Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Transkriptio

1 1 INVALIDILIITTO RY ASIANTUNTIJALAUSUNTO Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asia: HE 225/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 :n muuttamisesta Viite: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntopyyntö Invalidiliitto kiittää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa kirjallisesta lausuntopyynnöstä. Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liitto edustaa 149 jäsenyhdistyksensä kautta fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suomalaista. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintakyvyltään erilaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry on Invalidiliiton valtakunnallinen jäsenyhdistys ja yhdymme jäsenyhdistyksemme lausuntoon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Haluamme tästä syystä painottaa pelkästään asevelvollisiin sovellettavan sotilastapaturmalain säännösten sanamuotoja. Kuntoutuspalveluista tehtävä kirjaus lakiin Invalidiliitto katsoo, että sotilastapaturmalakia koskeva lakiesitys on erittäin merkittävä varusmiespalveluksessa vammautuneen tai sairastuneen välttämättömien toimeentulon etuuksien korvaamisessa ja huolenpidon, kuten kuntoutuksen järjestämisessä oikea-aikaisesti siten, että kuntoutuspalvelut aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Invalidiliiton strategiana on yhdenvertainen ja esteetön Suomi Taustana strategialle ja toiminnallemme on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (jälj. YK:n vammaissopimus). YK:n vammaissopimus (voimaan ) tarkoittaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksia ja itsenäistä elämää yhteiskunnassa. Siten myös varusmiespalveluksessa vammautuneen tai sairastuneen koulutukseen (art. 24), kuntoutukseen (art. 26) sekä työllistymiseen (art. 27) tulee kiinnittää huomiota. Lääkinnällisen kuntoutuksen nopea

2 2 aloittaminen on erityisen tärkeää tuloksellisuuden vuoksi. Aikaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutushoito voi jopa tehdä tarpeettomaksi ehkä myöhemmin tarvittavan leikkaushoidon. Hoitavan lääkärin lähete pitäisi riittää, jotta kuntoutus saadaan nopeasti käyntiin. Näkemyksemme mukaan sotilastapaturmalakiin on kirjoitettava oma säännöksensä kuntoutuksesta esim. seuraavasti: XX Erityistä huomiota on kiinnitettävä loukkaantuneen tai sairastuneen varusmiehen oikeaaikaiseen lääkinnällisen toimintakykyä edistävän ja ylläpitävän kuntoutuksen saatavuuteen. Käytännön ongelmia vamman tai sairauden korvattavuudessa näyttökysymys vaatii lisäkirjausta syy-yhteyspykälään 3 Invalidiliiton tietoon tulee toistuvasti tapauksia, jossa varusmies kertoo olleensa ennen varusmiespalvelusta urheilullinen, kiistatta terve ja nyt varusmiespalveluksen aikana on sattunut fyysinen vamma kuten esim. polven loukkaantuminen tai sairastetun hengitysinfektion takia kunnon romahtaminen (ml. jälkitilat) on johtanut ongelmiin korvausten epäämisen takia. Myös sotilastapaturmavammasta aiheutuneen kroonisen kivun korvattavuus, kuten CRPS:n (kipuoireyhtymän) ilmaantuminen on aiheuttanut korvausten epäämisen ongelmia. Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 2012:92) katsottiin, että vasta varusmiehen kertomuksen täydentyminen vahinkoilmoituksen kuvauksesta oikeusprosessin aikana sai aikaan sen, että KKO hyväksyi polven vääntövamman korvattavaksi sotilastapaturmaksi (varusteet päällä ojan yli hyppy johti liukastumiseen ja kaatumiseen epätasaisessa maastossa sekä polven sijoiltaan menoon). Kuitenkin tilanteeseen sopiva lääketieteellinen kirjallisuus mainitsi, ettei polven sijoiltaan meno tapahdu ikäkausi huomioiden yleensä ilman traumaperäisiä muutoksia. Muutetaan 3 seuraavasti: 3 Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa, vakuutetun oma kertomus vahinkotapahtumasta, palveluksen aikaiset erityisolosuhteet sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Lääketieteellistä syy-yhteyden arviointia (3 ) tarkennettava palveluksenaikaisten erityisolosuhteiden kuvaamisessa lain yksityiskohtaisissa perusteluissa Koska on päädytty nostamaan oikeuskäytännössä omaksuttu lääketieteellisen syy-yhteyden kynnys, todennäköisyysvaatimus, varusmiespalveluksessa aiheutuneen vamman tai sairauden korvattavuudelle, niin palveluksenaikaisia erityisolosuhteita on kuvattava lakiesitystä tarkemmin lain yksityiskohtaisiin perusteluihin. Yksittäisen varusmiehen fyysisten ponnistelujen lisäksi on kuvattava

3 3 sotilaallisen koulutuksen maasto-olosuhteiden ja siinä käytettävien sotilasajoneuvojen sekä räjähteiden ja aseellisen harjoittelun erityispiirteitä sekä riskitekijöitä vastaavalla tavalla kuin laajemmin on kuvattu kohdassa 2.2 pelkästään kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteita. Samoin tulee kuvata ilmavoimien hävittäjälentäjiin kohdistuvaa g voimavaikutusta ja paineenvaihteluita aivotoiminnoille mm. hävittäjälentäjän laukaistessa heittoistuimen, laskuvarjohyppyihin liittyviä riskitekijöitä sekä esim. merivoimiin liittyviä ja taistelusukeltajakoulutuksen erityispiirteitä (mm. hapenpuutteen vaikutus veteen jouduttaessa sekä hypotermia). Lisäksi kriisinhallintatehtävissä mainittu yhteismajoitus aiheuttaa myös virusinfektioiden leviämisen riskitekijöitä varusmiespalveluksessa. Kriisinhallintalaissa on jopa kirjattu erilaisia altistustekijöitä syy-yhteyden osoittavina tekijöinä hengitystieinfektioihin ( Jatkuva hikoilu, kosteat ja pölyiset olosuhteet, kuten home ja saastesumu ( ) altistavat merkittävästi ihotauti- sekä hengitystieinfektioille ) Vastaavalla tavalla sisäilma- ja homeongelmia esiintyy myös varusmiespalveluksessa kasarmiolosuhteissa. Erityisesti hengitystieinfektioita on käytännössä huonosti korvattu palvelussairauksina. Varusmiespalveluksessa sotilastapaturman aiheuttaman vian, vamman tai sairauden paheneminen (6 ) ja palvelussairaus (9 ) korvattava ja kirjattava lakiin ilman 6 kuukauden aikarajoitusta Lakiesityksessä kirjoitettu 6 kuukauden aikarajoitus perustuu vain käytäntöön eikä todelliseen ajan kulumiseen. Riittävänä pidetään sitä, kun on osoitettavissa ajallisesti syy-yhteys vamman, sairauden tai vian pahenemishetkeen tai palvelussairauden pahenemisen ilmenemishetkeen. Palvelussairauspykälä 9 saa tarpeettomasti velvoittavuutta työelämää koskevasta sääntelystä eli työtapaturma- ja ammattitautilaista, vaikka varusmiespalvelus eroaa työelämästä ja tämä on todettukin lakiesityksessä mm. työturvallisuuslakia ei nimenomaisesta säännöksestä johtuen sovelleta varusmiespalveluksessa. Työtapaturma- ja ammattitautilain 30 :ssä ei ole vastaavaa aikarajoitusta, vaan korvausta maksetaan olennaisen pahenemisen ajalta. Se hyvä puoli sotilastapaturmalakiesityksessä on, että tämä olennaisuuden kynnysvaatimus on nyt poistettu. Poistetaan kuuden kuukauden aikarajaukset eli 6 :n 2 momentti ja 9 :n 3 momentti kokonaan. Pahoinpitelyn ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttaman vamman tai sairauden (7 ) korvattavuudessa painotetaan tarpeettomasti motiivin selviämistä varusmiehestä riippumattomasta syystä Indisio palvelukseen osallistumisen vaikutuksesta esim. pahoinpitelyyn pitää olla selvä ainakin, jos uhrilla on sotilaspuku päällä tai pahoinpitelijänä on toinen varusmies. Motiivi pahoinpitelyyn ei välttämättä selviä koskaan esimerkiksi tekijän voimakkaan päihtymystilan takia, ja pahoinpidelty varusmies jäisi nyt esitetyssä lakimuodossa ilman korvauksia. Muutetaan 7 seuraavasti: 7 Pahoinpitelyn ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttama vamma tai sairaus

4 4 Pahoinpitelyn ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttama vamma tai sairaus korvataan 5 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa aiheutuneena vain, jos teon pääasiallisena syynä on ollut palvelukseen osallistuminen. Olettama teon pääasiallisesta syystä palvelukseen osallistumisen takia syntyy, jos asepalvelusta suorittavalla on sotilaspuku yllään tai tekijäksi epäilty on varusmies tai syynä teolle on todettu palvelukseen osallistuminen. Vähimmäisvuosityöansion korottaminen tapaturmaeläkkeessä ja perhe-eläkkeessä tuo kaivattua lisäturvaa korottaminen myös sairauspäivärahakauteen perusteltua Sotilastapaturmalakiesityksen 11 on tapaturma- ja perhe-eläkkeen perusteena käytettävä vähimmäisvuosiansio kolmella kerrottuna, mikä on hyvä parannus nykyiseen. Myös sairauspäivärahan vähimmäismäärälle pitäisi olla kerroin, joka voisi olla vähän pienempi kuin eläkkeessä, esimerkiksi kerroin kaksi olisi jo selkeä parannus nykytilanteeseen. Varusmiehellä harvoin on ollut merkittäviä tuloja ennen varusmiespalvelua, joten sairauspäiväraha yleisimmin perustuu vähimmäispäivärahaan. Vähimmäispäivärahan suuruus on 23,93 euroa/päivä kuutena päivänä viikossa Lisää yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta sotilastapaturmalain ja kriisinhallintalain etuuksien tasossa Invalidiliiton mielestä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee kiinnittää erityishuomiota samaan lakikokonaisuuteen kuuluvan sotilastapaturmalain ja kriisinhallintalain kirjoitettujen säännösten kattavuuteen etuuksien osalta, jotka eroavat toisistaan merkittävällä tavalla. Tässä kohtaa voidaan mainita, että varusmiespalvelus on miehille kansalaisvelvollisuus eikä palvelussuhteessa ole kyse työsuhteesta toisin kuin kriisinhallintatehtävässä. Invalidiliitto katsoo, että molempien lakien etuuksien sääntelytason tulee olla yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä vastaavanlainen, kun äkillinen ja ennalta arvaamaton tapaturma sattuu tai sotilas sairastuu palveluksessa, olipa hänen palveluspaikkansa missä tahansa. Käytäntö on osoittanut, että viimeisen vuoden aikana on sattunut jo kolme kuolemantapausta sotilaallisessa koulutuksessa varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksissa, joten esim. maksettavaan lisäkorvaukseen kuolemantapauksen johdosta olisi perusteltua tarvetta. Vaikka vahingon sattumisen todennäköisyys arvioitaisiin ennakolta kriisinhallintatehtävässä varusmiespalvelusta suuremmaksi, niin epäsuhta vammautuneiden korvausten tasossa jää näiden kahden lain välille, koska normaalista työelämästä täysin poikkeavat erityisolosuhteet sotilaallisessa toiminnassa ja koulutuksessa muun muassa räjähteiden ja aseiden käsittelyssä aiheuttavat normaalia poikkeavampaa riskiä molemmissa toimintaympäristöissä. Lisäksi tuo psyykkistä tukea ja hoitoa koskeva sääntely on osa kuntoutusta, joka edistää myös varusmiespalvelusta suorittavan toimintakykyä ja paluuta työelämään. Miesten pakollisen asevelvollisuuden takia palvelukseen vuosittain astuu taustoiltaan monenlaisia varusmiehiä, joista osalla voi olla palveluksen alkamisen jälkeen mielenterveysongelmia aktualisoivia riskitekijöitä (esim. vamman, sairauden tai vian paheneminen). Siten olisi perusteltua kiinnittää huomiota siihen, ettei varusmiespalvelus kuormita liikaa eikä sen keskeytyminen suista nuorta syrjäytymiskierteeseen yhtenä uutena epäonnistumisena.

5 5 Siten kriisinhallintalakiin kirjattu lisäkorvaus pysyvästä haitasta (9 ), kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus (10 ) sekä kuntoutukseen kuuluva psyykkinen tuki ja hoito (11 ) tulee korvata myös varusmiespalveluksessa vammautuneelle tai sairastuneelle. Lopuksi - vapaaehtoista asepalvelustaan suorittavien naisten oikeus hoitoon ja viivytyksettömään kuntoutukseen sekä asianmukaisiin korvauksiin varmistettava Invalidiliiton tietoon on tullut myös vapaaehtoisesti asepalvelusta suorittaneiden naisten vammautumisia ja sairastumisia palveluksessa, joiden korvausten epäämisissä on ollut kohtuuttomia tilanteita. Naisilla on ollut huomattavasti keskimääräistä parempi palvelusmotivaatio, ja suoriutuminen on ollut ansiokasta vammautumiseen asti. Työurahaaveissa naisilla on ollut hyötyminen suoritetusta asepalveluksesta, kuten ura Puolustusvoimissa tai poliisina. Naisilla riski vammautumiseen on kokemuksen mukaan miehiä suurempi johtuen kovasta motivaatiosta ja fyysisten suoritusten loppuun asti viemisestä. Tästä huolimatta osa asepalveluksessa vammautuneista ja sairastuneista naisista ei ole saanut oikea-aikaista hoitoa ja viiveetöntä kuntoutusta sekä asianmukaisesti korvauksia, jolloin esimerkiksi polvien hermokipu on jäänyt pysyväksi ja vienyt työuran tai opintojen sijaan määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle (mm. tapaus, jossa kaatuminen yksikön portaissa ja putoaminen panssariajoneuvon päältä taisteluharjoituksessa, jolloin molemmilla kerroilla vammautuminen polviin). Invalidiliitto vaatii muutoskirjauksia valmisteilla olevaan sotilastapaturmalakiin nyt eikä myöhemmin vaikeasti toteutettavilla selvityksillä tai lain osittaisuudistuksilla. Helsingissä Invalidiliitto ry Petri Pohjonen pääjohtaja Laura Andersson yhteiskuntasuhdejohtaja Lisätietoja: Henrik Gustafsson, lakimies, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi