SUUNNITTELUPROSESSI NÄKYVÄKSI Malliston suunnittelu Raitavaara Oy:lle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNNITTELUPROSESSI NÄKYVÄKSI Malliston suunnittelu Raitavaara Oy:lle"

Transkriptio

1 Saara Huittinen SUUNNITTELUPROSESSI NÄKYVÄKSI Malliston suunnittelu Raitavaara Oy:lle Opinnäytetyö Muotoilun koulutusohjelma Maaliskuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Saara Huittinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Muotoilun koulutusohjelma vaatetussuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Nimeke Suunnitteluprosessi näkyväksi Malliston suunnittelu Raitavaara Oy:lle Tiivistelmä Opinnäytetyöni on kuvaus vaatemalliston suunnitteluprosessista. Työn tavoitteena oli suunnitella vaatemallisto ja tuoda prosessi näkyväksi raportoimalla sen eri vaiheista. Käytin työssäni Kaupin (2001) suunnitteluprosessin mallia, jonka kuvaamien vaiheiden mukaan olen edennyt omassa suunnitteluprosessissani. Suunnitteluprosessin malli on pohjana myös työni raportoinnissa ja olen sen käsitteiden perusteella kuvannut prosessini etenemistä. Mallisto on suunniteltu toimeksiantona Raitavaara Oy:lle, joka on savonlinnalainen trikoovaatteita sekä muotoilualan pientuotteita suunnitteleva, valmistava ja valmistuttava yritys. Kaupin (2001) suunnitteluprosessin malli koostuu kuudesta vaiheesta: motivaatio, orientaatio, sisäistäminen, ulkoistaminen, arviointi ja kommunikaatio. Työssäni olen pyrkinyt selvittämään kunkin vaiheen sisältöä kirjallisuuden avulla sekä kuvaamaan oman prosessini etenemistä vaihe vaiheelta. Motivaatio vaikuttaa työskentelyyn prosessin jokaisessa vaiheessa, mutta keskityin sen merkityksen selkeyttämiseen työni alkupuolella. Orientaatiovaiheessa luodaan suunnittelulle pohja tutustumalla mm. toimeksiantajan toimintaan sekä tuleviin muotisuuntauksiin. Malliston reunaehdot selvitetään sekä tuodaan sen visuaalinen ilme esille mm. ideataulujen avulla. Sisäistämisvaiheessa orientaatioperusta tarkentuu yksityiskohtaisiksi malleiksi, jotka ulkoistamisvaiheessa kaavoitetaan ja valmistetaan protokappaleiksi. Arviointiosuudessa tarkastellaan malliston menestymistä. Itse olen keskittynyt arvioimaan lähinnä prosessin laatua ja sen onnistumista. Kommunikaatio on apuvälineenä prosessin etenemisessä sen jokaisessa eri vaiheessa ja se ilmenee sekä verbaalisena että visuaalisena viestintänä. Työn tuloksena syntyi pieni vaatemallisto, joka sisältää viisi neulosvaatetta: kaksi mekkoa sekä kolme tunikaa. Näistä ainakin osa on päätymässä Raitavaara Oy:n tuotantoon. Oma prosessini on toki pienessä mittakaavassa varsinaiseen vaatetusteollisuuteen nähden, mutta sain kuitenkin loistavan kokemuksen malliston suunnitteluprosessin viemisestä alusta loppuun saakka. Asiasanat (avainsanat) vaatetussuunnittelu, mallistot, orientoituminen, arviointi Sivumäärä Kieli URN 59 sivua + liitteet suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Satu Kivimäki Ilona Kauppi Opinnäytetyön toimeksiantaja Raitavaara Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis March 24, 2009 Author(s) Saara Huittinen Degree programme and option Degree Programme in Design Fashion Design Name of the bachelor's thesis Making Designing Process visible Collection Design for Raitavaara Oy Abstract My bachelor s thesis is a description of a designing process in fashion design. The purpose of this thesis was to design a clothing collection and to make the process visible by reporting on its different stages. I have proceeded in my process by following the stages from Kauppi s (2001) model of designing process. I used the model as a base of reporting my work and have described my proceeding by its concepts. The collection is designed for Raitavaara Oy, which designs and manufactures knitwear and small design products in Savonlinna. Kauppi s (2001) model of designing process contains six stages: motivation, orientation, internalization, externalization, evaluation and communication. I have attempted to clear up each stage by reading literature and describing my own process stage by stage. Although motivation affects working in every stage of the process I concentrated clearing it up in the beginning of my work. Creating a base for designing happens in the stage of orientation by familiarizing with the function of the cooperating company and future fashion trends. In this stage terms of collection are cleared up and visual style is formed for example with storyboards. The orientation base is sharpened as detailed designs in the stage of internalization. Externalization is a stage when models are patterned and sewn into prototypes. In the stage of evaluation the collection is assessed by its success. I have concentrated on assessing mainly the quality of the process and how the process is succeeded. Communication is used as a tool in every stage of the process and it appears both in verbal and visual ways. As a result of my work, a little collection of clothes was originated. It contains two dresses and three tunics. Raitavaara Oy is taking at least a part of it into production. My own process is of a small scale considering the actual fashion industry, but I got a great experience of the designing process comprehensively. Subject headings, (keywords) fashion design, collections, orientation, assessment Pages Language URN 59 pages + appendix Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Satu Kivimäki Ilona Kauppi Bachelor s thesis assigned by Raitavaara Oy

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA SUUNNITTELUPROSESSI SUUNNITTELUPROSESSIN ETENEMINEN Motivaatio prosessin energiavirta Orientaatio suunnittelun perusta Orientaation ensimmäinen vaihe Raitavaara lähtökohtana Orientaation toinen vaihe mallistostrategia Orientaation kolmas vaihe mielikuvat näkyviksi Sisäistäminen orientaatioperusta tarkentuu Ulkoistaminen mallit kaavoiksi ja prototyypeiksi Arviointi prosessin laadunvalvonta Tarveanalyysi Tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Prosessin toiminnan arviointi Tavoitteiden saavuttaminen Kommunikaatio viestintä prosessin työvälineenä POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA 1 Idea opinnäytetyöhön sai alkunsa suorittaessani työharjoittelua Raitavaara Oy:ssä syksyllä 2007, jolloin tutustuin ensimmäistä kertaa yrittäjiin Eeva Pihlasvaaraan ja Teija Pihlasvaaraan sekä heidän yritykseensä Raitavaaraan. Olin silloin opiskelujeni siinä vaiheessa, että opinnäytetyön aiheen etsiminen alkoi olla ajankohtaista. Ajatus mahdollisuudesta toteuttaa opinnäytetyöhön liittyvä malliston suunnittelu ja toteutus heidän kanssaan yhteistyönä syttyi jo hyvin varhaisessa vaiheessa harjoittelua. Alussa keskustelimme monista erilaisista projekteista, joita yrityksellä oli lähinnä ideatasolla. Pohdimme useita erilaisia vaihtoehtoja malliston toteuttamisesta ja sitä, mikä tulisi olemaan sen kantavana ideana. Monien erilaisten vaihtoehtojen pohdinnan jälkeen päätimme, että yhdistämme opinnäytetyöni malliston suunnitteilla olevaan vientihankkeeseen, johon Raitavaara Oy tulisi mahdollisesti osallistumaan. Vielä suunnitteluasteella olevan muotoilualan vientihankkeen tarkoituksena olisi viedä suomalaista muotoilua maailmalle. Hanke kokoaisi itäsuomalaisia muotoilualan yrityksiä yhteen ja esittelisi näiden tuotantoa showroomperiaatteella toimivissa tapahtumissa. Hanke oli vielä tässä vaiheessa kaukaisena tulevaisuuden suunnitelmana, joka kuitenkin odotti toteutumistaan. Sen yksityiskohdista ei vielä kenelläkään ollut tarkkaa tietoa, mutta päätimme kuitenkin alkaa suunnitella mallistoa tätä projektia silmällä pitäen. Tulisi hankkeen kohtalo sitten olemaan mikä tahansa, oli toimeksiantajani toiveissa saada pieni vaatemallisto ja minä puolestani tarvitsin aiheen opinnäytetyölleni. Mallistoni tulisi olemaan osa yrityksen tuotantoa suomalaista muotoilua esittelevissä tapahtumissa ympäri maailman. Se edustaisi tapahtumissa Raitavaara Oy:tä yhdessä muiden heidän tuotteidensa kanssa. Malliston tulisi näin ollen olla sekoitus Raitavaaran omaa tyyliä, suomalaisuutta sekä kenties hieman kansainvälisyyttäkin. Tarkoituksena olisi, että kannan päävastuun malliston suunnittelusta ja toimeksiantajani huolehtii malliston toteutuksesta ja markkinoinnista. Tulisimme kuitenkin tekemään tiivistä yhteistyötä sekä suunnitteluvaiheen että valmistusprosessin aikana. Tarkastelen oman suunnitteluprosessini etenemistä Kaupin (2001) suunnitteluprosessin mallin avulla. Käytän mallia apuna omassa suunnitteluprosessissani ja pyrin työskennel-

6 2 lessäni etenemään sen kuvaamien vaiheiden mukaisesti. Malli on minulla käytössä myös opinnäytetyöni etenemisen kuvaamisessa sekä siitä raportoinnissa ja pyrin sen avulla tuomaan prosessin näkyväksi. 2 SUUNNITTELUPROSESSI Teollinen suunnitteluprosessi koostuu suunnitelmallisesta tyylillisten muutosten ennakoinnista, materiaalien ja tuotteiden tuotekehitystyöstä ja valmistamisesta sekä niiden markkinoinnista tukku- ja vähittäiskauppiaille ja kuluttajille (Nuutinen 2004, 184). Suunnitteluprosessi on moniulotteinen tapahtuma, jossa on hallittava sekä materiaaliset että henkiset resurssit, tehtävän organisoinnin ja toteutuksen teknologia ja johon on panostettava oma persoonallisuus kaikkine ulottuvuuksineen. Suunnittelija on vastuussa prosessin ideointi- sekä tuotantovaiheen hallinnasta, tieto- ja taitopääoman sekä tarvittavien resurssien hankinnasta. (Anttila 1993, 108.) Kettunen (2000, 56) puhuu muotoiluprosessista, jota voidaan tässä tapauksessa verrata suunnitteluprosessiin. Hänen mielestään se on se osa tuotekehitysprosessia, jossa suunnittelija pystyy eniten vaikuttamaan siihen, millaisia tuotteita valmistetaan. Tuotekehitys alkaa halusta, tarpeesta tai ideasta ja päättyy, kun konseptin on todettu menestyvän kaupallisesti (Kettunen 2000, 56). Ideaali suunnitteluprosessi on hallittu, järjestelmällinen tapahtuma, johon kaikki mukana olevat henkilöt sitoutuvat. Hyvässä suunnitteluprosessissa suunnittelijan luovilla ratkaisuilla pyritään palvelemaan tuotantoa, parantamaan tuotteiden kaupallisuutta ja näin ollen myös yrityksen kannattavuutta. (Nuutinen 2004, 223.) Suunnittelu- ja toteutusprosessin lähtökohtana on ajattelu ja sen synnyttämä alkuidea. Alkuideaa edeltää katkeamaton prosessi, joka pyörii suunnittelijan päässä. Prosessi sisältää kaiken suunnittelijan taitotiedon, faktatiedon ja kokemuksen tuottaman tiedon sekä erilaiset virikkeet ja mielikuvat. Vaikka suunnitteluprosessi perustuukin tarkalle ajattelulle, myöskään intuition merkitystä ei tule unohtaa ja sille tulisi antaa tilaa suunnitteluprosessissa. (Heikkilä-Rastas 2003, 318.) Suunnitteluprosessi ymmärretään Heikkilä-Rastaan (2003, 260) mukaan kokonaisuudessaan taiteellisena toimintana, jos-

7 sa luodaan omaperäisiä suunnitelmia ja tuotteita taiteellisen intuition ja määrätietoisen tiedonhaun avulla. 3 Teollinen suunnitteluprosessi toteutuu yleensä eri ammattialojen edustajista koostuvan tuotekehitystyöryhmän yhteistyönä, jonka tavoitteena on ratkaista tuotteen suunnitteluun liittyvät ongelmat. Prosessia ohjaa yrityksen johto, joka määrittelee tavoitteet, aikataululliset puitteet sekä taloudelliset resurssit. Prosessin tuloksena on yleensä prototyyppi tai malli, joka sovelletaan tuotantoon. (Anttila 1993, 141.) Malliston suunnitteluprosessi koostuu materiaali- sekä värivalinnoista, teolliseen valmistukseen liittyvien tekniikoiden hallinnasta sekä tehtaan resurssien optimaalisesta käytöstä. Teollisen suunnitteluprosessin tavoitteena on luoda kokoelma mahdollisimman pienellä määrällä kangasta, toteuttaa se mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti kuluttajien saataville mahdollisimman suurella voitolla. (Nuutinen 2004, 179.) 3 SUUNNITTELUPROSESSIN ETENEMINEN Kuvaan malliston suunnittelua Kaupin (2001) tutkimuksessa luomien käsitteiden pohjalta sekä havainnollistan suunnitteluprosessia puumallin (kuva 1) (Kauppi 2001) avulla. Malli on kehitetty kuvaamaan teollisen vaatetussuunnittelun kulkua, joten mielestäni se sopii hyvin oman suunnitteluprosessini etenemisen havainnollistamiseen. Malliston suunnitteluprosessi koostuu Kaupin (2001, 20) mukaan kuudesta vaiheesta, jotka ovat motivaatio, orientaatio, sisäistäminen, ulkoistaminen, arviointi ja kommunikaatio. Nämä vaiheet eivät seuraa toisiaan tietyssä järjestyksessä, vaan kulkevat limittäin ja sisäkkäin prosessin edetessä. Edellisiin vaiheisiin on mahdollista palata, mikäli joitain vaiheita halutaan ottaa uudelleenkäsittelyyn. Suunnitteluprosessini etenemistä tarkastellessani käyn sen läpi vaihe vaiheelta ja peilaan omaa työskentelyäni Kaupin (2001) kuvaamiin käsitteisiin.

8 4 KUVA 1. Malliston suunnitteluprosessin malli (Kauppi 2001) Aholan (1983, 126) mukaan suunnittelun vaiheistaminen ja jakaminen osiin tehostaa suunnittelun etenemistä. Aivan kuten Kaupin (2001) mallissakin, vaiheesta toiseen siirtyminen ei kuitenkaan ole järjestelmällistä, vaan etenee aina edellisiin vaiheisiin palaten. Suunnitteluprosessin rakenne muodostuu eri suunnitteluvaiheista ja niiden välisistä kytkennöistä moniulotteiseksi kokonaisuudeksi.

9 3.1 Motivaatio prosessin energiavirta 5 Motivaatiota voidaan pitää tuotesuunnittelun kantavana voimana (Kauppi 2006, 18). Kaupin (2001) tutkimuksessa käy ilmi, että motivaatioon vaikuttavat halu kehittyä suunnittelijana sekä jatkuva itsearviointi. Myös työskentelyn puitteita, kuten työilmapiiriä, työtovereita sekä työtiloja on yleisesti pidetty motivaatioon vaikuttavina tekijöinä. Motivaatio ei vaikuta suunnitteluprosessiin ainoastaan sen alullepanevana voimana, vaan kulkee mukana koko suunnitteluprosessin ajan (Kauppi 2006, 18, 25). Ruohotien (1998, 36) mukaan motivaation kantasanasta, motiivista puhuttaessa viitataan usein tarpeisiin, haluihin sekä sisäisiin yllykkeisiin. Motiivit ovat päämääräsuuntautuneita, eli ne virittävät ja ylläpitävät yksilön yleistä käyttäytymisen suuntaa. Motivaatio tarkoittaa käyttäytymistä virittävien ja ohjaavien tekijöiden järjestelmää. Ihmisen voi pakottaa tekemään jotain, mutta häntä ei voi koskaan pakottaa tahtomaan sen tekemistä. Tahto syntyy ihmisen sisällä, ja motivaatio on se sisäinen käyttövoima, joka tekee työstä ilon: hyvä olo ja tehokkuus ovat hyvin lähellä toisiaan. (Hagemann 1991, 7.) Motivoitumista helpottaa selkeästi määritellyt tavoitteet. Niiden puuttuessa tulee keskityttyä liian moneen asiaan kerralla, mikä voi johtaa loppuun palamiseen pääsemättä lainkaan eteenpäin. (Hagemann 1991, 22.) Tällöin myös motivaatio kärsii. Työntekijöiden käsitykset tehtävien luonteesta sekä omien odotusten toteutuminen vaikuttavat heidän työhaluunsa ja suorituksiinsa (Hölttä 1999, 143). Motivaatio kulkee energiavirtana läpi koko suunnitteluprosessin (Kauppi 2006, 25). Sen merkitys kuitenkin korostuu erityisesti suunnitteluprosessin alkupäässä, kun on tavallaan aloitettava kaikki alusta. Parikymmentä vuotta työssään toiminut suunnittelija hämmästelee Nuutisen (2004, 153) tutkimuksessa, kuinka uuden sesongin aloittaminen voi vieläkin tuntua niin jännittävältä ja siitä jaksaa uudestaan ja uudestaan innostua. Toinen Nuutisen (2004, 151) haastateltava puolestaan kertoo pitävänsä mielenkiintoa ja motivaatiota suunnitteluun yllä tekemällä jotkin asiat tietoisesti eri tavalla edelliseen sesonkiin verrattuna. Suunnittelija valitsee jonkin tietyn kehitysalueen, jota painottaa suunnittelussaan ja aloittaa malliston suunnitteluun orientoitumisen tämä kehitysalue mielessään.

10 6 Luovat ideat eivät synny käskemällä, mutta inspiraatiota ei voi kuitenkaan jäädä odottamaan. On tiedettävä keinot inspiraation saavuttamiseksi, ja suunnittelijalla onkin yleensä omat tapansa luovan työn tekemiseen. (Kettunen 2000, 70.) Höltän (1999, 37) haastattelema suunnittelija kertoo, että on tärkeää katkaista edellinen sesonki esimerkiksi matkustamalla johonkin kauas. Näin on helpompi motivoitua taas uuden suunnittelutyön aloittamiseen, matkoilta haetaan inspiraatiota ja ideoita uutta mallistoa varten. Myös Nuutinen (2004, 150) korostaa matkustamisen merkitystä siirtymisessä sesongista toiseen. Se on mahdollisuus katsoa samaan aikaan sekä tulevaan että menneeseen ja antaa suunnittelijoille mahdollisuuden irtautua arkirutiineistaan. Taaksepäin katsomisella pyritään varmistamaan, että uusi mallisto poikkeaa riittävästi edellisestä, näin ollen se yhdistää kaksi luovaa prosessia toisiinsa. Maailmanmenon havainnointi, omien ja kilpailijoiden kokoelmien arviointi sekä yhdessä luodun visuaalisen maailman tarkastelu auttavat irrottautumaan ohitetusta sesongista sekä mahdollistavat innostumisen ja inspiroitumisen uuteen sesonkiin ja malliston luomiseen. Idean tai inspiraation eteen tulee tehdä töitä, ne eivät synny odottamalla, vaan vaativat ympäristön vaikutteiden huomioimista sekä aiheeseen perehtymistä (Ahola 1983, 112). Kaupin motivaatio-käsitettä voisi verrata Nuutisen (2004, 149) kuvaamaan ilmiöön, jota hän kutsuu heräämiseksi. Vaikka Nuutinen käsitteleekin suunnitteluprosessia lähinnä muodin ennustamisen näkökulmasta, on hänen tutkimuksessaan paljon käyttökelpoisia vertailukohtia. Aivan kuten Kaupin (2006) tutkimuksen mukaan motivaatio on läsnä suunnittelussa koko prosessia eteenpäin vieden, myös Nuutisen (2004, 152) mukaan heräämistä tapahtuu pitkin sesonkia. Se ei ole vain äkillinen, yksittäinen tapahtuma sesongin alussa. Se on uuteen sesonkiin havahtumisen lisäksi myös inspiraation etsimistä. Kun lopullinen päätös opinnäytetyöni malliston toteuttamisesta Raitavaara Oy:n kanssa syntyi, oli sen tarkoitus liittyä nimenomaan tulossa olevaan vientihankkeeseen. Olin alusta alkaen todella innostunut projektista, ja minulle motivoitumiseen olisi riittänyt pelkästään se, että tulisin saamaan itse suunnittelemiani vaatteita tuotantoon ensimmäistä kertaa. Se, että mallistoni tulisi mahdollisesti esille myös ulkomaille ja saisi vientihankkeen myötä laajalti näkyvyyttä, edisti motivoitumista työhön entisestään. Pitkään samassa yrityksessä toimineista, kokeneista suunnittelijoista poiketen minun ei erikseen tarvinnut lähteä hakemaan motivaatiota. Visuaalisen maailman tarkastelu sekä ilmoilla

11 7 olevien suuntausten tutkiminen liittyivät omalta osaltani lähinnä virikkeiden ja inspiraation hakemiseen, ei niinkään motivaation etsimiseen. Kun kokemuksen tuomaa rutinoitumista malliston suunnitteluun ei vielä ole, ei motivoitumisen eteen tarvinnut juurikaan tehdä erikseen töitä. Motivaatiota lisäsi myös innostus siitä, että oli saanut opinnäytetyölleen aiheen ja mahdollisuuden aloittaa työn toteuttamisen. Myös se, että toimeksiantajani oli minulle ennestään tuttu ja tunsin heidän toimintatapansa, helpotti minua motivoitumaan työhöni. 3.2 Orientaatio suunnittelun perusta Orientoituminen suunnittelutyöhön tapahtuu Kaupin (2001, 21) mukaan kolmivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen tai tason muodostaa yrityksen toiminta-ajatus, joka ohjaa suunnittelijaa päätöksissään. Orientaation ensimmäinen taso sisältää myös mallistoideologian; mitä tuotteita tehdään ja kenelle niitä myydään. Toinen orientaatiotaso määritellään kunkin sesongin alussa, jolloin tarkennetaan malliston reunaehdot kyseistä sesonkia varten. Kolmas vaihe johtaa malliston sisäistämiseen, mutta edustaa myös prosessiin kuuluvaa kommunikaatiota, jossa suunnittelija tuo ideansa näkyviksi. (Kauppi 2001, 22.) Orientaation ensimmäinen vaihe Raitavaara lähtökohtana Ensimmäisessä orientaatiovaiheessa pohditaan, millaisesta yrityksestä on kyse ja mitkä arvot ovat toiminnan taustalla. Myös kohderyhmämäärittely tapahtuu tässä vaiheessa ja mikäli mallistoja on useampi, tuodaan esille niiden mallistoprofiilit. (Kauppi 2006, 19.) Omalta osaltani ensimmäinen orientaatiovaihe alkoi syksyllä 2007, jolloin suoritin työharjoittelua Raitavaara Oy:ssä. Harjoitteluaikana pääsin tutustumaan yritykseen ja sen toimintaan todella perusteellisesti. Orientoitumista malliston suunnitteluun tapahtui käytännössä koko harjoittelun ajan, sillä silloin sain tietoa yrityksen toimintaajatuksesta, sen asiakaskunnasta sekä toimeksiantajieni omista mieltymyksistä. Vuonna 2005 Eeva Pihlasvaara ja Teija Pihlasvaara ostivat Ainu-Tuote nimisen yrityksen nimen, konekannan ja liiketoiminnan. Osakkaat perustivat osakeyhtiön, jonka nimeksi annettiin Raitavaara Oy. Yhtiö suunnittelee, valmistaa ja valmistuttaa sekä

12 8 markkinoi korkealaatuisia, kotimaisia trikooasuja (kuvat 2-3). Tuotteet myydään yksityisasiakkaille kotikutsuperiaatteella eri puolilla Suomea jälleenmyyjien toimesta sekä nettikaupassa, messuilla ja työpaikoilla. Yritysasiakkaille tuotteita markkinoidaan työasuiksi mm. hoitoalalle esim. fysikaalisiin hoitolaitoksiin, kuntoutuslaitoksiin ja sairaanhoitopiirien kodinhoitajille. Lisäksi tuotteita myydään Raitavaaran tehtaanmyymälästä Savonlinnassa. Pientuotteiden osalta jälleenmyynti tapahtuu lisäksi lahjatavaraliikkeissä eri puolilla Suomea. (Pihlasvaara 2008.) KUVAT 2-3. Esimerkkikuvia Raitavaara Oy:n tuotteista Tuotannosta valmistuu ompelun osalta 100 % ja leikkuun osalta 35 % omana työnä ja loput alihankintatyönä. Tuotesuunnittelu tapahtuu Raitavaarassa, mutta esim. painokuoseja voidaan hankkia lisäksi ammattisuunnittelijoilta, taiteilijoilta tai alan opiskelijoilta. Messuja sekä nettikauppaa varten on syksyn 2008 aikana suunniteltu pientuotteita kuten pellavahuiveja sekä käsinpainettuja kukkaroita. Tuotevalikoimiin kuuluu myös korusarja, josta onkin tullut merkittävä osa Raitavaara Oy:n tuotantoa. (kuva 4). (Pihlasvaara 2008.)

13 9 KUVA 4. Esimerkki Raitavaara Oy:n korumallistosta Yhtiön omistajat työskentelevät yhtiössä vastaten mallisuunnittelusta, yhteydenpidosta esim. alihankkijoiden kanssa, tuotteiden leikkuusta sekä markkinoinnista. Yhtiön vahvuuksia ovat osakkaiden tekstiilialan koulutus, yrittäjän ammattitutkinto, monivuotinen kokemus alalta niin yrittäjinä kuin kouluttajina sekä vahva tahtotila. Yhtiö työllistää kaksi osakastaan. Se toimii myös harjoittelupaikkana paikkakunnan vaatetusalan ammattikorkea- ja ammattikoulun opiskelijoille. (Pihlasvaara 2008.) Eettisen valinnan korostaminen juuri kotimaisen työn ja ympäristömyötäisten värjäysaineiden ja menetelmien suhteen sekä tieto siitä, että tuote ei ole valmistettu lapsityövoimaa hyväksikäyttäen, ovat hyvän laadun lisäksi Raitavaaran kilpailutekijät vaatesektorilla. Niillä markkinoilla, joille Raitavaara pientuotteensa kohdistaa, korostuu kotimaisuuden lisäksi hyvä laatu sekä muotoilu ja tuotteen esteettisyys. Myös tieto tekijästä tuotteen takana on merkittävää tällä sektorilla. (Pihlasvaara 2008.) Raitavaara Oy tuottaa eettisesti kestävällä tavalla hyvälaatuisia trikootuotteita suomalaisten perheiden arkikäyttöön sekä työvaatteiksi hyvinvointialoille. Trikooasut myydään tilausten mukaan, joten eivät tuotteet eivätkä materiaalit ja tarvikkeet seiso varastossa pitkiä aikoja. Mallistoa on rikastutettu omilla painokangasmalleilla. Pientuotteet ovat osa suomalaista käsi- ja taideteollista muotoilua ja kuuluvat museokauppojen ja

14 tasokkaiden muotoilu- lahjatavarakauppojen, mm. Taito-shop-ketjun, valikoimiin. (Pihlasvaara 2008.) 10 Malliston kohderyhmä tulisi määritellä orientaation ensimmäisessä vaiheessa. Kohderyhmän määrittely on tärkeä vaihe tuotekehitysprosessissa. Määrittelyssä huomioitavia seikkoja ovat sukupuoli, ikäjakauma, elämäntyyli, asuinpaikka sekä hintataso (Burns & Bryant 1999, 137). Kohderyhmän tulee sopia yrityksen liiketoimintaan, markkinointiin ja luovaan ilmeeseen (Nuutinen 2004, 172). Uutta mallistoa suunniteltaessa on otettava huomioon tiettyjä seikkoja kohderyhmää ja jo olemassa olevaa asiakaskuntaa ajatellen. Uusien tuotteiden tulee sopia yhteen aikaisempien mallistojen tuotteiden kanssa (Nuutinen 2004, 154), joten perusväriskaala pyritään pitämään samana. Siihen lisätään muotivärejä kunkin kyseessä olevan sesongin trendien mukaan. Myös tietty hinta-taso ja tuotemerkin olemassa oleva kaavarungosto pyritään säilyttämään (Kauppi 2006, 19). Kuluttaja on tottunut tietyn yrityksen kohdalla tiettyyn mitoitukseen, ja vaikka muodin vaihtelut vaikuttavat vaatteen linjoihin, ei vaatteen peruskaava muutu sesongin vaihtuessa (Hölttä 1999, 36). Kohderyhmää määritellessä tutustutaan kuluttajan elämäntapaan ja luodaan tietty tyyli sen perusteella. Lisäämällä aina jotain tuoretta oman tyylin piristeeksi saadaan kuluttajan kiinnostus säilymään sesongista toiseen. Kohderyhmän laajentuessa luodaan uusia mallistoja, jotka poikkeavat toisistaan esim. tyylinsä, koko- tai hintaluokkansa perusteella. Nämä mallistot erotetaan toisistaan esim. tuotemerkeillä. Kullakin mallistolla on oma tyylinsä mukainen kohderyhmänsä ja mallistoprofiilit määrittyvät niiden mukaan. (Frings 2002, 171.) Vaikka kohderyhmän määrittely onkin tärkeä osa malliston suunnitteluun orientoitumista, on siinä seikkoja, joita ei tule liian tarkasti noudattaa. Malliston tulee sisältää malleja, jotka ovat juuri oman kohderyhmänsä tyyliä ja kenties tuttuja edellisiltä sesongeilta. Kuitenkin, asiakkaan mielenkiinnon ylläpitämiseksi mallistoon tulisi myös lisätä aivan uudenlaisia malleja. Hieman jotain uutta mallistoon tuomalla pystytään täyttämään oman kohderyhmän muuttuvat mieltymykset ja tarpeet ja kenties laajentamaan jo olemassa olevaa asiakaskuntaa. (Burns & Bryant 1999, 150) Oman mallistoni kohderyhmästä ei vielä tässä vaiheessa ollut tarkkaa tietoa. Myöskään se, mihin tarkoitukseen mallistoani lopulta käytettäisiin ja missä se mahdollisesti tulisi olemaan esillä, ei ollut täysin varmaa. Kaiken pohjana oli kuitenkin em. vientihanke,

15 11 joka vielä tässä vaiheessa oli hyvin todennäköinen kanava mallistolle. Olimme myös ajatelleet, ettei kohderyhmänä välttämättä olisi yrityksen varsinainen asiakaskunta, jonka määrittely jo itsessään on hyvin hankalaa. Tyypillistä asiakasta on vaikea tarkalleen määritellä. Mallistomme on niin tavallinen, että tarkempaa määritelmää kuin vuotias nainen on vaikea antaa (Eeva Pihlasvaara). Näin ollen uuden malliston kohderyhmän tarkka määrittely vielä tässä vaiheessa oli täysin mahdotonta. Kun tutustutaan yrityksen taustoihin ja toimintaan, on ennen malliston suunnittelun aloittamista oleellista perehtyä myös sen olemassa olevaan kaavarungostoon. Raitavaara Oy:n oma kaavarungosto on mitoitukseltaan melko väljää ja pysyy sesongista toiseen pääpiirteittäin samana. Yritykselle tyypillinen väljä mitoitus sopii heidän normaalille asiakaskunnalleen, ja aikaisemmat mallistot ovat aina noudattaneet samaa mitoitusta. Nyt olisi kuitenkin tarkoituksena tehdä mitoitukseltaan hieman niukempi mallisto ja suunnata se yrityksen omaa asiakaskuntaa hieman nuoremmille kuluttajille. Koska mallisto tultaisiin suuntaamaan yrityksen normaalien markkinoiden ulkopuolelle ja asiakaskunta tulisi olemaan yritykselle uusi, eivät muutokset mitoituksen suhteen tulisi oletettavasti tuottamaan ongelmia. Myös yrityksen aikaisempiin värikarttoihin ja maailmoihin tutustuminen on apuna suunnittelutyöhön orientoitumisessa. Perehtymällä yrityksen normaalisti toteuttamaan linjaan värien suhteen on helpompi alkaa suunnitella värejä uuteen mallistoon. Tullaanko uuden malliston kohdalla pysymään vanhassa linjassa vai aiotaanko värimaailmaa muuttaa totutusta? Nuutisen (2004, 170) mukaan hyvä värikartta on selkeä ja sesonkikohtainen. Värikarttojen tulee erottua selkeästi edellisen sesongin kartoista, mutta värit eivät kuitenkaan vaihdu kerralla kokonaan, vaan ne kehittyvät vähitellen. Vaikka uusi värikartta sisältäisikin samoja värejä kuin edeltäjänsä, tulee siinä olla jokin uutuusarvo. Raitavaara Oy:n väriskaala vaihtuu kaksi kertaa vuodessa, aina uuden malliston myötä. Kankaat ovat pääosin raita- ja pallokuosisia, joiden värimaailma muuttuu aina hieman sesonkien mukaan. Kaupallisesti suosituimmat värit säilyvät mallistoissa sesongista toiseen ja niitä täydennetään aina kunkin sesongin ja uusien väritrendien mukaan. Mukana ovat aina tietyt perusvärit sekä myös muutama rohkeampi väriyhdistelmä. Kullekin sesongille suunnitellut väriskaalat ovat melko laajoja, eikä niillä voi sanoa olevan mitään tiettyä linjaa. Jokainen sesonki sisältää väriyhdistelmiä laidasta laitaan jokaiseen

16 12 makuun, mukana on niin luonnonläheisiä kuin kirkkaitakin värejä. Vaatteet valmistetaan pääosin tilaustyönä, joten se mahdollistaa uusien värien kokeilun ilman suurempia riskejä. Omassa mallistossani poikettaisiin myös värien ja kuosien osalta Raitavaaran normaalista tyylistä eikä välttämättä käytettäisi heille tyypillisiä raita- ja pallokuoseja (kuva 5). Suunnitelmissa olisi hyödyntää yrityksen omia painokuoseja, joita he ovat aikaisemmin käyttäneet muissa tuotteissaan kuten kukkaroissa ja laukuissa. Näiden kuosien käyttö vaatteissa olisi heille uutta. Nuutisen (2004, 172) mukaan omien materiaalien (itse värjäytettyjen/ painettujen kankaiden) käyttö on merkittävä kilpailuetu niiden tuotekehityksen hitaudesta riippumatta. Omien materiaalien hyödyntäminen tuo uusia ideoita nopeasti markkinoille ja ne ovat näin ollen nopeammin sovellettavissa kuluttajille. KUVA 5. Esimerkki Raitavaara Oy:n värikartasta

17 3.2.2 Orientaation toinen vaihe mallistostrategia 13 Toisen orientaatiotason määrittely tapahtuu sesongin alussa, jolloin kunkin sesongin reunaehdot tarkennetaan (Kauppi 2001, 22). Mallistolle suunnitellaan selvä strategia, jossa määritellään malliston koko, aikataulut ja uudet suuntaukset. Mallistostrategiaa luodaan paneutumalla historiaan, tulevaan sekä maailmalta tuleviin virikkeisiin. Mallisto rakentuu erilaisista tuotealueista. Tavallisten perustuotteiden lisäksi mallistoon kuuluu myös rohkeampia tuotteita, joille täytyy löytää sopiva suhde perustuotteisiin nähden. Hintastruktuurin hahmottaminen ja ymmärtäminen on tärkeää suunnittelijan työssä. Täytyy tietää, mistä tuotteista syntyy suuri myynti ja mitkä tuotteet valitaan mallistoon kiinnostavuutensa takia. Suunnittelija rakentaa malliston yhdistelemällä näitä tuotetyyppejä ja hintastruktuurin hallitseminen on osa hänen ammattitaitoaan. (Hölttä 1999, 29, 40.) Tässä vaiheessa mallistolle tulisi asettaa selkeät tavoitteet, tulisi tietää mitä mallistolta halutaan. Tavoitteen tulisi olla konkreettinen ja rajattu ja kaikki energia ja tieto olisi suunnattava sitä kohti. Hagemann (1991, 18) vertaa tätä visiota polkua pimeydessä valaisevaan valoon. Se on kaiken ylittävä päämäärä, jonka konkretisoituessa ja tavoitteen selkeytyessä pystyy tekemään spontaanisti oikeat ratkaisut tavoitteen saavuttamiseksi. Höltän (1999, 40) mukaan mallistoa suunnitellessa on tärkeää pystyä tekemään päätöksiä. Suunnittelijan täytyy ymmärtää, milloin minkäkin vaiheen on oltava kunnossa eikä asioiden kanssa voi viivytellä liian kauan. Asioista täytyy pystyä päättämään, jotta voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen. Päätöksentekotaito ja systemaattisuus ovat oleellinen osa suunnittelijan ammattitaitoa. Malliston sisällöstä ei vielä tässä vaiheessa oltu tehty päätöstä. En saanut toimeksiantajaltani tarkkaa tietoa siitä, millaisen malliston he haluaisivat ja mitä tuotteita se tulisi sisältämään. Tulimme siihen tulokseen, että alan ideoida mallistoa olemassa olevan tiedon ja materiaalin pohjalta. Malliston sisältö, rakenne ja yksityiskohdat tarkentuisivat sitten matkan varrella suunnittelun edetessä. Sain mallistolleni jo kuitenkin joitain reunaehtoja. Mallisto tulisi suuntautumaan sesongille kevät/kesä Suunnittelussani minun tulisi ottaa huomioon yrityksen omat painokangasmallit (kuva 6), joita olisi tarkoitus tuotteissa hyödyntää. Ajatuksena oli suunnitella malleja, joissa voisi yhdistää painokuoseja yksiväriseen kankaaseen. Malliston rakenteeseen tai sen kokoon en vielä

18 14 saanut varmuutta toimeksiantajaltani. Nämä seikat tulisivat selkeytymään ensimmäisen mallistopalaverin yhteydessä. KUVA 6. Raitavaara Oy:n omia painokangasmalleja

19 15 Orientaation toiseen vaiheeseen kuuluu tuleviin suuntauksiin perehtyminen ja niiden havainnointi. Tutustuin tässä vaiheessa jonkin verran tuleviin trendeihin. Tutkin lähinnä vaatteiden linjoja ja sitä, mihin niiden painopiste sijoittuu ja mitä korostetaan. Erityisesti vaatteiden siluetteihin kiinnitin huomiota (kuva 7). Nuutisen (2004, 103) mukaan uuden tyylin luominen alkaa kokonaishahmon, eli siluetin tunnistamisesta. Siluetti onkin monesti ensimmäinen havaittava elementti vaatteessa, erityisesti kauempaa katsottaessa, ennen kuin yksityiskohtia on mahdollista erottaa (Jones 2002, 76). KUVA 7. Kesän 2009 siluetteja

20 16 Kuvan perusteella tulevat suuntaukset siluettien muodossa ovat hyvin monitulkintaiset. Toisaalta silueteissa on nähtävissä runsaita, laatikkomaisia muotoja, toisaalta taas hyvin niukkoja, laskeutuvia linjoja. Vaihtoehtoina on korostaa joko vaatteen ylä- tai alaosaa, tai jakaa painopiste tasaisesti kummallekin osalle. Runsaat hihat ja poimutukset sekä laskostukset ovat kuitenkin selvästi erotettavissa silueteista. Helmat ovat pääosin lyhyitä ja melko runsaita. Tärkeimmät yksityiskohdat, jotka kiinnittivät huomioni omaa mallistoani silmällä pitäen, ovat hihojen runsaat, pussimaiset muodot sekä poimutusten käyttö. Koska tarkoituksena oli kuitenkin suunnitella yrityksen itsensä näköinen mallisto, en lähtenyt uusimpia muotivirtauksia aivan ehdottomasti seuraamaan. Vaikka mallisto tulisikin kohdistumaan sesongille kevät/kesä 2009, olisi sen kuitenkin oltava melko ajaton ja kestävä. Tarkoituksena olisi luoda mallisto, joka voisi pysyä tuotannossa pidemmänkin aikaa. Malliston tulisi kuitenkin poiketa jonkin verran yrityksen muusta tuotannosta, sen tulisi olla nuorekkaampi, linjoiltaan niukempi ja sisältää jotain viitteitä tulevasta. Halusimme mallistolta suhteellisen ajatonta, mutta kuitenkin nykyaikaan sitoutuvaa näkökulmaa ja sitä kautta myös nuorempaa ja nuorekkaampaa asiakaskuntaa puhuttelevaa ilmettä (Eeva Pihlasvaara). Fringsin (2002, 175) mukaan mallistoa suunnitellessa on huomioitava, että se sisältäisi niin perustuotteita kuin trendikkäämpiäkin vaihtoehtoja. Trendituotteet tuovat mallistolle näkyvyyttä ja pitävät yrityksen imagon tuoreena. Perustuotteilla saavutetaan kuitenkin laajemmat markkinat ja ne luovat tietynlaisen pohjan koko mallistolle. Nämä seikat huomioiden lähdin hakemaan ideoita ja virikkeitä mallistolleni sekä orientoitumaan malliston suunnittelutyöhön. Myös aikataulun suunnittelu on osa toista orientaatiovaihetta. Kävimme aikataulua alustavasti läpi ja tarkoituksena oli saada suunnittelutyö käyntiin jo heti loppuvuodesta Ensimmäisen mallistopalaverin sovimme tammikuulle 2008 ja jatkoa suunnittelisimme palaverin yhteydessä. Alustavan aikataulun mukaan tarkoituksena oli, että mallisto olisi protovaiheessa toukokuuhun mennessä Orientaation kolmas vaihe mielikuvat näkyviksi Orientaation kolmannella tasolla suunnittelija työstää ajatuksiaan tuomalla orientaatioperustan näkyvään muotoon esimerkiksi ideakirjojen ja trenditaulujen avulla. Tämä

21 kolmas vaihe johtaa malliston sisäistämiseen ja on myös osa prosessiin kuuluvaa kommunikaatiota, jossa suunnittelija tuo mielikuvansa näkyviksi. (Kauppi 2001, 22.) 17 Trenditauluihin kiteytyy malliston tarina, kokonaiskuva, jonka avulla suunnittelija tuo ilmi ehdotuksensa väreistä, materiaaleista, muodoista ja yksityiskohdista (Nuutinen 2004, 179). Taulut ovat väri- ja materiaalinäytteistä, luonnoksista sekä tunnelmaa ja teemaa ilmentävistä ideakuvista koostuvia kollaaseja, joilla suunnittelijan näkemys konkretisoituu (Frings 2002, 174). Tarina luodaan usein lehtileikkeiden (viitekuvien) avulla, joita kerätään inspiraatiomalleiksi. Suunnittelija valitsee intuitiivisesti kiinnostavia kuvia vaatteista tai ihan mistä tahansa muusta, joka herättää hänessä ideoita ja ilmaisee niiden avulla tulevaisuuden tyylien kehityssuuntia. (Nuutinen 2004, ) Trenditaulujen avulla suunnittelija pyrkii löytämään yhteyksiä kuluttajan tarpeisiin, tunteisiin ja kokemuksiin sekä luomaan uusia tunteita, muistoja ja kokemuksia. Tavoitteena on kuvata laaja asiakokonaisuus mahdollisimman tiiviinä aineistona. (Nuutinen 2004, 158.) Heikkilä-Rastas (2003) kuvaa tutkimuksessaan malliston rungon hahmottelua Kaisu Heikkilä Oy:ssä luvulla. Malliston suunnittelun periaatteet eivät noista ajoista ole tutkimuksen perusteella kovin paljoa muuttuneet, niinpä sieltä löytyy paljon hyviä vertailukohtia nykypäivään. Uuden malliston muodostaminen alkoi Heikkilä-Rastaan (2003, 309, 313) mukaan aina vanhan pohjalta. Ideoita kerättiin näyteikkunoista, muotilehdistä, teatterista ja katukuvasta. Hän vertaa suunnittelijan työtä muotiennustajan työhön analysoidessaan malliston rakentamista, koordinoimista ja ennakointia. Suunnittelija vastaa muotiennustajan tavoin tulevien, menevien ja parhaillaan vaikuttavien muotitrendien tunnistamisesta. Suunnittelijan tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu ennustuskyky. On pystyttävä ennakoimaan linjoja, värejä ja malleja, jotka vetoavat kuluttajiin vasta tulevaisuudessa. Ennakointi ja tulevien trendien ennustaminen tapahtui Heikkilä- Rastaan (2003, 316) mukaan perimän, tiedon, taidon, ympäristön viestien sekä oman vaiston ja tunteiden perusteella. Inspiraatiota haettiin Pariisin mallistoista, tavarataloista ja kangasmessuilta sekä muotimessuilta Euroopan suurkaupungeista. Aloitin ideataulun kokoamisen pitkälti värimaailmoihin perustaen. Etsin kuvia tunnelmista, joita halusin mallistossani välittää. Halusin ilmentää ideakuvien avulla raikasta, kesäistä tunnelmaa, joka välittyy ennen kaikkea värien luoman ilmeen perusteella. Hain

22 18 ideoita vaatteiden yksityiskohdista, väreistä ja linjoista sekä kesän 2009 suuntauksista. Lopulta tuloksena oli kaksi ideataulua, jotka rakentuvat kumpikin oman väriteemansa ympärille. (kuvat 8-9). KUVA 8. Ideataulu Keltainen maailma

23 19 KUVA 9. Ideataulu Pinkki maailma Ideataulujen kokoamisessa minulle tärkeintä oli nimenomaan tunnelman välittäminen. Hain niihin kuitenkin myös kuvia vaatteista, jotka muotokieleltään ja tyyliltään sopisivat mallistooni. Keltaisen maailman ideataulu on kokoelma monista eri elementeistä,

24 20 joita haluaisin mahdollisesti hyödyntää mallistossani. Runsaat painokuosit, keveät, laskeutuvat materiaalit sekä toisaalta hyvin selkeälinjaiset pelkistetyt muodot kiinnittivät mielenkiintoni näissä kuvissa. Pinkin maailman ideataulussa pääosassa on myös väri ja sen välittämä mielikuva. Hain kuvilla myös herkkää, naisellista tunnelmaa, joka näkyy taulun yleisen ilmeen lisäksi vaatteiden linjoissa sekä leikkauksissa ja muissa yksityiskohdissa. Värien lisäksi minua viehätti vaatteissa niiden muotokieli sekä kauniit naisellisuutta korostavat yksityiskohdat, jotka toimivat inspiraationa tulevalle mallistolleni. 3.3 Sisäistäminen orientaatioperusta tarkentuu Sisäistäminen muuntaa orientaatioperustan väreiksi, materiaaleiksi ja yksityiskohtaisiksi malleiksi. Mallistopalavereista saadun palautteen avulla ideoita muokataan ja suunnitteluprosessissa tehdyt ratkaisut voidaan ottaa uudelleen harkintaan. Suunnittelijoiden menetelmät vaihtelevat yksilöllisesti sekä työstettävän malliston mukaan. (Kauppi 2001, 23.) Jokaisella yrityksellä on oma tapansa toimia tässä vaiheessa, joten on mahdoton muodostaa mitään yleispäteviä sääntöjä siitä, kuinka tulisi toimia. Sisäistämisvaiheen periaate on kuitenkin muuttaa luonnokset ja ideataulut yksityiskohtaisiksi mallipiirroksiksi sekä materiaali- ja tarviketiedoiksi. (Kauppi 2006, 21.) Pyrin lähdekirjallisuuden avulla nostamaan esille muutamia esimerkkejä tähän vaiheeseen liittyvistä toimintatavoista sekä kuvaan, kuinka vaihe omassa prosessissani toteutuu. Suunnittelijalla on yleensä kaksi tai useampi mallisto työn alla samaan aikaan. Uuden sesongin mallistoa aletaan suunnitella, kun parhaillaan tuotantoon tulevaa mallistoa viimeistellään. Uuden malliston värien ja kankaiden etsiminen alkaa edeltävän malliston ollessa vielä työn alla. (Frings 2002, 172.) Kokonaisuus muodostuu hyvästä väri- ja kuosisuunnittelusta, jota täydentää hyvä mallisuunnittelu. Värit ovat usein ensimmäinen elementti, jonka suunnittelijat päättävät sesongin alkaessa. Värien suunnittelussa yhdistyvät kaupallisten trenditoimistojen ja materiaalitoimittajien ehdotukset suunnittelijan omiin vaistoihin ja kokemuksiin. (Nuutinen 167, 179) Malliston värejä suunnitellessa tarkoituksenani oli lähinnä hahmottaa mielikuvaa, jota halusin mallistolla luoda. Tulevia trendejä tarkastellessani huomioin myös värimaailmat ja hyödynsin niitä ideoinnissani, mutta pääosin tunnelmien luomiseksi. Lopullinen päätäntävalta värien, niin kuin materiaalienkin valinnassa tulisi kuitenkin olemaan toimeksiantajallani, jonka puolelta asian

25 21 vaikuttaisivat heidän materiaalintoimittajansa sekä omien painokuosimallien toteuttamisen puitteet. Minulla oli kuitenkin oma näkemykseni ja toiveeni värien suhteen ja näitä mielikuvia hyödyntäisin ainakin omassa ideoinnissani. Olisi lopullinen mallisto väreiltään sitten mitä tahansa, oman värimaailman hahmottaminen on auttanut minua erityisesti malliston mielikuvien luomisessa. Tarkastellessani kesän 2009 suuntauksia trendivärien suhteen, huomasin, että skaala oli melko laaja. Mukaan mahtuu niin kirkkaita karamellivärejä kuin hempeitä harmaita sekä selkeän mustavalkoista (kuvat 10-11). Väritrendejä tarkastellessani tekemäni havainnot tukivat omaa käsitystäni siitä, millaista värimaailmaa haluaisin mallistooni tuoda. Halusin, että mallistossa olisi osittain kirkkaita, kesäisen herkullisia värejä, mutta toisaalta myös herkkiä vaaleanharmaita sekä graafisia mustan ja valkean yhdistelmiä. KUVA 10. Kesän 2009 värimalleja

26 22 KUVA 11. Kesän 2009 värimalleja Materiaalivalintoja en suunnittelussani kovinkaan tarkkaan pohtinut. Tietenkin mietin suunnitellessani, mitkä mallit tulisivat neuloksesta ja mitkä kudotusta kankaasta. Tiesin suurin piirtein yrityksen ennestään käyttämät materiaalit (näytteet 1-2), joten perustin näkemykseni materiaalien suhteen tälle tiedolle. Suunnittelin myös osan vaatteista niin, että niissä olisi leikkausten avulla mahdollisuus käyttää osaksi painokuosia ja osaksi yksiväristä kangasta. Keskustelimme jonkin verran materiaalien ja värien välinnasta ja kerroin toki oman mielipiteeni ja näkemykseni asiasta. Suunnittelimme, että mallistoon tulisi pääosin neulosvaatteita, sekä mukana voisi olla myös jonkin verran kudotusta kankaasta valmistettuja vaatteita.

27 % CO 95 % CV 5 % EL NÄYTTEET 1-2. Esimerkkejä Raitavaara Oy:n käyttämistä materiaaleista Luovan ideoinnin vaihe on suunnitteluprosessin vaiheista herkin. Kun tehtävä on mietitty ja suunniteltu etukäteen hyvin, on sen vaatimien uusien ratkaisujen kehittäminen ja sisäisen tiedon sekä ulkoisen informaation hankkiminen helppoa. (Heikkilä-Rastas 2003, 113.) Luonnostelu on Kettusen (2000, 92, 93) mukaan visuaalista ajattelua. Se muuttaa suunnittelijan ajatukset sellaiseen muotoon, jossa niiden tutkiminen, arviointi ja muuttaminen on mahdollista. Idean visualisointi, näkyväksi tuominen, on ensimmäinen konkreettinen vaihe tuotteen valmistumisessa. Jotta ideoiden joukosta olisi mahdollista löytyä todellisia helmiä, on ideoita pyrittävä kehittämään annettuun aikaan nähden mahdollisimman paljon. Höltän (1999, 38 39) tutkimuksessaan haastattelema suunnittelija kertoo piirtävänsä malleja muutaman päivän todella runsaasti. Kun suunnittelija saa ideakirjan valmiiksi ja tietyt materiaalit valittua, on selvää, millaisia tuotteita mistäkin materiaalista tulee. Näin on helppo suunnitella runsaasti malleja, joista suunnittelija itse valitsee mallistoon tulevat tuotteet. Suunnittelu voi lähteä esim. jostain yksityiskohdasta tai siluetista, joita varioimalla suunnittelija pystyy tuottamaan useita eri vaihtoehtoja lopulliseksi malliksi. Paperilla suunnittelija näkee pääpiirteittäin, kuinka vaatteen eri elementit toimivat keskenään, mutta on myös pystyttävä kuvittelemaan, miltä vaate näyttäisi kolmiulotteisena, kankaasta valmistettuna. (Frings 2002, 185.) Höltän (1999) esimerkkitapauksessa mallisto rakennetaan teknisesti. Tietyille tuotteille on olemassa tietty hintataso ja suunnittelijan vastuulle jää määritellä, millaisella materiaalilla ja mallilla hintatasossa pysytään. Suunnittelija kokoaa malliston ruudukolle, jossa tuotteet ovat omissa hintatasoissaan ja esittelee tuotoksensa markkinointipääl-

28 likölle. Markkinointipäällikkö kommentoi esitystä, muttei puutu kuitenkaan yksittäisiin malleihin, ne ovat suunnittelijan vastuulla. 24 Heikkilä-Rastaan (2003, ) kuvauksessa malliston suunnitteluprosessista ensimmäinen neuvottelu malliston suhteen tapahtui, kun mallisto tai sen osa oli piirretty alkuluonnoksiksi. Mallipalaverissa käytiin läpi malleja ja kankaita ja pohdittiin sopivia mallin ja kankaan yhdistelmiä. Ensimmäinen karsinta mallien suhteen tapahtui tässä vaiheessa, pois karsittiin epävarmoiksi havaitut mallit. Suunnittelutyö ja mallien luonnostelu eteni osittain päällekkäin jo prototyyppivaiheeseen edenneitten ensimmäisten mallien kanssa. Kaikki mallit eivät olleet samanaikaisesti suunniteltu, vaan malliston suunnittelu eteni ketjumaisesti koko prosessin ajan. Ennen mallien siirtymistä kaavoitettavaksi suoritettiin vielä toinen karsinta. Sisäistämisvaihe eteni hyvin pitkälti saman kaavan mukaan, jota Kauppi (2001, 23) tutkimuksessaan kuvailee: Ideat muokkautuvat ja sisäistyvät aina uuden tiedon ja palautteen perusteella, jota saadaan muun muassa mallistopalavereista. Sain aloitettua malliston varsinaisen suunnittelun hyvissä ajoin ennen joulua En saanut mallistolle tässä vaiheessa kovin selkeitä reunaehtoja, joten tarkoituksena oli suunnitella mahdollisimman paljon kaikkea erilaista olemassa olevan tiedon ja hankkimani materiaalin pohjalta. Myöskään tarkkaa kohderyhmää ei ollut määritelty, joten pyrin ottamaan huomioon useita eri ikäryhmiä sekä vartalotyyppejä. Burns & Bryant (1999, 168) toteavat, että on tyypillistä, että suunnittelija piirtää paljon enemmän luonnoksia, kuin mitä lopulta päätyy mallistoon. Malleja karsitaan ensimmäisestä mallistopalaverista lähtien aina niin kauan, kunnes niitä on mallistoon sopiva määrä. Mallien karsinta perustuu tietyn tasapainon säilyttämiseen mallistossa. Mallistoon valitaan esim. juuri niin monta hametta tai puseroa, kuin siihen on mahdollista sisällyttää. Malliston tulisi myös sisältää vaihtelua esim. erilaisten siluettien, pääntie- ja hihavariaatioiden sekä yksityiskohtien osalta (Frings 2002, 174). Piirsin suuren määrän, n. 80 kappaletta, pääasiassa erilaisia yläosia sekä muutamia hameita ja mekkoja (kuva 12). Suunnittelun pohjana minulla tässä vaiheessa olivat omat ideatauluni sekä työ, jonka tein tutkimalla tulevia trendejä. Toimeksiantajan suunnalta tulleet toiveet malliston nuorekkuudesta sekä painokuosien yhdisteltävyydestä otin myös suunnittelussa huomioon.

29 25 KUVA 12. Esimerkkejä ensimmäisistä luonnoksista Ensimmäiset Saaran piirtämät luonnokset vaikuttivat meidän silmiimme liiankin ajassa kiinni olevilta baby doll-tyylisiltä malleilta rinnan alla olevine leikkauksineen ja rypytyksineen sekä isoine nappeineen (Eeva Pihlasvaara). Ensimmäisessä mallistopalaverissa kiinnostusta herättivät kuitenkin muutamat vaatteiden yksityiskohdat, erityisesti poimu-

30 26 tetut pallot hihansuissa sekä löysä, hartioille laskeutuva pystykaulus. Näistä yksityiskohdista minua pyydettiin tekemään erilaisia variaatioita. Heti alkuvaiheessa huomiotamme kiinnitti eripituiset variaatiot hihamallista, jossa hiha päättyy korkeaan pussiin. Se vaikutti heti hauskan tyylikkäältä, emmekä siinä vaiheessa olleet vielä nähneet sitä liiemmälti muualla (Eeva Pihlasvaara.) Keskustelimme tässä vaiheessa myös jo jonkin verran mielenkiintoisimpien mallien teknisistä ratkaisuista. Pohdimme, olisivatko mallit toimeksiantajieni resursseilla mahdollista toteuttaa sekä, kuinka malleja voisi muuttaa, jotta niiden valmistaminen olisi helpompaa. Tein parannusehdotusten perusteella muutoksia malleihin sekä varioin malleja, jotka jo entuudestaan olivat lähes käyttökelpoisia. Eräs yrityksen toiveista oli saada mallistoon jonkinlainen liivihame ja paitamekko/jakku, joten erityisesti niistä piirsin monia vaihtoehtoja. (kuva 13) Tässä vaiheessa oli suhteellisen selvää, mitä mallisto tulisi pitämään sisällään. Sovimme, että jatkamme malliston työstämistä eteenpäin toimeksiantajalleni sopivana ajankohtana.

31 27 KUVA 13. Esimerkkejä luonnosten jatkokehittelystä Kun seuraavan kerran tapasimme mallistopalaverin merkeissä, olivat toimeksiantajani toivomukset malliston suhteen kuitenkin muuttuneet melko radikaalisti, joten jouduin käytännössä aloittamaan kaiken suunnittelutyön alusta. Kangasjakku poimutettuine hihansuupalloineen (kuva 14) oli ainoa malli, joka tekemistäni luonnoksista enää tässä

32 vaiheessa miellytti. Yksityiskohdista hartioille laskeutuva pystykaulus herätti myös edelleen mielenkiintoa. 28 KUVA 14. Pallohihajakku Tässä vaiheessa motivaationi malliston suunnittelua kohtaan laski huomattavasti. Tuntui, että olin tehnyt täysin turhaa työtä ja odotellut useamman kuukauden luullen malliston olevan jo vain viimeistelyä vaille valmis. Aloin siis hakea taas uutta innostusta suunnittelutyöhöni. Tutkin hieman lisää tulevia trendejä ja hankin faktatietoa kevään 2009 suuntauksista omien näkemysteni tueksi. Luonnoksissani paljon käyttämät poimutukset, hihansuupalloja lukuun ottamatta, eivät saaneet suurta suosiota toimeksiantajani suunnalta. Itse olin niihin kuitenkin hyvin mieltynyt ja halusin käyttää niitä mallistossani. Tarkastellessani kesän 2009 trendejä, huomasin, että runsaat poimutukset tulevat olemaan yksi kauden suuntauksista (kuvat 15 16).

33 29 KUVA 15. Esimerkkejä poimutuksista KUVA 16. Esimerkkejä poimutuksista

34 30 Suunnittelemani mallit olivat pääasiassa melko väljiä ja tulevia suuntauksia tarkastelleena olin sitä mieltä, että muoti pysyisikin vielä suhteellisen väljänä (kuva 17). Tämäkään mielipiteeni ei suoraan mennyt toimeksiantajalleni läpi, heidän mielestään muoti tulisi niukkenemaan, eivätkä väljät, poimutetut vaatteet enää olisi in kesällä Hain näkemykseni tueksi joitain esimerkkikuvia ja löysin mm. kuvan mallista, jossa oli samankaltainen kaulus kuin jo suunnittelemassani mallissa (kuva 18). Minua viehätti myös väljä pusero, jonka kimonotyyppisiä hihoja tahtoisin jossain mallissa hyödyntää (kuva 19). KUVA 17. Esimerkkejä vaatteiden väljyyksistä

35 31 KUVA Inspiraatiokuvia väljä kaulus sekä kimonohihat Tässä vaiheessa mallistoon toivottiin jotain, jossa olisi pallomaiset hihat sekä pusero, jossa olisi löysä pystykaulus. Kolmantena toiveena oli saada mallistoon kesäinen, monikäyttöinen trikoomekko. Aloitin siis malliston suunnittelun osittain aivan alusta ja tein luonnoksia toimeksiantajani muuttuneiden toiveiden pohjalta. Kävimme tekemäni luonnokset suunnitteluani ohjaavan opettajan kanssa läpi ja karsimme niistä kiinnostavimmat ja mahdollisesti kaupallisemmat mallit, jotka sitten esittelisin toimeksiantajalleni. Muutin myös hieman taktiikkaa malliston esittelyn suhteen. Tein mahdollisimman selkeät, ihmisen päälle piirretyt kuvat malleista, joissa näkyvät vaatteiden mittasuhteet. Olin myös miettinyt mallit tarkemmin loppuun asti tarkoituksena kuitenkin, että mallien yksityiskohtia olisi mahdollisuus vaihdella keskenään (kuvat 20 23).

36 32 KUVA 20. Luonnoksia KUVA 21. Luonnoksia

37 33 KUVA 22. Luonnoksia KUVA 23. Luonnoksia

38 34 Sisäistämisvaiheessa vaatteiden alkuluonnokset tarkentuvat yksityiskohtaisiksi malleiksi, joista tehdään tarkat viivapiirrokset (työpiirrokset). Piirros sisältää kaikki tarpeelliset tiedot ja ohjeet vaatteen valmistusta varten ja sen avulla luodaan kontakti suunnittelijan ja tuotannon välille. (Nuutinen 2004, 182.) Luonnoksista valikoitui jatkokehittelyyn kuusi mallia. Vasta tässä vaiheessa päätimme, että mallisto tulisi sisältämään ainoastaan yläosia mukaan lukien kaksi neulosmekkoa. Alun perinkään en alaosia juuri luonnostellut muutamia hameita lukuun ottamatta. Mallisto pelkistä yläosista tuntui muutenkin luonnolliselta ratkaisulta, sillä yrityksen tuotevalikoima koostuu jo entuudestaan pääosin neulospuseroista. Mekkojen lisäksi valittiin kaksi neulostunikaa ja yksi lyhyempi neulospusero sekä yksi kudotusta kankaasta valmistettava jakku. Jo ensimmäisistä piirtämistäni luonnoksista mielenkiintoa herättivät pallomaiset hihansuut, joista minun pyydettiin varioimaan erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta hiharatkaisua haluttiin hyödyntää lyhyessä, vuorittomassa kangasjakussa (kuva 24), joka säilyi lähes muuttumattomana alkuluonnoksista lähtien. Jakku ulottuu vyötärölle ja siinä on poikkileikkaus rinnan yläpuolella. Samanlaiset hihat haluttiin myös neulosversiona, joten mukaan valittiin tunika, joka on malliltaan hyvin yksinkertainen jättäen kaiken huomion hihoille (kuva 25). KUVA 24. Viivapiirros pallohihajakusta

39 35 KUVA 25. Viivapiirros pallohihatunikasta Myöskin ensimmäisistä luonnoksista lähtien mukana kulkenut olkapäille laskeutuva pystykaulus kuului alkuperäisiin suosikkeihin. Siitäkin päätettiin tehdä kaksi erilaista versiota: malliltaan yksinkertainen, pitkähihainen pusero (kuva 26) sekä tunika, jossa olisi väljät kimonohihat (kuva 27). KUVA 26. Viivapiirros pystykaulustunikasta

40 36 KUVA 27. Viivapiirros kimonohihatunikasta Suunnitteluprosessin myöhemmässä vaiheessa toivomuksiin lisätty neulosmekkokin siirtyi protovaiheeseen kahdella erilaisella versiolla. Mekot ovat perusmalliltaan hyvin selkeälinjaisia, niiden idea on yksityiskohdissa. Molemmissa on tukeva, kaksinkertainen pääntiekaitale. Toisen helmassa on poimutettu, kaksinkertainen röyhelöreunus (kuva 28) ja toisen vyötärölle solmitaan leveä rusetti ja helmassa on kaksinkertainen kaitale tuomassa napakkuutta. Rusettimekon helma on myös hieman leveämpi. (kuva 29). KUVA 28. Viivapiirros rimpsuhelmamekosta

41 37 KUVA 29. Viivapiirros rusettimekosta Malliston kohderyhmä määrittyi itsestään tässä vaiheessa. Malleja suunnitellessani olin pyrkinyt ottamaan huomioon mahdollisimman monia eri mieltymyksiä. Suunnittelin sekä nuorekkaita malleja että hieman aikuisempaan tyylin sopivia malleja. Yritin myös parhaani mukaan ottaa huomioon erilaisten vartalotyyppien vaatimukset. Tekemistäni luonnoksista valittiin kuitenkin ne mallit, jotka sopivat parhaiten yrityksen alkuperäiselle kohderyhmälle eivätkä kaikkein nuorekkaimmat mallit herättäneet kiinnostusta. Valitsematta jäivät myös ne mallit, jotka eivät toimeksiantajiani miellyttäneet, vaikka olisivat kenties kaupallisesti menestyneetkin. Malliston alkuperäisen lähtökohdan ja kohteen, vientihankkeen, toteutumisen ollessa edelleenkin varsin epävarmalla pohjalla, päätimme toteuttaa malliston välittämättä siitä. Päätimme, että teemme malliston osaksi Raitavaara Oy:n tuotantoa, jota he voivat käyttää haluamallaan tavalla. Mahdollisesti mallisto, tai ainakin osia siitä, tultaisiin ottamaan mukaan tuotantoon täydentämään ja uudistamaan jo olemassa olevaa tuotevalikoimaa. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista malliston suunnittelulle olivat yrityksen omat painokangasmallit, joita tultaisiin mahdollisesti käyttämään vaatteissa joko kankaan kuosina tai yksittäisinä printteinä. Mallisto valmistettaisiin pääosin Raitavaaran omasta printtitrikoosta, ehkä yksi muusta materiaalista valmistettava vaatekappale voisi olla mukana. (Eeva Pihlasvaara) Väreistä puhuimme vain alustavasti, ne tarkentuisivat, kunhan

42 38 lopulliset painokuosit valittaisiin. Painokuosien kohtalo oli täysin yrityksen vastuulla, enkä minä niihin juurikaan puuttunut. Kerroin toki mielipiteeni ja ideani, kuinka niitä voisi hyödyntää kunkin mallin kohdalla. Suunnittelin mallit niin, että niissä olisi leikkausten avulla mahdollisuus yhdistää painokuosia yksiväriseen kankaaseen, kuten toivomuksena oli. Esim. rimpsuhelmamekossa ja pallohihatunikassa poimutusosat sekä rusettimekossa helmakaitale ja rusetti voisivat olla painokuosia vaatteen muuten ollessa yksivärinen. Lopullinen päätös painokuosien kohtalosta tapahtuu kuitenkin yrityksen sisällä, minun tehtävänäni oli suunnitella malleja, joissa kuoseja olisi mahdollisuus käyttää. Pohdimme alustavasti materiaalivalintoja sekä rakenteellisia ratkaisuja mallistopalaverissa. Pallohihajakkua lukuun ottamatta kaikki muut mallit valmistettaisiin neuloksesta. Mietimme minkälainen materiaali sopisi mihinkin malliin. Esim. pystykaulustunikaan suunnittelimme hieman raskaampaa materiaalia, jotta kaulus laskeutuisi kauniisti. Pallohihatunika puolestaan toimisi parhaiten melko jäykästä esim. painetusta neuloksesta, jotta hihojen pallot pysyisivät ryhdikkäinä. Suunnittelimme myös, että pallohihatunikaan voisi saada erilaista ilmettä, jos poimutetut pallot toteutettaisiin jostain ohuesta, läpikuultavan kevyestä neuloksesta. Lopulliset päätökset materiaalien suhteen siirtyivät kuitenkin prototyyppien tarkastelun yhteyteen. 3.4 Ulkoistaminen mallit kaavoiksi ja prototyypeiksi Ulkoistaminen toteutuu joko prototyyppien tai suoraan mallisarjojen valmistamisena. Valitut mallit menevät mallimestarille kaavoitettaviksi, mallit leikataan ja ommellaan protokappaleiksi. Tässä vaiheessa mallit sovitetaan, kaavoihin tehdään mahdolliset muutokset ja korjaukset sekä hiotaan yksityiskohtia. (Kauppi 2001, 23.) Nuutisen (2004, 126) mukaan ulkoistaminen tarkoittaa hiljaisen tiedon muuttumista eksplisiittiseksi tiedoksi. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, jota ihmisellä on tiedostamattaan. Se on osa päivittäistä elämää ja rutiineja, se perustuu kokemuksiin ja siihen vaikuttavat henkilökohtaiset uskomukset, näkemykset ja arvot. Eksplisiittinen tieto on puolestaan tietoa, jossa korostuu järkiperäinen, rationaalinen ajattelu. Se on tietoa, jonka ihminen tietää tietävänsä ja sitä voidaan ilmaista numeroina, kaavoina ja kirjoitettuina sanoina. Eksplisiittistä tietoa voidaan arvioida kriittisesti ja se on dokumentoita-

43 39 vissa. Se ilmenee valmisvaateteollisuudessa mm. mittojen otossa, kaavojen piirtämisessä ja niiden sarjonnassa ja työpiirroksissa. Työpiirroksessa vaate kuvataan yksityiskohtaisesti ja mittasuhteiltaan täsmällisenä ja se on työväline suunnittelijan ja tuotannon välisessä kommunikaatiossa. Myös protomallin valmistus on eksplisiittisen tiedon ilmentymä. (Nuutinen 2004, 116, 117, 119.) Kaupin (2001) mallin mukaan hiljaisen tiedon muuttumista eksplisiittiseksi tiedoksi tapahtuu osittain jo sisäistämisvaiheessa, jolloin orientaatioperusta muunnetaan yksityiskohtaisiksi mallipiirroksiksi sekä materiaalitiedoiksi. Tällöin suunnittelijan ideat ja näkemykset tuotetaan näkyvään muotoon, tarkoiksi piirroksiksi, jotka ovat eksplisiittisen tiedon luonteen mukaisesti arvioitavissa. Toisaalta myös Kaupin (2001) kuvaama ulkoistamisvaihe sisältää siirtymisen hiljaisesta tiedosta eksplisiittiseen tietoon protomallien valmistamisena. Uuden mallin kaavoituksen alkaessa suunnittelija ja mallimestari käyvät suunnittelijan piirrokset läpi, jotta ajatus vaatteesta selviäisi mallimestarille. Jotta suunnittelijan hakema tunnelma tulisivat mallimestarille selville, suunnittelija voi antaa ohjeeksi tuotteen idean esille tuovan fiiliskuvan. Ihmisen päälle piirretyissä malleissa mittasuhteet tulevat hyvin esille. Kaavoitettaessa aivan uutta kaavatyyppiä mallista valmistetaan mahdollisesti koekappale lakanakankaasta. Koekappaleen avulla kaavan sopivuutta tarkastellaan ja suunnittelija voi tehdä haluamansa korjaukset ja muutokset malliin. Uuden muodon hakeminen vaatteeseen käy tällaisen mallin avulla kätevästi ja se on hyvä apuväline ennen mallin valmistamista oikeasta, kalliista kankaasta. (Hölttä 1999, 55.) Raitavaara Oy:llä ei itsellään ollut mahdollisuutta toteuttaa mallien kaavoitusta, joten päädyimme siihen ratkaisuun, että minä huolehtisin itse myös kaavoituksesta. Tämä ratkaisu oli prosessin kannalta onnistunut, sillä vaikka kaavoitus veikin minulta paljon aikaa, vältyttiin sillä tulkintaeroilta suunnittelijan ja mallimestarin välillä. Tiesin itse, minkälainen kunkin mallin tulisi olla esim. mittasuhteiltaan, joten minun oli helppo siirtää omat mielikuvani kaavoiksi. Kaavoitusta helpotti se, että mallit ovat kaavoituksellisesti melko yksinkertaisia ja minun oli mahdollista hyödyntää yrityksen jo olemassa olevaa kaavarungostoa pohjana. Kaavoituksen haasteena oli kuitenkin se, että jouduin tekemään kaikki siihen liittyvät ratkaisut yksin. Tein kaavat Grafis-kaavoitusohjelmalla, jonka käyttö on aina tuottanut itselleni hieman hankaluuksia, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se on käsin piirtämistä nopeampi ja yksinkertaisempi tapa kaavojen tekemiseen. Ennen kaikkea jatkossa mahdollisen sarjonnan kannalta. Varsinkin ki-

44 40 monohihaisen tunikan kaavoitus osoittautui melko hankalaksi. Vaikkei malleja ollut kovin montaa, ja useampaan pystyin käyttämään samaa kaavaa pohjana, vei kaavoitusvaihe odotettua enemmän aikaa. Pysyin kuitenkin omassa aikataulussani ja sain kaavat valmiiksi ja mallistoni protovaiheeseen suunnitelmien mukaan toukokuussa Prototyypiksi kutsutaan tuotteen kehittynyttä mallia, joka toimii aivan kuin lopullinen tuote. Prototyypeillä on tärkeä merkitys suunnitteluprosessissa, sillä muotoiltavat tuotteet ovat yleensä kolmiulotteisia ja niiden esittäminen todenmukaisesti olisi muutoin mahdotonta. Jos kuva vastaa tuhatta sanaa, niin prototyyppi vastaa kymmentätuhatta sanaa. (Kettunen 2000, 98.) Prototyyppivaiheessa luonnokset ja piirustukset toteutetaan. Niitä arvostellaan, koekäytetään, mitataan ja tutkitaan ennen tuotteen siirtymistä sarjatuotantoon. Protojen avulla selvitetään kaikki mahdolliset tuotteen ulkonäköön, toimivuuteen ja valmistustekniikkaan vaikuttavat tekijät. (Anttila 1993, 201.) Prototyyppien avulla hankitaan tietoa siitä, millainen tuotteen tulisi olla ja sen perusteella voidaan tutkia tuotteen ominaisuuksia. Prototyypin tärkein merkitys on sen parissa työskentelyn synnyttämä kommunikaatio ihmisten välillä. Innovatiiviset prototyypit tuovat innovatiivisuutta koko tuotekehitykseen. (Kettunen 2000, 98.) Teollisessa suunnitteluprosessissa tuote muokataan teollisiin toteutusmenetelmiin sopivaksi. Tämä toteutuu prototyyppikokeiluina, joilla ilmennetään suunnittelijan ideaa ja ajatusta. Aina parhaita puolia suunnittelijan alkuperäisestä ideasta ei pystytä lopullisessa tuotteessa säilyttämään. Jotta malli tyydyttäisi kaikkia tuotekehitysprosessi osapuolia, joudutaan onnistunuttakin prototyyppiä karsimaan ja korjaamaan. Parhaimmassa tapauksessa alkuperäinen idea pystytään säilyttämään luontevalla teollisella toteutuksella ja tuotteesta tulee vielä kaiken lisäksi kaupallisesti hyvin menestyvä. Mallipalavereissa, joissa lopullisesti päätetään, jääkö vaate mallistoon vai karsitaanko se pois, tehdään vaatteeseen tarvittavat muutokset. Mallin mittasuhteita ja leikkauksia hienosäädetään, lisätarvikkeista, kuten napeista, tukikankaista ja nauhoista päätetään sekä valitaan lopulliset työtavat ja tekniset ratkaisut. (Heikkilä-Rastas 2003, 274, 319.) Anttila (1993, 213) korostaa järjestelmällisyyden merkitystä protovaiheessa. Prosessin kehittelyn etenemisen kannalta on tärkeää tallettaa kaikki oleelliset seikat ja tehdä tarkat muistiinpanot muutoksista. Myöhemmin tehtävät muutokset ja parannukset ovat sekä kalliita että hankalia, joten protovaiheessa saatava informaatio on erittäin tärkeää.

45 41 Protovaiheessa tehdään uusia kokeiluja ja mittasuhteita muutellaan, mutta kovin paljoa ylimääräisiä protoja ei yleensä ole aikaa tehdä. Höltän (1999) haastatteleman suunnittelijan mielestä protovaihe on teollisen suunnittelijan työssä kaikkein antoisin. Suunnittelija näkee piirtämänsä mallin ensimmäistä kertaa konkreettisena vaatteena ja pystyy vielä vaikuttamaan sen ulkomuotoon. Suunnittelija ja mallimestari antavat yhdessä vaatteelle muodon ja heidän molempien kädenjälki näkyy valmiissa vaatteessa. Vaatteelle haetaan muotoa ja sitä hiotaan niin kauan kun molemmat ovat tyytyväisiä tulokseen.(hölttä 1999, 39, 46, 53.) Kaavoitin protomallit omassa koossani, jotta voisin sovittaa vaatteita itseni päälle. Halusin mahdollisuuden sovittaa malleja itse, sillä sen lisäksi, että saisin tietoa vaatteen ulkonäöstä, halusin myös tietää, miltä vaate tuntuu päällä. Mielestäni sovittaessani protoja itseni päälle saisin parhaan mahdollisen tiedon mallin istuvuudesta. Yritykset voivat käyttää protomallin sovitukseen myös ammattimalleja, jotka vastaavat mitoiltaan ja mittasuhteiltaan valmistettua protoa. Protomallin sovituksessa tarkastetaan sen yksityiskohdat, istuvuus sekä mahdolliset tuotannolliset vaatimukset. Malli joko hyväksytään, olemassa olevaan protomalliin tehdään muutokset, malli kaavoitetaan ja ommellaan uudestaan tai hylätään kokonaan. (Burns & Bryant 1999, ) Vielä ennen protojen valmistusta mallistosta karsittiin kangasjakku pois. Koska yrityksen valikoimiin kuului ennestäänkin ainoastaan neulosvaatteita, ei jakku olisi täysin sopinut yrityksen linjaan. Se oli myös ainoa kudotusta kankaasta valmistettava vaate mallistossa, joten se poikkesi myös malliston tyylistä. Ajan puutteen vuoksi protomalli jätettiin tekemättä myös toisesta mekosta. Mekot ovat malliltaan lähes samanlaisia, joten mallin toimivuus pystyttiin testaamaan valmistamalla proto vain toisesta. Rimpsuhelmamekko (kuva 30) selvisi protovaiheesta muuttumattomana. Sen kaikki kaavoitukselliset, rakenteelliset ja ulkonäölliset ratkaisut osoittautuivat onnistuneiksi ja malli toimi juuri niin kuin olin suunnitellut. Tämä malli tulisi varmasti päätymään tuotantoon saakka, sillä se miellytti myös toimeksiantajaani.

46 42 KUVA 30. Rimpsuhelmamekko 100 % CO NÄYTE 3. Rimpsuhelmamekon materiaalinäyte Pallohihatunikasta (kuvat 31 32) tuli myös suunnitelmieni mukainen. Hihojen rakenteen toimivuus sekä niiden lopullinen ulkonäkö epäilytti minua hieman ennen proton valmistusta, mutta niistä tuli lopulta paremmat, kuin osasin kuvitellakaan. Tunikasta valmistettiin kaksi protoa, toinen laskeutuvammasta neuloksesta (näyte 4) ja toinen painetusta, jäykemmästä neuloksesta (näyte 5). Molemmissa hihat näyttivät hyviltä ja toimivilta. Ainoa malliin tullut muutos oli pieni, sentin pidennys olkasaumassa (kuva 33).

47 43 KUVA 31. Pallohihatunika KUVA 32. Pallohihatunika

48 44 95 % CV 100 % CO 5 % EL NÄYTTEET 4-5. Pallohihatunikan materiaalinäytteet KUVA 33. Pallohihatunikan kaavamuutokset Pystykauluspuseroon (kuva 34) tuli jo enemmän kaavoituksellisia muutoksia. Tunikan hihan pyöriö ja kädentie olivat alun perin erilaiset kuin pallohihatunikassa, mutta ne muutettiin samanlaisiksi. Alkuperäinen hiha ei istunut kunnolla, joten hiha ja kädentie muutettiin pallohihatunikan kaltaisiksi, sillä siinä hihan istuvuus oli hyvä. Hiha oli myös liian lyhyt, joten sitä pidennettiin 4 cm (kuva 35).

49 45 KUVA 34. Pystykauluspusero 95 % CV 5 % EL NÄYTE 6. Pystykauluspuseron materiaalinäyte KUVA 35. Pystykauluspuseron kaavamuutokset

50 46 Kimonohihatunikassa (kuva 36) samaista pystykaulusta kokeiltiin matalampana versiona ja se toimi myös sellaisena. Sitä tosin madallettiin entisestään proton sovituksessa ja sen lopullinen korkeus olisi 4 cm (kuva 37). Hihaan tuli myös muutoksia, se näytti siipimäiseltä jäädessään liian pystyyn. Hihaa kallistettiin hieman alaspäin, jolloin olalle tuli lisää kaarevuutta (kuva 38). KUVA 36. Kimonohihatunika KUVA 37. Kimonohihatunika

51 47 95 % CV 100 % CO 5 % EL NÄYTTEET 7-8. Kimonohihatunikan materiaalinäytteet KUVA 38. Kimonohihatunikan kaavamuutokset 3.5 Arviointi prosessin laadunvalvonta Suunnitteluprosessin arvioinnissa seurataan malliston menestymistä kaupallisesti, mutta myös prosessin laatua arvioidaan. Malliston ja tuotekehitysprosessin arviointi jatkuu koko työskentelyä ohjaten, eikä siis keskity ainoastaan sesongin loppuun ja sen tulosten tarkkailuun. (Kauppi 2001, 24.) Arviointi on suunnittelun tavoitteiden, mielikuvien sekä todellisuuden välistä vuorovaikutusta. Se on koko prosessin ajan tapahtuvaa toimintaa ja liittyy suunnittelun ja toteutuksen kaikkiin vaiheisiin. Arvioinnin merkitys on palautteen saaminen, mutta sen tarkoituksena on myös viedä prosessia eteenpäin. (Anttila 1993, 210.) Suunnittelun alussa asetetut tavoitteet ja prosessin edetessä kehitetyt kriteerit ovat luonnollinen lähtökohta

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille Texvex poistotekstiilipankeilla yksi toimintamuoto on uusien tuotteiden valmistaminen poistotekstiileistä. Yksi hyvä kanava

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI

PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 ASIAKKAAN JA PROJEKTIN ESITTELY...1 1.1 Aikataulu...1 2 SUUNNITTELU...2 2.1

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA Kulttuuri ja luova toimiala 1 Koulutusohjelman tehtävät 1. Jatkuvassa muutoksessa olevan vaatetusalan työvoimatarpeen täyttäminen 2. Kouluttaa vaatebisneksen tuntevia asiantuntijoita

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä:

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä: ! " 1 MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU Markkinointi näkökulmakysymyksenä: 1. Myydä tuotteet / palvelut 2. Saada kohdeasiakkaat ostamaan Ensin

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

voitu valloittaa uusi alue: beach-pukeutuminen, johon Nanson värit ja raikkaat printit sopivat erinomaisesti.

voitu valloittaa uusi alue: beach-pukeutuminen, johon Nanson värit ja raikkaat printit sopivat erinomaisesti. Nanso Oy Nanso on perustettu Nokialle vuonna 1921. Toiminta käynnistyi palkkavärjäämönä, kehittyen alusvaatetuotantoon ja edelleen 30-luvulla nykylinjoille kilpailukykyiseksi trikootehtaaksi. Nanson vahvuutena

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

REFERENSSIT 2008-2010

REFERENSSIT 2008-2010 REFERENSSIT 2008-2010 KUVITTAMINEN Piirretty Wacom Cintiq piirtonäytöllä ja Alias SketchBook Pro ohjelmistolla. 2007-2010 KUVITTAMINEN Piirretty Wacom Cintiq piirtonäytöllä ja Alias SketchBook Pro ohjelmistolla.

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi TEOLLISEN MUOTOILUN PÄÄMÄÄRIÄ Tuotteiden käyttöarvon kohottaminen - käytettävyys - turvallisuus - huollettavuus - ergonomia - viihtyvyys - käyttömukavuus - ymmärrettävyys Esteettisen laadun kohottaminen

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

SEISMO FACTORY SEISMO FACTORY www.seismo.fi Hiidenkatu 9, 20360 Turku puh. (02) 275 4040 fax. (02) 236 0061

SEISMO FACTORY SEISMO FACTORY www.seismo.fi Hiidenkatu 9, 20360 Turku puh. (02) 275 4040 fax. (02) 236 0061 SEISMO FACTORY Seismo? Seismo Factory tarjoaa tuotteita ja palveluita, joilla parannetaan asiakkaan näkyvyyttä ja myyntiä. Seismon päätuoteryhmät: kuvavuota-, esite- sekä erilaiset tuotetelineet, tuloste-

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Designerin rooli tuotteistamisessa Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Muotoilutyön taustaa Muotoilun laatu on kilpailukyvyn avain Se joka osaa parhaiten muotoilun, hallitsee koko tuotantoketjua. Siksi

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Työkirja idean liiketoimintapotentiaalin arviointiin ja jalostamiseen menestystuotteeksi ja palveluksi

Työkirja idean liiketoimintapotentiaalin arviointiin ja jalostamiseen menestystuotteeksi ja palveluksi ENNAKOINTI MAHDOLLISUUKSIEN IDE NT IF IOINT I IDE A IDE AN ARVIOINTI JALOSTAMINEN LT KONSEPTIN S UUNNITTEL U TUOTEKEHITYS TUOTANTO LANSEERAUS L IIKETOIMINNAN UUDIS TAMINEN G1 G2 G3 G4 IDE OINT IPR OS E

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot