PÄIJÄT-SOS-OSAHANKE Nastolan kehittäjäasiakasryhmä
|
|
- Tommi Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄIJÄT-SOS-OSAHANKE Nastolan kehittäjäasiakasryhmä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Sosiaalipedagoginen aikuistyö Marketta Lehtinen SOS11A
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 KOKEMUSASIANTUNTIJUUS Mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijatoiminta Aikuissosiaalityön kokemusasiantuntijatoiminta 5 3 PÄIJÄT-SOS-OSAHANKE 5 4 NASTOLAN KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄ Toiminnan suunnittelu Toiminnan toteutus Ensimmäinen ryhmätapaaminen Toinen ryhmätapaaminen Kolmas ja neljäs ryhmätapaaminen Viides ryhmätapaaminen Toiminnan arviointi 12 LÄHTEET 14 LIITTEET Liite 1 Kehittäjäasiakastoiminnan malli Liite 2 Etsitään kehittäjäasiakkaita Liite 3 Tervetuloa kehittäjäasiakasryhmään Liite 4 Asiakasprofiileja Liite 5 Aikuissosiaalityön ongelmakohtia ja ratkaisuja ongelmiin Liite 6 Skenaarioita tulevaisuuden aikuissosiaalityöstä Liite 7 Sosiaalitoimistojen tilojen arviointia
3 1 JOHDANTO Osallistuin Päijät-SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin osahankkeeseen Sosiaalisen kuntoutuksen ja Työmenetelmiä arjen tukemiseen opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojeni puitteissa. Helmikuun lopulla projektipäällikkö Sanna Keskikylä ja suunnittelija Tanja Mäkelä Sosiaalialan osaamiskeskus Versosta kävivät koulullamme esittelemässä hanketta ja sovimme ensimmäisestä tapaamisesta. Osallistumiseni hankkeeseen sisältää sekä käytännön että kirjallisen osion. Käytännön osiossa osallistuin kehittäjäasiakasryhmän suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä hankkeen projektipäällikön ja suunnittelijan sekä toisen sosionomiopiskelijan kanssa. Käytän jatkossa meistä nimitystä ryhmänohjaajat. Kirjallisen osion muodostaa tämä raportti. Raportin toisessa luvussa kerron kokemusasiantuntijatoiminnan ja kehittäjäasiakastoiminnan kehityksestä ja tulevaisuudesta Suomessa. Mielenterveys- ja päihdetyössä toimintaa on toteutettu eri muodoissa jo pitkään, aikuissosiaalityössä toiminta on vielä varsin uutta. Kolmannessa luvussa esittelen lyhyesti Päijät-SOS-osahanketta, sen tavoitteita ja päämääriä. Raportin pääpaino on neljännessä luvussa, jossa kerron Nastolan kehittäjäasiakasryhmän toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Toiminnan arvioinnissa pyrin esittämään niitä näkemyksiä ja tuntemuksia, joita niin ryhmäläisille kuin meille ryhmän ohjaajille syntyi ryhmätapaamisten aikana. Kehittäjäasiakasryhmän vastaukset palautekyselyyn eivät ole toiminnan arvioinnissa mukana, koska ne ovat osa toisen sosionomiopiskelijan opinnäytetyötä. Lisäksi nostan esille viisi käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin haastetta, jotka Lea Hennala (2011) esittää väitöskirjatutkimuksessaan Kuulla vai Kuunnella Käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Raportin liitteenä on runsaasti kehittäjäasiakasryhmän tuottamaa materiaalia. Niissä toteutuu kehittäjäasiakasryhmän toiminnalle asetettu tavoite arvioida ja tehdä näkyväksi aikuissosiaalityön palveluja, kohtaamisia ja asiakastyötä, tiloja sekä aikuissosiaalityön tulevaisuutta.
4 2 KOKEMUSASIANTUNTIJUUS Asiakkaiden osallistuminen on tulevaisuudessa keskeisessä osassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä. Asiakaslähtöinen toimintatapa ja vertaistoiminta saavat rinnalleen kokemusasiantuntijuuden, jossa asiakkaiden rooli toteutuu aktiivisena osallistumisena palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen heidän itse tuottamansa tiedon pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen tilaaja-tuottaja-mallista aitoon tilaaja-tuottaja-kuluttaja malliin edellyttää palveluiden käyttäjien näkemistä paitsi asiakkaana myös asiantuntijana. Palvelujärjestelmää voidaan kehittää vain tekemällä yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, joita kehittäminen koskettaa. Palveluiden käyttäjien vertaistoiminta ja palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyys luovat perustan kokemusasiantuntijuuden kehittymiselle. Vertaistoiminnassa palveluiden käyttäjät voivat vertailla kokemuksiaan ja näkemyksiään ja sitä kautta yksilöllinen tieto muuntuu sosiaaliseksi tiedoksi. Palvelujärjestelmän asiakaslähtöinen toimintatapa vuorostaan mahdollistaa vuorovaikutuksen kokemusasiantuntijan ja ammatillisen asiantuntijan välillä. (Toikko 2012, 1-4.) 2.1 Mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijatoiminta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Tampereella on toteuttanut vuodesta 2001 alkaen mielenterveyden kokemusasiantuntijatoimintaa. Toiminnan kautta saadusta kokemustiedosta on hyötyä niin alan opiskelijoille ja ammattilaisille kuin tavallisille kansalaisille. Tietoa voidaan käyttää muokkaamaan ihmisten asenteita myönteisemmiksi mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan ja ymmärtämään heidän elämäänsä. Mielenterveyden kokemusasiantuntijoiksi kouluttautuneet voivat toimia kouluttajina, tiedottajina ja olla mukana kehittämässä hoitoa ja palvelujärjestelmää tuomalla palvelujen käyttäjän näkökulman mukaan kehittämistyöhön. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella kokemusasiantuntijatoiminta on osallistujalle kuntoutumista ja voimaantumista tukevaa toimintaa, mahdollisuus saada vertaistukea ja voimavaroja aktiiviseen vuorovaikutukseen passiivisen syrjäänvetäytymisen sijaan. Mielenterveyskuntoutujien valmiuksia toimia kokemusasiantuntijoina ylläpidetään yhdistyksen toimesta tarjoamalla jatkuvan kouluttautumisen ja
5 ryhmätoiminnan mahdollisuus. (Muotialan asuin-ja toimintakeskus ry 2012, Kokemustieto 2012.) Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa Mieli 2009 työryhmä on esittänyt kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumisen lisäämistä mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Siten voidaan kehittää palvelujärjestelmää vastaamaan asiakkaiden tarpeita. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009.) Mieli 2009 työryhmän ehdotusta asiakkaiden osallisuuden lisäämisestä toteutetaan Välittäjä 2013 hankkeessa, joka on Väli- Suomen Kaste-alueen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke Päijät-Hämeen alueelta hankkeessa mukana ovat Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ja Lahden kaupunki. (Välittäjä 2013 hanke.) Pohjanmaa-hanke on mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Myös tämän hankkeen yhtenä tavoitteena on asiakkaan osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Pohjanmaa-hanke toimii mukana Välittäjä 2013 hankkeessa. (Pohjanmaahanke 2012a.) Kokemusasiantuntijakoulutus on aloitettu vuonna Koulutus kestää vuoden. Koulutuksen suorittanut voi toimia kokemusasiantuntijana, vertaistoimijana ja kokemuskouluttajana. (Pohjanmaa-hanke 2012b.) Mielenterveyden keskusliitto ry on järjestänyt jo vuosikymmeniä vertaistoiminnan koulutusta ja 1990-luvun lopulla aloittanut kokemuskouluttajien kouluttamisen. Kokemuskouluttajien tehtävänä oli jakaa hiljaista tietoa oman sairastumis- ja kuntoutumistarinansa kautta ja siten vaikuttaa hoito- ja palvelujärjestelmään. Vuosina vertaisryhmän ohjaajia ja kokemuskouluttajia koulutettiin Mielenterveyden Keskusliiton Iso käsi -projektissa. Nyt liitto tekee kokemuskoulutusyhteistyötä Reumaliiton ja kokemuskouluttajaverkoston kanssa, jotka ylläpitävät sähköistä kouluttajapankkia.(mielenterveyden keskusliitto ry 2012.) Kouluttajapankki löytyy osoitteesta
6 2.2 Aikuissosiaalityön kokemusasiantuntijatoiminta Aikuissosiaalityön kokemusasiantuntijuus käynnistyi kehittäjäasiakastoimintana syyskuussa 2010 PaKasteI hankkeen myötä Rovaniemellä. Työmuotoja ovat kehittäjäfoorumit, keskustelukahvila, kirjoittamisryhmä, prosessiryhmät ja vaikuttamisryhmä. Yhteistä kaikille näille työmuodoille on, että niissä on mukana sekä kehittäjäasiakkaita että kehittäjätyöntekijöitä. Tavoitteena on asiakaskeskeinen palveluiden kehittäminen ja tuottaminen. Kokemusten pohjalta on luotu kehittäjäasiakastoiminnan malli (liite 1), joka on samalla ehdotus pysyväksi toimintamalliksi kunnissa. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012a, 2012b.) Mallissa on esitelty kehittäjäasiakastoiminnan eri vaiheet, jotka ovat rekrytointi, toiminta ja arviointi. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012c.) Espoossa on käynnistynyt tänä keväänä Pohjoisen aikuissosiaalityön asiakasraati toiminta. Toimintaan on haettu kokemusasiantuntijoita espoolaisista sosiaalipalvelujen käyttäjistä, joilla on kokemuksia aikuissosiaalityöhön tai toimeentulotuen hakemiseen liittyen. Tavoitteena on palvelujen toimivuuden pohtiminen ja kehittäminen. Raati kokoontuu kerran kuukaudessa kaksi tuntia kerrallaan. (Espoo 2012.) Tampereella etsitään kokemusasiantuntijoita elokuussa 2012 järjestettävän infotilaisuuden myötä. Tavoitteena on Espoon kaupungin tavoin aloittaa asiakasraatitoiminta. Kokemusasiantuntijoiksi halutaan asiakkaita, jotka tuntevat sosiaalityön palveluita ja ovat motivoituneita kehittämistyöhön. Heillä on mahdollisuus tuoda esille asiakkaan näkökulma. (SOS-hanke 2011a.) Päijät-Hämeessä kokemusasiantuntijatoimintaa on lähdetty kehittämään osana Päijät-SOS-osahanketta. Esittelen hankkeen lyhyesti seuraavassa luvussa. 3 PÄIJÄT-SOS-OSAHANKE Päijät-SOS-osahanke on osa Väli-Suomen alueen KASTE -kehittämisohjelman SOS hanketta. Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityönkeinoin hankkeeseen
7 osallistuvat Päijät-Häme, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Tampere. Päijät-SOS osahankkeessa ovat mukana peruspalvelukeskus Aavan kunnat Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä, peruspalvelukeskus Oivan kunnat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki sekä Lahden ja Heinolan kaupungit. Osahanketta hallinnoi Lahden kaupunki ja käytännön toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Osahankkeen toiminta käynnistyi ja se päättyy (SOS-hanke 2011b, 2011c.) Päijät-SOS osahankkeen tavoitteena on kehittää asiakkaiden osallisuutta ja asiakastyötä edistäviä käytäntöjä, edistää eri toimijoiden välisen vuoropuhelun syntymistä, kehittää aikuissosiaalityön palveluprosessia ja selkeyttää aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennetta. (SOS-hanke 2011d.) Päijät-SOS-osahankkeen päämääränä on sosiaalihuollon palveluiden selkeyttäminen ja kehittäminen, osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, toimivan verkostoyhteistyön aikaansaaminen ja yhteisen ymmärryksen löytäminen ja aikuissosiaalityön asiantuntemuksen vahvistaminen. (SOS-hanke 2011d.) Päijät-SOS-osahankkeen tavoitteet perustuvat SOS-hankkeen kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö, palveluprosessit ja yhteistyörakenteet sekä sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne. Osahankkeen yhteisiä tavoitteita varten aikuissosiaalityön työntekijöistä muodostetut Lahden, Heinolan, Aavan ja Oivan alueitten kehittämistiimit ovat kukin laatineet oman kehittämistyösuunnitelmansa. Eri alueilla tavoitteisiin pyritään erilaisin keinoin. Kehittämistyön yhdeksi keinoksi niin Lahden kuin Aavan alueella nousi kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen. (SOS-hanke 2011d.) Keväällä 2012 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson toimesta toteutettiin kaksi kehittäjäasiakasryhmää, toinen Lahdessa ja toinen Aavan alueella, Nastolassa.
8 4 NASTOLAN KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄ Ryhmänohjaajat kokoontuivat Sosiaalialan osaamiskeskus Verson tiloissa neljä kertaa suunnittelemaan Lahden ja Nastolan kehittäjäasiakasryhmien toteuttamista. Osassa tapaamisia mukana olivat sosiaalityöntekijä Heli Huttunen Lahdesta ja sosiaalityöntekijä Sivi Pelkonen Nastolasta. Aluksi oli tarkoitus, että osallistun sekä Lahden että Nastolan kehittäjäasiakasryhmiin. Suunnittelun edetessä sekä toimintaan ja raportointiin tarvittavan ajan täsmentyessä päätimme, että olen mukana Nastolassa ja toinen sosionomiopiskelija Lahdessa. 4.1 Toiminnan suunnittelu Suunnittelun keskeisenä ajatuksena oli, että kehittäjäasiakkaat ovat mukana kehittämässä ryhmän toimintaa ja luomassa mallia tälle työskentelylle. Toiminta on uutta niin työryhmälle kuin aikuissosiaalityön asiakkaille. Tavoitteena on, että kehittäjäasiakasryhmä arvioi aikuissosiaalityön palveluja, tiloja, kohtaamista ja asiakastyötä sekä pohtii aikuissosiaalityön nykytilannetta ja tulevaisuutta. Toiminnan tulee olla avointa ja luottamuksellista. Osallistujille kerrotaan kaikista ryhmän toimintaan liittyvistä asioista, siitä mitä tehdään, miten tehdään, miksi tehdään ja mihin pyritään. Luottamuksellisuus ilmenee mahdollisuutena avoimeen vuorovaikutukseen. Kenenkään yksittäinen mielipide ei tule näkyviin, vaan kyseessä ovat ryhmätuotokset. Työryhmän selkeällä roolijaolla pyritään luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa kaikilla ryhmäläisillä on tilaa osallistua kehittämistyöhön. Tavoitteena on viestittää kehittäjäasiakkaille, että ryhmässä syntyvällä tiedolla on merkitystä ja että tieto viedään eteenpäin. Kokoavana teemana on tulevaisuuden sosiaalityö. Osallistujat haastateltiin etukäteen. Haastateltavilta kysyttiin, mikä heitä kiinnostaa aikuissosiaalityön palveluiden kehittämisessä, millaisia kokemuksia heillä on aikuissosiaalityön palveluista ja millaisia odotuksia kehittäjäasiakasryhmästä. Haastatteluilla kartoitettiin osallistujien valmiutta sitoutua kehittämistyöhön. Osallistujista kirjattiin ylös vain nimi ja yhteystiedot. Osallistujia rekrytoitiin
9 ilmoituksen (liite 2) ja sosiaalityöntekijöiden avulla. Suunnittelussa käytettiin apuna aiemmin mainittua kehittäjäasiakastoiminnan mallia. Tavoitteena oli muodostaa kuuden hengen kehittäjäasiakasryhmä, joka kokoontuu viisi kertaa viikon välein huhti-toukokuun 2012 aikana Tienhaara-projektin tiloissa Nastolassa. Jokaiseen ryhmätapaamiseen varattiin aikaa kaksi tuntia. Työskentelymuotoina päätettiin käyttää luovia menetelmiä, keskustelua, yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä välitehtäviä. Alustava ohjelmarunko tehtiin joustavaksi, jotta se voi elää toiminnan ja ryhmän mukana. Kehittäjäasiakasryhmän toiminnan tuloksena syntyvää näkyvää materiaalia käytettäisiin myöhemmin järjestettävässä aikuissosiaalityön työntekijöiden ja kehittäjäasiakkaiden yhteisessä tilaisuudessa. 4.2 Toiminnan toteutus Kehittäjäasiakasryhmään valittiin viisi henkilöä haastattelujen perusteella ja yksi henkilö, joka halusi ryhmään ilman haastattelua. Kuudesta valitusta toimintaan osallistui viisi henkilöä. He olivat läsnä kaikissa viidessä tapaamisessa. Ennen ensimmäistä ryhmätapaamista osallistujille lähetettiin Tervetuloa kirje (liite3) Ensimmäinen ryhmätapaaminen Ensimmäisessä tapaamisessa hankkeen projektipäällikkö ja suunnittelija kuvailivat kehittäjäasiakas- ja kokemusasiantuntijatoimintaa sekä ryhmän tarkoitusta ja toiminnan tavoitteita. Osallistujille jaettiin Päijät-SOS-osahankkeesta kertovaa materiaalia. Jukka Ingelin Miete ry:stä oli mukana kertomassa kokemuksistaan kokemusasiantuntijana toimimisesta. Hänen roolinsa tiedon jakajana, innostajana, vertaistoimijana, kuuntelijana ja rohkeana oman tarinansa kertojana siivittivät kehittäjäasiakasryhmän aloituskertaa. Toimintaan virittäytymisen lisäksi kaikki mukana olijat tekivät oman aarrekartan, kuvakollaasin, jonka avulla sai kertoa muille itsestään haluamansa verran. Jokainen esitteli oman tuotoksensa ryhmälle. Lopuksi jokainen kehittäjäasiakas kirjasi
10 post it lapuille viisi ensimmäistä mielikuvaa siitä, mitä on aikuissosiaalityö. Laput kerättiin yhteen ja teemoiteltiin. Teemoiksi tulivat henkilökohtainen palvelu, auttaminen ja ohjaaminen avun piiriin, raha ja toimeentulotuki, byrokratia ja aikuissosiaalityötä kuvaavat sanat. Nämä teemat nousivat toistuvasti esille koko ryhmätoiminnan ajan Toinen ryhmätapaaminen Toisella tapaamiskerralla työstettiin ensin ryhmätehtävänä Aikuissosiaalityön analyysi SWOT, vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat fläppitaululle kirjaten. Aikuissosiaalityön vahvuuksina nähdään henkilökohtaisen palvelusuhteen muodostuminen asiakkaan ja aikuissosiaalityön työntekijän välillä, ymmärryksen lisääntyminen asiakkaita kohtaan ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Lisäksi vahvuutena koetaan paikallinen palvelu, tuen saaminen kriisitilanteissa ja tuen jatkuminen riittävän pitkään. Aikuissosiaalityön heikkouksina nousevat esille epätasa-arvoisuus päätöksiin liittyen ja päätöksenteon mielivaltaisuus. Sama ohjeistus tulisi olla käytössä kaikkien asiakkaiden kohdalla ja ohjeistus tulisi tehdä näkyväksi asiakkaalle. Tiedottaminen yleensä koetaan heikkoudeksi. Sosiaalityöntekijän tavoittaminen koetaan hankalaksi, esimerkiksi jos asiakkaalla ei ole puhelimessaan puheaikaa, hän ei voi soittaa ja sosiaalitoimistossa työntekijät ovat lukittujen ovien takana. Sosiaaliasiamiehen sijainti Porvoossa koetaan etäiseksi. Aava-alue sinänsä nähdään aikuissosiaalityötä heikentävänä tekijänä. Toimeentulohakemusten käsittely on hidasta, hakemukset seisovat, niitä lähetellään Aava-kuntien välillä ja päätökset tulevat 2. lk:n postissa. Sisäinen tiedonkulku ja koko perheen huomioonottaminen koetaan heikkoutena aikuissosiaalityössä. Mahdollisuuksina aikuisssosiaalityössä nähdään sosiaaliasiamiehen sijoittuminen lähemmäs, päätösten lähettäminen asiakkaille 1. luokan kirjeenä, aikuissosiaalityön työntekijöiden sitoutuminen, ihmisten auttaminen hädässä, verkostoituminen ja asiakkaan vertaistuki.
11 Aikuissosiaalityön uhkana nähdään sosiaalitoimistojen alasajo ja kuntaliitokset. Uhkana koetaan inhimillisyyden puute ja epätasa-arvoisuus. Jos asiakas ei saa apua, hänen elämänsä voi luisua raiteiltaan ja johtaa luovuttamiseen. Sekä työntekijöiden että asiakkaiden sitoutumattomuus nähdään uhkana, samoin aikuissosiaalityön resurssien puute. Tapaamiskerran toisena tehtävänä pohdittiin ensin ryhmänä, keitä aikuissosiaalityön asiakkaat ovat. Luettelosta muodostui seuraava - kanta-asiakkaita - kriisiasiakkaita - pitkäaikaistyöttömiä - asunnottomia - yksinhuoltajia - sairaseläkeläisiä/eläkeläisiä - päihderiippuvaisia - maahanmuuttajia - pienituloisia työssä käyviä. Tämän jälkeen ryhmäläiset pareittain valitsivat asiakkaan, josta tekivät kuvitetun ja kirjatun asiakasprofiilin. Tuotoksissa annettiin asiakkaalle nimi, kuvattiin hänen persoonaansa, käyttäytymistapoja, tavoitteita ja elämäntapoja. Asiakasprofiilit luotiin kriisiasiakkaasta, yksinhuoltajasta ja asunnottomasta (liite 4) Kolmas ja neljäs ryhmätapaaminen Kolmannella tapaamiskerralla ryhmätehtävänä oli ensin miettiä aikuissosiaalityön ongelmakohtia, miksi ongelmia on ja mitä ongelmat aiheuttavat. Ongelmakohtia kirjattiin isolle, neljästä fläppitaulupaperista yhteenteipatulle paperille. Kirjaajana toimi yksi ryhmäläisistä. Tämän jälkeen tarkoitus oli ideoida ja innovoida ratkaisuja ongelmiin sekä yhdistellä syntyneitä ideoita ja kehittää niitä edelleen. Kaksi tuntia osoittautui liian lyhyeksi ajaksi tähän paljon keskustelua ja pohdintaa herättäneeseen tehtävään. Työskentelyä päätettiin jatkaa neljännellä tapaamiskerralla, joka sitten käytettiin kokonaisuudessaan ongelmien ratkaisujen ideointiin.
12 Aivoriihen tuottamissa ideoissa ja ongelmanratkaisuissa korostuivat aikuissosiaalityön kehittäminen asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Avainsanoiksi nousivat palvelusuunnitelma, palveluohjaaja, kokonaisvaltaisuus, yhteistyö, koordinointi, asiakkaan oikeudet, yhteydenotto asiakkaaseen, tiedottaminen ja ohjeistus sekä vertaistuki (liite 5). Kolmannessa ryhmätapaamisessa mukana oli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Jouni Mutanen. Alun perin hänen tarkoituksenaan oli seurata kehittäjäasiakasryhmän työskentelyä, mutta aktiiviset kehittäjäasiakkaat haastoivat hänet heti mukaan keskusteluun ja vuorovaikutussuhteeseen. Jälkeenpäin ryhmä kertoi arvostavansa Jouni Mutasen vierailua ja kokeneensa hänen kuunnelleen heitä Viides ryhmätapaaminen Viidennellä kerralla visioitiin tulevaisuuden aikuissosiaalityötä. Yksin tai parityönä tehtävän kuvakollaasin avulla tehtiin näkyväksi sekä positiivinen skenaario että kauhuskenaario siitä, mitä muutoksia aikuissosiaalityössä on tapahtunut, mitä ja millaista palvelua asiakas saa, miten aikuissosiaalityötä tehdään, millaisia ovat työntekijät ja millaisia ovat asiakkaat (liite 6). Lisäksi ryhmä arvioi Nastolan ja Orimattilan sosiaalitoimistojen tiloista ryhmänohjaajien ottamien valokuvien pohjalta, miten tiloja voisi muuttaa ja kehittää (liite 7). Edellisellä tapaamiskerralla oli käyty alustavaa keskustelua mahdollisesta kuudennesta tapaamisesta, jossa pohdittaisiin ryhmän toiminnan toteutumista, jatkosuunnitelmia ja ryhmässä syntyneiden tuotosten esittämistä aikuissosiaalityön työntekijöille. Tapaaminen päätettiin pitää yhdessä Lahden kehittäjäasiakasryhmän kanssa ja osa Nastolan osallistujista lupautui mukaan. Omalta osaltani hankkeessa toimiminen päättyi viidennen kerran jälkeen.
13 4.3 Toiminnan arviointi Kehittäjäasiakasryhmän toiminta oli onnistunutta. Ryhmään mukaan lähteneet viisi osallistujaa sitoutuivat toimintaan osallistumalla innostuneesti jokaiseen viiteen tapaamiseen. Ryhmässä syntyi alusta alkaen tiivis vuorovaikutus. Se näkyi ryhmähenkenä ja vertaistuen löytymisenä ryhmässä. Kaikkien mielipiteitä ja kertomuksia arvostettiin ja kuunneltiin. Kehittäjäasiakkailla oli paljon erilaisia, sekä hyviä että huonoja kokemuksia aikuissosiaalityön asiakkaana olemisesta. Osallistujat kertoivat avoimesti näistä kokemuksistaan, elämästään ja tuen tarpeesta. Puhumisen tarve ja tarve tulla kuulluksi olivat ryhmätapaamisissa merkityksellisiä. Kokemuksia ei voi sulkea pois, ne ovat kokijalleen todellisia. Ryhmä tuotti paljon näkyvää materiaalia yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelynä. Kuvakollaasityöskentely oli joillekin tuttua, osa teki sitä ensimmäistä kertaa. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa yksilötyönä tehdyt aarrekartat osoittivat, että jokainen sisäisti työskentelytavan varsin pian. Aarrekarttoja ei ole tämän raportin liitteenä yksityisyyden suojan säilyttämiseksi. Ryhmätuotoksista sen sijaan on runsaasti materiaalia liitteenä. Ne kuvaavat kehittäjäasiakasryhmän suurta motivaatiota paneutua annettuihin tehtäviin ja ryhmän halua olla mukana vaikuttamassa ja kehittämässä aikuissosiaalityön palveluja, kohtaamista ja asiakastyötä sekä tiloja. Väitöskirjatutkimuksessaan Kuulla vai kuunnella Lea Hennala (2011, 95 96, 98) esittää viisi käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haastetta julkisella sektorilla. Ne ovat subjektiushaaste, voimavarahaaste, sitoutumis- ja innovaatiohakuisuushaaste, toivelistahaaste ja luottamuksen hyvä kierre haaste. Subjektiushaaste perustuu käyttäjän tarpeisiin ja tarkoittaa käyttäjän näkökulman huomioimista palvelujen uudistamisessa. Voimavarahaaste haastaa kehittäjäviranomaistahot tunnistamaan palvelun käyttäjät innovaatiotoiminnan voimavarana ja ottamaan heidät konkreettisesti mukaan palvelujen uudistamisprosesseihin. Sitoutumis- ja innovaatiohakuisuushaaste tarkoittaa kehittäjätahon sitoutumista yhteistoiminnallisuuteen loppukäyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen
14 uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuuteen työskentelyssä. Näin asiantuntijalähtöinen, organisaation sisällä tapahtuva kehittäminen muuttuu avoimeksi ja palvelujen loppukäyttäjiä osallistavaksi kehittämiseksi. Toivelistahaasteen tavoitteena on saada kehittäjätaho oivaltamaan laajempia kehittämisnäkökulmia kuin palvelutoivelistat ja asiakaspalautteet, jotka eivät edistä käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä. Luottamuksen hyvä kierre haasteen tarkoituksena on aikaansaada luottamukseen perustuva vakiintunut käytäntö palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille. Se edellyttää yksittäisten kokeilujen sijasta systemaattisesti toteutettavaa käyttäjää osallistavaa palveluinnovoinnin lähestymistapaa, johon sekä kehittäjäviranomaistaho että palvelun käyttäjätaho ovat valmiit panostamaan ja sitoutumaan. (Hennala 2011, 101, 105, 107.) Päijät-SOS-osahanke on lähtenyt vastaamaan näihin haasteisiin kehittäjäasiakasryhmätoiminnan kautta, joka nähtiin yhtenä keinona kehittää aikuissosiaalityötä Lahdessa ja Aavan alueella. Subjektius- ja voimavarahaasteet tulivat selkeästi esille Nastolan kehittäjäasiakasryhmässä toteutetuissa tehtävissä. Lähtökohtana olivat asiakkaiden omat kokemukset ja tarpeet sekä heidän näkemyksensä aikuissosiaalityön kehittämisestä. Elokuussa Aavan alueella järjestettävässä tilaisuudessa kehittäjäasiakasryhmän tuotokset esitellään aikuissosiaalityön työntekijöille. Tilaisuuteen osallistuu myös kehittäjäasiakkaita. Tilaisuudessa on tarkoitus miettiä, miten ja mitä ideoita lähdetään viemään eteenpäin. Se antaa kehittäjätaholle mahdollisuuden lähteä toteuttamaan kehittämistyötä uudella, avoimella ja palvelun käyttäjiä osallistavalla tavalla, jossa toteutuvat edellä mainitut viisi käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haastetta julkisella sektorilla.
15 LÄHTEET Espoo Pohjoisen aikuissosiaalityön asiakasraati aloittaa toimintansa kevään 2012 aikana. [viitattu ]. Saatavissa: FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Pohjoisen_aikuissosiaalityon_asiakasraat(12229) Hennala, L Kuulla vai kuunnella Käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kokemustieto Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. [viitattu ]. Saatavissa: Mielenterveyden keskusliitto Vertaistoiminnan historiaa. [viitattu ]. Saatavissa: Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry [viitattu ]. Saatavissa: Pohjanmaa-hanke. 2012a. Pohjanmaa-hanke [viitattu ]. Saatavissa: Pohjanmaa-hanke. 2012b. Kokemusasiantuntijakoulutus. [viitattu ]. Saatavissa: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. 2012a. Asiakkaasta asiantuntijaksi. [viitattu ]. Saatavissa:
16 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. 2012b. Kehittäjäasiakastoiminta. [viitattu ]. Saatavissa: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. 2012c. Kehittäjäasiakastoiminnan malli. [viitattu ]. Saatavissa: SES=tE9h50S1oNJeKYSY&FMT=p&LAN=fi%u002c1&DTM= Sosiaali- ja terveysministeriö Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. [viitattu ]. Saatavissa: SOS-hanke 2011a. [viitattu ]. Saatavissa: SOS-hanke 2011b. Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin. [viitattu ]. Saatavissa: SOS-hanke 2011c. Päijät-SOS-osahankkeen hankesuunnitelma. [viitattu ]. Saatavissa: SOS-hanke 2011d. Tavoitteet. [viitattu ]. Saatavissa: Toikko, T. Asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. [viitattu ]. Saatavissa: _ja_terveysala/tutkimus-_ja_kehittamistoiminta/valtavaylaprojektikokonaisuus/julkaisut_ja_esitteet.iw3 Välittäjä 2013 hanke [viitattu ]. Saatavissa:
17 LIITTEET Liite 1 1 (2) REKRYTOINTI
18 Liite 1 2 (2) TOIMINTA ARVIOINTI Lähde: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. 2012c.
19 Liite 2
20 Liite 3
21 Liite 4 1 (2)
22 Liite 4 2 (2)
23 Liite 5
24 Liite 6 1 (2)
25 Liite 6 2 (2)
26 Liite 7 1 (2)
27 Liite 7 2 (2)
Kehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotKehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotAJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö
AJANKOHTAISFOORUMI 13.10.2016 Rakenteellinen sosiaalityö ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI Hannu Lyly Asta Niskala Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista
LisätiedotAsiakaskehittjätoiminta luottamuksen rakentajana
Asiakaskehittjätoiminta luottamuksen rakentajana PaKaste seminaari Rovaniemi Asta Niskala Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämistyön kokemukset 2001-2010 On välttämätöntä arvioida kriittisesti
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta XVI KEHITTÄJÄFOORUMI ROVANIEMI 12. 13.5.2016 Asta Niskala Kehittäjäasiakkuus, mitä se on? Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun
LisätiedotOsallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti
Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä työntekijöiden kanssa ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotYHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta
YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta Keskiviikko 21.2 2018 Klo 12-15.30 Wanha Herra, Metelinmäen kabinetti Lahti Osallistujat Asikkala: Matti Kettunen Hartola: Johanna Huttunen Hollola: Antti Anttonen
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotAsiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Kehittäjäkumppanuusmallin avulla kohti asiakaslähtöisiä palveluja Susanna Mutanen Nina Peränen www.ksshp.fi Kehittäjäkumppanit ja -asiakkaat
LisätiedotKokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen
Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai
LisätiedotRyhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä
Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotPäijät-SOS osahankkeen kalenteri 2011
Päijät-SOS osahankkeen kalenteri 2011 Suunnitelmat ja toteutuneet tapahtumat Hanketyö alkaa aloituskokouksella, jossa sovitaan Ohjausryhmän alustavasta kokoonpanosta, kokoontumisista ja Tukiryhmästä sekä
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke
Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotKokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotAsiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta
Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotAsiakasosallisuuden monet muodot ja menetelmät. Riitta-Maija Hämäläinen, FT, THL Esityksen nimi / Tekijä
Asiakasosallisuuden monet muodot ja menetelmät Riitta-Maija Hämäläinen, FT, THL 9.5.2017 OTE hanke 10.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI ASIAKASOSALLISUUS? Hyvinvointivaltion rahoituksen, palvelujen
LisätiedotTyöttömyyden kokemusasiantuntija
Työttömyyden kokemusasiantuntija Raportti matalan kynnyksen kokeilusta Nastolassa 6.5.2013 30.6.2014 Sanna Keskikylä & Tanja Mäkelä 2014 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työttömyyden kokemusasiantuntija työttömien
LisätiedotJyväskylän Sosku-hanke Asiakkaat mukaan palveluja ja toimintaa kehittämään - sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön kokemuksia
Jyväskylän Sosku-hanke Asiakkaat mukaan palveluja ja toimintaa kehittämään - sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön kokemuksia Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät Helsinki 19.10.2016 Projektipäällikkö
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotJaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa
Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta
LisätiedotKokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani
Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotTehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme
Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi Yhteinen Päijät-Häme 2017-2020 Yhdessä saadaan aikaiseksi Vireä, näkyvä ja arvostettu yhdistystoiminta Aktiivinen yhdistysväki Yhdistykset,
LisätiedotHankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta
Hankkeen esittely Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola 4.10.2017 Lappeenranta 6.10.2017 Pirkko Haikara PROSOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa hanke Hallinto Hanketta johtaa SoNet Botnia.
LisätiedotKokemusasiantuntija- ja kehittäjäasiakastoiminnan erot ja yhtäläisyydet
Kokemusasiantuntija- ja kehittäjäasiakastoiminnan erot ja yhtäläisyydet Sanna Ovaskainen Järjestökehittäjä ja Tytti Kurtti Digikehittäjä 30.11.2017 Esityksen sisältö Järjestöt muutokseen yhteistyössä-hanke
LisätiedotPohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä Merja Paulasaari Forssan osahanke Saksankujan aamupala 1krt/vk, kerrostalon kerhotilassa Osallistuminen vapaaehtoista
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.3.2018 Vantaa Jarno Karjalainen SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat,
LisätiedotPohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
LisätiedotYhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita
Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistäminen Jaana Tuomela 16.1.2019 Harjavalta Satakunnan yhteisökeskus www.yhteisokeskus.fi
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotYhteenveto Hyte-verkoston tapaamisesta
Yhteenveto Hyte-verkoston tapaamisesta 13.6.2018 Perhekeskus, Tommola-talo Heinola 18.6.2018 Heli Lehtovaara Hyte verkosto tapaamisen ohjelma klo 8.30 8.40 klo 8.40 9.10 klo 9.10 9.40 klo 9.40 10.10 klo
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut
PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS 1. Osahankkeen taustaperustelut Uudistukset sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa korostetaan siirtymää järjestelmäkeskeisyydestä
LisätiedotTää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta
Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta Johtava sosiaalityöntekijä Marja Koskenalho & Sosionomiopiskelija
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotAsiakkaat aikuissosiaalityön palvelua arvioimassa
Päijät-SOS -osahanke Asiakkaat aikuissosiaalityön palvelua arvioimassa Yhteenveto Lahden ja peruspalvelukeskus Aavan alueella toteutetuista kehittäjäasiakasryhmistä Sanna Keskikylä & Tanja Mäkelä 2012
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotAsiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila
Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Kunnanhallitus 228 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 47 24.09.2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2014-2017 143/00.01.02/2013
LisätiedotKokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli
Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019
LisätiedotAsiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä
Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä. Nastola
Sosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä Nastola 080210 Millaisia näkemyksiä on esitetty Uudistusta tulisi jatkaa, tehdyn järjestelyn jälkeenkin on päällekkäistä toimintaa, työnjaossa on korjattavaa,
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotVoiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta
Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta Aikuissosiaalityön päivät 23.1.2013 Minna Laitila TtT, projektipäällikkö Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke Sisältö
LisätiedotPalvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen
Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA
KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotOsallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani
Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen
LisätiedotIkäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän
Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
Lisätiedotvs. Kehittämisylihoitaja Pekka Makkonen Kokemusasiantuntija Veikko Markkula , Lehmusvalkama
vs. Kehittämisylihoitaja Pekka Makkonen Kokemusasiantuntija Veikko Markkula 2.11.2017, Lehmusvalkama Terveydenhuollon / sosiaalihuollon ammattilainen Hoito Potilas / asiakas palveluidenkäyttäjä VSSHP
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Osallisuuden avaimetseminaari 29.11.2018 Marja-Liisa Saariaho, marjaliisa.saariaho@seamk.fi Hanketyöntekijä, sosiaalityön lehtori SeAMK, Sosiaali- ja terveysala
LisätiedotHartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola
LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKKAAT JA TYÖNTEKIJÄT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN VOIMAVARANA
KEHITTÄJÄASIAKKAAT JA TYÖNTEKIJÄT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN VOIMAVARANA PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT- HANKE 1.5.2015-31.10.2017 KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA LAPIN HANKEOSIOSSA YHTEINEN
LisätiedotSOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi
SOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja 1 26.11.14 YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi EP:n rakenteellisen sosiaalityön työpaja 26.11.14: Olkkarin toiminnan esittely SOS
LisätiedotKASPERI II hankekatsaus 6/2012
KASPERI II hankekatsaus 6/2012 Yhteistä työskentelyä kevään aikana Hankekäynnit joka hankkeessa lähinnä arviointikysymyksiin liittyen Ohjausryhmätyöskentelyn kautta tukeminen / ohjaaminen Yhteiset tapaamiset
LisätiedotTOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS
TOIMINTA-KORTTI Mielenterveyden käsi Tavoitteena pohtia omaa ja työyhteisön mielenterveyttä mielenterveyden käsi -kuvan avulla. 1. Miltä oma kätesi näyttää, kun tarkastelet sitä kuvan kysymysten avulla?
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotTulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA
Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen
Lisätiedot9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotKokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU
ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut
LisätiedotSuunnitelma asiakkaiden osallistamiseksi hyvinvointipalveluissa. Asiantuntija Maarit Niva
Suunnitelma asiakkaiden osallistamiseksi hyvinvointipalveluissa Mitä osallisuus on Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.
Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.2014 THL:n rooli kokemusasiantuntijatoiminnassa Kaste-ohjelman toimeenpanon
Lisätiedot