taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen
|
|
- Esa Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen
3 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen
4 SinikkaRusanen taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Kuvataiteenopintojenkehittäminen lastentarhanopettajienkoulutuksessa Taideteollinen korkeakoulu
5 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen TaideteollisenkorkeakoulunjulkaisusarjaA77 Helsinki SinikkaRusanen Graafinensuunnittelu:JarkkoHyppönen isbn issn078-8 GummeruskirjapainoOy Jyväskylä 007
6 5 Sisällysluettelo kiitokset 8 tienikuvaamataidonopettajastatutkivaksi opettajankouluttajaksi 10 Kuvaamataidonopettajastakuvataidekasvatuksenkouluttajaksi Opistostaakateemiseenkoulutukseen Kuvataidekasvatuksenkouluttajastaomaatyötänikehittäväksi opettajankouluttajaksi 7 tutkimuksenlähtökohdatjatoteutus Tutkimuksentausta Tutkimustehtävä Tutkimusvaiheet Esitutkimuksetjavuoden000tutkimussykli Vuosien00ja00tutkimussyklit Tutkimusaineistonkokonaisuus Aineistonanalysointi,tulkintajareflektointi Omanopettajantyönitutkiminen Omanopettajantyönireflektointi Itsereflektio Kuvallinenreflektio taidekasvattajuudenrakentuminenjataidekasvatuksen traditiot 5 Kuvataidekasvattajataidekasvattajana 5 Taidekasvattajuusosanaammatillistakehittymistä 55 Taidekasvattajanroolinrakentuminen 58 Taidekasvatuksentraditiotammattikuvantaustavaikuttajina 6 Akateeminentaidejamuutopetusperiaatteet800-luvulla 6 Sommittelunelementtienjaperiaatteidentutkiminen 65 Luovaitseilmaisu 67 Taideosanajokapäiväistäelämää 68 Taidetiedonalana 69 Postmodernitaidekasvatus 70 Taidekasvatuksentraditiotomassaammattihistoriassani 7
7 6 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen taidekasvatusvarhaiskasvatuksessa 77 Taidekasvattajanpaikka 78 Lapsenkuvallinentoimintaaskarteluna 79 Fröbelinluomattraditiot 79 Askartelutoiminnallisenakehyksenä 80 Askartelukäsityönjakuvataiteenvälitilassa 8 Lapsenkuvallinenilmaisuosanaesteettistäkasvatusta 8 Esteettisyyskasvatuksellisenakehyksenä 8 Esteettisenkasvatuksentaustasidoksia 87 Esteettinenkasvatuspäivähoidonarjessa 90 Lapsenkuvallinentoimintataidekasvatuksena 9 Taidekasvatuksenkehittämistoiminnanalku 9 Päivähoidonkuvataidekasvatuksenkehittämiskokeilut980-luvulla 9 Päivähoidonkehittämistoiminta990-luvulla 95 Lakitaiteenperusopetuksestataidekasvatuksenvahvistajana00 Taidekasvatuksellisennäkökulmanvakiintuminen 0 Taidekasvatuskulttuurisenakasvatuksena 05 Taidekasvatuslastenkulttuurina 05 Taidekasvatus,kulttuurijaluovuus 08 Taidekasvatuksenkerrostumatvarhaiskasvatuksessa 0 5 opiskelijattulevinataidekasvattajina 5 Taidekasvattajanroolinjäsentäminen 6 Taidekasvatustatoteuttavalastentarhanopettaja 7 Lapsikeskeinenkasvattaja Taiteeseensuuntautunutkasvattaja 6 Kuvataiteeseenkasvattava 6 Taiteenjaluovuudenvälitykselläkasvattava 0 Taidekasvattajanroolinrakentuminenreflektiivisenätyöskentelynä Yleiskasvattajataidekasvattajana 7 6 opiskelijoidentaidesuhteenkehittyminenkoulutuksessa 9 Opiskelijoidensuhdetaiteeseen 0 Nykytaidekuvataidettakoskevankeskustelunavaajana Töölönlahdenveistokset Pohjoinenpostmodernismi -näyttely 7
8 7 Opiskelijoidenkäsityshyvästätaiteesta Hyväntaiteenperustelut Opiskelijoidenvalinnat Opiskelijattavallisinakatsojina Kasvatuksellinensuhdetaiteeseen Taiteellisiinkokemuksiinperustuvasuhdetaiteeseen Merkityksellinensuhdetaiteeseen Kiinnostuskuvataiteeseentoisentaiteenalankautta Kuvallinentyöskentelytaidesuhteenrakentajana opetuksenmurtumakohtiajakehittämispisteitä 8 Tarkentuvasuhdetaiteeseen,taidekasvattajanrooliin jataidekasvatukseen 8 Opintojaksonkehittäminen 85 Opinnotkehyksenätaidekasvattajuudelle 85 Taidettajataidekasvatustakoskevansuhteenjäsentäminen9 Taidekasvatuksensisällöllisiäpainotuksia 96 Taiteenitseisarvoinenluonnejataidetietämisenä 96 Korkeakulttuuristavisuaaliseenkulttuuriin 00 Kasvattajanperusteltusuhdetaiteeseen 07 8 tutkimuksentulostenpohdintajaarviointi Omantaidekasvattajuutenitarkentuminen Lastentarhanopettajataidekasvattajana Taidekasvatuksenjavarhaiskasvatuksentiedonalojendialogi Tutkimuksenarviointijaehdotuksetjatkotutkimuksiksi lähteet Painetutlähteet Painamattomatlähteet 9 Kuvalähteet liitteet tiivistelmä 5 abstract 5
9 8 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Kiitokset Kiitokset väitöstutkimukseni valmistumisesta kuuluvat monille. Ensimmäiseksi haluan lämpimästi kiittää ohjaajiani Marjo Räsästä ja Marjatta Kallialaa, joiden kannustus on korvaamattomalla tavalla vienyt työtäni eteenpäin. Samoin haluan kiittää työni esitarkastajia PäiviGranöajaLeenaHyvöstä,joidentarkathavainnotauttoivatselkiyttämääntyötäni.KiitoskuuluumyösJuhaVartolle,jokaviimeistelyvaiheessaauttoityöniloppuunsaattamisessa. TyötoveriniHelsinginyliopistonsoveltavankasvatustieteenlaitoksellajatutkijakolleganiTaideteollisessakorkeakoulussaovattyöskentelyprosessin aikana muodostaneet arvokkaan keskusteluyhteisön. KiitosSeijaKarppisellejaSirkkaLaitisellejäsentävistähuomautuksistatyöniloppuvaiheissa.KiitoksetLeenaTahkokalliollejaEeva-Leena Onnismaallemaittavistaaterioistavarhaiskasvatuksenajankohtaisten kysymysten parissa. Kiitokset kuuluvat myös Taideteollisen korkeakoulun tutkimusinstituutille, joka tutkijantilat järjestämällä auttoi oleellisella tavalla työni etenemistä. Tutkijatorin keskusteleva ilmapiiri oli hyvä tuki työni edistymiselle kiitos Petri Anttonen, Mihail Galanakis,TiinaHärkäsalmi,SonjaIltanen,HelenaOikarinen-Jabai,
10 9 OutiTurpeinenjaLauraUimoneninspiroivistakeskusteluista.Taideteollisenkorkeakoulun,Sibelius-AkatemianjaTeatterikorkeakoulun jatko-opiskelijoidenyhteisetopinnotovatmyösolleethyvätilapohtia taiteeseen,tutkimiseenjataidekasvatukseenliittyviäkysymyksiä. Tutkimuksen alkuvaiheessa arvokkaan lähtökohdan työlleni antoivattaidekasvatuksenosaston Kuvat,kasvatusjaidentiteetit -tutkimusryhmän kokoontumiset. Kiitos teille Pirkko Ahoniemi, Seija Kairavuori, Kaisa Kettunen, Marja Rastas, Marjo Räsänen ja myös ElisabethGarber,jokaalkuvaiheessamentoroiryhmämmetoimintaa. OlinmukanamyösMonikulttuurinentaidekasvatus-tutkijakoulussa, jokaantoikosketuksenammatilliseentutkijantyöhönpuolenvuoden ajan.kiitostutkijakoulunjohtajalleinkerisavalle!kiitosmyösopiskelijoilleni,joidenaktiivinenosallistuminentutkimukseeniylipäätään tekisenmahdolliseksi. Kiitos luovan prosessin tukemisesta Maija Louhiolle, Elisa RovamollejaMikkiTapanisellematkoillaPorvoonjaHelsinginvälimailla javähänmuuallakin.opettaja-tutkijantyönjäsentämisessäauttoivat myösmonethyvätaamukeskustelutrautatieasemankahvilassamarja- KaarinaKoskisenjaAnitaVirtasenkanssa.Kiitosniistä! Työni videoaineiston käsittelyssä minua ovat auttaneet Tapani LundgrenjaKariPouttujatietokoneasioissaveljeniTapioRusanen, kiitos teille. Kiitos myös kirjan taittaneelle Jarkko Hyppöselle, kielentarkastaja Tiina Airaksiselle ja käännöstyöstä vastanneelle Eeva Kähärille. Tutkimustani ovat tukeneet taloudellisesti Emil Aaltosen säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Suomalainen Konkordia-liitto, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahastosekätaideteollinenkorkeakoulu.kiitänteitäsaamistaniapurahoista. LämpimätkiitoksetvanhemmilleniAnttijaElliRusaselle,joiden sinnikkyys ja elämästä nauttiminen on ollut hyvä esikuva työni eri vaiheissa. Kiitos myös sielunsiskolleni Sirkku Rusaselle antoisista keskusteluista.lapsilleniinarillejaniklaksellekiitoselämisenilosta jauteliaastakiinnostuksestatyötänikohtaan. OmistantyöniEllillejaAntille,InarillejaNiklaksellesekäMinnalle janealle lapsuudenmerkitykselliselleajalle! Helsingissä..007 SinikkaRusanen
11 0 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Tienikuvaamataidonopettajasta 1tutkivaksiopettajankouluttajaksi
12 tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi kuvaamataidonopettajastakuvataidekasvatuksenkouluttajaksi Johdattelenlukijantutkimukseenitarinankautta.Tutkimustarinani kertoo subjektiivisen tulkinnan väitöstutkimukseni toimintatutkimuksellisestakulustajaantaataustantutkijanroolilleni. Helsinginlastentarhanopettajaopistoonperustettiinvuonna989 kaksikuvaamataidonlehtorinvirkaa.aikaisemminkuvataidekasvatuksenopinnotolijärjestettytuntiopetuksena,nytnehaluttiinvakiinnuttaa. TulinvalituksitähänuuteentehtävääntoimittuanisitäennenkymmenisenvuottakuvaamataidonopettajanaSuomalais-venäläisenkoulunalaasteella, yläasteella ja lukiossa. Pidin uutta ammatillista tehtävääni, kuvataidekasvatustavarhaiskasvatuksessa,innostavanajahaastavana. Molemmatlapseniolivatallekouluikäisiä,jaolinkiinnostuneenaseurannutjatallentanutheidänmoninaistakuvallistatyöskentelyään. Ensimmäisenä työvuonna minun oli vaikea hahmottaa, millä tavoinkuvataidekasvatuksenopinnotpoikkesivatyleissivistävänkoulutuksen kuvaamataidon opetuksesta. Yleissivistävässä koulutuksessa opetussuunnitelmatluotiinvirkamiestyönä,janiilläolinorminluonne suhteellisentarkastimääriteltyinetavoitteineenjaopetussisältöineen. Lastentarhanopettajienkoulutusolilaajentunutvuonna97voimaantulleenpäivähoitolain jälkeensiten,ettäesimerkiksihelsinginlastentarhanopettajaopistossasisäänottoolilisääntynytvuosittaisesta0opiskelijasta0opiskelijaanvuonna989.opistonrehtoriairipyykkö ajoiaktiivisestitaidekasvatuksenlaadunparantamistakoulutuksessajapäivähoidossa.hän olimukanamm.lastentarhanopettajienjasosiaalikasvattajientaiteeseenerikoistavaakoulutustapohtineessatyöryhmässä(ks.lastentarhanopettajientaidekasvatustyöryhmänmuistio, 990). Kollegani Ulla Kuivamäki oli työskennellyt opiston tuntiopettajana vuodesta985 alkaen.hänoliluonutopetukselletoimivanperusrungon,aluksikuvaamataidonopinnoille javuodesta987lähtienkuvataidekasvatuksenopinnoille.
13 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Opettajana minulla oli soveltajan ja kehittäjän rooli. Lastentarhanopettajienkouluttajanroolissatehtäväniopetussuunnitelmankehittäjänämuuttuiitsenäisemmäksijavastuullisemmaksi,jaopetuksen tavoitteenaolivatammatillisetvalmiudetyleissivistävienvalmiuksien sijaan. Opetussuunnitelman mukaan kuvataidekasvatuksen opintojentavoitteenaoliperehdyttääopiskelijalapsenkuvallisenilmaisun kehittämiseensekäkuvataidekasvatuksentavoitteisiin,sisältöihinja opetusmenetelmiin. Tavoitteena oli myös materiaalintuntemuksen laajentaminen,työtapojenmonipuolistuminen,taidehistoriantuntemuksenlaajentaminensekäopiskelijanomankuvallisenajattelunja ilmaisutaidonsyventyminen. Opiskelijoidentaustakuvaamataidossaolihyvinheterogeeninen. Siksi opetus rakentui toisaalta lukio-opetuksen pohjalle, toisaalta setäydensiniidenopiskelijoidentietojajataitoja,jotkaolivatlopettaneet kuvaamataidon opinnot seitsemännellä luokalla peruskoulussa. Yleisvaikutelmani oli, että opiskelijat olivat motivoituneita ja innostuneitakuvataidekasvatuksesta.opetusajoittuitasaisestikoko kolmen vuoden opiskeluajalle, mikä mahdollisti pitkäaikaisen ja vuorovaikutteisen kontaktin opiskelijoihin ja heidän ammatilliseen kehittymiseensä. Vuosittain yksi tai kaksi opiskelijaryhmää teki seminaaritöitäkuvataidekasvatuksesta.tämäavasikouluttajanrooliini tutkimuksellistanäkökulmaa. Kouluttajan rooliini liittyi myös yhteyksien luominen muihin ilmaisuaineiden opintoihin. Yhteydet rakentuivat aluksi yksittäisten aineidenyhteisopetuksenamm.musiikinjalastenkirjallisuudenopintojenkanssa.yhteisissäprojekteissammekartoitimmeeritaiteenaloja yhdistäviä ja toisistaan erottavia piirteitä. Teimme myös Helsingin juhlaviikkojen kanssa yhteisiä lastenkulttuuriprojekteja. Yhteistyön myötätyössänivahvistuinäkemysallekouluikäistenlastentaidekasvatuksenkokonaisvaltaisestaluonteesta.taustallaoliajatus,ettäalle kouluikäinen lapsi ei vielä hahmota toimintaansa oppiaineisiin tai ainejakoiseenopetussuunnitelmaansitoutuneena. Ammattikuvaani tuli uusi painotus: kuvataidekasvatuksen asiantuntijan rooli korostui aikaisemman aineenopettajan roolin sijaan. Kuvataidekasvatus kuului opetussuunnitelmassa ilmaisu- ja kommunikaatioalueen opintoihin.opintojenlaajuusoli,5opintoviikkoa,jostaohjattuaopetustaoli00tuntiajaopiskelijanitsenäistäopiskelua0tuntia.(opetussuunnitelma:helsinginlastentarhanopettajaopisto989 99,.)
14 tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi Alle kouluikäisten lasten taidekasvatusta koskevia näkemyksiäni suuntasivatsosiaalihallituksenjamannerheiminlastensuojeluliiton päivähoitoa ja taidekasvatusta koskevat julkaisut. Ne nostivat esiin esteettisen kasvatuksen ja taiteen ilmaisulliset ulottuvuudet sekä kuvataiteellisen toiminnan kokonaisvaltaisen luonteen lapsen kehityksessä.toinenvoimakasvaikutteidenantajaoliitalialaisenreggio Emiliankaupunginpäivähoidonkehittämistoiminta,johontutustuin Lapsellaonsatakieltä -näyttelynjaseminaarinyhteydessävoipaalan lastenkulttuurikeskuksessa vuonna990 sekä myöhemmin opintomatkalla Reggio Emilian kaupunkiin vuonna99. Reggio Emilian kaupunginkunnallisessapäivähoidossavisuaalisellakasvatuksellaon ollutmerkittäväasema960-luvultalähtien. Ilmaisullistenulottuvuuksienpainottuminenvarhaiskasvatuksessa innosti minua myös omaan kuvalliseen työskentelyyn. Jatkoin kuvataiteellisiaopintojaniensinvapaantaidekoulunvärinhahmotuksenopinnoissajamyöhemminvärinhahmotus-maalausryhmässä. Kuvalliseen työskentelyyn keskittyminen suuntasi taidekäsitystäni ilmaisulliseensuuntaan,jakuvallistentöidenintensiivinenkäsittely opiskeluryhmässäsaihuomionikiinnittymäänmyösniidenkommunikatiiviseenulottuvuuteen.opinnotsaivatminutnäkemäänkuvataiteenilmaisuna,jokakommunikoijajonkakeinojatutkitaanjokaisen kuvallisentyönmyötä.työskentelyvälineenjamateriaalintutkiminen toimikommunikaationvälineenä.kuvallinentyöskentelyeiollutvain traditioidenjatkamistajaedelleenvälittämistä,kutenaiemminolin ajatellut.töitäryhmässätarkasteltaessaeianalysoituniitäformalististen periaatteiden mukaisesti vaan pyrittiin avaamaan keskustelu niidenkanssa.työnkohtaaminenjatulkintatarkastelutilanteessaoli yhtä tärkeää kuin sen tuottaminen. Lähtökohtana ei ollut se, miten kuvat tulee tehdä, vaan kunkin yksilöllisen näkökulman ja työskentelyprosessinhavainnoiminen.pidintaideopintojaoleellisenaosana omanammattikuvanisyvenemistä.maalaaminenantoiaineksiaammattikuvanitarkastelemiseenuudestanäkökulmasta. Kouluttajanapidinkuvataidekasvatuksenopinnoissamerkityksel- lisenäopiskelijoideninnostamistajatyöskentelynilmaisullisiaulot- Ks.Kuosmanen98,986;Eskelä-Tuomisto98,988;Kuusivuotiaidenlastenesiopetussuunnitelma98; Alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma986; Salminen988. RyhmänopettajanatoimitaidemaalariPekkaHepoluhtavuosina
15 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen opistostaakateemiseenkoulutukseen tuvuuksia.tärkeäosaopintojaolimateriaalejajatekniikkojatutkiva työskentelyesimerkiksigrafiikkaajakolmiulotteisiatyöskentelymenetelmiäopiskeltaessa. LastentarhanopettajienopistotasoinenkoulutussiirtyiHelsinginyliopistonyhteyteenvuonna995,mikätoiuusiavaatimuksialastentarhanopettajienkouluttajanammattikuvaan.Opetuksenlähtökohdaksituliakateemisenkoulutuksenluonteenmukaisestiperiaate,ettäsentulisiperustua tutkimukselle. Roolini opetussuunnitelman uudistajana ja opetuksen kehittäjänäkorostuikoulutuksensiirtymävaiheessa.opetussuunnitelma määritti kuvataidekasvatuksen varhaiskasvatuksen didaktisina opintoina.ainelehtorinjakuvataidekasvattajanroolinimuuttuikuvaamataidon jamyöhemminkuvataiteendidaktiikanlehtorinrooliksi. Koulutuksenakateeminenuudistaminenmuokkasisuurestikuvataidekasvatuksen, sittemmin kuvataiteen didaktiikan opintoja. Opetussuunnitelmien kehittämisen avulla pyrittiin saamaan koulutuksessaaikaansekäsisällöllinenettärakenteellinenmuutos.opintoihin tulihierarkkinenrakenne:pääaineenaolikasvatustiedejasitätukivat muiden aineiden perusopinnot sekä valinnaiset ja sivuaineopinnot. Opintojen nimikkeet muuttuivat, ohjatun opetuksen määrä väheni ja itsenäisen opiskelun osuus lisääntyi. Opiskelijoiden perusopetus taito- ja taideaineissa järjestettiin tiiviinä ja lyhyenä ajanjaksona. Perusopetuksen luonne muuttui projektimaiseksi. Se ei ollut enää pitkäkestoista,kokoopintojenajanjatkuvaaammatillisenkasvunja kehittymisenseurantaajasiihenvaikuttamistakutenopistokoulutuksessa.myösopintojenvalinnaisuuslisääntyi.koulutuksessapyrittiin välittämäänsuppeaperusopetuskaikissataito-jataideaineissa.myöhemminopiskelijatvalitsivat,mihintaito-jataideaineisiinheperehtyivätlaajemminvalinnais-taisivuaineopinnoissaan. Taideaineiden opetuksen kannalta oli merkityksellistä, että koulutuksen yhteyteen perustettiin taito- ja taideaineiden didaktiikan professuurijaviidentoistaopintoviikonlaajuinenuusisivuaineopintokokonaisuus:taito-jataideaineidensivuaineopinnot.uudenopintokokonaisuuden sisällöllinen luominen tiivisti taito- ja taideaineidenopettajienyhteistyötä.yliopistollisenkoulutuksenalkuvaiheessa (995)koulutuksenpainopistealueeksioliHelsingissänimettytaito-ja taideaineet.vuonna00tästäpainopistealueestaluovuttiin.
16 tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi 5 Omatutkivanopettajanroolinisaialkunsa,kuntäydensinkoulutuksensiirtymävaiheessakuvaamataidonopettajantutkintonitaiteen maisterintutkinnoksi.toteutinlopputyöni(ks.virkkala996)toimintatutkimuksena,jokaolipäiväkodissajärjestettykokeilu.havainnoin siinä, miten kuvataiteen vastaanottamiseen liittyvää toimintaa oli mahdollista toteuttaa esikouluikäisten ryhmässä. Kokeilun aikana esikoululaistenvalmiudetkuvataiteentarkastelemiseenmuseoissaja näyttelyissävahvistuivat.tutkimusosoitti,ettävastaanottavatoiminta kuuluuoleellisenaosanavarhaiskasvatuksentaidekasvatukseen. Tutkimusopintojenlisäksisisällytintäydentäviinopintoihinimaalaustyöpajan puolentoista vuoden ajan. Työpajassa paneuduimme työskentelyprosessiendokumentointiinjareflektointiin.niidenavulla olimahdollistajäsentääjapurkaaprosessiajasiihenliittyviäpäätöksentekotilanteita. Töiden arviointi oli tärkeä kokemus, samoin sen näkeminen, että kukin tekee kuvia omista henkilökohtaisista lähtökohdistaankäsin.kuntekijänäsanallistinteostenilähtökohtiajaniidentuottamisprosessiasekäkuulinvastaanottajiennäkemyksiä,sain kokemuksenteoksistanikommunikaatioprosessinosana.palauteja vuorovaikutteinenkeskustelulisäsikuvallisenoppimis-jatyöskentelyprosessinkiinnostavuuttajalaajensisiihenavautuvianäkökulmia.pitkäjänteinentyöskentelytietynkuvallisenilmaisumuodonkanssamyös itsenäistiminuakuvantekijänäjaauttoihahmottamaanomaarooliani itsenäisenä kuvantekijänä. Kuvataiteellinen työskentely syvensi ammatillisiataitojanitaidekasvattajana,muttaseeivienytminuakuvataiteilijanammatilliseenrooliinsiinämielessä,ettäolisinjärjestänyt töistäni näyttelyn. En siten astunut tekijänä taiteen ammatilliseen maailmaan. Toisaalta en myöskään kokenut olevani taiteen harrastaja.rooliniammattilaisenasijoittuivälimaastoontaidekasvatuksen maailmanjataidemaailmantoisiinsalimittyvälläalueella.kuvallista työskentelyäpidinkuitenkinammatillisenkehittymisenolennaisena osa-alueena.opettajanrooliinisevaikuttisiten,ettävakuutuinsiitä, ettäomaankokemukseenpohjautuvakuvataiteellinentyöskentelyon taidekasvattajanammatillisenidentiteetinperusta. Tutkijanroolinisailisäulottuvuuksia,kunaloitintaiteentohtorinjat- 5 Opiskelin Taideteollisen korkeakoulun syventävässä maalaustyöpajassa maisterin täydennysopintojen aikana lukuvuoden ja syyslukukauden996. Jatkoin opiskelua kevätlukukaudella999osanataiteentohtorinopintoja.opettajanatoimitaidemaalarihelga Reinikainen.
17 6 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen 6 7 ko-opinnottaideteollisessakorkeakoulussavuonna998.työssänioli tapahtunutsuurimuutos,jahalusinymmärtääsitämuttamyösviedä muutosprosessiaeteenpäin.väitöstutkimuksenavullahalusinhahmottaa,mistävarhaiskasvatuksentaidekasvatuksessaonkysymys.tarkoitukseniolimyöslöytäätutkimuksenavullaperusteluitajavaihtoehtoja taidekasvatuksenopetuskäytännöille,jotkakoulutuksenakateemistuminenoliasettanutkyseenalaisiksi.näkökulmianitutkijanasuuntasi se,ettäliityinmukaantaideteollisenkorkeakouluntaidekasvatuksen osastontutkimusprojektiin Kuvat,kasvatusjaidentiteetit.Tutkimusryhmämmetoimialoittelevienjakokeneempientutkijoidenkollegiaalisenayhteisönä. Ryhmämmetavoitteenaoliselvittäätaidekasvattajuutta osanataiteenjakasvatuksenerialojenammatti-identiteettejäsekätutkiataidekasvattajanlaajentunuttaammattikuvaajaerikoulutusalojen taidekasvatukselle asettamia erityisvaatimuksia. Tutkijan roolini oli aluksi ulkoinen haaste, koulutuksen akateemisen muutoksen myötä kouluttajantehtäviintullutlisävaatimus.vähitellensenäyttäytyimyös mahdollisuutenaymmärtääkoulutuksenjataidekasvatuksenkehittämistäuudellatavallajaollamyötävaikuttamassasensuuntaamiseen. Kehittelin tutkimusnäkökulmaa vuosina998 ja999 kahdessa esitutkimuksessa, jotka olivat yhteistoiminnallisia opetuskokeiluja. Oletin alkuvaiheessa, että alle kouluikäisten lasten taidekasvatuksen kehittäminenedellyttäänimenomaaneritaiteenalojenvälisenyhteistyönulottuvuuksienpohtimista.ensimmäisenjaksontausta-ajatuksena olikahdentaideaineen,kuvallisenjakirjallisenilmaisun,sekäkahden opiskelijaryhmänyhteisopetusjaajatuslapsuudenmuistelunmerkityk- Tutkimusryhmäämmekuuluikaksipost-doc-tutkijaajaviisijatko-opiskelijaa,jasekokoontui säännöllisestivuosina Perehdyimmetutkimushankkeeseenliittyneeseenkirjallisuuteen, kehitimme tutkimussuunnitelmia ja raportoimme tutkimuksen etenemisestä. TutkimusryhmämmejärjestiOpetusministeriönhankerahoituksenturvinkolmeseminaaria yliopistoissaopettajankoulutustehtävissätoimivillekuvataideopettajillevuosina000,00 ja00. Ensimmäisessä seminaarissa tutkimusryhmämme esitteli hankkeemme projektit.vuoden00 teemanaolivattaide-jaoppimiskäsityksetsekämoniroolisuuttatukevat opiskelijaprojektit. Kolmannessa seminaarissa teemana olivat luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusten kuvataiteen ja kuvataiteen didaktiikan opetussuunnitelmat. Näissä seminaareissa käyty keskustelu auttoi näkemään taidekasvattajuutta laajemmassa kentässä kuin omassa työyhteisössä. Vuoden00 seminaarin keskusteluiden pohjalta koottumonikko-julkaisuvalottitaidekasvattajanmoninaisiatyörooleja.(ks.sava&räsänen 000, ;Räsänen00,.)Ryhmänviimeinenyhteinenhankeolityöpajataidekasvattajan moniroolisuudestainsea:n(theinternationalsocietyforeducationthroughart)kongressissahelsingissä ToteutimmeopetuksenkehittämisjaksotkolleganiäidinkielenlehtoriMarjaSuojalankanssa.
18 tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi 7 sellisyydestäopettajaksikasvamisessa.kuvataidekasvatuksenopintojen kannalta tärkein piirre oli se, että opiskelijoiden kuvallisten töiden temaattinen tarkastelu toi uutta tietoa opetuksen painopistealueista. Opiskelijoidentöissätulimerkityksellisenäesiinlastenomakulttuuri korkeakulttuuristenilmiöidensijaan(ks.suojala&virkkala999). Toinenkuvallisenjakirjallisenilmaisunyhteisopetuksenkehittämisjakso jatkoi edellisenä vuonna aloittamamme lapsuusteemaa ja pyrki syventämään sitä. Myös tässä jaksossa opiskelijoiden töissä korostui lastenomakulttuuri,jalapsuusteemankäsittelykäynnistiopiskelijoissa tulevaanammattikuvaanjalastenkulttuuriinkohdistuvaapohdintaa(ks. Rusanen000).Tuleviintutkimuksellisiinratkaisuihinvaikuttimyösse, ettäolinottanutkuvataiteenperusopinnoissakäyttöönoppimispäiväkirjat,joidenvälitykselläsainkokonaiskuvanopiskelijoidenoppimisprosessista.opetuksessaoliniidenperusteellarunsaastiparannettavaa.tämä saiminutnäkemään,ettäopetuksenkehittämisenpainopisteeiollutkaan ensisijaisesti yhteistyön luomisessa taito- ja taideaineiden välille vaan kuvataiteenperusopintojensisällöllisessäkehittämisessä. kuvataidekasvatuksenkouluttajastaomaa työtänikehittäväksiopettajankouluttajaksi Jatkointutkimustaopetuksenkehittämishankkeenasyksyllä000.Esitutkimukset osoittivat, että minun oli kouluttajana ja työn ohessa mahdollistatarkastellaopintojajaopiskelijoidenoppimistatutkivasta näkökulmasta. Uudessa vaiheessa otin tarkastelun kohteeksi, miten kuvataiteenperusopinnotrakentavattaidekasvattajuuttalastentarhanopettajanammattikuvassa.ymmärsintutkivanopettajanroolinisiten, että pyrin luomaan kuvataiteen opintojaksosta oppimisympäristön, jossa olisi mahdollista dokumentoida ja reflektoida oppimista. Tuin opiskelijoidenoppimistasensuuntaisesti,ettäopiskelijoidenkäsitykset taiteesta, kulttuurista, lapsuudesta ja oppimisesta tulisivat opintojen aikanamahdollisimmanautenttisinaesille.arvioinvoivanitehdäniidenperusteellapäätelmiätulevanlastentarhanopettajanidentiteetistä taidekasvattajana.pyysintutkimusryhmänijäsenetsekätyöniohjaajat toteuttamaniopintojaksonhavainnoijiksijareflektoijiksi. Esitutkimukset olivat suppeita, ja osallistuvan havainnoijan roolini mahtuihyvinkouluttajantyönkäytäntöihin.uudessatutkimusvaiheessa osoittautuihaasteelliseksijaristiriitaiseksikinprosessiksiasettuatutkijan rooliin, joka oli osa kouluttajan rooliani. Uudistin samanaikaisesti
19 8 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen opetustasisällöllisesti,havainnoinjadokumentoinopiskelijoidenoppimistajareflektointapahtunuttatutkijana.kunkehittäjänroolissahain opintojaksonkeskeisiäkysymyksiä,olinkokonaisvaltaisessamuutos-ja kehitysprosessissa,jossaolivaikeahavaita,mikäolioleellista.muutostilanteessahainuuttasuhdettaopettamiseenjaopiskelijoihin.minunei ollutajallisestimahdollistavastatatutkimukselliseenhaasteeseenkäytäntöjenmuuttamisesta:enehtinytperehtyäriittävästitaustakirjallisuuteen voidaksenihahmottaatoimimattomiatilanteitauudellatavalla. Opetuksentiivisdokumentointijaomantyönreflektointitutkijana oli yllättävän raskas työskentelyvaihe, jota en ollut ennakoinut. Minullaolitutkijanasuunta,muttaeiselväämielikuvaa,mitenetenisin. Toimintatapani sitoutui alustavaan käsitykseeni lastentarhanopettajan identiteetistä taidekasvattajana, mutta tutkijana halusin pitää tilanteenavoimena,koskaenpystynytrajaamaansitä,mikäammattikuvantutkimisessaolioleellista.olintekemisissäsamanaikaisesti niinmonenelementinkanssa,ettäminuneiollutmahdollistanähdä selkeästiasioidenvälisiäkeskinäisiäsuhteita.kohtasinkonkreettisestisenkompleksisuuden,jostamonetopetuksentutkijatpuhuvat. Reflektoijanaolityölästäehtiäkirjaamaanhavaintojamuistiin,ja muistiinpanoni jäivät usein lyhyiksi. Pyrin sanallistamaan tunnilla opittua paljon keskusteluissa, vaikka se ei aina ollutkaan luontevaa kokoryhmänkanssa.opetuksenrajaamattomuustoimukanaankiireen,mistäopiskelijatantoivatkriittistäpalautetta. Vaikkakohteenaniolivainyhdenopiskelijaryhmänopetus,oman toiminnan havainnointi ja muutoksen hakeminen ulottuivat myös muuhuntyöhön.aikaisempikokemukseniasiantuntijuudestaeienää toiminut. Ennen käyttämäni strategiat eivät ratkaisseet ristiriitaisia tilanteita, eikä minulla ollut aikaa kehittää uusia toimintatapoja. Tämä kuormitti opetustilanteita ja niiden suunnittelua sekä ilmeni uupumisena ja väsymisenä, osittain myös turhautumisena. Samoin seherättiepävarmuuden,osaamattomuudenjakykenemättömyyden tunteita.opetuksentoimimattomuustuntuikyseenalaistavanminut itsenitoimijana.tutkijanajatutkittavanaoleminen,havainnointija monikerroksisenmuutosprosessinkäynnistyminenkuluttirunsaasti henkisiä ja fyysisiä voimia. Tutkimusvaiheelle oli luonteenomaista hämärässäkulkeminen jasensietäminen. Syksyllä00 keräsin tutkimustani varten kaksi pienempää lisäaineistoa.koskaedellisenävuonnakeräämäniaineistoolisuurimmalta osinreflektoimatta,halusinrajatauudenaineistonkokoamista.ennen
20 tieni kuvaamataidonopettajasta tutkivaksi opettajankouluttajaksi 9 jäämistänikahdeksankuukaudentutkimusvapaalleopetinyhdelleopetusryhmällekuvataiteenperusopinnotkoulutuksenuudenopetussuunnitelmanmukaan.kiinnitinerityistähuomiotakurssinrakenteelliseen suunnitteluunjaopetussisältöihin.yritintuodaedellisenvuodenopetuksesta saamani palautteen perusteella opetukseen enemmän kokemuksellistanäkökulmaajapainotinprosessiasekäaktivoinopiskelijoidenyhteistoiminnallisuutta.yritinmyöskytkeäitsenäisentyöskentelyn kiinteämminohjattuunopetukseen.pyysinopiskelijoitapalautteessaan arvioimaanopinnottulevanammattikuvansakannalta.lisäksipyysin opiskelijoita,jotkaolivatosallistuneettutkimusjaksoonvuonna000, reflektoimaanlastenkanssatoteuttamaansakuvataiteellistatoimintaa neljänviikonpäiväkotiharjoittelunajan. Syksyllä00 halusin paneutua siihen, miten saan luontevalla tavallatutkijanroolinmahtumaankouluttajanroolinrinnalle.keskityin opetuksen havainnointiin reflektointipäiväkirjan avulla: tein havaintojaviidenperusopetusryhmänopintojentoteutumisestakunkin opetuskerran rakenteen, opiskelijoiden ja opettajan toiminnan sekä tutkimuksellisten teemojen näkökulmasta. Kirjasin havainnot ylös opetuskertojenjälkeen.suuntasinopetuksensisältöjäaikaisempienaineistojenanalyysienpohjalta:pyrinparantamaanopetuksessaopiskelijoidenaktiivistarooliajavuorovaikutuksellisuuttasekäkäynnistämään ammatillista kehittymistä enemmän taidekasvattajuuden suuntaan. Omatreflektointipäiväkirjaninäyttivätopetuskäytäntöjenjatyönkokonaisuudenkirjoaopetuksensuunnittelijana,toteuttajana,kehittäjänä jaarvioijanayhdenlukukaudenaikanakaikessaopetuksessa,eiainoastaanyhdessäopiskelijaryhmässäkutenvuonna000ja00. Roolinitutkivanaopettajanaalkoiselkiytyä.Kehitinopetustasekä opiskelijoilta että vertaishavainnoijilta tulleen palautteen pohjalta, japyrinmuuttamaantoimintatapojaniopettajanaaktiivisempaanja läsnäolevampaansuuntaan.myösreflektointialkoitoimiaparemmin, jaseantoimuistiinkirjaamisenlisäksimahdollisuudenmyöspysähtyä pohtimaankohtaamianiongelmia.suhtauduintutkivanaopettajana kaikkeenopetukseenijareflektoinkaikkienryhmienopetustasyksyn ajalta. En enää joutunut hajottamaan itseäni tutkijan ja kouluttajan rooliin, vaan ne limittyivät toisiinsa. Sain reflektoinnin mahtumaan myösajallisestitehtäviini.opetuksessaesiintulleidenongelmienkirjaaminensuuntasimyösniidenratkaisunetsimistä.ohjaajanroolisai enemmäntilaa,japyrinmyösvuorovaikutuksenparantamiseen.roolinimuuttuioppimisentarkkailijastaaktiivisemmaksiosallistujaksi.
21 0 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen 2Tutkimuksenlähtökohdatjatoteutus
22 tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus tutkimuksentausta 8 Tutkimukseni tavoitteena on jäsentää taidekasvattajuutta lastentarhanopettajienkoulutuksessajavarhaiskasvatuksessa.tutkimukseni kuuluulaadullisentutkimuksenpiiriin.tutkimuksentiedonhankinta perustuu toimintatutkimukselliseen otteeseen, ja nojaudun aineistonreflektoinnissatulkinnalliseenlähestymistapaan.tulkinnallinen lähestymistapani liittyy hermeneuttiseen traditioon. Pyrin työssäni ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkimaani ilmiötä ja sen merkityssisältöjä. Jäsennän, mitä merkityksiä opiskelijat ja minä opettajana annamme taiteelle, taidekasvatukselle ja taidekasvattajan roolille varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni liittyy varhaiskasvatuksen taidekasvatusta koskevaan tutkimukseen, ja sen näkökulma kohdistuu taidekasvatuksen tiedonalan piiriin. Työlleni antaa taustan taidekasvatuksen tutkimus siinä muodossa kuin se jäsentyy Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla. Osastolla on980-luvulta alkaen luotu perustaa kuvallisen taidekasvatuksen tutkimukselle (Mantere99, 89),jaammattitaidonsiirtämisestäonvähitellensiirryttytiedonalan tutkimiseenjaammattikuvanrakentamiseentutkimustiedonkautta (Varto00,8).Taidekasvatuksentutkimustaontehtypääosinjatkoopinnäytetöinä.Useimmatopinnäytetyöttaidekasvatuksenosastolla ovat tarkastelleet joko peruskoulun ja lukion yleissivistävää kuvataideopetusta tai yleissivistävää koulutusta edeltävää kuvataidekasva- VastaavallatavallaLapinyliopistonTaiteidentiedekunnantaidekasvatuksenlaitos,jokaon toiminut.8.990alkaen,määritteleetutkimuksenkeskeisiksialueiksitaidekasvatuksenja kuvataidekasvatuksenteoreettisetkysymykset,kuvataiteellisenopetuksenjaoppimisen,opetusalanhistorianjatraditiot,yhteiskunnanjaympäristönsekätaidekasvatuksenopetusalan erityisalueet.(tulostettu..005http://
23 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen tusta. Ne ovat pyrkineet niin jäsentämään, käsitteellistämään kuin kehittämäänkuvataiteenopetuksenjakuvataidekasvatuksenkäytäntöjäjaopetussuunnitelmia. YksitutkimussuuntautuiTaideteollisen korkeakouluntaideopetuksenkehittämiseen. 0 Kaksiväitöstutkimusta käsitteli taidekasvattajina ja taiteilijoina toimineiden tekijöiden omaa taiteellista tuotantoa, ja kahden väitöstutkimuksen aiheena olikuvataiteentutkiminendialogissatekijöidenkanssa.tutkimukset ovatkäsitelleetmyöstaideterapiaa,lastenkirjojenkuvituksiasekävalokuvausta. Tutkimustenkohdejalähestymistapaovatsijoittuneet hyvinlaajallealueelle.yhtenäniitäyhdistävänäpiirteenäonse,että useimmattutkijatovathahmottaneettutkimiaanilmiöitäreflektiivisestiomantoimintansakauttataidekasvattajinataikuvataiteentekijöinäjavastaanottajina.taidekasvatustakoskevaatutkimustaontehty myösyksittäisinätutkimuksinaeritieteenaloilla,erityisestijyväskylän yliopistontaidekasvatuksenoppiaineenpiirissä. Suomessa on varhaiskasvatuksen taidekasvatusta koskevaa tutkimustaniukasti.mirjaovaska-airasmaan(99)jasinikkakuosmasen (99) lisensiaatintyöt pyrkivät ensimmäisinä alan tutkimuksina syventämään alaa koskevaa tietämystä ja kehittämään sitä käytännön 9 UllaHosian(988),PirkkoSeitamaa-Oravalan(990),MarjoRäsäsen(99),AcciForsmanin (997),RaijaMiettisen(997),PirkkoPohjakallion(999)jaInariGrönholmin(999)lisensiaattityöt sekä Marjo Räsäsen (997), Rita Apuli-Suurosen (999), Sirkka Laitisen (00), Anna-MaijaIssakaisen(00),TarjaKankkusen(00)jaPirkkoPohjakallion(005)väitöstyöt suuntautuivatperuskoulunjalukionkuvataideopetuksenjäsentämiseen,kehittämiseenja taustayhteyksienpohtimiseen.mirjaovaska-airasmaan(99)jaliisapiirosen(998)lisensiaattityötkäsittelivätvarhaiskasvatuksentaidekasvatusta. 0 MarttiRaevaaran(999)lisensiaattityökäsittelitaidekritiikkitilanteidenkehittämistä. RiittaNelimarkan(000)jaJoukoPullisen(00)väitöstöidenkohteenaolitekijöidenoma taiteellinentoimintajasenkäsitteellistäminen. PäiviGranö(999,000)tarkastelisekälisensiaatti-ettäväitöstyössäänkolmenkuvataiteilijan lapsuudenaikaistakuvallistaaineistoajasuhteuttisitäheidäntaiteeseensa.marikrappalan (000)väitöstyöavasinäkökulmannykytaiteeseenfiktionjafaktanrajojapurkaen. Meri-Helga Mantereen (990) lisensiaattityö käsitteli kuvailmaisua terapeuttisessa kontekstissa.martinapaatela-nieminen(996,000)tutkisekälisensiaatti-ettäväitöstyössään lastenkirjojen kuvituksia intertekstuaalisesta näkökulmasta. Tarja Trygg (999) tarkasteli lisensiaattityössäänvalokuvauksenlumoa. EsimerkiksisosiologiKatiRantalan(00a)tutkimuskäsittelisuomalaistenkuvataidekoulujenopetusta.TarjaPääjoenlisensiaattityö(998)javäitöskirja(00)pohtivatsuomalaista taidekasvatusta laajemmin kuin yleissivistävässä koululaitoksessa, ja Helena Sederholmin (998)väitöskirjatoikeskustelunpiiriinpostmoderninlähestymistavantaidekasvatuksessa. 5 KäynnissäonmyösSinikkaKuosmasenvarhaiskasvatuksentaidekasvatustakoskevaväitöstutkimus.
24 tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus suosituksin.kuosmanenhalusityössäänkehitelläelävänopetussuunnitelman ajatusta varhaislapsuuden taidekasvatuksessa, ja Ovaska- Airasmaan työhön sisältyi teoriataustaa ja käytännön johtopäätöksiä lapsen kuvantekemisestä ja sen ohjaamisesta. Tutkimukset antoivat alustavannäkemyksensiitä,mitäsuomalaisenvarhaiskasvatuksentaidekasvatukseen sisältyy, mutta ne herättivät myös useita kysymyksiä alan luonteesta ja kehittämisestä. Liisa Piirosen (998) lisensiaattityö lähestyyvarhaiskasvatuksentaidekasvatustaomaatyötänilaajemmasta näkökulmasta.hänpohtiileikinjataiteenyhteyksiätaidekasvatuksen kontekstissayleensä.näidenlisäksivarhaiskasvatuksentaidekasvatuksentutkimukselleovatluoneetperustaauseatprogradu-tasoisetsyventävät opinnäytetyöt. Ne näyttävät konkreettisesti alaa koskevan tutkimustiedontarpeen.lapsenkuvallistailmaisuajasenkehitystäkoskevia tutkimuksiaontehtyrunsaasti,erityisestitaideteollisenkorkeakoulun taidekasvatuksenosastolla970-luvultaalkaenmuttamyösjyväskylän yliopistontaidekasvatuksenlaitoksella980-luvultaalkaen.taideteollisessakorkeakoulussaonmyöstoteutettuuseitatutkimuksellisiaprojektejapäivähoidontaidekasvatuksellisentoiminnankehittämiseksi. Varhaiskasvatuksenpiirissäontutkittupäivähoidossatoteutuvaataidekasvatustajasekätulevienettätyössätoimivienlastentarhanopettajien käsityksiätaiteestajataidekasvatuksesta. Kansainvälisessä taidekasvatuksen tutkimuksessa on havaittavissa, että suurin kiinnostus on kohdistunut alle kouluikäisen lapsen kuvallisen ilmaisun tutkimukseen. Kuitenkin yhdysvaltalaiset Liora Bresler ja Christine Thompson sekä kanadalaiset Anna Kindler ja 6970-luvulla Heta Boman (977) kartoitti lopputyössään kuvaamataidon opetusta lasten- tarhanopettajienkoulutuksessajaesittijoitakinkoulutuksenkehittämisehdotuksia.980- luvulla Ulla Vaartio ja Martti Raevaara (980) toteuttivat lopputyönään päivähoidon kuvataidekasvatuksen kehittämiskokeilun, ja Sirkka Laitinen selvitti (986) varhaiskasvattajien näkemyksiäallekouluikäistenlastentaidekasvatuksenkehittämisestä.kehittämisprojekteja ovattoteuttaneetmyöskaisatorkki(99),jaanakoskelin(995),tessamontonenjaanni Taskinen(995)sekäAnna-KaisaYlönen(00).PäiviGranö(99)tutkiesikoululaisiataiteenjataidekuvienvastaanottajina,jajatkoinsamaateemaaomassalopputyössäni(Virkkala 996).MyösMariaVänskä(00)Jyväskylänyliopistontaidekasvatuksenlaitokseltaonpohtinutlastataiteentarkastelijana. 7 Aila Taskinen (995) Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta on tutkinutallekolmevuotiaidenkuvallistakasvatusta.kirsilaitinen-jokela(999)jyväskylän yliopistostaonpaneutunutlastentarhanopettajientaidekäsityksiin.riikkamännistö(997) Tampereen yliopistosta, Mirkka Putkinen (998) Jyväskylän yliopistosta ja Kirsi Saarinen (00)Helsinginyliopistostaovattutkineetlastentarhanopettajientaiopettajaksiopiskeleviensuhtautumistataidekasvatukseen.
25 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen PatriciaTarrovatuseissajulkaisuissaankäsitelleetallekouluikäisten lastentaidekasvatuksentutkimuspohjaistakehittämistä.heidännäkemyksensä suuntasivat tarkastelemaan suomalaisia varhaiskasvatuksen taidekasvatuksen ilmiöitä laajemmassa mittakaavassa. Myös italialaisenreggioemiliankaupunginpäivähoidonkehittämistyössä ontuotettuuseitaprojektejataidekasvatuksenedistämiseksi.vaikka projektien raportointeja voi luonnehtia pikemminkin huolellisesti reflektoiduiksi ja dokumentoiduiksi projektikuvauksiksi kuin tutkimuksiksi (ks. esim. Edwards, Gandini & Forman998; Ceppi & Zini 998;Vecchi&Giudici00),neauttoivathahmottamaanmyössuomalaisentaidekasvatuksenkehittämisenmahdollisuuksia.Ruotsissaalle kouluikäistenlastentaidekasvatuksentutkimusonollutsuhteellisen aktiivista.mariebendrothkarlssonin väitöstyö(996)esikoulunja alkuopetuksen taidekasvatuksesta, Ulla Löfstedtin väitöstyö (00) esikoulun taidekasvatuksesta sekä Ingrid Lindahlin (00) väitöstyö kasvattajien ja lasten ongelmanratkaisusta taidekasvatuksessa seurailevatpäivähoidonyhteydessätoteutettuakuvataidekasvatuksellista toimintaajasuhteuttavatsitätaidekasvatuksentaustallaoleviinesteettisiinteorioihin.kukinväitöstyöesittäämyöstulkinnanruotsalaisesta taidekasvatuksesta historiallisena ilmiönä. Tämä näkökulma auttoi ymmärtämään alle kouluikäisten lasten taidekasvatuksen toimintatapoja. Suomalaisessa varhaiskasvatuksen tutkimuksessa on tarkasteltuvarhaiskasvatuksenhistoriaayleisesti(ks.hänninen&valli986; Salminen&Salminen986;Välimäki998)muttaeitaidekasvatuksen näkökulmasta. Työniteemanmerkityksellisyyttäperustelensillä,ettätaidekasvatusjavarhaiskasvatusovatuusiatiedonaloja,jotkaovatvakiinnuttamassapaikkaansajaluomassaomaaidentiteettiään.Tällöinjokainen alaa koskeva tutkimus on luomassa perustaa niiden tietämykselle tiedonaloina. Tutkimukseni raportti rakentuu siten, että johdattelin lukijan aluksi tutkimukseeni tarinan muodossa. Toisessa luvussa kuvailen tutkimuksenitaustan,tutkimustehtävän,tutkimuksentoteuttamisen vaiheetsekäaineistonanalysoinnin,tulkinnanjareflektoinninperiaatteet. Tarkastelen myös toimintatutkimuksellista ja tulkinnallista 8 BendrothKarlssoninväitöstyönpohjaltajulkaistuteos Bildskapandeiförskolaochskola (998)olikuvataiteendidaktiikantenttikirjallisuutenalastentarhanopettajienkoulutuksessa vuosina
26 tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus 5 lähestymistapaa oman opettajan työni tutkimiseen. Kolmannessa luvussa perehdytän lukijan siihen, miten lähestyn taidekasvattajan ammatillisenidentiteetinrakentumistajataidekasvatuksentraditioita. Neljännessä luvussa tarkastelen opiskelijoiden tulevaa toimintakontekstia. Pyrin tunnistamaan niitä käytäntöjä ja traditioita, jotka koulutuksenlisäksisuuntaavatheidäntulevaatoimintaansataidekasvattajina.viidennessäluvussatarkastelenopiskelijoitataidekasvattajina.kuudennessaluvussasyvennännäkemystätaidekasvattajuudesta keskittymälläsiihen,mitenkäsityksettaiteestasuuntaavatjarakentavattaidekasvattajanroolia.seitsemännessäluvussapohdinjaarvioin opetuksen kehittämistä merkityksellisiksi kokemieni tapahtumien janäkökulmienkautta.tutkimukseniviimeisessä,kahdeksannessa, luvussakokoantutkimuksenituloksiajaarvioinniitä. tutkimustehtävä Tutkimuksellanionkäytännöllinenkehys.Seonammatillinentutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää taidekasvattajuuttatuottaviakoulutuksellisiakäytäntöjälastentarhanopettajien koulutuksessa. Tutkimustehtäväni on jäsentää taidekasvattajuutta osanalastentarhanopettajanammatillistaidentiteettiäsekätarkastellaomaataidekasvattajanammattikuvaanisuhteessavarhaiskasvatuksentaidekasvatuksellisiinerityisvaatimuksiin.lähestyntaidekasvattajuuttataidekasvattajanroolina.tutkimuskysymyksiäonkolme: ) Mitenomakäsityksenitaidekasvattajuudestamuuttuijatarkentui tutkimuksenaikana? ) Mitentaidekasvattajuusjäsentyiopiskelijoidenkokemana? ) Mitentoimintatutkimuksellinenopetuksenkehittämishankeauttoi kehittämään taidekasvattajuutta tuottavia koulutuskäytäntöjä sekäjäsentämäänvarhaiskasvatuksentaidekasvatuksenerityispiirteitä? Työni nimeää, jäsentää ja käsitteellistää taidekasvattajuuteen liittyväätietämystäjaluositenperustaatutkimuspohjaiselleopetukselle. Tutkimusaihe on mielekäs sekä oman asiantuntijuuteni syventämisenettäopiskelijoidenammatillisenasiantuntijuudenkehittämisen näkökulmasta.opetuksenjatutkimuksenkehittämisenlisäksityöni käsitteleelaajemminnähtynämyösallekouluikäistenlastentaidekas-
27 6 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen kuvio. tutkimuksen kulku Toimintavaiheet opettajana vuosina 00: a, c, e, h, i, k Toimintavaiheet reflektoijana vuosina 00: B, D, F, G, J, L, M z y x w B D a c Opiskelijoiden ja opettajan elämänhistorialliset vaiheet 0-luvulta 000-luvulle: z (lapsuus), y (yleissivistävä koulutus), x (koulutus), w (työkokemus) M L J G F e h i k tutkimusvaiheet vatuksenkehittämistäpäivähoidossajaesiopetuksessa,sillälastentarhanopettajien taidekasvatuksellisen asiantuntijuuden jäsentäminen jakehittäminenvaikuttaapitkälläaikavälillätoiminnanlaadunparantamiseenmyösvarhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessanionkarkeastijaoteltunakaksipäävaihetta,joissamolemmissaonuseitapienempiäosasyklejä.Tutkimuksenkulkuvuosina näkyykuviossa. Ensimmäinenvaihemuodostuusykleistäa,c,e,h,ijak.Tällöin tuotin tutkivana opettajana tutkimustehtävää koskevaa tietoa. Opettajan ja toimintatutkijan käytännöllinen näkökulma ohjasi vahvasti tätävaihetta. Toisessavaiheessa,jokakoostuusykleistäB,D,F,G,J,LjaMsekä sykleistä w, x, y ja z, reflektoin aineiston tuottamaa tietoa. Käytän reflektointi-käsitettä kahdessa mielessä: ensinnäkin toimintatavan kuvauksena,kunopiskelijatjaminäopettajanroolissakirjasimmeja arvioimmekokemaamme,jatoiseksitutkimuksellisentoimintastra-
28 tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus 7 tegian kuvaamisen välineenä, kun analysoin ja tulkitsen ilmiöitä ja tapahtumiasekäarvioinniitä.toiseenvaiheeseenkuuluumyöstutkimukseniraportointi. Esitutkimukset ja vuoden 2000 tutkimussykli Esitutkimukset muodostavat omat toiminnalliset syklinsä: sykli a vuonna998jasyklicvuonna999.molempinavuosinahavaintojeni kohteenaoliopiskelijoidentuottamakuvallinenaineisto,jokakuvasi heidän visuaalisia lapsuudenmuistojaan. Tutkimusaineistoni sisälsi valokuvaamaniopiskelijoidenkuvallisettyötsekätekemänimuistiinpanot.reflektointi(syklitbjad)toteutuiesitutkimuksissayhteisinä keskusteluina kollegan kanssa heti toimintatilanteiden jälkeen ja kokeiluistakirjoittamissaniartikkeleissa.opetuksenyhteistoiminnallinenkehittäminentarjosimahdollisuudenopetuksestatekemiemme havaintojenvertaisarviointiin. Vuoden000 opetuksen kehittämisjakso muodostaa syklien kokonaisuudene.opetinneljälleryhmällekuvataiteenaineenhallinnan opinnot. Valitsinyhdenryhmän,jonkakuvataiteenopintojenaikana tallensinopiskelijoidenesiintuomatkäsityksettaiteesta,kulttuurista, lapsenmaailmastajaoppimisesta.pidänkutakinopetuskertaaerillisenätoiminnallisenasyklinä:eteninsuunnitelmienteostatoimintaan, jota havainnoin yhdessä vertaishavainnoijien kanssa ja jota muutin saatujenkokemustenperusteella.senlisäksi,ettäpidinreflektointipäiväkirjaa, tallensin opiskelijoiden kuvalliset ja kirjalliset työt sekä dokumentoin opetusta videoimalla kahdella eri tavalla. Neljän opetustilanteen ajan, jolloin luokassa ei ollut havainnoijaa, paikallaan seisovavideokameratallensiliikkumatontayleiskuvaakokoluokasta ja taltioiyleisäänet.kunsainyleiskuvaanauhoittavankameranpyörimään,pystyintoimimaanopettajana.kuudelleopetuskerralleosallistuihavainnoija,jakäytössäolistimulatedrecall-menetelmänmukainenvideointi. 0 Käytinmenetelmästäseuraavanlaistasovellutusta. 9 Opintojaksonlaajuusoliopintoviikkoa.Ohjattuopetustoteutui0 tunninjaksonaja opiskelijoidenitsenäisentyönosuusoli0tuntia. 0 Olinperehtynytstimulatedrecall-menetelmäänlaitoksemmekouluttajienammatillisessa täydennyskoulutuksessalukuvuonna Setuntuikokemuksenipohjaltatoimivalta opetustilanteitakoskevantiedontuottamisenmenetelmältä,jasovelsintätätyöympäristössä saatuakokemustatutkimusympäristöön.lähestymistapanivastasiammatillisenkehittämisprojektin näkökulmaa, jossa käytössä ei välttämättä ole teoreettista pohjaa vaan liikkeelle
29 8 taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen Havainnoijavideoiopetustilanteessasekäminunettäopiskelijoitteni toimintaa.dokumentoijanahänrajasiopetustilanteestanäkyviinsitä, minkätulkitsitutkimustehtävänkannaltaoleelliseksijatallensisen videoimalla.opetustilanteenjälkeenkatsoimmevideonauhan.sanallistinjaperustelintoimintaanihavainnoijalle,jaarvioimmetilanteita siltäkannalta,mitämerkityksellistätuliesiinalustavientutkimusteemojen taiteen,kulttuurin,lapsuudenjaoppimisen kannalta.tallensin havainnoijien ja opettajan välisistä reflektointikeskusteluista (reflektointisykli F) yhden audionauhalle ja muut videonauhoille. Valitsin video- ja audionauhoilta litteroitavaksi materiaaliksi tutkimustehtävän kannalta merkityksellisiksi analysoimani tilanteet ja litteroinnetarpeellisiltaosinsanasanaltatekstiksi. Joidenkinteemojenosaltateinhavaintojataipäätelmiäkatselutilanteissasuoraan videoaineistostajamerkitsinniitätutkijanpäiväkirjaan. Opiskelijatreflektoivatopetustajaoppimistaankahdessavaiheessa:hekirjoittivatmuistiinpanojavihkoonkultakinopetuskerraltaja kokosivat niistä yhteenvedoksi oppimispäiväkirjan kurssin jälkeen. Kopioinopiskelijoidenkirjallisettyötarvioinninjälkeenjapalautinne heille.opiskelijoidenkirjallisistatöistämuodostuikolmeosa-aineistoa. Ensimmäinen osa-aineisto, opiskelijoiden oppimispäiväkirjat, koostuikahdestaosasta.vihkomuistiinpanoissaopiskelijatkuvailivat ja kommentoivat opetusta ja henkilökohtaisia tuntemuksiaan yksitlähdetääntuntemuksesta,ettätoimintamallionhyvä(ks.hämäläinen&piekkari998,). Tutkimuskirjallisuudessaolilisäksiesimerkkejä,joissamenetelmäoliolluttoimivaopettajan toimintaareflektoitaessa(ks.esimerkiksipatrikainen999)jakehittävässätyöntutkimuksessa(ks.esimerkiksiengeström999). Videoaineistoakertyi5nauhoitusta.Nauhoitustenkestooliyhteensä6tuntiakymmenestä opetustilanteistaja9tuntiaviidestävertaisreflektointitilanteesta.nauhoitustenkestovaihteli puolestatoistatunnistalähesneljääntuntiin.audionauhalletallentuneenvertaisreflektointilanteenkestooli,5tuntia. Käytän opetustilanteiden litteroinnista lyhennettä lot000 sekä minun ja havainnoijien välistenreflektointikeskustelujenlitteroinnistalyhennettähav000. SirkkaHirsjärvi&HelenaHurme(000)korostavat,ettätutkimusaineistoononperehdyttävä kokonaisuutenajauseaankertaan.vaintällöinsyntyyriittäväymmärrysanalyysintekoon. Kuitenkinhejättävättutkijanvalittavaksi,litteroidaankoaineistoosittaintaikokonaanvai tehdäänköpäätelmiätaiteemojenkoodaamistasuoraantallennetustaaineistosta.hesuosittelevat,ettämikäliaineistoaeipuretasanatarkasti,senparhainjatkokäsittelijäontutkija, koskahäntunteeaineistonsahyvin.(mts.8.)myössarahpinkin(00,)mukaan videomateriaaliavoidaantyöstäätapauskohtaisesti:joskusontarpeentyöskennelläpelkästäänkuvallisenmateriaalinkanssailmansisältöjendokumentoimistaverbaalisesti,joskus tilanteetvaativatlitterointiataiaikakoodattuataulukointia. Käytänoppimispäiväkirjoistalyhennettäopk000.
30 tutkimuksen lähtökohdatjatoteutus 9 täisillä tunneilla. Oppimispäiväkirjoissa (ks. liiteb) he arvioivat ja jäsensivätopetustajaomaaoppimistaanopintojaksonaikana.toinen osa-aineistokoostuiopiskelijoidenesseistä (ks.liiteb).opiskelijat esittivättenttikirjallisuuden,kirstihakkolan,sirkkalaitisenjamirja Ovaska-Airasmaanteoksen Lastentaidekasvatus,pohjaltakeskeisiä periaatteita, jotka auttoivat heitä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan alle kouluikäisten lasten kuvallista työskentelyä. Oletan, ettäopiskelijatnostivatteoksestaesillesitä,minkähekokivatmerkitykselliseksiallekouluikäistenlastentaidekasvatuksessajataidekasvattajanroolissa. Kolmasosa-aineistooliopiskelijoidenlapsellesuunnittelemaopetusmateriaali (ks.liiteb),johonkuuluikaksiosaa.opiskelijatvalitsivat suomalaisesta kuvataiteesta itselleen merkityksellisen viiden teoksen sarjan ja kuvailivat valintansa elämyksellisiä ja tiedollisia perusteluja.hevalitsivatsarjastayhdentaiteilijanjatekiväthänestä sekä hänen tuotannostaan lapselle tarkoitetun kuvallisen opetusmateriaalin.tämänaineistonperusteellateenpäätelmiäopiskelijan suhteestataiteeseenjataidekasvattajanrooliin.tämäaineistoonsiinä mielessätärkeä,ettäopiskelijatottavatitsenäisestikantaataiteeseen ja taidekasvattajan rooliin suunnitelmallaan ja kuvallisella työllään. Muukirjallinenosuusonohjatuntyöskentelyntailuetunkirjallisuudenreflektointia. Dokumentoin opiskelijoiden kurssin aikana tuottamat kuvalliset työtdiakuvinataidigitaalisinakuvina.useimpientöidenkuvallisettekoprosessitovattaltioituneetepisodeinavideonauhoituksiin.viittaan tarvittaessakuvallisiintöihinvideonauhoitustennäyttämientekoprosessientaitöidenarviointiprosessienosaltasekäoppimispäiväkirjojen jatutkijanpäiväkirjankommentointienjahavaintojenperusteella. Vuosien 2001 ja 2002 tutkimussyklit Tutkimuksentiedontuottamisvaihejatkuikolmenapienempänäsyklinä.Vuonna00muodostuikaksisykliä:syklih,kunkeräsinopiskelijoiltapalautteetkuvataiteendidaktiikka-opintojaksosta (ks.liite 5 Käytänesseistälyhennettäe Käytänopiskelijoidenlapsillesuunnittelemistaopetusmateriaaleistalyhennettäoml Opintojaksonsisältöjalaajuusvastasiaikaisempaakuvataiteenaineenhallinnanopintojaksoa.
Opetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
Lisätiedot6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet
6.17 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2012 Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotASKOLAN KUVATAIDEKOULU
Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä
LisätiedotKuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta
Kuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta Arvioinnin luonteesta kuvataiteessa "Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotKäsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514
Haku Käsityön taiteen syventäviin opintoihin Sivu 1 / 9 Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514 Opetus perustuu Opetushallituksen visuaalisten taiteiden
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotT1 Oppilas harjoittelee havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja tekee taidetta
KUVATAITEEN OPETUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja
LisätiedotTaiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA
KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotTOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus
TOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaalialan tutkinto ohjelma Anna-Riitta Mäkitalo, lehtori 21.9.2018 Pääkaupunkiseudulla pulaa varhaiskasvattajista
LisätiedotRIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA
RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotKäsityön ja kuvataiteen muuttuvat merkitykset opettajankoulutuksessa
Käsityön ja kuvataiteen muuttuvat merkitykset opettajankoulutuksessa Miia Collanus, HY/Käsityön opettajankoulutus Seija Kairavuori, HY/LO Sinikka Rusanen, HY/LTO Kasvatustieteen päivät Oulu 23.11 2006
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotKOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE
KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 25/10/2017 1 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke,
LisätiedotTanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten
LisätiedotKUVATAIDE // SYVENTÄVÄ HARJOITTELU kevät 2011 HELSINGIN NORMAALILYSEO
RYHMÄNOHJAUKSET ensimmäistä lukuun ottamatta kuvataiteen luokassa B414; á 75min (yht.450min) 1. Ti 15.2. TAIK / Yleistietoa koulusta ja harjoittelusta, harjoitteluohjelma yms. 2. Ma 7.3. klo 10.00-11.15
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotOpintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava
Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
Lisätiedottaideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin
KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
LisätiedotPOM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa
LisätiedotTyö- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus
Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotItsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet
Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)
TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotUniikkiura Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 21.12.2018 Uniikkiura Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena on räätälöidä
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotPitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)
Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4) Tiina Tähkä, Mikko Hartikainen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus Kysymyksiä Miten arviointi vahvistaa opiskelijan
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotEksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti
Mikä minä olen? Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti Laatua laineilla -seminaarin vierailu Polamkissa Joanna Kalalahti, tutkija Taustaa Sisäinen kehittämisprojekti Polamkin työelämäläheinen
LisätiedotTiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen
Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta -seminaari 4. 5.10.2012 Forma Eeva-Leena Tiimityö ja esiintymistaidot Asiantuntijaviestinnässä
LisätiedotEsimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla
Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla 1. Lapsen taso Jokaisen lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus rakentuu osana pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Dokumentit lapsen elämästä
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus
OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotKooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa
1. Kulttuurinen moninaisuus Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten
LisätiedotTAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI
1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: 30.9.2004 klo 10-16 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotT A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F.
T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. www.gullkrona.fi Sisällysluettelo 1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotKysely uudesta opetussuunnitelmasta RTF Report - luotu :19 Nimi Vastaaja Vastanneet
Kysely uudesta opetussuunnitelmasta RTF Report - luotu 12.03.2018 12:19 Nimi Vastaaja Vastanneet Ops-kysely 1073 239 Yhteensä 1073 239 Vastausprosentti 22.3 Lopettaneet 14.8 Kesken jättäneet 7.5 Eivät
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotLappeenrannan kulttuuripolku
Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016
Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan
LisätiedotYPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus
YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit
LisätiedotVuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa
Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Erja Vitikka & Eija Kauppinen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
Lisätiedot