Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden vaikutukset arktisella alueella
|
|
- Aapo Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden vaikutukset arktisella alueella Kaarle Kupiainen Arktisen alueen ympäristökysymykset ja hallintokurssi Helsingin yliopiston päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34, Helsinki , klo
2 Sisältö ja oppimistavoitteet Mitä ovat musta hiili ja muut lyhytikäiset ilmastovaikutteiset ilmansaasteet? Mitkä ovat SLCP (musta hiilen ja metaanin) pääasialliset päästölähteet ja alueet? Miten musta hiili kulkeutuu arktiselle alueelle ja mitä arvioita on sen arktisista ilmastovaikutuksista? Kuinka paljon voisi tekniseltä kannalta olla mahdollista vähentää musta hiilen ja metaanin päästöjä? Mitä vaikutuksia päästövähennyksillä voisi olla arktisen alueen ilmastoon? Mitä hallinnollisia prosesseja on käynnissä päästöjen vähentämiseksi?
3 Luento tukeutuu laajaan joukkoon aikaisempaa tutkimusta ja esityksiä Esitelmät K. Kupiainen: - Ilmansuojelupäivät SETAC konferenssin kutsuesitelmä - Arktinen seminaari 2015
4 Mitä ovat musta hiili ja muut lyhytikäiset ilmastovaikutteiset ilmansaasteet? Musta hiili = black carbon lyhytikäiset ilmastovaikutteiset ilmansaasteet = short-lived climate pollutants (SLCP) joissain yhteyksissä short-lived climate forcers (SLCF)
5 Lyhytikäiset ilmastovaikutteiset aineet Musta hiili: ilmakehässä esiintyvä kiinteä hiukkanen (aerosoli), ikä ilmakehässä n. 1 viikko (seuraavilla kalvoilla lisää) Metaani CH4: kasvihuonekaasu, mutta osallisena myös alailmakehän otsonin muodostumisessa, ikä ilmakehässä noin 10 vuotta Otsoni alailmakehässä: Muodostuu ilmakemiallisten reaktioiden kautta nk. prekursoriyhdisteiden reagoidessa keskenään Kasvihuonekaasut (Kioto-kori): - Hiilidioksidi CO2 - Metaani CH4 - Tyypioksiduuli N2O - F-kaasut Prekursoriyhdisteitä NOx, VOC, CH4
6 Muiden kuin SLCP ilmansaasteiden ilmastovaikutuksia Ilmastovaikutuksia on myös muilla ilmansaasteilla, mutta ne sirottavat säteilyä pois ilmakehästä ja näin pääsääntöisesti viilentävät sitä (esim. rikkipäästöt, orgaaninen hiili) Aerosolit, eli ilmakehän hiukkaset ovat avainasemassa pilvienmuodostuksessa. Pilvet peittävät koko ajan n. 60 % maapallon pintaalasta Pilvillä on sekä ilmastoa viilentävä, että lämmittävä vaikutus. Pilvet heijastavat auringon valoa takaisin avaruuteen Pilvet estävät maanpinnan lämmön säteilemisen ulos ilmakehästä.
7 Mitä on musta hiili? Musta hiili on epätäydellisessä palamisessa muodostuvien hiukkasten auringon valoa absorboiva komponentti Musta hiili koostuu pääasiassa alkuainehiilestä (grafiitinkaltainen) Musta hiili hiukkaset ovat n. 1-5 nm halkaisijaltaan, jotka muodostavat n nm agglomeraatteja Musta hiili hiukkasten kanssa pääsee yleensä aina muitakin hiukkasmaisia aineita Ilmakehässä musta hiili hiukkasille muodostuu esim. orgaanisista yhdisteistä ja/tai sulfaattista muodostuva kuori Kuva: Posfai & Buseck Annu. Rev. Earth Planet. Sci. 38:17 43 Kuva: Adachi ym J.Geophys.Res. 115
8 Musta hiili absorboi näkyvää valoa Musta hiilen sätelyabsorptio tapahtuu näkyvän valon aallonpituuksilla Absorptio tehostuu heijastavien pintojen (lumi- ja jää) yllä. Absorptiota tapahtuu myös lumen sisässä musta hiili tummentaa lumipintoja Musta hiilen elinikä ilmakehässä on lyhyt (päivistä viikkoon) verrattuna kasvihuonekaasuihin CO2 Photo: Artificial soot deposits on snow during the MACEB project snow albedo campaign (source:
9 Hiukkasten kokoluokkia PM10 katupölyhiukkanen Punasolu ~7.5 µm Pienhiukkanen ~2.5 µm Nokihiukkanen (musta hiili) ~0.1 µm 5 µm Näkyvä pöly ~100 µm
10 Musta hiilellä on monta nimeä Elemental Carbon (EC) Black Carbon (BC) Refractory Black Carbon (rbc) Light Absorbing Carbon (LAC) Soot Alkuainehiili Musta hiili Noki Mittausmenetelmiä Termiset/termis-optiset (EC) Optiset (rbc, BC, LAC, )
11
12 Musta hiilen (+SLCP) päästöt maailmassa ja arktisella alueella Mitkä ovat SLCP (musta hiilen ja metaanin) pääasialliset päästölähteet ja alueet?
13 BC päästöjen jakaantuminen maittain/alueittain
14 Ihmisperäiset mustahiilipäästöt 1990, 2005 ja taloussektoreittain Lähde: UNEP/WMO 2011: Integrated Assessment of Black Carbon and Troposperic Ozone Pienpoltto Liikenne Globaalit päästöt 1990: 4,7 Gg/yr 2005: 5,5 Gg/yr 2030: 5,3 Gg/yr Päästöskenaario: IEA WEO 2009 referenssi-skenaario, huomioi ilmansaasteiden nykylainsäädännön
15 Päästöt tulevaisuudessa arvioitu kehitys nykylainsäädännöllä Lähde: MACEB project ( IIASA-GAINS model Pääsektorit globaalisti (2010): kotitalouksien ruoanlaitto ja lämmitys (50%), maaliikenne (23%), teollisuus (12%) Nykylainsäädännöllä globaalien päästöjen arvioidaan pysyvän nykytasolla 2030 asti Metsä- ja savannipalot lisäävät kokonaispäästöön noin 2.5 Tg/vuosi ( luonnolliset lähteet siis noin 50% ihmisperäisistä)
16 Arktisen neuvoston maiden päästöt tulevaisuudessa arvioitu kehitys nykylainsäädännöllä Lähde: MACEB project ( IIASA-GAINS model Pääsektorit 2010: maaliikenne (45%), kotitalouksien lämmitys (20%), soihdutus öljynporauksessa (15%), maatalouden kulotukset (8%) Päästöjen on arvioitu laskevan voimakkaasti nykylainsäädännöllä 2030 mennessä, erityisesti liikennesektorin toimien vuoksi
17 Musta hiili päästöt Suomessa nykylainsäädännöllä 2013 Energia- ja ilmastostrategian mukaan : CLRTAP inventaario : Energia- ja ilmastostrategian mukainen arvio päästöistä 2030 (SYKE- FRES malli) -55% Päälähteet: Liikenne Puun pienpoltto Energia- ja ilmastostrategian kehityksen mukaiset päästöt vuonna 2030: -55% 2010 tasosta -46% 2015 tasosta Toteutuuko pienpolton kehitys?
18 Päästöistä pitoisuuksiin (kulkeutuminen ilmakehässä) ja vaikutuksiin Miten musta hiili kulkeutuu arktiselle alueelle ja mitä arvioita on sen arktisista ilmastovaikutuksista?
19 Musta hiili päästöt ja pitoisuudet ng/m 3 Source: UNEP/WMO Source: Koch et al Atmos.Chem.Phys. 9 Vasen: globaalit musta hiili päästöt 2005, oikea: mallinnetut musta hiili pitoisuudet Päästötiheys ja lyhyt elinikä ilmakehässä selittäjinä pitoisuuksien alueelliselle jakaumalle Pitoisuudet arktisella alueella ovat alhaisempia kuin lähellä päästölähteitä. Arktinen musta hiili on paljolti kulkeutunut sinne alueen ulkopuolelta
20 Säteilypakote radiative forcing Arvio miten maapallon ja ilmakehän säteilytase vaihtelee, kun ilmastoon vaikuttavat tekijät muuttuvat, eli miten tulevan auringon säteilyn ja uloslähtevän lämpösäteilyn tasapaino muuttuu eri tekijöiden vaikutuksesta. Tämä tasapaino säätelee maapallon pintalämpötilaa Termi pakote (forcing) : maapallon säteilytase pakotetaan pois normaalista tilasta 20
21 Pintalämpötilojen suhteellisia muutoksia arktisella alueella ja globaalisti Lähde: Sato 2014.
22 Arktinen ilmasto vaihtelee luontaisesti Kuvat: Keskimääräisiä talvi- ja kevätkauden pintalämpötiloja arktisilla mittausasemilla
23 Arktinen jääpeite on pienentynyt Lähde: AMAP, 2011
24 Mikä rooli musta hiilellä voisi olla arktisessa ilmastomuutoksessa? Ilmakehän (troposfäärin) yläosassa oleva musta hiili lämmittää vain vähän tai jopa viilentää maan pintaa Lähellä maan pintaa ja lumessa oleva musta hiili lämmittää voimakkaasti maan pintaa Arktinen alailmakehä lämpenee merkittävästi arktisen alueen ulkopuolelta kulkeutuvan, keskileveysasteilla lämmenneen ilman sekoittuessa arktiseen ilmamassaan (merkittävä osa musta hiilen lämmitysvaikutusta)
25 Arktisen neuvoston maiden musta hiili päästöjen suhteelliset vaikuttavuudet Mitä pohjoisempana päästö tapahtuu sitä merkittävämpi sen suhteellinen vaikuttavuus Pohjoismaiden erityisrooli? Source: AMAP, 2011.The Impact of Black Carbon on Arctic Climate (2011). By: P.K. Quinn, A. Stohl, et al.
26 Arktisella alueella tapahtuvia päästöjä laivaliikenne ja soihdutus Arktisella alueella tapahtuvien päästöjen suhteellisen vaikuttavuuden takia niihin kannattaa kiinnittää huomiota Nykypäästöt Tulevaisuuden kasvupotentiaali? Arktinen laivaliikenne ei tällä hetkellä ole kovin merkittävä päästölähde, mutta on arvioita, joiden mukaan se voi jopa kymmenkertaistua 2050 mennessä Öljynporauksen yhteydessä tapahtuva soihdutus on jo nyt merkittävä musta hiilen päästölähde arktisella alueella Kuvat: US EPA 2010 report to congress and Carbon Limits 2013 Associated Petroleum Gas Flaring Study
27 Arvioita musta hiilen vaikutuksesta ilmastoon ja jääpeitteeseen Historiallinen vaikutus: Quinn et al. (2008, ACP): ~25% lämpötilan noususta Koch et al. (2011, J. of Climate): ~20% arktisesta lämpenemisestä ja jääpeitteen vähenemisestä 1900-luvulla. Arvioissa on vielä merkittäviä epävarmuuksia Quinn et al ACP HUOM! Viilentävät komponentit eivät kuvassa
28 Globaalien SLCP päästövähennysten mahdollisuudet arktisen ilmaston lämpenemisen torjunnassa Kuinka paljon voisi tekniseltä kannalta olla mahdollista vähentää musta hiilen ja metaanin päästöjä? Mitä vaikutuksia päästövähennyksillä voisi olla arktisen alueen ilmastoon?
29 Lämpötila voi nousta merkittävästi tulevaisuudessa IEA perusura (WEO 2009) Source: UNEP/WMO 2011: Integrated Assessment of Black Carbon and Troposperic Ozone
30 Jäämeren jääpeitteisyyden oletetaan vähenevän edelleen Source: IPCC, 2013
31 Mustahiilipäästöt ja niiden vähentäminen Tapoja mustahiilipäästöjen yksilöityyn vähentämiseen ei tarkalleen ottaen ole, vaan aina vaikutetaan muihinkin päästökomponentteihin Vähennysstrategioita suunniteltaessa ilmastovaikutuksen näkökulmasta, on tarpeen tarkastella päästömuutosten nettovaikutusta teknologiakohtaisesti
32 Sektorikohtaisten vuoden 2000 päästöjen (netto)vaikutus ilmastopakotteeseen 2020 Lähde: Unger ym PNAS 107(8)
33 Globaalit SLCP-päästövähennysmahdollisuudet mikä voisi olla tekninen maksimipotentiaali ja mitä vähennysten vaikutukset voisivat olla? UNEP/WMO 2011: Integrated Assessment of Black Carbon and Troposperic Ozone Olemassaolevien ilmansaasteiden vähennysteknologioiden nettoilmastovaikutukset arvioitiin teknologiakohtaisesti Skenaario sisälsi kaikki arvioidut ilmansaasteet, mutta löydetyt toimet kohdentuvat odotetusti SLCP aineisiin Mahdollisten päästövähennysten vaikuttavuutta verrattiin IEA:n World Energy Outlook 2009 referenssi-skenaarioon, joka huomioi olemassa olevan ja jo päätetyn ilmansaastelainsäädännön ECHAM (JRC) ja GISS (NASA) ilmastomalleilla arvioitiin onko ko. teknologioiden avulla teoriassa mahdollista saavuttaa ilmastohyötyjä olettaen niiden täyden implementoinnin 2030 mennessä
34 Emissions [kt or Mt CO 2 eq20] Päästövähennysteknologioiden ilmastovaikutus Esim 1: diesel, raskas kalusto (Intia 2030) Päästöt GWP OC BC Total CO2eq GWP20 kirjallisuudesta: BC=2200 OC= Current Euro-III Euro-VI Current Euro-III Euro-VI Emissions GWP(20 yrs) Lähde: IIASA GAINS-malli
35 Emissions [kt or Mt CO 2 eq20] Päästövähennysteknologioiden ilmastovaikutus Esim 2: biomassan poltto ruoanlaitossa (maatalouden jätteet, lanta, puu) (Intia 2030) Päästöt GWP OC BC Total CO2eq GWP20 kirjallisuudesta: BC=2200 OC= Current stoves Improved stoves Emissions New stoves Current stoves Improved stoves GWP(20 yrs) New stoves Lähde: IIASA GAINS-malli
36
37 SLCP päästövähennysmahdollisuudet 2030 (tekninen potentiaali) Lähde: UNEP/WMO 2011: Integrated Assessment of Black Carbon and Troposperic Ozone
38 Mikä on SLCP päästövähennysten potentiaali arktisissa maissa? Musta hiilen osalta merkittäviä teknisiä päästövähennysmahdollisuuksia verrattuna perusuraan Musta hiili noin 30-70% Metaani noin 60% Vaikutusarvioiden tulee kuitenkin huomioida kaikkien oleellisten saasteiden nettovaikutus (lämmittäjät, mutta myös viilentäjät)
39 Suhteelliset lämpötilamuutokset SLCPvähentämisskenaarioilla Source: UNEP/WMO 2011: Integrated Assessment of Black Carbon and Troposperic Ozone BC measures: -0,35 C Metaani ja musta hiili päästöihin kohdistuvilla toimilla voitaisiin torjua jopa 0,7 C astetta arktisen ilmaston lämpenemisestä (globaali 0,5 C) Päästövähennyksillä voitaisiin toruja noin neljännes 2050mennessä tapahtuvasta arktisen alueen lämpenemisestä hidastaa jääpeitteen vähenemisnopeutta
40 Suhteelliset lämpötilamuutokset SLCPvähentämisskenaarioilla Source: UNEP/WMO 2011: Integrated Assessment of Black Carbon and Troposperic Ozone Kestävä ilmastopolitiikka tukeutuu oleellisesti CO2 vähennyksiin, mutta Mikäli niiden ohella onnistuttaisiin toteuttamaan esitetynlaisia SLCP päästövähennyksiä sillä saavutettaisiin lisähyötyjä arktiselle ilmastolle Esitetyt vaikutusarviot olettavat teknisen potentiaalin täyden toimeenpanon 2030 mennessä Figure: Relative temperature change
41 Päästövähennyksillä saavutettaisiin myös muita hyötyjä Source: UNEP/WMO 2011: Integrated Assessment of Black Carbon and Troposperic Ozone
42 Mitä hallinnollisia prosesseja on käynnissä SLCP päästöjen vähentämiseksi?
43 Musta hiiltä ja SLCP:tä koskevat prosessit YK:n talouskomission kaukokulkeutuvia aineita koskeva sopimus (UNECE (Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, CLRTAP) Arktisen neuvoston SLCF työ Ilmaston ja puhtaan ilman kumppanuusohjelma (Climate and Clean Air Coalition - CCAC) Pohjoismainen yhteistyö Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime Organization - IMO) WHO:n terveysvaikutustyö
44 Black Smoke in London (smog, coal use) UK Clean Air Act 1956 Black carbon and air quality 1970 s Transport Residential combustion Atmospheric composition and impacts Arctic haze 1980 s 1st global emission estimates 1990 s US Congressional hearings 2007, 2010, 2013.
45 Convention on Long Range Transboundary Air Pollution (CLRTAP) 2010 ad-hoc black carbon expert group The Gothenburg Protocol was amended in 2012 to include, ao., emission reduction commitments for fine particulate matter (PM2.5). The amended protocol addresses also black carbon as a component of PM2.5: Parties should, in implementing measures to achieve their national targets for particulate matter, give priority, to the extent they consider appropriate, to emission reduction measures which also significantly reduce black carbon develop, maintain and report inventories and projections for emissions of black carbon as well as provide information to the general public. The CLRTAP is the first binding international agreement to include black carbon CLRTAP = Convention on Longrange Transboundary Air Pollution Gothenburg Protocol = The 1999 Protocol to Abate Acidification, Eutrophication and Ground-level Ozone; 26 Parties. Entered into force on 17 May Sets national emissions ceilings for SO2, NOX, NH3 and NMVOCs as well as PM2.5
46 Arctic Council SLCF work Tromsö 2009 Council initiated the work on black carbon (and other SLCFs) following workshops held by the Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) in Tromsö ministerial declaration: Implement early actions where possible on methane and other short-lived climate forcers Encouraged collaboration with other international fora Two SLCF groups were established with first focus on BC: Arctic Council Task Force on SLCFs AMAP SLCF Expert Group Arctic Council (est. 1996) high level intergovernmental forum to promote cooperation, coordination and interaction among the Arctic States, with the involvement of the Arctic Indigenous communities on common Arctic issues, in particular sustainable development and environmental protection in the Arctic. Work is organized in Working Groups and their supporting scientific and technical Expert Groups. AMAP (Arctic Monitoring and Assessment Programme) and ACAP (Arctic Contaminants Action Programme) are among them. Member States are Canada, Denmark, Finland, Iceland, Norway, Russian Federation, Sweden, and the United States of America.
47 Arctic Council SLCF work Nuuk SLCF groups reported to the ministers and recommended actions. Nuuk ministerial declaration: requested the groups to continue their work by focusing on methane and tropospheric ozone, as well as further black carbon work where necessary and provide a report to the next Ministerial meeting in Encouraged the Arctic states to implement, as appropriate in their national circumstances, relevant recommendations for reducing emissions of black carbon Established a Short-Lived Climate Forcer Contaminants project steering group, to manage circumpolar demonstration projects Organised under the ACAP working group
48 Arctic Council SLCF work Kiruna SLCF groups reported to the ministers and recommended actions Kiruna ministerial declaration: Welcomed the Task Force report on SLCFs, and supported its recommendations including that national black carbon emission inventories for the Arctic should continue to be developed and reported as a matter of priority Established a Task Force for Action to Reduce Black Carbon and Methane to develop arrangements to achieve enhanced black carbon and methane emissions reductions in the Arctic and report at the ministerial meeting in 2015
49 UNEP assessment(s) set ground for establishment of the CCAC A series of assessments UNEP/WMO assessment Summary for decision makers Technical report UNEP synthesis report: Actions for Controlling SLCFs Focus on regional mitigation opportunities Includes cost assessments of mitigation measures Shindell et al article in Science (13 Jan 2012) UNEP will continue its ongoing scientific assessment efforts and host the secretariat of the Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants
50 Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants (CCAC) A voluntary initiative, established in 2012 Defines short-lived climate pollutants (SLCPs) to include methane, black carbon, tropospheric ozone, and many hydrofluorocarbons (HFCs) The Coalition s work will augment, not replace, global action to reduce CO2 Seeks to reduce SLCPs by: raising awareness of SLCP impacts and mitigation strategies; enhancing and developing new national and regional actions, promoting best practices and showcasing successful efforts, improving scientific understanding
51 Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants (CCAC) Open to governments and other stakeholders who are committed to: mitigating SLCPs in their own countries, to the objectives of the framework, and to helping others take similar actions. Partners may choose to take action in a variety of ways, recognizing that priorities vary among countries. Founding members: Bangladesh, Ghana, Canada, Mexico, Sweden, The United States Currently about 70 member states or organisations, including the European Commission. Finland joined the coalition in the summer of 2012
52 SLCF in the Nordic countries Joint ministerial statements emphasising the issue Nordic Council of Ministers work Workshops Project funding opportunities National actions in the Nordic countries Emission inventories (CLRTAP) Finland: emission inventory and IAM work as a basis for assessments of national policies and impacts Norway: national action plan published in 2013 Sweden: active in international SLCF fora Denmark: participates, has worked on emission inventories
53 International Maritime Organization (IMO) In 2010 the United States, Norway and Sweden submitted a proposal to the International Maritime Organization s (IMO) Marine Environment Protection Committee (MEPC) to consider taking action to reduce BC emissions from shipping that impact the Arctic. The MEPC has mandated a Sub-Committee on Bulk Liquids and Gases to define black carbon and propose how it should be measured in international shipping as well as investigate appropriate control measures to reduce black carbon emissions from international shipping. The sub-committee will report to the 65th session of the MEPC in 2014.
54 WHO black carbon and health
55 Other activities Processes relevant to BC (examples) Global Alliance for Clean Cookstoves EU revision of the TSAP UNFCCC A lot of action in the scientific community Emission inventories Climate impacts Health impacts IPCC AR:s Bond et al Bounding the role of black carbon in the climate system
56
57 Kiitoksia mielenkiinnosta! Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus SYKE Puh: S-posti:
Musta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotArktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla
Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus 42. Ilmansuojelupäivät
LisätiedotMustahiili hallintaan - kansainvälinen kenttä. Nvm Seppo Sarkkinen Ympäristöministeriö Säätytalo
Mustahiili hallintaan - kansainvälinen kenttä Nvm Seppo Sarkkinen Ympäristöministeriö Säätytalo 17.4.2013 Mustahiili ja muut SLCF-aineet eri foorumeilla Arktisen neuvoston SLCF työ (AMAP, ACAP, TF 2009-2013,
LisätiedotAktiviteetit mustaan hiileen liittyen maailmalla Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT
Aktiviteetit mustaan hiileen liittyen maailmalla Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Mustan hiilen päästöjen ja päästövähennysten ilmasto- ja terveysvaikutukset -työpaja 11.11.2013 Aktiviteetit mustaan
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotPUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT
PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT Mikko Savolahti (1) Niko Karvosenoja (1) Kaarle Kupiainen (1), (1) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Intro Mustahiili
LisätiedotBC työpaja 11.11.2013, Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance
Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions (MACEB) Arktisen alueen lämpenemisen hillintä kontrolloimalla Euroopaan mustahiilipäästöjä BC työpaja 11.11.2013, Helsinki LIFE+
LisätiedotPuunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot
Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot Niko Karvosenoja, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Ilmasto ja ilmansuojelu ryhmä Ilmansuojelupäivät 21.8.2019 1 Esityksen sisältö
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotKansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotVaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
LisätiedotPuun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen
Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen Niko Karvosenoja, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Ilmasto ja ilmansuojelu ryhmä HSY Tutkimusseminaari 8.11.2018 1 Esityksen sisältö Puun pienpoltto
LisätiedotPuun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotViite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä
Sosiaali- ja terveysministeriö E-JATKOKIRJE STM2012-00369 HTO Arrhenius Viveca 28.11.2012 JULKINEN 03.12.2012 ASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Komission kirje 19.10.2012 Asia Suomen vastaus komissiolle
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat
Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon
LisätiedotOverview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland
Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of
LisätiedotIlmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?
Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotKANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI
KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotEU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus
EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion
LisätiedotLife+ rahoitus. Pekka Harju-Autti 7.2.2012. Senior Adviser Min. of Env t, Finland
Life+ rahoitus 7.2.2012 Pekka Harju-Autti Senior Adviser Min. of Env t, Finland Kysymys/Gallup: 1) Life on minulle tuntematon rahoituskanava 2) Tiedän ainakin yleisellä tasolla jokseenkin hyvin mitä Liferahoitus
LisätiedotToimitusketjun vastuullisuus ja riskien hallinta
Toimitusketjun vastuullisuus ja riskien hallinta Fibs PRO koulutus Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20 1 SAFER, SMARTER, GREENER Toimitusketjun vastuullisuus ja riskien hallinta 1. osa: Toimitusketjun vastuullisuuden
LisätiedotThe LIFE Programme
The LIFE Programme 2014-2020 Life Info 11.5.2017.2017 Kauppakamari Pirkko Heikinheimo, Ympäristöministeriö LIFE rahoittaa luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita (ENV ja CLIMA) Jo 20 vuotta merkittäviä ympäristöhankkeita;
LisätiedotPuun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?
Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä? 40. Ilmansuojelupäivät, 19.8.2015 Tommi Ekholm, VTT tommi.ekholm@vtt.fi Lämmitystekniikoiden päästöt Puun pienpoltto, mahdollisuus päästövähennyksiin?
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotMeriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson
Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotMustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen
Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.11.2013 THL 1 Pitkäaikaisen kaupunki-ilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) altistumisen aiheuttamat terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotSmart City -ratkaisut
Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?
Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma? Ilmansuojelupäivät 22-23.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Paljon on saatu aikaan 600 500 400 300 200 100 0 600 500 400 300
LisätiedotLiike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?
Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? 1 Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2.5 4 kertaisesti Käytämme nyt maapallon resursseja 1.5 kertaisesti sen mitä se
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotSuomen Ilmastopaneeli Raportti
MUSTA HIILI ILMASTOPAKOTTEENA: PÄÄSTÖJEN JA MAHDOLLISTEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN GLOBAALIT JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET A. LAAKSONEN, K. KUPIAINEN, V-M KERMINEN, N. KARVOSENOJA, J-P PIETIKÄINEN, M. SAVOLAHTI,
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotUusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi
Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi Ville-Veikko Paunu, C. Geels, M.S. Andersen, C. Andersson, J.H. Christensen, B. Forsberg, T. Gislason, O. Hänninen, U. Im, A. Jensen,
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotPienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä
LisätiedotTuloksia ja kokemuksia / results and experiences
EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG
LisätiedotIlmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö
Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotOPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI
OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotSuomen 2011 osallistumiskriteerit
KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä
LisätiedotJussi Jyrinsalo Neuvottelutoimikunta Fingridin toiminta kansainvälisessä ympäristössä
Jussi Jyrinsalo Neuvottelutoimikunta 12.3.2018 Fingridin toiminta kansainvälisessä ympäristössä Mikä on ENTSO-E? ENTSO-E = European Network of Transmission System Operators Jäsenenä 42 kantaverkkoyhtiötä
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotCASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN
POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun
LisätiedotLEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.
LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. Vaasan yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä / The Equality Working Group of the University of Vaasa Työryhmän/Working
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotJANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1
JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotKasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.
Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!
LisätiedotRotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit
Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään
LisätiedotMiehittämätön meriliikenne
Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property
LisätiedotGlobal Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta
Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta Heikki Tuomenvirta erikoistutkija Sään ja ilmastonmuutosten vaikutustutkimus Kiitokset materiaalista: Hannele Korhonen (IL), Laura Sokka
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä Suomen IPCC-ryhmän seminaari 3.2.2010, Ilmatieteen laitos Ilkka Savolainen VTT Hillinnän tavoitteet Ilmastosopimus UNFCCC 1992 - Pitoisuuksien rajoittaminen
LisätiedotEU:n tarjoamia mahdollisuuksia
INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja
LisätiedotNaisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
Lisätiedot2017/S Contract notice. Supplies
Supplies 153936 2017 25/04/2017 S80 - - Supplies - Contract notice - Open procedure I. II. III. IV. VI. -: Medical equipments, pharmaceuticals and personal care products 2017/S 080-153936 Contract notice
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotFennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta
Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen
LisätiedotCopernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,
Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in
LisätiedotEU:n päästökaupan näkymät vuoteen Päästökaupan ajankohtaispäivä
EU:n päästökaupan näkymät vuoteen 2030 Päästökaupan ajankohtaispäivä 14.4.2015 EU:n vähähiilitiekartta 2050 Asuminen ja palvelut Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011) 2020-ilmasto- ja energiapaketin
LisätiedotFighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds
PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient
Lisätiedot