DIAKONIATYÖSSÄ. Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissojen kokemana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONIATYÖSSÄ. Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissojen kokemana"

Transkriptio

1 DIAKONINEN HOITOTYÖ JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN DIAKONIATYÖSSÄ Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissojen kokemana Jaana Hyvönen Sanna Ranne Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa

2 KIITOS! Kiitämme kyselyyn vastanneita Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissoja. Kiitämme opinnäytetyön ohjaajaa Helena Kotisaloa sekä muita Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön opettajia ja työntekijöitä. Kiitämme opponenttiamme Mirva Ahosta yhteistyöstä ja ystävyydestä ja kaikkia ystäviämme tuesta ja kannustuksesta. Kiitämme myös perheitämme ymmärryksestä ja tuesta koko opinnäytetyöprosessin aikana. Periksi ei anneta milloinkaan, Jaana Hyvönen ja Sanna Ranne

3 TIIVISTELMÄ Jaana Hyvönen & Sanna Ranne. Diakoninen hoitotyö ja terveyden edistäminen diakoniatyössä Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissojen kokemana. Pieksämäki, syksy 2006, 45 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK) diakonissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissat kokevat toteuttavansa hoitotyön osaamista diakoniatyössä. Lisäksi tarkoituksena oli antaa diakonissoille mahdollisuus kertoa kokemuksiaan diakonisesta hoitotyöstä ja terveyden edistämisestä. Tarkoituksena oli myös tutkia muuttuvan asiakaskunnan diakoniatyölle tuomia haasteita sekä diakonissojen työnkuvan muutosta tulevaisuudessa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka sisälsivät taustakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomake ja saatekirje lähetettiin Porin ja Joensuun rovastikuntien diakonissoille keväällä Kyselyyn vastasi 16 diakonissaa (n=16). Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan diakonissat kokivat diakonisen hoitotyön osaamisen olevan työssään asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä sekä ihmisten kokonaisvaltaista tukemista. Tutkimustuloksissa korostuivat asiakkaan neuvonta, tukeminen ja ohjaaminen. Diakonissojen mielestä hoitotyön tiedoilla ja taidoilla oli merkitystä asiakkaiden kohtaamisessa. Jotkut vastaajista kokivat, että sairaanhoitotyötä on seurakunnan tehtävissä vähän tai ei ollenkaan. Kuitenkin suuri osa vastanneista koki hoitotyön osaamisen olevan osa ihmisen kokonaisvaltaista tukemista, jota tarvitaan diakonisessa hoitotyössä. Kyselyyn vastanneiden diakonissojen mielestä terveyden edistämisessä ovat tärkeitä tiedon jakaminen, keskustelu ja vertaistuki. Diakonissat toivoivat tulevaisuudessa lisää täydennyskoulutusta. Suurin osa kyselyyn vastanneista diakonissoista koki, että hoitotyön koulutuksesta on hyötyä diakoniatyössä. Varsinaiset hoitotyön toimenpiteet ovat diakoniatyössä vähentyneet, mutta hoitotyön osaamiselle on selkeästi tarvetta. Yksi tärkeä asia, joka tuli esille tässä tutkimuksessa, on diakonissojen positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen. Asiasanat: diakonissa, terveyden edistäminen, diakoninen hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT Jaana Hyvönen & Sanna Ranne. Diaconal Nursing and Health Promoting in the Diaconal Work Experienced by the Deaconesses of the Deaneries of Joensuu and Pori. Pieksämäki, Autumn 2006, Language: Finnish, 45 p., 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social, HealthNursing, Option in Diaconal Nursing, Nurse + Deaconess. The aim of this study was to clarify the experiences of deaconesses of Joensuu and Pori deaneries about putting the pragmatics of nursing into practise while working in parish. The aim was also to give the deaconesses a chance to tell their experiences of diaconal nursing and health promoting. The consideration of the effects of varying customers to diaconal work and the changes of deaconesses work, were as well the aims of this research. The research data was collected by using a questionnaire containing a few questions about basic information and also five open-ended questions. The questionnaire and the supporting letter were sent to deaconesses of Joensuu and Pori deaneries in spring The research was participated by 16 deaconesses (n=16). The data was analyzed by using inductive content analysis. Among the research the deaconesses experience that the diaconal nursing means supporting the customers abilities and the holistic support. According to the deaconesses some of the most important aspects of the work is giving advice, supporting and guidance. They also felt that the skills and knowledge of nursing were important in their work. Some deaconesses experienced that they don t need any practical nursing skills in their work. Most of the deaconesses felt that the knowledge of nursing is important in holistic support which is an important part of diaconal nursing. According to the deaconesses the important things in health promoting are sharing information, conversation and the peer group. Deaconesses hoped for more supplement education. Most of the deaconesses felt that the nursing skills are an important aspect of their work. Even though there is less need for practical nursing skills in diaconal work the knowledge and abilities are still needed. One important thing that the deaconesses seem to have an positive attitude towards the future. Keywords: Deaconess, Health Promoting, Diaconal Nursing, Qualitative Research Deposited: Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit Library

5 SISÄLLYS KIITOS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO DIAKONISSAKOULUTUS SUOMESSA Diakonissakoulutuksen historia Suomessa Diakonissakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa DIAKONISSAN TYÖNKUVA SEURAKUNNASSA Diakonissa diakoniatyössä Diakonissa diakonisen hoitotyön asiantuntijana TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAANHOITAJAN JA DIAKONISSAN TEHTÄVÄNÄ Sairaanhoitajan ja diakonissan työhön liittyviä terveyden edistämisen ohjelmia Terveyden edistämisen lainsäädäntö Sairaanhoitaja ja diakonissa terveyden edistäjinä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Kohderyhmän valinta ja tutkimusaineiston hankinta Aineiston analyysimenetelmä Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Diakonissojen kokemukset diakonisen hoitotyön osaamisestaan Diakonissat terveyden edistäjinä diakoniatyössä Diakonissojen arviot diakoniatyössä tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset tulokset ja aikaisemmat tutkimukset Johtopäätökset Tutkimusprosessi ja omat kokemukset LÄHTEET... 36

6 LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Saatekirje LIITE 3. Diakonissojen kokemukset diakonisen hoitotyön osaamisestaan LIITE 4. Diakonissat terveyden edistäjinä diakoniatyössä LIITE 5. Diakonissojen arviot diakoniatyössä tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta... 45

7 1 JOHDANTO Tässä tutkimuksessa kuvataan Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissojen kokemuksia diakonisesta hoitotyöstä ja terveyden edistämisestä. Valitsimme tutkimusaiheeksi diakonissojen työn, koska opiskelemme diakonissoiksi ja aihe kiinnostaa meitä. Diakonissojen työnkuva ja koulutus ovat ajankohtaisia asioita, koska diakoniatyö on jatkuvien muutosten keskellä. Erilaiset asiakasryhmät kuten mielenterveys- ja päihdeasiakkaat tuovat lisää haasteita. Myös perhehoitotyön näkökulma tulee korostumaan diakoniatyössä tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa on tärkeää tuoda esiin diakonissojen omia näkemyksiä ja kokemuksia. Haluamme selventää, millaista diakoninen hoitotyö diakonissojen mielestä on ja miten diakonissat itse kokevat työnsä muutosten keskellä. Diakonissojen työstä ja koulutuksesta on tehty myös aiempia tutkimuksia. Esittelemme niitä ja niiden sisältöjä tarkemmin. Tarkoituksenamme on tuoda esille uusia näkökulmia ja uutta tietoa aiempien tutkimustulosten rinnalle. Diakonisessa hoitotyössä on keskeistä ihmisten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja tukeminen. Tutkimme, millaisia valmiuksia diakonissat kokevat saaneensa hoitotyön koulutuksesta diakoniatyötä varten ja millaiset ovat diakonissojen ammatin tulevaisuudennäkymät. Lisäksi selvitämme, miten hoitotyön koulutuksesta saatua tietoa voidaan käyttää hyödyksi asiakkaita kohdatessa. Pohdimme myös, millaisia haasteita nykyyhteiskunta asettaa diakonissan toiminnalle diakoniatyössä. Diakoniatyö muuttuu jatkuvasti. Kansanterveyslain muutos (2005) velvoittaa kuntia tekemään yhteistyötä terveydenhuollon ja muiden tahojen, esimerkiksi seurakuntien, kanssa terveyden edistämiseksi. Tässä tutkimuksessa käymme läpi keskeisiä terveyden edistämisen ohjelmia ja pohdimme, millainen rooli diakonissalla on terveyden edistäjänä. Kerromme myös, millaisia valmiuksia sairaanhoitaja (AMK) tutkinto antaa diakonissalle toimia hoitotyössä sekä diakoniatyössä.

8 8 2 DIAKONISSAKOULUTUS SUOMESSA 2.1 Diakonissakoulutuksen historia Suomessa Protestanttisen diakonian vaikutukset tulivat Suomeen Saksasta Ruotsin tai Venäjän kautta. Martin Luther ( ) olisi halunnut liittää Saksassa koko kristillisen yhteisön diakoniatyön piiriin jo 1500-luvulla, mutta ei onnistunut. (Hammann 2003, 261.) Suomen ensimmäinen diakonissoja kouluttava laitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1867 saksalaisen Kaiserswerthin laitoksen mallin mukaan (Koskenvesa 2002, 46 49). Myöhemmin Suomeen perustettiin lisää diakonissalaitoksia, joiden opetukseen sisältyi myös sairaanhoitajakoulutus. Vuonna 1869 diakonissalaitos perustettiin Viipuriin, mistä se siirrettiin toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Lahteen. Diakonissalaitos vastasi melkein kaksi vuosikymmentä yksinään sairaanhoitajakoulutuksesta Suomessa, kunnes sairaanhoitokursseja alettiin järjestää myös diakonialaitosten ulkopuolella. Punainen Risti alkoi järjestää sairaanhoitajakoulutusta vuonna 1880, mutta varsinaisesti sairaanhoitajakoulutus alkoi vuonna 1889 Helsingin yleisessä sairaalassa. (Diakonissan ammattikuva 1992; Sorvettula 1998, 64.) Diakonissalaitostoiminta levisi laajemmin Suomeen 1890-luvulla. Vuonna 1894 perustettiin diakonitarkoti Sortavalaan ja kaksi vuotta sen jälkeen avattiin diakonissakoti myös Oulussa. (Sorvettula 1998, ) Sittemmin Sortavalan diakonialaitos siirrettiin Pieksämäelle Sortavalan jäädessä talvisodassa Venäjälle. (Hissa & Kansanaho 1979.) Oulun diakonissakoti hyväksyi vuonna 1912 Sortavalasta peräisin olevan ohjesäännön, jossa diakonissan kaksi työnkuvaa, diakoniatyö ja sairaanhoito, yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuoden 1918 kirkkolaki tunnusti diakonian osaksi kirkon virallista toimintaa, ja vuoden 1943 kirkolliskokouksen päätöksellä diakonian viran perustaminen tuli suositeltavaksi kaikissa seurakunnissa. (Rättyä 2004, 9.) Vuonna 1929 sairaanhoitajien opetussuunnitelma yhtenäistyi. Sairaanhoitajia koulutettiin sekä diakonissalaitoksissa että valtion sairaanhoito-oppilaitoksissa. Koulutuksen kestoksi sairaanhoitajilla tuli 2,5 vuotta ja diakonissoilla 3,5 vuotta. (Kotisalo 2003b.; Vauhkonen 1992, ) Toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1949, perustettiin diakonialaitos myös Poriin. Lopulta pitkään Helsingin ja Viipurin diakonissalaitoksissa toiminut sisarkoti-

9 9 järjestelmä väistyi vuonna 1959 ja edessä olivat uudet haasteet. Vuonna 1960 silloisen koulutuksen tilalle tuli 3,5-vuotinen opistoasteinen diakonissakoulutus, joka jatkui 1980-luvun loppupuolelle. (Diakonissan ammattikuva 1992, 29.) Vuonna 1986 tuli keskiasteen koulunuudistus, joka merkitsi koulutuksen pidentymistä. Oleellista keskiasteen koulunuudistuksessa (vuonna 1986) oli se, että sairaanhoitajatutkintoon sisältyi erikoissairaanhoitajan opinnot. Diakonissaopistoissa, saatiin psykiatrisen erikoissairaanhoitajan tutkinto sekä diakonian virkatutkinto. Toisin sanoen, esimerkiksi Pieksämäen diakonissaopistossa, saatiin kaksi tutkintoa. (Kotisalo, H ) Opistoasteisen koulutuksen opetussuunnitelman keskeiset lähtökohdat olivat laajapohjaisuus sekä vahva tietoperusta, ja se koostui yleissivistävistä sekä ammatillisista aineista. Yleissivistävien aineiden tarkoitus oli ammatin oppimisen tukeminen, opiskelijan persoonallisen kasvun edistäminen ja pääaineen liittäminen laajempiin kokonaisuuksiin. Ammatillisten aineiden, yleisaineiden ja ammattiaineiden, tarkoituksena oli auttaa opiskelijaa ymmärtämään erilaisia ilmiöitä. Kyseessä olevien ilmiöiden tärkeys näkyy ammatissa toimimisessa, ammatin ja itsensä kehittämisessä, työssä viihtymisessä ja työn mielekkääksi kokemisessa. (Diakonissan ammattikuva 1992, ) Vuonna 1986 piispainkokouksen tekemän päätöksen jälkeen diakonian opetus yhtenäistyi. (Ryökäs 2000, 7.) Opistoasteen koulutus päättyi asteittain vuoteen 2000 mennessä. Vuodesta 1996 alkaen diakonissakoulutuksesta on vastannut Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diakonissakoulutuksen kestoksi tuli silloin 3,5 vuotta. Vuodesta 2004 alkaen on hoitotyönkoulutusohjelmassa ollut diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto (240op/4v). Ennen opistoasteella oli sairaanhoitajaopiskelijoilla ollut mahdollisuus erikoistua muun muassa. psykiatriseen hoitotyöhön, mutta ammattikorkeakouluuudistuksen jälkeen sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon suorittaneet saivat yleissairaanhoitajan kelpoisuuden. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006b.) Muuttamalla opistoasteen koulu ammattikorkeakouluksi pyrittiin muokkaamaan koulutusta siten, että se paremmin vastaisi nykyajan yhteiskunnan ja työelämän haasteisiin. Järjestelmän päämääränä oli tutkivan työotteen lisääminen sekä työelämälähtöisyys koulutuksen kehittämisessä. (Diakonia-ammattikorkeakoulu n.d. 5.)

10 Diakonissakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa Suomessa toteutuvasta evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoniatyöntekijöiden ammatillisesta peruskoulutuksesta yli 90 prosenttia toteutuu Diakonia-ammattikorkeakoulussa. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006b.) Diakonissoja koulutetaan Diakoniaammattikorkeakoulun Helsingin, Lahden, Pieksämäen, Oulun ja Porin yksiköissä. (Diakonia-ammattikorkeakoulu n.d.) Diakonia-ammattikorkeakoulu on nykyisin ainoa korkeakoulu, joka tarjoaa diakonissakoulutusta. Ruotsinkielistä diakonissakoulutusta järjestänyt Yrkeshögskolan Sydväst Lärkullassa ei tarjoa enää vain ruotsinkielistä diakonissakoulutusta vaan diakonikoulutusta. (Häkkinen, Kämäräinen, Peura & Pöntinen 2003, 12 14; Kotisalo 2002, 9.) Diakonia-ammatti-korkeakoulun toiminnan kuvaus on hyvin kiteytetty seuraaviin lauseisiin: Sille on keskeistä ensinnäkin eettisesti vahvan yhteiskunnallisen koulutuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurialalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Toiseksi sen kansallisena erityistehtävänä on kirkollisen diakoni-, diakonissa- ja nuorisotyönohjaajakoulutuksen kehittäminen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006b.) Diakonian virkaan (diakonissa) antaa kelpoisuuden sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto, joka on laajuudeltaan 240 opintopistettä ja sisältää piispainkokouksen hyväksymät teologiset ja seurakunnan kirkon työhön liittyvät opinnot. Koulutuksen tulee sisältää vähintään 90 opintopistettä kirkonalan opintoja. Teologisia opintoja tulee olla vähintään 20 opintopistettä ja diakonian ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä. Opintoihin liittyy myös käytännön harjoittelua seurakunnassa ja samalla tutustutaan kirkon työelämään ja yhteisöön. Opintoihin kuuluu 15 opintopisteen laajuinen seurakuntatyöhön liittyvä opinnäytetyö. (Piispainkokouksen päätös 2005.) Vuonna 1991 toteutettiin ammattikorkeakoulu-uudistus, jonka jälkeen sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto ja diakonian virkaan kelpoistavat opinnot on voitu suorittaa yhdessä kolme ja puoli vuotta kestävänä koulutuksena. (Diakonissakoulutuksen vaiheita, Kotisalo 2003) Diakonia- ammattikorkeakoulu sai diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon (240 opintopistettä) vuonna 2004, kun (Kotisalo 2003a.; Diakoniaammattikorkeakoulu 2006a., 55.)

11 11 Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissaopinnot koostuvat eri opintokokonaisuuksista. Ensimmäinen lukukausi käsittää 30 opintopisteen laajuiset perusopinnot. Perusopintoihin liittyy kaksi viikkoa kestävä harjoittelu seurakunnassa. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa yhdessä suoritettavien opintojaksojen lisäksi diakonissaopiskelijat suorittavat myös diakonian ja teologian opintoja. Diakonian ja teologian opinnot erottavat diakonissojen suorittaman diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön suuntautumisvaihtoehdosta. Diakonissat suorittavat myös perusopintojen aikana teologisia opintoja ja usein teologiset opinnot on sisällytetty eri opintokokonaisuuksiin. Diakonisen hoitotyön opinnot (28 opintopistettä) ovat osa diakonian virkaan kelpoistavista opinnoista. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006a., 55.) Teologiset opinnot kulkevat mukana ja ovat integroituina myös terveysalan opintokokonaisuuksiin koko opintojen ajan. Esimerkiksi Terveys ja sairaus opintokokonaisuudessa tulee esille erityisesti diakoninen hoitotyö. Monikulttuurisissa opinnoissa käsitellään tarkemmin kontekstuaalista teologiaa. Hoitotyön vaihtoehtoiset auttamismenetelmät -opintokokonaisuuden aikana diakonissaopiskelijat ovat harjoittelussa seurakunnassa ja oppivat lisää kirkon työssä toimimisesta. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006a., 55; Kotisalo 2003b.) Diakonian tulee olla myös näkyvä osa diakonissaopiskelijoiden opinnäytetyötä. Diakonissa saa opinnoissaan valmiudet asiakkaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006a.) Diakonissa on diakonisen hoitotyön ja diakoniatyön asiantuntija. Hän voi toimia sekä kirkon diakonian virassa että sairaanhoitajana hoitotyön tehtävissä (Diakoniaammattikorkeakoulu n.d. 4). Työn lähtökohtana ovat kristinusko ja kristillinen ihmiskäsitys, joita diakonissa toteuttaa toimien eettisesti ja oikeudenmukaisesti käyttäen työssä omaa luovuuttaan. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006a., 55.) Sairaanhoitajakoulutukseen liittyvä diakonissakoulutus on diakonissan tukena kirkon virassa toimimisessa. Sairaanhoitajakoulutus antaa erityisiä taitoja lähimmäisen kohtaamiseen. Opinnoissa ja tehtävissä korostuu diakonia ja sen merkitys. Koulutus antaa valmiuksia ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Koulutuksen tavoitteena on pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin, kuten esimerkiksi moniongelmaisten asiakkaiden kohtaamiseen. (Kirkkohallitus 2002, 130.)

12 12 3 DIAKONISSAN TYÖNKUVA SEURAKUNNASSA 3.1 Diakonissa diakoniatyössä Diakonian virkoja on Suomen kirkossa tällä hetkellä yli 1100, joista osassa toimii diakoni ja osassa diakonissa. (Diakoniatyöntekijöiden liitto ry 2006.) Vuoden 2005 kesäkuussa diakonissoja oli 305, joista 45 oli määräaikaisia. (Monola, S ) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyön tehtävänä on etsiä ja tunnistaa hätää pyrkien auttamaan apua tarvitsevia. Diakoniatyö mahdollistaa ja tukee ihmisarvoista elämää samalla, kun se edistää oikeudenmukaisuutta. Diakoniatyön toimialue on laaja. Siihen kuuluvat esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyö, vammaistyö, kansainvälinen diakonia, kriminaalityö, vanhustyö- ja perhetyö. (Kirkkohallitus 1998, 12.) Diakoniatyöntekijä kohtaa ihmisiä eri elämänvaiheissa ja tilanteissa. Ennen kansanterveyslain (1972) voimaantuloa diakonissojen työnkuva oli paljolti sairaanhoitoon ja sielunhoitoon liittyvää diakoniatyötä. Diakonityö on 1970-luvulta lähtien muuttunut seurakuntatyöksi, jossa etsitään ryhmämenetelmiä työn toteuttamiseksi. Yksilökohtainen työ korostui 1980-luvulla, ja esimerkiksi sielunhoito ja tukihenkilöt nousivat tärkeään rooliin. Taloudellisen tuen tarvitsijoiden määrä nousi laman seurauksena 1990-luvulla, jolloin diakonian vaikutus yhteiskuntaan lisääntyi. (Veikkola 2001, 83.) Diakoniatyössä tarvitaan moniammatillista osaamista ja halua kehittää omaa työskentelyä. Diakoniatyössä tehdään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Kaikki seurakuntalaiset voivat tehdä diakoniatyötä. Kristillinen diakonia on aina ymmärretty palveluna. (Hammann 2003, 13.) Diakonia ei ole työmuoto vaan seurakunnan elämäntapa (Veikkola 2001, 81). Vuonna 2005 diakoniatyön painopiste Suomessa oli selvästi työikäisissä asiakkaissa (18 64-vuotiaat). Asiakaskontaktit perustuivat useimmiten taloudellisiin vaikeuksiin sekä ihmissuhdekysymyksiin. Myös hengelliset kysymykset sekä terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat olivat syinä asiakaskontakteihin. (Kirkkohallitus 2005, 9.) Seurakunnan työntekijänä diakonissa voi ohjata ihmisiä diakoniatyöhön, lähimmäisenrakkauteen ja toisista välittämiseen. Otto Aarnisalo on määritellyt diakonian tehtäväksi Toimia äänettömän hädän puolesta ja etsiä hädän äärimmäistä päätä. Ihmisillä on

13 13 monenlaisia tarpeita ja ongelmia, joista on vaikea puhua. Diakoniatyöntekijä voi olla lähellä kuuntelijana ja tukijana. (Diakonissan ammattikuva 1992, 34 35; Veijola 2002.) Kirkkojärjestyksessä on ilmaistu seurakunnassa toteutuvan diakonian erityisluonne. Seurakunnan diakonia keskittyy auttamaan suurimmassa hädässä olevia sen sijaan, että toteuttaisi vain yleistä lähimmäisenrakkautta. (Hiilamo, Kauppinen & Särkiö 2002, 50.) Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. (Kirkkojärjestys 4:3.) Diakonia korostaa uskoa, toivoa ja rakkautta ihmisyyden keskeisenä ulottuvuutena, syvimpänä haasteena ja kaiken auttamisen ja vastuullisuuden sisältönä. Tästä lähtökohdasta se tulkitsee tehtäväkseen palvella koko luoma- ja ihmiskuntaa. (Henttonen 1997, 251.) Diakoniatyö toimii omista lähtökohdistaan heikko-osaisten auttamiseksi. Diakoniatyöntekijöiden yhteistyö esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa on lisääntynyt. Yhteistyöalueita ovat vanhustyö sekä syrjäytyneiden ja talousvaikeuksissa elävien asiakkaiden auttaminen. (Malkavaara 2006, ) Diakoniatyöntekijät voivat kokea riittämättömyyden tunnetta asiakasmäärän ja työtehtävien lisääntyessä. Jotkut asiakkaat pyrkivät myös takertumaan auttajaansa ja se voi olla joskus raskasta. (Miller & Shelly 1999, 197.) Diakoniatyön tehtävät vaihtelevat seurakunnittain. Joidenkin seurakuntien diakoniatyössä painottuvat sielunhoidolliset tehtävät ja jumalanpalvelustehtävät. Joissakin seurakunnissa painopiste on kriisityössä, taloudellisissa tilanteissa auttamisessa tai syrjäytyneiden tukemisessa. (Malkavaara 2006, ) Yhteisvastuun ja välittämisen hengen luominen on tulevaisuudessakin haaste seurakunnille ja kunnille. (Taskula 1996, 65.) Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Ihmisenä olemiseen kuuluu hauraus ja epätäydellisyys. Kristilliseen käsityksen mukaan Jeesus kuoli ristillä ihmisten syntien sovittamiseksi. Ihminen on kokonaisuus ja hänen olemassaolonsa perustana on suhde Jumalaan, suhde lähimmäiseen ja luontoon. (Diakonissan ammattikuva 1992; Miller & Shelly 1999, 225; Myllylä 2004.) Diakonissa toimii diakoniatyön kehittäjänä ja suunnittelee yhdessä diakoniatyön tiimin kanssa seurakunnan diakoniatyötä. Erityisesti diakoniatyössä korostuu diakonissan oma luovuus, jota hän voi käyttää hyödyksi ammatissaan. Diakonissa on myös tärkeä toivon tuoja asiakkaille. (Diakonia-ammattikorkeakoulu

14 a.) Rukous voi olla apuna voiman ja toivon luomisessa. (ks. Lindvall 1997; Rättyä 1998, 10.) Diakonissan työn arvot ovat ihmisläheisiä, jotka perustuvat kristilliseen ihmiskäsitykseen, eettisyyteen sekä oikeudenmukaisuuteen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2006a.) Diakonissan ammatti on luonteeltaan kutsumuksellista ja ammatillista työtä. Diakonissan kutsumukseen liittyy persoonallinen sitoutuminen kristilliseen ihmiskäsitykseen, luterilaiseen uskontunnustukseen, kirkon diakonian virkaan ja vihkimykseen. (Kotisalo 2002, 19.) 3.2 Diakonissa diakonisen hoitotyön asiantuntijana Rättyä (1998) tutki pro gradu -tutkielmassaan diakoniatoimistojen asiakkaiden kokemuksia avun ja tuen saamisesta. Tutkimus tehtiin Muhoksen, Limingan, Kempeleen ja Oulunsalon seurakuntien diakoniatoimistojen asiakkaille (n=43). Tuen tarvetta aiheuttivat hengelliset, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Vastaajat olivat sitä mieltä, että he tarvitsevat hengellistä, emotionaalista ja instrumentaalista tukea. Hengellinen tuki nähtiin esimerkiksi sellaisena, että ihmiset saivat toivoa paremmasta. Emotionaalinen tuki oli vastaajien mielestä hyvää kohtelua ja vuorovaikutusta. Instrumentaalinen tuki tarkoitti aineellista ja tiedollista tukea. Tutkimusten tulosten avulla voidaan nähdä, millaista tukea diakoniatyön asiakkaat tarvitsevat. Diakonisen hoitotyön kehittämistä voisi olla tutkijan mielestä tuen saatavuuden lisääminen ja tukimuotojen kehittäminen. Kotisalo (2002) tutki pro gradu -tutkielmassaan, miten diakonissat arvioivat diakoniatyön ja diakonisen hoitotyön toteutuvan Kuopion hiippakunnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan diakonissojen (n=66) toteuttama asiakastyö painottui kotikäynteihin ja ihmisten kohtaamiseen vastaanotolla. Tuloksissa kävi myös ilmi, että diakonissojen työhön kuuluu harvoin sairaanhoidollisia toimenpiteitä tai seurantaa. Tutkimukseen osallistuneet diakonissat toivoivat saavansa täydennyskoulutusta esimerkiksi hengelliseen työhön, hoitotyöhön ja omassa työssä jaksamiseen. Myllylän (2004) Diakonisen hoitotyön mallin rakentaminen väitöskirjan tarkoituksena on ollut selkeyttää diakonisen hoitotyön käsitettä ja luoda diakonisen hoitotyön malli. Myllylä on koonnut aineistoa haastattelujen ja kirjoitelmien avulla vuosien 1998-

15 aikana. Tutkimukseen osallistui opintojensa loppuvaiheessa olleita diakonissaopiskelijoita, terveysalan opettajia, diakonissoja ja sairaanhoitajia. Tutkimuksen tuloksissa Myllylä on havainnut eroja siinä, että diakoniaan kouluttautuneet sairaanhoitajat puhuvat diakonisesta hoitotyöstä ja sen käsitteistä eri tavalla kuin diakoniaan kouluttautumattomat. Rättyä (2004) on tehnyt aiheeseen liittyvän lisensiaattityön. Tutkimuksen aiheena oli Diakoniatyöntekijöiden kuvauksia työstään ja jaksamisestaan. Tutkimus oli kyselytutkimus, johon osallistuivat Oulun hiippakunnan alueen diakoniatyöntekijät (n=76). Rättyä keräsi tutkimusta varten myös kehyskertomuksia. Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että työssä jaksamista edistävät esimerkiksi motivaatio hengelliseen työhön, seurakunnan tuki, työn palkitsevuus, työn ominaispiirteet ja ammattitaito. Diakoninen hoitotyö perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen. Diakonisessa hoitotyössä pyritään siihen, että ihminen oppii näkemään itsensä ainutlaatuisena yksilönä ja, että hän löytää omat mahdollisuutensa elämässä. Diakonisessa hoitotyössä on oleellista Jumalan rakkaus ja lähimmäisenrakkaus sekä huolenpito. Diakoninen hoitotyö on arvosidonnaista ja eettistä toimintaa. Diakonista hoitotyötä ohjaavat hoitotyön eettiset ohjeet, sosiaaliset normit ja yleiset ihmisoikeudet. Tietoperustana ovat teologia ja hoitotiede sekä muut niihin liittyvät tieteenalat. Diakonisen hoitotyön keskeinen tavoite on ihmisen kokonaisvaltainen palveleminen. Tarkoituksena on tuoda lohtua ja tukea kaikille apua tarvitseville. (Kotisalo 2002, Diakonissan ammattikuva 1992, Näslindh- Ylispangar 2004, Myllylä 2004.) Tässä tutkimuksessa selvitämme, miten diakonissat kokevat toteuttavansa hoitotyön osaamista diakoniatyössä. Tarkoitamme diakonisella hoitotyöllä kokonaisvaltaista ihmisten kohtaamista, johon sisältyy myös sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. Diakoniseen hoitotyöhön liittyy ihmisten kohtaaminen ja tukeminen. Myös yksilöllisyys on tärkeä osa diakonista hoitotyötä.

16 16 4 TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAANHOITAJAN JA DIAKONISSAN TEH- TÄVÄNÄ 4.1 Sairaanhoitajan ja diakonissan työhön liittyviä terveyden edistämisen ohjelmia Terveyden edistämistä koskevat määritelmät voidaan jaotella arvojen, tavoitteiden, toiminnan ja tulosten näkökulmiin. Näistä näkökulmista voidaan Savola (2005) mukaan muodostaa viitekehys, jonka avulla voidaan kuvata terveyden edistämistä kattavasti: Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 39.) Laaja- alaisen terveyden edistämisen alkuna voidaan nähdä Ottawa Charter -asiakirjassa esitetyt viisi strategiaa, joiden mukaan terveyden edistäminen tapahtuu: kehittämällä terveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, tukemalla terveellisen ympäristön aikaansaamista, tehostamalla ja vahvistamalla yhteisöjen toimintaa, kehittämällä yksilöiden henkilökohtaisia taitoja ja kehittämällä terveyspalveluja terveyttä edistävään suuntaan. Näitä viittä strategiaa pidetään edelleen tärkeinä terveyden edistämisessä. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, ) Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa korostetaan sitä, että ihminen voi valinnoillaan vaikuttaa omaan terveyteensä. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on mahdollistaa ihmisten tiedonsaanti. Ihmisten mahdollisuuksia oman terveytensä parantamiseen tulee lisätä, ja siihen ei enää riitä pelkästään perinteinen terveyskasvatus. Terveys 2015 ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Terveyden edistäminen nähdään prosessina, joka lisää ihmisten tai yhteisöjen mahdollisuuksia hallita terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja siten parantaa terveyttä. (Koivisto 2002, )

17 17 Terveys 2015 kansanterveysohjelmaa seuraa ja valvoo kansanterveyden neuvottelukunta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ohjelmaan kuuluu kahdeksan päätavoitetta. Tavoitteet on suunniteltu niin, että terveyden edistäminen näkyy kaikissa ikäryhmissä. Suunnitelmissa halutaan ottaa kantaa nuorten lisääntyvään tupakointiin ja parantaa lasten ja nuorten turvallisuutta. Työikäisten työkykyä ja työssä jaksamista halutaan parantaa. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä pidetään myös tärkeänä tavoitteena. Tavoitteissa pyritään terveyspalvelujen parempaan saatavuuteen ja eriarvoisuuden vähenemiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että kansalaisten terveys otetaan ohjaavaksi tekijäksi ihmisten omassa toiminnassa, yksityissektorilla ja kaikilla kuntien ja valtion tehtäväalueilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Suomalainen terveyspolitiikka ja hoitajien koulutus seuraavat Terveyttä kaikille vuoteen 2000 ja Terveyttä kaikille 21.vuosisadalla ohjelmien käsitystä terveyden edistämisestä. Näiden ohjelmien periaatteena on esimerkiksi elinvuosien lisääminen, hyvä elämä ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Ohjelmissa pyritään terveyspalvelujen kehittämiseen ja terveellisten elintapojen edistämiseen. Terveyden edistämisessä on tärkeää ihmisten tasa-arvoisuus. Ihmisiä autetaan ylläpitämään ja parantamaan terveyttään. Asioita ei enää niinkään ajatella sairauskeskeisesti, vaan keskitytään ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. (Iivanainen ym. 2001, ) Yksi esimerkki terveyden edistämistä on 1970-luvulla alkanut Pohjois-Karjala projekti. Väestö käytti suolaa ja rasvaa, ja tämän arveltiin olleen syynä myös suureen sydäntautikuolleisuuteen. Projektin tavoitteena oli muuttaa ihmisten ruokavaliota terveellisempään suuntaan. Suolan ja rasvan käyttöä vähennettiin ja esim. pataruokiin opittiin lisäämään enemmän kasviksia. Suola korvattiin yrteillä ja munavoihin lisättiin kevennykseksi raejuustoa. Nykyään Pohjois-Karjalan keski-ikäisillä naisilla on projektin ansiosta Suomen terveellisimmät ruokatottumukset. (Simola 2004, ) Yksi terveyden edistämisen projekteista on HYVOKE -projekti (Hyvinvointiosaamisen kehittäminen Etelä-Savon kuntien päätöksenteossa ja johtamisessa). Projekti toteutetaan Etelä-Savon maakunnassa ja vastuullisena toimijana on Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on luoda päätöksenteon tueksi malleja, joiden avulla voidaan seurata ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia. Samalla on tarkoituksena kehittää myös terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita. Projekti toteutetaan vuosina Projektiin

18 18 kuuluu kolme osaprojektia, joissa alueen kunnat ovat aktiivisesti mukana. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan alueen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat myös mukana projektissa ja osallistuminen on yksi osa heidän opintojaan. Osaprojekteissa keskitytään mm. päihdetyöhön, terveyttä edistävän osaamisen lisäämiseen ja väestön hyvinvointiin. (Luukkainen 2006, ) 4.2 Terveyden edistämisen lainsäädäntö Terveyden edistämisestä ja ylläpitämisestä on säädetty Suomen laissa. Kansanterveyslaki säädettiin vuonna (Kansanterveyslaki /66, 1 luku 1.) Sen jälkeen lakiin on tehty tarvittavia muutoksia. (Kansanterveyslain muutos a.) Myös kirkkolaissa mainittava lähimmäisenrakkauden toteuttaminen voidaan nähdä terveyden edistämiseen liittyvänä. Seurakunnan tehtävänä on pitää huolta ja välittää sen alueella asuvista ihmisistä. (Kirkkolaki / 1054, 1 luku 2.) Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (Kirkkolaki /1054, 1 luku 2.) Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. (Kansanterveyslaki / 66, 1 luku 1.) Kansanterveyslain muutos, joka tuli voimaan1/ 2006 määrää kunnan tehtäväksi: 1 a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. (Kansanterveyslain muutos a.) Kansanterveyslain muutoksessa on kiinnitetty huomiota eri tahojen yhteistyöhön terveyden edistämisessä. Laki tuo haasteita myös diakoniatyölle erilaisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Seurakunnan yhteistyö kunnan ja terveydenhuollon kanssa on tärkeää. Lait määräävät terveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen liittyvistä asioista. Ter-

19 19 veyden edistämiseksi on luotu erilaisia ohjelmia ja projekteja, jotka auttavat ohjaamaan tavoitteet oikeaan suuntaan. On myös olemassa maailmanlaajuisia yhteistyölinjauksia terveyden edistämiseksi ja elinolojen parantamiseksi. 4.3 Sairaanhoitaja ja diakonissa terveyden edistäjinä Nykyisin hoitotyö voidaan ymmärtää laaja-alaisena, kokonaisvaltaisena ja itsenäisenä terveyden edistämisenä. (ks. Hilden 1999.) Ihmistä ohjataan niin, että hän saa hoidon aikana tarpeeksi tietoa omasta tilanteestaan ja hoitotoimenpiteistä. Hoitotyössä koetaan tärkeäksi ihmisen oma osallistuminen päätöksentekoon ja hoitosuunnitelmaan. Tavoitteena on valmistaa ja opettaa ihmistä sopeutumaan tuleviin muutoksiin ja auttaa häntä oppimaan elämään tilanteen mukaan. (ks. Lauri & Elomaa 1999, Kotisalo 2005, 5-18.) WHO:n (World Health Organization) mukaan terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia oman terveytensä hallintaan ja parantamiseen. Kirkon tehtävänä on tuoda esille terveysnäkökulmaa: lisää ja parempaa terveyttä kaikille ihmisille. Kirkko tulee ihmisen rinnalle myös hyvinä hetkinä, ei vain ihmisen ollessa hädässä. Kirkon näkemyksessä terveyden edistäminen liittyy elämään ja iloon. Tämä liittyy myös WHO:n sanontaan: antaa lisää ja parempaa terveyttä kaikille ihmisille. (Tervonen-Conçalves 2006.) Spirituaalisuus on tullut lisäksi WHO:n bio-, psyko-, sosiaaliseen terveyden määritelmään. WHO määritteli terveyden täydelliseksi psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi (Seuri 2002, 4 5). Terveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista, vaan terveys muodostuu fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä spirituaalisen hyvinvoinnin harmonisesta jännitteestä. Ihmisillä on mahdollisuus tehdä sitä tehtävää, jonka Jumala on kulloiseenkin elämänvaiheeseen antanut. (Tervonen-Conçalves 2006.) Mielenterveysongelmat ja työttömyys ovat tuoneet omat haasteensa terveyden edistämiseen seurakunnissa. Terveyden edistämiseen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen välillä. Perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen. Siksi on tärkeää antaa tukea myös perheenjäsenille. Lisääntyneet huume- ja päihdeongelmat nuorten

20 20 keskuudessa ovat tuoneet eteen uusia haasteita. Päihteisiin liittyviin asenteisiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan erilaisilla tiedotteilla ja tempauksilla. Myös keskustelemalla ja ryhmiin ohjaamalla voidaan edistää päihteettömyyttä. (Taskula 1996.) Syrjäytyneet ovat keskeinen kohderyhmä terveyden edistämisessä. Myös syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen nähdään tärkeänä työn osana, koska syrjäytyminen voi johtaa monenlaisiin muihin ongelmiin, kuten esimerkiksi riippuvuuteen tai mielenterveysongelmiin. (Tervonen- Conçalves 2006.) Keskeinen terveyden edistämiseen vaikuttava tekijä tulevaisuudessa on väestön ikääntyminen. Väestön ikärakenne muuttuu länsimaissa niin, että vanhusten määrä lisääntyy ja syntyvyys laskee. Tällainen muutos merkitsee myös hoitotarpeen lisääntymistä ja vaikuttaa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muutoksen tullessa tarvitaan yhteistyötä yksityisen- ja kolmannen sektorin kanssa. Tulevaisuudessa avohoidossa saattaa olla nykyistä enemmän huonokuntoisia ihmisiä. Tällöin myös avohoidon henkilöstö- ja taloudelliset resurssit joutuvat koetukselle. Terveyden edistämiseen muutos voi vaikuttaa siten, että on vähemmän mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Terveyden edistämisessä on tärkeää tuntea erilaisia työmenetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa eriikäisten ryhmien terveyteen. Esimerkiksi tapaturmien ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa parantavasti vanhusten elämänlaatuun. Tulevaisuudessa on tärkeää myös se, miten ihmisiä tuetaan kotona selviytymisessä. Kuntien välinen yhteistyö nousee tärkeäksi hoidon järjestämisessä ja suunnittelussa. (Hakulinen, Pietilä & Koponen 2001, ; Pietilä ym ) Tässä tutkimuksessa selvitämme, millaisia kokemuksia diakonissoilla on terveyden edistämisestä diakoniatyössä. Terveyttä voidaan edistää monenlaisin keinoin ja tavoitteenamme on selvittää, miten diakonissat vastaavat terveyden edistämisen haasteisiin. Tässä tutkimuksessa nousee tärkeäksi se, millaisena diakonissat itse kokevat roolinsa terveyden edistäjinä. Terveyden edistämistä diakonissan työssä on tutkittu vähän. Siksi tutkimusaiheemme on tärkeä ja ajankohtainen.

21 21 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten diakonissat kokevat toteuttavansa hoitotyön osaamista diakoniatyössä. Tavoitteena oli tutkia, miten diakonissat kokevat diakonisen hoitotyön ja miten terveyden edistäminen ilmenee heidän työssään. Tutkimme myös, millaista ammatillista osaamista diakonissat tarvitsevat tulevaisuudessa. Tavoitteena oli tehdä tutkimus, josta on hyötyä diakoniatyön ja diakonissakoulutuksen kehittämiselle. Tavoitteena oli keskittyä diakonissojen kokemuksiin diakoniatyöstä ja kuvata heidän omia ajatuksiaan, hyödyntäen samalla heiltä itseltään tulevia ehdotuksia Tutkimusongelmat: 1) Millaista diakonisen hoitotyön osaamista diakonissoilla on? 2) Millaisia kokemuksia diakonissoilla on terveyden edistämisestä seurakunnassa? 3) Millaista ammatillista osaamista diakonissat tarvitsevat diakoniatyössä tulevaisuudessa? 5.2 Kohderyhmän valinta ja tutkimusaineiston hankinta Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen ja pyrkimys kuvata tutkittavaa kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää tutkimuskohdetta. Aineistosta ei tehdä päätelmiä yleistettävyyttä ajatellen. (Hirsjärvi 2000, 152.) Tutkimuksessa induktiivinen lähestymistapa tarkoittaa teorian rakentamista aineistosta tehtyjen havaintojen pohjalta. Päättely etenee yksityiskohdista yleistyksiin. (Grönfors 1982, ) Valitsimme kohderyhmäksi Joensuun ja Porin rovastikuntien seurakunnissa työskentelevät diakonissat. Tutkimusta varten ei tarvinnut pyytää tutkimuslupia. Selvitimme Joensuun ja Porin rovastikuntien alueilla työskentelevät diakonissat ja heidän yhteystie-

22 22 tonsa. Lähteinä yhteystietojen hankinnassa käytimme Kirkon kalenteria ja seurakuntien omia Internetsivuja. (Kirkon kalenteri 2006.) Toteutimme aineiston hankinnan postikyselynä. Lähetimme Joensuun ja Porin rovastikuntien diakonissoille avoimen kyselylomakkeen (liite 1). Lähetettyjen kyselylomakkeiden määrä oli yhteensä 37. Kysely on aineiston hankintamenetelmä, jossa tiedonantajat täyttävät kyselylomakkeen joko valvotussa tilanteessa tai yksin kotonaan. (ks. Eskola 1975). Kyselyyn vastataan kirjallisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 75.) Tässä tutkimuksessa kysely on perusteltu ja toimiva menetelmä, koska vastaajajoukko on varsin laaja, yhteensä 37 diakonissaa, ja vastaajat asuvat eri puolilla Suomea. Laadimme kyselylomakkeen, jossa tulivat esille tutkimuksen kannalta keskeiset sisällöt: diakoninen hoitotyö, terveyden edistäminen ja diakoniatyön tulevaisuus. Kyselylomakkeessa oli kolme taustakysymystä, joiden avulla selvitimme: vastaajien valmistumisvuodet, kuinka kauan he ovat toimineet diakonissan ammatissa ja minkä ikäisiä he ovat. Lisäksi lomakkeessa oli viisi avointa kysymystä. Avointen kysymysten tarkoituksena oli, että diakonissat saavat vastata niihin omien kokemustensa mukaisesti. Kysymysten aiheena oli esimerkiksi, millaisia valmiuksia hoitotyön koulutus antoi diakoniatyöhön. Halusimme myös selvittää, millaisina diakonissat kokevat terveyden edistämisen ja työnsä tulevaisuuden. Kyselylomakkeen mukana oli saatekirje (liite 2), jossa kerroimme kyselyn tarkoituksen, vastausohjeet ja palautuspäivämäärän. Kirjeessä oli mukana myös postimerkillä varustettu palautuskuori. Lähetimme yhteensä 37 kyselylomaketta. Postitimme kirjeet huhtikuussa 2006 ja vastausaikaa oli kolme viikkoa. Kyselyyn vastasi yhteensä 16 diakonissaa (n=16). Kyselyyn vastausprosentti oli 43,2. Kohdennetulle ryhmälle lähetetyissä kyselyissä voidaan odottaa korkeaa vastausprosenttia. Uusintakyselyjen lähettämisen jälkeen vastausprosentti voi olla jopa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000; Rättyä 1995.) Tässä tutkimuksessa ei ollut tarvetta uusintakyselylle, sillä saimme kattavan määrän vastauksia jo ensimmäisellä kyselykerralla ja vastausten sisältö oli hyvä. Tässä tutkimuksessa on tärkeää tuoda esille diakonissojen omia kokemuksia asioista. Tutkimuksessamme on mukana fenomenologista ajattelua, jonka mukaan ihminen on vapaa antamaan havainnoilleen merkityksiä. Eri ihmiset kokevat saman havaittavan ilmiön eri

23 23 tavoin ja antavat sille erilaisia merkityksiä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 154.) 5.3 Aineiston analyysimenetelmä Aineiston analysointi jatkuu koko ajan tutkimuksen edetessä. Aineiston avulla pyritään saamaan vastauksia esitettyihin tutkimusongelmiin. Laadulliseen tutkimukseen liittyy siis myös keskeisesti tutkijan oma tulkinta. (Dempsey & Dempsey 1999; Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Aineiston analyysissa muodostetaan luokituksia ja noudatetaan induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita. Luokituksia tehtäessä aineistosta voidaan poimia keskeiset asiat. Laadullisen analyysin voidaan ajatella koostuvan kahdesta eri vaiheesta: Havaintojen pelkistäminen ja arvoituksen ratkaiseminen. (Alasuutari 1994.) Pelkistämisessä kiinnitetään huomiota siihen, mikä on teoreettisen viitekehyksen kannalta oleellista. Aineistoa voidaan toki tarkastella samassa tutkimuksessa monesta eri näkökulmasta. Pelkistämisessä karsitaan havaintojen määrää yhdistämällä niitä. Arvoituksen ratkaisemisvaiheessa tehdään vihjeiden pohjalta merkitystulkinta tutkittavasta ilmiöstä. (Alasuutari 1994, 22 35; Tuomi & Sarajärvi 2002.) Aineiston analyysin keskeinen tavoite on ilmiön käsitteellistäminen. Aineisto keruu ja analyysi kulkevat limittäin. Analyysi on aineistosta lähtevää luokittelua. Aluksi tehdään alustava karkea luokitus, jonka jälkeen jaetaan luokat ja teemat edelleen alaluokkiin. Saatuja luokkia verrataan aiempaan aineistoon ja niitä muutetaan tarvittaessa uudenlaisiksi. Analyysin kautta syntyvät lopuksi johtopäätökset ja tulkinta. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 144.) Aloitimme aineiston analyysin lukemalla kyselylomakkeet läpi. Lukiessamme huomasimme, että monissa kyselylomakkeissa oli samantyylisiä vastauksia. Vastauksissa tuli esille monenlaisia näkökulmia asioihin. Teimme lukiessamme muistiinpanoja paperille ja poimimme vastauksista keskeisiä asioita. Kävimme läpi jokaisen tutkimusongelmaan liittyvät vastaukset vielä tarkemmin erikseen. Muodostimme keskeisistä alkuperäisistä ilmaisuista ryhmiä samankaltaisuuden mukaan ja teimme niistä alaluokkia

24 24 (liitteet 3-5). Vastauksia tulkitsemalla muodostimme alaluokista yläluokkia ja viimeisenä pääluokan. Peilasimme muodostamiamme luokkia tutkimusongelmiin. Tulokset on havainnollistettu liitteiden (3-5) avulla ja liitteiden sisältö liittyy tutkimusongelmiin: diakonissan toteuttamaan diakoniseen hoitotyön osaamiseen sekä terveyden edistämiseen diakoniatyössä ja diakonissojen arvioihin diakoniatyössä tarvittavasta osaamiseen. 5.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että tutkijoille ovat selvillä tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Tutkimuksen onnistumiseen vaikuttaa jokainen tutkimuksen vaihe. Suunnitelmallisuus ja ajankäyttö vaikuttavat tutkimuksen etenemiseen. Tutkimuksessa on tärkeää pyrkiä yhdenmukaisuuteen eri vaiheiden välillä esimerkiksi tarkistamalla, että tutkimusongelmat liittyvät kyselylomakkeessa esitettyihin kysymyksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002.) Tutkimusprosessissa lähdetään liikkeelle empiirisistä havainnoista. Havaintomateriaalia tulkitaan ja nostetaan sieltä esiin merkittäviksi katsottuja teemoja. (Hirsjärvi 2000, 246.)Yksi ohje laadullista tutkimusta tehtäessä on, että aineisto tulee kerätä sieltä, missä ilmiö tapahtuu. Laadullisessa tutkimuksessa ei ole tarkoitus pyrkiä yleistettävyyteen. Kyselylomaketta laadittaessa on tärkeää saada kysymykset muotoiltua sopivan laajoiksi, koska liian suppeat kysymykset voivat vaikeuttaa tutkittavan omien näkemysten esille tuloa. (Field & Morse 1985, ; Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, ) Aineiston analyysin tukena tulee olla riittävä määrä alkuperäisilmaisuja, sillä analyysin luotettavuus syntyy havaintojen ja luokitusten yhteensopivuudesta. Analyysissa edetään konkreettisista havainnoista luokitusten kautta käsitteelliselle tasolle. Tutkimuksen luotettavuus vaatii myös sitä, että muodostuneet luokat ovat toisensa poissulkevia. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 219.) Kirjoitimme kyselyn saatekirjeeseen, että tuloksia käsitellään luottamuksellisesti. Tietojen luottamuksellinen käsitteleminen tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa saatuja tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Opinnäytetyöhön tulevat tiedot tutkittavista ilmaistaan niin ettei vastaajaa voida tunnistaa. Tutkimuksen kannalta on myös tärkeää, että vastaajat tietävät, mistä tutkimuksessa on kysymys. Tut-

25 25 kimuksen tarkoituksen jäädessä epäselväksi, voivat vastaajat jättää vastaamatta. (Tuomi & Sarajärvi 2002.) Kyselyn vastausprosentti oli 43,2, joka on hyvä tulos postikyselyssä. Uusintakyselylle ei tässä tutkimuksessa ollut tarvetta, koska vastausten sisältö oli hyvä. Kyselylomakkeessa olevien taustakysymysten vastausten mukaan kyselyyn vastasivat monen ikäiset diakonissat. Jotkut vastaajista olivat tehneet pitkän uran diakoniayön parissa ja osa vastaajista oli toiminut diakoniayössä muutaman vuoden. Kyselyn vastauksissa tämä näkyi monipuolisuutena. Tutkimuksen kannalta on hyvä, että saimme vastauksia eri- ikäisiltä vastaajilta. Aineiston analyysissa etenimme johdonmukaisesti alkuperäisistä ilmaisuista tulkinnan kautta alaluokkien muodostukseen. Analyysissa kiinnitimme huomiota alaluokkien ja niistä muodostuvien ylälokkien yhdenmukaisuuteen. Koko analyysin ajan meille oli tärkeää, että diakonissojen oma ääni tuli kuuluviin ja näkyi myös tuloksissa. Käytimme tässä tutkimuksessa runsaasti lähteitä. Lähteinä oli useita aiheeseen liittyviä tutkimuksia, joista osa oli pro gradu -tutkielmia. Tutustuimme laajasti hoitotyön ja diakoniatyön alojen kirjallisuuteen. Käytimme tutkimuksessamme lähteinä ajankohtaisia artikkeleita ja muita kirjoituksia. Löysimme muutamia tutkimukseen liittyviä ulkomaisia lähteitä, joista saimme myös hyvää tietoa. Otimme tutkimuksessa huomioon myös lakiasiat. Internetlähteitä käytimme jonkin verran, mutta pyrimme aina hankkimaan lähteen kirjana mikäli mahdollista, sillä se lisää myös luotettavuutta.

26 26 6 TULOKSET 6.1 Diakonissojen kokemukset diakonisen hoitotyön osaamisestaan Kyselyyn vastanneet diakonissat (n=16) kokivat, että diakoninen hoitotyö näkyy diakoniatyössä asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämisenä. Toimintakyvyn ylläpitämiseen kuuluu asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Yleisin asia, jossa diakonissat kertoivat neuvovansa ja ohjaavansa asiakkaita, oli lääkärin hoitoon tai muuhun avunsaantipaikkaan hakeutuminen. Työympäristöstä riippuen diakonissat ovat päässeet käyttämään myös hoitotyön erikoisosaamistaan, esimerkiksi antamalla äitiysneuvontaa. Diakonissat kuvasivat erilaisia tilanteita, joissa hoitotyön koulutuksesta on hyötyä. Tietämys auttaa ohjaamaan ja tukemaan asiakkaita oikeassa kohdassa oikeaan avunsaantipaikkaan. Osaa neuvoa asiakkaita terveysasioissa ja myös ohjata lääkärille. Myös diakonissojen tiedoilla ja taidoilla sairauksista ja niiden hoidosta oli hyötyä asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä. Sairaanhoidolliset taidot ja tiedot korostuivat sairauksien sekä ensiavun tuntemisena. Sairaanhoitajakoulutuksen ansiosta diakonissat kertoivat osaavansa hoitotyön tehtäviä, kuten verenpaineen ja verensokerin mittaamista sekä asiakkaiden lääkkeiden tarkistamista. Osa diakonissoista oli sitä mieltä, että varsinaisia toimenpiteitä ei työssä tarvitse tehdä ja työ on enemmän ohjausta tai neuvontaa. Mittaan verenpainetta (myös verensokeria) vastaanotoilla ja kotikäynneillä. Kotikäynnillä voi vaikkapa tarkistaa lääkkeet tai tehdä pieniä hoitotoimenpiteitä. Leiri- yms. tilanteissa olen itse vastannut tarvittaessa myös vanhusten shtarpeista ja ensiaputilanteista. Sairaanhoitotyötä on todella vähän, varsinkin hoitotoimenpiteitä ei juuri ollenkaan.

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot