Sivistystoimen toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistystoimen toimintakertomus"

Transkriptio

1 Sivistystoimen toimintakertomus 2013

2 Sisällysluettelo Luottamuselintoiminta... 1 Opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta... 1 Opetuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Ruotsinkielinen jaosto... 3 Varhaiskasvatuksen tulosalue... 4 Toiminnan kuvaus... 4 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu... 5 Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet... 6 Taloudellinen tulos... 7 Tunnuslukuja... 8 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue... 9 Toiminnan kuvaus... 9 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu... 9 Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Taloudellinen tulos Resultatområdet för svenskspråkig service Beskrivning av verksamheten Förverkligande av målen för verksamheten Utvecklingsprojekt Ekonomiskt resultat Nyckeltal Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Tunnuslukuja Vantaan ammattiopisto Varia Vantaan aikuisopisto Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue Kirjastotilat Omatoimikirjastolla laajemmat aukiolot Toimipisteet Henkilöstö HelMet.fi Hankinnan selvät sävelet Opastuksella e-lukijaksi Muistot talteen Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa Kirjaston seinien ulkopuolella

3 Kulttuuripalveluiden tulosalue Hallitusti hallintoa ja taloutta Lastenkulttuuri näkyy ja kuuluu Kulttuuria kaikkialla kaupungissa Länsi-Vantaan kulttuuritilat laadukkaita elämyksiä Nykytaidetta Myyrmäen urbaanissa keskuksessa Historian kiehtovuutta, nykyajassa kiinni Taiteenperusopetus Liikuntapalveluiden tulosalue Toiminnan kuvaus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Taloudellinen tulos Tunnuslukuja Nuorisopalveluiden tulosalue Toiminnan kuvaus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Taloudellinen tulos Tunnuslukuja Talous- ja hallintopalveluiden tulosalue Toiminnan kuvaus Sivistystoimen viestintä Sivistystoimen ympäristötoiminta Kaupunkitasoinen hyvinvointityö sivistystoimessa

4 Luottamuselintoiminta Opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta Opetuslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoidon, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen, perusopetuksen, lukio-, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Vapaa-ajan lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluu kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestäminen. Vuonna 2013 opetuslautakunnan kokouksia pidettiin 11, joissa käsiteltiin yhteensä 233 pykälää. Vapaa-ajan lautakunta kokoontui 10 kertaa, pykäliä käsiteltiin 174. Opetuslautakunnan puheenjohtajana toimi Paula Lehmuskallio, vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtajana Päivi Laakso. Sivistystoimen lautakuntien koulutustilaisuudet ja seminaarit opetuslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan yhteinen perehdytysseminaari Sannäsissä vapaa-ajan maksuperusteet, tiedotus ja keskustelutilaisuus opetuslautakunnan puheenjohtaja Paula Lehmuskallio ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja Päivi Laakso, FCG Finnish Consulting Groupin järjestämä Lautakuntapäivät 2013 puheenjohtajaseminaari Opetuslautakunta 2013 Kokouksia 11, Pykäliä 233 Osallistuminen lautakunnan kokouksiin Tammikuun lautakunta Janne Leppänen puheenjohtaja 0/1, Eva Maria Loikkanen, varapuheenjohtaja 1/1, Juhani Huotari 1/1, Laura Häggblom 1/1, Marilla Kortesalmi, 1/1, Stig Kumlin 1/1, Reijo Liimatainen 1/1, Tom Pehkonen 1/1, Katja Pesonen 0/1, Pauliina Puukko 1/1, Anja Päärni 1/1, Suve Pääsukene 1/1, Ulla Sajaniemi 1/1, Tomi Sandström 0/1, Pekka Silventoinen 1/1, Lars Stormbom 0/1 ja Kirsi Suvensalmi 1/ Paula Lehmuskallio, puheenjohtaja 9/10, Jari Sainio, varapuheenjohtaja 10/10, Seppo Airaksinen 10/10, Carita Haga 9/10, Soili Haverinen 9/10, Jari Jääskeläinen 9/10, Anette Karlsson 7/10, Jarkko Koivuniemi 6/10, Marilla Kortesalmi 8/10, Niilo Kärki 9/10, Janne Leppänen 8/10, Vaula Norrena 9/10, Georg Nummelin 9/10, Ulla Sajaniemi 10/10, Ranbir Sodhi 7/10, Kirsi Suvensalmi 9/10 ja Riikka Åstrand 9/10. Varajäsenet tammikuu 2013: Juha Nyberg 1, Matias Sandström 1 helmi-joulukuu 2013: Jari Ahokas 1, Birgitta Herranen 1, Kaarlo Kähärä 1, Sari Laakso 1, Runa Martikainen 1, Rebekka Nylund 2, Timo Nyyssönen 2, Helvi Salminen 3, Arja Saunamäki 1 ja Carolina Tuhkanen 1. 1

5 Kaupunginhallituksen edustaja tammikuu/ Mari Niemi-Saari 0/1 ja helmi-joulukuu Sinikka Näätsaari 10/10 Nuorisovaltuutettu Ali Salloum 0/1 ja Virpi Manninen 0/10 Opetuslautakunnan yksilöasioiden jaosto kokouksia 1, pykäliä 4 Jari Sainio, puheenjohtaja 1/1, Paula Lehmuskallio, varapuheenjohtaja 1/1, Carita Haga 1/1, Niilo Kärki 1/1, Riikka Åstrand 1/1 Vapaa-ajan lautakunta Kokouksia 10, Pykäliä 174 Muutoksia jäsenissä Tomi Sandström pois lähtien Mikko Ravi, varajäsen asti, varsinainen jäsen alkaen Päivi Tikka, varajäsen pois lähtien Juha Järä, varajäseneksi alkaen Markus Välilä varajäseneksi alkaen Osallistuminen lautakunnan kokouksiin Päivi Laakso, puheenjohtaja 8/20, Lars Norres, varapuheenjohtaja 9/10, Faysal Abdi 7/10, Sara Anttila 8/10, Toni Blomster 9/10, Jouni Herranen 8/10, Juha Juntunen 10/10, Loviisa Kaartokallio 10/10, Serveh Khalili 7/10, Kaarlo Kivimäki 6/10, Annika Lappalainen 8/10, Christina Lindblad 9/10, Kirsi Mäkilaine 9/10, Tessa Olin 8/10, Mikko Ravi ½, Tomi Sandström, /8, Merja-Liisa Vasarainen 9/10 ja Raija Virta 7/10 Varajäsenet Päivi Enden 1, Tanja Hautakangas 2, Riitta Karasjoki 1, Sirkka Laaksonen 1, Petrus Pesonen 1, Mikko Ravi , Ville Ruotsalainen 1, Pekka Saastamoinen 1, Jouni Uhlgren 1, Anu Vihma 1 ja Markus Välilä Kaupunginhallituksen edustaja Anssi Aura 9/10 ja Sari Multala, varaedustaja 1 Nuorisovaltuuston edustaja Mimmu Korvenpää 2/10 ja Ali Salloum 2/11 2

6 Ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käyttää opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee yksinomaan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, lasten päivähoitoa tai opetustointa. Vuonna 2013 ruotsinkielisen jaoston kokouksia pidettiin kaiken kaikkiaan seitsemän (7). Kaupunginvaltuusto valitsi uuden jaoston , joka piti kuusi kokousta (6). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 57 pykälää. Luottamushenkilöiden osallistuminen kokouksiin: kokous Lars Stormbom, puheenjohtaja 1/1, Monica Friberg-Välimäki, varapuheenjohtaja 1/1, Susanne Siimelä 1/1, Matias Sandström 1/1, Hans Markelin 1/1, Eva Helaskoski 1/1 Stadsstyrelsens representant Matti Holopainen 1/ Carita Haga, puheenjohtaja 6/6, Monica Friberg-Välimäki, varapuheenjohtaja 6/6, Hans Markelin 6/6, Michael Ek 5/6, Carl-Georg Träskman 5/6 ja Rosbäck Heidi 0/6 Varajäsenet Max Mannola 5, Ros-Britt Kangas 1 ja Per-Olof Sundqvist 1 Kaupunginhallituksen edustaja Lars Stormbom 5/6 Kaupunginhallituksen varaedustaja Pirkko Kotila 1 Opetuslautakunnan johtosääntöä muutettiin marraskuussa 2012 siten, että ammatillinen jaosto lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin opetuslautakunnalle ja viranhaltijoille. Lisäksi muuttuneen lainsäädännön edellyttämällä tavalla Vantaan ammattiopisto Variaan perustettiin opiskelijan oikeusturvatoimielin, jonka tehtävänä on opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättäminen. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan toimintamallista vaihtoehdoksi koulujen johtokunnille. Uuden toimintamallin mukaan jokaisella peruskoululla toimii johtokunnan sijasta vanhempainyhdistys tai vanhempaintoimikunta. Rehtorin tulee aktiivisesti tukea vanhempainyhdistyksen tai vanhempaintoimikunnan perustamista kouluilla, joilla sitä ei vielä ole. Mikäli jollain koululla ei ole toimivaa vanhempainyhdistystä tai vanhempaintoimikuntaa, tulee rehtorin tehdä huoltajille kahdesti vuodessa avoin kutsu vanhempainfoorumiin. Lisäksi sivistysvirasto järjestää vuosittain alueelliset tapaamiset, johon alueen jokaisen koulun vanhempainyhdistys tai vanhempaintoimikunta voi lähettää edustajansa. Päätöksenteko ja esittely luottamuselimessä Valmistelu- ja järjestelyasioita lukuun ottamatta päätökset lautakunnassa, sen jaostoissa ja koulujen johtokunnissa tehdään viranhaltijan esittelystä. Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja esittelee opetuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat toimialaa kokonaisuutena tai useampaa kuin yhtä tulosaluetta koskevat asiat. Tulosaluejohtajat esittelevät opetuslautakunnan käsittelyyn tulevat oman tulosalueensa asiat. Ruotsinkielisen tulosalueen johtaja esittelee ruotsinkielisen jaoston käsiteltäväksi tulevat asiat. 3

7 Varhaiskasvatuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuksen tulosalue vastaa Vantaan suomenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen liittyvistä kunnan tehtävistä. Varhaiskasvatuksen tulosalue järjestää myös suomenkielisen esiopetukseen sekä valmistavan opetuksen 6-vuotiaille lapsille. Varhaiskasvatus ja sen osaava henkilöstö on sitoutunut toiminnallaan edistämään lasten hyvinvointia ja oppimista sekä yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen rakentumista lapsen ja perheiden arjessa. Varhaiskasvatuksen visiona on olla edelläkävijä lasten hyvinvoinnin, oppimisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana. Varhaiskasvatustoiminnan perustana ovat Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma sekä varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat ja niihin sisältyvät esiopetuksen ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelmat 6-vuotiaille. Muutoksia palvelutuotantoon vuonna 2013 Vuonna 2013 ruotsinkielisten varhaiskasvatuspalvelujen tuotantovastuu siirtyi ruotsinkielisistä palveluista varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Ruotsinkieliset palvelut vastaa edelleen ruotsinkielisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä ja resursseista. Varhaiskasvatuksen tulosyksikkötason johtamista kehitettiin siten, että Hakunilan ja Tikkurilan varhaiskasvatuksen tulosyksiköt päätettiin yhdistää alkaen. Käytännössä yhdistäminen toteutui osin jo syksyllä Samalla yhden varhaiskasvatuspäällikön tehtävän vastuualueeksi tuli alkaen yksityisen päivähoidon kokonaisuuden valvonta ja koordinointi sekä päivähoitotoimistotyö. Lasten kotihoidon tuen Vantaa-lisää muutettiin siten, että alkaen sitä voi saada perheen nuorimmasta alle 1 v 6 kk ikäisestä lapsesta. (Muutos oli osa talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa.) Vantaan kaupungin omia investointitarpeita korvasi Coronaria Päivähoito Oy:n rakennuttama yksityinen päiväkoti Touhula Ilola sekä Ohreel Oy:n ryhmäperhepäiväkoti Kimalaisenranta Nikinmäessä. Molemmat aloittivat toimintansa elokuussa Elokuussa avattiin kaupungin omana toimintana Kimokujan päiväkoti Hakunilaan. Päiväkotiin siirtyi alueen iltatoiminta sekä Hepokujan ja Harmotien päiväkotien toiminta. Harmotien toimitiloista luovuttiin, Hepokujan päiväkoti jäi toistaiseksi väistötilaksi. Joulukuussa valmistui Kilterin ympärivuorokautinen päiväkoti Myyrmäkeen. Sen käyttöönotto siirtyi vuoden 2014 tammikuulle. Myyrilän päiväkodin toiminta lakkautettiin Kilterin käyttöönoton myötä. 4

8 Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö Lasten kotihoidon tuella oli vuoden aikana keskimäärin lasta, mikä oli 28 lasta vähemmän kuin vuonna Kotihoidon tuen käyttäjien määrä pysyi kevään ja kesän 2013 vastaavalla tasolla kuin edellisenä vuonna, vaikka Vantaa-lisään oikeutettujen määrä pieneni helmikuusta lukien. Syksyllä määrä laski merkittävästi ja joulukuussa 2013 kotihoidon tuella olikin 320 lasta vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Vantaalisää maksettiin lapsesta, määrä väheni 616 lapsella vuoden 2012 joulukuusta. Kunnallisessa, ostopalveluna hankitussa sekä yksityisessä päivähoidossa oli keskimäärin lasta, mikä oli 204 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Päivähoidossa olevien lasten määrään sisältyvät esiopetukseen ja valmistavaan opetukseen 6-vuotiaille osallistuvat lapset. Lasten määrän kasvu kohdistui kunnalliseen päiväkotihoitoon ja yksityisen hoidon tukeen. Kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä väheni aiempien vuosien tapaan. Perhepäivähoidossa oli 43 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna, perhepäivähoitajien määrä väheni 88 hoitajasta 79:ään. Päivähoitopaikkatakuun ehtojen määräaikainen muuttaminen vakiinnutettiin vuoden 2013 elokuusta 2012 alkaen. Muutos lisäsi päivähoitopaikkatakuun käyttöä etenkin kesäaikana; kesä-heinäkuussa takuulla oli noin lasta. Vuoden aikana päivähoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 589 lasta kuukaudessa, mikä oli 358 lasta enemmän kuin vuonna Avointen varhaiskasvatuspalvelujen käyttö pysyi vuoden 2012 tasolla. Näiden palvelujen käyttäjämäärää vähensi muun muassa sisäilma- ja muista huonetiloihin liittyvistä ongelmista johtuneet toiminnan määräaikaiset tai koko vuoden kestäneet keskeytykset. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Varhaiskasvatuksessa käynnistyi syksyllä 2013 Lapset ja palveluverkko- prosessi, jossa palvelumuotoilun avulla kehitetään olemassa olevia varhaiskasvatuspalveluja sekä luodaan uusia tarvepohjaisia palveluja yhdessä asiakkaiden, kuntalaisten, yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden kanssa. Lapset ja palveluverkko prosessin alkoi päiväkodinjohtajien ja varajohtajien koulutuksilla, joiden yhteydessä laadittiin alueelliset toimintasuunnitelmat siitä, miten alueiden omat avoimet palvelumuotoilufoorumit toteutetaan. Keväällä 2014 jokaisella alueella järjestetään tilaisuudet, joissa asiakkailla, kuntalaisilla, yhteistyökumppaneilla sekä työntekijöillä on mahdollisuus osallistua palveluiden yhteissuunnitteluun. Palvelustrategisena tavoitteena oli kumppanuuksien kehittäminen yksityisen palvelutuotannon kanssa ottamalla käyttöön palveluseteli yksityiseen päiväkotihoitoon. Opetuslautakunta hyväksyi palvelusetelin sääntökirjan kesäkuussa 2013 ja syksyn aikana luotiin rakenteet palvelusetelin käyttöönotolle lukien. Myös tavoite lisätä yksityisen päivähoidon käyttöä toteutui, kun Touhula Ilolan päiväkotiin ja Kimalaisenrannan ryhmäperhepäiväkotiin tuli yhteensä 80 uutta päivähoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämiseen liittyi vuonna 2012 käynnistynyt päivähoitoyksiköiden opetussuunnitelmien uudistamisprosessi. Prosessia kuvataan tarkemmin toiminnan sisällön kehittämisen yhteydessä. Lasten kasvun ja oppimisen tuen käytäntöjä kehitettiin vuonna 2012 hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Kumppanuusverkostojen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin perustamalla tulosyksikkötasoiset hyvinvointiryhmät, ns. pikkuhyryt. Myös perusopetuksen kanssa sovittiin aluetason yhteistyön toimintamallit. 5

9 Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Varhaiskasvatus johtamisosaamista kehittämässä Varhaiskasvatuksen esimiehet (n= 90) osallistuivat vuonna 2013 Coaching- valmennusohjelmaan. Valmennusohjelma jatkuu vuodelle 2014 ja sitä on toteutettu varhaiskasvatuksen tulosalueen ja henkilöstöyksikön yhteistyönä. Ohjelman tavoitteena on kehittää coaching- taitoja osana varhaiskasvatuksen ammatillisen johtamisen kehittämistä. Päätavoitteina ovat coaching- kulttuurin rakentaminen ja energisoivan johtamisen kehittäminen, coaching- ydintaitojen opiskelu ja harjoittelu toiminnallisin menetelmin sekä työparimallin tukeminen osana johtamisjärjestelmää. Valmennusohjelmassa on käytetty runsaasti toiminnallisia menetelmiä ja ohjelman tehtäviä on sovellettu ja toteutettu aidossa työympäristössä. Valmennusta on arvioitu kehittävän arvioinnin menetelmin koko prosessin aikana sekä erikseen ohjausryhmässä. Yksikkötason varhaiskasvatussuunnitelmat Yksikkötason varhaiskasvatussuunnitelma päivitettiin 73 varhaiskasvatuksen toimintayksikössä vuoden 2013 aikana, loput 11 yksikköä saavat uudistamistyön päätökseen vuonna Uudistamisprosessi alkoi keväällä 2012, jolloin työn tueksi valmistui tukimateriaali Pakillinen työkaluja Välineitä Vantaan päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämiseen. Erityishuomion kohteena uudistamisessa olivat varhainen vuorovaikutus ja aikuisen rooli vuorovaikutuksessa, toiseksi lasten arkea päivähoidossa kannattelevat rakenteet sekä varhaiskasvatuksen toimintayksikön kehittämistyötä ylläpitävät rakenteet. Kolmantena nostona oli leikki ja leikin merkitys lasten kehitykselle ja oppimiselle. Ajankohtaiseksi kehittämisteemaksi nousi myös lasten luontosuhde ja kestävän kehityksen kysymykset. Yksiköt kokosivat suunnitelmaansa omat painotuksensa varhaiskasvatuksen kehittämiskohteena olleeseen Ympäristö ja luontoteemaan liittyen. VKK-Metro pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö muutos organoitumisessa Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön VKK-Metron sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste) kuulunut hankekausi päättyi lokakuussa Hankkeessa kehitettiin päivähoidon ja lastenneuvoloiden yhteistyötä liittyen 4-vuotiaden lasten ja heidän perheidensä laajaan hyvinvointitarkastuksen. Haasteena VKK-Metron työssä on ollut liittää kukin työskentelyjakso tarjolla olevan rahoituksen tavoitteisiin ja rajoituksiin. Varhaiskasvatuksen hallinnoinnin siirto alkaen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön on tuonut omat vaikeutensa, koska rahoitusmahdollisuudet eivät vielä ole muotoutuneet uuden tilanteen mukaisiksi. Pääkaupunkiseudun kunnat jatkavat omalla kustannuksellaan VKK- Metron toimintaa supistettuna koulutuksellisesti painottuneena kehittämisyhteistyönä. Esiopetuksesta ja valmistavasta opetuksesta 6-vuotialle järjestämisen periaatteet Opetuslautakunta hyväksyi suomenkielisen esiopetuksen ja 6-vuotiaiden lasten valmistavan opetuksen järjestämistä koskevat periaatteet. Periaatteissa keskeisinä muutoksina olivat esiopetusryhmän vähimmäislapsimäärän nostaminen aiemmasta seitsemästä lapsesta 13 lapseen. Lisäksi uusien periaatteiden myötä esiopetuksen järjestämispaikkojen lautakuntakäsittely muuttui kaksiosaiseksi siten, että ennen hakumenettelyn käynnistymistä opetuslautakunta päättää paikoista ja hakuajan päätyttyä vahvistaa paikat. 6

10 Tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisten palvelujen kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) kytkettiin tiiviisti varhaiskasvatussuunnitelmien tekemiseen, sillä kirjoitustyö tehtiin yhteiseen käyttöön suunnitellulle sähköiselle alustalle. TVT -tukihenkilöt saivat lisäkoulutusta varhaiskasvatussuunnitelman työstämiseen. Tukihenkilöiden koulutusta jatkettiin vuoden 2013 aikana yhdellä koulutusryhmällä. Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessissa käsiteltiin myös tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä pedagogisessa työssä. Päiväkodeille hankittiin pedagogisen dokumentoinnin apuvälineiksi Adoben kuvankäsittelyohjelma (Photoshop Elements) ja videoiden käsittelyohjelma (Premier). Lisäksi jokaiseen toimintayksikköön hankittiin videokamerat ja lasten käyttöön sopivat kamerat. Varhaiskasvatus sai Opetushallitukselta valtionavustusta vuosille Esiopetuksen lapset leikkiagentteina - hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa leikin ja tarinan asemaa esiopetuksessa sähköisin välinein, kehittää esiopetuksen sisältöä TVT - menetelmien opetuksellisen käytön myötä sekä kehittää esiopetuksen henkilöstön TVT - menetelmien käyttövalmiuksia opetustyössä. Hanke kytkettiin leikin painopistetyöskentelyyn ja se käynnistyi syksyllä 2013 kuudessa esiopetusryhmässä. Vantaa ja Espoo sopivat yhteistyöstä uuden asiakastietojärjestelmän määrittelyssä. Määrittelytyöhön nimettiin konsultiksi kilpailutuksen voittanut Ixonos. Varsinainen määrittelytyön käynnistyminen siirtyi vuoden 2014 puolelle. Vuoden 2012 puolella aloitettu mobiilipalvelun kilpailutus toteutettiin syksyllä Toimittajaksi valittiin FastRoi. Mobiilipalvelun tavoitteena on saada siirrettyä perhepäivähoitajien toteutuneet työaikatiedot ja palkanmaksuun vaikuttavat muut tiedot sekä lasten päivähoidon laskutustiedot sähköisesti palkanmaksuun ja asiakastietojärjestelmään. Jatkossa valmistaudutaan mahdolliseen asiakasmaksulain muutokseen, jossa perhettä laskutetaan sovituista hoitotunneista. Mobiilipalvelulla voidaan seurata lasten toteutuneita hoitotunteja. Vuoden 2014 alussa käyttöön otettavaa yksityisen päiväkotihoidon palveluseteliä varten käynnistettiin syksyn 2013 aikana tarvittavien muutosten tekeminen asiakastietojärjestelmään. Muutostyön tuloksena kuntalaiset voivat hakea jo joulukuussa palveluseteliä sähköisellä päivähoitohakemuksella, päätökset palvelusetelistä tehtiin ennen vuoden loppua. Arvopäätösten tekeminen siirtyi vuoden 2014 puolelle. Sekä seteli- että arvopäätökset voidaan lähettää sähköisesti hakijan asiointitilille. Taloudellinen tulos Varhaiskasvatuksen toimintakulut olivat 142,4 miljoonaa euroa, ne alittuivat budjetoidusta 4 miljoonalla eurolla. Toimintatuottoja kertyi 0,77 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Varhaiskasvatuksen vuosikustannukset palveluja käyttävää lasta kohden olivat 9 166, mikä oli 0,5 % vähemmän kuin vuonna Toimintakulujen alittuminen kohdistui etenkin henkilöstökustannuksiin ja ateriapalveluihin. Päivähoitopaikkatakuun aktiivinen käyttö vähensi kesäajan palvelutarvetta. Kesä-heinäkuussa varhaiskasvatuksessa oli omaa henkilöstöä 163 työntekijää vähemmän kuin muina kuukausina keskimäärin ja henkilöstön palkattomat lomat tuottivat säästöä lähes euroa. Vuonna 2014 kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön rekrytointi oli haasteellista. Epäpätevän henkilöstön palkkaaminen säästi kustannuksia arviolta euroa. Ateriakustannuksia säästyi , mikä johtui päivähoitopaikkatakuun käytön lisäksi muun muassa siitä, että talousarvion valmisteluvaiheessa ateriahintojen aleneminen vuoden 2012 tasosta ei ollut tiedossa. Lisäksi varhaiskasvatusjärjestelmän piirissä oli 89 lasta vähemmän kuin oli arvioitu, mikä vähensi sekä toimintakuluja että -tuottoja. Esimerkiksi Kilterin päiväkodin toiminnan käynnistymiseen varattua määrärahaa ei tarvinnut ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana. 7

11 Tunnuslukuja VARHAISKASVATUS TP 2012 KS 2013 TP 2013 Tarveindikaattorit (suomen- ja ruotsinkieliset yhteensä) *) vantaalaiset päivähoitoikäiset (10kk-6 v) Osuus päivähoitoikäisistä päivähoidossa ja kotihoidon tuella : päivähoito 68,8 % 69,0 % 70,2 % josta ruotsinkielinen päivähoito 3,3 % 3,0 % 3,2 % kotihoidon tuki 25,8 % 25,3 % 23,8 % osuus yhteensä (= palvelujen peittävyys) 94,6 % 94,3 % 94,0 % Toiminnan volyymi, varhaiskasvatuksen järjestämät palvelut * Lasten määrä eri hoitomuodoissa keskimäärin vuoden aikana: kunnallinen päiväkoti + esiopetus kunnallinen perhepäivähoito + ryhmäpph ostettu päivähoito yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki Palveluja käyttäviä lapsia yhteensä Yksityisessä päivähoidossa olevien osuus päivähoitoikäisistä lapsista ,1 % 4,3 % 4,5 % Yksityisessä päivähoidossa olevien osuus päivähoidossa olevista lapsista keskimäärin vuoden aikana 6,0 % 6,3 % 6,1 % Erityistä tukea tarvitsevat lapset rakenteellisten tukitoimien piirissä (%-osuus kunnallisen päivähoidon lapsista) 7,2 % 7,1 % 6,9 % Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä 42 % 41 % 42 % lapsia kunnan järj. päivähoidossa/konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tuottavuus ja tehokkuus * Käyttömenot /palveluja käyttävä lapsi Kotihoidon tuella 10kk - alle 2 v. lapsista ,2 % 72,0 % 72,8 % Kerhotoiminnassa 3-5-vuotiaista lapsista ,4 % 7,3 % 7,3 % päiväkotien käyttöaste 90,5 % 89,5 % 90,4 % Henkilöstö Henkilöstön määrä

12 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia hyvää elämää ja elinikäistä oppimista varten. Vantaan perusopetuksen visiona on tarjota laadukasta perusopetusta turvallisuutta ja hyvinvointia edistäen yhdessä onnistuen. Vantaan perusopetuksen 2010 vahvistetut arvot ovat yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus ja usko tulevaisuuteen. Lukuvuonna toteutettiin laajasti osallistava arvo-visio-strategiaprosessi, johon osallistuivat koko opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö (n henkeä) sekä runsaasti oppilaita ja heidän huoltajiaan. Lukuvuonna laajennettiin suunnitelman mukaisesti toimenpideohjelman toteuttamista. Perusopetuksen johtamista tuettiin laatimalla laatukortit, jotka noudattavat valtakunnallisia laatukriteereitä. Perusopetuksessa siirryttiin kolmen alueen malliin: itäinen, koillinen ja läntinen alue. Jokaisella alueella toimii perusopetuksen aluepäällikkö, aluekoulupsykologi ja kaksi aluekoordinaattoria. Aluepäällikkö vastaa alueensa koulujen laadukkaasta perusopetuksesta ja hän toimii alueensa rehtoreiden sekä aluekoordinaattorien esimiehenä. Aluepäällikkö vastaa oman alueensa oppilaaksiotosta ja oppilasvirtojen optimaalisesta ohjaamisesta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Opi oppimaan-tutkimus Keväällä 2013 Helsingin yliopiston arviointikeskus toteutti Opi oppimaan tutkimuksen, jonka tulosten pohjalta voidaan todeta vantaalaisten oppimistulosten olevan valtakunnallista keskitasoa sekä alueiden ja koulujen välisten erojen olevan pienet. Vantaan perusopetuksen toimenpideohjelma Toimenpideohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä omaa lähikouluaan, jossa opetusjärjestelyt ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia. Ohjelman lähtökohtana on olemassa olevien resurssien tehokkaampi, laadukkaampi ja kuntalaisia paremmin palveleva käyttö. Vantaan suomenkielisen perusopetuksen toimenpideohjelman eteneminen Vantaan suomenkielisen perusopetuksen toimenpideohjelma on edennyt suunnitellusti. Lähikouluissa käyvät kouluaan vuosiluokkien 1., 2., 3., 4., 7. ja 8. oppilaat. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki on onnistuttu järjestämään lähikoulussa. Perusopetuksen johtoryhmässä on seurattu ja arvioitu yleisen, tehostetun ja erityisen tuen laadukasta ja tarkoituksenmukaista toteutumista. Opettajien osaamista ja yhdessä tekemisen kulttuuria on vahvistettu koulu-, alue- ja kaupunkitasoisilla koulutuksilla, työkokouksilla, työyhteisövalmennuksilla ja opettajavaihdoilla. 9

13 Ohjelman seuranta ja arviointi Toimenpideohjelman toteutumista arvioimaan nimetty seurantaryhmä on jatkanut toimintaansa. Seuraamiskohteita ovat mm. erityisen tuen tarpeen määrä, jaetun resurssinkokonais- ja kokonaismäärä, koulukohtaiset määrät, kaupunkitasoisen opetuksen määrä sekä koulujen opetusjärjestelyjen toteutustavat. Tammikuussa 2013 toteutettiin oppilaille, huoltajille ja opetus- ja oppilashuollon henkilöstölle heidän kokemuksiaan kartoittavat kyselyt liittyen oppilaiden hyvinvointiin ja oppimisen tukeen, koulujen turvallisuuteen ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Kysely lähetettiin Wilman kautta huoltajille. Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa sekä 2500 oppilasta. Kysely käännettiin seitsemälle kielelle. Oppilashuolto Kaikissa Vantaan peruskouluissa otettiin käyttöön alkaen Hyvinvointia Vantaan peruskoululaisille perusopetuksen oppilashuollon käsikirja. Käsikirja kokoaa yhteen Vantaan oppilashuoltoa ohjaavia linjauksia ja asiakirjoja. Käsikirja vastaa niihin kysymyksiin, joita oppilashuoltotyöstä on käytännön tasolla usein kysytty. Lisäksi käsikirjassa linjataan oppilashuollon toimintatapoja ja käytänteitä yhdenmukaisiksi Vantaan peruskouluissa. Käsikirjassa määritellään myös eri toimijoiden rooleja oppilashuoltotyössä ja korostetaan moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Käsikirja on laadittu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja se on suunnattu koulujen oppilashuoltoryhmien jäsenille, opettajille ja koulunkäyntiavustajille / oppilashoitajille alkaen alueelliset oppilashuoltoryhmät lakkautettiin ja yhteistoiminta päätettiin järjestää olemassa olevien rakenteiden yhteyteen. Koulupsykologitoiminta Koulupsykologiryhmän erityisteemoina olivat käytöshäiriöisten lasten tukeminen koulussa ja ratkaisukeskeisten työmenetelmien vahvistaminen koulupsykologitoiminnassa. Koulupsykologitoiminnassa aloitettiin alkaen aluekoulupsykologitoiminta kolmella perusopetuksen alueella. Näin jokaisella aluepäällikköalueella toimii yksi aluekoulupsykologi. Johtava koulupsykologi on edelleen kaikkien koulupsykologien lähiesimies. Aluekoulupsykologi toimii alueensa koulupsykologien tukena ammatillisten asioiden lisäksi käytännön asioissa. Mm. alueellinen koulupsykologitoiminnan kehittämistyö ja verkostotyön vahvistaminen kuuluvat myös aluekoulupsykologin tehtäviin. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä tätä vanhemmille erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille 58 toimipisteessä koulupäivinä klo Aamutoimintaa tarjottiin Kaivokselan, Ilolan sekä Vantaan kansainvälisessä koulussa. Iltapäivätoimintaa järjestävät yhdistykset, seurakunta, järjestöt sekä yksityiset palveluntuottajat. Toiminnan järjestäjiä on kaksikymmentäyksi. Toimintapaikkoina ovat pääsääntöisesti koulujen tilat, mutta toimintaa järjestetään myös palveluntuottajien omissa tiloissa. Lukuvuonna toimintaan osallistuu noin 1970 lasta. Kaikista Vantaalla koulua käyvistä 1. vuosiluokan oppilaista 61,8 % ja 2. vuosiluokan oppilaista 20 % osallistuu toimintaan. Toimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut tasaisesti. Lukuvuonna pystyttiin tarjoamaan paikka kaikille toimintaan määräaikaan mennessä hakeneille 1. vuosiluokan oppilaille. 10

14 Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Ryhmäkokojen pienentäminen Opetusministeriön myöntämän erillisen valtionavustuksen (vuosille ,57M ) avulla opetusryhmät on saatu pysymään aiemmin pienennetyllä tasolla, lisäksi mm. jakotuntien avulla opetusryhmäkokoja on voitu entisestään pienentää. Opetusryhmien vuosiluokkien 1 6 keskimääräinen luokkakoko oli 20,9 (2010: 21,7). Vuosiluokkien 7-9 keskimääräinen luokkakoko oli 20,1 (2010: 20,62). Koulutuksellinen tasa-arvo Vantaan kaupunki sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtion erityisavustusta 2,35 miljoonaa euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille Avustuksen avulla kehitettiin uusia pedagogisia menetelmiä ja opetusjärjestelyitä niille oppilaille, joille perinteisellä luokkamuotoisella opetuksella ja moniammatillisella verkosto-työllä ei ole vastetta. Tukitoimien koulukohtaisesta toteuttamisesta on tehty tarkemmat koulukohtaiset suunnitelmat. Koulun kerhotoiminnan kehittäminen Vantaan kaupunki on ollut syksystä 2008 alkaen mukana Opetushallituksen tukemassa valtakunnallisessa Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Vuonna 2013 kerhotoimintaa järjestettiin 51 vantaalaisessa peruskoulussa. Liikkuva koulu Vantaan kaupunki on vuodesta 2010 lähtien ollut mukana valtakunnallisesti rahoitetussa Liikkuva koulu hankkeessa. Toiminnan tavoitteena on mm. jalkauttaa kouluihin fyysisen aktiivisuuden suositus eli vähintään tunti liikuntaa päivässä kaikille. Hanke on poikkihallinnollinen yhteistyöhanke liikuntapalveluiden, perusopetuksen sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon välillä. Toiminnassa oli vuonna 2013 mukana 35 vantaalaista peruskoulua. Mielenterveystaidot alakouluun Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Mielenterveystaidot alakouluun -pilottihankkeessa ( ) kehitetään ihmisenä kasvamista ja elämäntaitoa tukevaa opetuskokonaisuutta viidellä alakoululla Vantaalla 20 opettajan voimin. Mukana ovat Kytöpuiston, Rajatorpan, Seutulan, Ylästön ja Hevoshaan koulut. Hankkeessa kehitetään myös oppilashuoltohenkilöstön, koulun johdon ja opettajien yhteistyötä sekä työhyvinvointia tukevaa osaamista, näkökulmana hyvinvoiva koululainen ja kouluyhteisö. Osaava-ohjelma Valtakunnallisesta opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelmasta (OSAAVA - ohjelma) saatua pääkaupunkiseudun kunnille yhteisesti myönnettyä avustusta on käytetty järjestämällä koulutusta opettajille ja rehtoreille. Taloudellinen tulos Perusopetuksen tulosalueen määrärahatoteuma oli 98,25 %. Määrärahoja jäi käyttämättä noin 2,9M, mikä johtui ennakoitua pienemmistä menoista muun muassa seuraavilla menokohdilla: vahtimestaripalveluiden hinnanalennus ja huostaan otettujen lasten kotikuntakorvaukset. 11

15 Resultatområdet för svenskspråkig service Beskrivning av verksamheten Resultatområdet för svenskspråkig service bereder ärenden för undervisningsnämndens svenskspråkiga sektion. Under år 2013 sammankom den svenskspråkiga sektionen 7 gånger. Vid fem av sektionens sammanträden under året behandlades verkställandet av Vanda stads balanseringsoch skuldprogram för ekonomin för det svenskspråkiga resultatområdets del samt servicenätutredningen genom beslutsparagrafer, som informationsärenden och som diskussionstillfällen med presentationer. Under år 2013 behandlades bland annat följande: Verkställande av Vanda stads balanserings- och skuldprogram för ekonomin Kvalitets- och ledarskapsutveckling inom den svenskspråkiga småbarnsfostran Godkännande av verkställighetsprogrammen för de privata dagvårdsproducenterna Hem och Skola vid Helsinge Kyrkoby lågstadium r.f:s ansökan om status som privat dagvårdsproducent Minskning av antalet svenskspråkiga dagvårdsplatser som reserveras av privata serviceproducenter enligt köptjänstavtalen Revidering av den kommunala planen för svenskspråkig småbarnsfostran i Vanda Verksamhetsplanerna för de kommunala dagvårdsenheterna, för den grundläggande utbildningen och gymnasiet Ändring av timfördelningen i årskurserna 1-2 i den grundläggande utbildningen Det svenskspråkiga resultatområdets anpassning av verksamheten till Vanda stads balanserings- och skuldprogram för ekonomin, inkl. ändringen av elevupptagningsområdet och koncentreringen av förskoleverksamheten Budgeten för 2014, investeringsplanen för åren och Vanda stads balanserings- och skuldprogram för ekonomin Godkännandet av resultatkortet för det svenskspråkiga resultatområdet 2014 Resultatområdet anordnade 2013 dagvård för 360 barn, vilket var 15 barn färre än Det totala elevantalet inom den grundläggande utbildningen var 675 elever. Utöver dessa fanns det 72 förskoleelever. Antalet studerande i gymnasiet var 149 st. Förverkligande av målen för verksamheten I daghemmen och skolornas förskolegrupper fortsatte utarbetandet av de enhetsvisa planerna för småbarnsfostran och förskoleundervisning. I samband med att fullmäktige godkände projektplanen för byggandet av Dickursby daghem och grundrenoveringen av Dickursby skola fastslogs även att antalet svenskspråkiga dagvårdsplatser som staden enligt köptjänstavtalet årligen reserverar av de privata dagvårdsproducenterna minskas i samma grad som antalet kommunala dagvårdsplatser ökar då Dickursby daghem tas i bruk. Undervisningsnämndens svenskspråkiga sektion beslöt i december 2013 om att antalet platser som reserveras av de privata serviceproducenterna minskas från och med augusti 2014 från 94 till 57 platser. 12

16 Dickursby skola fortsatte sin verksamhet vid Orvokkitien koulu. Renoveringen och nybygget försenades något eftersom huvudentreprenören gick i konkurs i november 2013, men arbetet återupptogs av en annan företagare i slutet av år Helsinge skola och Västersundoms skola förflyttades till hållbar nivå inom programmet Grön Flagg och miljörådet vid Helsinge skola, Green Team Helsinge, vann Helsingforsregionens juniorklimatpris. Undervisningsnämndens svenskspråkiga sektion beslöt i december 2013 att det inte längre ordnas förskoleundervisning vid Kyrkoby skola fr.o.m Helsinge gymnasium gick med i Gnet, ett nätverk bestående av tio mindre gymnasier i Finland, som satsar på virtuell undervisning och nätkurser. Gymnasiet deltog också i TOP-projektet, ett utbytesprogram mellan skolor på andra stadiet i huvudstadsregionen. Nya former för samarbete diskuterades med Prakticum och vuxentutbildningsinstitutet i Vanda. Helsinge gymnasium fortsatte sin internationella vänskoleverksamhet med Tulla gymnasium i Rastatt, Tyskland, Jinan Foreign Language School i Kina samt staden Jumilla i Spanien. Utvecklingsprojekt Under år 2013 deltog den sista tredjedelen av dagvårdspersonalen i utbildningshelheten Med barnaögon, som omfattade fyra dagar. Därmed har ca 95 % av den svenskspråkiga dagvårdspersonalen genomgått utbildningshelheten som betonar bemötandet av barnet som individ och fostringsgemenskapen med föräldrarna samt egenvårdarmodell och smågruppsverksamhet. De svenskspråkiga daghemsföreståndarna har under året deltagit i ett utbildningsprogram som riktar sig till alla daghemsföreståndare i Vanda. Programmet går under benämningen Coachande ledarskap och utbildningen avslutas i augusti Personalen inom undervisningssektorn erbjöds möjlighet att delta i fortbildning som ordnades till-sammans med huvudstadsregionens kommuner i och med KOHUR-projektet. Samarbetsprojektet fortsätter till år Under hösten 2013 ordnades en gemensam fortbildningskväll med temat välmående i arbetet för hela personalen inom resultatområdet. Samarbetet med huvudstadsregionens kommuner med gemensamma rektors-/föreståndardagar och fortbildningar fortsatte. Ekonomiskt resultat Resultatområdet hölls inom budgetramen år Verksamhetskostnaderna underskreds med och de förverkligade verksamhetsintäkterna var större än de budgeterade, varefter täckningsbidraget uppgick till ett överskott på euro. Räkenskapsperiodens totala resultat visade ett överskott på euro. 13

17 Nyckeltal Antal barn i dagvård 271 Antal barn inom köptjänster 91 Antal barn inom förskoleundervisningen 72 Antal elever inom den grundläggande utbildningen 675 Inga elever i årskurs 1-2 gick i en klass med över 25 elever Inga elever i årskurs 5-6 gick i en klass med över 27 elever Elever med beslut om specialundervisning utgjorde 2,7 % av det totala antalet svenskspråkiga elever (de elever som går i specialundervisning i Helsingfors medräknade) Förhållande elever i grundläggande utbildning/skolpsykolog var 675/1 Av eleverna som fick avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen fick samtliga studieplats på andra stadiet eller inom påbyggnadsundervisningen. Inom resultatområdet fördes utvecklingssamtal med ca 60,1 % av personalen Antal studerande i Helsinge gymnasium 153 År 2013 avbröt 10 studerande sina studier. 14

18 Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue huolehtii suomenkielisestä lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta, perusopetuksen lisäopetuksesta sekä Vantaan aikuisopiston kansalaisopiston ja monikulttuurisen opetusyksikön antamasta koulutuksesta. Tulosaluetta johtaa nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja, jonka alaisuudessa toimii kuusi (6) toisen asteen oppilaitoksen rehtoria sekä aikuisopiston rehtori. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen Keväällä 2013 peruskoulun päätti Vantaalla kaikkiaan nuorta. Syksyllä 2013 alkavaan ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen oli varattu yhteensä 2117 aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja oli laskennallisesti 93 prosentille peruskoulun päättäneistä. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville varattiin yhteensä 248 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Yhteensä aloituspaikkoja suomenkieliseen lukiokoulutukseen, ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, ammatilliseen valmistaviin koulutuksiin sekä lisäopetukseen oli laskennallisesti 110 prosentille (2012: 106 %) perusopetuksen päättäneestä suomenkielisestä ikäluokasta (ikäluokkaennuste). Peruskoulun päättäneistä nuorista 98 % pääsi jatkokoulutukseen tai sai muun kiinnekohdan elämässään. Syyskuun alussa 35 nuorta oli ilman opiskelupaikkaa tai heitä ei tavoitettu. Ohjauskeskus Kipinä ohjaa kaikkia ilman paikkaa jääneitä. Varia järjesti myös ensi kertaa syksyn yhteishaun, jossa valittiin 91 opiskelijaa tammikuussa 2014 alkaviin koulutusohjelmiin. Lähes 40 % valituista oli saanut päättötodistuksen vuonna 2012 tai 2013, joten syksyn yhteishaku paransi koulutustakuun toteutumista Vantaalla. Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Lukioiden rehtorit ja Varian johtoryhmä osallistuivat Kuntaliiton koordinoimaan Strateginen johtaminen opetustoimessa koulutukseen. Koulutus alkoi syksyllä 2012 ja jatkui tammikuuhun 2014 saakka. Osaava-ohjelma Valtakunnallisesta opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelmasta (OSAAVA - ohjelma) saatua pääkaupunkiseudun kunnille yhteisesti myönnettyä avustusta on käytetty järjestämällä koulutusta opettajille ja rehtoreille. Vantaan järjestämiin Osaava-ohjelman eri koulutuksiin vuonna 2013 osallistui Vantaan perusopetuksesta ja lukioista yhteensä 2474 henkilöä (v. 2012:1530). Koulutus on kohdentunut laatukriteeristön jalkauttamiseen ja laatukriteereihin liittyvän osaamisen lisäämiseen perusopetuksessa ja laatutyön edistämiseen lukioissa. Lisäksi koulutusta on järjestetty perusopetuksen ja lukioiden henkilöstön tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen perusopetuksessa. 15

19 Lukiokoulutus Lukiokoulutus antaa laaja-alaisen yleissivistyksen sekä opiskeluvalmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutus luo edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen sekä itsensä ja yhteisönsä vastuulliseen kehittämiseen. Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärä vuonna 2013 oli 1160, määrä säilyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Vantaan päivälukioiden opiskelijamäärä tilaston mukaan on yhteensä 3758 opiskelijaa (suomenkieliset 3614, ruotsinkielinen 144). Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2013 olivat lähes valtakunnan keskiarvotasolla. Lukioiden ryhmänohjaajille käynnistettiin keväällä järjestyksessään kuudes viisi lähiopetuspäivää kestävä ryhmänohjaajakoulutus, joka jatkuu huhtikuuhun 2014 saakka. Koulutuksen tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin ryhmänohjaajien käytännön työtä ja parantaa lukio-opiskelijoiden saamaa tukea ja ohjausta. Vieraskuntalaisten lukiolaisten osuus on kasvanut Vantaan päivälukioissa. Syksyn tilastointipäivän mukaan lukioissa on vieraskuntalaisia 26 % (980 opiskelijaa). Näistä helsinkiläisiä on 398 ja espoolaisia 194. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja opetussuunnitelmauudistuksen valmistelu hankkeistettiin, työ käynnistyi syksyllä Keväällä kootut työryhmät ja ohjausryhmä sitoutettiin syksyn aikana tehtäviinsä sekä projektista tiedotettiin kaikille lukioiden opettajille. Syksyllä 2011 alkanut Osallisena Suomessa lukiohanke päättyi kesäkuussa. Hankkeessa kehitettiin yhdessä lukioiden kanssa toimintamalleja, joilla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita että vahvistetaan kaikkien lukion opiskelijoiden kykyä toimia globaalissa ympäristössä. Hankkeen aikana valmistui suunnitelma vieraskielisten opiskelijoiden tukemiseksi. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö edunvalvonnassa tuotti seudulle runsaasti lisäystä ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriin. Seudullisena yhteistyönä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen kesken on toteutettu pääkaupunkiseudun koulutustarpeiden ennakointimallia (PKS Ennakointi). Ennakointikamariyhteistyö Helsingin seudun kauppakamarin ja Uudenmaan liiton kanssa jatkuu ja yhteistyössä on vuoden alusta lähtien ollut mukana myös uusia Helsingin seudulla toimivia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Ennakointikamarissa on järjestetty vuoden aikana yhteensä 4 tilaisuutta. PALMA - ennakoiva asiakaspalvelumalli hanketta (tyke) on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti ja hanke päättyy vuoden lopussa. Urabaari-verkostossa on keskitytty yhteistyöhön Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa. Tunnuslukuja Lukiot TP2012 TA2013 TP2013 suomenkielisten opiskelijoiden opiskelijamäärä aloituspaikat peruskoulun päättävästä 54,9 53,0 54,0 ikäluokasta % keskeyttämisprosentti opiskelijamäärästä 2,5 3,0 1,5 16

20 Vantaan ammattiopisto Varia Toiminnan kuvaus Vantaan ammattiopisto Varia järjestää toisen asteen ammatillista perus-, lisä-, ja täydennyskoulutusta sekä nuorille että aikuisille. Tämän lisäksi Variassa järjestetään perusopetuksen yleisopetuksen lisäopetusta. Nuorisokoulutuksen linjalla kokonaisopiskelijamäärä oli Integroituja erityisopiskelijoita oli 12,7 % opiskelijoista. Syksyllä 2013 ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien koulutuksessa aloitti yhteensä 139 perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättänyttä vantaalaista nuorta. Perusopetuksen lisäopetuksessa aloitti 75 opiskelijaa. Lukioon valmistava perusopetuksen lisäopetus tarjottiin niille nuorille, jotka tarvitsevat suomen kielen vahvistamista lukio-opinnoissa pärjätäkseen. Kaikki opetukseen hakeneet ja pääsykriteerit täyttäneet opiskelijat pääsivät koulutukseen. Ensisijaisten hakijoiden määrä oli keskimäärin 1,62 aloituspaikkaa kohden. Keskeyttämisprosentti vuonna 2012 oli 12 %. Varian aikuiskoulutuksen linjalla oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä peruskoulutuksessa opiskeli 269 opiskelijaa ja lisäkoulutuksessa 512 opiskelijaa. Lisäksi järjestettiin muuta ammatillista aikuiskoulutusta 291 opiskelijalle. Vantaan kaupunki sai lisää opiskelijapaikkoja ammatilliseen peruskoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen vuotuista kokonaisopiskelijamäärää yhteensä 380 opiskelijalla vuosien aikana. Varian opiskelijamäärä on vuonna 2013 enintään 2780 opiskelijaa, 2900 opiskelijaa vuonna 2014, 3020 opiskelijaa vuonna 2015 ja 3160 opiskelijaa vuonna Vantaan ammattiopisto saavutti pääosin vuodelle 2013 tuloskortissa asetetut tavoitteet, jotka olivat tiiviisti sidoksissa oppilaitoksen strategiassa määriteltyihin toimenpiteisiin. Strategiakaudella Varian strategisia valintoja ovat: Valintojen Varia Taitajia työelämään; Asiakaslähtöinen Varia Kilpailuetua osaamisella; Hyvinvoiva Varia Hyvinvointi vahvuudeksi. Vuonna 2013 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua opetussuunnitelmien tarkistamista ja muuttamista soveltuvaksi joustaviin ja yksilöllisiin opintopolkuihin. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integroimista työssäoppimiseen jatkettiin. Integroinnin tueksi kehitettiin verkko-ohjausta ja -opetusta. Opettajille suunnattu muutosvalmennus jatkui. Oppilaitoksessa on linjattu, että kaikki opettajat ovat osallistuneet valmennukseen vuoteen 2015 mennessä. Valmennuksen tavoitteena on antaa opettajille ja ohjaajille valmiuksia opiskelijoiden joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen, kykyä tunnistaa opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen vaiheita sekä kykyä valita ja käyttää kuhunkin tilanteeseen soveltuvia opetus- ja ohjausmenetelmiä sekä vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia. Vuonna 2013 painotettiin erityisesti aiemmin opitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi suoritettavaa tutkintoa. Opettajien ammatillisen osaamisen kehittämistä ja päivittämistä jatkettiin järjestämällä työelämäjaksoja. Opettajien työelämäjaksojen tavoitteena on kehittää työelämän ja oppilaitoksemme välistä yhteistyötä, päivittää, syventää ja laajentaa opettajien työelämätaitoja ja sitä kautta lisätä opetuksen työelämävastaavuutta. Jaksot toteutetaan tarvelähtöisesti siten, että ne tukevat opetusalan/ yksikön kehittymistä ja yksilön työelämätaitojen päivittämistarpeita, syventämistä tai laajentamista. 17

21 Varia valmistautuu hakemaan kestävän kehityksen sertifikaattia vuonna Kestävän kehityksen teemoiksi valittiin vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, turvallisuus oppilaitoksessa, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki. Vuonna 2013 päivitettiin opetussuunnitelmien toteutussuunnitelmia kestävän kehityksen osalta. Opiskelijoille järjestettiin myös kestävän kehityksen teematapahtumia. Tulos- ja kehityskeskusteluita käytiin vuonna 2013 henkilöstöstä 66 %:n kanssa. Opetusministeriö myönsi jälleen Vantaan kaupungille vuonna ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusta vuodelle Rahoitus perustuu valtakunnallisesti käytettyihin koulutuksen tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden tuloksiin. Kehittämishankkeet Nuorisokoulutuksen linjalla toteutettiin useita Opetushallituksen rahoittamia projekteja ja jatkettiin kahta ESR -rahoitteista projektia. Osaajana työmarkkinoille hankeessa kehitettiin työelämän ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä kouluttamalla työpaikkaohjaajia ja järjestämällä opettajien työelämäjaksoja. Hanke päättyi kesäkuussa. Opi, viihdy, valmistu -hankkeessa tavoitteena on keskeyttämisen vähentäminen sekä opiskelijoiden valmistumisen ja työllistymisen edistäminen luomalla opiskelijoiden ohjauksen, tuen ja hyvinvoinnin toimintamalli. Lisäksi Varia jatkoi kumppanina useissa muissa hankkeessa. Kansainvälistä yhteistyötä kehitettiin Vantaan ystävyyskaupunkien Windhoekin ja Jinanin kanssa. Lisäksi yhteistyötä jatkettiin mm. Unkarin, Saksan, Italian ja Etelä-Koreassa sijaitsevan Deagun kaupungin ammatillisen koulutuksen kanssa. Varian tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 opiskelijamäärä aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäluokasta % keskeyttämisprosentti opiskelijamäärästä 43,1 39,3 43, Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö Esitys pääkaupunkiseudun koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointimalliksi valmistui kesällä ja toimintamalli hyväksyttiin sivistystoimen johdon yhteistyöryhmässä. PKS-ennakointimallin toimintasuunnitelman mukaista ennakointityötä ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 alusta lähtien. Ennakointikamari-projektissa on tuotettu laadullista ennakointitietoa seututasoisesti ja toimialakohtaisesti. Vuonna 2012 järjestettiin viisi Ennakointikamarin tilaisuutta. Projektivaihe päättyi vuoden 2012 lopussa. Ennakointikamari jatkuu vuosina ammatillisen koulutuksen järjestäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. PALKEET - Palveleva pääkaupunkiseutu -hanke (TYKE) eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Hankkeessa kehitettiin pääkaupunkiseudun ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden verkostoyhteistyötä ja koulutustarjontaa. Hankeyhteistyö jatkuu PALMA - ennakoiva asiakaspalvelumalli -hankkeen (TYKE) puitteissa. Aikuiskoulutuksen arviointiin vertailutietoa tuottava MANTAlaskentatyö toteutettiin jo neljättä kertaa. 18

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Sivistystoimen toimiala. Organisaatio

Sivistystoimen toimiala. Organisaatio Sivistystoimen toimiala Organisaatio Sivistystoimi Opetuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Ruotsinkielinen jaosto Johdon tuki Apulaiskaupunginjohtaja Varhaiskasvatus Perusopetus Ruotsinkieliset palvelut

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 3.2.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 17.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Viimeksi muutettu 13.4.2015

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 18/2016 1 (6) 4 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää kasvatuksen ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Sivistystoimi Sisältö Sivistystoimen toimiala... 4 Varhaiskasvatuksen tulosalue... 6 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue...14 Resultatområdet för svenskspråkig service...22 Nuoriso-

Lisätiedot

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken HYVINVOINTIPALVELUT - johtaminen Hyvinvointilautakunnan tehtävät ja toimivalta 1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken 2. valmistelee kunnanhallitukselle hyvinvointikertomuksen.

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

perusopetuksesta toiselle

perusopetuksesta toiselle Nuoren polku - ennakoidusti perusopetuksesta toiselle asteelle Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Paula Ylöstalo-Kuronen Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Valtuusto 12.12.2016 Voimaan 1.1.2017 1 Lautakunnat,

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Kuntataso

Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Kuntataso Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Kuntataso Eero Väätäinen 5.6.2013 Helsinki, Finlandia-talo Kuva: Tiina Kujala Eero Väätäinen, Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2013 1 Tilanne 1.5.2013

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 28.09.2016 Sivu 1 / 1 4002/2016 12.01.00 150 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2017-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 16.12.2015 Sivu 1 / 1 5253/2015 05.10.00 219 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja KÄYTTÖTALOUS 2015 4 02 OPETUSVIRASTO Tulot yhteensä 26 839 000 Menot yhteensä 671 863 000 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT Tulot yhteensä 26 369 000 Menot yhteensä 587 251 000 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot