Ero lapsiperheessä varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheiden välisestä kasvatuskumppanuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ero lapsiperheessä varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheiden välisestä kasvatuskumppanuudesta"

Transkriptio

1 Ero lapsiperheessä varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheiden välisestä kasvatuskumppanuudesta Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Lastentarhanopettajankoulutus Kandidaatin tutkielma Kasvatustiede Lokakuu 2012 Annukka Pursi Ohjaaja: Alisa Alijoki

2 Tiedekunta - Fakultet - Faculty Käyttäytymistieteellinen Laitos - Institution - Department Opettajankoulutuslaitos Tekijä - Författare - Author Annukka Pursi Työn nimi - Arbetets titel Ero lapsiperheessä varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheen välisestä kasvatuskumppanuudesta Title Early childhood practitioners constructed meanings related to educational partnership with parents how have ended their relationship. Oppiaine - Läroämne - Subject Varhaiskasvatus Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/handledare - Level/Instructor Kandidaatin tutkielma / Alisa Alijoki Aika - Datum - Month and year Lokakuu 2012 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 106 s + 4 liites. Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä päivähoidossa työskentelevillä varhaiskasvattajilla on päivähoidon ja eroperheiden välisen yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden toteutumisesta. Tutkimus täydentää kuvaa siitä, millaisia merkityksiä ja tulkintoja varhaiskasvattajat itse antavat kasvatuskumppanuudelle osana perustehtäväänsä. Tutkimuksessa kysytään, kuinka päivähoidossa toimitaan yhteistyössä niissä tilanteissa, joissa lapsen perhe ei ole se oletettu kahden vanhemman ydinperhe. Tutkimuksen kontekstiksi on rajattu päiväkoti. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimushenkilöiden valinta on toteutunut yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton alaisuudessa toimivan Neuvokeskuksen kanssa. Kahdeksan päivähoidossa työskentelevän varhaiskasvattajan tutkimusjoukko valikoitui harkinnanvaraisesti Neuvokeskuksen Ero lapsiperheessä -koulutuksiin keväällä 2011 osallistuneista henkilöistä. Tutkimusaineisto koostuu varhaiskasvatuksen ammattilaisten nauhoitetuista ja litteroiduista teemahaastatteluista. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkimus vahvistaa kansainvälistä ja kansallista käsitystä kumppanuuskäsitteen ja -käytäntöjen monitulkintaisuudesta ja vakiintumattomuudesta. Tässä tutkimuksessa varhaiskasvattajat suhtautuivat kasvatuskumppanuuteen perhelähtöisen ja lapsilähtöisen tulkintakehyksen suunnassa. Perhelähtöisessä kumppanuudessa koko perheen hyvinvoinnista huolehtiminen nähtiin tärkeäksi päivähoidon ja eroperheen välisessä yhteistyössä. Lapsilähtöisessä kasvatuskumppanuudessa puolestaan lapsen hyvinvointi, kasvu ja kehitys asetettiin yhteistyön keskiöön, ja kumppanuuskäytäntöjen katsottiin rajautuvan näiden asioiden äärelle. Lisäksi tutkimus osoitti, ettei etävanhempien täysivaltainen asiakkuus ja osallisuus päivähoidon kumppanina aina toteudu yhtä tasavertaisesti kuin kumppanuus lähivanhemman kanssa. Kasvatuskumppanuuden tulevaisuuden kehittämisessä tähdelliseksi nousee tämän tutkimuksen pohjalta kysymys siitä, kuinka paljon päivähoidon henkilökunnan tarvitsee ylipäänsä tietää asiakasperheiden elämästä ja muuttuvista perhesuhteista. Lisäksi on tärkeä selvittää, miten kasvatuskumppanuuden käytänteitä voitaisiin kehittää erityisesti jaetun kasvatuskumppanuuden, molempia vanhempia tasavertaisesti ja tasapuolisesta osallistavan yhteistyön suunnassa. Avainsanat - Nyckelord ero, perhe, varhaiskasvatus, kasvatuskumppanuus Keywords parental divorce, family, early childhood education and care, educational partnership Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto, keskustakampuksen kirjasto, käyttäytymistieteet / Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

3 Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Annukka Pursi Työn nimi - Arbetets titel Ero lapsiperheessä Varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheen välisestä kasvatuskumppanuudesta. Title Early childhood practitioners constructed meanings related to educational partnership with parents how have ended their relationship. Oppiaine - Läroämne - Subject Early Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/handledare - Level/Instructor Bachelor s Thesis / Alisa Alijoki Tiivistelmä - Referat Abstract Aika - Datum - Month and year October 2012 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 106 pp. + 4 appendices The purpose of this study was to find out, describe and categorize the early childhood education practitioners constructed meanings related to the educational partnership with parents who have ended their relationship. Interest in the study focuses on the types of agencies, interactions and relationships that early childhood education practitioners generate in accounts of encounters between teachers and parents. In Finland, the co-operation between practitioners and parents has been defined as an educational partnership in the National Policy Definition on Early Childhood Education and Care (2002) and as ECEC partnership in the National Curriculum Guidelines on Early Childhood Education and Care (2003). Although educational partnership has been a popular research topic, there are a quite a few studies that examine partnership from the practitioners point of view. This research is qualitative case study. Research material was collected by the theme interviews in May The early childhood practitioners (8) who participated in the study were chosen by the help of Neuvokeskus which is a member organization of the Central Union of the Child Welfare. Research material was transcribed and analyzed by the means of content analysis. The study confirms the international and national understanding of the educational partnership the concept of professional partnership is controversial and there is a variation in the ways of put it into practice. According to the results of this study there found two ways of interpret the educational partnership family-based and child-based partnership. In addition, the research showed that the nonresident parents tend to be less equal in the educational partnership than the resident parents. In terms of the future development of educational partnership, a key question focuses on the way that the early childhood education services can clarify the terms of educational partnership. It is necessary to ask how much information about family relations is enough for the educational practitioners to manage well in their educational task. Furthermore, it is important to find out how the educational partnership practices are possible to develop in the terms of shared educational partnership. Avainsanat - Nyckelord Ero, perhe, varhaiskasvatus, kasvatuskumppanuus Keywords parental divorce, family, early childhood education and care, educational partnership Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

4 Sisällys 1 JOHDANTO YDINPERHEESTÄ EROPERHEEKSI Perhe käsitteenä ja erilaiset perhemuodot Eroperhe lapsen kasvuympäristönä Eron vaikutus lapseen Lapsen etu erotilanteessa Vanhemmuus eron jälkeen PÄIVÄHOITO OSANA LAPSIPERHEIDEN VARHAISKASVATUSPALVELUJA Varhaiskasvatuksen tavoitteet ja kasvatuspäämäärät Päivähoito osana varhaiskasvatusta Varhaiskasvatushenkilöstö Varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö Perhe varhaiskasvatuksen kontekstissa KASVATUSKUMPPANUUS VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuuden lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen Eroperheen vanhempien kanssa toteutuva kasvatuskumppanuus KASVATUSKUMPPANUUS JA EROPERHE EKOLOGISEN SYSTEEMITEORIAN VIITEKEHYKSESSÄ Kasvatuskumppanuus ekologisen teorian viitekehyksessä Eroperhe ekologisen teorian viitekehyksessä TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Laadullinen tapaustutkimus Teemahaastattelu Tutkimusjoukko Tutkimuksen kulku Tutkimusaineisto ja sisällönanalyysi TUTKIMUSTULOKSET JA TULOSTEN TULKINTA Päivähoidon ja eroperheiden välisen yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden erityispiirteitä Kasvattajan rooli eroperheen vanhempien kumppanina TULOSTEN KOKOAVA TARKASTELU... 81

5 10 POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus ja todistusvoima LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Haastattelupyyntö Liite 2: Neuvokeskuksen kanssa toteutunut yhteistyö Liite 3: Teemahaastattelurunko Liite 4: Otteita tutkimuspäiväkirjasta

6 TAULUKOT Taulukko 1. Lapsiperheet tyypeittäin vuosina (Suomen virallinen tilasto, 2011b). Taulukko 2. Perhelähtöinen ja lapsilähtöinen kasvatuskumppanuuden tulkintakehys. KUVIOT Kuvio 1. Ekologinen lähestymistapa, joka esittää hypoteesin pienen lapsen kehitykseen vaikuttavista kerroksista Pennin (2005, 45) mukaan. Kuvio 2. Päivähoidon ja eroperheen välisen kasvatuskumppanuuden osa-alueet (A-D). Kuvio 3. Eriytyneen kasvatuskumppanuuden malli. Kuvio 4. Epätasa-arvoistavan kasvatuskumppanuuden malli.

7 1 1 Johdanto Suomalaisista 1 6-vuotiaista lapsista yli 60 prosenttia viettää suuren osan päivästään varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Vaikka valtaosa lapsista tulee päivähoidon piiriin kahden vanhemman perheistä, ei nyky-yhteiskunnassamme lapsiperhettä voida enää nähdä vain ydinperheenä, vaan moninaiset perhemuodot ja -mallit elävät rinnakkain. Yhtenä merkittävänä perhesuhteita monimuotoistavana ilmiönä voidaan pitää erojen yleistymistä. Lapsiperheiden erot ovat hyvin tavallisia tämän päivän Suomessa, mutta myös kansainvälisesti. Arviolta jopa lasta kohtaa vuosittain vanhempiensa parisuhteen päättymisen. Erosta on muodostunut ajan ilmiö, joka liittyy lähes kaikkien suomalaisten elämään joko välillisesti tai välittömästi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä varhaiskasvattajilla on päivähoidon ja eroperheiden välisen yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden toteutumisesta. Tutkimus täydentää kuvaa siitä, millaisia merkityksiä ja tulkintoja varhaiskasvattajat itse antavat kasvatuskumppanuudelle osana perustehtäväänsä. Tutkimuksessa kysytään, kuinka päivähoidossa toimitaan yhteistyössä niissä tilanteissa, joissa lapsen perhe ei ole se oletettu kahden vanhemman ydinperhe. Tutkimuksen teoreettisessa taustoituksessa kuvataan yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden muotoutumista ja toteutumista perheen ja päivähoidon institutionaalisissa suhteissa. Lapsiperhettä tarkastellaan lapsen kasvuympäristönä ja vanhemmuuden näyttämönä eroperheen näkökulmasta. Kasvatuskumppanuus ja lapsiperhettä kohdannut ero yhdistyvät Bronfenbrennerin (1979) ekologisen teorian mallissa. Bronfenbrennerin teoriaa hyödynnetään varhaiskasvattajien kasvatuskumppanuutta koskevien käsitysten ontologisena jäsentäjänä. Tutkimusaineisto koostuu varhaiskasvatuksen ammattilaisten nauhoitetuista ja litteroiduista teemahaastatteluista. Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimushenkilöiden valintaan ja tutkijan esiymmärryksen muodostumiseen on vaikuttanut yhteistyö Lastensuojelun Keskusliiton alaisuudessa toimivan Neuvokeskuksen kanssa. Kahdeksan päivähoidossa työskentelevän varhaiskasvattajan tutkimusjoukko valikoitui harkinnanvaraisesti Neuvokeskuksen Ero lapsiperheessä -koulutuksiin keväällä 2011 osallistuneista henkilöistä.

8 2 Tutkimuksen teemat ovat ajankohtaisia nyky-yhteiskunnassamme, ja ne voidaan liittää osaksi varhaiskasvatuksen kehityksellisiä haasteita (Varhaiskasvatus vuoteen 2020, 2008). Ensinnäkin, kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että kasvatuskumppanuutta tulkitaan ja kehitetään eri tavoin eri paikoissa ja eri yhteyksissä (Foot, Howe, Cheyne, Terras & Rattray, 2002; Tayler, 2006). Vaikka kumppanuuden tutkimus on ollut suhteellisen vilkasta, on Suomessa tehty niukasti tutkimusta kasvatuskumppanuudesta varhaiskasvattajien itsensä tulkitsemana (Kekkonen, 2012). Toiseksi, erojen yleistymistä osana lapsiperheiden elämänkaarta voidaan pitää varhaiskasvatuksen kannalta merkittävänä yhteiskunnallisena muutoksena (Varhaiskasvatus vuoteen 2020, 2008). Lapsiperhettä kohdannut ero on aihe, joka nousee esiin nykypäivän kasvatustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa (mm. Alasuutari, 2010; Kekkonen, 2012). Eroista on tarjolla ajantasaista tutkimustietoa, mutta päivähoidon ja perheiden välisen yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden näkökulmasta lapsiperheiden eroja ei ole juurikaan tutkittu. Koen, että opinnäytetyöni tutkimusraportti voi palvella laajemminkin päiväkodissa työskenteleviä varhaiskasvattajia. Ennen kaikkea tutkimus voidaan nähdä keskustelun herättäjänä yhtäältä perhe-elämän julkisuuden ja yksityisyyden kysymyksistä, toisaalta ammatillisen kumppanuusvuorovaikutuksen rajoista. Uskon, että perheiden monimuotoistuessa myös kasvatustieteellistä perheasiantuntijuutta tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta esimerkiksi huono-osaisuuden kasautumiseen voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisaalta on vielä selventämättä, miten tällaista työtä on tarkoitus toteuttaa kasvatuskumppanuuden kontekstissa ja millaisin resurssein. Kansallisessa keskustelussa on viitteitä myös siitä, että varhaisen puuttumisen ja ehkäisevän lastensuojelun toimintakäytänteet osana päiväkodin ja vanhempien välistä yhteistyötä, olisivat väistymässä kumppanuuslanseerauksen myötä. Kasvatuskumppanuuden tulevaisuuden kehittämisessä tähdelliseksi nouseekin kysymys siitä, miten perhesuhteiden monimuotoistuminen vaikuttaa kumppanuuskäytänteisiin ja kuinka paljon päivähoidon henkilökunnan tarvitsee ylipäänsä tietää asiakasperheiden elämästä ja muuttuvista perhesuhteista.

9 3 2 Ydinperheestä eroperheeksi 2.1 Perhe käsitteenä ja erilaiset perhemuodot Perheen käsite on historiassa muuttunut moneen kertaan. Perheen muuttuvaa yhteiskunnallista luonnetta voidaan tarkastella hyvinkin monesta näkökulmasta. Hämäläinen ja Kangas (2010) lähtevät tarkastelemaan perheen olemusta vertailemalla eri aikakausien tietosanakirjojen sisältämiä perheen määritelmiä luvun alun tietosanakirjallisuudessa perheen määritelmä rajautuu tiukasti ehjän ydinperhe-mallin mukaisesti. Sanaa perhe voidaan käyttää ainoastaan siitä inhimillisestä pienoisyhteiskunnasta, jonka isä, äiti ja lapset muodostavat. Lisäksi määritelmään sisältyy vahva normatiivinen näkemys perheen perustehtävästä: Kehityshistoriallisesti katsottuna perhe perustuu lasten tarpeeseen saada suojaa ja hoitoa sekä vanhempien vaistomaisiin tarpeisiin tyydyttää tätä tarvetta. Tämä 1900-luvun alun perhemääritelmä ottaa vahvasti kantaa myös siihen, mikä perhemuoto on lasten kehitysedellytysten kannalta soveliain. Määritelmän mukaan ainoastaan elinikäiseen avioliittomuotoon rakentuva perhe on sivistyskansalle ainoa otollinen. (Hämäläinen ja Kangas, 2010, 7.) Ydinperheihanteen taustalla on vahva luonnollisuutta ja luonnollisia perhesuhteita painottava ideologinen perustelu. Ehjän ydinperheen paremmuutta korostavassa ajattelussa vanhempien parisuhteen varaan rakentuvan perhemuodon uskotaan olevan myös lapsille paras kasvualusta. Nätkin (2003) nimittää tällaista ajattelutapaa perheen kuvaamisen moderniksi näkökulmaksi. Hän tuo modernin ajattelun rinnalle myös toisen, postmodernin perheen mallin. Postmoderni näkökulma pyrkii kyseenalaistamaan modernille tunnusomaista luonnollisuushakuisuutta. Nätkinin tarkastelussa moderni ja postmoderni eivät kuvaa aikakausia vaan ne nähdään rinnakkaisina ajattelutapoina, jotka ikään kuin neuvottelevat jatkuvasti keskenään. On huomion arvoista, että vaikka nykyyhteiskunnassa perhemuodot ovat moninaistuneet ja erilaiset perhe-elämän vaihtoehdot normalisoituneet, kiistely erilaisten perhemuotojen aiheuttamista riskeistä lapsen hyvinvoinnille jatkuu edelleen. Ydinperheiden paremmuus suhteessa muihin perhemuotoihin saa edelleen laajalti kannatusta. (Nätkin, 2003, )

10 4 Perheen merkitys on suomalaisten keskuudessa pysynyt vuosikymmenten aikana suhteellisen samana. Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että perhe merkitsee heille läheisyyttä, vastuuta muista ihmisistä, yhdessä olemista ja henkistä tukea. Perheen määritteleminen tarkasti on puolestaan huomattavasti merkityksen antoa vaikeampi tehtävä, koska ihmiset tulkitsevat perheenkäsitettä eri tavoin. Väestöliiton perhebarometrissa Pirjo Paajanen (2007) on tarkastellut suomalaisten perhekäsityksiä. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset ovat lähes yksimielisiä siitä, että aviopari lapsineen muodostaa perheen. Yksinhuoltajaa tai avoparia, jolla on lapsia, pitää perheenä noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Monet vuoden 2007 perhebarometriin vastanneista katsoivat lasten kuuluvan perheeseen, mutta kuitenkin enemmistö piti myös lapsetonta avioparia (69 %) ja lapsetonta avoparia (55 %) perheenä. (Paajanen, 2007, 23, ) Perhe rakentuu tapahtumien kulussa, jolloin jokaisella perheellä on yksilöllinen elämänkaarensa eri vaiheineen. Yksilöllinen elämänkaari saattaa sisältää seurustelua, avioitumista, lasten hankkimista sekä myös parisuhteiden päättymistä, avioeroja ja uusperheiden muodostumista. (Törrönen, 2005, 7 8.) Viime vuosikymmenien aikana erilaiset perheenä elämisen muodot ovat lisääntyneet. Perhemuotojen ja -suhteiden monimuotoistumisen johdosta perhe voidaan nykyään määritellä hyvinkin väljästi. Litmalan (2003, 120) mukaan perhe voidaan ymmärtää ryhmittymäksi, jonka muodostaa kaksi tai useampi yksilö, jotka itse määrittelevät itsensä perheeksi ja jotka tuntevat vastuuta sekä velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Tilastokeskuksen (Suomen virallinen tilasto, 2011a) mukaan perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoparit tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Lapsiperheiksi Tilastokeskus puolestaan määrittelee ne perheet, joissa kotona asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Tässä tutkimuksessa tarkastelen lapsiperhettä päivähoidon kontekstissa ja olen sen vuoksi rajannut tilastokeskuksen antamaa määritelmää koskemaan ainoastaan niitä lapsiperheitä, joissa on vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Tutkimuksessani lapsiperheistä voidaan nimittää myös pikkulapsiperheiksi. Pikkulapsiperheellisyydellä tarkoitetaan perheen tiettyä elämänvaihetta, jolloin lapset ovat alle kouluikäisiä ja tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa (ks. Törrönen, 2012, 16).

11 5 Kaikista perheistä lapsiperheiden osuus on Suomessa 40 prosenttia. Perheissä on keskimäärin 2,4 lasta. Vuoden 2010 lopussa lapsiperheitä oli yhteensä Lapsiperheiden yleisin perhemuoto näyttää edelleen olevan avioparin perhe, joita on yli puolet lapsiperheistä (61 %). Avoparien lapsiperheitä sekä äiti-lapsi-perheitä oli saman verran, noin 18 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Isä-lapsi -perheitä on edelleen hyvin vähän, alle kolme prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröity pari puolestaan muodosti lapsiperheen 267 tapauksessa. (Suomen virallinen tilasto, 2010.) Taulukko 1. Lapsiperheet tyypeittäin vuosina (Suomen virallinen tilasto 2011b) Muu tos Perheitä yhteensä Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Perhetyyppi Rekisteröity pari ja lapsia Perheen keskikoko

12 6 Lapsiperheitä tyypittelevä taulukko (1.) osoittaa, että nyky-yhteiskunnassamme lapsiperhettä ei voida enää nähdä vain ydinperheenä, vaan moninaiset perhemuodot ja -mallit elävät rinnakkain (vrt. Sevon, Böök & Perälä-Littunen, 2011, 116; Suomen virallinen tilasto, 2011b). Lapsiperheiden rakenteellisen ja perhesuhteita koskevan monimuotoistumisen lisäksi huomionarvoista on kuitenkin myös se, että valtaosa (83%) lapsista elää edelleen kahden vanhemman perheissä (Suomen virallinen tilasto, 2010). Toisaalta myös kahden vanhemman perheissä perhesuhteet ovat tänä päivänä biologista ydinperhettä monimuotoisempia. Ydinperheiden rinnalla uusperheet ovat hyvin tavallinen ja vakiintunut kahden vanhemman perhemuoto. Uusperheitä oli vuoden 2010 lopussa Lapsia näissä perheissä oli tuolloin (Suomen virallinen tilasto, 2010.) 2.2 Eroperhe lapsen kasvuympäristönä Lapsiperheet elävät muuttuvien elämäntilanteiden ja vaiheiden mukaan. Lapsiperheiden erot ovat hyvin tavallisia tämän päivän Suomessa, mutta myös kansainvälisesti. Arviolta jopa lasta kohtaa vuosittain vanhempiensa parisuhteen päättymisen. Erosta on muodostunut ajan ilmiö, joka liittyy lähes kaikkien suomalaisten elämään joko välillisesti tai välittömästi. (Kääriäinen, Hämäläinen & Pölkki, 2009, 11.) Tässä tutkimuksessa en tee eroa avio- ja avoerojen suhteen, vaan käytän vanhempien parisuhteen päättymisestä yleisesti käsitettä ero. Erojen yleistyminen näkyy nyky-yhteiskunnassamme perhesuhteiden ja perhemuotojen moninaistumisena (Kääriäinen, Hämäläinen & Pölkki, 2009, 11). Kun vanhempien ero koskettaa lapsiperhettä, koko perhe joutuu järjestäytymään uudelleen toisen vanhemman erkaantuessa sosiaalisesta systeemistä. Nykyään vallalla olevan käsityksen mukaan vanhempien erotessa perhe ei kuitenkaan varsinaisesti hajoa, vaan muuttaa muotoaan. Perheestä syntyy eroperhe, jossa jaettu vanhemmuus pyritään turvaamaan erosta huolimatta. Vaikka jaettu vanhemmuus on eroperheiden kohdalla vallitseva kulttuurillinen, ammatillinen sekä lainsäädännöllinen ihanne, jäävät lapset kuitenkin tavallisesti asumaan äidin luo ja valtaosasta isiä tulee eron yhteydessä etävanhempia ja elatusvelvollisia. (Kuronen & Hokkanen, 2008, 27; Panttila, 2005, 10.) Perhe-elämää ja perheenperustamista pidetään nyky-yhteiskunnassamme edelleen tärkeänä asiana elämässä. Lasten olemassaolon on todettu lisäävän eron haasteita, ja siksi

13 7 lapsien onkin tutkimusten mukaan todettu vähentävän erojen todennäköisyyttä (Hatch & Bulcroft, 2004, ). Myös länsimainen kulttuurin on todettu yleisesti suhtautuvan kriittisemmin lapsiperheiden rikkoontumiseen kuin lapsettomien parien eroihin (Diefenbach & Opp, 2007, ). Toisaalta nykypäivänä on havaittavissa kehityssuunta, jossa eroja perustellaan yhä useammin myös lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tästä osoituksena suomalaisten perhekäsityksiä selvittäneen barometrin tulos lasten hyvinvoinnista on tullut entistä hyväksyttävämpi avioeron perustelu viimeisen kymmenen vuoden saatossa. (Paajanen, 2007, ) Erot ovat niiden perusteluista riippumatta todellisuutta yhä useammin myös pikkulapsiperheiden kohdalla. Ero nähdään nykypäivänä normaaliksi vaiheeksi lapsiperheiden elämänkaaressa. Beck-Gernsheim näkökulma nyky-yhteiskunnassamme vallitsevaan erojen normaaliuteen kiteytyy tulkinnaksi, jonka mukaan parisuhteessa eletään ulkoovi raollaan. Ero nähdään parisuhteessa ikään kuin neutraaliksi varauloskänniksi. Varautumalla eroon itse asiassa tehdään ero mahdolliseksi, jolloin parisuhteeseen ei varsinaisesti edes kiinnitytä, vaikka perheessä olisi myös lapsia. Beck-Gernsheim toteaa, että käsitys eron normaaliudesta voi siirtyä myös eroperheen lapsille heidän omiin aikuisuuden parisuhteisiinsa. (Beck-Gernsheim, 2002, ) Seuraavaksi tarkastelen lyhyesti eroperheenä elämisen muotoja tilastotietojen ja tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta. Uusperhe. Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Sosiaalisen pääoman näkökulmasta uusperhe näyttäytyy ydinperheen kaltaisena verkostona. Perheeseen kuuluu sekä isä että äiti. Lapsi elää pääsääntöisesti joko biologisen isänsä tai äitinsä kanssa. Lisäksi hänellä on perhepiirissä sosiaalinen vanhempi. (Jallinoja, 2006, 130.) Uusperheitä oli vuoden 2010 lopussa , lapsia näissä perheissä oli Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa. (Suomen virallinen tilasto, 2010.) Valtiotieteiden tohtori Anna-Maija Castren (2008) on tutkinut eron jälkeistä perheelämää sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Castren toteaa, että ei ole yhdentekevää, miten uusperhe rakentuu sukulaissuhteisiin nähden. Sukulaisuusmallien jatkumoa hän kuvaa uusperheiden kohdalla peräkkäisten ydinperheiden mallin ja laajentuneen uusperheen mallin avulla. Peräkkäisten ydinperheiden mallissa entiset avio- tai avosukulai-

14 8 set eivät enää ole osa perheen sosiaalista verkostoa, vaan vallitsevan uusperheen sukulaissuhteet määrittävät sosiaalisen verkoston laajuutta. Tässä mallissa verkostosuhteiden syntymistä, säilymistä ja päättymistä suuntaa ennen kaikkea parisuhde. Laajentuneen uusperheen mallissa puolestaan myös entisiin avio- tai avosukulaisiin pidetään yhteyttä ja heidät määritellään osaksi uusperheen sosiaalista verkostoa. (Castren, 2008, ) Yhden vanhemman perhe. Yhden vanhemman perheessä vanhempi elää lastensa kanssa ilman toisen vanhemman arkista läsnäoloa. Yhden vanhemman perheitä oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan , näistä isä-lapsi - perheiden osuus oli 13,4 %. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on noin 20,2 %. Lapsia näissä perheissä on hieman yli (Suomen virallinen tilasto, 2011b.) Yhden vanhemman perheessä vanhempi voi olla yksinhuoltaja tai eronneilla vanhemmilla voi olla yhteishuoltajuus. Tässä tutkimuksessa yksinhuoltajuus ymmärretään huoltomuotona, joka on syntynyt avio- tai avoeron seurauksena. Yksinhuoltajuudessa käräjäoikeus on määrännyt vain toisen vanhemmista lapsen pääasialliseksi huoltajaksi (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 361/1983). Yksinhuoltajuus saa arkipuheessa kuitenkin monia merkityksiä ja on siksi ongelmallinen käsite. Yksinhuoltajuudesta puhuttaessa, juridinen käsitteistö ja arjessa eletty todellisuus eivät välttämättä tule ymmärretyksi samalla tavalla. Arjen tasolla lähivanhempien on todettu joskus kokevan itsensä yksinhuoltajaksi, vaikka vanhemmilla olisikin juridisesti yhteishuoltajuus. (Kääriäinen, Hämäläinen & Pölkki, 2009, 12.) Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen asema on viime vuosikymmenten aikana selkeästi huonontunut. Joka neljäs yksinhuoltajaperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Lisäksi lapsiköyhyysriskin katsotaan olevan suurimmillaan, jos lapsen vanhempi on yksinhuoltaja. (Lammi-Taskula & Salmi, 2010, 199; Suomen virallinen tilasto, 2008.) Yhden vanhemman perheissä on lisäksi kahden vanhemman perheitä vaikeampi yhdistää lastenhoito ja työelämä. Väestöliiton perhebarometrin (2010) mukaan yksinhuoltajat kaipaavatkin arkensa toimivuuden turvaksi työelämän joustavuuden kehittämistä sekä hoitovapaa-oikeuden laajentamista lähisukulaisiin. (Lainiala, 2010, 56.)

15 9 Törrösen (2012) lapsiperheiden arkea ja hyvinvointia käsittelevässä tutkimuksessa yksinhuoltajaperheiden elämään liittyi pikkulapsiperhevaiheessa kahden vanhemman perheitä syvemmin huono-osaisuuden kasautuminen. Huono-osaisuus yhdistyi vähävaraisuuteen, vähäiseen sosiaaliseen tukeen, heikkoihin työelämäyhteyksiin ja työllistymisvaikeuksiin sekä terveydellisiin haittoihin. Elinolojen puutteilla ja henkisellä pahoinvoinnilla on vaikutusta lapsuuden hyvinvoinnin edellytyksiin, jatkuessaan ja syventyessään huono-osaisuus voi muodostua sosiaalisesti periytyväksi ilmiöksi. (Mts. 78.) Vuoroasuminen. Lasten vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu eron jälkeen vuorotellen suurin piirtein yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. Aikuisten vuoroasumisessa, eli niin sanotussa lintukotomallissa, aikuiset muuttavat vuorotellen lapsen asuessa samassa kodissa kokoajan. Vuoroasuminen on kovaa vauhtia yleistyvä, mutta silti vielä suhteellisen uusi käytäntö, eikä sen vaikutuksista ole tehty kovinkaan paljon tutkimusta. (Hokkanen, 2005, 24; Linnavuori, 2009, 145.) Arvioiden mukaan Suomessa noin 5-6 prosenttia lapsista asuu vuorotellen molempien vanhempiensa kanssa (Panttila, 2005, 11; Valkama & Litmala, 2006, 35). Tutkimuskirjallisuudessa käsitykset vuoroasumisesta ovat ristiriitaisia. Sekä vuoroasumista vastustavat että puolustavat tahot perustelevat näkemyksensä lasten hyvinvoinnilla. (Linnavuori, 2009, 145.) Yleisesti ottaen ratkaisu vaikuttaa tasapuoliselta, koska se tarjoaa vanhemmille tasavertaiset mahdollisuudet vanhemmuuteen ja lapselle saman verran kontakteja kummankin vanhemman kanssa (Sinkkonen, 2003, 135). Varhaiskasvatuksen professori Maarit Silvenin (2005) mielestä vuoroasuminen voi onnistuessaan muodostaa lapselle läheisten ihmisten turvaverkon, jossa lapsella on samanlaiset edellytykset suotuisaan ja tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen kuin ydinperheessä. Ritala- Koskinen (2001, 189) puolestaan toteaa, että asiantuntijat suhtautuvat usein kielteisesti lasten vuoroasumiseen. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen (2003) käsityksen mukaan, erityisesti viikko-viikko-mallia tulisi välttää. Kantaansa hän perustelee sillä, että eron aiheuttaman perhesysteemin muutoksen jälkeen lapsi tarvitsee tutun ympäristön ja pysyvän kodin. Viikoittainen orientoituminen uuteen ympäristöön ja tilanteeseen vie lapsen voimavaroja. Sinkkonen jatkaa kuitenkin, että ratkaisu voi olla perusteltavissa, jos vanhemmat asuvat eron jälkeen lähekkäin, jolloin lapsen päiväkoti pysyy samana. Vuoroasuminen voi olla myös vähiten huono vaihtoehto esimerkiksi pitkittyneiden huoltoriitojen yhteydessä. (Sinkkonen, 2003, 135.)

16 10 Kiiski (2011) on tarkastellut suomalaista avioeroa 2000-luvulla kartoittaneen kyselytutkimuksensa avulla mm. eronneiden vanhempien käsityksiä avioerosta ja sen vaikutuksista lapsiin. Tutkimuksen mukaan vuoroasuvien lasten vanhemmat olivat muita ryhmiä tyytyväisempiä jaetun vanhemmuuden toimivuuteen. Lisäksi nämä vanhemmat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä lapsien ja vanhemman välisiin suhteisiin eron jälkeen. (Mts ) Kasvatustieteiden tohtori Hannariikka Linnavuori (2007) on tutkinut väitöskirjassaan lasten kokemuksia vuoroasumisesta vanhempien eron jälkeen. Tutkimus perustuu 20 lapsen haastatteluun. Tutkimustulosten mukaan lapsista oli tärkeää, että heillä säilyi läheinen suhde sekä isään että äitiin. Vuoroasumista helpotti vanhempien asuminen riittävän lähellä toisiaan. Ongelmallista lasten mielestä vuoroasumisessa oli tavaroiden pakkaaminen. Lapset kokivat ongelmallisena myös vanhempien riitelyn. Linnavuoren mukaan lapsen kokemuksiin vuoroasumisesta vaikuttivat keskeisesti neljä tekijää: asumisen fyysiset olosuhteet, lapsen läheiset ihmissuhteet, lapsen asema sosiaalisena toimijana sekä lapsen käsitys kodista ja perheestä. 2.3 Eron vaikutus lapseen Systeemisen perheteorian mukaan vanhemmilla on perheessä enemmän valtaa kuin lapsilla. Tämä tulee näkyville myös erotilanteessa, koska aikuiset yleensä tekevät päätöksen perheen hajoamisesta. (Goldenberg & Goldenberg, 1991, ) Myös lapsen asumista koskevat ratkaisut eron jälkeen ovat hyvin pitkälle vanhempien päätäntävallassa, vaikka lapsia tässä asiassa kuullaankin heidän ikätasonsa huomioon ottaen. Alle kouluikäisellä lapsella ei juuri ole päätäntävaltaa asumista koskevissa järjestelyissä. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain (Laki täytäntöönpanosta, 1996, 2 ) mukaan vasta 12-vuotias lapsi, voi päättää kumman vanhemman luo hän jää eron jälkeen asumaan, jos molemmat vanhemmat on todettu sopiviksi huoltajiksi. Tavallisuudestaan huolimatta vanhempien ero on edelleen suuri muutos lapsen elämässä ja saattaa horjuttaa lapsen perusturvallisuutta ja hyvinvointia. Eroprosessin aikana lapsi joutuu aikuisen lailla käymään läpi monenlaisia tunteita ja elämän muutoksia. (Koskela, 2009, ) Lasten psykiatri Jari Sinkkosen (2003, 125) mukaan selkeää vastausta

17 11 siihen, miten vanhempien ero vaikuttaa lapsen kehitykseen, ei voida kuitenkaan antaa. Aikaisempi eroon liittyvä tutkimus on ollut ongelmakeskeistä ja keskittynyt ainoastaan eroperheiden ja ehjien perheiden vertailuun, jolloin eroperheitä on pidetty identtisinä ympäristöinä pelkän perherakenteen perusteella. Näissä tutkimuksissa eron on todettu vaikuttavan kielteisesti lapsiin, heidän kehitykseensä ja tulevaisuuteensa. Eron on todettu vaikuttavan mm. tunneilmaisukykyyn ja toimivien sosiaalisten suhteiden muodostamiseen (Johnson, Thorngren & Smith, 2001, ). Avioeron vaikutukset lapsiin ovat aina tapauskohtaisia eikä erolla välttämättä ole heihin kielteisiä vaikutuksia. Nykytutkimus osoittaakin, ettei eron vaikutuksia voida tarkastella ainoastaan ongelmakeskeisesti ja yksinkertaistaen. Pelkän perhemuodon perusteella tehdyt yksioikoiset ennusteet eivät ole perusteltuja, koska lasten hyvinvoinnissa ilmenee eroja sekä perhemuotojen sisällä että välillä. (Palmunen, 2009, 63.) Useimmat lapset kokevat vanhempien eron yhteydessä lyhytkestoisen kriisin, josta he kuitenkin selviytyvät hyvin (Koskela, 2009, 21; Sinkkonen, 2003, 125). Kiisken (2011) tutkimus vahvistaa tätä yleistä käsitystä myös eronneiden vanhempien näkökulmasta. Suomalaisten, eronneiden vanhempien mielestä perheen hajoaminen on lapsille kuormittava kokemus, mutta lasten arvioidaan selviytyvän erosta hyvin. Kyselytutkimuksessa oli mukana 385 henkilöä, joilla oli entisen puolison kanssa lapsi. Näistä vastaajista lähes puolet (46,6 %) katsoi lasten kärsineen perheen hajoamisesta. Vajaa neljäsosa (22,4 %) puolestaan arvioi, ettei avioeron tuoma muutostilanne tuottanut lapsille kärsimystä. Lopuilla vastaajista (31,0 %) ei ollut selkeää mielipidettä asiasta. (Mts. 106, 252.) Vanhempien eron kokeneilla lapsilla on todettu olevan enemmän käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia kuin ehjien perheiden lapsilla. Erot näiden ryhmien välillä ovat kuitenkin kaventuneet. Taustalla vaikuttaa Sinkkosen (2003, 126) mukaan ainakin jonkin verran kysymyksenasettelun tarkentuminen ja tutkimusmenetelmien monipuolistuminen. Kiisken (2011, 229) mielestä voidaan myös olettaa, että erojen yleistyminen ja kulttuurisen hyväksyttävyyden lisääntyminen ovat vaikuttaneet siihen, että nykyisin lapset sopeutuvat aikaisempaa paremmin eron aiheuttamiin muutoksiin.

18 12 Lapsilla havaittujen käyttäytymisen muutosten on todettu vaihtelevan alavireydestä levottomuuteen, oppimisvaikeuksiin, aggressiivisuuteen sekä vetäytymiseen. Lasten oireilusta ei siis muodostu mitään selkeää oirekuvaa, joka voitaisiin yhdistää nimenomaan vanhempien eroon. (Sinkkonen, 2003, 126.) Eron aiheuttamien haittavaikutusten kannalta onkin itse eroa olennaisempaa riskien kasautuminen ja se, miten paljon muutoksia ero aiheuttaa lapselle (Rönkä, Viheräkoski, Litsilä ja Poikkeus, 2002, 63). Osalla lapsista vaikeudet saattavat jatkua pitkään, mutta silloin ne usein ovat alkaneet jo ennen vanhempien eroa. Ero saattaa olla siis vain yksi monista syytekijöistä. Tutkimuksissa on todettu myös, että lasten pitkään jatkuvia vaikeuksia selittää itse eroa paremmin muun muassa liiton riitaisuus ja siinä mahdollisesti esiintyvä väkivalta sekä pitkään jatkuvat huoltoriidat. (Sinkkonen, 2003, , 128.) Tutkijat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että vanhempien eroamisen tavalla on suuri merkitys sille, miten lapset erosta selviytyvät. Jos vanhemmat pystyvät sopimaan asioista ja ratkaisemaan eroon liittyvät kiistakysymykset vetämättä lapsia niihin mukaan, lasten negatiiviset reaktiot ovat usein lieviä ja saattavat mennä nopeammin ohi. Monelle lapselle vanhempien ero ja sen jälkeiset tapahtumat saattavat olla kasvun ja kypsymisen paikka sekä pikemminkin rakentava kuin repivä kokemus. (Sinkkonen, 2003, 133.) Sosiaalisia verkostoja tarkasteltaessa, ero merkitsee lapselle toisen vanhemman jokapäiväisestä läsnäolosta luopumista. Tämän lisäksi ero saattaa uhata perheen yhteisiä tuttavuus- ja sukulaisuussuhteita. Anna-Maija Castren (2009) on tutkinut eron vaikutuksia perheen verkostoihin ja toteaa, että erolla saattaa olla laajempia vaikutuksia perheenjäsenten sosiaalisiin suhteisiin. Lasten näkökulmasta suhteiden ylläpito ja säilyminen ovat vanhempien toiminnan varassa. (Mts. 33.) Castren korostaa, että eroamisen tavalla on merkittävä vaikutus eron jälkeisiin sosiaalisiin suhteisiin (Castren, 2008, 245). Vaikka eron ei katsota varsinaisesti vaikuttavan perhesuhteisiin vanhempana olemisen näkökulmasta, saattaa tilanne lapsen kannalta näyttäytyä hyvinkin radikaalina muutoksena. Lapsen näkökulmasta toisen vanhemman muutto saattaa merkitä vanhempana olemisen tärkeimmän tehtävän sivuuttamista poismuuttava vanhempi ei ole enää paikanpäällä ja emotionaalisesti läsnä lapsen elämässä. Lapselle saattaa syntyä vaikutelma, että toinen vanhemmista tai molemmat, lopettavat vanhemmuutensa sen tähänastisessa muodossa. (Wais, 2005, 158.)

19 Lapsen etu erotilanteessa Vallitsevan käsityksen mukaan lapselle on suotuisaa olla yhteydessä molempiin vanhempiinsa. Tämän vuoksi lait lapsen huoltajuudesta ja niitä koskevat käytännöt tukevat tätä periaatetta kaikkialla länsimaissa (Maccaby, Depner & Mnookin, 1990, 153). Suomessa laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta asettaa yhteishuoltajuuden suositeltavaksi normiksi. Niin sanotussa ideaalissa erossa, puolisot pystyvät sopimaan eroon liittyvistä asioista keskenään ja voivat toimia yhdessä lastensa huoltajina. (Kiianmaa, 2008, ; Kääriäinen, 2008, ; Pettilä & Yli-Marttila, 1999, ) Eron aikana ja vielä pitkän aikaa sen jälkeen lapsi tarvitsee aikuisten tukea. Vanhempien olisi hyvä viettää paljon aikaa lapsen kanssa ja rohkaista häntä iälle sopivalla tavalla tunteiden ilmaisussa sekä vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Lapselle on tärkeä kertoa mitkä asiat pysyvät ennallaan ja mitkä muuttuvat. (Wais, 2005, 164.) Penttilän ja Yli- Marttilan (1999) mielestä vanhempien tulisi kertoa lapsille eron harkinnasta ja samalla korostaa sitä, ettei ero ole lasten syy eikä johdu heistä. Lapsille tulisi kertoa pääpiirteissään myös eron syy. Paras tilanne olisi, jos vanhemmat voisivat kertoa erosta yhdessä. Lapselle tulisi myös antaa lupa kysyä eroon liittyvistä mieltä askarruttavista asioista. Tämän on todettu tukevan lapsen selviytymistä erosta. (Pettilä & Yli-Marttila, 1999, 43 44; Chen & George, 2005, 454.) Lapsen tulee saada kuulla käytännön muutoksista yhä uudelleen eron jälkeisten viikkojen ja kuukausien aikana. Lapsen kanssa tulee keskustella hänen mieltään askarruttavista asioista arkisissa kohtaamisissa ohimennen, mutta myös syvällisemmin. Keskustelujen tarkoituksena ei ole varsinaisesti antaa lapselle informaatiota, vaan ne tarjoavat lapselle mahdollisuuden kokea, että vanhemmat ovat tietoisia hänen tunteistaan, mielikuvistaan ja kokemuksistaan ja että he pitävät niitä oikeutettuina. (Koskela, 2009, 22 23; Wais, 2005, 164.) Wallersteinin ja kumppaneiden (2007) mukaan vanhempien oma tunne-elämä saattaa olla erohetkellä niin sekasortoisessa tilassa, etteivät he kerro lapsilleen riittävästi eroon liittyvistä asioista. Traumaattisinta lapsille näyttäisi olevan sellainen tilanne, jossa toinen vanhempi vain yllättäen muuttaa pois, eikä lapsi tiedä asian taustasta mitään. (Wallerstein, Lewis & Blakeslee, 2007, )

20 14 Riitaisissa eroissa lapset joutuvat monesti valitsemaan puolensa, ja heistä tulee toisen vanhemman liittolaisia vasten tahtoaan. Kehittyvä, identiteettiään muodostava lapsi kokee kuitenkin molemmat vanhemmat osaksi oman persoonallisuutensa rakenteita, jolloin ajatus toisen vanhemman pahuudesta tai kelvottomuudesta saattaa vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon. Sinkkosen (2003) mielestä krooniseen riitelyyn juuttunut parisuhde on parempi purkaa, kuin jatkaa sitä ainoastaan lasten takia. Lasten kokema stressi vähenee merkittävästi, jos jatkuva, pitkäkestoinen riitely loppuu. (Mts ) Ero ei välttämättä heti kuitenkaan tarjoa ratkaisua vanhempien välisiin erimielisyyksiin. Eronneet parit saattavat riidellä mm. lapsesta pitkään eron jälkeen. Tällaisessa tilanteessa lapsen syyllisyydentunteet saattavat syventyä. Wais (2005) muistuttaa, että riitely lapsesta on harvoin riitelyä lapsen puolesta. Pahimmassa tapauksessa, jos lapsi kokee, että hänestä riidellään, hän saattaa kokea syyllisyyttä eron lisäksi myös riitojen jatkumisesta. Kun vanhemmilla on erimielisyyksiä keskenään, lapselle tulee korostaa, ettei hän ole niihin osallinen. Lasta tulee lisäksi suojella siltä, ettei hän joudu valitsemaan kummankaan vanhemman puolta riitatilanteissa. (Koskela, 2009, 22; Wais, 2005, 159.) Molempien vanhempien tulisi sallia lapselle myönteinen ja kiinnostunut suhde toiseen vanhempaan. Vanhempien tulisi nähdä suhde toiseen vanhempaan yhtä tärkeänä kuin oma suhteensa lapseen. Lapsi tarvitsee varmuutta siitä, että hän saa rakastaa molempia vanhempiaan ja myös ikävöidä poissaolevaa vanhempaa. (Wais, 2005, 166; Sinkkonen, 2003, 133.) Jotta lapselle pystyttäisiin turvaamaan myönteinen suhde molempiin vanhempiin, saattaa erityisesti eron alkuvaiheessa olla hyvä etsiä lapselle neutraali tukihenkilö. Se voi Waisin mielestä olla esim. isovanhempi, muu sukulainen tai myös ammattilainen, esim. neuvolan työntekijä tai varhaiskasvattaja. Tukihenkilön tehtävänä on auttaa lasta löytämään tietty etäisyys ratkaisemattomiin ongelmiin ja eron aiheuttamaan hämmennykseen. (Wais, 2005, 167.) 2.5 Vanhemmuus eron jälkeen Lapsiperheessä aikuisilla on perheessä puolison ja vanhemman roolit. Vanhemmuuden katsotaan kestävän koko ihmisen eliniän, puolisosta ihminen voi sen sijaan erota. Eron jälkeisestä vanhemmuudesta voidaan tämän vuoksi puhua jaetun vanhemmuuden tai yhteistyövanhemmuuden kehyksessä. Vaikka ero koskettaa koko perhettä, avio- tai avolii-

21 15 ton purkamisessa on kuitenkin kyse viimekädessä vain puolisosuhteesta ja sen päättämisestä. Eron yhteydessä vanhemman rooli ja puolison rooli erottautuvat selkeästi toisistaan. (Koskela, 2009, 10, 18 20; Kuronen, 2003, 114.) Sukupuolineutraali puhe jaetusta vanhemmuudesta pyrkii häivyttämään äidin ja isän roolien varaan rakentunutta sukupuolittunutta vanhemmuutta (ks. Vuori, 2001). Sukupuolittunut vanhemmuus on kuitenkin osa arjen todellisuutta ainakin, kun tarkastellaan avo- ja avioeroja, joissa valtaosa lapsista jää edelleen asumaan äitinsä kanssa (lähivanhempi), isän toimiessa etävanhempana. Erovanhemmuudessa tapaisuuden ja sukupuolittuneisuuden on todettu näkyvän selkeimmin hoivassa ja taloudellisessa vastuussa. Äitien on nähty pääasiallisesti vastaavan lasten päivittäisestä huolenpidosta ja hoivasta ja isät ovat jääneet elatusvelvollisen rooliin. (Kuronen & Hokkanen, 2008, 29.) Kun vanhemmat eroavat, voidaan päättää joko toisen vanhemman yksinhuoltajuudesta tai yhteishuoltajuudesta (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 361/1983). Nykyään useimmat vanhemmat päätyvät erotessaan lapsen yhteishuoltoon. Noin 90 prosenttia sosiaalilautakuntien vahvistamista sopimuksista koskevat yhteishuoltoa. (Hakovirta & Rantalaiho, 2009, 39.) Oikeudellinen yhteishuolto sisältää periaatteen, jonka mukaan vanhemmat ovat yhdessä vastuussa lapsistaan ja neuvottelevat ja päättävät lasta koskevista tärkeistä asioista yhdessä eron jälkeenkin. Yhteisesti neuvoteltaviin asioihin katsotaan kuuluvan mm. koulu- ja kasvatuskysymykset. Lapsen elämän päivittäisistä asioista päättää kuitenkin se, jonka luona lapsi asuu virallisesti. Yksinhuoltajuudessa lapsella on juridisesti vain yksi huoltaja, joka voi päättää yksin lasta koskevat asiat. Hänen ei tarvitse neuvotella toisen vanhemman kanssa. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 361/1983; Hokkanen, 2005, 23) Juridisten, lapsen huoltoa koskevien päätöksenteon lisäksi eroavat vanhemmat joutuvat uudelleen arvioimaan ajatuksensa vanhemmuudesta sekä taitonsa ja voimavaransa toimia vanhempana. Tämä uudelleenarviointiprosessi voi parhaassa tapauksessa olla vanhemmuutta kirkastavaa ja selkeyttävää, mutta toisaalta myös vanhemmuuden päättymisen nöyryyttävää hyväksymistä. Valtiotieteiden tohtori Aino Kääriäinen (2008) on tutkinut eron jälkeistä vanhemmuutta eronneiden vanhempien omakohtaisten kokemusten näkökulmasta. Kääriäisen tutkimuksessa vanhemmuus näyttäytyi hyvin monisyisenä sekä käytännöllisenä että ideologisena tehtävänä. Tutkimukseen osallistuneet äidit ja

22 16 isät eivät nähneet eron jälkeistä vanhemmuutta pelkkänä huoltajuuskysymyksenä tai lasten asumisjärjestelynä, toisin kuin tutkimuskirjallisuudessa (ks. Hokkanen, 2005, 24; Linnavuori, 2007, 17) on usein totuttu erovanhemmuutta lokeroimaan. (Kääriäinen, 2008, ) Kääriäisen (2008) tutkimuksessa vuorovaikutuksessa ilmenevät vaikeudet, erityisesti puhumattomuus, koettiin eron jälkeistä vanhemmuutta hankaloittaviksi tekijöiksi. Lisäksi tavalla, jolla vanhemmat pystyivät kertomaan lapselleen erosta ja siitä, että lapsi on heille kummallekin edelleen tärkeä, oli vaikutusta yhteisen vanhemmuuden sävyyn. Riitaisat näkemykset erosta ja siihen johtaneista syistä, saattoivat herättää vanhemmissa pelkoja eron tuomista muutoksista vanhemmuuteen esimerkiksi yhteisten kasvatusperiaatteiden suhteen. (Mts ). Hokkanen (2005) on tarkastellut väitöskirjassaan eronneiden, yhteishuoltajuuteen päätyneiden vanhempien arkea. Tutkimuksessa eronneet vanhemmat perustelivat yhteishuoltajuutta perhesuhteiden näkökulmasta. Heidän mielestään yhteishuoltajuudessa lapsilla säilyy paremmin suhde molempiin vanhempiin. Myös yhteisen kasvatuksen merkitystä vanhemmat pitivät tärkeänä. Hokkasen mukaan perheen arjessa lasten huoltomuodon merkitys kuitenkin jää vähäiseksi. Tutkimuksessa sekä äidit että isät kokivat vaikeana sen, että eron jälkeen kaikki pitää yhteishuollosta huolimatta tehdä itse, eikä voi tukeutua keskinäiseen työnjakoon ja yhdessä tekemiseen samalla tavalla kuin ydinperheaikoina. Erovanhemmuudessa ei näyttäisi Hokkasen tulkinnan mukaan olevankaan varsinaisesti kyse jaetusta vanhemmuudesta, vaan pikemminkin ajallisesti ja tilallisesti eriytyneestä vanhemmuudesta. (Hokkanen, 2005, ) 3 Päivähoito osana lapsiperheiden varhaiskasvatuspalveluja Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, 2002, 9; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2005, 11, 15) Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat toimintakokonaisuuden, johon kuuluvat kunnan ja yksityisen järjestämä päivähoito, esiopetus

23 17 sekä muut varhaiskasvatuspalvelut, esimerkiksi seurakuntien ja järjestöjen järjestämä kerhotoiminta tai avoin varhaiskasvatustoiminta (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, 2002, 10). Tässä tutkimuksessa olen rajannut päivähoitokäsitettä koskemaan ainoastaan päiväkodissa toteutettua kunnallista varhaiskasvatusta. 3.1 Varhaiskasvatuksen tavoitteet ja kasvatuspäämäärät Suomalainen varhaiskasvatus perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimukseen (Lasten oikeuksien sopimus, 1989), perusoikeussäännöksiin (Suomen perustuslaki, 731/1999) sekä muuhun kansalliseen lainsäädäntöön (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, 2002, 15). Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, 2002, 10). Lisäksi tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsi tulee varhaiskasvatuksessa kohdata yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2005, 15.) Varhaiskasvatustoimintaa suuntaavat kolme ihmisenä kasvamisen kasvatuspäämäärää. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämistä koskevan (1) kasvatuspäämäärän mukaisesti on tärkeää, että jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen (2) merkitsee kasvatuspäämääränä sitä, että jokainen lapsi oppii huomioimaan toiset ja välittämään toisista. Itsenäisyyden asteittaista lisäämistä (3) koskevalla kasvatuspäämäärällä puolestaan pyritään siihen, että lapsi pystyy edellytystensä mukaisesti huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2005, 11, 13.) 3.2 Päivähoito osana varhaiskasvatusta Päivähoito on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, joka perustuu lapsen subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen sekä vanhempien oikeuteen saada lapselleen hoitopaikka. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi voi saada päivähoitopaikan vanhempien työtilanteesta riippumatta. (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, 2002, 9, 12).

24 18 Päivähoidossa vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Suomalaisella päivähoidolla on kaksi tehtävää, jotka on määritelty lainsäädännössä (Laki lasten päivähoidosta, 1973/367). Päivähoidon tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen sekä vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Määrittelemällä vanhempien kotikasvatuksen tukeminen päivähoidon tehtäväksi, on haluttu korostaa varhaisen tukemisen näkökulmaa ja sitä kautta ehkäisevän toiminnan merkitystä päivähoitopalveluissa. (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, 2002, 12, 17). Hujala ja kumppanit (1998, 3) ovatkin todenneet, että suomalaisen päivähoidon vahvuutena voidaan pitää kyseistä kasvatuksellisen ja sosiaalipalvelullisen tehtävän yhteenliittymistä. Kunnallisena palveluna päivähoitoa voidaan toteuttaa päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Lisäksi kunnalliseen päivähoitoon lasketaan ostopalveluina yksityisiltä päiväkodeilta, perhepäivähoitajilta tai yksityisiltä hoitajilta ostetut päivähoitopalvelut. (Säkkinen & Kuoppala, 2010) Suomessa päivähoidossa oli lasta vuonna Suomalaisista 1 6-vuotiaista lapsista 62 prosenttia oli joko kunnallisessa päivähoidossa tai yksityisessä päivähoidossa vuotiaista lapsista päivähoidossa oli 73 prosenttia ja 1 2-vuotiaita puolestaan 40 prosenttia. Suurin osa päivähoidossa olleista lapsista eli 92 prosenttia oli kunnallisessa päivähoidossa. Enemmistö, eli 70 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista hoidettiin päiväkodeissa. (Säkkinen & Kuoppala, 2010.) Tässä tutkimuksessa keskityn kunnalliseen päivähoitoon ja päiväkodissa toteutuvaan varhaiskasvatukseen, mutta en näe syytä miksi tutkimuksen tuloksia ei voisi hyödyntää myös yksityisellä puolella ja perhepäivähoidossa. Päivähoidossa toimijoita ovat lapset, eri ammattiryhmien edustajat ja vanhemmat. Tässä tutkimuksessa olen rajannut tarkastelunäkökulmani päivähoidon kasvatushenkilökunnan ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen.

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

KAHDEN KODIN LAPSET. Vesa Keskinen, Stina Högnabba TYÖPAPEREITA 2014 2014:4

KAHDEN KODIN LAPSET. Vesa Keskinen, Stina Högnabba TYÖPAPEREITA 2014 2014:4 Vesa Keskinen, Stina Högnabba KAHDEN KODIN LAPSET kummankin kaa Asumismuotona vuorotellen vanhempien luona asuminen on suhteellisen uusi ilmiö. Tässä kirjoituksessa esitellään lyhyesti vuoroasumisen yleisyyttä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto LAPSEN HYVÄ ARKI Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät 3.-4.11.2010, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Paula Määttä III Avoin varhaiskasvatusseminaari 9.-10.10.2012 Imatran Kylpylä 1 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 1. Miten

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Monipuolista varhaiskasvatusta Kotkassa perheen pienimmille tarjotaan monipuolisia ja korkealaatuisia varhaiskasvatus palveluja

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot