JÄRJESTÖKIERTUE OPETTAJANKOULUTUS- LAITOKSIIN JÄRJESTÖT ON THE ROAD

Transkriptio

1 JÄRJESTÖKIERTUE OPETTAJANKOULUTUS- LAITOKSIIN JÄRJESTÖT ON THE ROAD Riikka Kuusisto Kerhokeskus - koulutyön tuki ry

2 SISÄLLYS 1. Kiertueen taustaa ja yhteistyön rakentamista 3 2. Kiertueen järjestäjät 3 3. Kiertueaikataulu ja osallistujat 3 4. Ohjelma 4 5. Tiedotus ja markkinointi 6 6. Millaisilta tulevaisuuden unelmakoulut näyttävät? 7 7. Yrittäjyyskurssilaiset erottuvat edukseen 9 8. Opiskelijoiden palautetta kiertueesta Pohdintaa Järjestäjien huomioita ja arviointia 12 LIITTEET LIITE 1. Järjestöt On the Road kiertue starttasi Jyväskylästä LIITE 2. Järjestöt On The Road Helsinki LIITE 3. Kajaani Opettaja oppii luomaan yhteyksiä ja hyödyntämään verkostoja LIITE 4. Savonlinna Opiskelijoiden unelmakoulussa vaalitaan erilaisuutta moka on lahja LIITE 5. Tampere Lähiympäristö osaajineen ja yrityksineen hyötykäyttöön LIITE 6. Rauma Hyvä johtaja ohjaa yhteisöllistä koulua LIITE 7. Rovaniemi Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeintä on oppilaan vapaus, vastuu ja oma onnistuminen LIITE 8. Oulu Kravatit ja nutturat löysälle yhteistyötä yli ainerajojen 2

3 1. Kiertueen taustaa ja yhteistyön rakentamista Syksyllä 2011 Kerhokeskus, YES ja NY kokoontuivat keskustelemaan miten yrittäjyyskasvatusta voidaan konkreettisesti viedä osaksi opettajankoulutusta. Suunnittelun edetessä mukaan tulivat Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja YVI - hanke. Yhteistyömuodoksi muotoutui kiertue yleissivistäviin opettajankoulutuslaitoksiin ja tavoitteeksi kiertää Suomen kaikki 10 kampusta. Kiertueen teemaksi nostettiin yrittäjyyskasvatus ja tarkemmaksi tavoitteeksi tiedollisen ja toiminnallisen informaation välittäminen opettajaopiskelijoille työelämän muutoksesta ja yrittäjämäisen asenteen sekä toimintatapojen hyödyntämisestä osana opetusta ja opettajan työn kehittämistä. Peruste kiertueen toteuttamiseksi on kirjattu Koulutus- ja tutkimus raporttiin: kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan avoimemmat mahdollisuudet esitellä toimintaansa. Työelämän järjestöille ja toimijoille luodaan mahdollisuuksia esitellä työelämää sekä toimintaansa. (Koulutus ja tutkimus vuosina , OKM 2012:1) Kiertueen koordinaatiovastuun ottivat YES ry ja Kerhokeskus siten, että YES ry huolehti ensimmäisen tilaisuuden järjestelyistä ja Kerhokeskus loppukiertueesta. Vastuuta paikkakuntakohtaisista tapahtumakoosteista ja opiskelijapalautekoosteista jaettiin järjestäjien kesken. 2. Kiertueen järjestäjät Kerhokeskus koulutyön tuki ry YES ry ja Nuori Yrittäjyys ry Taloudellinen tiedotustoimisto TAT YVI hanke Yhteensä kiertuetta on ollut järjestelemässä18 toimijaa eri järjestöistä ja hankkeista. Yhteistyökumppanien SOOL ja OAJ puheenjohtajien videotervehdykset kuvattiin osaksi ohjelmaa. 3. Kiertueaikataulu ja osallistujat Jyväskylä osallistujaa Turku osallistujaa Helsinki osallistujaa Kajaani osallistujaa 3

4 Savonlinna osallistujaa Tampere osallistujaa Rauma osallistujaa Rovaniemi osallistujaa Oulu osallistujaa yhteensä 627 osallistujaa Kiertue suunnattiin ensisijaisesti opettajaksi opiskeleville ja kampuksesta riippuen järjestelyt vaihtelivat: Jyväskylässä mukana oli 1. vuosikurssin opiskelijoita, jotka olivat aloittaneet opintonsa vain viikkoja aikaisemmin. Turussa kiertue järjestettiin Norssissa harjoittelujen yhteydessä ja tilaisuuteen ilmoittautuneet opiskelijat saivat 3 tunnin huojennuksen opinnoista. Raumalla tapahtuma kytkettiin yrittäjyyskurssiin ja kaikki kurssin opiskelijat osallistuvat. Lisäksi Aineenopettajasta luokanopettajaksi (AiLu) opiskelijat, luokanopettajaksi opiskelevia sekä varhaiskasvatuksen opiskelijoita tuli mukaan. Kajaanissa tilaisuus oli suunnattu vain Yrittäjyys-kurssin opiskelijoille. Rovaniemellä tilaisuus yhdistettiin pedagogisiin opintoihin. Näkökulmana siellä oli erityisesti opetussuunnitelmallinen tulkinta, johon kansalaisen elämänhallinnan taidot liittyvät. Helsingissä kiertue järjestettiin osana Studia Pedagogica -sarjaa. 4. Ohjelma Ennen kiertuetta kuvattiin videotervehdykset sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät päässeet tilaisuuksiin paikalle. Videot sisällytettiin osaksi ohjelmarunkoa. Myös Elinkeinoelämän Keskusliiton Oivallus hankkeen video näytettiin opiskelijoille tilaisuudessa. Kiertueelle suunniteltiin järjestäjätahojen yhteistyössä kolmetuntinen ohjelmapaketti, joka toistui samanlaisena eri opettajankoulutuslaitoksilla. Jokaiselta paikkakunnalta etsittiin paikallinen opettaja haastateltavaksi. Ohjelmarunko oli seuraava: 4

5 5

6 5. Tiedotus ja markkinointi Kiertueelle luotiin kampanjasivusto Facebookiin. Kiertueesta pyrittiin tiedottamaan ajantasaisesti myös YVI -hankkeen sivuilla, Kerhokeskuksen, YES -keskuksen, SOOL:n, TAT:n sivuilla sekä Opetin.fi -palvelussa. Opettaja -lehdessä ja Sooliboolissa on ollut kiertueesta artikkeli tai mainos. Joillain opettajankoulutuslaitoksilla koostetta kiertuetapahtumasta esitettiin kampuksen sähköisellä ilmoitustaululla. Sivuille avattiin ilmoittautumislomake, josta paikkakunnan valittuaan voi valita ilmoittautuuko tilaisuuteen opiskelijana vai opettajana. Kaikki opiskelijoiden ilmoittautumiset voitiin kerätä siis samaan paikkaan, josta myös järjestäjät kampuksilla saivat ajantasaisen osallistujalistan. Kampuskohtaiseen tiedotukseen kuului julisteiden laatiminen paikkakuntakohtaisin tiedoin ja niiden lähettäminen opettajankoulutuslaitoksiin, sähköpostitiedotteen lähettäminen tilaisuudesta opiskelijoille, opettajankouluttajille, paikallisille opettajille sekä yhteydet opiskelijajärjestöihin. Yhteistyökumppani opettajankoulutuslaitoksella tiedotti asiasta myös opettajainkokouksessa. Sisäisenä tiedotuskanavana ajantasaisten tietojen päivittämiseen käytettiin Basecamp -pilvipalvelua. 6

7 6. Millaisilta tulevaisuuden unelmakoulut näyttävät? Tilaisuuksissa opiskelijat pohtivat ryhmissä omia vahvuuksiaan ja suunnittelivat tulevaisuuden unelmakouluaan. Järjestöt toivat rakennuspalikoita (tietoa tulevaisuuden työelämästä, pedagogisia malleja, yrittäjyyskasvatuksen ohjelmia, opetusmenetelmiä jne.) tukemaan unelmakoulun rakentamista. Yrittäjyyskasvatusta osasi tilaisuuksien alun nopeassa gallupissa määritellä 1-2 opiskelijaa, mutta tilaisuuden lopussa määritelmää kysyessä lähes kaikki opiskelijat nostivat kätensä ilmaan. Opiskelijoilta kysyttiin suullisesti millaisia asioita liittyy heidän tulevaisuuden unelmakouluunsa ja koulun toimintaan. Helsingissä opiskelijat toivat seuraavia seikkoja esiin: Halu kehittää koulua Tutkiva, ongelmakeskeinen oppiminen, tosielämän "ongelmat" Oppiaineiden rajoja rikotaan Toimiva ja hyvä johtajuus, opettajien jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan Lähimmäisenrakkaus, välitetään toisista, välitunnilla isommat lapset leikittävät pienempiä Paljon projekteja joissa ryhmäydytään - ryhmissä toimiminen Riittävät fyysiset puitteet toiminnalle Erilaisten oppijoiden huomioiminen Riittävästi avustajia, terveydenhoitajia ja kuraattoreita Lisää määrärahoja koululle mm. tukiopetukseen 7

8 Paikkakunnasta riippumatta opettajaopiskelijoiden suunnitelmat tulevaisuuden unelmakoulusta olivat tietyin osin samankaltaisia: Opettajaopiskelijoiden unelmakoulu on esteettisesti miellyttävä ja värikäs. Se sijaitsee metsän laidalla, järven rannassa. Koululla on oma kasvimaa, jossa tuotetaan omaa ruokaa. Koulu hyödyntää maaseutua ja sillä on omia eläimiä, joita oppilaat hoitavat. Koululla on oma keittäjä eikä teollisia ruokia käytetä. Ruoka on luomua ja kestävää kehitystä suositaan. Oppilasryhmät ovat pieniä, maksimissaan 10 oppilasta, koulukin on pieni yksikkö. Opettajia on kaksin verroin nykytilaan nähden. Koulussa harjoitetaan ajattelun taitoja ja monipuolisesti kädentaitoja. Opetus on enemmän käytäntöön liittyvää ja tilajärjestelyt ovat joustavia. Yhteistyötä tehdään oppiaine- ja luokkarajojen yli sekä ympäröivän lähiyhteisön kanssa. Opetuksessa painotetaan entistä enemmän oppilaiden hyvinvointia ja osallisuutta esimerkiksi oppilaiden erityistarpeita otetaan paremmin huomioon. Se näkyy myös oppilaiden omina viihtyisinä taukotiloina ja oppilaiden ottamisena mukaan koulun sisustamiseen ja somistamiseen. Oppilaiden oppimistyyleihin kiinnitetään enemmän huomiota. Oppilaat voivat itse valita, mitä koulussa opiskelevat ja heille tehdään tehtäviä omien taitojensa mukaisesti. Koulussa on pätevä ja osaava johto, joka kohtelee kaikkia tasaveroisesti ja osaa innostaa opettajia. Unelmakoulussa vallitsee keskustelun ja suvaitsevuuden ilmapiiri. Koulun toimintatapoja on tarkastettu toimivammaksi ja siksi palaverit ovat lyhyitä ja tehokkaita sekä tiedotus läpinäkyvää. Vaikka työn sisällön sanotaan olevan nuoria kiinnostava ykkösasia työssä, näitä opiskelijoita kiinnosti myös palkka. Kaikkialla opettajille vaadittiin koulutusta vastaavaa palkkaa eli reilua palkankorotusta. Koulun laatutyöhön opiskelijoiden töistä löytyi seuraavia vähäisiä viitteitä: vaadittiin opettajien itsearviointia esimerkiksi Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kautta ja enemmän sanallista oppilasarviointia. Yhteistyöhön luokka- ja ainerajojen yli toivottiin opettajien vertaispalautetta. Turhaa byrokratiaa haluttiin koulussa vähentää. 8

9 7. Yrittäjyyskurssilaiset erottuvat edukseen Opiskelijatöissä Kajaanissa, Raumalla ja Oulussa yrittäjyyskurssilaisten ajattelussa oli havaittavissa erilaisuutta. Ennakkoluulottomuutta, tehtäviin tarttumista, kauaskatseisuutta sekä kiinnostusta ottaa järjestöt ja elinkeinoelämä tiiviimmin mukaan koulun toimintaan. "Ryhmissä syntyi hyviä ideoita siitä, miten koulujen toimintaa voisi kehittää. On hyvä asettaa tavoitteita joita kohti pyrkiä tulevaisuudessa, vaikka sitten vain pienin askelin." kerrottiin eräässä opiskelijapalautteessa. Teknologiayhteistyötä, muunneltavia luokkatiloja ja opettajavaihtoa vaativat Oulun opiskelijat. Ajattelussa näkyi maaseutuihannoinnin lisäksi vireän kaupungin vaikutus. Oulussa, Kajaanissa ja Raumalla oli myös vaatimusta koulu-yritys yhteistyöhön. Teknologisesti kehittynyttä koulua ja teknologiaa haluttiin saataville yhteistyön kautta, mutta ei pakkoa käyttää sitä. Opiskelijat toivoivat asiantuntijatiedon hyödyntämistä sekä koulun ja työelämän yhteistyön saumattomuutta. Toisaalta toivottiin myös turhan teknologian karsimista pois. Opiskelijoiden töissä mainittiin myös ystävyyskoulut muista maista, opintomatkat sekä merkittävänä opettajien itsearviointi, joista ei ole mainintaa muiden kaupunkien opiskelijoiden tuotoksissa. Näiden opiskelijoiden tehtäväpapereissa nousi esiin eri tavoin myös oppilaskeskeisyys. Oppilaille luodaan viihtyisä oppimisympäristö, ja opetus tapahtuu erilaisin projektein koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaat kasvatetaan tietoisesti yhteiskunnan muutokseen, josta kertovat vastauksissa esiintyneet omaaloitteisuuden sekä ongelmakeskeisyyden opettaminen, oppilaiden paremmat vaikutusmahdollisuudet koulussa, koulun joustavuus ja eläminen oppilaiden mielenkiinnon mukaisesti eli informaalin ja non-formaalin oppimisympäristön hyödyntäminen osana kouluopetusta. 9

10 8. Opiskelijoiden palautetta kiertueesta Osallistuvilta opiskelijoilta kerättiin palautetta palautelomakkeella suurimmassa osassa tilaisuuksia. Palautteet ovat suuntaa antavia. Sanallisessa arvioinnissa opiskelijoita pyydettiin kirjaamaan oivalluksia tilaisuuden aikana, järjestöiltä toivottua tukea opettajalle sekä muuta teemaan liittyvää. Ohessa poimintoja opiskelijoiden palautteista: Oivalluksia: Oman vaikuttamisen mahdollisuuden ymmärtämys opettajan työssä Yrittäjyyskasvatuksen tarpeen pohdinta uudella tavalla Erilaiset oppimisympäristöt Vastuumme koululaitoksen muuttumisesta, tulevien opettajien mahdollisuus vaikuttaa Koulun fyysisiä ja toiminnallisia rakenteita voi oikeasti muuttaa Mahdollisuuksia on rajattomasti! Kaikki on kiinni omasta innokkuudesta ja halukkuudesta! Avoimuus kaikelle on oppimisen A ja O! Yritteliäisyyden edistämiseen on olemassa monia keinoja, joihin on olemassa jo paljon hyödynnettäviä materiaaleja Voimavarojen yhdistäminen ja eri henkilöiden taitojen hyödyntämien yhteisössä ja yhteistyössä on tärkeää ja edistää kehitystä Voi tukea oppilaita ja heidän osaamistaan monella eri tavalla. Yrittäjyyskasvatuksessa on avaimet moneen taitoon. Järjestöiltä toivottu tuki: Riittävästi materiaalia, vinkkejä ja ideoita opettajille Saumatonta yhteistyötä, myös paikallisilta yrityksiltä yhteydenottoja kouluille Apua yritysvierailujen järjestämiseen Monipuolisia ideoita ja vaihtoehtoja normaalin opetuksen rinnalle, joiden kautta oppilaille voidaan tuoda arkielämässä tärkeitä asioita esille Näkyvyyttä kouluilla Muuta palautetta: Mielenkiintoinen tilaisuus, joka sai pohtimaan tulevaisuutta Kiitos ajattelun aktivoinnista ja pienen mielenkiinnon herättämisestä! Hyvä, että järjestöt esittäytyivät! Varmasti tulen jatkossa hyödyntämään. En tuntenut järjestöjä aikaisemmin Kiitos innostuneista otteista! Kattava informaatio yrittäjyyden linkittämisestä opetukseen Mielenkiintoinen kokonaisuus, uusia näkökulmia 10

11 Tämäntapainen koulutus pitäisi integroida yliopistomaailmaan, ainakin OKL:ssä Kiinnostava luento, arvokasta tietoa erilaisista mahdollisuuksista työelämässä Muutamassa avoimessa palautteessa esiintyi myös kritiikkiä yrittäjyyskasvatusta kohtaan: yrittäjyyskasvatus ymmärrettiin vain uusien yrittäjien valmennuksena. Yrittäjyyskurssien tuominen osaksi yliopiston opinto-ohjelmia selkeyttää käsitteitä ja oikoo opiskelijoiden vääriä mielikuvia. 9. Pohdintaa Opettajaopiskelijat korostivat ryhmätöissään oppimisympäristöä, ei niinkään oppimista. Fyysinen tilakokemus ja koulun miellyttävä luonnonläheinen ympäristö korostuu vastauksissa koulu näyttäytyy opettajalle ennemminkin rentona ja rauhallisena elämäntapana kuin pedagogisena tai oppimistavoitteellisena työpaikkana. Opiskelijoiden ryhmätöissä tulee esiin turvallisuushakuisuus ja eräänlainen kaipuu mennyttä ihannoivaan aikaan. Palkittu Suomen korkeatasoinen opetus on seurausta korkeakoulutasoisesta opettajankoulutuksesta. Mikä on opettajankoulutuksen merkitys, jos vuosikurssista riippumatta opiskelijoiden ajatukset ovat samankaltaisia? Minkälaisia oppilaita nämä tulevat turvallisuushakuiset opettajat tulevat kasvattamaan, kun muutosagentit puuttuvat? Luovatko opettajaopiskelijat toiveidensa koulun vastapainoksi teknologisoituvalle ajalle ja niihin haasteisiin joita se asettaa? Opiskelijoiden unelmakouluissa kansainvälistyminen ja teknologia loistavat poissaolollaan poikkeuksen muodostavat yrittäjyyskurssilaiset. Kansainvälisyys tai monikulttuurisuus ei näy opettajakollegoissa, oppilaissa tai yhteistyössä. Unelmakoulussa ei opiskella kieliä. Koulujen kerhoja ei juuri mainittu, eikä yhteistyötä kodin kanssa. Opetussuunnitelmat mainittiin harvoin, lähinnä uudistusvaatimuksen kannalta: oppilaiden vapaus valita, mitä haluaa koulupäivän aikana tehdä ja mahdollisuus opiskella omaan tahtiin. Opiskelijoiden tuotoksista odotettiin nousevan esiin koulun uudistamisen ja kehittämisen kannalta tuoreita ajatuksia. Kajaanissa valonpilkahduksena oli tapahtuman aikana opiskelijoiden ideoima kosketusnäytöllinen pulpetti, mikä jäi ainoaksi koulun uudistamisideaksi kiertueella. 11

12 10. Järjestäjien huomioita ja arviointia Ensimmäisen tilaisuuden jälkeen järjestäjiltä kerättiin palautetta tilaisuuden onnistumisesta. Palautteet otettiin huomioon kiertuejärjestelyissä ja sisäistä tiedotusta lisättiin. Parannusehdotuksissa pohdittiin samanlaisen kiertueen järjestämistä uudestaan siten, että aikaa varataan enemmän keskusteluun opiskelijoiden kanssa työelämän muutoksista. Opiskelijoiden tavoitettavuuden haasteita mietittiin. Järjestöjen väliselle yhteistyölle tulevaisuudessa ehdotettiin kiertuetta, jossa kohderyhmänä ovat opettajankouluttajat. Hedelmällisen ja hyvin alkaneen yhteistyön jatkamista kannatettiin useassa vastauksessa ja arveltiin yrittäjyyskasvatuksella olevan kysyntää ja tarvetta järjestöjen asiantuntemukselle. Vastauksissa toivottiin myös samantyyppistä kiertuetta uudestaan yhdistämällä alueellisia toimijoita tiiviimmin mukaan ja suuntaamalla tapahtumaa muille kohderyhmille, myös tapahtuman laajentamista tuntimäärällisesti. Yleisvaikutelma opiskelijoilta, yhteistyökumppaneilta sekä järjestäjiltä kaikkien palautteiden perusteella oli positiivinen, mikä kannustaa järjestöjen, hankkeiden sekä eri koulutusasteiden uusien yhteistyömuotojen aktiiviseen kehittämiseen. 12

13 LIITE 1 Järjestöt On the road kiertue starttasi Jyväskylästä järjestön yhteistyö konkretisoitui järjestökiertueen aloitustilaisuudessa Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksella. Tilaisuudessa annettiin opettajaopiskelijoille toiminnallinen ja tiedollinen informaatio työelämän muutoksesta ja yrittäjämäisen asenteen hyödyntämisestä osana opettajan työn kehittämistä. Tilaisuus vaikutti tavoittavan kohderyhmänsä hyvin ja antoi heille ajatuksia tulevaan opettajan työhön. Järjestöjen tukea opettajille tuotiin esiin lyhyissä tietoiskuissa ja materiaaleja hyödynnettiin osana toiminnallista tehtävää tulevaisuuden koulun unelmakoulun - rakentamista. Opiskelijat olivat palautteissaan tyytyväisiä tilaisuuteen (4 = hyvin tyytyväinen). Tilojen toimivuudessa, järjestelyjen sujuvuudessa ja markkinoinnissa arvioitiin olevan vielä parantamista, vaikka tyytymättömyyttä ei palautteista löytynytkään (3 =kohtalaisen tyytyväinen). Opiskelijoiden mukaan oivalluksia tuli tilaisuuden aikana: oman vaikuttamisen mahdollisuudet ja niiden ymmärtäminen konkretisoituivat ohjelman aikana. Opettajilla on vastuu koululaitoksen muuttumisesta ja siihen tarvitaan uudenlaista ajattelua ja kriittisyyttä. Koulun fyysisiä ja toiminnallisia rakenteita voi oikeasti muuttaa, opettajallahan on enemmän apuvoimia kuin aikaisemmin luulin. Otetaan omat vahvuudet käyttöön ja vaikutetaan siihen, millaista tulevaisuuden koulutus on. Otetaan opetukseen uusia ideoita käyttöön, joilla luodaan erilaisia oppimisympäristöjä. Rakennetaan koulussa yhteisöllisyyttä ja tuetaan yhdessä tekemistä, vaikka kaikki ei aina menisikään niin kuin Strömsössä kertovat opiskelijat. Pienryhmissä innostettiin aivomyrskyllä luomaan tulevaisuuden koulua omien vahvuuksien kautta. Unelmakoulu on opiskelijoiden tuotosten mukaan tulevaisuuteen nojaava ja ulospäin suuntautunut, jossa kuunnellaan oppilaita. Koulussa arvostetaan tasa-arvoisesti kaikkia, toimitaan yhdessä ja käytännönläheisesti. Opetus on innostavaa, uutta luovaa ja toimintatavat joustavia. Koulu on viihtyisä, kodikas ja värikäs. Opiskelijat painottivat palautteissaan yrittäjyyskasvatuksen tarpeen pohtimista uudella tavalla. Järjestöiltä toivottiin materiaalia ja ideoita opettajan työn tueksi: vinkkejä siihen, miten koulussa voisi toimia toisin ja oppimateriaalia, joka on sovellettavissa opetukseen. Opiskelijat toivoivat koulutuksen lisäksi yhteistyötä ja kontakteja koulun ulkopuolelle. Tilaisuus koettiin hyödylliseksi: ajattelu aktivoitui ja mielenkiinto heräsi. Ryhmätyöstä pidettiin. Puhujien innostus sai suuren plussan palautteissa ja se sai pohtimaan asioita uudella tavalla. 13

14 Tilaisuudessa haastateltiin paikallista opettajaa ja koulunjohtajaa, joka kertoi ajatuksistaan yrittäjyydestä ja tunnelmistaan tilaisuudessa. Kaikissa meissä jyllää yrittäjyys tiedostamatta tai tietoisesti. Yrittäjämäinen toiminta toteutuu, vaikkei sitä useinkaan tule ajatelleeksi. Keksitään ja ideoidaan työyhteisön tai sidosryhmien kanssa, kun suunnitellaan toimintaa sekä käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä, jolloin itsekin oivalluksen kautta opitaan uutta. Opettajan työssä saa harvakseltaan työhön ja toimintaa suoraan liittyvää rakentavaa ja kehittävää palautetta. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tarjoaa oivalluksen oman työn kehittämiseen, kaikkiin viitekehyksiin soveltuen. kertoo Tuula Leppäkari. Kiertueen järjestävät yhteistyössä YVI hanke, Taloudellinen tiedotustoimisto, Kerhokeskus, YES keskus, Nuori Yrittäjyys ry, OAJ ja SOOL. Riikka Kuusisto Kerhokeskus koulutyön tuki 14

15 LIITE 2. Järjestöt on the road Helsingin yliopisto OKL Järjestöt on the road -kiertueen tilaisuus pidettiin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella tiistaina Suurin osa tilaisuuteen osallistuneista oli luokanopettajaksi opiskelevia opintojen ensimmäiseltä vuosikurssilta. Mukana oli myös aineenopettajaksi opiskelevia. Ennen tilaisuuden alkua järjestöjen ständit pystytettiin aulatilaan ja Järjestöt on the road - ständi auditorioon, jossa tilaisuus pidettiin. Tilaisuuden alussa Sanna Lehtonen YESkeskuksesta kertoi osallistujille Järjestöt on the road -kiertueesta. Alustukseksi katsottiin myös Jaana Seikkula-Leinon videoitu haastattelu sekä Oivallus-animaatio. Tämän jälkeen järjestöt (YVI, Kerhokeskus, YES ja TAT) esittäytyivät. Opettajaopiskelijoita ohjeistettiin muodostamaan pienryhmiä, joissa he ideoisivat tulevaisuuden unelmakouluaan. Opiskelijaryhmien tuotokset käytiin lyhyesti läpi ennen ruokataukoa. Päällekkäisyyksien vuoksi kaikki opiskelijat eivät voineet palata tilaisuuteen enää klo 12 jälkeen, ja keskustelua jatkettiin iltapäivällä pienemmän ryhmän kanssa. Tilaisuus päättyi ja ständit purettiin klo 14 mennessä. Tunnelma auditoriossa oli hyvä, ja opiskelijat vaikuttivat kiinnostuneilta aihepiiristä. Opiskelijat saivat napakan tietopaketin aihepiiristä ja järjestöjen toiminnasta sekä vapaat kädet unelmakoulun ideointiin aivoriihimenetelmällä. Näin opiskelijat pystyivät myös vapaasti tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja ideoitaan aiheen suhteen. Opiskelijoiden suulliset kommentit - millaisia asioita liittyy tulevaisuuden unelmakouluun ja koulun toimintaan? Tutkiva, ongelmakeskeinen oppiminen; tosielämän "ongelmat" Oppiaineiden rajoja rikotaan Toimiva ja hyvä johtajuus, opettajien jaksamisesta huolehditaan Lähimmäisenrakkaus, välitetään toisista Välitunnilla isommat lapset leikittävät pienempiä Paljon projekteja joissa ryhmäydytään - ryhmissä toimiminen Riittävät fyysiset puitteet toiminnalle Erilaisten oppijoiden huomioiminen Laura Yöntilä, YVI-hanke 15

16 LIITE 3. Kajaani Opettaja oppii luomaan yhteyksiä ja hyödyntämään verkostoja Kajaanin opettajankoulutusyksikön historiallisen päärakennuksen saliin kerääntyi utelias joukko opiskelijoita, kun Järjestöt on the road kiertue pysähtyi seminaarikampuksella marraskuun lopulla. Yli 100-vuotta vanhan salin ikkunat olivat isot ja niistä näki kauas, kun tulevien opettajien ajatuksia heräteltiin katsomaan pitkälle kohti tulevaisuuden unelmakoulua. Yrittäjyyskasvatuksen teemat olivat kajaanilaisopiskelijoille tuttuja entuudestaan heidän opettajansa Juha-Matti Turpeisen tunneilta. Uutta oli sen sijaan järjestöjen tarjoama tuki tulevassa työssä. Ja taisivatpa tämän kiinnostavan aiheen perspektiivi ja mahdollisuudet avartua vielä astetta suuremmiksi. Kohti yrittäjämäistä asennetta Opiskelijat tarttuivat innokkaasti tulevaisuuden unelmakoulun suunnitteluun. Ensimmäiset oivallukset syntyivät omien mahdollisuuksien huomaamisesta ja siitä, miten hyvällä yhteishengellä saavutetaan koulussa tuloksia. Useampi opiskelija olikin sitä mieltä, että unelmakoulussa täytyy olla toisia arvostava ja innostava toimintakulttuuri, joka syntyy yhdessä tekemällä. - Nämä asiat liittyvät vahvasti myös yrittäjyyskasvatuksen teemoihin. Koulun aktiivinen, ulospäin suuntautuva toimintakulttuuri lisää aktiivisuutta myös oppilaissa, kertoi Johanna Haapakorva TAT:sta. Erilaiset oppimisympäristöt ja yhteydet koulun ulkopuolelle opettavat oppilaille tulevaisuuden työelämässäkin tarvittavia laaja-alaisia näkökulmia ja vuorovaikutustaitoja. - On tärkeää osata johtaa myös itseään ja omaa elämäänsä, ja näitä asioita myös voidaan tukea yrittäjyyskasvatuksen avulla, totesi opettaja Juha-Matti Turpeinen ja kertoi yrittäjämäisen asenteen kehittyvän myös vapaa-ajan harrastuksissa. Unelmakoulu on tekijöidensä näköinen - Mahdollisuuksia löytyy, teillä on suuri vastuu ja työnne vaikutukset kantavat pitkälle, muistutti Riikka Kuusisto Kerhokeskuksesta opiskelijoita tulevan opetustyön vaikuttavuudesta. Kuten suuret tavoitteet yleensä, myös unelmakoulu rakentuu pala palalta. Oli ilo huomata, että useammat opiskelijat olivat ajatelleet, että unelmakoulua olisi rakentamassa tiivis verkosto elämän eri yhteyksistä: koulu, koti, harrastukset, yritykset Juuri niitä yhteyksiä, joita nuori tulevaisuudessakin tarvitsee! Tilaisuuden järjestäjinä toimivat YES-keskus, Kerhokeskus koulutyön tuki ry, Nuori Yrittäjyys, Taloudellinen tiedotustoimisto, SOOL, YVI-hanke sekä OAJ. Seitsemän järjestön yhteiskiertue kestää koko lukuvuoden ajan ja jatkaa matkaansa seuraavaksi Raumalle. Johanna Haapakorva, projektipäällikkö, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 16

17 LIITE 4. Järjestöt On The Road tapahtumakooste Savonlinna Opiskelijoiden unelmakoulussa vaalitaan erilaisuutta moka on lahja Savonlinnan kirpeässä ja tuulisessa talvipäivässä iltapäivää lämmitti yhdessä tekeminen ja herkulliset pullat. Opettajankoulutuslaitokselle oli kokoontunut syventävien opintojen opiskelijoita, jotka osallistuivat järjestöjen On The Road kiertuetapahtumaan. Opiskelijat kiteyttivät unelmakoulun seuraavasti: Unelmakoulu on filosofiakeskeinen koulu, jossa painotetaan aistien ja kädentaitojen, tunteiden ja ihmettelyn sekä argumentoinnin kautta oppimista. Oppilasryhmissä on maksimissaan 10 oppilasta, joissa toteutetaan aitoa erilaisuuden vaalimista. Paikallisina opettajina yrittäjyyttä pohtivat yläkoulun opettaja Katri Hirvonen ja alakoulun opettaja Merja Kuosmanen. Opettajat olivat pohtineet yrittäjyyskasvatusta omassa työssään sekä vapaa-ajan harrastuksissaan. Yrittäjyyskasvatuksessa korostuu oppilaiden osallisuus ja yhteinen tekeminen. Yrittäjyyskasvatus ei ole koulussa bisnes-juttuja, vaan pikemminkin kasvattamista osallisuuteen ja kansalaisvaikuttamiseen. Se voi toimia osana kaikenikäisten oppilaiden opetusta ja sitä voidaan toteuttaa monella tavalla kertovat opettajat. Opiskelijat kertoivat myös oman näkemyksen laajentuneen yrittäjyyskasvatuksesta. Myös yrittäjyyskasvatuksen käsite selkeytyi: Yrittäjyys on luovuutta, yhteistyötä ja omien vahvuuksien yhdistämistä. Se on sitä, ettei yrittäjyyskasvatuksen tarvitse olla yrittäjyyden opetusta, vaan yrittäjyydessä vaadittavien taitojen opetusta. opiskelijat pohtivat. Oivalsin miten paljon haluan oikeasti olla opettaja, joka tekee työtään innolla omia vahvuuksiaan ja osaamisalueitaan toteuttaen. En halua asettua muottiin. kertoo eräs opiskelija palautteessaan. Tilaisuudessa jaettua materiaalia kehuttiin ja kiiteltiin. Kerhokeskuksen materiaalikassi oli huippu juttu! Opiskelijoiden mielestä tilaisuus oli hyödyllinen ja toimiva ja opettajien haastattelut mielenkiintoisia. Asiantuntevat esittelijät saivat pohtimaan yrittäjyyskasvatusta omassa opettajan työssä. Järjestöiltä toivottiin tulevaisuudessakin asiantuntijaneuvoja, materiaaleja ja käytännön vinkkejä toimintaan. Materiaalia on ollut paljon valmiina, sitä ei ole vain osattu etsiä. Koulutus uusille opettajille voisi olla tarpeellista, tukea ja rohkaisua toteuttaa itseään yrittäjyyskasvatuksessa. Riikka Kuusisto, Kerhokeskus koulutyön tuki ry 17

18 LIITE 5. Järjestöt On The Road tapahtumakooste Tampere Lähiympäristö osaajineen ja yrityksineen hyötykäyttöön Opettajaopiskelijoille suunnattu järjestökiertue saapui Tampereen Normaalikoululle talvisena iltapäivänä Paikalle oli saapunut 58 opettajaopiskelijaa, jotka suorittivat syventäviä projektiopintoja eli päättöharjoittelua. Järjestöjen tarjoama tuki tuli tilaisuudessa tutuksi tietoiskuin sekä videotervehdyksin. Opiskelijat saivat tietoa Kerhokeskuksen, YES ry:n ja Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnasta ja tuotteista. Taloudellinen tiedotustoimisto esitteli mm. Yrityskylä konseptiaan ja YVI - hanke yrittäjyyskasvatuksen virtuaaliyhteisöä, materiaalipankkia sekä yrittäjyydestä tuotettua tutkimusta. Oivallus hankkeen ideat tulevaisuuden työelämästä ja siinä tarvittavasta osaamisesta avasi päivän teemaa. Opiskelijoiden mukaan yhteistyöideat alkoivat kypsyä mielessä tilaisuuden aikana: Sain vinkkejä yrittäjyyskasvatuksen hyödyntämiseen luokassa. Mieleen jäi, miten paljon oppilaita kannattaa ohjeistaa ja miten paljon ohjeistamisen sijaan antaa tukea oppimiseen. Opettajalla on mahdollisuus hyödyntää eri yhteistyökumppaneiden osaamista ja tehdä näin oppimisesta mielekkäämpää ja hauskempaa. Pidin myös mallista, jossa oppilaita voi motivoida ja oppimista konkretisoida yhdistämällä eri oppiaineita ammatteihin. Unelmakoulun pohtiminen yhdessä oli avartavaa ja tunne siitä, että siihen pystyy vaikuttamaan, kasvoi. Käytännön vinkit ovat aina hyviä! Tilaisuudessa vahvistui yrittäjyyskasvatuksen pedagoginen toteuttaminen eli miten opettaja sen voi tehdä oppilaiden kanssa. kertoivat opiskelijat. Tilaisuudessa haastateltiin opettaja Tarja-Kaarina Lääperiä. Koulussa yrittäjyyskasvatusta toteutetaan demokraattisella päätöksenteolla ja oppilaslähtöisyydellä. Koulun ympäröivää yhteiskuntaa tulisi tuoda enemmän esiin osana opintoja ja oppimisympäristöjen rakentamista. Jokainen kadulla vastaantuleva henkilö on potentiaalinen yhteistyökumppani älkää jääkö siis koulun seinien sisäpuolelle. Laaja yhteistyöverkosto on innostava! Riikka Kuusisto, Kerhokeskus koulutyön tuki ry 18

19 LIITE 6. Järjestöt On The Road tapahtumakooste Rauma Hyvä johtaja ohjaa yhteisöllistä koulua Kirpeän talvipäivän aamuna Rauman opettajankoulutuslaitoksella oli vilkasta, kun opiskelijat olivat kerääntyneet kuulemaan järjestöjen tarjoamasta tuesta opettajilla. Tapahtumaan osallistui 106 opettajaopiskelijaa, jotka opiskelivat luokanopettajaksi, varhaiskasvattajaksi tai käsityönopettajaksi. Järjestöt johdattelivat opiskelijat pohtimaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja työelämässä. Näitä taitoja avasivat mm. videotervehdykset. Jaana Seikkula-Leino kertoi yrittäjyyskasvatuksesta ja sen merkityksestä työskentelyasenteessa ja osaamisessa. Kiertuetapahtuman järjestäjätahoista YES -keskus, Kerhokeskus, Taloudellinen tiedotustoimisto sekä YVI -hanke toivat esiin opettajien käyttöön tuotettuja ohjelmia ja materiaaleja. Opiskelijat pohtivat unelmakouluansa. Opiskelijoiden unelmakoulussa on viihtyisä ympäristö ja se sijaitsee luonnonkauniilla alueella. Koululla on oma kasvimaa, jossa oppilaat harjoittelevat oman ruoan kasvattamista. Koulu ja sen ympäristö on koulun, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden yhdessä rakentama. Koulun arkipäivää ovat elämäntaitojen harjoittelu, tunnetaidot ja kohtaaminen. Jokainen uskaltaa ilmaista mielipiteensä yhteisöllisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Koulua johtaa hyvä johtaja, joka tuntee henkilöstön, ohjaa ja kannustaa. Opiskelijat olivat tyytyväisiä tapahtumaan, mutta ihmettelivät, miksi koululla on vain vähän kontakteja kolmannen sektorin toimijoihin. Opiskelijoiden mukaan tapahtumassa valkeni yrittäjyyskasvatuksen todellinen luonne. Suurin muutos heidän mukaansa lähtee opettajanhuoneesta eli opettajista itsestään, opettajan toimintatavoista ja asenteista. Jos opettajat eivät ole kovin yhteistyökykyisiä ja anna toisilleen tilaa, kovinkaan suuria muutoksia ei voi tapahtua pohtivat opiskelijat. Paikallinen opettaja kertoi oman näkemyksensä yrittäjyydestä. Haastateltava opettaja Taru-Taina Noran mukaan sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys toteutuu jokapäiväisessä koulunkäynnissä. Hänen mukaansa se näkyy oppilaiden jokapäiväisenä ponnisteluna, tavoitteellisena toimintana ja omien rajojen etsimisenä. Yrittäjyydessä itselleni on merkityksellisintä se, että jokainen voi löytää omat vahvuutensa. Itsearvioinnilla on tässä suuri merkitys. kertoo Taru-Taina. Kannustan opiskelijoita rohkeuteen ja riskinottoon, kokeilkaa ja suhtautukaa ennakkoluulottomasti eteen tuleviin asioihin. Yhteistyötä voi tehdä monin eri tavoin eri kumppaneiden kanssa ja aina yhteistyö poikii uusia asioita. Riikka Kuusisto, Kerhokeskus koulutyön tuki ry 19

20 LIITE 7. Järjestöt On The Road tapahtumakooste Rovaniemi Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeintä on oppilaan vapaus, vastuu ja oma onnistuminen Loistava aurinko ja kapeat kynttiläkuuset toivottivat etelän matkaajan tervetulleeksi kylmään Rovaniemeen pakkasennätys huiteli -33 asteessa. Näkymä oli talvisessa Suomessa kovin tuttu: etelässä oli enemmän lunta ja kuuset tuuheammat. Opettajankoulutuslaitokselle yliopiston yhteyteen oli kerääntynyt 2.-vuosikurssin luokanopettajaopiskelijoita tutustumaan järjestöjen opettajille tarjoamaan tukeen. Kolmetuntisessa tilaisuudessa opiskelijat pääsivät pohtimaan omia vahvuuksiaan ja suunnittelemaan niiden pohjalta omaa unelmakouluaan. Nyt unohdettiin lehtiotsikoiden suuret ryhmät ja levottomat oppilaat ja annettiin visioiden lentää vailla rajoituksia. Opiskelijoiden mukaan yrittäjyyskasvatus voi olla yhteistyökykyä, vastuullisuutta, aktiivisuutta ja innokkuutta. Aina ei itse voi olla tai oppilas tai yhteistyökumppani täydellinen, joten epävarmuuden sietokykyäkin opettaja tarvitsee. Koulun tulisi olla opiskelijoiden mukaan avoin ympäröivälle yhteisölle: Opettajat ja oppilaat ovat ihmisiä yhdessä. Yhteisön jäsenet voivat tulla kouluun tekemään esimerkiksi yhteisiä näytelmäprodukteja oppilaiden kanssa. Tehdään yhteistyötä vanhusten ja tukea tarvitsevien kanssa eikä sulkeuduta koulun seinien sisälle. kertovat opiskelijat. Opiskelijoiden unelmakoulu on käytännönläheinen ja ajattelua herättävä, jossa erilaisia taitoja tuodaan esiin. Oppilaat kasvatetaan uskomaan itseensä ja omiin taitoihinsa. Unelmakoulu on esteettisesti miellyttävä, kodikas koulu, jossa hyödynnetään maaseutua. Luokka-asteiden välinen yhteistyö on jokapäiväistä ja koulun toimintatavat tukevat kestävää kehitystä. Paikallista Ounasvaaran koulun opettajaa haastateltiin tilaisuudessa. Opettaja Ilona Nikula on aktiivisesti ohjannut esimerkiksi oppilaskuntatoimintaa. Minulle yrittäjyys tarkoittaa oppilaan vapautta valita oma tavoitetasonsa ilman opettajan painostamista tai patistamista. Oppilaan vastuu tekemisistään vahvistaa oppilaan itseohjautuvuutta. Oppilaan motivaatio lähtee hänen omista lähtökohdistaan, ei opettajaa tai koulua varten opiskelusta. Palkkio tulee näin oppilaan omasta onnistumisesta, ei ulkopuolelta. Opettaja huomaa oppivansa oppilailta, kun asioita tehdään yhdessä. kertoo opettaja. Ounasvaaran aktiivisessa koulussa oppilaskunta toteuttaa sellaisia asioita, joita oppilaat itse näkevät tärkeäksi. Aito osallistuvuus ja yhteistyö tuovat mukanaan oppilaiden kasvamisen vastuuseen turvallisesti kouluyhteisössä. Mutta minkälaisia ohjeita opettaja antaisi opettajiksi siirtyville opiskelijoille? Lähdetään vaan tekemään mielenkiintoisia, innostavia asioita eikä mietitä, mitä saa tai voi tehdä. Otetaan oppilaat mukaan suunnittelemaan oppimista. Se luo innostusta ja viihtyvyyttä koko kouluyhteisöön. vinkkaa opettaja Ilona Nikula. Riikka Kuusisto, Kerhokeskus koulutyön tuki ry 20

21 LIITE 8. Järjestöt On The Road tapahtumakooste Oulu Kravatit ja nutturat löysälle yhteistyötä yli ainerajojen Oulun yliopiston auskultoivat aineenopettajaopiskelijat kokoontuivat normaalikouluun torstaina tutustumaan järjestöjen opettajille tarjoamaan tukeen. Kirpeän aurinkoista talvipäivää lämmitti yhdessä visioitu tulevaisuuden unelmakoulu. Unelmakoulussa tehdään yhteistyötä yli oppiaine- ja luokkarajojen. Kaikki opettajat tekevät yhteistyötä ja sitä tehdään myös ympäröivän yhteisön kanssa. Opettajavaihto toisen koulun kanssa virkistää. Opiskelija kertoi vaikuttimia yhteistyölle: Jos opettaa pelkästään yksin omassa luokassa, tulee helposti sokeaksi sille, minkälainen opettaja on. Yhteistyössä toisten opettajien kanssa saa välittömästi vertaispalautetta toimintatapojensa kehittämiseen. Koulun sosiaaliset, pedagogiset ja fyysiset tekijät puhuttivat opiskelijoita: Muunneltavat luokkatilat helpottavat oppimista ja sosiaalista kanssakäymistä. Opiskella voi vaikka pihanurmella. Jokainen oppilas voi edetä omaan tahtiinsa. ideoivat opiskelijat unelmakouluaan ryhmätöissä. Opiskelijat kaipasivat yhteistyötä järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa mm. teknologiayhteistyötä. Asiantuntijavierailuja kouluun suosittiin. Paikallinen opettaja Petri Annala kertoi yhteistyöprojekteistaan koulussa: Lapsista huokuu energia ja into, kun pääsevät olemaan osallisena ja suunnittelemaan ja tekemään jotain, jolla on konkreettisesti merkitystä heille itselleen tai läheisille. Yrittäjyyskasvatuksessa koukuttaa se into ja asenne. Koulun yrittäjyysmessuilla lapset ovat suunnitelleet uudenlaisia keksintöjä kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Toki on tärkeä myös ottaa lapset mukaan päätöksentekoon ihan normaalissa luokan arjessa sekä oman opiskelun suunnittelussa. 7 järjestön yhteistyössä suunnittelema kiertue opettajankoulutuslaitoksiin saavutti jo yhdeksännen paikkakuntansa. Lukuvuoden aikana vieraillaan kaikilla suomenkielisillä opettajankoulutuslaitoksilla. Tapahtumiin on osallistunut noin 700 opiskelijaa. Ouluun oli päiväksi saapunut 8 kouluttajaa. Tilaisuudessa saatiin hyviä ideoita elämänhallintataitojen opettamiseen ja koulun ulkopuolisten tahojen hyödyntämiseen opetuksessa. OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen videotervehdys oli todella hyvä ja ajatuksia herättävä. kertoo eräs opiskelija. Riikka Kuusisto, Kerhokeskus koulutyön tuki ry 21