Matemaattiset taidot ja matemaattinen minäkäsitys tilastollisten menetelmien oppimisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matemaattiset taidot ja matemaattinen minäkäsitys tilastollisten menetelmien oppimisessa"

Transkriptio

1 Kasvatus 4/ Artikkeleita PERTTI VÄISÄNEN SAKARI YLÖNEN Matemaattiset taidot ja matemaattinen minäkäsitys tilastollisten menetelmien oppimisessa Väisänen, Pertti Ylönen, Sakari MATEMAATTISET TAIDOT JA MATEMAATTINEN MINÄKÄSITYS TILASTOLLISTEN MENETELMIEN OPPIMISESSA. Kasvatus 35 (4), Tilastomenetelmät ovat osoittautuneet monille yhteiskunta- ja kasvatustieteiden opiskelijoille kompastuskiviksi matkalla maisterintutkintoon. Affektiivisten ja motivaatio-ongelmien lisäksi opiskelijoilla on tutkimusten mukaan oppimista vaikeuttavia tiedollisia puutteita ja virhekäsityksiä sekä haitallisia ennakkoluuloja tilastotieteestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajaksi opiskelevien (N = 120) matemaattiset taidot ja matemaattinen minäkäsitys sekä käsitykset itsestään tilastotieteen oppijoina ovat yhteydessä menestymiseen ja oppimiskokemuksiin tilastotieteen peruskurssilla. Tutkimus toteutettiin Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa syyslukukaudella Aineistot kerättiin kyselyiden ja oppimispäiväkirjojen avulla. Oppimisen affektiivisen ja motivationaalisen säätelyn teorioiden ja aikaisempien tilastotieteen oppimistutkimusten pohjalta asetetut hypoteesit saivat tukea. Hyvin menestyvälle opiskelijalle oli ominaista hyvä matemaattinen tausta, myönteinen matemaattinen minäkäsitys ja myönteinen kuva itsestään tilastotieteen oppijana, mutta hyvin voi menestyä myös opiskelija, jolla hyvästä matemaattisesta taustastaan huolimatta nämä käsitykset olivat kielteisiä. Huonosti menestyvälle oli luonteenomaista heikko matemaattinen tausta, johon yhdistyivät joko kielteiset tai neutraalit käsitykset itsestä matematiikan ja tilastotieteen oppijana. Matemaattiset taidot ja minäkäsitys selittivät myös emotionaalisia oppimiskokemuksia, oppimismotivaatiota ja kurssisisältöjen ymmärtämiskokemuksia. Asiasanat: affektiivis-motivationaalinen oppimisen säätely, matemaattinen minäkäsitys, matemaattiset taidot, minätulkinnat, tilastotieteen oppiminen

2 Matemaattiset taidot ja Pertti Väisänen Sakari Ylönen Tilastotieteen opetuksen ja oppimisen ongelmallisuus Tutkimusten mukaan yliopistojen tilastotieteen kurssit ovat haasteellisia opettaa ja oppia, etenkin yhteiskunta- ja kasvatustieteissä (Forte 1995; Schutz ym. 1998; Townsend ym. 1998; Haapala ym. 2002; Murtonen & Lehtinen 2003). Varsinkaan monet opettajaksi opiskelevat eivät ole kiinnostuneita tilastollisten menetelmien opiskelusta, vaan kokevat sen pikemminkin esteenä, joka tulee jotenkin ylittää maisterintutkinnon saamiseksi. Tällaiseen orientaatioon motivaatiotutkijat (Seifert & O Keefe 2001; ks. myös Zimmerman 2000) viittaavat käsitteellä työskentelyn välttäminen ja tarkoittavat sillä opiskelun päämäärää, jolle on ominaista opiskelijan pyrkimys minimoida työmääränsä ja ponnistelunsa opintoja suorittaessaan. Teorian mukaan sellaiset opiskelijat, joilla on korkea pätevyyden ja oman oppimisen kontrollin tunne, omaksuvat yleensä oppimiseen tähtäävän päämäärän (tunnetaan kirjallisuudessa myös tehtäväorientaationa tai hallintaan ja menestymiseen tähtäävänä orientaationa). Vastaavasti sellaiset opiskelijat, jotka tuntevat itsensä vähemmän kyvykkäiksi tai ovat turhautuneita ja tuntevat menettäneensä kontrollin omasta oppimisestaan, omaksuvat herkästi välttämisorientaation. Toisin sanoen opiskelijoiden uskomukset omista kyvyistään ovat keskeisiä oppimismotivaation kannalta ja voivat siten selittää eroja oppimistuloksissa, vaikka yksilöiden todellisissa taidoissa ei eroja olisikaan. Keskeisiä päämäärään liittyvässä tavoitteenasettelussa ovat myös emootiot, jotka toimivat käyttäytymisen katalysaattoreina. On siis selvää, että jos tunteet, asenteet ja motivaatio opetuksessa vaihtelevat joidenkin opiskelijoiden ikävystymisestä toisten turhautumiseen, vihamielisyyteen, vastustukseen ja pelkoihin, oppiminen ja opettaminen tilastotieteen kurssilla vaikeutuvat huomattavasti (ks. Gal & Ginsburg 1994; Onwuegbuzie & Seaman 1995). Paljon tutkittujen oppimisen affektiivisten esteiden ja motivaatio-ongelmien lisäksi (Birenbaum & Eylath 1994; Gal & Ginsburg 1994; Townsend ym. 1998) tilastomenetelmien opettajille ovat tuttuja myös opiskelijoiden kognitiiviset heikkoudet tilastomatemaattisen tiedon alueella. Ongelmina ovat opiskelijoiden aikaisempien tietojen puutteet, haitalliset ennakkokäsitykset ja käsitteiden virhetulkinnat sekä heikot taidot. Usein puutteet ovat pysyviä, vaikka opiskelijat ovat osallistuneet tilastotieteen peruskurssille ja kvantitatiivisten menetelmien kursseille (Batanero ym. 1994; Garfield 1997; Galagedera 1998). Merkittävälle osalle opiskelijoista tuottaa vaikeuksia ymmärtää tilastotieteen keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Opiskelijat eivät myöskään osaa soveltaa oppimiaan käsitteitä ja toimintakaavioita todellisten tilastollisten ongelmien ratkaisussa (Schau & Mattern 1997; Batanero 2000; Lovett & Greenhouse 2000; Haapala ym. 2002). Opiskelijoiden matemaattisten taitojen ja abstraktin ajattelun heikkoudet ovat osasyyllisiä oppimisen ongelmiin (Garfield & Ahlgren 1988; Galagedera 1998). Ymmärtämättä tilastollisia käsitteitä ja toimintamalleja opiskelijat eivät luonnollisestikaan pysty tarkoituksenmukaiseen tilastolliseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, mitä esimerkiksi kvantitatiivisen opinnäytetyön tekeminen edellyttää. Erilaiset tilastotieteeseen ja sen opiskeluun liittyvät uskomukset ja ennakkoasenteet ovat vahvoja jo ennen kuin opiskelijat osallistuvat tilastomenetelmien kurssille (Garfield 1997). Tyypillisiä ovat uskomukset, että tilastotiede on teoreettista, mate-

3 Kasvatus 4/ Artikkeleita maattista, tylsää sekä vaikeaa ja hyödytöntä arkielämässä. Osin ennakkokäsitykset siirtyvät perimätietona opiskelijapolvelta toiselle, osin ennakkokäsitykset ja emotionaaliset reaktiot perustuvat lukiomatematiikkaan ja sitä kautta muodostuneeseen mielikuvaan tilastotieteestä. (Rautopuro & Väisänen 2004, 231.) Tutkimuksen tarkoitus Jotta voisimme edistää tilastollisten menetelmien opetusta ja oppimista, tulisi tutkimuksen auttaa syventämään ymmärrystä siitä, miten opiskelijat oppivat tilastollisia menetelmiä. Tutkimuksen tulisi syvällisemmin selvittää, millaisia kognitiivisia ja eikognitiivisia edellytyksiä ja vastaavasti esteitä oppimisessa esiintyy ja mikä näiden merkitys on oppimisprosessissa. Yksi erityinen oppimisongelmien lähde on opiskelijoilla havaittava uskomus, että tilastotieteen opiskelussa tarvitaan vankka matemaattinen tausta (Galagedera ym. 2000). Tällaisen uskomuksen merkitys tilastotieteen opiskelussa on myös tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohde. Yhdenmukaisesti Seifertin ja O Keefen (2001) yleisen teoriamallin ja muiden motivaatiotutkijoiden (esim. Zimmerman 2000) ajatusten kanssa Galagedera ym. (2000) esittävät tutkimuksessaan, että silloin kun opiskelijat uskovat olevansa vahvoja tai vastaavasti heikkoja matematiikassa, he pyrkivät tai eivät pyri opiskelemaan ahkerasti pärjätäkseen kurssilla hyvin. Tutkimuksensa tulosten tukemassa mallissaan Galagedera ym. (mts.) esittävät, että opiskelijoiden matematiikkauskomusten vaikutus kurssimenestykseen kanavoituu kiinnostuksen, asenteiden ja motivaation kautta. Myös Townsendin ym. (1998) ja Schutzin ym. (1998) tutkimustuloksia mukaillen tilastomenetelmien opinnoissa menestymiseen vaikuttavat matematiikan taitoihin yhteydessä olevat tekijät, kuten lisääntynyt motivaatio, joka on tulosta minäpystyvyydestä, oppimisen itsesäätelystä tai suuremmasta yleisen tiedollisen pätevyyden tunteesta. Yleisesti ottaen Galagederan ym. (2000) tutkimuskysymykset heijastelevat sitä muutosta, mikä äskettäin on tapahtunut tilastotieteen oppimistutkimuksen lähestymistavoissa. Tätä muutosta luonnehtii affektiivismotivationaalisten ja kognitiivisten tekijöiden vuorovaikutuksen esiin nouseminen tutkimuksessa, mikä on seurausta osin 1990-luvun alun matematiikan oppimistutkimuksen kehityksestä (ks. McLeod 1992). Ominaista sille on ollut pyrkimys selkiyttää käsitteitä emootio, asenteet ja uskomukset sekä näiden välisiä suhteita. Myös affekteihin ja motivaatioon läheisesti liittyvien konstruktioiden, kuten ahdistuneisuuden, oppijana itseensä luottamuksen, minäkäsityksen tai minäpystyvyyden välisiä yhteyksiä on pyritty selkiyttämään. Kirjallisuudessa on myös viittauksia persoonallisuuden affektiivisten ja kognitiivisten alueiden yhteyksiin. Esimerkiksi Malmivuoren (2001) mukaan oppijan itsestään tekemien tulkintojen (self-perceptions) lisäksi affektit on yhä enemmän liitetty sellaisiin kognitiivisiin käsitteisiin ja konstruktioihin kuten uskomukset ja uskomussysteemit, arvot, attribuutiot, skeemat, persoonalliset ja mentaalisysteemit sekä metakognitiot. Sosiokognitiivisen oppimisteorian mukaan (ks. Schunk & Meece 1992, xi) opiskelijan minätulkinnat ovat tekijöitä, joihin vaikuttavat hänen persoonalliset ominaisuutensa ja tilanteen antamat vihjeet. Esimerkiksi todelliset matemaattiset kyvyt ja taidot vaikuttavat oppijan minätulkintoihin ja matemaattiseen minäkäsitykseen, mutta eivät selitä näitä kokonaan, vaan myös ympäristöstä saatu palaute vaikuttaa oppijan

4 Matemaattiset taidot ja Pertti Väisänen Sakari Ylönen itsestään konstruoimaan kuvaan oppijana. Laajemmassa merkityksessä käsite tarkoittaa Schunkin ja Meecen (1992, xi) määritelmää mukaillen opiskelijan tulkintoja ja käsityksiä omista kyvyistään, minäkäsityksestään, päämääristään, pätevyydestään, ponnistuksistaan, kiinnostuksistaan, arvoistaan ja tunteistaan. Edellä esitetyt näkökulmat tilastomenetelmien oppimisen tutkimukseen ovat olleet suuntaamassa myös tämän tutkimusartikkelin kysymyksenasettelua. Artikkeli on osa kirjoittajien laajempaa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää opettajaksi opiskelevien asenteita tilastollisia menetelmiä kohtaan, käsityksiä itsestään tilastomenetelmien oppijoina, affektiivisia oppimiskokemuksia, oppimisen itsesäätelytaitoja ja oppimistuloksia. Artikkelissa kuvaamme opiskelijoiden matemaattisten taitojen ja matemaattisen minäkäsityksen sekä tilastoahdistuneisuuden ja affektiivis-motivationaalisten tekijöiden yhteyttä oppimisprosessiin ja oppimistuloksiin tilastotieteen peruskurssilla. Matemaattisella minäkäsityksellä tarkoitamme opiskelijan kurssin alussa ilmaisemaa käsitystä (self-perception) itsestään matematiikan oppijana. Empiirinen mittaus kohdistuu kahteen komponenttiin: opiskelijan arvioon omista kyvyistään ja tunteistaan matematiikan oppimisessa. Matematiikkaan liittyvät tavoitteet ja motiivit jäävät tarkastelun ulkopuolelle (vrt. Pietilä 2002, 24). Mikä tekee tilastotieteestä vaikeaa oppia? Tutkimuksissa on esitetty useita syitä siihen, miksi yleiset tilastotieteen kurssit ovat vaikeita niin opiskelijan kuin opettajankin kannalta. Esimerkiksi Yilmaz (1996) luettelee seuraavat tilastotieteen oppiaineksen analyysista ja tutkimustuloksista esiin nousevat syyt: Tilastotieteen peruskäsitteet ovat luonteeltaan abstrakteja ja monimutkaisia. Tilastotieteen oppiminen vaatii analyyttisia taitoja, joita itsessään on vaikea opettaa. Tilastotieteen teknisten työvälineiden oppiminen edellyttää matemaattisia perustaitoja. Tilastotieteen tehokas oppiminen edellyttää kykyä tehdä synteesiä ja tulkintoja erilaisista komponenteista ja analyyseista yhtenäisen kokonaisuuden jäsentämiseksi. Tilastollisten menetelmien soveltaminen tutkielmiin tuottaa lisäksi omat ongelmansa opiskelijoille. Tilastollisen päättelykyvyn ja ajattelun kehittyminen (vrt. Schau & Mattern 1997) eli tilastollinen asiantuntijuus vaatii syvällistä käsitteellisen tiedon hallintaa, mutta tutkimusprosessi edellyttää myös proseduraalisen ja toiminnallisen tiedon käyttöä, joita on lähes mahdotonta lyhyessä ajassa ja vähäisin opetusresurssein opettaa (ks. Rautopuro & Väisänen 2004, 227). Myös Murtosen ja Lehtisen (2003) mukaan opiskelijat saattavat kokea vaikeaksi muuttaa tilastotieteen käsitteellistä tietoa proseduraaliseksi. Onko tilastotiede matematiikkaa? Ben-Zvin (2000) mukaan tämän päivän johtavat tilastotieteen opetuksen ja oppimisen tutkijat (ks. myös Garfield & Gal 1999) näkevät matematiikan ja tilastotieteen sekä matemaattisen ja tilastollisen päättelyn toisistaan erillisinä. Tilastotiede tulisikin nähdä yleissivistävänä (liberal arts) oppiaineena. Ben-Zvi väittää, että yhteneväisesti tilastollisen ajattelun kanssa liberal arts -näkökulma rohkaisee skeptiseen ja analyytti-

5 Kasvatus 4/ Artikkeleita seen ajatteluun, jota ennalta asetetut standardit eivät rajoita, vaan jokainen johtopäätös on jatkuvasti kyseenalaistamisen kohde. Liberal arts -näkökulma korostaa, että tilastotiede käsittää erilaisia tehokkaita tapoja ajatella ja tehdä päätelmiä ja että tilastollisella päättelyllä voidaan hallita myös arkipäivän ongelmia. Näin käsitettynä tilastotiede tarjoaa esimerkiksi henkisiä työkaluja oleellisen poimimiseksi informaatiomassasta, järkevän erottamiseksi hölynpölystä sekä tarkoituksenmukaisen näkemyksen valitsemiseksi epätarkoituksenmukaisesta. Eikö tämä ole juuri sitä, mitä opettajakin tarvitsee tulkitessaan tilastollista informaatiota, jota on tarjolla niin mediassa kuin koulun oppimateriaaleissa? Opiskelijoiden tulee kuitenkin hallita jonkin verran matematiikkaa oppiakseen tilastotiedettä. Galagederan (1998) mukaan tilastotieteen peruskurssi on perinteisesti jaettu kahteen osaan: tilastolliseen päättelyyn, joka edellyttää todennäköisyyden käsitteen hallintaa ja kuvailevaan tilastotieteeseen, joka ei tätä edellytä. Tilastollinen päättely ei hänen mukaansa vaadi korkeatasoisia tietoja algebrasta, vaan siinä tarvitaan hyvää oivalluskykyä, loogista ajattelua ja matematiikan joukko-opin tietoa. Sen sijaan kuvailevan tilastotieteen osuus käsittää laskukaavoja ja opiskelijoiden suorituserot saattavat olla seurausta algebran taitojen eroista. Johtopäätöksenä Galagedera (mts.) esittää, että tilastotieteen opiskelussa algebran ja joukko-opin taidot saattavat olla välttämättömiä, mutta eivät kuitenkaan riittäviä edellytyksiä. Tutkimustehtävä Tutkimustehtävän ratkaisemiseksi asetimme seuraavat yksilöidyt tutkimusongelmat: 1. Miten opiskelijoiden matemaattiset taidot ja käsitykset itsestään matematiikan oppijoina sekä affektiivis-motivationaaliset lähtökohtatekijät ovat yhteydessä menestymiseen tilastotieteen peruskurssilla? 2. Millaisiin ryhmiin opiskelijoita voidaan tyypitellä tilastotieteen oppijoina? 3. Miten opiskelijoiden matemaattiset taidot ja käsitykset itsestään matematiikan oppijoina ovat yhteydessä oppimisprosessiin, toisin sanoen motivaatioon, kurssisisältöjen itsearvioituun ymmärtämiseen ja emotionaalisiin oppimiskokemuksiin? Nämä tutkimuskysymykset perustuvat synteesiin aiemmin mainituista tilastotieteen oppimistutkimuksista (Galagedera 1998; Schutz ym. 1998; Townsend ym. 1998; Galagederan ym. 2000) ja yleisistä motivaation teoriamalleista (Seifert & O Keefe 2001). Ne luovat myös vertailupohjaa saaduille tuloksille. Myös tässä tutkimuksessa asetamme ennakko-olettamuksen, jonka mukaan opettajaksi opiskelevien matemaattiset taidot ja käsitys itsestään matematiikan oppijoina yhdessä affektiivismotivationaalisten lähtökohtatekijöiden kanssa vaikuttavat menestymiseen tilastotieteen peruskurssilla. Muut tutkimukset (esim. Tobias 1995) esittävät, että opiskelijat matematiikan ymmärtämisen puutteistaan huolimatta kurssin alussa eivät useinkaan koe saavansa tarpeellisia selityksiä ja apua opettajalta, mikä edelleen johtaa luottamuksen menetykseen omasta hallinnan tunteesta ja paniikinomaiseen reagointiin. Tämän seurauksena opiskelijat turhautuvat ja menettävät kiinnostuksen oppimiseen, kytkevät vaihteen pois päältä ja vetäytyvät siitä, mitä pitävät hyödyttömänä oppimisprosessina. Tähän prosessiin opiskelijoilla liittyy usein paljon epäonnistumisen tunteita, negatiivisia käsityksiä matemaattisista taidoistaan ja kyvystään käsitellä määrällisiä ongelmatehtäviä. Samankaltaisen prosessin voi olettaa tapahtuvan myös tilastotieteen opiskelussa yliopis-

6 Matemaattiset taidot ja Pertti Väisänen Sakari Ylönen tollisilla massakursseilla. Toinen ennakkoolettamuksemme on, että opiskelijoiden heikot matemaattiset taidot ja kielteinen käsitys itsestään matematiikan oppijoina vaikuttavat heidän oppimisprosessiinsa negatiivisesti, toisin sanoen eivät pidä yllä myönteistä motivaatiota ja tunnetta kurssisisältöjen ymmärtämisestä, vaan tuottavat kielteisiä emotionaalisia oppimiskokemuksia. Vastaavasti hyvä lähtötaso tuottaa myönteisiä oppimiskokemuksia. Menetelmät Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaikki Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tilastotieteen peruskurssin opiskelijat (N = 120) syyslukukaudella Kurssisisältöihin kuului kuvailevaa tilastotiedettä ja tilastollisen päättelyn perusteet. Kurssin (2 ov) työmuotoina olivat luennot (28 tuntia), harjoitukset (14 tuntia) ja opetusmonisteeseen perehtyminen. Osa harjoituksista toteutettiin SPSS-ohjelman avulla. Toinen artikkelin kirjoittajista, TTT, lehtori Sakari Ylönen, vastasi koko opetuksesta. Opiskelijoista oli naisia 83.3 %. Lastentarhanopettajaksi opiskelevia oli 43 (35.8 %), luokanopettajaksi opiskelevia 52 (43.4 %) sekä kotitalouden ja tekstiilityön opettajiksi opiskelevia 25 (20.8 %). Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa vaiheessa. Kurssin alkukyselyssä selvitettiin opiskelijoiden matemaattinen tausta, matemaattinen minäkäsitys sekä uskomukset kurssista ja itsestään tilastotieteen oppijoina. Opiskelijoiden matemaattisten taitojen operationaalisena vastineena oli lukion matematiikan arvosana uudelleen pisteytettynä. Pitkän matematiikan arvosanaa painotettiin kertoimella Matematiikan arvosana toimi yksinään parempana oppimistulosten selittäjänä kuin sen yhdistäminen matematiikan ylioppilaskirjoitusten arvosanaan. Alkukyselyn mittarina käytettiin Väisäsen laatimaa (ks. Haapala ym. 2002) 36- osioista kyselylomaketta (asteikko 3:sta +3:een), jota muokattiin tähän tutkimukseen sopivaksi. Kurssin lopussa alkukysely uusittiin ja lisäksi selvitettiin emotionaalisia oppimiskokemuksia 20-osioisella mittarilla (asteikko 1 5). Opintomenestystä mitattiin lopputentin (0 30 pistettä) avulla. Opiskelijoiden oppimisprosessia seurattiin ja tuettiin vapaaehtoisten oppimispäiväkirjojen avulla. Esimerkiksi McCrindlen ja Christensenin (1995) mukaan oppimispäiväkirjat edistävät opiskelijan tietoisuutta omista kognitiivisista prosesseistaan ja vähentävät Onwuegbuzin (1999) mukaan pelkoja tilastotieteen opiskelussa. Yhteensä 99 opiskelijaa kirjoitti oppimispäiväkirjan kunkin luento- ja harjoituskerran jälkeen sekä kokoavasti kurssin lopussa. Oppimispäiväkirjojen (15/opiskelija) avoimet kysymykset käsittelivät merkittäviä oppimiskokemuksia, tunteita ja tuntemuksia, oppimisvaikeuksia, arviointia omasta osallistumisesta ja sitoutumisesta opiskeluun. Valmiita vastausvaihtoehtoja sisältävät kysymykset käsittelivät oppimismotivaatiota (asteikko 0 10) ja kurssisisältöjen itsearvioitua ymmärtämistä (asteikko 1 6). Oppimismotivaatiolla tarkoitetaan opiskelijan kokemaa mielenkiintoa, tahtoa, halua, intoa ja innostusta opiskella tilastotiedettä. Sen mittaamiseen käytettiin motivaation mittatikkua, jossa opiskelija valitsi numeron 0 10 sen mukaan, miten korkeaksi hän kunkin opetuskerran jälkeen motivaationsa arvioi (vrt. Galagedera ym. 2000). Kurssisisältöjen ymmärtämistä mittaavan kysymyksen vastausvaihtoehdot olivat: 1 = en ymmärtänyt/oppinut yhtään mitään, 2 = opin yksittäisiä asioita, 3 = opin/ymmärsin jotenkin pääajatuksen, 4 = opin/ymmärsin lähes kaiken, 5 = opin/ymmärsin opetetun asian

7 Kasvatus 4/ Artikkeleita täysin, 6 = osaisin myös soveltaa opittua. Oppimispäiväkirjoista laskettujen summamuuttujien oppimismotivaatio ja kurssisisältöjen ymmärtäminen lisäksi käytettiin pääkomponenttianalyysia alku- ja loppumittauksen kuvausrakenteiden selvittämiseksi. Pääkomponenttiratkaisut (varimaxrotaatio) selittivät muuttujien kokonaisvaihtelusta 59.5 % (opiskelijan käsitys itsestään tilastotieteen oppijana) ja 54.3 % (emotionaaliset oppimiskokemukset). Emotionaalisilla oppimiskokemuksilla tarkoitamme tässä Malmivuoreen (2001, 87 89) viitaten intensiivisiä, suhteellisen nopeasti ilmeneviä ja katoavia tai pitempiaikaisia positiivisia tai negatiivisia tuntemuksia tai tunnetiloja, joita yksilön tulkinnat tilanteesta aiheuttavat. Muodostetut summamuuttujat käsittivät 4 12 osiota ja osoittivat huomattavan korkeita reliaabeliusestimaatteja (.76.92). Taulukossa 1 on kuvattu muodostetut asteikot reliaabeliusestimaatteineen. TAULUKKO 1. Näyteosiot tutkimuksen summa-asteikoista ja reliaabeliusestimaatit Matemaattinen minäkäsitys (4 osiota; Cronbachin alfa-kerroin =.85) Kun ratkaisen matemaattisia ongelmia, hermostun ja tunnen suurta epävarmuutta. Matemaattinen ajattelu ja päättely on minulle helppoa. Opiskelijan käsitys itsestään tilastotieteen oppijana Tilastoahdistuneisuus ja emotionaalinen vastustus (8 osiota; alfa =.90) On turhauttavaa opiskella tilastotiedettä. Tilastotieteen kurssi on tutkintoon kuuluva välttämätön paha. On ikävystyttävää opiskella tilastotiedettä. Pelkään, että kurssi on minulle stressaava ja liian vaikea. Koettu hyöty ja halu oppia tilastotiedettä (10 osiota; alfa =.88) Mielestäni opettajan työssä on hyödyllistä osata tilastotiedettä. Mielestäni arkipäivän elämässä on hyödyllistä osata tilastotiedettä. Olen todella halukas oppimaan tilastotiedettä. Haluan oppia ymmärtämään ja soveltamaan tilastollisia menetelmiä. Yrittämishalu (5 osiota; alfa =.82) Kun kohtaan opiskelussani vaikeuksia, en lannistu vaan työskentelen entistä kovemmin. Olen valmis tekemään parhaani ja opiskelemaan kurssisisällöt perusteellisesti. Minulle riittää kurssin läpäisy (käännetty pisteytys). Luottamus itseen tilastotieteen oppijana (4 osiota; alfa =.80) Minulla on riittävästi kykyjä ja taitoja, jotta pystyn selviytymään kurssista hyvin. Minulle kurssi on helppo eikä vaadi mitään erityistä ponnistelua. Uskon itseeni ja kykyihini voittaa mahdolliset vaikeudet oppimisessa. Emotionaaliset kokemukset Myönteiset oppimiskokemukset (12 osiota; alfa =.91) Oivaltamista, kontrollin tunnetta omasta oppimisesta, tyytyväisyyttä, itseluottamusta, voimantunnetta, mielihyvää, jne. Kielteiset oppimiskokemukset (8 osiota; alfa =.86) Ahdistuneisuutta, stressiä, pettymyksiä, pelkoa, turhautumista jne.

8 Matemaattiset taidot ja Pertti Väisänen Sakari Ylönen Tulokset Opiskelijoiden matemaattisen minäkäsityksen keskiarvo kurssin alussa oli 0.42 (keskihajonta 1.26) ja kurssin lopussa 0.29 (keskihajonta 1.33). Huolimatta hienoisesta heikkenemisestä minäkäsityksessä kurssikokemus ei aiheuttanut kuitenkaan merkitsevää muutosta. Matemaattinen minäkäsitys korreloi kohtalaisesti lukion matematiikan päästötodistuksen uudelleen pisteytettyyn arvosanaan. Koko aineiston korrelaatio oli.54 (p =.001), naisopiskelijoiden.60 (p =.001) ja miesopiskelijoiden.31 (ei merkitsevä). Eräistä aikaisemmista tutkimuksista poiketen (ks. Galagedera ym. 2000), mutta yhdenmukaisesti eräiden muiden tutkimusten kanssa (ks. Townsendin ym katsaus), matemaattinen minäkäsitys oli sukupuolisidonnainen; miesten keskiarvo oli merkitsevästi korkeampi (t (118) = 2.737, p =.009). Kurssin lopussa keskiarvojen ero oli entistäkin suurempi osoittaen hienoista laskua naisten pistemäärissä, mikä on yhteneväinen tulos Saxin (1994) tutkimuksen kanssa. Lisäksi miesten luottamus itseensä tilastotieteen oppijoina oli merkitsevästi korkeampi (t (118) = 4.767, p =.000). Sukupuolierot matemaattisessa minäkäsityksessä ja luottamuksessa omiin kykyihin ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksen kanssa (vrt. Malmivuori 2001, 131). Muilla muuttujilla ei merkitseviä eroja havaittu. Lopputentin (0 30 p.) keskiarvo aineistossa oli 19.00, mediaani 20 ja keskihajonta Pearsonin korrelaatiokertoimet tenttimenestyksen ja regressioanalyysin valittujen selittävien tekijöiden välillä olivat odotusten mukaisesti tilastollisesti merkitseviä (vrt. Onwuegbuzie & Seaman 1995; Galagedera 1998; Schutz ym. 1998; Galagedera ym. 2000; Haapala ym. 2002; Morrow 2002). Korrelaatiot olivat seuraavat: lukiomatematiikan uudelleen pisteytetty arvosana (r =.46, p =.001), matemaattinen minäkäsitys (r =.39, p =.001), tilastoahdistuneisuus ja emotionaalinen vastustus (r =.32, p =.001), luottamus itseen tilastotieteen oppijana (r =.28, p =.001), yrittämishalu (r =.19, p =.05) sekä koettu hyöty ja halu oppia (r =.16, p =.05). Tenttimenestyksen selittäjät Regressioanalyysin mukaan tenttimenestyksen paras ennustaja oli lukiomatematiikan uudelleen pisteytetty arvosana (selitysaste 21.2 %). Askeltavassa metodissa toiseksi selittäjäksi valikoitui tilastoahdistuneisuuden ja emotionaalisen vastustuksen asteikko (selitysaste 24.9 %). Huolimatta selittäjien kohtalaisista korrelaatioista vastemuuttujaan ainoastaan kahden selittäjän malli (F (2/105) = , p =.000) antoi tilastollisesti merkitsevät parametrit. Selitysaste jäi aikaisempaa tutkimusta pienemmäksi. Galagederan ym. (2000) tutkimuksessa opiskelijoiden todelliset, testin avulla mitatut matemaattiset kyvyt ja käsitys itsestään matematiikan oppijoina selittivät 48 prosenttia kurssimenestymisen vaihtelusta. Multikollineaarisuusongelman takia (selittäjien keskinäiset korrelaatiot suurimmillaan.68) regressioanalyysi piilottaa joitakin yhteyksiä, jotka kuitenkin ovat relevantteja niin suorien kuin epäsuorienkin vaikutusten ymmärtämiseksi vastemuuttujaan. Tämä antoi aihetta elaboroida tilastollista mallia, joten päädyimme ryhmittelyanalyysiin tarkoituksena tunnistaa erilaisia opiskelijaryhmiä suhteessa tenttimenestykseen ja sitä selittäviin tekijöihin. Menetelmänä käytettiin K-means -laskentametodia, joka kuuluu iteratiivisiin menetelmiin. Neljän klusterin malli osoittautui tilastollisesti ja tulkinnallisesti mielekkääksi. Taulukko 2

9 Kasvatus 4/ Artikkeleita TAULUKKO 2. Ryhmittelyanalyysin lopulliset ryhmäkeskukset (N = 99) Klusteri 1 (n = 13) 2 (n = 12) 3 (n = 42) 4 (n = 32) Z-Lukiomatematiikan painotettu arvosana Z-Matemaattinen minäkäsitys Z-Koettu hyöty ja halu oppia Z-Tilastoahdistuneisuus ja emotionaalinen vastustus Z-Luottamus itseen tilastotieteen oppijana Z-Yrittämishalu Z-Usko matemaattisen lahjakkuuden merkitykseen Z-Tenttimenestys kuvaa ryhmien keskiarvojen eroja (standardisoidut arvot) tenttimenestyksessä ja oppimisen affektiivis-motivationaalisissa tekijöissä. Taulukon 2 tarkastelu paljastaa, että klusterien 1 ja 3 opiskelijat ovat keskitasoa parempia ja klusterien 2 ja 4 puolestaan heikompia. Kuitenkin muilla muuttujilla ryhmien välillä on tärkeitä eroja. Myös sukupuolen suhteen ryhmät erosivat mielenkiintoisesti siten, että kaikki miesopiskelijat (n = 15) keskittyivät klustereihin 3 ja 4. Ryhmän 1 opiskelijoiden (n = 13) matemaattinen tausta on keskitasoa parempi, mutta siitä huolimatta heillä on keskitasoa enemmän pelkoja tilastotiedettä kohtaan ja keskitasoa vähemmän luottamusta omiin kykyihinsä oppia tilastotiedettä. Lisäksi he kokevat kaikkein vähiten hyötyvänsä tilastotieteestä ( 1.31 standardipoikkeamaa keskiarvon alapuolella) eikä heillä ole yrittämishalua (Z-Ka =.96). Parhaasta tenttimenestyksestä huolimatta tilastotieteen kurssi näyttäisi olevan pakkopullaa tälle ryhmälle. Ryhmän 3 opiskelijat (n = 42) ovat ryhmän 1 tavoin vankkoja matemaattiselta taustaltaan, mutta tästä poiketen he luottavat matemaattisiin kykyihinsä (Z-Ka =.78). Myös muilla muuttujilla he ovat vastakkaisia ryhmään 1 nähden, toisin sanoen he luottavat itseensä tilastotieteen oppijoina, ovat yrittämishaluisia ja motivoituneita eivätkä pelkää tilastotieteen opiskelua. Tämän ryhmän opiskelijoita voidaan pitää luottavaisena ja hyvin menestyvänä tilastotieteen oppijaryhmänä. Sitä vastoin ryhmää 2 (n = 12) voidaan pitää epätoivoisena ja äärimmäisen heikosti menestyvänä oppijaryhmänä. Ryhmän opiskelijat ovat heikoimpia matemaattiselta taustaltaan (Z-Ka = 1.37), minäkäsitykseltään (Z-Ka = 1.51) ja tenttimenestykseltään (Z-Ka =.88) sekä luottamuksessa omiin kykyihinsä tilastotieteen oppijoina (Z-Ka = 1.46). Heillä on myös voimakkain tilastoahdistuneisuus ja emotionaalinen vastustus (Z-Ka = 1.32) sekä yrittämishalun puute, ehkäpä siksi, että he lähes fatalistisesti uskovat, että vain matemaattisesti

10 Matemaattiset taidot ja Pertti Väisänen Sakari Ylönen lahjakkaat voivat menestyä (Z-Ka = 1.23) kurssilla hyvin. Samoin ryhmän 4 opiskelijat (n = 32) ovat heikkoja tenttimenestykseltään (Z-Ka =.55), mutta lähempänä keskitasoa muissa ominaisuuksissa. Ryhmää neljä luonnehtiikin melko heikot taidot mutta keskitasoisuus asennetekijöissä. Ryhmien 2 ja 3 keskiarvot olivat kauimpana toisistaan (5.26) ja ryhmien 1 ja 4 lähimpänä (2.53). ANOVA-taulukon mukaan eniten keskiarvot eroavat tilastoahdistuneisuuden ja emotionaalisen vastustuksen asteikolla (F = 44.17) ja matemaattisessa minäkäsityksessä (F = 40.76). Yhteenvetona voidaan todeta, että asetettu hypoteesi opiskelijan matemaattisten taitojen ja matemaattisen minäkäsityksen merkityksestä tenttimenestykseen yhdessä affektiivis-motivationaalisten tekijöiden kanssa sai tukea. Matematiikan taidot ja minäkäsitys oppimisprosessissa Taulukossa 3 esitetään opiskelijoiden matemaattisten taitojen ja matemaattisen minäkäsityksen korrelaatiokertoimet oppimisprosessimuuttujiin, joita olivat a) motivaatio, b) kurssisisältöjen ymmärtäminen sekä c d) positiiviset ja negatiiviset oppimiskokemukset. Taulukon mukaan korrelaatiot ovat merkitseviä ja osin kohtalaisia. Näin voitiin olettaa jo aiemman tutkimuksen (Tobias 1995) perusteella. Matemaattiset taidot korreloivat voimakkaimmin kognitiivisen oppimisprosessitekijän (kurssisisältöjen ymmärtäminen) kanssa (selitysaste 24.1 %) ja matemaattinen minäkäsitys oppimisprosessin affektiivis-motivationaalisten tekijöiden kanssa (selitysasteet %). Hyvä matemaattinen tausta ja minäkäsitys näyttäisivät tuottavan myönteisiä tuntemuksia ja kokemuksia tilastotieteen oppimisessa. Lisäksi ymmärtämisen ja motivaation korrelaatio (.71) oli huomattavan korkea (p =.000). Matematiikkamuuttujien keskinäisen korrelaation takia laskettiin myös ensimmäisen kertaluvun osittaiskorrelaatiot. Kun matemaattinen minäkäsitys vakioitiin, matematiikan arvosanan korrelaatio affektiivismotivationaalisiin tekijöihin hävisi kokonaan ja ymmärtämiseenkin se laski.31:een (p =.002). Matematiikan arvosana ei siten vaikuta suoraan emootioihin, vaan matemaattisen minäkäsityksen ja muiden tekijöiden kautta. Vastaavasti kun matematiikan arvosana vakioitiin, korrelaatiot matemaattisen minäkäsityksen ja oppimisprosessimuuttujien välillä laskivat. TAULUKKO 3. Pearsonin korrelaatiokertoimet matematiikka- ja oppimisprosessimuuttujien välillä (N = 99) Muuttujat Matemaattiset Matemaattinen taidot minäkäsitys Motivaatio.26**.33*** Ymmärtäminen.49***.44*** Positiiviset oppimiskokemukset.23**.36*** Negatiiviset oppimiskokemukset -.27** -.47*** *** = p. 001; ** = p 01 (1- suuntainen merkitsevyystesti)

11 Kasvatus 4/ Artikkeleita Johtopäätökset Tutkimus osoittaa opiskelijoiden matemaattisten taitojen ja minäkäsityksen merkityksen tilastotieteen peruskurssin tenttimenestyksessä. Matemaattiset taidot eivät kuitenkaan selittäneet tenttimenestyksen vaihtelusta niin suurta osaa kuin eräissä aiemmissa tutkimuksissa (ks. Galagedera 1998; Schutz ym. 1998; Galagedera ym. 2000). Syitä heikompaan selitysasteeseen voidaan etsiä ainakin kahtaalta: joko lukiomatematiikan päästötodistuksen kurssipainotettu arvosana ei ole matemaattisen kyvykkyyden validi indikaattori tai matemaattiset tiedot ja taidot eivät yksin ole tenttimenestystä erityisesti määräävä tekijä suhteellisen homogeenisessa opiskelijajoukossa. Toisaalta kurssisisältöjen painotus saattoi olla sellainen, että kurssista voi selvitä heikommillakin matemaattisilla taidoilla. On myös mahdollista, että matematiikan taidot sinänsä eivät selitä tenttimenestyksen vaihtelua, vaan vankan matemaattisen taustan omaaville opiskelijoille on kehittynyt sellaisia loogis-analyyttisia taitoja, joita vaaditaan myös tilastotieteen oppimisessa (vrt. Yilmaz 1996; Galagedera ym. 2000). Sinänsä on hyvä, että opiskelijan kyvyt ja aikaisemmin hankkimat taidot eivät deterministisesti määrää opintomenestystä, vaan myös motivaatiolla ja omilla opiskelupyrkimyksillä on merkitystä. Regressioanalyysi osoitti, että korkeampi selitysaste tenttimenestykselle saadaan, kun opiskelijan ennakkokäsitykset itsestään tilastotieteen oppijana otetaan huomioon. Kuitenkin selittävien muuttujien korkeat keskinäiset korrelaatiot ja tutkittavan ilmiön kompleksisuus aiheuttivat, että regressiomalli osoittautui riittämättömäksi oppimistulosten selittämisessä. On myös huomattava, että tämän analyysin ulkopuolelle jätettiin opiskelijan itsestään kurssin aikana konstruoima kuva oppijana sekä muut affektiivis-motivationaaliset tekijät, jotka olisivat saattaneet nostaa selitysastetta. Teoreettisesti voidaan pohtia, että affektiivismotivationaalisten tekijöiden, kuten itseluottamuksen, vaikutus suorituksiin johtunee suurelta osin opiskelijoiden erilaisesta suhtautumisesta haastaviin tehtäviin. Opiskelijat, joilla on hyvä itseluottamus ja myönteinen käsitys itsestään oppijoina, suorittavat ongelmanratkaisutehtäviä (esim. tentti) itsevarmasti ja rauhallisesti, kun taas heikon itseluottamuksen omaavat alkavat kyseenalaistaa omia kykyjään heti ongelmaratkaisutehtävän saatuaan eivätkä siten pysty hyödyntämään kaikkia voimavarojaan (Op t Eynde ym. 1999, 102). Käsitys itsestä vaikuttaa myös siihen, tarttuvatko oppijat innostuneesti oppimishaasteisiin vai yrittävätkö välttää niitä (Meyer ym. 1999, 502; Seifert & O Keefe 2001). Ryhmittelyanalyysi antoikin teoreettisesti mielenkiintoisemman ja sofistikoidumman mallin, jolla on myös käytännöllistä merkitystä erilaisten oppijaryhmien tunnistamisessa. Hyvin menestyviä olivat tulosten mukaan sekä opiskelijat, joilla on hyvä matemaattinen tausta, myönteinen matemaattinen minäkäsitys ja myönteinen kuva itsestään tilastotieteen oppijoina että toisaalta opiskelijat, joilla hyvästä matemaattisesta taustastaan huolimatta on edellisiä kielteisempi käsitys itsestään matematiikan ja tilastotieteen oppijoina sekä heikko motivaatio. Näillä opiskelijoilla tulos voi viitata itsetunto-ongelmiin ja itsekriittisyyteen, mikä saattaa olla ominaista tunnollisille naisopiskelijoille. Analogisesti myös Pietilän (2002, 129) tutkimuksessa havaittiin, että koulumenestys ei välttämättä vaikuta suoraviivaisesti käsitykseen itsestä matematiikan oppijana. Pietilä pohtii, että tällaiset opiskelijat ovat saattaneet joutua teke-

12 Matemaattiset taidot ja Pertti Väisänen Sakari Ylönen mään paljon töitä menestyäkseen ja olivat mahdollisesti opetelleet erilaisia kaavoja ulkoa niitä ymmärtämättä. Tällaiset tulokset voidaan selittää kognitiivis-emotionaalisten prosessien kausaaliattribuutioteorialla. Opettajan kannalta tarkasteltuna edellistä ryhmää on mielekkäämpää opettaa kuin vetäytyvää ja kielteisesti asennoituvaa. Kielteinen suhtautuminen voi kokemusten mukaan olla tarttuvaa ja heikentää yleistä ilmapiiriä kurssilla samoin kuin tuottaa kielteisiä ennakkokäsityksiä ja asenteita tulevien opiskelijoiden parissa (Garfield 1997). Toisaalta jälkimmäinen ryhmä saattaisi kaivata erityistä kannustusta ja rohkaisua itsetunnon ja motivaation parantamiseksi. Huonosti menestyvillä oli puolestaan heikko matemaattinen tausta, joka yhdistyi joko äärimmäisen kielteisiin tai neutraaleihin käsityksiin itsestä matematiikan ja tilastotieteen oppijoina, voimakkaisiin tai keskitasoisiin pelkoihin tilastotieteen opiskelua kohtaan sekä heikkoon tai keskitasoiseen opiskelumotivaatioon. Emootiot, esimerkiksi tilastopelot (vrt. Onwuegbuzie 1999), ja opiskelijan käsitys itsestään oppijana toimivat ikään kuin suodattimina, jotka vaikuttavat hänen kykyynsä ottaa vastaan ja omaksua uutta tietoa. McLeodin (1992, 581) mukaan toistuva tunnereaktio voi automatisoitua pysyvämmäksi asenteeksi tai olemassa oleva asenne voi siirtyä uuteen kohteeseen, esimerkiksi kielteinen asenne matematiikkaa kohtaan voi yleistyä koskemaan kaikkia tilanteita, joissa opiskelija joutuu suorittamaan matemaattisia operaatioita. Tutkimus myös osoitti, että opiskelijoiden matemaattinen minäkäsitys, senkin jälkeen kun matematiikan taidot oli vakioitu, oli yhteydessä motivaatioon, ymmärtämiseen ja emotionaalisiin oppimiskokemuksiin. Yhdenmukaisesti tämän kanssa myös Boekaerts (1993) esittää, että alhainen minäpystyvyyden tunne on yhteydessä epämiellyttäviin tunteisiin oppimisessa. Motivaatiota voidaan puolestaan selittää Banduran (1997) minäpystyvyyden teorialla, joka esittää, että pätevyyden tunne vaikuttaa tehtävään sitoutumisen laatuun. Tämän tutkimuksen tuloksia tulee pitää alustavina, vaikka ne tukivatkin aikaisempiin tutkimuksiin ja oppimisen affektiivismotivationaalisen säätelyn teorioihin perustuvia hypoteeseja. Tutkimuksessa käytetyt mittarit osoittautuivat reliaabeleiksi, mutta tulosten yleistettävyyteen tulee suhtautua varovasti pienen ja yhteen laitokseen rajoittuvan otoksen takia. Tutkimustuloksilla on kuitenkin merkitystä, kun pohditaan, miten tilastotieteen oppimisesta voidaan tehdä mielekkäämpää. Sekä tutkijoiden että opettajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden ennakkokäsityksiin, uskomuksiin, asenteisiin ja emootioihin oppimisessa. Opettajien tulisi myös tarkkailla oppimisprosessia esimerkiksi oppimispäiväkirjojen avulla, jotta oppimisongelmien ja turhautumien lähteet saadaan paremmin selville erilaisissa oppijaryhmissä. Tilastotieteen peruskurssi ei saisi nostaa opiskelijoissa emotionaalista vastustusta tai olla omiaan vähentämään halukkuutta opiskella kvantitatiivisia menetelmiä myöhemmissä opinnoissa. Sen sijaan sen tulisi edistää tilastollista ajattelua ja vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä pärjätä näiden menetelmien opinnoissa. Negatiivisten oppimiskokemusten kehän ovat vaarassa kehittää erityisesti sellaiset opiskelijat, joilla on voimakkaat matemaattiset linssit. Heidät tulisikin tunnistaa opetuksen varhaisessa vaiheessa, jotta heitä voidaan auttaa voittamaan vaikeutensa. Rutiininomaisten laskuharjoitusten asemesta oleellista opetuksessa on korostaa tilastotieteen peruskäsitteiden ja menetelmien ymmärtämistä, mikä lisää opiskelijoiden varmuutta ja itseluottamusta (vrt. Rau-

13 Kasvatus 4/ Artikkeleita topuro & Väisänen 2004). Kurssin alussa olisi myös hyvä keskustella opiskelijoiden käsityksistä ja uskomuksista ja pyrkiä hälventämään haitallisia ennakkoluuloja, jotta ne eivät muodostuisi oppimisen esteiksi. Lisäksi tilastollisten menetelmien opetuksen kehittämistä tulisi tarkastella yleisemmästäkin pedagogisesta näkökulmasta. Tilastotieteen opetuksen käytänteet ovat kansainvälisten julkaisujen mukaan muuttuneet teoreettisesta ja raskaan matemaattisesta painotuksesta kohti käytännöllisempää suuntaa. Analoginen kehitys on tapahtunut myös matematiikan opetuksessa (ks. Pietilä 2002, 28). Muutos on merkinnyt opiskelijoiden käytännöllisen tilastollisen päättelyn korostamista suhteessa tilastollisten kaavojen, mekaanisten laskutoimitusten ja menettelytapojen muistamiseen (Yilmaz 1996; Batanero 2000; Galagedera ym. 2000). Muutos näkyy myös tilastollisten kurssien opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa. Tärkeäksi on noussut tilastollisen informaation lukutaito ja kyky päätellä tilastollisesti korrektisti todellisen elämän ongelmatilanteissa. Monet uudehkot oppikirjat puolestaan keskittyvät todellisten aineistojen, tapausten ja esimerkkien analyysiin ja tulkintaan ja korostavat tilastollisten käsitteiden laadullista ymmärtämistä. (Nolan & Speed 1999; Watts & Carlson 1999.) Luonnollisesti myös arvioinnin tulisi heijastella opetuksessa ja sen painotuksissa tapahtunutta kehitystä (Garfield & Gal 1999). Lisäksi opetuksessa tulisi käyttää oppimisen mielekkyyttä lisääviä työskentelytapoja, muun muassa aktiivista ja yhteistoiminnallista oppimista, jotka tutkimuksen mukaan (Townsend ym. 1998; Morrow 2002 ) vähentävät pelkoja ja muita kielteisiä tunteita ja lisäävät pätevyyden tunnetta tilastotieteen oppimisessa. Miten suomalaisessa tilastomenetelmien opetuksessa aiotaan vastata näihin kehityshaasteisiin? Lähteet Bandura, A Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral change. Psychological Review 84, Batanero, C Controversies around the role of statistical tests in experimental research. Mathematical Thinking & Learning 2 (1/2), Batanero, C., Godino, J., Green, D. & Holmes, P Errors and difficulties in understanding introductory statistical concepts. International Journal of Mathematical Education in Science and Technology 25 (4), Ben-Zvi, D Toward understanding the role of technological tools in statistical learning. Mathematical Thinking & Learning 2 (1/2), Birenbaum, M. & Eylath, S Who is afraid of statistics? Correlates of statistics anxiety among students in educational sciences. Educational Research 36, Boekaerts, M Being concerned with wellbeing and with learning. Educational Psychologist 28, Forte, J Teaching statistics without sadistics. Journal of Social Work Education 31 (2), Gal, I. & Ginsburg, L The role of beliefs and attitudes in learning statistics: Towards an assessment framework. Journal of Statistics Education 2 (2). Verkkojulkaisu: publications/jse/v2n2/.html. Galagedera, D Is remedial mathematics a real remedy? Evidence from learning statistics at tertiary level. International Journal of Mathematical Education in Science & Technology 29 (4), Galagedera, D., Woodward, G. & Degamboda, S An investigation of how perceptions of mathematics ability can affect introductory statistics performance. International Journal of Mathematical Education & Technology 31 (5), Garfield, J Discussion about the paper of S. D. Moore New pedagogy and new content. International Statistical Review 65 (2), Garfield, J. B. & Gal, I Assessment and statistics education: Current challenges and directions. International Statistical Review 67, Garfield, J. & Ahlgren, A Difficulties in learning basic concepts in probability and statistics: Implications for research. Journal for Research in Mathematics Education 19 (1),

14 Matemaattiset taidot ja Pertti Väisänen Sakari Ylönen Haapala, A., Pietarinen, J., Rautopuro, J. & Väisänen, P How to overcome stumbling blocks in learning applied statistics the effect of concept mapping. Verkkojulkaisu: ac.uk/educol/documents/ htm. Lovett, M. C. & Greenhouse, J. B Applying cognitive theory to statistics instruction. American Statistician 54 (3), Malmivuori, M-L The dynamics of affect, cognition, and social environment in the regulation of personal learning processes: The case of mathematics. University of Helsinki. Department of Education. Research Report 172. McCrindle, A. R. & Christensen, C. A The impact of learning journals on meta-cognitive and cognitive processes and learning performance. Learning and Instruction 5 (2), McLeod, D. B Research on affect in mathematics education: A reconceptualization. Teoksessa D. A. Grouws (toim.) Handbook of Research on Mathematics Teaching and Learning. New York: Macmillan, Meyer, D. K., Turner, J. C. & Spencer, C. A Challenge in a mathematics classroom: Students motivation and strategies in project-based learning. The Elementary School Journal 97 (5), Morrow, J. A Evaluating attitudes, skill, and performance in a learning enhanced quantitative methods course: A structural modeling approach. Structural Equation Modeling 9 (3), Murtonen, M. & Lehtinen, E Difficulties experienced by education and sociology students in quantitative methods courses. Studies in Higher Education 28 (2), Nolan, D. & Speed, T. P Teaching statistics theory trough applications. American Statistician 53 (4), Onwuegbuzie, A. J. & Seaman, M The effect of time and anxiety on statistics achievement. Journal of Experimental Psychology 63 (2), Onwuegbuzie, A. J Statistics anxiety among African American graduate students: an affective filter. Journal of Black Psychology 25 (2), Op t Eynde, P., De Corte, E. & Verschaffel, L Balancing between cognition and affect: Students mathematic-related beliefs and their emotions during problem solving. Teoksessa E. Pehkonen & G. Törner (toim.) Mathematical beliefs and their impact on teaching and learning mathematics. Duisburg: Gerhard Mercator Universität Duisburg, Pietilä, A Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva. Matematiikkakokemukset matematiikkakuvan muodostajina. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tutkimuksia 238. Rautopuro, J. & Väisänen, P Tilastomenetelmät kasvatustieteissä Prometheuksen tuli säästöliekillä. Teoksessa P. Atjonen & P. Väisänen (toim.) Osaava opettaja. Keskustelua 2000-luvun opettajankoulutuksen ydinaineksesta. Joensuun yliopistopaino, Sax, L. J Mathematical self-concept: how college reinforces the gender gap. Research in Higher Education 35, Schau, C. & Mattern, N Assessing students connected understanding of statistical relationships. Teoksessa I. Gal & J. B. Garfield (toim.) The assessment challenge in statistics education. Amsterdam: IOS Press, Schunk, D. H. & Meece, J. L. (toim.) Students perceptions in the classroom. Hillsdale, New Jersey: Lawrence Erlbaum. Schutz, P. A., Drogosz, L. M., White, V. E. & Distefano, C Prior knowledge, attitude, and strategy use in an introduction to statistics course. Learning and Individual Differences 10 (4), Seifert, T. L. & O Keefe, B. A The relationship of work avoidance and learning goals to perceived competence, externality and meaning. British Journal of Educational Psychology 71, Tobias, S Overcoming math anxiety. New York: W.W. Norton & Co. Townsend, M., Moore, D., Tuck, B. & Wilton, K Self-concept and anxiety in university students studying social science statistics within a cooperative learning structure. Educational Psychology 18 (1), Watts, M. & Carlson, W. L A case method for teaching statistics. Journal of Economic Education 30 (1), Yilmaz, M. R The Challenge of teaching statistics to non-specialists. Journal of Statistics Education 4 (1). Verkkojulkaisu: org/publications/jse/v4n1/yilmaz.html. Zimmerman, B. J Self-efficacy: An essential motive to learn. Contemporary Educational Psychology 25 (1), Saapunut toimitukseen Hyväksytty julkaistavaksi

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA

MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA LUMAT 3(6), 2015 MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA Terhi Hautala & Juha Oikkonen Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Tiivistelmä Kirjoituksessa kuvaillaan

Lisätiedot

Narratiivien käyttö tutkimusmenetelmäopetuksessa

Narratiivien käyttö tutkimusmenetelmäopetuksessa Narratiivien käyttö tutkimusmenetelmäopetuksessa Marja Leena Böök ja Päivikki Jääskelä Jyväskylän yliopisto Tutkimustietoa menetelmien oppimisesta Menetelmien oppimisessa todetut vaikeudet, esim.: oppimista

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit s t ja t kahden Sisältö t ja t t ja t kahden kahden t ja t kahden t ja t Tällä luennolla käsitellään epäparametrisia eli

Lisätiedot

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Mikael Lumme Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17.-18.3.2010 Insinööri Latinan sana ingenium tarkoittaa laajoja käsitteitä kuten synnynnäinen kyky, luontainen

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA Mirja Tarnanen Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Orientaatiota arviointiin Palauta mieleesi arviointikokemuksiasi opettajana tai oppilaana/opiskelijana.

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä

Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä Vesa Korhonen, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö Juhani Rautopuro, Jyväskylän

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Työssä oppimisesta ja siitä, miten se huomioidaan opetussuunnitelmassa. Tuire Palonen, Turun yliopisto

Työssä oppimisesta ja siitä, miten se huomioidaan opetussuunnitelmassa. Tuire Palonen, Turun yliopisto Työssä oppimisesta ja siitä, miten se huomioidaan opetussuunnitelmassa Tuire Palonen, Turun yliopisto Aiheeseen liittyviä käsitteitä Sanallinen ja sanaton (tacit) tieto; muodollinen ja epämuodollinen tieto.

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Arviointi POPSissa. Yleistä arvioinnista I. Matematiikan didaktiikka, osa II. Arvionnista Sarenius

Arviointi POPSissa. Yleistä arvioinnista I. Matematiikan didaktiikka, osa II. Arvionnista Sarenius Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Yleistä arvioinnista II Arvioinnista ei pitäisi välittyä vallankäyttö. Arvosanojen tehtävä ei ole luoda

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Vuorovaikutus ja kommunikointi ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisessa

Vuorovaikutus ja kommunikointi ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisessa Pekka Salonen Vuorovaikutus ja kommunikointi ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisessa Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 6.5.-8.5. 2013 Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin laatu entistä tärkeämpää

Lisätiedot

Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus

Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus 1 Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus Peda-Forum 21.8.2013 Seppo Pohjolainen Tampereen teknillinen yliopisto Matematiikan laitos 2 Esityksen sisältö Taustaa Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan

Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan ammattiopiston viimeisenä keväänä vahvistaa AMK:uun pyrkivien taitoja pääsykoetta varten saada jo etukäteen 5 op:n suoritus valinnaisiin Tulos:

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Harri Haanpää Peda-forum 2004 AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietojenkäsittelyteorian laboratorio T 79.148 Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Pelaajien ja valmentajien tavoiteasettelu junioritenniksessä

Pelaajien ja valmentajien tavoiteasettelu junioritenniksessä Pelaajien ja valmentajien tavoiteasettelu junioritenniksessä Weinberg, Robert. S, Burke, Kevin, L. ja Jackson, Allen Tässä tutkimuksessa selvitettiin valmentajien ja pelaajien tavoiteasettelua junioritenniksessä.

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET 5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Matematiikan täsmäopetuksella

Matematiikan täsmäopetuksella Matematiikan täsmäopetuksella parempia insinöörejä Tommi Sottinen 1 Antti Rasila 2 1 Vaasan yliopisto 2 Aalto-yliopisto ITK 25 vuotta -juhlakonferenssi, Hämeenlinna, 15-17 huhtikuuta 2015 1 / 13 Sisältö

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot