SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2006"

Transkriptio

1 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Hattulan, Hauhon, - Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnissa - sekä Hämeenlinnan kaupungissa Pikassos Oy, Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Hämeenlinnassa Sosiaaliasiamies Satu Loippo

2

3 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2006 Saatteeksi Sosiaaliasiamiehen tulee laatia vuosittain selvitys, joka tulee antaa kunnanhallitukselle. Selvityksessä sosiaaliasiamies voi yleisellä tasolla kuvata kunnan sosiaalihuollon tilaa ja esimerkiksi arvioida varattuja määrärahoja. Tämä selvitys on hieman aiempia selvityksiä yhteiskuntapoliittisempi ja olen yksittäisten asiakastilanteiden pohjalta pyrkinyt tuomaan yleisempiä sosiaalipoliittisia näkökohtia sosiaalihuollon asiakkaiden asemaan. Kunta- ja palvelurakennehanke tulee muovaamaan kuntien sosiaalihuollon palveluja merkittävästikin jatkossa. Sosiaaliasiamiehenä toivon, että kunnissa arvioitaisiin nykyisiä palveluja kriittisesti ja pyrittäisiin löytämään kokonaan uudenlaisia toimintatapoja tuottaa mahdollisimman laadukkaita, asiakkaiden tarpeisiin vastaavia sosiaalihuollon palveluja jatkossa. Lämpimät kiitokseni hyvästä yhteistyöstä kuntien viranhaltijoille! Hämeenlinnassa Satu Loippo 1

4

5 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISET PERIAATTEET JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ns. asiakaslaki Hallintomenettelyn vaatimukset sosiaalihuollossa Kunnan talousarvio ja sosiaalihuollon palvelut uudistuvassa kunta- ja palvelurakenteessa...10 II ASIAKKAIDEN YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN ASIAKASYHTEYDENOTTOJEN GRAAFINEN KUVAUS ASIAKASYHTEYDENOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Toimeentulotuki Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Sosiaalipäivystys Hämeenlinnan seudun kunnissa Vammaispalvelut Omaishoidontuki Muut tehtäväalueet Mielenterveyden ongelmista kärsivien asema Muistutukset, kantelut ja muutoksenhaku Muistutusmenettely Muutoksenhaku ja kantelut Johtopäätökset SOSIAALIASIAMIEHEN HAVAINTOJA TOIMIALUEEN KUNNISTA Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos...34 OSA III: SOSIAALIASIAMIEHEN OMA TOIMINTA SOSIAALIASIAMIEHEN OMA TOIMINTA VUODEN 2006 AIKANA Sosiaaliasiamiehen tiedottamis- ja vaikuttamistoiminta sekä kouluttautuminen Toimiminen sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistyneen sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämistyöryhmän sihteerinä...36 LÄHTEET...38 LIITTEET

6

7 I YLEISET PERIAATTEET 1. JOHDANTO 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ns. asiakaslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuonna Sen tarkoituksena on taata sosiaalihuollon palveluja käyttäville ja tarvitseville kuntalaisille mahdollisimman laadukas ja asiantunteva palvelu. Laki korostaa erityisesti asiakkaan itsemääräämistä omaa elämäänsä koskevissa valinnoissa. Asiakaslain lähtökohtana on asiakkaiden omien toiveiden ja mielipiteiden huomioiminen. Kunnan tulisi pyrkiä omien tai seudullisten ratkaisujen muodossa löytämään parhaiten asiakkaan tarpeita vastaavia palveluja. Asiakaslaki säätelee menettelytapoja, joiden mukaisesti sosiaalihuollon asiakkaita tulee kohdella sekä heitä koskevia asioita ja asiakirjoja käsitellä. Kunnilla on laajat oikeudet päättää tuottamiensa palveluiden määrästä ja tuottamistavasta. Kunta on toiminnassaan kuitenkin sidottu muun muassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, perustuslakiin, kunta- ja hallintolakiin. Palveluja ja etuuksia koskevaa erityislainsäädäntöä on tulkittava perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Voimassa olevasta oikeus on yhä harvemmin löydettävissä yhdestä valmiista lakipykälästä 1. Tämän vuoksi on tärkeää, että perus- ja ihmisoikeudet heijastuvat viranomaisten arvoissa ja ajattelutaloissa päätöksiä tehtäessä ja palveluja järjestettäessä ja toteutettaessa. Palvelun lähtökohtana on aina ihminen, asiakas. Asiakaslaissa viranomaisille on asetettu erityinen velvollisuus huolehtia lasten ja esimerkiksi kehitysvammaisten oikeuksien toteutumisesta. Lasten ja kehitysvammaisten kohdalla asiakaslain lähtökohtana on oikeus ilmaista mielipiteensä heidän kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Asiakaslain soveltamisala Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omaan että yksityiseen sosiaalihuoltoon. Myös kaikki sellaiset sosiaalihuollon palvelut, joista kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen tai joissa asiakas on solminut yksityisen palveluntuottajan kanssa kahdenkeskisen sopimuksen kuuluvat asiakaslain soveltamisalaan. Sosiaaliasiamies Asiakaslaissa säädetään myös sosiaaliasiamiestoiminnasta. Jokaisen kunnan on nimettävä kuntaan sosiaaliasiamies, jonka tulee olla perehtynyt sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Sosiaaliasiamiehelle ei lain voimaantullessa asetettu kelpoisuusvaatimuksia voimaan tulleessa kelpoisuuslaissa on säädökset myös sosiaaliasiamiehen kelpoisuusehdoista 2. Sosiaaliasiamiehellä on uuden säädöksen mukaan oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on asiakaslain mukaan - neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa muistutuksen tekemisessä - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä - antaa selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa 1 Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 11/2001, s Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /272, 4. 3

8 Sosiaaliasiamies ei tee palveluja ja etuuksia koskevia päätöksiä. Sosiaaliasiamiehen tulisi sijoittua kunnassa hallinnollisesti siten, ettei luottamus hänen riippumattomuutensa vaarannu. Kunnat voivat myös järjestää sosiaaliasiamiestoiminnan samoin, kuten muutkin sosiaalihuollon palvelut, yksin, ostopalveluina tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Sosiaaliasiamiehen vuosittainen selvitys Sosiaaliasiamiehen tulee antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Selvityksessä asiamies voi yleisellä tasolla kiinnittää huomiota kunnan sosiaalihuollon toimintaan, varattuihin määrärahoihin ja asiakkaan oikeuksien toteutumiseen. Tämän selvityksen pääasiallisena materiaalina ovat asiamiehelle vuoden aikana tulleet yhteydenotot sekä asiamiehen kunnille tekemä kuntakysely. Selvitys on julkinen asiakirja, eikä siinä kuvata yksittäisiä asiakastapauksia. Muistutus Sosiaalihuollon asiakkaalla on palveluntuottajasta riippumatta oikeus tehdä saamastaan palvelusta ja kohtelustaan muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen huomautus niistä epäkohdista, joita asiakas on kohdannut. Muistutukseen tulee antaa kirjallinen vastaus noin kuukauden kuluessa. Muistutukseen annetusta vastauksesta ei saa hakea muutosta valittamalla. Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen Asiakaslaissa säädetään myös asiakastietojen käsittelystä, tietosuojasta ja asiakkaan oikeudesta salassa pidettäviin tietoihinsa. Sosiaalihuollossa käsiteltävät asiakirjat ovat salassapidettäviä muun muassa, kun ne sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta sekä tämän saamansa etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta, terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta. 3 Vaitiolovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että vaitiolovelvollinen ei saa paljastaa toimessaan tai tehtävissään kuulemaansa salassapidettävää sisältöä tai tietoa ulkopuolisille. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa asiaa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt. Vaitiolovelvollisuus koskee sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. 4 Asiakaslaissa säädetään mm. asiakkaan oikeudesta tutustua itseään koskeviin salassa pidettäviin asiakirjoihin, tietojen luovuttamista sekä viranomaisen oikeudesta tietojen saantiin. Kun sosiaalihuollon viranomainen joutuu pyytämään tietoa muilta viranomaisilta ilman asiakkaan suostumusta, viranomaisella on oikeus vain niihin tietoihin, jotka ovat asian selvittämiseksi välttämättömiä. Salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden merkitys on ensisijaisesti siinä, että ne korostavat sosiaalitoimessa vaadittavaa huolellisuutta asiakkaiden asioita käsiteltäessä. Vaitiolovelvollisten tulee erityisesti huolehtia omalta osaltaan siitä, ettei heidän omissa tehtävissään saamansa asiakkaan sosiaalihuollon asiakkuutta koskevat tiedot siirry ulkopuolisille esimerkiksi vapaamuotoisen jutustelun muodossa. 3 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24, 25. kohta. 4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, 23 1 mom. 4

9 1.2. Hallintomenettelyn vaatimukset sosiaalihuollossa 5 Hallinnossa tapahtuva päätöksenteolla ratkaistaan asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyviä asioita. Perustuslaissa säädetään jokaisen oikeudesta asianmukaiseen käsittelyyn ja oikeudesta hyvään hallintoon 6. Hallinnollisesta menettelystä on säädetty tarkoin sen vuoksi, että sillä pyritään ennakolta varmistamaan aineellisesti oikeaan lopputulokseen päätyminen 7. Sosiaalihuollossa hallinnollisella päätöksenteolla ja siihen liittyvällä menettelyllä on keskeinen merkitys, koska käytännössä kaikki sosiaalihuollon palvelut ja etuudet myönnetään hakemuksesta. Menettelyä koskevat takeet korostuvat sosiaalihuollossa, koska sosiaalihuollon asiakkaiden elämäntilanne on usein vaikea ja heiltä puuttuu voimavaroja vaatia asianmukaista palvelua. Viranhaltijoiden velvollisuutena onkin huolehtia siitä, että asian käsittelyssä ja päätöksenteossa noudatetaan lainmukaista ja asiakkaan kannalta oikeudenmukaista menettelyä. Sosiaalihuollossa toteuttavaa hallinnollista päätöksentekoa säätelee keskeisesti kaksi lakia sosiaalihuollon asiakaslaki ja hallintolaki 8. Näistä hallintolaki on ns. yleislaki ja mikäli asiakaslaissa on siitä poikkeavia säädöksiä, noudatetaan niitä ensisijaisesti. Nämä lait säätelevät varsin tarkoin, minkälaista menettelyä hallinnollisessa päätöksenteossa sosiaalihuollossa tulee noudattaa. Sosiaaliasiamiehelle tuli useita yhteydenottoja, joissa palvelun tai etuuden hakemista koskevaan neuvontavelvollisuuden toteutumiseen, asian vireille saattamiseen ja käsittelyaikaan, asiakkaan mielipiteen ja edun huomioon ottamiseen tai päätösten perustelemiseen liittyi puutteita ja joissa menettely muutoin antoi hallinnon toiminnasta epätyydyttävän kuvan. Tämän vuoksi hallinnollisesta menettelystä on tässä yhteydessä kokonaan oma lukunsa. Viranomaisen palveluja koskeva neuvontavelvollisuus Neuvonnalla tarkoitetaan asian vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvien neuvojen antamista sekä vastaamista asiakkaan kysymyksiin ja tiedusteluihin. Sosiaalihuollon palveluja antavan viranomaisen on muun muassa kerrottava, minkälaisia palveluja on tarjolla 9, miten palvelua haetaan, minkälaisia selvityksiä palvelun tai etuuden hakemiseksi vaaditaan ja noudatetaanko asiassa mahdollisesti tiettyjä vakiintuneita tulkintalinjoja. Asiakaslain 5 :n mukaan asiakkaalla on oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista. Viranomaiselle syntyy tämän säädöksen nojalla oma-aloitteisesti velvollisuus selvittää asiakkaalle palvelujärjestelmään liittyvät vaihtoehdot, sekä erityisesti se, minkälaisilla edellytyksillä asiakas on oikeutettu saamaan palveluja ja tukitoimia Tarkemmin Mäenpää (2004). 6 Perustuslain Tuori 2004, s Asiakaslaki 812/2001; Hallintolaki 434/ Asiakaslain 5 : asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista. 10 Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 11/2001, s

10 Eräässä sosiaaliasiamiehelle tulleessa yhteydenotossa oli kysymys asiasta, jossa henkilö on hakeutumassa uuteen asuntoon. Työttömänä vähävaraisena hän halusi tietää mahdollisuuksistaan saada toimeentulotukea vuokravakuuteen. Henkilö oli soittanut sosiaalitoimistoon, jossa oli todettu, että asiakkaan tulisi selvittää mahdollisuus saada vuokravakuuteen pankista lainaa. Asiakas oli hämmentyneenä lopettanut puhelun, eikä hän näillä neuvoilla ollut osannut hakea toimeentulotukea vuokravakuuteen. Sosiaaliasiamiehenä katson, ettei menettely vastannut laissa edellytettyä. Vuokra-asunnon saaminen on käytännössä mahdollista usein vain maksamalla etukäteen ns. vuokravakuus. Toimeentulotukilaissa ei ole säädöksiä vuokravakuudesta, mutta toimeentulotukea voidaan myöntää myös vakuuden maksamiseen. Käytännössä kunnat voivat sisäisillä ohjeillaan rajoittaa niitä tilanteita, joihin vakuus voidaan myöntää. Tavallista on, että vakuus myönnetään maksusitoumuksena esimerkiksi välttämättömissä asunnonvaihtotilanteissa ja enintään yhden kuukauden ajalle. Asiakkaalle ei kuvatussa tilanteessa kerrottu, minkälaisia vakiintuneita tulkintalinjoja kunnassa noudatetaan vuokravakuusasiaa koskien ja minkälaista menettelyä noudattaen asiakkaan on mahdollista hakea vakuuteen toimeentulotukea. Jos asiakas tämän ohjeistuksen ja neuvonnan jälkeen päättää hakea vuokravakuuteen pankista lainaa, on viranhaltija kuitenkin antanut hänelle sen informaation, jonka varassa hän voi tehdä päätöksen toimeentulotuen hakemisesta tai hakematta jättämisestä. Katson, että hyvään hallintoon kuuluu, että asiakkailla on käytettävissään mahdollisimman laajasti tietoa palvelun tai etuuden hakemiseen kuuluvista seikoista ja etuuden hakemisessa noudatettavasta menettelystä. Neuvontavelvollisuutta ei mielestäni tulisi käyttää siten, että asiakkaita torjutaan palvelun tai etuuden piiristä jo puhelintiedustelun yhteydessä. Asiakkaan kuuleminen sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon asiakkaan kuulemisesta säädetään hallintolain 34 :ssä. Asiakasta on aina ennen asian ratkaisua pääsääntöisesti kuultava, eli annettava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista tai selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Yksinkertaisesti kuuleminen tarkoittaa sitä, että sosiaalihuollon asiakkaalle varataan tilaisuus oman näkemyksensä ja mielipiteensä kertomiseen jostakin häntä koskettavasta asiasta. Kuuleminen voi tapahtua joko suullisesti tai kirjallisesti. Suullisessa kuulemisessa viranhaltijan velvollisuus on dokumentoida näkökannat asiakirjoihin. Kuuleminen edellyttää, että asiakkaalle pääsääntöisesti annetaan mahdollisuus tutustua päätöksenteon perusteena olevaan aineistoon ja ilmaista siitä mielipiteensä. Kuuleminen ei ole vain menettelytapasäännös, eikä vain esimerkiksi lastensuojeluun liittyvä asia. Sosiaalihuollon asiakaslain 8 :ssä todetaan, että asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. 6

11 Lakimies Timo Mutalahti on arvioinut, että kuuleminen on ennakolta vaikuttavaa oikeussuojaa, jolla parhaassa tapauksessa voidaan välttää jälkikäteisten oikeussuojakeinojen (käytännössä oikaisuvaatimusten ja valitusten) käyttöä. Huolella ja asiakasta kuullen tehty viranomaispäätös on nopeaa, edullista ja siten myös tehokasta hallintoa. 11 Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta periaatetta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, tulisi soveltaa myös asiakkaita koskevaan palvelujen tarpeen arviointiin ja ratkaisujen tekoon. Asian huolellinen selvittäminen asiakkaan kanssa suullisesti ja tilan ja ajan varaaminen avoimelle keskustelulle ehkäisee tarpeettomia vastakkainasetteluja ja lisää asiakkaan luottamusta hallintotoimintaan. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma on asiakaslain 7 :n mukaan laadittava, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Asiakaslaissa ei ole säädöksiä siitä, minkä muotoinen suunnitelman tulisi olla. Tarkempia säännöksiä suunnitelman sisällöstä on joissakin erityislakien säädöksissä 12. Oleellista käsittääkseni on, että suunnitelmassa tulevat esille asiakkaan nykytilanne ja palvelutarve, tavoitteet, keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä aikataulu tavoitteiden toteuttamiseksi. Palvelusuunnitelma oli monelle sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneelle asiakkaalle täysin vieras asia. Yhteydenotoista välittyi kuva, että palvelusuunnitelmia tehdään lähinnä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa, mutta silloinkin tavalla, jossa asiakas kokee olevansa omassa asiassaan ulkopuolinen ja enintään toimenpiteiden kohde. Sosiaaliasiamiehelle on myös välittynyt, että viranhaltijat kokevat kirjallisen palvelusuunnitelman tekemisen työlääksi ja osin myös turhaksi jos kaikki on suullisesti jo sovittu. Suunnitelma koetaan ylimääräisenä työnä, jota kaiken lisäksi joudutaan käytännössä jatkuvasti muuttamaan asiakkaan tilanteen muuttuessa. Sosiaaliasiamiehenä katson, että suunnitelman teko on kuitenkin keskeinen väline arvioida asiakkaan senhetkistä tilannetta ja olosuhteita sekä ehdottaa tarkoituksenmukaisia tukitoimia. Olen aiemmin 13 tuonut esille käsitykseni, että molemminpuolinen suunnitelmaan sitoutuminen edellyttää luottamuksellisuutta sekä asiakkaan toiveiden ja mielipiteiden huomioonottamista ja vähintään niiden kirjaamista palvelusuunnitelmaan, vaikka toiveita ei voitaisikaan heti toteuttaa. Toimiva suunnitelma ei voi koskaan olla vain viranomaisen laatima asiakirja, koska asiakkaalle on merkityksellistä voida vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin valintoihin. Lastensuojelutyöhön liittyen on esitetty, että huolellinen lapsen ja perheen tilanteeseen pysähtyminen jo ensivaiheessa voi olla jopa vähentämässä lastensuojelun kustannuksia ja avohuollon asiakasmääriä ja siten myös resurssipaineita Timo Mutalahti, Sosiaaliturva 7/2006, s Lastensuojeluasetus 1010/1983, 4.; Vammaispalveluasetus 759/1987, Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2005, s He 252/2006, s

12 Sosiaaliasiamiehenä esitän, että Hämeenlinnan seudun kunnissa harkittaisiin mahdollisuuksia seudullisesti valmistella mahdollisimman tarkoituksenmukainen palvelusuunnitelmalomakepohja, joka pienillä variaatioilla olisi esimerkiksi sovitettavissa useamman eri tehtävälohkon (lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhustenhuolto) tarpeisiin. Käsittelyn viivytyksettömyys ja palvelutarpeen arviointiin pääsy Sosiaalihuollon etuuksien ja palvelujen luonteesta johtuu, että asiakkaille on tärkeää saada ratkaisu hakemukseensa joutuisasti. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa 15. Kohtuullinen käsittelyaika vaihtelee eri palveluiden ja etuuksien kohdalla selvästi. Eduskunnan oikeusasiamiehen käsityksen mukaan kohtuullisena viimesijaisen toimeentulotuen käsittelyaikana voi pitää enintään viikon aikaa 16. Käsitykseni mukaan esimerkiksi vammaispalveluissa ja omaishoidontuen päätöksenteossa voi käsittelyaika olla tätä pidempi asiakkaan palvelutarpeen ja oikeusturvan siitä vaarantumatta. Sosiaalitakuulla tarkoitetaan sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointia tietyssä määräajassa alkaen tuli voimaan sosiaalihuoltolain muutos 17, jolla täsmennetään sosiaalipalvelujen järjestämistä kiireellisissä tapauksissa. Palvelutarpeen arviointi säädettiin koskemaan kaikkia yli 80-vuotiaita ja Kelan erityishoitotukea saavia. Ei- kiireellisessä tapauksessa tällaisen henkilön palvelutarve on arvioitava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Kiireellisissä tilanteissa kaikkien palvelujen tarve on iästä riippumatta arvioitava viipymättä. 18 Sosiaalitakuu on laajenemassa myös lastensuojeluun. Uutta lastensuojelulakia koskevassa hallituksen esityksessä 19 lastensuojelutarve on arvioitava määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen on ryhdyttävä 7 päivän kuluessa lapsen tai perheen omasta yhteydenotosta tai lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta. Selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Liisa Hyssälä on ehdottanut sosiaalitakuun laajentamista myös päihde- ja mielenterveysasiakkaisiin 20. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta käsittelyn viipyminen johtuu ensisijaisesti siitä, että sosiaalihuollon työtekijöiden työmäärä on liian suuri heidän lukumääräänsä nähden. Sosiaalihuollon päätöksenteko Sosiaaliasiamiehelle tuli vuoden aikana toistuvasti yhteydenottoja, joissa asiakkaan oli vaikea ymmärtää hänelle annettua päätöstä. Päätös saattoi olla erittäin lyhyt palvelu tai etuus myönnetään jolloin asiakas ei tiennyt, miten hänen odotetaan toimivan jatkossa. Päätös saattoi olla puutteellinen siten, ettei siinä otettu kantaa kaikkiin asiakkaan esittämiin vaatimuksiin esimerkiksi toiveeseen saada lääkemaksusitoumus. Päätöksessä ei myöskään aina riittävästi selvitetty, miksi tiettyyn lopputulokseen oli päädytty. 15 Perustuslaki Esimerkiksi ratkaisu , Dnro 3410/4/ Sosiaalihuoltolaki 125/2006, 40 a 1 mom. 18 Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteita HE 252/2006, ss.101, 227. Laki tullee voimaan alkaen. 20 Hyssälä

13 Tällaisesta esimerkkinä oli asiakasmaksun alentamisanomukseen tehty päätös, jossa asiakkaan oli vaikea ymmärtää, mitkä tulot ja menot vaikuttivat tehdyssä laskelmassa. Asiakasmaksun alentaminen on mahdollista muun muassa toimeentulon edellytysten vaarantuessa tai huollollisten syiden vuoksi 21. Asiakasmaksun alentamista arvioidaan yleensä käytettävissä olevien tulojen ja ns. välttämättömien menojen erotuksen pohjalta. Asiakkaalle päätöksen ymmärtäminen voi olla vaikeaa sen vuoksi, ettei tulo- ja menolaskelmassa huomioida esimerkiksi kaikkia asiakkaan esittämiä menoja, jolloin asiakasmaksun alentamismahdollisuutta arvioidaan laskennallisen, ei tosiasialliseen tilanteeseen perustuvan tiedon varassa. Asiakasmaksun alentamiseen on lain esitöiden nojalla ehdoton velvollisuus, kun laissa esitetyt edellytykset täyttyvät 22. Katson, että edellytykset asiakasmaksun alentamiselle täyttyvät, jos henkilö esimerkiksi palveluasumisen asiakasmaksujen vuoksi on toimeentulotuen tarpeessa. Asiakasmaksut riippumatta niiden kohteesta, ovat aina asioita, joista asiakkaille on annettava kirjallinen päätös asiakasmaksun keskeisten velvoittavien oikeusvaikutusten vuoksi. Päätösten puutteellisuuksiin saattoi olla syynä myös tietokonejärjestelmä, joka käytti tekstimuotoiluja tai lyhenteitä, jotka eivät ole asiakkaille tuttuja. Hyvän hallinnon näkökulmasta viranomaisen tulisi huolehtia siitä, että tekniset rajoitukset tai puutteet eivät heijastuisi asiakkaille. Asiakaslain 6 :n mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Kirjallinen päätös on keskeinen asiakkaan oikeusturvan tae ja sen vuoksi on välttämätöntä, että asiakkaat aina sosiaalihuollon palveluja ja etuuksia hakiessaan saavat asianmukaisen, riittävästi perustellun päätöksen ilman, että heidän täytyy sitä oma-aloitteisesti osata pyytää. Päätöksestä on selkeästi käytävä ilmi, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu 23. Päätöksen selkeys ja ymmärrettävyys on keskeinen vaatimus sen vuoksi, että sosiaalihuollon kokonaisuus ja sitä säätelevä normisto on vaikeaselkoista ja tulkinnanvaraista. Katsonkin, että esimerkiksi viranomaisille tuttuja lyhenteitä (kuten TMT, Totul 2 24 ) tulisi asiakkaille annettavissa asiakirjoissa välttää. Päätöksen perustelulla on erityisen suuri merkitys silloin, kun jotakin asiakkaan hakemaa etuutta tai palvelua ei voida myöntää ollenkaan tai kun päätös on osittain myönteinen ja osittain kielteinen. Päätös on perusteltava ilmoittamalla, mitkä seikat tai selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset 25. Perusteluvelvollisuuden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun päätöksenteossa on sovellettu ilmaisultaan väljiä oikeusohjeita 26. Tällaisia väljiä ilmaisuja ovat muun muassa ilmaisut voidaan myöntää tai kun henkilö on tuen tarpeessa. Päätöksen perustelu tarjoaa näissä tilanteissa lähes ainoan mahdollisuuden arvioida ratkaisua jälkikäteen. Perustelun keskeinen merkitys on se, että asiakas ymmärtää, miksi tiettyyn ratkaisuun on päädytty, vaikka se ei vastaisikaan hänen odotuksiaan. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta erityisesti ns. valmistekstejä tulisi käyttää harkiten, koska asiakas odottaa saavansa yksilöllisen perustelun hakemukseensa. 21 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki (221/2003) HE 49/2002 vp. 23 Hallintolaki TMT = työmarkkinatuki, Totul 2 = toimeentulotukilain (1412/1997) 2 - oikeus toimeentulotukeen. 25 Hallintolaki 45 1 momentti. 26 Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 11/2001, s

14 1.3. Kunnan talousarvio ja sosiaalihuollon palvelut uudistuvassa kunta- ja palvelurakenteessa Kunnan talousarviolla määritellään keskeisesti kunnan sosiaalihuollon palvelutasoa ja kuntalaisten saatavissa olevia etuuksia. Talousarvion sitovuus on ns. negatiivista, eli talousarviolla rajoitetaan palvelujen ja etuuksien määrää ja tasoa. Talousarviossa asetetuilla rajoilla ei kuitenkaan voida sivuuttaa subjektiivisina oikeuksina taattuja palveluja. 27 Tällaisia ovat muun muassa alle 3-vuotiaiden päivähoito, toimeentulotuki ja osa vammaispalveluista. Talousarvion asettamat resurssirajoitukset ovatkin oikeudellisesti merkityksellisiä vain kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluvissa etuuksissa ja palveluissa, ja toisaalta niiden etuuksien kohdalla, joita kunta tarjoaa täysin oman harkintansa mukaan 28. Jotta kunta voisi asiallisesti ja kunnassa esiintyvää palvelutarvetta vastaavasti suunnitella ja mitoittaa sekä subjektiivisia, että ei-subjektiivisia palveluja, täytyy kunnassa olla tieto palvelutarpeesta. Palvelutarpeet vaihtelevat eri ajanjaksoina eikä niiden selvittäminen tai muutosten ennustaminen aina ole yksinkertaista. Sosiaalitakuun merkitys on siinä, että se tuo näkyväksi, miten suuri esimerkiksi ikääntyneiden tai lasten ja nuorten palvelutarve kunnassa on. Jos palvelujen tarve on suurempi kuin mitä kunta pystyy niitä järjestämään, on kunnan otettava käyttöön kaikkien kuntalaisten kannalta tasapuoliset menettelytavat. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaiden asettamista jonoihin. Eduskunnan oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan talousarvion valmistelijat ja päättäjät rikkovat perustuslain 19 :ssä ja 22 :ssä julkiselle vallalle asetetun velvollisuuden turvata ja edistää riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, jos kunta talousarviosta päättäessään mitoittaa määrärahansa tietoisesti tiedossa olevaa tarvetta vähäisemmäksi. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta kuntien tulisi harkita keinoja, joilla palvelutarvetta voitaisiin arvioida. Tässä keskeisenä apuna ovat huolelliset, säännöllisesti tehtävät kuntakohtaiset kunnan omaa käyttöä palvelevat seurannat, minkä vuoksi esimerkiksi tietojärjestelmien tulisi palvella tiedon keräämistä ja kokoamista mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Käsitykseni mukaan kunnissa tulisi laatia realistiset talousarviot käytettävissä olevan palvelutarpeita koskevan tiedon varassa ja välttää tilanteen jälkikäteistä korjaamista toistuvilla lisätalousarvioilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 29 tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asiakkaiden saatavilla olevat palvelut sekä muun muassa uudistaa palvelujen tuottamistapoja ja organisointia. Pääosa kuntien palveluista liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja kulttuuritoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien tehtävänä on hyvinvointipalvelujen järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti kuntalaisten tarpeiden perusteella. 30 Hämeenlinnan seudulla palvelu- ja kuntarakennehanke (Patu-hanke) koskettaa Janakkalaa ja Hattulaa lukuun ottamatta kaikkia seudun 27 Tuori 2004, s Emt, s /2007, Suomen Kuntaliiton julkaisuja 2007, s.5. 10

15 kuntia. Sosiaaliasiamiestoiminnan näkökulmasta nyt on erinomainen tilaisuus arvioida myös sosiaalihuollon palvelujen toimivuutta ja tehdä kokonaan uusia avauksia palvelujen tuottamiseksi mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Asiakaspalvelun laadun takeena ovat erityisesti myös riittävät työntekijäresurssit sekä riittävä osaaminen. 11

16 II ASIAKKAIDEN YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN 1. ASIAKASYHTEYDENOTTOJEN GRAAFINEN KUVAUS Sosiaaliasiamiehelle tuli vuoden 2006 aikana yhteensä 603 yhteydenottoa 31. Näistä 17 yhteydenottoa kohdistui sosiaaliasiamiehen toimialueen ulkopuolelle. Taulukossa luokkaan muut on merkitty kaikki muut 32 sosiaaliasiamiehen toimintasektoreihin tulleet yhteydenotot. Sosiaaliasiamiehelle tuli myös 28 (4,6 %) sellaista yhteydenottoa, jotka eivät kuulu sosiaaliasiamiehen toimenkuvaan. Määrä on vähentynyt selvästi aiemmista vuosista, mikä voi tarkoittaa sitä, että asiakkaat tietävät sosiaaliasiamiehen toimintakentän aiempaa paremmin. Toimeentulotuen yhteydenottojen määrä on täsmälleen sama kuin vuonna 2005, mutta osuus on pienentynyt. Lasten ja perheiden palveluissa 33 on lievä määrällinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna, mutta osuus on ennallaan. Vanhustenhuollon ja vammaispalvelujen osuudet ovat kasvaneet. Taulukko 1: Sosiaaliasiamiehelle tulleet yleisimmät yhteydenotot vuonna ASIAKASYHTEYDENOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN 2.1. Toimeentulotuki Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä liki kolmanneksen, mutta pitkäkestoisesti (yli vuoden) toimeentulotukea saavien suhteellinen osuus on kasvanut. Toimeentulotukiasiakkuuden pitkittymisen syinä ovat työttömyys sekä ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysturvan ja asumistuen alhainen taso Yhteydenottoja oli vuonna 2003 = 576 kpl (7 kuntaa); v =744 kpl (8 kuntaa) ja v = 628 kpl (8 kuntaa). 32 Kehitysvammahuolto, päihdehuolto, muu sosiaalityö, asuntoasiat, tietosuoja, yksityiset palvelut ja asiakasmaksut. 33 Kattaa lastensuojelun, lasten huolto- ja tapaamisasiat, päivähoidon, elatusturvan, lapsiperheiden kotipalvelun ja perheneuvolan. 34 Yhteiskuntapolitiikka 2/

17 Sosiaaliasiamiehelle on välittynyt, että pitkäaikainen toimeentulotuen tarve kuormittaa asiakkaita henkisesti erittäin paljon sen vuoksi, että toimeentulotukeen mitoitettu kulutustaso ei salli ainuttakaan yllättävää menoa ilman, että henkilön koko talous on vaarassa kaatua. Tilanteessa, jossa asiakkaan taloudellinen liikkumavara on hyvin pieni, korostuvatkin täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttömahdollisuudet. Sosiaaliasiamiehelle on myös välittynyt, että ns. uusille toimeentulotuen hakijoille toimeentulotuen hakemiseen liittyy paljon epävarmuutta ja tyytymättömyyttä. Uusia toimeentulotuen hakijoita hämmentävät muun muassa toimeentulotuen laskentatavat, joissa viimeksi tulleiden tulojen (esim. viimeinen palkka) katsotaan riittävän pitkälle eteenpäin, vaikka rahavarat on tosiasiassa käytetty. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta työntekijöiden tulisi huomioida erityisesti uusien asiakkaiden kohdalla seikkaperäinen toimeentulotuen saamisedellytysten selvittäminen sekä pitkäaikaisten asiakkaiden kohdella nykyistä joustavampi täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuen hakeminen kirjallisesti Suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa on viimeisten vuosien aikana vakiintunut käytäntö, että toimeentulotukihakemukset käsitellään kirjallisesti. Tarkoituksena on, että toimeentulotukea tarvitseva kuntalainen lähettää täyttämänsä hakemuksen kaikkine tarvittavine liitteineen sosiaalitoimistoon ja jää odottamaan ratkaisua, joka toimitetaan hänelle postin välityksellä. Kirjallisen menettelyn tavoitteena on, että suurin osa ensisijaisten etuuksien 35 riittämättömän tason vuoksi toimeentulotukea tarvitsevista voitaisiin palvella ns. etuuskäsittelyssä. Tällöin sosiaalityöntekijöiden ammatillista ohjausta ja muutostyötä voitaisiin kohdistaa esimerkiksi lapsiperheisiin ja päihdeongelmaisiin. Kirjallisen käsittelyn keskeinen tavoite on ollut, että se tehostaisi toimeentulotuen käsittelyä ja säästäisi vähäisiä henkilöstöresursseja ns. tarkoituksenmukaisempaan työskentelyyn. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta kirjallisen käsittelyn keskeinen ongelma on se, ettei siinä kyetä tavoittamaan asiakkaan elämänkokonaisuutta. Joidenkin asiakkaiden on hyvin vaikea ilmaista itseään kirjallisesti, vaikka jotkut siihen kykenevätkin. Kirjallinen hakemus voi pahimmillaan antaa asiakkaan tilanteesta hyvin vääristyneen kuvan osoittamalla ainoastaan, että asiakkaan tulot ovat menoja vähäisemmät. Kirjallisesta hakemuksesta ei välttämättä selviä, että asiakas on pahasti velkaantunut eri tahoille tai että asiakkaan tarvitsema lääkitys on uhattuna, koska omat varat eivät riitä niiden hankintaan. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat usein niin monimutkaisia, ettei niiden kuvaaminen pelkästään kirjallisesti ole helppoa edes niille, joille kirjoittaminen on luonteva tapa ilmaista itseään. Helsingissä, jossa kirjallinen käsittely on erittäin laajaa, sosiaalityöntekijät ovat todenneet, että ns. paperiasiakkaat saavat huonompaa palvelua kuin muut. Monet päätökseen olennaisestikin vaikuttavat seikat jäävät piiloon, kun kukaan ei keskustele asiakkaan kanssa Esimerkiksi työttömyyskorvaus, asumistuki, eläke tms. 36 Lindberg (2006). 13

18 Toimeentulotuen myöntämismenettely Olen luvussa 1.2 tarkastellut hallintomenettelyn vaatimuksia sosiaalihuollossa. Toimeentulotuki on jatkuvasti suurin sosiaaliasiamiehelle tuleva sosiaalihuollon asiaryhmä, vaikka se ei esimerkiksi asiakasmäärältään vastaa lähellekään päivähoidon tai vanhustenhuollon asiakasmääriä. Eräs syy suuriin yhteydenottomääriin ovat käsittääkseni nimenomaan toimeentulotukeen liittyvät menettelylliset ongelmat, jotka toistuvat lähes samanlaisina vuodesta toiseen. Ongelmia liittyy erityisesti toimeentulotukea koskevaan sisällölliseen ja hakemismenettelyyn liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan, hakemuksen käsittelyvaihetta koskeviin tiedusteluihin vastaamiseen, käsittelyn viipymiseen, epäjohdonmukaisuuteen ja eri työntekijöiden keskenään erilaiseen laskelmien tekotapaan, vaikeaselkoisiin päätöksiin ja laskelmiin sekä riittämättömiin perusteluihin erityisesti harkintaa vaativissa tilanteissa. Sosiaaliasiamiehenä katson, että menettelyllisillä takeilla edistetään keskeisesti hyvän hallinnon toteutumista. Katson, että kunnissa tulee harkita mahdollisuuksia seudullisesti täydennyskouluttaa henkilöstöä hallintomenettelykysymyksissä. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttö Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta 37. Ennaltaehkäisevää tukea voidaan myöntää myös silloin, kun henkilöllä ei ole oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen. Ehkäisevän toimeentulotuen osuus tulisi olla 3,3 % varsinaisen myönnetyn toimeentulotuen määrästä. Hallituksen esityksessä 38 ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on pyrkiä välttämään varsinaisen toimeentulotuen tarvetta, mikä voi merkitä kunnille myös taloudellista säästöä. Mitään nimenomaisia käyttökohteita sille ei haluttu määritellä, mutta hallituksen esityksen mukaan ehkäisevän toimeentulotuen käyttö on erityisen perusteltua syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ylivelkaisten kotitalouksien auttamiseksi. Taulukko 2: Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttö asiamieskunnissa vuonna Kunta Budjettivaraus ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen v. 2006/euroa Myönnetty määrä v Myönnetyn %- osuus koko toimeentulotuen määrästä v Myönnetyn %- osuus v Hattula ,65 3,8 2,43 Hauho ,7 3,5 Hämeenlinna ,46 4,0 Janakkala ,00 1,83 Kalvola ,81 1,91 2,1 Lammi ,77 5,3 5,7 Renko ,29 3 1,13 Tuulos ,86 3,6 1,00 37 Toimeentulotukilaki 1412/1997, 1 2 mom. 38 HE 217/1997 vp. 39 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2005, s

19 Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on Hämeenlinnan seudulla Kalvolaa lukuun ottamatta ollut vuonna 2006 erinomaisella tasolla ja edelliseen vuoteen (2005) verrattuna kunnat ovat käyttäneet ennaltaehkäisevää paikoin jopa selvästi aiempaa enemmän. Sosiaaliasiamiehenä katson, että kunnat ovat kaiken kaikkiaan toimineet erittäin tyydyttävästi ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käytössä. Toivon, että kunnissa kyettäisiin säilyttämään nykyinen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen taso Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Lastensuojelu on sellainen sosiaalihuollon palvelu, jossa voidaan tarvittaessa voimakkaastikin puuttua yksittäisten ihmisten perhe-elämään. Asianmukaiseen hallinnolliseen menettelyyn kohdistuu tämän vuoksi suuria vaatimuksia. Käsittääkseni kiire ei koskaan saisi olla peruste laiminlyödä esimerkiksi lastensuojelu- ja asiakaslain menettelysäädöksiä. Menettelylliset takeet eivät edistä vain asiakkaiden asemaa, vaan toimivat myös viranhaltijoiden oikeusturvatakeina. Etelä-Suomen lääninhallituksen vuonna 2006 käsittelemistä kanteluista suurin osa kohdistui lastensuojeluun. Syinä olivat lastensuojelupalvelujen laatu, asiakkaan kohtelu sekä menettelyssä olevat puutteet. 40 Kuntien erilaiset avohuollon tukitoimet Lastensuojelussa asiakkaiden tyytymättömyys kohdistui muun muassa siihen, ettei perhettä asiakkaan näkökulmasta yritetty riittävästi tukea avohuollon tukitoimin eikä heidän ehdotuksiinsa esimerkiksi perhekuntoutuksesta jossakin hoitoyksikössä oltu suostuttu. Asiakkaille oli usein täysin epäselvää, miksi asiakkaan ehdotukseen ei voitu suostua. Sukulaisten ja naapureiden aktivoituminen lastensuojeluasioissa näkyi myös selvästi. He saattoivat esimerkiksi toivoa verkostopalaverin järjestämistä, johon ei kuitenkaan suostuttu. Asiakas ja hänen läheisensä jäivät epätietoiseksi, miksi toive torjuttiin. Sosiaaliasiamiehelle on välittynyt, että lastensuojelussa ongelmia syntyy siitä, että kunnalla ei ole käytössään riittävästi erilaisia lastensuojelun avohuollon tukimuotoja tai niitä ei osata yksittäisissä tilanteissa hyödyntää tarkoituksenmukaisesti. Tässä suhteessa lastensuojelun asiakkaiden asema on Hämeenlinnan seudun eri kunnissa keskenään erilainen, eikä käsitykseni mukaan vastaa sitä lähtökohtaa, että palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla yhdenvertaisesti. Asiakkaan tietopyynnön käsittelyaika Sosiaalihuollon asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Huoltajalla on pääsääntöisesti sama oikeus alaikäistä lastaan koskien. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen perusteella asiakas saattoi tietopyynnön esittämisen jälkeen joutua odottamaan asiakirjoja jopa 40 vuorokautta. Julkisuuslain 14 :n mukaan asiakirjan antamista koskeva asia on käsiteltävä viivytyksettä, ja tieto asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2 viikon kuluessa tietopyynnön 41 esittämisestä. Jos asiakirjoja esimerkiksi on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia, tiedot on kuitenkin luovutettava viimeistään kuukauden kuluessa. 40 Etelä-Suomen lääninhallituksen tiedotteita Tietopyynnön tulee olla riittävän yksilöity, jotta viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Julkisuuslain (621/1999)

20 Lapsen sijoituksen aikainen yhteydenpito huoltajiin Lapselle on sijaishuollossa turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet 42. Lähtökohtana on, että yhteydenpidosta pyritään sopimaan vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa. Sosiaaliviranomaisten on kuitenkin tuettava ja autettava yhteydenpidon käytännön järjestelyissä. Sosiaaliasiamiehelle välittyi, että ongelmia syntyi erityisesti tilanteissa, joissa huoltajat katsoivat, etteivät he voi hyväksyä ehdotettua tapaamistiheyttä tai yhteydenpidon muotoja. Eduskunnan oikeusasiamies on arvioinut, että mikäli sosiaalilautakunnan ja vanhempien välillä syntyy vähäisintäkään erimielisyyttä tapaamisista ja yhteydenpidosta, on asiassa tehtävä aina yhteydenpitoa koskeva valituskelpoinen päätös. 43 Lastensuojelun haasteita Lastensuojelun palveluita tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on koko ajan lisääntynyt. Syitä tähän on monia ja yksittäisen kunnan valinnoista riippuu, kasvavatko kunnan lastensuojelun menot vai pystytäänkö niitä mahdollisesti vähentämään. Kustannusten vähentäminen ei voi kuitenkaan olla lastensuojelun ensisijainen tavoite, vaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Toimivat lastensuojelun palvelut ja riittävien avohuollon palveluiden tarjoaminen oikea-aikaisesti on lopulta kaikkien etu. Sirkka Rousu on arvioinut, että lastensuojelun toimivuus on vahvasti sidoksissa siihen, miten muut lasten ja perheiden tueksi tarkoitetut palvelut toimivat. Kun lastensuojelua tarkastellaan, tulisi hänen mukaansa arvioida ainakin lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kokonaisuutta, kuten esimerkiksi perheneuvolan, oppilashuollon ja erityistason lasten ja nuorisopsykiatrian palveluita sekä ehkäisevän lastensuojelun muodoista esimerkiksi neuvolajärjestelmän, päivähoidon ja koulun toimivuutta. 44 Uusi lastensuojelulaki korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä ja velvoittaa aiempaa selvemmin kiinnittämään huomiota muun muassa lapsen osallisuuteen oman asiansa käsittelyssä, lastensuojelun sosiaalityössä noudatettavaan menettelyyn 45 sekä asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen. Tämän lisäksi uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelun toteuttamiseksi suunnitelman, jonka valtuusto neljän vuoden välein hyväksyy ja tarkistaa. Suunnitelma on väline arvioida lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvointia pitkäjänteisesti. Suunnitelmassa tulee arvioida lastensuojelutarpeen kehitystä sekä esittää malleja, joilla lastensuojelua kunnassa kehitetään ja toteutetaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tarkoituksena on turvata laadukkaat palvelut yhdenvertaisesti kaikille. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä on mahdollista arvioida myös sitä, miten lastensuojelun avo- ja muut palvelut käytännössä organisoidaan vastaamaan laissa edellytettyä. Suomen kuntarakenteessa lastensuojelutehtävien toteuttaminen ja palvelujen tuottaminen edellyttää kuntien pitkäjänteistä yhteistyötä, koska vain harva kunta kykenee tuottamaan palvelut omin resurssein Lastensuojelulaki (683/1983), Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu , Dnro 875/4/ Rousu Tarkemmin menettelykysymyksistä luvussa Rousu

21 Sosiaaliasiamiehenä katson, että lastensuojelussa tarvitaan laaja-alaista seutu- ja jopa ylimaakunnallista yhteistyötä, jota lapsille ja lapsiperheille voidaan turvata heidän tarpeitaan vastaavat palvelut ja riittävä asiantuntemus. Sosiaaliasiamiehenä ehdotan kunnille harkittavaksi mahdollisuuksia laatia seutukunnallinen lastensuojelun suunnitelma Sosiaalipäivystys Hämeenlinnan seudun kunnissa Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi, että sosiaalipäivystys on järjestetty kaikissa Suomen kunnissa vuoden 2007 alusta lukien. Marraskuussa 2006 sosiaalipäivystys puuttui vielä 74 kunnasta 47. Sosiaalipäivystystä on eri kunnissa käynnistetty usein erilaisilla sosiaalipäivystyshankkeilla. Hämeenlinnan seudulla sosiaalipäivystyshanke käynnistyi jo alkaen. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan ympärivuorokautista sosiaalipalvelujen järjestämistä kuntalaisille. Päivystyksen tarkoituksena on, että sosiaaliviranomaisiin saa yhteyden myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Päivystyksen käytännön toteuttaminen voi vaihdella ja päivystys voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että tietyllä alueella sosiaalityöntekijät päivystävät oman virka-aikansa ulkopuolella matkapuhelimella tai siten, että päivystys on keskitetty johonkin tiettyyn paikkaan, jossa on jatkuvasti sosiaalihuollon ammattilaisen palveluja saatavilla. Hämeenlinnan seudun kunnille tehdyssä kuntakyselyssä pyydettiin kuvaamaan sosiaalipäivystyksen toteutusta ja arvioimaan sosiaalipäivystyksen onnistumista. Sosiaalipäivystys koskee Hämeenlinnan seudulla vain kiireellisiä lastensuojeluasioita, eikä palvelu ole tarkoitettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa kotona yksin asuva vanhus yöllä kaatuu noustuaan sängystä ja loukkaa itsensä 48. Hämeenlinnan seudulla sosiaalipäivystys toteutetaan sosiaalityöntekijöiden varallaolona, jossa sosiaalityöntekijät päivystävät vuorotellen virka-ajan ulkopuolella matkapuhelimen avulla. Päivystyksessä on mukana parikymmentä sosiaalityöntekijää. Kustannukset päivystyksestä jaetaan asukaslukujen suhteessa. 49 Kun joku lapsiperheen jäsenistä ottaa hätäkeskukseen tai poliisiin yhteyttä, tulisi sosiaalityöntekijän saada tästä ilmoitus. 50 Toisinaan tällaista ilmoitusta ei kuitenkaan tule joko siitä syystä, että ilmoitus unohdetaan kiireessä tehdä, tai hätäkeskuksen tai poliisiviranomainen arvioi, ettei tilanne vaadi ilmoitusta sosiaalityöntekijälle. Jos ilmoitus kotihälytyksestä tulee, sosiaalityöntekijä keskustelee yhteydenottajan kanssa puhelimessa ja tarvittaessa menee häneen luokseen 51 yhdessä poliisin kanssa selvittämään kotona tapahtunutta. Tällaisia tilanteita voi syntyä, mikäli lapsiperheessä on esimerkiksi väkivaltatilanne. 47 Etelä-Suomen Sanomat Näiden tilanteiden varalta joissakin kunnissa on käytössä ns. turvapuhelinjärjestelmä. Tällöin asiakkaalla on ranteessaan hälytyslaite, jota painamalla kutsu avuntarpeesta välittyy esim. vartiointiliikkeeseen. 49 Tavoitteena on ns. VIRVE-verkkoon liittyminen. 50 Socius 1/2005 ja sosiaalipäivystyskoordinaattori Tuula Sarkkola. 51 Ns. liikkeellelähtöjä on vain noin % sosiaalipäivystykseen tulevista asioista. 17

22 Sosiaalipäivystykseen tulleet yhteydenotot vuonna 2006 Hämeenlinna 103 Janakkala 21 Hattula 14 Hauho 3 Lammi 3 Kalvola 3 Renko 0 Tuulos 0 yhteensä asiakkaita 147 Sosiaalipäivystykseen tulevien asioiden moniulotteisuudesta johtuu, että sosiaalipäivystäjät joutuvat tekemään useita yhteydenottoja eri tahoille asian selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Kaikkiaan sosiaalipäivystyksessä tehtiin 232 yhteydenottoa päivystäjien toimesta. Sosiaalipäivystyksen arvioitiin toteutuneen pääosin hyvin 52. Perusteena oli, että päivystäjiä on koettu olleen riittävästi niin, ettei päivystäminen ole tullut kohtuuttoman raskaaksi kenellekään yksittäiselle työntekijälle. Asiakkaiden kannalta päivystys on myös arvion mukaan toiminut hyvin, koska he ovat saaneet tarvitsemansa akuuttiavun ja työtä asiakkaan ja hänen perheensä kanssa on voitu jatkaa joko omassa kunnassa tai aluetoimistossa virkaajalla. Kun sosiaalipäivystyksen arvioitiin toteutuneen vain tyydyttävästi, perusteena oli, että sosiaalipäivystyksessä on verraten pieni joukko sosiaalityöntekijöitä. Sosiaalipäivystykseen tarvittaisiinkin omat työntekijät. Päivystysrakennetta arvioitiin kokonaisuutena hyväksi, mutta yksittäisen työntekijän kannalta siihen liittyy se ongelma, että harvoin tapahtuvat päivystykset (1 viikko/vuodessa) eivät edistä työssä tarpeellisen kokemuksen kasvua Lasten päivähoito Sosiaaliasiamiehelle tuli yhteydenottoja erityisesti (ryhmä)perhepäivähoitoa koskien. Näistä yhteydenotoista sosiaaliasiamiehelle välittyi kuva, että ryhmäperhepäivähoitoa koskevat periaatteet ja siellä toteutettavat käytänteet saattoivat olla liiaksi riippuvaisia yksittäisen hoitajan valinnoista ja ammatillisesta osaamisesta. Asiakkaiden kokemuksista asiamiehelle välittyi kuva, että haasteita liittyi sekä toimintojen eriyttämiseen eri-ikäisten lasten kohdalla, lapsen erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen, hoitopaikan ja perheiden väliseen tiedonkulkuun, vanhempien mielipiteiden huomioonottamiseen sekä kasvatusvastuun jakamiseen sekä kasvatustoiveiden ja -tarpeiden välittymiseen vanhempien ja hoitohenkilökunnan kesken. Yhteydenotoista välittyi myös tietosuojaan sekä johtamiskulttuuriin liittyviä puutteita. Päivähoito on eräs kuntien keskeisistä peruspalveluista. Se koskettaa valtaosaa lapsiperheistä jossakin elämän vaiheessa. Päivähoitolaissa 53 todetaan, että päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Lisäksi todetaan, että päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtäväs- 52 Asteikolla 1 5, 1 = huonosti; 5 = erittäin hyvin. 53 Päivähoitolaki 36/1973, 2 2 mom. 18

23 sä 54. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää 55. Hoidon järjestämismuotojen osalta vanhemmilla ei oikeustapausten 56 perusteella ole ehdotonta oikeutta vaatia hoitoa järjestettäväksi tietyllä tavalla (esim. päiväkodissa tai erityisryhmässä), mutta päivähoitoa toteutettaessa on asiakaslain nojalla 57 otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Perheillä on erilaisia tarpeita liittyen hoidon ajankohtaan ja paikkaan, mutta myös toiveita siitä, minkälaisella asiantuntemuksella kasvatus- ja hoitotyötä toteutetaan. Käsittääkseni vanhempien on perusteltua odottaa saavansa ammatillisesti korkeatasoista päivähoitoa paikkakunnasta ja hoidon järjestämismuodosta riippumatta. Jos kunnassa päivähoitopalveluita tuotetaan perhepäivähoitajien tai ryhmäperhepäiväkotien muodossa, on kunnan käsittääkseni huolehdittava siitä, että myös näissä tilanteissa henkilökunnan ammatillinen osaaminen ja toimintaan kohdistuva johtaminen on riittävää. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla on käynnissä ns. VAKA-verkko -hanke 58, jonka yhtenä tavoitteena on muun muassa varhaiskasvatushenkilöstön osaamisen vahvistaminen ja lisääminen varhaista tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksessa Vammaispalvelut Vammaispalveluissa näkyy vammaispalvelulainsäädännön vaativuus soveltajan kannalta sosiaaliasiamiehen näkökulmasta vammaispalvelut ovat erityisen selvästi erityisosaamista vaativa sektori. Asiakkaiden kannalta vammaispalvelujen saamiseen ja sosiaalityöntekijän osaamiseen liittyy selkeitä eroja Hämeenlinnan seudun kunnissa. Hämeenlinnaa lukuun ottamatta vammaispalvelun sosiaalityöntekijän tehtäviä hoidetaan muiden tehtävien ohella (esim. lastensuojelun ja toimeentulotuen rinnalla), jolloin sosiaalityöntekijän mahdollisuudet kehittää osaamistaan vammaispalvelukysymyksissä jäävät vajavaiseksi. Sosiaaliasiamiehelle on välittynyt, että vammaisten saamat palvelut ovat asiakkaiden kannalta riittämättömiä tai palvelusuunnitelmat eivät riittävästi kuvaa asiakkaan kokemia arkipäivän hankaluuksia. Ongelmia aiheutuu myös siitä, ettei kunnassa ole tarkoituksenmukaisia tai riittäviä palveluja vammaisen henkilön huolenpitoon esim. omaishoitajan vapaan aikana. Vammaispalveluihin liittyviä ongelmia kuvaa myös se, että yhä useammin asiakkaat olivat yhteydessä sosiaaliasiamieheen vain saadakseen neuvoja oikaisuvaatimuksen tai hallinto-oikeusvalituksen teossa. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta vammaispalveluissa on tarvetta kehittää sekä vammaispalvelujen osaamista, että löytää toimivia muotoja palvelujen käytännön organisointiin myös kuntarajojen ulkopuolella. 54 Päivähoitolaki 2 a 1 mom. 55 Päivähoitolaki 11 1 mom. 56 Helsingin hallinto-oikeus ; vrt. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu Asiakaslaki 812/2001, 4 2 mom. 58 VAKA-verkko Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla varhainen tukeminen monimuotoistuvassa varhaiskasvatuksessa -hankkeen lähtökohtana ovat varhaisen tuen työtapojen kehittämisen ja kasvatuskumppanuuden syventämisen haasteet varhaiskasvatuksen toimijaverkostossa. 19

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä: Nastolan kunta Varhaiskasvatus Palveluseteli lasten päivähoidossa PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015 1 (5) HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS LAUSUNTO Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin 029 56 42000 15.2.2016 H 00028/16 Faksi 029 56 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Oikeusministeriölle Viite: Lausuntopyyntönne

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Vastaanottokeskukset Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot