetus voisi kuitenkin omalta osaltaan ehkäistä syrjäytymistä maassa, jossa elintasoerot ovat suuret. Monet namibialaiset lapset lopettavat koulun kesken ja heistä tulee silloin helposti väliinputoajia. Jos he olisivat oppineet koulussa kädentaitoja, he pystyisivät ehkä työllistämään itsensä ja välttämään syrjäytymisen. Taito- ja taideaineiden opiskelu myös vahvistaa itseluottamusta sekä antaa aineksia vahvalle minäkuvalle ja maailmankuvalle. Suomalaiset asiantuntijat eivät olleet viemässä suomalaista taito- ja taideaineiden mallia maailmalle, vaan antamassa eväitä siihen, miten namibialaiset voisivat hyödyntää omaa perinnettään. Yksi koulujen käsityönopetuksen malli voisi Juvosen mukaan olla vanhemman sukupolven tietämyksen ja taitojen hyödyntäminen. Isoisät ja -äidit voisivat siis opettaa kädentaitoja kouluissa. Ongelman voi muodostaa Namibian monikielisyys. Toisaalta taas, jos lapset saavat opetusta omalla kielellään, he voivat innostua asiasta. Projektin tiimoilta on herätelty ajatusta kummikouluyhteistyöstä esimerkiksi suomalaisten koulujen kanssa. Lähinnä ajatuksena olisi eräänlainen kulttuurinvaihto koulujen välillä. Kolmivuotisen taito- ja taidekasvatuksen projektin toteuttavat Suomi Namibia-seura, Namibian taiteilijoita edustava ammattiliitto Oruuano of Namibian Artists Union sekä Namibian opetusministeriö. Juvonen on jatkossakin mukana projektissa asiantuntijana. Harmonikkamusiikkia kuninkaalle Juvonen vieraili matkansa aikana muutamissa namibialaisissa kouluissa. Niiden musiikkikasvatukseen hän ei päässyt tutustumaan, koska kouluilla oli 10

12 11

13 univers parhaillaan loma-aika. Voimakkaimman musiikkielämyksen Juvonen kokikin jumalanpalveluksessa, jossa seurakunnan massiivinen yhteislaulu jätti varjoonsa kirkkokuoron ohjelmanumerot. Koskaan en ole suomalaisessa kirkossa kuullut vastaavaa. Ilmeisimmin namibialaisessa kirkkolaulannassa on yhdistetty omaa musiikkikulttuuria ja sen laulutapaa hengelliseen musiikkiin, vaikka osa lauluista oli jopa suomalaista alkuperää. Musisoimaan Juvonen pääsi vieraillessaan Ambomaalla kuninkaiden neuvoston päällikkökuninkaan luona. Musiikkimiehenä testasin hänen omistamaansa Hohner-merkkistä pianoharmonikkaa, joka kuitenkin osoittautui hieman heikkokuntoiseksi täysipainoiseen musisointiin. Paluumatka Ambomaalta Windhoekiin kulki Ethosan luonnonpuiston kautta. Juomapaikoilla ja teidenvarsilla nähdyt eläimet osoittautuivat juuri niin upeiksi, kuin etukäteen oli ajatellutkin. Norsujen massiivisuus ja selkeä järjestäytynyt sosiaalisuus, kirahvien ja seepraäitien jälkeläisistä huolehtiminen, keihäsantilooppien ja gnu-antilooppien uljaus sekä kaiken huippuna kolmen 12 Vaikka Antti Juvonen ei päässytkään tutustumaan namibialaisten koulujen musiikkikasvatukseen, ehti hän matkansa aikana musisoimaan muun muassa Namibian kuninkaiden neuvoston päällikkökuninkaan harmonikalla. sarvikuonon ja yhden leijonan järjestämä yöllinen näytös jäivät lähtemättömästi mieleen. Namibiaan suuntautunut työmatka muutti osaltaan Juvosen käsitystä Afrikan lounaisosassa sijaitsevasta tasavallasta. Kehitysmaaleima ei ollutkaan niin silmiinpistävä, kuin Juvonen oli etukäteen pohtinut. Windhoekin keskusta oli kuin mikä tahansa moderni suurkaupunki ja viestintäteknologia oli levinnyt kaikkialle. Monilla namibialaisilla oli hienommat kännykät kuin monilla suomalaisilla. Lisäksi puhelinyhteydet toimivat lähes kaikkialla, myös syrjäisemmillä alueilla.

14 tää sivu on ommattu mun dogille... Tapio Hokkanen AK I E L I K O L U M N I Suomen Kuvalehti julkaisi vuoden lopulla (SK 47/2006) kyselynsä tulokset, joiden mukaan suomen kielen kauneimmat sanat ovat aalto, hiljaisuus ja kuulas. Yleisradio puolestaan aloitti Ylen Ykkösellä tammikuun alussa Sanakirja-nimisen sarjan, jossa eri alojen sanankäyttäjät ensimmäisten joukossa Maija Vilkkumaa ja Isä Mitro päästetään kuvailemaan lempisanaansa. Kun tämä nyt on päivän muoti, liittykäämme utelijoiden joukkoon. Mitä sanoja opiskelijat pitävät kauneimpina? Kansainvälisyyden vuoksi penäsin vastausta ensin vaihto-opiskelijoilta. Heidän suosikkinsa tänä mustaakin synkempänä talvena on lumi, tosin yhden vastaajan mielestä lumi oli kaunis mutta partitiivi lunta ruma. Suomen Kuvalehdessä lumi pääsi peräti sijalle kuusi. Siitä puhe, mistä puute. Kun sanat valitaan oikein, kahdella kauniilla pääsee hyvään alkuun. Vaihto-opiskelijat pitävätkin sanoista tyttö ja moi, luultavasti ainakin miehet, ja niitä seuraavat joki, susi, laulaa ja jäätelötötterö. Yhden maininnan varaan jäivät esimerkiksi grillinakki, lippalakki, tonttu ja joulupukki. Siltä osin tulos ei eroa juurikaan aiempien presidentin- ja eduskuntavaalien hylättyjen lippujen kermasta, missä joulupukin ohittavat kuulemma vain Aku Ankka ja kuva kirkkoveneestä. Vaihto-opiskelijoiden sanat paljastavat vilauksen siitä, mitä heille on opetettu ja mitä heidän hihaansa on puolessa vuodessa tarttunut. Selvästikin kieltä opitaan myös kurssin istuntojen ulkopuolella: örkki, perkele ja sisilisko eivät ole oppikirjojen keskeistä sanastoa. Suomalaisopiskelijat ilmoittivat kauneimmiksi sanoikseen äiti, lumi ja keiju. Miksi ei samaan syssyyn etsittäisi myös ruminta? Otoksen perusteella eniten ärsyttävät vittu, yrjö ja ruma. Kun vauhtiin päästään, listalla loistavat myös rypäs ihku, ihqu ja ihana ja pari ommata/ommattu. Olen ymmällä: ommattu? Onneksi Google suoltaa ruudulleni läjän esimerkkejä, kuten tää sivu on ommattu mun dogille. Siis omistettu. Rumiksi mainitaan myös ärsyttävyyden kiintotähdet niinku, tota ja silleen ja erään vastaajan inhoama Turenki. Aamuista äänenavausta kaipaavalle voisi päivän listalta poimia lorun pyrstö, pörssi, ryijy, räivä, räkä, rälssi, rääpäle, äpärä, äyskäri, öylätti. Oivia sanoja. Juuri näillä Tintti-sarjan kapteeni Haddock kiroaisi vastustajansa, blistering barnacles! Häthätää kyhätyn kyselyn hajonta on melkoinen. Osa on rumia tai soinnukkaita äänteiltään, osaan liittyy miellyttäviä tai vastenmielisiä muistoja, kun taas parhaissa äänneasu, merkitys ja tieto sopivista käyttöyhteyksistä sulavat yhteen: Tällä on hyvä hellitellä, tuon voin päräyttää päin pärstää. Opiskelijoilta ei kuitenkaan tivattu perusteluja valinnoilleen. Kyse on lopulta makuasioista, ja se mikä viehättää yhtä, ärsyttää toista. Vaihto-opiskelijan kauniiksi nimeämät perkele ja örkki ovat kielletty hedelmä, johon liittyy aavistus, ettei sanaparia voi möläyttää ainakaan opettajan kuullen. Suomalaiset tuomitsivatkin ne rumiksi, joten kenties vieraat höristelevät sanojamme toisenlaisin korvin, tai kuten japanilaisten kerrotaan sanoneen: Suomi on kissojen kieltä. Lisää kauniita ja yleviä sanoja tulemme kuulemaan eduskuntavaalien alla, paljon ja monesta suusta. Kuka lupaisi lunta? 13

15 u n i v e r s Henkilökohtainen tuki muodostaa vain osan kansainvälisille asiantuntijoille kehitettävästä neuvontapalvelusta. Hankkeen aikana tuotetaan myös verkkopalteksti Sari Eskelinen kuva Ilkka Konttinen Arjen apua kansainvälisille asiantuntijoille Kansainvälisille asiantuntijoille kehitetään kokonaisvaltaista tieto- ja neuvontapalvelua, jonka avulla halutaan edistää myös pidempiaikaisia tutkija- ja opettajarekrytointeja. Eri selvitysten perusteella tarvetta kokonaisvaltaiseen, nimenomaan asiantuntijoille tarjottuun, palveluun on. Esimerkiksi Suomen Akatemia selvitti vuonna 2005 valmistuneessa tutkimuksessaan ulkomaisten jatkotutkinto-opiskelijoiden ja tutkijoiden käsityksiä Suomessa työskentelystä. Useimmat tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat kokivat, että korkeakoulujen tarjoama informaatio ja neuvonta palveli paremmin perustutkinto-opiskelijoita. Tutkijat kaipasivat enemmän tietoa esimerkiksi arkeen liittyvistä käytännön asioista, kuten verotuksesta, vakuutuksista ja terveydenhoidosta. Mika Saikkonen keskustelee kemian laitoksella post doc -tutkijana aloittaneen venäläisen Igor Koshevoyn kanssa. Koshevoyn perhe saapuu Suomeen myöhemmin. Ulkomaisia tutkijoita ja jatko-opiskelijoita halutaan Suomeen nykyistä enemmän. Globaalissa tiedemaailmassa heidän rekrytoimisensa tuo kuitenkin uusia haasteita, sillä samoilla markkinoilla kilpailevat suomalaisten korkeakoulujen kanssa myös ulkomaiset yliopistot. Kilpailussa asiantuntijoista merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat asumiseen, perheiden hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvien palvelujen järjestyminen. On aina suuri elämänmuutos, kun henkilö tulee työskentelemään vieraaseen kulttuuriin. Sopeutumiseen vaikuttavat muun muassa aikaisemmat kokemukset ulkomailla työskentelystä sekä oma elämäntilanne. Useimmat kaipaisivat tukea esimerkiksi arkeen liittyvissä asioissa, kuten yhteydenpidossa viranomaisiin, koordinaattori Mika Saikkonen toteaa. Saikkonen vetää tammikuun alussa käynnistynyttä hanketta, jossa on tavoitteena kehittää kansainvälisten asiantuntijoiden neuvontapalveluja Joensuun yliopistossa. Hankkeessa luodaan toimintatapoja ja verkosto, joilla kansainvälisiä tutkijoita, opettajia ja jatkotutkinto-opiskelijoita palvellaan kokonaisvaltaisesti asumiseen, kotoutumiseen ja alueelliseen integraatioon liittyvissä asioissa. Tavoitteena on edistää myös pidempiaikaisia tutkija- ja opettajarekrytointeja. Siinä yksi tärkeä osatekijä on perheiden kotoutuminen ja hyvinvointi. Pyrimme huomioimaan neuvontapalvelujen kehittämisessä myös tätä puolta. Esimerkiksi puolison työllistyminen voi vaikuttaa siihen, että tutkija valitsee Joensuun yliopiston. Tietoa on usein olemassa, mutta se on hajautettuna useisiin eri paikkoihin. Saikkosen mukaan palvelujen yhdistäminen, eräänlainen yhden luukun -periaate, edesauttaisi myös uuteen työhön ja työyhteisöön sopeutumista, kun elämisen arkeen liittyvien asioiden selvittämiseen ei tarvitsisi käyttää ylen määrin aikaa. Eri keskusteluissa on tullut esiin, että ihmiset kaipaavat enemmän henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Keskitetyssä tukipalvelussa voidaan käydä läpi esimerkiksi asumiseen, sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon, puolison työskentelyyn tai opiskeluun sekä lasten päivähoitoon tai koulunkäyntiin liittyviä asioita. Neuvontapalvelussa voidaan avustaa yhteydenpidossa viranomaisiin sekä ohjata oikeiden tietolähteiden äärelle. Verkkopalvelussa paikalliset näkökulmat esiin 14

16 velu, johon kootaan tietoa Joensuun yliopistossa työskentelystä sekä seutukunnan palveluista. Suomessa on tälläkin hetkellä tarjolla useampia kansallisia verkkopalveluja, mutta niissä paikalliset näkökulmat eivät nouse esiin. Tavoitteena on, että paikallinen portaali madaltaisi osaltaan kynnystä valita Joensuu työskentelypaikaksi. Hankkeessa on tavoitteena tukea myös henkilökunnan monikulttuurisuusvalmiuksia. Henkilökunnalle ollaan rakentamassa koulutusta, jossa tavoitteena on parantaa monikulttuurisuusvalmiuksia sekä antaa avaimia kansainvälisten osaajien integroimiseksi työyhteisöön. Sillä, miten uusi työntekijä pääsee sisälle työyhteisöön, on suuri merkitys, joten asiaan kannattaa panostaa myös tässä hankkeessa. Työyhteisölle suunnatut koulutukset tulevat olemaan räätälöityjä, joten pyrimme nyt kartoittamaan, mitä tarpeita on olemassa ja missä laajuudessa koulutusta tarvitaan. Sidosryhmätyö on tärkeää Hankkeessa ollaan kaikella tapaa luomassa uusia toimintatapoja ja verkostoja. Tavoitteena on verkottaa Joensuun alueen kansainvälisiä asiantuntijoita ja lisätä vuorovaikutusta yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Sidosryhmäyhteistyön kautta kansainvälisten osaajien tietotaitoa voidaan hyödyntää alueellisesti. Saikkonen kokee uudenlaisen kansainvälisille asiantuntijoille suunnatun neuvontapalvelun kehittämisen haasteellisena ja innostavana. Ulkomaalaistaustaisten kanssa työskentely on hänelle tuttua aikaisemmista työtehtävistä. Saikkonen on työskennellyt muun muassa täydennyskoulutuskeskuksen PÄ- TEVÄ maahanmuuttajat työelämään -projektissa. Nyt kohtaan työssäni uuden ryhmän ihmisiä, joten on kiinnostavaa lähteä tekemään työtä heidän kanssaan. Kansainväliset opiskelijat arvostavat suomalaista teknologiaa Joensuun yliopistossa aloitti opintonsa kevätlukukaudella 121 ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa 40 eri maasta. Eniten opiskelijoita saapui Saksasta, Puolasta, Venäjältä ja Tsekin tasavallasta. Kaiken kaikkiaan tänä lukuvuonna Joensuun yliopistossa opiskelee 340 kansainvälistä opiskelijaa, joista syyskaudella aloitti noin 220 opiskelijaa. Vuosittain ulkomaalaisia opiskelijoita on lähes 500. Vaihto-opiskelijoita on 84, joista suurin osa sijoittuu biotieteiden ja metsätieteiden yhteiseen Environmental Science and Forestry -koulutusohjelmaan. Tutkinto-opiskelijoita aloittaa 37, joista suurin osa opiskelee metsätiedettä European Forestry -ohjelmassa. Joensuun yliopisto järjesti uusille kansainvälisille opiskelijoille orientaatiotilaisuuden, jonka lomassa pääsin haastattelemaan heistä kahta. teksti Annika Selin kuva Varpu Heiskanen Intialainen Sharma Dermindu opiskelee metsätieteitä European Forestry -ohjelmassa. Hän pitää Joensuun yliopistossa opiskelua mahtavana tilaisuutena tutustua suomalaiseen metsäteknologiaan, joka edustaa maailman huippua. Suomessa Sharmaa eniten on ihmetyttänyt metsien paljous ja kylmyys. Hänen mielestään erikoista on, että suomalaiset kokevat lumen ihmeen päivittäin ja vieläpä ilmaiseksi. Intiassa on matkustettava Himalajalle asti nähdäkseen lunta. Myös eteläafrikkalainen Goodman Gicaba tuli Joensuuhun opiskelemaan metsätieteitä. Hänkin arvostaa korkealle suomalaisen metsäteknologian. Suomea hän pitää hyvänä maana, mutta toteaa sen olevan todella erikoinen verrattuna muihin Euroopan maihin, joissa hän on käynyt. Kylmä ja luminen sää on Goodmanin mielestä eksoottisinta Suomessa. Suomalaiset ihmiset ovat hänen mielestään hyvin hiljaisia ja eristäytyviä ja viihtyvät mielellään itsekseen kotona. Kansainvälisten asiantuntijoiden neuvontapalvelujen kehittäminen -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun kaupunki ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Goodman Gicaban mielestä Suomessa erikoisinta on lumi. 15

17 u n i v e r s Teksti Annika Selin Valmistuneet arvostavat opetuksen laatua ja työelämävalmiuksia Joensuun yliopistosta vuosina valmistuneiden työllistymistä, koulutuksen ja työllistymisen suhdetta sekä opetuksen laatua tarkasteltiin vuosina tehdyissä kyselytutkimuksissa. Tutkimuksen ajankohta oli valmistumisvuoden jälkeinen huhtikuu, jolloin valmistumisesta oli kulunut 4 15 kuukautta. Kyselyyn, jonka aineistot kerättiin postikyselynä, vastasi noin 60 prosenttia valmistuneista. Tuloksista käy ilmi, että valmistuneet ovat olleet erityisen tyytyväisiä Joensuun yliopiston hyvään ja viihtyisään ilmapiiriin, joka tukee oppimista. Myös opetuksen sisältöön oltiin tyytyväisiä, sillä se oli vastannut asetettuihin tavoitteisiin. Joensuun yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet kohtuullisen hyvin. Valmistumishetkellä töissä oli puolet (49 prosenttia) vastaajista ja valmistumisvuoden jälkeisessä huhtikuussa työssä olevien määrä oli noussut 72 prosenttiin. Opiskelemassa oli kymmenen prosenttia ja perhevapailla kuusi prosenttia tutkimukseen vastanneista. Työttöminä oli 5,4 prosenttia vastaajista. Professioammateista työllistytään hyvin Yleisimmät vastaajien suorittamat tutkinnot olivat filosofian maisteri (32 prosenttia), kasvatustieteen maisteri (31 prosenttia) sekä yhteiskuntatieteiden maisteri (8 prosenttia). Valmistuneet ovat sijoittuneet pääasiallisesti määräaikaisiin tehtäviin, vain kolme kymmenestä vastaajasta oli pysyvässä palvelussuhteessa. Miehistä joka kolmas ja naisista puolestaan joka neljäs oli pysyvässä työsuhteessa. Erot eri työnantajasektoreiden välillä olivat suuria. Yksityissektorilla oli pysyvässä työsuhteessa kaksi kolmesta vastaajasta, valtiosektorilla yksi viidestä. Työllistyneiden yleisin toimenkuva oli opettaja tai opetustyöntekijä, joita oli 42 prosenttia vastaajista. Aineiston maistereista tasan puolet oli suorittanut opettajatutkinnon. Suurin osa työelämässä olevista vastaajista kokee nykyisen työtehtävän vastaavan täysin tai jokseenkin hyvin omaa koulutusta. Marko Parikka työskentelee Nokialla kansainvälisissä tehtävissä Marko Parikka valmistui filosofian maisteriksi vuonna Hänen pääaineensa oli fysiikka ja sivuaineenaan hän opiskeli matematiikkaa. Lopputyön nimenä oli Light pipes in mobile phone illumination. Nykyisin Parikka asuu Salossa ja työskentelee Nokiassa kansainvälisissä tehtävissä. Työn luonne edellyttää matkustamista ulkomailla, ja mukaan mahtuu myös pidempi työkomennus Yhdysvaltoihin. Työnkuvaan kuuluu pääasiassa globaali asiantuntijatuki Nokian eri yksiköille, teknologiakehitys, uusien teknologioiden arviointi, teknisten ohjeistusten sekä laatukriterioiden valmistelu ja ylläpito, suunnittelijoiden koulutus 16 sisäisesti sekä alihankkijoiden koulutus ja projektinhallinta. Nokialle Parikka päätyi lopputyönsä kautta. Professorini kysyi kiinnostustani, koska tiesi, että olin työllistymisintressieni suhteen enemmän teollisuus- kuin akateemisorientoitunut. Tein gradun Nokialle, ja tämän myötä myös työllistyin yhtiöön. Joensuun yliopisto ja matemaattiset aineet eivät olleet aikoinaan ensi sijalla, kun Parikka mietti opintojaan. Joensuun yliopisto ja matemaattiset/ fysikaaliset tieteet olivat minulle aluksi kakkosvaihtoehto arkkitehtuuriopintojen ohella. En päässyt opiskelemaan arkkitehtuuria, mutta tulin hyväksytyksi Joensuun yliopistoon matematiikan laitokselle ylioppilastutkintotodistukseni perusteella. Valitsin kyseisen alan, koska matemaattiset aineet olivat minulle vahvoja lukiossa. Pidän myös matemaattisten tieteiden varsin systemaattisesta, loogiseen päättelyyn perustuvasta oppimisrakenteesta. Joensuun yliopiston valitsin, koska yliopisto oli silloisella kotipaikkakunnallani. Aloin siis opiskella ensin matematiikkaa, ja vaihdoin pääainetta muutaman opiskeluvuoden jälkeen. Optisen fysiikan käy-

18 Uusien maistereiden ja tohtoreiden määrä edellisvuoden tasolla Joensuun yliopiston vaikutus on sekä valtakunnallinen että paikallinen. Vastanneet olivat opintoja aloittaessaan kotoisin 242 suomalaisesta kunnasta. Valmistuttuaan heitä asui 189 kunnassa. Vastaushetkellä joka toinen kyselyyn vastanneista asui Itä-Suomessa ja joka kolmas Etelä-Suomessa. Vararehtori Teuvo Pohjalaisen syyskuussa 2006 nimeämä työryhmä Antero Puhakka, Juhani Rautopuro ja Visa Tuominen luovutti Vastavalmistuneettyöllistymisraporttinsa rehtoreille 20. joulukuuta. Koko raportti on luettavissa -sivulta (pdf, noin 150 sivua). tännönläheisyys ja teollisuussovellukset kiinnostivat. Työtilanteensa Parikka näkee hyvänä myös tulevaisuudessa, sillä optiikkaa sovelletaan yhä enemmän ja yhä useammilla osa-alueilla, ja sen tuottama sekä tekninen että taloudellinen lisäarvo on usein merkittävä. Optiikan alalla pätevistä osaajista tulee varmasti olemaan pulaa tulevaisuudessa, mikä on nähtävissä jo nyt. Vastavalmistuneita Parikka kehottaa rohkeuteen. Harvoin on tarjolla työpaikkaa, jossa omat odotukset ja toiveet täyttyvät sataprosenttisesti. Usein tarvitaan rohkeutta astua syrjään mukavuusvyöhykkeeltä. Oman kokemukseni perusteella Joensuun yliopistolta saamani optisen fysiikan osaamispohja on erittäin kilpailukykyinen työllistymismarkkinoilla. Ennakkotietojen mukaan Joensuun yliopistossa suoritettiin lähes tutkintoa vuonna Tämä on 22 prosenttia enemmän kuin vuonna Tutkintojen määrän merkittävää lisäystä selittää tutkintojärjestelmän muutos, joka kasvattaa alempien korkeakoulututkintojen määrää. Maisterin tutkintoja suoritettiin viime vuonna 693, mikä on lähes saman Tiedekunta maisterit tohtorit Biotieteiden 17 5 Humanistinen Kasvatustieteiden Kauppa- ja oikeustieteellinen 59 2 Matemaattis-luonnontieteellinen Metsätieteellinen Teologinen 30 2 Yhteiskunta- ja aluetieteiden Rajalla Tieteen päivä Joensuussa järjestettiin 10. tammikuuta reaaliaikaisena rinnakkaistapahtumana Helsingin Tieteen päivien 2007 ensimmäisen päivän ohjelmasta. Ohjelmaa seurattiin internet-välitteisesti Joensuun yliopiston Carelia-salissa. Tapahtumassa esiteltiin raja-aitoja ylittävää tutkimusta sekä konkreettisiin ja Nuoriso käyttää anglismeja kuin jokapäiväistä leipää. Se irkkaa ja mesettää tuntematta huolta huomisesta. Englannin kieli rulettaa. Ei kato pysty millään heittään läppää mistään, jos siis about kaikki sanat viedään, jou. verran kuin vuonna 2005 (700). Tohtoreita valmistui 53 eli yksi vähemmän kuin vuonna Sopimuskauden maisteritavoite oli 785 ja tohtoritavoite 69. Eniten maistereita valmistui kasvatustieteiden tiedekunnassa eli yhteensä 259. Tohtoreita valmistui eniten matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, yhteensä 16. Tieteen päivä reaaliajassa Helsingistä aineettomiin rajoihin liittyviä aiheita. Joensuussa keskustelua vetivät emeritusprofessorit Seppo Pasanen, Alpo Räisänen, Rauno Hämäläinen ja Kyösti Pulliainen. Joensuun Tieteen päivä -tapahtuman järjestivät Joensuun yliopiston avoin yliopisto ja Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Anglismien käyttäjät eivät näytä olevan tasa-arvoisia. Nuoriso joutuu tulilinjalle, aikuiset ja tieteilijät eivät. Nuorison tavat ja kielenkäyttö ovat aina huolestuttaneet. Kun nykyisin puntaroidaan median ja tekstiviestien mahdollisesti köyhdyttävää vaikutusta, on hyvä muistaa, että samanlaisilla epäilyksillä suhtauduttiin aikanaan kirjoitustaitoon. Epäiltiin, että kirjoittamaan oppiminen turmelisi nuorison ulkomuistin! Ehkä nytkään ei käy huonosti? 17

19 u n i v e r s kampuksen kuulumisia Aniszewski Opiskelijavalintatyöryhmä luovutti mietintönsä Opiskelijavalintojen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä rehtori Perttu Vartiaiselle 19. joulukuuta. Työryhmän tehtävänä oli käydä läpi opiskelijavalinnan prosessit ja tehdä niihin kehittämisehdotuksia, joissa virtaviivaistettaisiin ja yksinkertaistettaisiin sekä päävalintojen että erillisvalintojen työprosesseja. Työryhmän tehtävänä oli selvittää myös yhteistyömahdollisuudet hakujen ja valintojen toteutuksessa yliopiston sisällä sekä tehdä esitys niistä keinoista, joilla yhteisvalintaa voitaisiin yhdenmukaistaa yliopistosektorin ja tietojärjestelmien yleisen kehityksen esille nostamat vaatimukset ja mahdollisuudet huomioiden. Työryhmän puheenjohtajana toimi teologisen tiedekunnan dekaani Lauri Thurén. Ryhmän muut jäsenet olivat opintosihteeri Sari Husa, hallintopäällikkö Pirkko Elsinen, opintopäällikkö Satu Kouki, yliassistentti Visa Latvala, opiskelijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen, pääsuunnittelija Jukka Tiitto sekä ma. amanuenssi Mari Kähkönen, joka toimi työryhmän sihteerinä. Mietinnön voi kokonaisuudessaan lukea intran osoitteessa https://intra.joensuu. fi/tiedotteet/valintamietinto.pdf. Antikainen aikuiskoulutustutkimuksen johtoryhmään Kasvatussosiologian professori Ari Antikainen on kutsuttu tieteelliseksi asiantuntijaksi Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen johtoryhmään. Johtoryhmän tehtävänä on kehittää aikuisväestön koulutusta, oppimista ja osaamista koskevia kysely- ja haastattelututkimuksia sekä aikuiskoulutustilastoja. Parhaillaan johtoryhmä työstää vuoden 2006 aikuiskoulutustutkimusta. Johtoryhmän puheenjohtaja on tilastojohtaja Jussi Simpura. Ansiomerkkejä yliopistolaisille Tasavallan presidentti Tarja Halosen myöntämät ansiomerkit luovutettiin professori Timo Jääskeläiselle ja kielikeskuksen johtaja Raija Elsiselle 17. tammikuuta. Jääskeläinen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin ja Elsinen Suomen Leijonan ritarimerkin. Sen lisäksi henkilöstöjohtaja Jouni Kekäleelle tasavallan presidentti myönsi Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin. asiantuntijaksi kiinalaiseen tiedejulkaisuun Dosentti Tadeusz Aniszewski on kutsuttu Journal of Integrative Plant Biology -julkaisun pysyväksi asiantuntijaksi. Journal of Integrative Plant Biology on Kiinan tiedeakatemian kasvitieteen laitoksen ja Kiinan kasvitieteellisen tiedeseuran virallinen englanninkielinen tieteellinen aikakauslehti. Lea Kervinen JoYHYn puheenjohtajaksi Lea Kervinen on valittu Joensuun yliopiston henkilökuntayhdistyksen (JoYHY) puheenjohtajaksi vuosille Yhdistyksen hallitukseen valittiin uusina jäseninä Tarja Virrantalo, Outi Suorsa ja Liisa Reichenvater. Hallituksen jäseninä jatkavat vuonna 2007 Tomi Rosti, Marita Ratilainen ja Lea Pulli. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Silja Huikuri ja Tuula Honkanen. 18

20 teksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen Tietokonesimuloinnin avulla tietoa kestävän puuntuotannon vaikutuksista SUSWOOD-tutkimushankkeessa simuloidaan metsäsektorin muutosta ja sen vaikutusta aluetalouksiin. Laajojen metsäalueiden simulointi on mahdollista suurteholaskennan avulla. Olli Lehtonen tutkii SUSWOODissa metsätalouden alueellisia vaikutuksia. Muun muassa markkinat sekä korkeat työvoimakustannukset ovat pakottaneet suomalaisen metsäklusterin vähentämään työvoimaa kotimaassa sekä investoimaan ulkomaille. Metsänkäsittelymenetelmät on kuitenkin pääosin suunniteltu tuottamaan raaka-ainetta kotimaista tuotantoaan supistavan perinteisen metsäteollisuuden tarpeisiin. Joensuun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä tutkimushankkeessa pyritään nyt selvittämään, kuinka vaihtoehtoiset metsänkäsittelyn menetelmät soveltuisivat metsäklusterin muuttuviin tarpeisiin. Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman ja maantieteen oppiaineryhmän sekä Åbo Akademin tietojenkäsittelytieteen laitoksen SUS- WOOD-tutkimushankkeessa simuloidaan metsäsektorin muutosta ja sen vaikutusta maaseudun sekä aluetalouksien kehitykseen. Hankkeessa rakennetaan metsäalueen kehitystä kuvaava spatiaalinen malli. Sen avulla pyritään saamaan tietoa siitä, miten erilaiset metsänkäsittelymenetelmät vaikuttavat muun muassa metsän kasvuun ja tuottoon sekä aluetalouteen, tutkimuskonsortion koordinaattori, professori Taneli Kolström toteaa. Toistaiseksi erilaisten metsänkäsittelymenetelmien liiketaloudellisista, yhteiskuntataloudellisista ja ekologisista seurauksista tiedetään varsin vähän. Hankkeessa kehitettävän tietokonesimulaation avulla pyritään tarkastelemaan muun muassa sitä, riittääkö ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona pidetty eri-ikäisrakenteinen metsätalous vastaamaan metsäteollisuuden puunkysyntään. Mallin avulla voidaan tarkastella myös erilaisten metsänkäytön menetelmien aluetaloudellisia vaikutuksia muun muassa metsänkäsittelyssä tarvittavaan koneistukseen ja sen käyttöön, logistiikkaan, työvoimaan, yrittäjyyteen sekä metsätalousalueiden yhteisörakenteeseen. Tietokonesimulaatioita on tehty yksittäisten metsiköiden tasolla aikaisemminkin. Laajojen metsäalueiden simulointi samalla tarkkuudella on kuitenkin toistaiseksi ollut mahdotonta, koska tietokoneiden tekninen suorituskyky ei ole ollut riittävä. Tutkimushankkeessa käytettävän supertietokoneen avulla laajoja metsäalueita käsittävä tietokonesimulaatio pystytään nyt rakentamaan. Metsätalouden aluevaikutuksia on tutkittu aikaisemminkin, mutta ei tällaisella työvälineellä. Tässä hankkeessa laajoille metsäalueille kehitettävää tietokonesimulaatiota käytetään ensimmäistä kertaa myös alueellisten vaikutusten tutkimiseen. Kestävä ja ympäristöystävällinen puuraaka-ainetuotanto tulevaisuuden teollisiin tarpeisiin (SUSWOOD) -hanke on yksi Suomen Akatemian Kestävä tuotanto ja tuotteet tutkimushankkeen (KETJU) projekteista. Suomen Akatemia rahoittaa nelivuotista SUSWOOD-hanketta lähes eurolla. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana professori Taneli Kolström (Joensuun yliopisto, Mekrijärven tutkimusasema), professori Markku Tykkyläinen (Joensuun yliopisto, maantiede) sekä professori Jan Westerholm (Åbo Akademi, tietojenkäsittelytiede). 19

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Mikael Lumme Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17.-18.3.2010 Insinööri Latinan sana ingenium tarkoittaa laajoja käsitteitä kuten synnynnäinen kyky, luontainen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot