y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika kesäelokuu 2007 Nro 2/2007 Tulevaisuus on lasten Pieni lapsi perheessä on monelle suurempi elämänmuutos kuin etukäteen kuvitteli sen olevan. Lapsi tarvitsee aikuisen jatkuvaa läsnäoloa ja hoivaa vuorokaudet ympäriinsä ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Lapsen myötä arkeen astuva vanhempana olemisen vastuu muuttaa elämää väistämättä. Lapsen kannalta on tärkeää, että kotielämä on turvallista ja hyvää, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen ja elämänsä hallitseva aikuinen. Romano Missio on lastensuojelujärjestö, joka haluaa auttaa perheiden vanhempia vaativassa kasvatustehtävässä. Haluamme antaa eväitä lastenkasvatukseen ja oman elämänlaadun parantamiseen. On lohdullista tietää, että omille lapsilleen voi tarjota hyvät eväät elämään, vaikka vanhemman oma kotitausta olisikin rikkinäinen. Itsensä eheyttäminen ja kehittäminen vielä aikuisena on mahdollista. Enemmän aiheesta sivuilla 8-9.

2 2 ROMANO BOODOS 2/2007 ROMANO BOODOS 2/ Hyvän jakaminen elämän arjessa Leskenlehti hämmästyttää minut joka kevät. Kaiken lian, töryn ja pölyn seasta se nostaa hehkuvat aurinkoiset kasvonsa taivasta kohden. Se uskoo totisesti Jumalaan. Luonnossa kulkiessa voi todistaa Luojan luomakunnan ihmeitä ja kuulla Jumalan puhetta. Samanlaista puhetta sain kuunnella myös eduskunnan matkalla Tansaniassa, jossa sain nähdä paljon surua ja kurjuutta, mutta myös kaiken sen keskellä elämäniloa ja tulevaisuuden toivoa. Matkalla luin lähetyslääkäri Leena Pasasen kirjaa, jossa hän kertoo työstään sairaiden lasten parissa Tansaniassa. Ihmettelin, miten hän on jaksanut tehdä työtä joka päivä vaikeissa oloissa satojen sairaiden ihmisten parissa. Kirjasta tuli esiin hänen ajatuksensa siitä, että jokainen teko, jonka teemme on eettinen teko ja jokaisessa teossa voi olla Jumalan kädenjälki. Ja että se, että saa joka päivä olla Jumalan käytössä, antaa voimaa päiviin, jotka joskus inhimillisesti vaikuttavat toivottomilta ja synkiltä. Vaikeina päivinä ja pahassa ajassa meidänkin on hyvä muistaa tämä. Afrikkalaisessa kulttuurissa on samaa kuin romanikulttuurissa se, että ihmisen arvo menee materiaalisten arvojen edelle. Meille jokaiselle on kuitenkin tärkeä kysymys se, pysähdymmekö todella hädässä olevan ihmisen kohdalle. Ihmisarvoiseen elämään kuuluu se, että saa rakastaa jotakuta ja tulee itsekin rakastetuksi. Tässä ihmisen moraali koetellaan. Arvot ilmenevät puheissa, moraali näkyy teoissa. Myös meidän Romano Missiossa on löydettävä ja nähtävä oma yhteiskunnallinen palvelutehtävämme. Miten hyvät arvomme näkyvät teoissa? Tämän kysymyksen edessä olen itsekin entistä useammin. Meidän juuremme ovat Mustalaislähetyksen aikaisissa arvoissa: toimia romanien hyväksi kristillisten periaatteiden mukaan. Nämä arvot on pidettävä toiminnassamme mukana ja myös saatava näkymään tämän päivän elämässä. Meidän on aktiivisesti löydettävä ne keinot, joilla järjestömme voi vaikuttaa omalla paikallaan, löydettävä omat hyvät tekomme. Olemme suurin romanijärjestö Suomessa. Ihmisten on voitava uskoa ja luottaa sen osaamiseen ja uskallukseemme toteuttaa tavoitteitamme. Lasten hyvinvointi ja tukeminen ovat perustehtäviämme. Taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyessä myös pahoinvointi näyttää lisääntyvän entistä pahemmaksi. Lasten ja perheiden vaikeudet näyttävät olevan entistä vaikeampia ja monimutkaisempia ja siksi tarvitaan moniammatillista osaamista. Työtä on tehtävä eettisesti ja laadukkaasti perheiden ja lasten tarpeisiin vastaten. Lähetyslääkäri Pasasta mukaillen meidän pienimpäänkin tekoomme on sisällytettävä paras mahdollinen hyvä. leena rauhala romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2007 Leena Rauhala Jeppe Isberg Unto Jääpuro Väinö Lindberg Tina Mäkelä Lauri Uljas Sami Valentin Paula Åkerlund Päivi Rask-Helin Anne Nurminen KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund Timo Jokela Mervi Pamukci Tuula Nyman Kimmo Ollikainen KENTTÄTYÖ Tuula Nyman PERHETYÖPROJEKTI Kimmo Ollikainen Jaana Ruusumeri puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä yhdyshenkilö sosiaalineuvos projektijohtaja lehtori evankelista sosionomi kulttuuriohjaaja psykologi (varajäsen) toiminnanjohtaja talouspäällikko toimistosihteeri kenttäsihteeri projektipäällikkö sosiaaliohjaaja puh. (09) , GSM projektipäällikkö GSM kenttätyöntekijä GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: LAHDEN PIENRYHMÄKOTI Matkamiehenkatu 11, Lahti Puh. (03) fax (03) Johtaja Hanna Pekonen Sähköpostiosoite: KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) Johtaja Mirva Timonen Sähköpostiosoite: ROMANINUORTEN OPISTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä numerossa Intialainen romanityöntekijä vieraili Suomessa 4 Virossa paljastettiin romaniuhrien muistomerkki 5 Romanilapsi päiväkotiin 5 Romanityöryhmien toimilla estetään syrjäytymistä 6 Romanimaitotyttö ja muita mainoksia 7 Vanhemmaksi kasvu ja oman lapsuuden merkitys 8 Koulutusasiat esillä kansainvälisessä konferenssissa 10 Fanni Nyman in memoriam 10 Aikuiskouluttajan puheenvuoro 11 Hallitusohjelmaan ei saatu mainintaa romaneista 12 Romanimiehet puolustivat Suomea 12 Romanivanhusten kerho tutustui eduskuntaan 13 Kaupunginmuseo kerää kuvia romanien juhlista 14 Romanijärjestöt saivat oman kattojärjestön 15 Toiminnanjohtajan palsta 15 kromana ry pyrkii parantamaan romaninaisten ja perheiden elämää Kromana ry, kristillinen romaninaistenyhdistys, perustettiin keväällä 2005 Raumalla. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia romaniyhteisössä elävien naisten ja heidän perheittensä kristillisten perusarvojen edistämiseksi sekä terveyden, asumisen, koulutuksen ja työllisyyden yleisten edellytysten kehittämiseksi. Suvaitsevaisuus, moninaisuus ja moniarvoisuuden kunnioittamien toiminnassamme on ensisijalla, jotka ovat kristillisten perusarvojen kantavia elementtejä. Tavoitteemme on toimia romaniyhteisön yhteiskunnallisen osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä romanikulttuurin ja -kielen tunnetuksi tekemiseksi ja kansainvälisen yhteistyön luominen lähialueiden romaninaisten kanssa. Kromana sai 2006 RAY:n rahoituksen Juulia-projektille, joka on romaninaisten ja - perheiden hyvinvointiin liittyvä tiedotusprojekti. Sen kohteena ovat naiset ja perheet, jotka elävät romanikulttuurissa ja jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta arkipäivän tilanteisiinsa. Juulia-projekti on sosiaalipoliittinen kehittämishanke, jonka avulla pyritään kehittämään alueellista tiedotustoimintaa, joka tähtää naisten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja romanien integraatioprosessin tukemiseen. Tiedottamisen kautta pyri- Numero 3/2007 ilmestyy syyskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 6.8. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry tään etsimään keinoja ja konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi koulutus- ja työttömyysongelmiin sekä vanhemmuuden tukemiseen. Juulia-projekti on myös kehittämishanke, joka tähtää erilaisten tutkimusten ja hankkeiden kautta tukemaan romaniyhteisön selviytymistä arkipäivässä. tiedotustoiminnan kehittämismalli Vuosina kehitetään Länsi-Suomen alueellinen toimintamalli, joka perustuu virtuaalisen atk-verkoston hyväksi käyttämiseen. Virtuaalisen verkoston luominen ja kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tarkoituksena on laajentaa verkostoa kattamaan koko Suomen vuosina jälkeen tehdään väliraportti, jossa tarkennetaan kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy päätoimittaja: Tuula Åkerlund toimitussihteeri: Paula Huhtala/ Kotimaa-Yhtiöt Oy lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/Grafimus Oy tulevien vuosien mallintamista saatujen tulosten pohjalta. projektin aloitti maaliskuussa Juulia-projekti on aloittanut toimintansa virallisesti Projektityöntekijäksi valittiin Tanja Hirvonen Raumalta. Tanja on toiminut Rauman Katulähetyksen palveluksessa jo useita vuosia ja hänellä on päihdetyöntekijän ammattitutkinto. Tanjan työhuone on tällä hetkellä Rauman Katulähetyksen tiloissa. Myös ammatillinen tuki tulee Katulähetykseltä. Valtakunnalliseen Sininauhaliittoon kuuluva Rauman Katulähetys on ottanut suojiinsa Kromana ry:n. Kiitos siitä erityisesti Rauman Katulähetyksen toiminnanjohtajalle Ulla- Maija Nikulalle, joka on myös valtakunnallisen Sininauhaliiton hallituksen ensimmäinen naispuheenjohtaja. Kromanan hallitus koostuu toimitusneuvosto: Henry Hedman, Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström, Airi Markkanen. kannen kuvat: Valfrid Åkerlund tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 13 euroa. Jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta: 70 snt/pmm asiantuntijoista, jotka ovat halunneet antaa panoksensa ensimmäisen valtakunnallisen romaninaisjärjestön tukemiseen. Kromana ry on kristillinen järjestö ja myös sen mukainen on järjestön arvopohja. Periaatteena on edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteumista kaikilla sektoreilla. Tavoitteena on myös painottaa naisten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä etnisyyteen katsomatta. Kulttuurin erityispiirteet eivät saa olla esteenä, vaan mahdollisuutena tehdä yhteistyötä kulttuuristen erityispiirteiden tukemana. Yhteisöllisyys on vuosikymmenien ajan ollut romaniyhteisön voimavara. Sitä tulee kehittää ja vaalia sekä mallittaa laajemmaltikin yhteiskunnan resurssiksi. Esimerkkinä romanilapsi, jolla on koko suku turvana. Koko suku kasvattaa -mallia tulisi kehittää ja vaalia eikä antaa sen kadota painopaikka: Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oy, Kokkola tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Mervi Pamukcin sähköposti: Internet: ISSN Kromana ry pyrkii saavuttamaan romaniyhteisöjen naiset ja sitä kautta kokonaiset perheet. Kuva Kromanan hallituksen kokouksesta. tänä yhteiskunnallisen sirpaloitumisen aikana. Kasvatusosaamisen tukeminen on yksi Kromanan tavoitteista. Toiveena on että Kromana voisi olla tukemassa romaniyhteisöä ja perhettä sekä tukea vanhemmuutta. Kasvattajana oleminen edellyttää aikuisuutta, jossa ei voi olla sivustakatsojana, osa-aikaisena tai muuten mukavana tyyppinä. Kasvatus on yksi vanhempien haasteellisimmista ja vaikeimmista tehtävistä elämän varrella. Kromanan tavoite on saavuttaa naiset ja sitä kautta lapset, nuoret sekä perheenpäät eli miehet. Kyse ei ole vain naisten järjestöstä, mukana on vahvasti koko perhe ja suku. Tuula lindberg Kromana ry:n puheenjohtaja länsi-suomen läänin alueellisen romaniasian neuvottelukunnan suunnittelija

3 4 ROMANO BOODOS 2/2007 ROMANO BOODOS 2/ Romanilapsi päiväkotiin intialainen romanityöntekijä vieraili suomessa Intialainen romanityöntekijä, pastori Samuel Selvaraj Gnannakkanin vieraili Suomessa tyttärensä kanssa. Intiassa romanit ovat köyhin kansanosa, he ovat kaikkien kastienkin alapuolella. Selvaraj on tehnyt työtä intialaisten romanien hyväksi yli 30 vuotta. Romanit ovat Intiassa köyhiä, kaikkien kastienkin alapuolella. Alkuvaiheessa ovet Intian romanikyliin aukenivat Selvarajille etupäässä lapsityön kautta. Hän neuvottelee aina ensin klaanipäällikön kanssa ja saatuaan luvan hän keroo lapsille hyvästä paimenesta Jeesuksesta, joka rakastaa jokaista romanilasta suunnattomasti. Se jos mikä on ilouuutinen! Intiassa on romaneja kymmeniä miljoonia. Heitä asuu kaikkialla Intiassa lukuisissa eri ryhmissä ja heimoissa. Romanit ovat muun muassa ennustajina, korinpunoajina, käärmeenkesyttäjinä ja metsästäjinä. Jotkut kiertävät pitkin maata, mutta suurin osaa asuu alkeellisissa kylissä pienissä olkikattoisissa majoissa tai muoviteltoissa. Yleensä koko perhe asuu samassa majassa, myös poikien vaimot ja perheet ja isovanhemmat. lastenkoti kipeään tarpeeseen Elämä on köyhää ja vaikeaa. Usein lievitetään tuskia juomalla alkoholia. Joskus Selvaraj näkee lapsialkoholisteja. Hätä lapsista sai Selvarajin ja muut tukijat perustamaan oman lastenkodin, jossa tällä hetkellä asuu 41 lasta. Kaikki lastenkodin lapset ovat löytäneet Jeesuksen. Ensimmäistä kertaa Intian historiassa myös romanitytöt pääsevät kouluun. He viihtyvät hyvin paikassa, jossa heitä rakastetaan ja jossa heistä pidetään hyvää huolta. Vastuu työstä on iloisella ja aktiivisella Ranjinilla, joka on Selvarajin nuorin tytär. Kodissa on myös paikka 12 vanhukselle, mikä työ on Selvarajin vaimon vastuulla. Mies itse kiertää puhumassa kaikissa 20 mustalaisseurakunnassa, joita hän on ollut perustamassa alueellaan. Työsarkana ovat lisäksi vierailut kylissä ja uusien kylien etsiminen. Työtä riittää. selvaraj pyytää rukousta Selvaraj pyytää suomalaisia rukoilemaan tämän vastuullisen ja laajan työn puolesta. Nyt työtä tukevat ranskalaiset tukijat, mutta heidänkin tuellaan on rajansa. Uusia lastenkoteja tarvitaan. Joka viikko joku hätääntynyt tulee pyytämään paikkaa lastenkodista tai vanhainkodista. Vanhainkoti sai alkunsa, kun Selvarajin hyvä ranskalainen ystävä möi oman omakotitalonsa Ranskassa ja näillä varoilla perustettiin vanhainkoti. Vierailimme Suomessa Forssan vapaaseurakunnan romanipäivillä Lahdessa Tino Varjolan luona, Kiteellä romanikokouksessa ja sikäläisten kaaleiden luona. Vierailimme myös Blomeruksen Manun lesken luona. Selvaraj sai kohdata aikaisemmalla matkallaan Kiteen kuuluisan apostolin ja koki miehen kanssa suurta yhteyttä. Manu tuki hiljaa ja pyyteettömästi vuosikymmenet Intian työtä. Selvaraj on nöyrä ja uskollinen Herran palvelija, joka ei säästä vaivojaan. Kunpa osaisimme yhtä kokonaisvaltaisesti ja yhtä nöyrin mielin vaeltaa Herran polkuja. Silloin meitä odottaisi taivaassa ihana kruunu ja siellä saisimme kohdata Herran kasvoista kasvoihin ja saisimme itsekin muuttua hänen kaltaisekseen. Niin nopeasti tämä elämä soljuu täällä maan päällä ja usein niin turhissa riennoissa! KaiSu rissanen Viron romaniuhrien muistomerkki on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tutkimusten mukaan natsit surmasivat Euroopan eri maissa 1,5-2 miljoonaa romania. Virossa paljastettiin romaniuhrien muistomerkki Harri Uppman oli 8- vuotias miehityksen alkaessa ja näki, koki ja muistaa kaiken. Hänen suvustaan kuolivat kaikki muut. Häntä oltiin viemässä junalla Saksaan leirille, kun venäläisten lentokoneiden pommi osui junaan ja hän pääsi pakenemaan. Harri on yksi niistä, jotka ovat nähneet paljon vaivaa muistomerkin eteen ja joille sen pystyttäminen oli hänelle erittäin tärkeä. Tallinnan lähellä sijaitsevalla Kalev-Liivan entisellä keskitysleirialueella paljastettiin toukokuussa muistomerkki toisen maailmansodan kansanmurhissa kuolleille Viron romaneille, joukossa oli myös Inkerinsuomalaisia romaneja. Muistomerkin pystyttämistä tukivat Helsingin Diakonissalaitos ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Romanien sodanaikaisesta kansanmurhasta on pitkään vaiettu. Asiaa on alettu tutkia vasta luvulla. Tutkimusten mukaan natsien surmaamien romanien lukumäärä Euroopan eri maissa on 1,5-2 miljoonaa. Virossa uhrien lukumäärä on virallisesti yli 2000, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli Viron romanit keräsivät itse keskuudestaan rahat muistomerkkiä varten. Pystytyslupa valtiolta saatiin kuitenkin vasta seitsemän vuoden anomisen jälkeen vuonna 2006, eikä romaneilla enää silloin ollut varaa sitä siirtää ja pystyttää. Lokakuussa 2006 asia nostettiin esiin myös Suomen romanien toimesta TV1:n Basaari-ohjelmassa. Siinä kerrottiin asiasta ja kuvattiin kiviveistämön takapihalla heinikossa makaavaa muistomerkkiä. Pian tämän jälkeen Suomesta löytyivät avustajatahot muistomerkin pystytykseen. Muistomerkin virallisessa paljastusjuhlassa oli paikalla vielä muutamia keskitysleiriltä eloon jääneitä sekä tapettujen omaisia. Merkittävää oli, että läsnä oli Viron kulttuuriministeriön ja kirkkojen edustajat. Suomen romaneja edustivat Veijo Rantala, Paula Åkerlund, Tarita Lindholm, Terno Theslund ja Miranda Vuolasranta. Lisäksi läsnä oli Helsingin Diakonissalaitoksen edustajia. Veijo Rantalan mielestä merkittävintä muistomerkkijuhlassa oli nähdä omin silmin pitkällisen haaveen toteutuvan ja yli 60 vuotta vaietun murhenäytelmän tunnustaminen. Viron romaniuhrien muistomerkki on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Euroopan Romanifoorumin suomalainen varapresidentti Miranda Vuolasranta totesi juhlapuheessaan, että virolaisten romanien oma rohkeus ja sitkeys olivat mahdollistaneet muistomerkin valmistamisen. Eestin virallisesti tunnustetulla ja pystytetyllä muistomerkillä on suuri merkitys myös koko muun Euroopan romaniväestölle. Vaiettu tuska ja kätketyt kyyneleet saavat viimeinkin luvan näkyä. Me olemme vihdoinkin yli 60 vuotta näiden kauhistuttavien tekojen jälkeen tulleet hetkeen, jolloin myös romaneiden kokema tuska ja menetykset toisen maailmansodan aikana tunnustetaan muiden saman kohtalon kokeneiden ryhmien rinnalla, totesi Vuolasranta puheensa päätteeksi. johannes niska-virta nyt meidän pitää lähteä päiväkotiin. Siellä on -Rakas, kivaa. - En mä haluu. Siellä ei oo muita kuin minä. Moni lapsi kokee olonsa päiväkodissa vieraaksi, ainakin alkuun. Romanilapsella outouden tunne voi jatkua pitkäänkin. Siellä ei ole muita kuin minä. Minä ainoana romanina. Lapsikohtaisen varhaiskasvatuksensuunnitelman (VASU) tarkoituksena on tukea lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista. Tähän kohtaan käy erittäin hyvin romanilapsen huomioiminen. Lapsi tarvitsee kiinnekohdakseen aikuisen, joka on oikeasti kiinnostunut hänestä ja hänen elämästään. Aikuisen, jonka kanssa äitikin juttelee. Varsinkin alkuaikoina päiväkodissa hän tarvitsee erityishuomioita kokeakseen olonsa turvalliseksi. Todennäköisesti päiväkoti on ensimmäinen paikka, jossa hän on aivan yksin valtaväestön keskellä. - Vähemmästäkin tulee outo olo. Luin kokeilusta, jossa kaksi päiväkodin työntekijää meni lapsen kotiin tutustumaan lapseen ja perheeseen ennen kuin lapsi tuli päiväkotiin. Hieno ratkaisu! Lapsen kotona ollaan perheen maaperällä, jossa on helpompi kohdata työntekijät ihan tavallisina ihmisinä. Kotona uskaltaa kyselläkin enemmän. Ja lapsi näkee hoitajan jo kotona eikä hän enää ole vieras, kun kohdataan päiväkodissa. Monen romanilapsen siirtymistä päiväkotiin helpottaisi tällainen malli. Vanhemmille tulisi kertoa päiväkodin toiminnasta. Vanhemmat olisi saatava ymmärtämään, miten päiväkodissa oleminen kehittää lasta, miten siellä otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys ja katsotaan, että hänen on hyvä olla. Romanivanhemmat haluavat suojella lastansa mahdollisemman pitkään pahalta maailmalta. Jotta heidän pelkonsa hälvenisi, he tarvitsevat hoitohenkilökunnan vakuuttelua, selvitystä asiasta. VASUn tarkoituksena on myös lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Tämäkin on erinomaisen hyvä lause romanilapsen kannalta. Romanilapset hoidetaan yleensä kotona. Siellä ei välttämättä osata tarjota lapselle kaikkea sitä virikkeellisyyttä, mitä muut lapset saavat hoidossa ollessaan. Monella romanilapsella on hoitoon tullessaan vaikeuksia hahmottamisessa, hienomotoriikassa ja kielellisessä kehityksessä. Opettajan tulee kiinnittää näihin asioihin huomiota kohdatessaan romanilapsen, jotta tukitoimien järjestäminen saataisiin aikaan mahdollisemman pian. Näiden asioiden hoitaminen auttaa ratkaisevasti romanilapsen koulunkäyntiä jo heti ekaluokalla. Pitääkö siis romanilasta koko ajan huomioida? Miten suhtautua erilaiseen lapseen, romaniin, keskellä pellavapäiden joukkoa? Vastaus kysymykseen löytyy tarinasta. Eräässä lapsiryhmässä oli yhtenä aamuna kahdella tytöllä täsmälleen samanlaiset college-puvut. Toinen näistä tytöistä oli afrikkalainen ja toinen suomalainen. Tämä tumma tyttö juoksi opettajan luokse ja sanoi: Ope, on se sentään hyvä, että meillä on eriväriset sukat, muuten sinä et olisi huomannut kumpi meistä on kumpi! Vau! Upea suhtautuminen. Niin luonnollinen. Niin lapsenomainen. Kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia, samanlaisine tarpeinemme. Toiset meistä vain tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset. Lapsi osaa vielä päiväkoti-iässä tuon taidon; nähdä meidät samanlaisina. Meidän aikuisten tulee tukea tuota ajatusta, että se todellakin sisäistyisi lapsissa ja meissä. Ollaan samanlaisia ja ollaan erilaisia. Kaikki me tänne mahdumme. Erivärisine sukkinemme. Malla laiti romani, äiti, suunnittelija etelä-suomen lääninhallitus/ alueellinen romaniasian neuvottelukunta

4 ROMANO BOODOS 2/2007 ROMANO BOODOS 2/ Alueellinen romaniasiain neuvottelukunta Länsi-Suomen läänissä: Romanityöryhmien toimilla estetään syrjäytymistä Alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan työstrategiana on ollut esittää ja suositella kunnille, joissa romaniväestöä asuu, että ne asettaisivat poikkihallinnollisia paikallisia romanityöryhmiä. Länsi-Suomen läänissä poikkihallinnollisten työryhmien tavoite on kehittää romaniväestön oman osallistumisen mahdollisuuksia paikallisesti sekä edistää viranomaistahojen ja romanien välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on kartoittaa paikallisen romaniväestön tarpeet ja olla ohjaamassa sekä konsultoimassa viranomaisia ja romaniperheitä heidän asioissaan, joissa he konsultaatiota tarvitsevat. Paikalliset romanityöryhmät ovat myös pyrkineet saamaan romaniperheet nykyistä paremmin varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen piiriin. Näin pyritään estämään mahdollista myöhempää syrjäytymistä. Paikalliset romanityöryhmät pääsevät oman paikkakuntansa viranomaistahojen ja luottamushenkilöiden kanssa toimimaan niissä tilanteissa, joissa kulloinkin tukea ja kehitystä tarvitaan. Työryhmissä romanit voivat olla omien asioidensa toimijoina ja asiantuntijoina. Länsi-Suomen läänin alueella on saatu hyviä kokemuksia ns. kolmikantayhteistyöstä, jossa mukana on aluehallinto, kuntataso ja romaniväestön edustus sekä tukena valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta. Työryhmissä monia viranomaisia Romanien asiat koskettavat useita viranomaistahoja kunnassa. Työryhmissä ovat edustettuina kaikki keskeiset tahot: romanit, sosiaalityö ja perusturva, kulttuuri-, sivistys- ja opetustoimi, työvoimaviranomaiset, seurakunta, paikallinen TE- keskus, luottamustoimen edustaja sekä Länsi-Suomen läänin alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan edustaja sekä tarvittaessa asiantuntijoita. Työryhmät ovat suuntautuneet työssään kunkin alueen romaniväestön kannalta keskeisiin kysymyksiin, kuten integroituminen varhaiskasvatukseen, päivähoitoon, kouluun, jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan. Työryhmien toimet ovat edesauttaneet romanien osallistumista erilaisiin työvoimapoliittisiin koulutuksiin, hankkeisiin ja projekteihin sekä luoneet uusia romaniväestön elinolojen sekä koulutustason kohentumista ja työllistymistä tukevia yhteistyömuotoja. Osa työryhmien tärkeää työtä on myös suvaitsevaisuuden edistäminen, syrjinnän vastainen työ ja asennekasvatus. Työryhmien toimintaa on rahoitettu sekä sosiaalitoimen kohdeavustuksilla että kaupungin siihen varaamilla toimintavaroilla. Romanityöryhmiä Länsi- Suomen läänissä on Turussa, Raumalla, Porissa, Kauhajoella, Kurikassa, Seinäjoella, Kokkolassa, Jyväskylässä (myös Jyväskylän mlk ja Laukaa), Tampereella (myös Pirkkala ja Lempäälä) sekä Ähtärissä, johon juuri on päätetty perustaa työryhmä. Kauhajoella alkoi kolme koulutusta Kauhajoen paikallisen romanityöryhmän ja Länsi-Suomen läänin alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan suunnittelutyön pohjalta aloitettiin viime syksynä Kauhajoella vaatetusalan, nuoriso- ja vapaa-aikasektorin sekä atk-alan koulutukset. Kolme koulutusta on jo saavutus. Vaatetusalan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa valmistetaan romaninaisen asu alusta loppuun eli röijy, hame ja muut siihen kuuluvat asusteet. Naiset saavat hyvää ohjausta ja opetusta myös kodin sisustamiseen liittyvissä asioissa, kuten verhoihin ja kodin tekstiileihin. Ompeluopettajana toimii alan ammattilainen Aila Grönfors. Ailalla on pitkän ajan kokemus romaninaisten pukukokonaisuuden tekemisestä. Hänellä on ollut ompelualan yritys parikymmentä vuotta. Nykyään hän on keskittynyt opettamiseen. Vaatetusalan ammattitutkintoon valmistava koulutus alkoi syksyllä 2006 myös Turussa ja Tampereella, jossa romaninaiset saavat opetusta oman asun tekemiseen sekä myös kodin sisustamisen ohjeita ja oppia kuten Kauhajoella. Turun kurssin opettajana toimii Maarit Lindeman ja Tampereella opettaa Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon opiskelijat aloittivat opiskelun Kauhajoella viime marraskuussa. Heidän koulutuksensa päättyy ensi vuoden heinäkuun alussa. Vaatetusalan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa valmistetaan romaninaisen asu alusta loppuun eli röijy, hame ja muut siihen kuuluvat asusteet. Opiskelijoilla on hymy herkässä. Rauha Mäntyniemi. Molemmat opettajat ovat saaneet oppinsa Aila Grönforsilta. Vaatetusalan koulutukset alkoivat syksyllä 2006 Turussa, Tampereella ja Kauhajoella. Näillä kursseilla on jo valmistettu monet romanihameet, ommeltu verhoja, röijyjä ja lasten vaatteita. Turun ja Kauhajoen kursseilla olen vieraillut ja niillä on innostunut opiskelijaryhmä naisia. Monet naiset tulevat suorittamaan vaatetusalan ammattitutkinnon näyttöjen osia. Neuvotteluja eri viranomaisten kanssa Länsi-Suomen läänin alueellinen romaniasiain neuvottelukunta ja Kauhajoen paikallinen romanityöryhmä käynnisti vuoden 2006 aikana neuvottelut Kauhajoen työvoimatoimiston sekä Seinäjoen TE-keskuksen kanssa myös siitä, että saataisiin Suupohjan alueelle ammatillista työvoimapoliittista koulutusta romaneille. Työvoimatoimiston ja TEkeskuksen kanssa neuvoteltiin yhdestä ohjaavasta koulutuksesta, atk-ajokortin suorittamisesta sekä yhdestä ammattiin valmistavasta työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Aluksi näytti siltä, että asiat etenevät hyvään lopputulokseen. Tarvittiin kuitenkin vielä käynti Seinäjoella TE-keskuksessa, jossa käytiin keskusteluja koulutusten tarpeesta ja motivaatiosta kouluttautua oikeasti ammattiin ja sen myötä päästä työelämään kiinni. Neuvottelut tuottivat tulosta Kauhajoella alkoi työvoimapoliittinen koulutus, joka on nuoriso- ja vapaaajan ohjauksen perustutkinto. Samoilla neuvotteluilla ja työvoimatoimiston tuella sekä tietenkin paikallisen romanityöryhmän ja alueellisen neuvottelukunnan aktiviteetilla saatiin myös ohjaava koulutus ja atk-ajokorttitutkinto romaneille suoritettavaksi. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon opiskelijat ovat Kauhajoelta, Kurikasta ja Seinäjoelta. Opintosuunnitelmaan saatiin myös sisällytettyä romanikieli, historia sekä romanipolitiikan historia. Muun laajan opetusohjelman lisäksi työvoitto on se, että saatiin edellä mainitut oppisisällöt mukaan perustutkintoon. Koulutuksen kestoaika on Romanikieltä opettaa Armas Hagert Jyväskylästä sekä romanipolitiikan historian osuuden on ollut opettamassa pitkänlinjan romaniasioiden poliitikko, sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Tuula Lindberg Länsi-Suomen läänin alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan suunnittelija FM Anna elämän maistua Romanimaitotyttö ja muita mainoksia Valokuvataiteilija Irmeli Huhtalan ensimmäinen käänteentekevä kokemus romaneista poiki valokuvanäyttelyn, joka erilaisuudellaan yllättää katsojan. Hän ajoi autollaan eräänä pilvisenä, kuumana kesäpäivänä Kyyjärveltä Savonlinnaan kahden pikkulapsensa kanssa. He pysähtyivät levähtämään Jyväskylän Tuomiojärven leirintäalueelle. Irmeli parkkeerasi auton puun alle. Samassa hän huomasi, että lähellä oli romanimiehiä kokoontuneina autonsa ääreen. Mitä nuokin mustalaiset tuossa tekee? Pitää laittaa auton ovi lukkoon, Irmeli ajatteli itsekseen matkasta ja kuumuudesta väsyneenä. Hänen miehensä tuli paikalle moottoripyörällään, ja romanit pyysivät mieheltä akkukaapelia lainaksi. Noi romanit on tosi makeita, kun ne on aina ystävällisiä ja niillä on hyvä huumori, mies totesi myöhemmin Irmelille. Tuolloin Irmeli Huhtalalle tuli ensimmäisen kerran mieleen, että miksi hän ajatteli romaneista pelkästään kielteisesti. Miksi romanikulttuuri on valtaväestölle niin vieras, vaikka romanit ovat asuneet Suomessa jo melkein 500 vuotta? Huhtalan valokuvanäyttely saattaa antaa katsojilleen monenlaista ajatuksen aihetta. Paras palaute olisi, jos katsoja kiinnostuisi romanien elämästä ja kulttuurista syvällisesti ja hankkisi siitä oikeaa tietoa. Huhtala toteaa itse, että hän haluaa kuvillaan miettiä miten laaja ihmiskäsityksemme on. Näyttelyn kuvissa romanit saavat olla mainosten pääosassa taiteen kautta. Irmeli Huhtala on visuaalisen kulttuurin ja valokuvauksen ammattilainen. Käänteentekevän kokemuksensa jälkeen hän mietti romaneita visuaalisen kulttuurin kannalta. Miltä romaneista tuntuu se, että mainokset ovat suunnattuja pelkästään valtaväestölle? Romanien yhteiskunnallinen toiseus korostuu myös tämän ajatuksen kautta: Ei ole romanipostikortteja, postimerkkejä eikä matkailumainoksia. Huhtala esitteli ideaansa tehdä vääriä mainoksia erilaisille yrityksille mm. Valiolle, jonka tuotemerkkiä hän käytti omassa romanimaitotyttö -mainoksessaan. Valio suhtautui ensin nihkeästi ideaan. Sieltä todet- tiin, että ei maitotyttöä niin vaan tehdä. Irmeli Huhtalan mainokset ovat pastisseja, ne viittaavat alkuperäiseen mainokseen, mutta ne eivät ole plagiaatioita eivätkä vastamainontaa. Huhtalan väärät mainokset saattavat parhaassa tapauksessa muuttaa asenteita ja saada ajatuksia liikkeelle, ei ole vielä romanimaitotyttöä, mutta se voi olla mahdollista tulevaisuudessa. Lukuisat yritykset, joilta Huhtala pyysi lupaa lainata tuotemerkkiä taiteeseens, suhtautuivat asiaan hyvin epäilevästi. He katsoivat, että he eivät hyödy tällaisesta taiteesta taloudellisesti. Rohkeus ja kauas kantavat ajatukset puuttuivat monilta yrityksiltä. Huhtala kiittää Caratia-kultasepänliikettä ennakkoluulottomuudesta, koska liike antoi luvan käyttää esitettään, johon Huhtala vaihtoi romaninaisen kuvan. Monet pelkäsivät myös, että yrityskuvaan tulee särö, jos esimerkiksi asunnonvälitysyrityksen mainoksessa kuvataan romaniperhe: Perhe etsii kotia. n

5 8 ROMANO BOODOS 2/2007 ROMANO BOODOS 2/ Vanhempi on muutakin kuin vain äiti tai isä. Hänellä on takanaan oma lapsuus ja nuoruus, elämänkokemukset ja tehdyt valinnat. Nykyään korostetaan yksilöllisyyden merkitystä liikaakin. Yksilöllinen aikuinen tahtoo olla itsetietoinen ja ymmärtää, miksi hän on sellainen kuin on. Mistä tulevat tietyt toistuvat toimintatavat? Entä luonteenpiirteet? Mistä asioista hän todella pitää ja saa voimia? Mitkä asiat vievät energiaa tai saavat ärtymään? Yhtä aikaa vanhemmuuden suurten kysymysten kanssa moni kokee tarvetta vastata myös näihin kysymyksiin. Tulee tarve ymmärtää ja säilyttää kokemus itsestä eheänä ihmisenä. Kysymyksiä ja sisäistä ristiriitaisuuttaan ei tarvitse pelätä. On aivan mahdollista olla yhtä aikaa lastaan rakastava, hyvä vanhempi ja keskeneräinen, kehittyvä ihminen. kaikkeen ei voi riittää Nuorena, ennen vanhemmaksi tuloa erilaiset asiat ovat tärkeitä. Tiiviin ystäväverkoston kanssa moni on tottunut viettämään vapaa-aikaansa ja elämän ovat täyttäneet henkilökohtaiset suunnitelmat ja niiden toteutus. Kodin siisteyteen, itsensä sivistämiseen ja kaikkeen mielenkiintoiseen on voinut käyttää halutessaan aikaansa. Lapsen kanssa ajankäyttö ja voimavarat on punnittava uudelleen. Lapsiperheessä kaikilla on tarpeita. Vuorokauden tunnit eivät enää riitä kaikkeen siihen, mihin ne riittivät aikaisemmin. Eivät riitä vanhemman voimavaratkaan kaikkeen. Lapsen kehityksen kannalta on onni, kun vanhemman mieli asettuu lapsen kanssa samalle aaltopituudelle. Silloin vanhempi tutustuu rauhassa lapseensa ja auttaa tunnesäätelyssä lastaan juuri hänen tarvitsemallaan tavalla, vanhempi huolehtii ja hoivaa. Vanhemman ja lapsen virittyminen tunnevuorovaikutukseen on kokonaisvaltaista, ja lapsen perustarpeista huolehtiminen on päivittäin toistuvaa työtä. Aamulla herätään ja illalla mennään nukkumaan ja siinä välissä tarvitaan vanhempaa huolehtimaan lukuisista asioista. Vanhempana ei ole helppoa riittää kaikkeen ja siirtyä joustavasti roolista toiseen. Tulee ajanjaksoja, jolloin ei tee mieli tai ei jaksa jakautua moneksi. Kaikki eivät omaksu vanhemmuutta yhtä helposti keskeisimmäksi ja antoisimmaksi elämänsisällökseen. Jostakin voi tuntua kipeältä todeta, että en riitä kaikkeen, vaan minun on keskityttävä VANHEMMAKSI KASVAMINEN ja oman lapsuuden merkitys Vanhemmuus muuttaa elämän väistämättä. Pieni ihminen on avuton ja riippuvainen vanhemmastaan joka hetki. Lapsen kannalta on tärkeää, että lapsuudesta muodostuu turvallinen ja hyvä. Romano Missio haluaa lastensuojelujärjestönä antaa lukijoille eväitä lasten kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. niihin asioihin, jotka ovat juuri nyt tärkeimpiä. Mielikuva tehovanhemmasta, jonka elämän erilaisten osa-alueiden pitää olla kontrollissa ja hallinnassa ja tarjota jatkuvaa tyydytystä, on virheellinen. Se on siksi virheellinen, että se on mahdoton toteuttaa. Vastaan tulevat ihmisenä olemisen inhimilliset rajoitukset. Kun saa perheen ja vanhemmuuden, on samalla jostain luovuttava. Uusi elämänvaihe antaa paljon uutta ja hyvää, mutta samalla vanhempi joutuu suremaan jotain, minkä menettää tai jättää taakseen. tätäkö minä tahdon? Useimmille ihmisille käy niin, että eri elämänvaiheissa tehdyt valinnat joutuu myöhemmin punnitsemaan uudestaan. Tämä valintojen arviointi voi tapahtua tietoisemmin tai tiedostamatta, ehkä kahvipöydässä aamulla tai yöllä, kun uni tuo mieleen menneet. Silloin saattaa miettiä, ovatko tekemäni valinnat ja ratkaisut oikeita. Toisille meistä aikuistuminen, lapsuuden kodista irtautuminen ja oman tien löytäminen on taas kovin takkuista. Se voi ilmetä vaikeutena löytää sisäistä levollisuutta ja vakautta. Tyypillisesti levottomuutta, tyhjyyttä ja aikuisena olemisen hankaluutta paetaan sellaisiin asioihin, joista seuraa entistä kurjempi olo. Monet käyttävät päihteitä niin paljon, että ihmissuhteet kärsivät, terveys kärsii ja vastuut jäävät hoitamatta. Sisäinen aikuistuminen, eheytyminen on mahdollista jokaiselle. Vähitellen oppii erottamaan itselleen todella tärkeät asiat niistä asioista, jotka pikemminkin syövät voimia. Samalla ymmärtää senkin, että toisen kautta asiat eivät muutu täydellisen hyviksi. Ja huomaa, että ihmisellä on taipumus toistaa itseään. Muuttuminen ei ole mahdollista ilman henkistä ponnistelua. Ennen sisäistä aikuistumista voivat valinnat olla kerta toisensa jälkeen sellaisia, joita katuu. levoton mieli Ihmisen mieli on vireä koko valveillaoloajan. Ajatusten virta, jatkuva sisäinen vuoropuhelu ennakoi ja arvioi tekojamme, antaa palautetta, kuiskii järkeviä ohjeita ja järjettömiä viestejä. Joillakin ihmisillä on taipumus nähdä itsensä tai elämänsä tapahtumat hyvin kielteisessä valossa. Heille asiat näyttäytyvät ongelmallisia ja omat selviytymismahdollisuudet vähäisinä. Sisäinen kriitikko on alati läsnä ja muistuttelee Olisit voinut tehdä tuonkin toisin, paljon paremmin tai Ei sinusta ole mihinkään, olet huonompi kuin muut. tai Kuka tahansa toinen olisi toiminut paljon viisaammin. Mieliala on silloin alavireinen ja kielteiset tunteet vallitsevia. Kielteisiä tunteita ovat kaikki sellaiset tunteet, jotka vievät voimia, lamaannuttavat. Kielteisiä tunteita ovat esim. syyllisyys, häpeä, kiukku, epävarmuus ja pelko. lapsuuden kokemukset Epäluottamus omiin kykyihin ja kielteinen sisäinen puhe voivat olla seurausta menneistä kokemuksista, kuten lapsuudenkodin tunnelmista. Miten äiti suhtautui minuun, miten isä? Kohtasinko kotona rakkautta ja hellyyttä vai arvostelua ja tyytymättömyyttä? Kukaan ei ole onneksi kokenut täydellistä lapsuutta, eivätkä lapsuuden kokemukset sellaisinaan saa aikaan onnea tai ongelmia aikuisena. Runsaasti alkoholia käyttäneen isän pojasta ei välttämättä tule päihteiden liikakäyttäjää, väkivaltaa kokenut ei väistämättä käytä kuritusta omien lastensa kasvatuksessa. Kokemuksilla kuitenkin on eritasoisia vaikutuksia. Tyypillisiä vaikuttavia lapsuuden aikaisia asioita ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, perheen taloudellinen epävarmuus tai vanhempien täydellinen omistautuminen esimerkiksi työlle tai jollekin muulle asialle. Näissä tilanteissa vanhemmalta ei ehkä riitä tarpeeksi aikaa ja voimavaroja vanhemmuudelle. Monenlaiset yksittäiset, yllättävät tapahtumat voivat muuttaa lapsuuden kokemusmaailmaa ja perheen ilmapiiriä. Oma tai läheisen sairaus ja kuolema ovat niistä traagisimpia. Vanhempien ero on myös iso muutos lapselle. Menneiden tapahtumien vaikutus ei ole kuitenkaan missään nimessä vääjäämätön ja selvä. Vaikeudet voivat kääntyä voitoksi, henkilökohtaisiksi voimavaroiksi ja selviytymistarinoiksi. Kokemukset kasvattavat ja lisäävät sopeutumiskykyä. vuorovaikutus muovaa meitä Olemme elämämme ensihetkestä lähtien vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja sisäistämme vähitellen, miten muut suhtautuvat meihin. Läheiset ovat voineet suhtautua meihin sallien, hyväksyen, rauhoitellen, kannustaen tai arvostellen, mitätöiden ja vältellen. Erilaisten uudelleen ja uudelleen toistuvien suhtautumistapojen seurauksena meille kehittyy melko pysyviä tapoja olla suhteessa itseemme ja toisiin ihmisiin. Olemme tottuneet odottamaan tietynlaista kohtelua, suhtautumista, ja menemme uusiin tilanteisiin tämän oletuksen ohjaamina. Tietysti myös synnynnäinen temperamentti ja myöhemmät ihmissuhteet ja kokemukset muovaavat meitä. Ihminen, johon on lapsena luotettu ja joka on saanut aistia vanhempiensa hoivassa olevansa arvokas, puutteineen ja keskeneräisyyksineen, ei ole aikuisena yleensä liian ankara itselleen ja kanssaihmisilleen. Ihanteellista olisi, jos turval- linen lapsuuden aikuinen olisi oma vanhempi, mutta se voi olla myös joku muu henkilö: isovanhempi, sukulainen, hoitotäti, opettaja. Lapset ovat taitavia löytämään turvaihmisiä ja kiinnittymään heihin. Turvallisen kiintymyssuhteen kokeneen omanarvontunne on myönteinen ja elämän valinnat tulee tehtyä itseään ja toisia arvostaen, hyvää tahtoen. Sisäinen puhe on silloin pääsääntöisesti kannustavaa ja hoivaavaa. Kun tulee vastaan tilanteita, joissa omat taidot eivät riitä tai tulee käyttäydyttyä jotenkin typerästi, sisäisen puheen tuomio ei ole armoton. Läsnä on koko ajan turvallisilta aikuisilta sisäistynyt lohduttava ja epätäydellisyyttä hyväksyvä puoli, joka sanoo Ei ole vaarallista epäonnistua, sinä olet arvokas ja hyvä ihminen. kohti itsetuntemusta ja jaksamista Itsetuntoaan ja itsetuntemustaan voi kehittää koko elämänsä ajan. Itsetunto ei ole mikään aina samanlaisena pysyvä ominaisuus, joka joillakin on hyvä ja toisilla huono. Ongelmien keskellä lähes jokainen kokee omaavansa huonon itsetunnon. Kun sitten tilanne helpottuu, myös itsearvostus kasvaa. Usein luulemme, että muilla on parempi tai vahvempi itsetunto kuin itsellämme. Kun muita ihmisiä hetken seurailee, näkee herkästi sen, minkä tahtoo nähdä. Epävarmuus ja itsesyytökset kuuluvat kuitenkin jokaisen kokemusmaailmaan. Joillakin niitä on vaan enemmän ja ne ovat voimakkaampia kuin toisilla. Kokemusmaailma voi olla painottunut siihenkin suuntaan, että näkee oman toimintansa aina myönteisessä valossa ja toisten kielteisessä. Itsensä tuntemista voi aina lisätä. Yksi tapa on tutustua ajattelutapaansa havainnoimalla sitä. Ensin on tultava tietoiseksi ajattelustaan. Jos sitten huomaa sisäisen kriitikon tai mitätöijän olemassaolon, voi vähitellen alkaa muokata kielteistä sisäistä puhettaan totuudenmukaisemmaksi, myönteisemmäksi. Omia ajatuksiaan voi kyseenalaistaa. Niitä ei tarvitse ottaa vastaan vääjäämättöminä faktoina. Itseltään voi kysyä, että liioittelenko ongelmia. Näenkö kaiken turhan synkässä valossa? Ajattelenko liian mustavalkoisesti ja sillä tavalla, että minun on onnistuttava joko täydellisen hyvin tai jos en onnistu, olen täydellisen epäonnistunut? Omaa hyvinvointiaan voi lisätä tutkimalla menneisyyttään. Moni on lapsena joutunut sellaisten aikuisten vaikutuspiiriin, joilla ei ole aina ollut riittävästi voimavaroja asettua lapsen asemaan. Lapsi on siksi voinut kokea turvattomuutta, yksinäisyyttä, syyllisyyttä tai häpeää. Aikuiset ovat ehkä käyttäytyneet todella pahasti, satuttaneet henkisesti ja ruumiillisesti. Se on ehdottoman väärin. On ihan sallittua olla vihainen niille kokemuksille, joiden muisteleminen tuo pintaan viiltäviä tunteita. Kokemuksista saa tulla kiukkuiseksi ja surulliseksi. Tunteitaan voi purkaa hiljaa mielessään tai yhdessä toisen kanssa. Usein itku helpottaa. Jokainen tarvitsee turvaa ja hellyyttä Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus saada turvaa, hellyyttä ja aikuisen vastuullista vanhemmuutta osakseen. Jos näin ei ole tapahtunut, voi vielä aikuisenakin olla vaikeaa myöntää, että omat vanhemmat toimivat epäreilusti, väärin. Ihan kuin arvostellessaan vanhempiaan veisi samalla jotain pois itsestään Jos minä olen hei- dän lapsensa, heiltä eväät saanut, arvostelemalla mitätöin myös itseni. Se ei ole totta. Vuorotellen vartumme, itsenäistymme ja jatkamme lapsinemme sukupolvien ketjua. Olemme yksilöitä, joilla on arvo sinällään, irrotettuna kaikista muista ihmisistä ja kokemuksista. Kun tuntee taustansa ja hyväksyy menneisyytensä surullisetkin asiat osaksi itseään, vapautuu voimia. On ehjempi olo ja enemmän mahdollisuuksia tehdä hyviä valintoja. Valinnan vapaus syntyy siitä, kun ei tarvitse sokkona seurata jotain sisäistä käsikirjoitustaan, vaan voi ottaa askeleen sivuun, miettiä, harkita, punnita vaihtoehtoja. Menneisyyttään voi tarkastella kirjoittamalla muistojaan tai juttelemalla niistä ystävälle tai ammattinaan keskusteluhoitoa antavalle henkilölle. Monissa kirjoissa käsitellään menneisyyden vaikutuksia ja itsetuntemusta lisääviä asioita. Toisten ihmisten kokemuksiin samaistuminen, esimerkiksi elämänkertateoksia lukemalla, voi auttaa ymmärtämään omia kokemuksia. Monet elokuvat toimivat samalla tavalla. Henkisten keinojen lisäksi omaa hyvinvointiaan voi lisätä toiminnalla. Esimerkiksi liikunta tutkitusti kohottaa mielialaa. Nykyään lääkärit jopa määräävät potilailleen liikuntaa siinä missä reseptillä lääkkeitä mm. lievään masennukseen. Epämääräinen tunkkainen tai paha mieli jää ainakin osittain lenkkipolulle, raikkaaseen ilmaan. Väsyneenä ei vaan huvittaisi, pelkkä ajatus sohvalta nousemisesta ja lenkkareiden jalkaan laittamisesta on silloin liikaa. Mutta jos hyväksyy tämän, voi ajatella niin, että Ei huvita yhtään, mutta lähden silti liikkeelle. Voin tehdä lenkin, vaikka väsyttääkin. Asioita voi tehdä, vaikka ei huvittaisi ja väsyttää. Yleensä lenkkeilyä seuraa hyvä mieli. Kannattaa miettiä, mistä asioista todella pitää ja tehdä niitä. Kannattaa myös miettiä keiden seurassa todella viihtyy ja tavata heitä. olenko riittävä vanhempana? Kun jokin asia on oikein tärkeä ja haluaa tehdä sen parhaalla mahdollisella tavalla, saattaa rimakauhu yllättää. Huolestuu siitä, että ei osaa eikä selviä koitoksesta. Itseään voi kuitenkin valmentaa ja harjaannuttaa monenlaisiin asioihin. Lopputulos on sitten hyvin harjoitelluista osasuorituksista muodostuva täydellinen kokonaisuus. Vanhemmuus on erilainen asia, siinä ei voi onnistua täydellisesti. Vanhemmuus sisältää osa-alueita, joissa voi ja kannattaa kehittää itseään koko perheen edun nimissä. On esimerkiksi hyvä tietää lapsen kehitysvaiheista, jotta voi paremmin ymmärtää pikku tuittuilijaa uhmaiässä ja isompaa lasta teinimyrskyssä tai ettei aseta lapselleen liian varhain liian isoja vaatimuksia. On hyvä ymmärtää, mitä lapsi tarvitsee vanhemmaltaan. Vanhemmuus on vastuullinen asia, sillä lapsen hyvinvointi on pitkälti äidin ja isän hoivan varassa. On tärkeää sisäistää, että isän ja äidin on pidettävä myös puolensa, huolehdittava itsestään ja jaksamisestaan. Vanhempi voi suhtautua vanhemmuuteen hyvin vakavasti ja kokea vastuun painavan harteillaan. Sellaiset kysymykset voivat risteillä mielessä, kuten Vietänkö riittävästi aikaa lapseni kanssa ja teenkö hänen kanssaan tarpeeksi asioita? Olenko vanhempana riittävän hyvä? Aiheutanko ongelmia lapselleni jaksamattomuudellani ja kiukkuisuudellani? Kysymykset ovat tärkeitä. Niiden olemassaolo kertoo siitä, että lapsi on vanhemmalle tärkeä, todellinen toinen ihminen omine tarpeineen. Vanhempi ei pidä lastaan itsestäänselvyytenä. Vanhemman mieli on silloin jo ottanut pitkän askeleen lapsesta huolehtimiseen, lapsuuden suojeluun. Jos nämä kysymykset kokonaan puuttuvat tai eivät kiinnosta vanhempaa ollenkaan, kannattaa ehkä vähän huolestua. Mutta toisaalta, jos omaa riittävyyttä mittaavat kysymykset ahdistavat ja valtaavat mielen jatkuvasti, kannattaa tilannetta tarkastella lisää. huolet pois mielestä hetkeksi Mikä on riittävää? Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat paljon. Harva aikuinen voi viettää niin paljon aikaa lapsensa kanssa kuin haluaisi. Yleisin syy ajan riittämättömyyteen on perheen välttämättömän toimeentulon hankkiminen. Työtä on tehtävä, ja kiire voi olla läsnä myös kotona. Toinen syy, joka vie lapselta vanhemman sivuun, on jokin ongelma tai suuri asia, jonka kanssa vanhemman mieli työskentelee. Ihmissuhderistiriidat vievät paljon energiaa. Samoin huoli omasta tai läheisen terveydestä, toimeentulosta tai jaksamisesta. Silloin ei jaksa tai muista olla aina riittävästi läsnä. Haastavissa elämäntilanteissa lapsen kanssa yhdessä jaettu aika saa tavallistakin suuremman merkityksen. Kun ollaan yhdessä, kannattaa olla saman asian, yhteisten kokemusten ja tunteiden äärellä. Aikuinen pystyy komentamaan häiritsevät ajatukset hetkellisesti pois ja keskittymään lapsen kanssa jakamiseen, kun vaan päättää ja tahtoo niin. Kun tähän pyrkii mahdollisimman usein, se on riittävää. Vanhemman voi olla vaikeaa luottaa omiin ratkaisuihinsa ja tapaansa hoivata lastaan. Vanhemmuus kaipaa rohkeutta ja pientä kapinamieltä, vähintäänkin ajoittaista tottelemattomuutta. Lastenkasvatusoppaat ja aikakauslehdet ovat täynnä hyvää tarkoittavia kasvatusvinkkejä ja määritelmiä siitä, mikä on lapselle eduksi, mikä taas haittaa hänen kehitystään. Ohjeet lisäävät riittämättömyyden tunnetta. Ihan kaikkia neuvoja ja asiantuntijaviisauksia ei kannata suodattamatta imeä itseensä ja noudattaa. Niitä kun ei ole räätälöity juuri oman perheen tilanteeseen. Vanhemmat tuntevat itsensä ja lapsensa parhaiten ja voivat valita ohjeista ne, jotka luontevimmin heille sopivat. Hyvä vanhempi voi olla lukuisin eri tavoin. Materiaali on koottu Mannerheimin lastensuojeluliiton internet-sivuilta.

6 10 ROMANO BOODOS 2/2007 ROMANO BOODOS 2/ RomaniEn koulutusasiat EsiLLÄ kansainvälisessä konferenssissa Huhtikuun aurinkoisina alkupäivinä järjestettiin mittava kansainvälinen romanikonferenssi Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. Konferenssin järjestivät Romanikoulutussäätiö yhteistyössä Unkarin hallituksen kanssa. Konferenssin teemoina olivat koulutusuudistukset Keski- ja Itä-Euroopassa sekä romanien osallistaminen eli mukaan ottaminen toimijoina. kerrotaan koulutuksen merkityksestä työllistymiseen. Niillä on pyritty parantamaan vuorovaikutusta vanhempien ja koulujen välillä sekä on edistetty vanhempien ja muiden yhteisön jäsenten aktiivista osallistumista kouluasioiden hoitoon koulun johtokunnassa tai neuvostossa. Seuraavana päivänä saimme kuulla lyhyet esitykset siitä, kuinka kansainväliset organisaatiot kuten Unesco, Euroopan Neuvosto, Unicef, Etyj ja World Bank vastaavat haasteeseen, kuinka tukea koulutussysteemejä, jotta romanien inkluusio tapahtuisi. Tiistain ohjelmaan kuului korkean tason paneeli, johon osallistui kaikista kahdeksasta maasta joko ministeritason edustaja tai muu korkean tason asianosainen. Paneelin aiheena oli Mitä hallitusten tulisi tehdä lisätäkseen panostuksia koulutusuudistukseen ja romanien mukaan ottamiseen. Kuten tavallista, poliitikkojen vastaukset olivat hyvin ympäripyöreitä. valokuvanäyttely ja romanimusiikkia Oheisohjelmana olleen valokuvanäyttelyn Romanitodellisuudet valokuvia oli esillä sekä konferenssipaikan Unkarin tiedeakatemian sisällä että komean ja massiivisen rakennuksen ulkopuolella. Näyttely pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen: Kuinka me näemme romanit sekä Onko meillä todellista kuvaa romanien todellisuudesta vai perustuuko mielikuvamme heistä puolitotuuksiin ja olettamuksiin. Jokaisessa romanikonferenssissa on tietenkin myös romanimusiikkia, niin tässäkin. Tällä kerralla lavalla oli yksi parhaista kyläyhtyeistä unkarilainen Parni Graszt (suomeksi: valkoinen hevonen), joka sai nopeatempoisella ja melodisella musiikillaan konferenssiosallistujat sankoin joukoin tanssimaan. Tämä unkarilainen romaniyhtye on perustettu jo vuonna 1987 ja se teki ensimmäisen albuminsa Hit the piano vasta vuonna 2002 Fonó Recordsille. Albumi oli silloin myös Euroopan maailman musiikin listalla kymmenen parhaan joukossa. Toinen albumi In my World julkaistiin Levyllä soittaa myös Kálmán Balogh cimbaloa. Yhtye pitää konserttia vuosittain. Toivottavasti saamme heidät jossain vaiheessa myös Suomeen. Mitä jäi mieleen konferenssista? Kansainvälisiä romanikonferensseja järjestetään vuosittain useita pitkin Eurooppaa. Osa niistä liittyy romanien koulutukseen. Tästä konferenssista mieleenpainuvan teki sen laajuus sek ä arvovaltaisten tahojen, valtioiden johtajien ja kansainvälisten tunnettujen organisaatioiden, osallistuminen siihen. Oli hyvä havaita jälleen kerran se, että Itä- ja Keski-Euroopassa painitaan samojen ongelmien kanssa romanien koulutusasioissa, vaikka syyt ovatkin hieman toisenlaiset kuin meillä Suomessa. Toisaalta oli hyvä huomata, että Suomeen ja Ruotsiin verrattuna osa Eurooppaa toimii aktiivisemmin hyvin koulutettujen romanien palkkaamisessa muutenkin kuin esimerkiksi projekteihin ja erityistoimenpitein, ministeriöihinsä tai niiden alaisiin toimipaikkoihin työntekijöiksi janette grönfors Osallistuin tähän konferenssiin Romanikoulutussäätiön kutsumana asiantuntijana. Suomesta osallistui myös Anne- Mari Mäki Romaniasiain neuvottelukunnasta. Pohjoismaalaisia osallistujia oli vain muutama, sillä konferenssissa keskityttiin lähinnä Romanien vuosikymmen -ohjelman kahdeksaan osallistujamaahan (Bulgaria, Kroatia, Tšekki, Unkari, Makedonia, Romania, Serbia ja Montenegro sekä Slovakia) ja heidän romanikoulutushankkeisiinsa ja uudistuksiinsa. Osallistujia oli kaikkiaan yli 300 lähes 30 eri maasta. konferenssin teemat In memoriam Fanni nyman Tulit maailmaan sulkavalaisessa saunassa. Olit terveellä tavalla voimakas ihminen, ja sait vaikeatkin asiat rullaamaan. Aina annoit mahdollisuuden selvitä. Usein toistit lausetta kaikki on hyvin. Toinen hokemasi lause oli rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Sanoit niin kun halusit ihmisten välittävän toisistaan eivätkä olisi eripuraisia. Konferenssin alussa oli virallisten avauspuheenvuorojen pitäjinä muun muassa Unkarin pääministeri, Romanian ja Slovakian vara-pääministerit. Saimme myös videotervehdyksen George Sorosilta, Open Society Instituten (OSI) puheenjohtajalta ja Soros -säätiön perustajalta. Oli ilahduttavaa kuulla, että maiden johtajat olivat niin ikään sitoutuneita romaniasioiden kehittämiseen. Puheiden jälkeen alkoi varsinainen konferenssiohjelma, jossa aluksi tarkasteltiin sitä, kuinka paljon on tapahtunut edistystä romanien huomioimisessa koulutussysteemeissä viimeisen kahden vuoden aikana. Saimme lyhyet esitykset muun muassa Romanien koulutussäätiöltä, OSI:n Euroopan Unionin seuranta ja neuvontaohjelmasta, Euroopan Romanioikeuksien keskukselta sekä Euroopan Unionin viimeisimmät ajatukset aiheesta. Lopuksi Valokuvanäyttelyn mustavalkokuva 1990-luvulta on romanialaisesta Kalderash perheestä. myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen organisaatio (OECD) esitteli yhdenvertaisuustutkimuksiansa. Äiti, tiedät varmasti sen että lähdettyäsi jätit pohjattoman aukon elämäämme. Emme ymmärtäneet, että lyhyen sairastamisesi vei voimasi niin, että ummistit silmäsi ikuiseen uneen 1.4. Olit aina rakastava, rukoileva ja huolehtiva puoliso, äiti, mummi, ystävä. Sinulla oli suuri sydän, johon mahtui vieraitakin lapsia, nuoria ja varttuneempia. Loit turvallisuutta pelkällä läsnäolollasi. Olit rakastava ja lämmin ihminen; sinua ei voinut olla huomaamatta. Olit olemukseltasi iloinen, mutta myös olit ilkikurinen. Lukemattomat kerrat teit kommelluksia, joita voimme nyt muistella. Kiitos kaikesta. Kiitos rukouksestasi meille kaikille. Olit maailman paras äiti. Poismenosi oli meille yllätys ja suuri menetys. Jäämme odottamaan päivää, jolloin tapaamme kirkkaudessa, jossa sinä jo olet vaivan valjaista riisuttuna. Meillä on sinua kova ikävä äiti, mutta meitä lohduttaa jälleennäkemisen toivo. Iäisyysmatkaasi siunaten Jallu, Gunnar, Tenho, Helena, Tarja ja Roger, Tatjaana, Richard, Melissa, Merita, Samira, Natalia, Terno Daniel sekä veljet ja siskot. Lyhyesti voidaan sanoa, että on tapahtunut aika paljon edistystä. Kuitenkin on vielä paljon tekemistä, jotta esimerkiksi romanilasten eristäminen omiin luokkiin tai kouluihin saataisiin kokonaan poistetuksi. Toisaalta myös lainsäädännöllisesti on haasteita kylliksi monissa maissa. Saimme kuulla myös muutamia esimerkkejä koulutusuudistuksista sekä -hankkeista, joissa romanit ovat olleet itse mukana toimijoina. pyöreän pöydän keskustelut Seuraavana kokouspäivänä olivat pyöreän pöydän keskustelut, joissa oli useita eri mielenkiintoisia aiheita. Ensimmäisenä osallistuin ryhmään, jossa aiheena oli romanilasten esiopetukseen osallistuminen tai paremminkin sen vähyys. Useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa romanilasten pääsy esiopetukseen on rajallinen. Se johtuu muun muassa koulumaksusta, jota vähävaraisilla romaneilla ei välttämättä ole mahdollista maksaa. Joissakin maissa esiopetukseen pääsyssä ensisijalla ovat lapset, joiden vanhemmat käyvät töissä tai esikouluun pääsevät vain ne lapset, joilla on vaadittavat rekisteröintipaperit. Ryhmässä keskusteltiin siitä, kuinka romaniyhteisöjä tulisi kannustaa ja rohkaista laittamaan lapsensa esikouluun. Keskusteltiin myös siitä, millaista rahoitusta valtiolta tulisi saada, että myös romanilapset saisivat esiopetusta. Silloin varsinaiseen kouluun siirtyminen ja pärjääminen on helpompaa. Romanien koulutussäätiö tukee useita valtioiden ja järjestöjen romanien esikouluhankkeita. Toivottavaa olisi tietenkin se, että tulevaisuudessa valtioiden koulutuspolitiikkaa kehitettäisiin niin, että jokaisella lapsella olisi yhdenvertainen pääsy esiopetukseen. Toisessa ryhmässä oli aiheena toisen mahdollisuuden koulutus eli työvoimapoliittinen koulutus, joka mahdollistaa esimerkiksi peruskoulun suorittamisen loppuun aikuisiällä. Keskustelimme myös koulutuksista ja kursseista, jotka eivät takaa työpaikan saamista, mutta joihin on kuitenkin osallistuttava, jotta ei menettäisi tukia. Anne-Mari osallistui lisäksi ryhmään, jossa keskusteltiin romanivanhempien tukemisesta ja romaniyhteisöjen osallistumisesta romanilasten koulutukseen. Romanien koulutusprojektit ja -ohjelmat tukevat erilaisia suunnitelmia, jotka edistävät yhteisöjen ja vanhempien osallistumista lasten koulutusprosessiin. Ryhmässä keskusteltiin projektien yhteydessä saaduista parhaista käytännöistä. Projekteissa on käytetty esimerkiksi mediakampanjoita, joissa Aikuiskouluttajan puheenvuoro Helsingin Diakoniaopiston opettaja Taina Cederström on kouluttanut romaniaikuisten ryhmää vuodesta Helsingin Diakoniaopistolla keväällä 2005 aloitti koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon valmistavat opintonsa 16 romaniaikuista. Heidän vastuukouluttajakseen hakeuduin minä, opettajantyötä 30 vuotta tehnyt maailmanmatkaaja. Aloitin aikanaan omat opintoni Helsingin sairaanhoitoopistossa, jonka jälkeen jatkoin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Luokanopettajan työni vaihtui myöhemmin rehtorin tehtäviin ja edelleen aikuiskoulutuksen mielenkiintoiseen maailmaan. Miksi näin? Elämä on täynnä mielenkiintoisia asioita ja ihmisiä. Uuden etsiminen on itselleni liikkeelle paneva voima. Vaikutusta on myös oman sukuni vaikealla historialla: ensin kommunismia pakoon Suomen puolelle Viipuriin ja uudestaan talvisodan jaloista Helsinkiin. Mukana oli vain perhe - ne, jotka jäivät henkiin. Olen oppinut, että elämä ja ihmiset ovat arvokkaita, eivät tittelit ja tilukset. Uskon, että oma polkuni on kouluttanut minusta opettajan, joka haluaa ohjata ja opettaa jokaista, joka on ohjauksen tai opetuksen tarpeessa. Kun kaksi ja puoli vuotta sitten teimme Rom Equal -hankkeen tavoitteiden mukaista suunnitelmaa romaniryhmän Koulunkäyntiavustajaksi opiskelevien romanien opinnot ovat sujuneet hyvin. Jopa niin hyvin, että osa ryhmästä valmistuu etuajassa tänä keväänä. Varsinainen suunnitelmien mukainen valmistumisajankohta on tulevana syksynä. kouluttamisesta, oli kokemukseni romanilapsista ja heidän perheistään suurimmalta osin peruskoulupuolelta ja lasten kesäsiirtolatyöstä hankittua. Olin siis melkoisen haasteen edessä. Aloin taas kerran itsekin opiskella, nyt kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Teoriaa tahkosin yliopistolla ja käytännön harjoittelusta vastasivat omat opiskelijani. Lähdin opintomatkalle romanikulttuuriin. unelmaryhmä Monien ulkoisten romanitapojen lisäksi tutustuin joukkoon lämpimiä ja rakastettavia ihmisiä. Opiskelijaryhmän, joka huolehti toisistaan, välitti heikoimmista ja halusi antaa työpanoksensa näiden auttamiseen. Olin löytänyt unelmaryhmän. Oma ortodoksikristillinen sukuni on tiivis ja toimii arjessakin yhdessä. Oli helppoa ymmärtää romanikulttuurin perhekeskeisyys, koska ortodokseilla ja karjalaisilla on myös hyvin yhteisöllinen kulttuuri. Opiskelijoiden ja minun välille syntyi avoin ja mutkaton suhde, jossa kristillisyydellä oli heti sijansa. Kristuksen lähetyskäskystä muodostui meille yhteinen suuri ohje. Kristillinen ihmiskäsitys antoi meille tavan suhtautua lähimmäisiimme. Jokaisen elämä on yhtä arvokas. Opintojen tukena on koko ajan ollut musiikki. Ryhmä perusti Jambava Romanes -lauluyhtyeen, jonka musiikki koostuu pääasiassa hengellisestä musiikista. Olemme kiertäneet esiintymässä mm. kouluilla, päihde- ja vanhustyön yksiköissä ja Helsingin Diakonissalaitoksen tilaisuuksissa. Palkinnoksi työstämme saimme matkan Ruotsiin. Opinto- ja palkintomatkamme toteutuu toukokuun lopulla. Opinnot ovat sujuneet hyvin. Jopa niin hyvin, että osa ryhmästä valmistuu etuajassa tänä keväänä. Varsinainen suunnitelmien mukainen valmistumisajankohta on tulevana syksynä. Minulla on jo nyt suru koulutuksen päättymisestä ja toisaalta iso ilo opiskelijoiden valmistumisesta. Sellaista tämä opetustyö on. Sitä tehdään suurella sydämellä tietoisena siitä, että eron hetki on aina edessä. Niin kuin äidillä, jonka lapset lähtevät maailmalle: Siunausta teille, rohkeat lapseni! Taina CederSTrÖM opettaja Helsingin diakoniaopisto

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot