Tammi huhtikuu 2009 STRATEGIARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tammi huhtikuu 2009 STRATEGIARAPORTTI"

Transkriptio

1 Tammi huhtikuu 2009 STRATEGIARAPORTTI

2

3 Sisältö SISÄLTÖ Strategiaraportti tammi huhtikuu 2009 Esipuhe 1. Johdanto 2. Vuositavoitteiden toteutumat Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen kortit 1 5 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen kortit 6 10 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen kortit Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen kortit Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen kortit Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen kortit Uudistuva johtaminen kortit Osaava ja motivoitunut henkilöstö kortit Vakaa talous kortit Tampereen Vesi kortti 51 Tampereen Kaupunkiliikenne kortti 52 Tullinkulman työterveys kortti 53 Tampereen Tietotekniikkakeskus kortti 54 Tampereen Infratuotanto kortti 55 Tampereen Ateria kortti 56 Tampereen Logistiikka kortti 57 Tampereen tilakeskus kortti 58 Tampereen aluepelastuslaitos kortti Liitteet Kestävän kehityksen symbolilla merkittyjen tavoitteiden yhteys Aalborgin sitoumuksiin STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

4 STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

5 Esipuhe STRATEGIARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2009 Kaupunginvaltuusto hyväksyi nykyisen kaupunkistrategian Sitä toteutetaan vielä vuonna 2009 talousarviossa asetetuilla toiminnallisilla vuositavoitteilla. Uusi kaupunkistrategia hyväksyttäneen elokuussa ja sen toteuttaminen aloitetaan vuoden 2010 alussa. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2009 talousarviossa 50 kaupunkistrategiaa toteuttavaa toiminnallista tavoitetta. Liikelaitoksille asetettiin kolme yhteistä ja 21 liikelaitoskohtaista tavoitetta. Myös tytäryhteisöille asetettiin toiminnallisia tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon. Kaupunginhallitus päätti , että osana talouden tasapainottamista arvioidaan uudelleen myös talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet. Huhtikuussa kaupunginvaltuusto päätti muuttaa neljää toiminnallista tavoitetta, joista kolme liittyi talouteen ja yksi Alvari toiminnan laajentamiseen. Toiminnalliset tavoitteet on vastuutettu pormestarin päätöksellä konsernin johtoryhmään ja pormestarin suoraan alaisuuteen kuuluville viranhaltijoille ja apulaispormestareille sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen osalta niiden toimitus /toiminnanjohtajille. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolmannesvuosittain talous ja strategiaryhmän kokoamassa strategiaraportissa. Poikkeuksen muodostavat liikelaitosten yhteiset tavoitteet ja kaikki tytäryhteisöjen tavoitteet, joista raportoidaan vain koko vuoden osalta. Tammi huhtikuun toteutumatietojen perusteella sekä kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet että liikelaitosten tavoitteet etenevät suurelta osin suunnitelmien mukaisesti, vaikkakin monien tavoitteiden toteutumista on vielä vaikea arvioida. Joidenkin tavoitteiden toteutuminen näyttää kuitenkin jo tässä vaiheessa vuotta erityisen haasteelliselta. Kuntalaisten kannalta keskeisistä tavoitteista uhkaavat jäädä saavuttamatta päivystysaseman odotusaikojen lyheneminen sekä lastensuojelun palveluprosessien uudistaminen siten, että palvelut pystyttäisiin tarjoamaan lainsäädännön määräämässä ajassa. Kaupunkiorganisaation sisäisistä tavoitteista vakituisten sijaisten määrän kasvu sekä tilankäytön tehostaminen eivät ole edenneet suunnitellulla tavalla. Taloustilanteen nopea heikkeneminen näkyy tilinpäätösennusteessa, jonka mukaan saavuttamatta jäävät myös kolme talouden tavoitetta liittyen nettomenojen vuotuiseen kasvuun, vuosikatteen suuruuteen sekä investointien tulorahoitukseen. Tampereella Reija Linnamaa Strategiapäällikkö STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

6 Esipuhe STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

7 1. Johdanto 1. Johdanto 1.1. Kaupunkistrategian toteuttaminen ja uudistaminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi nykyisen kaupunkistrategian Strategiassa kriittisiksi menestystekijöiksi määriteltiin laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne, osaaminen ja luovuus, uudistuva johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö ja vakaa talous. Jokaiselle menestystekijälle asetettiin valtuustokaudelle strategisia painopisteitä ja tavoitteita, jotka on vuosittain konkretisoitu talousarvion toiminnallisiksi kaupunginvaltuustoon nähden sitoviksi vuositavoitteiksi. Kaikem Paree Tampere kaupunkistrategiaa toteutetaan vielä vuonna 2009 talousarviossa asetetuilla toiminnallisilla tavoitteilla. Vuoden alusta lähtien valmisteltu uusi kaupunkistrategia hyväksyttäneen elokuussa ja sen toteuttaminen aloitetaan vuoden 2010 alussa Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnalliset tavoitteet Liikelaitoksille on asetettu vuoden 2009 talousarviossa kolme yhteistä ja 21 liikelaitoskohtaista toiminnallista tavoitetta. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Liikelaitoskohtaisten tavoitteiden toteutumat raportoidaan kolmannesvuosittain osana jokaista strategiaraporttia. Kolmesta kaikille liikelaitoksille yhteisestä tavoitteesta raportoidaan vain koko vuoden osalta eli tammi joulukuun strategiaraportissa. Talousarviossa esitetään myös tytäryhteisöille kolme yhteistä ja 38 yhteisökohtaista toiminnallista tavoitetta, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajien edustajien toimintaa esimerkiksi hallitustyöskentelyssä. Tytäryhteisöjen tavoitteista raportoidaan vain koko vuoden osalta eli tammijoulukuun strategiaraportissa Aalborgin sitoumusten mukaiset kestävän kehityksen tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi Aalborgin sitoumukset kaupungin periaatteelliseksi kestävän kehityksen ohjelmaksi. Sitoumusten tarkoituksena on paikallisten tavoitteiden asettaminen kestävän kehityksen edistämiseksi sekä tavoitteiden seuranta ja niistä raportointi. Aalborgin sitoumuksia toteuttavat tavoitteet asetetaan jatkossa osana kaupunkistrategiaa. Ensimmäiset sitoumuksia toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteet asetetaan vuonna 2009 laadittavaan uuteen kaupunkistrategiaan. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan yhdessä muiden kaupunkistrategiaa toteuttavien tavoitteiden kanssa strategiaraportissa. Vuoden 2009 toiminnallisista tavoitteista on valittu ne, jotka selvästi edistävät Aalborgin sitoumusten toteuttamista. Tavoitteet on merkitty strategiaraportin tuloskortteihin kestävän kehityksen symbolilla (ks. alla). Symbolilla merkittyjen tavoitteiden yhteys Aalborgin sitoumuksiin esitetään raportin liitteessä yksi Tavoitteiden toteutumista kuvaavat symbolit Strategiaraportin tuloskortit sisältävät pormestarin arvion tavoitteiden toteutumisesta. Suunnitellulla tavalla edenneiden tavoitteiden osalta pormestari toteaa Edetään tavoitteen mukaisesti. Jos tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta tai etenemistä ei voida vielä arvioida, on asiasta kohdassa maininta. = Edetään tavoitteen mukaisesti = Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta = Tavoitteen toteutumista ei voida arvioida Tuloskortit sisältävät myös tavoitteiden toteutumista havainnollistavat symbolit sekä kestävän kehityksen symbolin. Symbolit on liitetty kunkin tuloskortin oikeaan yläkulmaan ja ne kuvaavat seuraavia asioita: = Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

8 1. Johdanto 1.5. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tilastot Strategiaraportin liitteenä on aiempina vuosina esitetty joitakin keskeisiä toimintaympäristön muutosta kuvaavia tilastotietoja. Toimintaympäristön monimutkaistuminen ja muutosten nopeus edellyttävät entistä laajempaa tausta aineistoa, jota ei strategiaraporttiin enää ole tarkoituksenmukaista liittää. Kattavia ajantasaisia tietoja toimintaympäristöstä ja sen muutoksista julkaistaan sähköisenä lähes kuukausittain kaupungin internet sivuilta osoitteessa sekä Loorassa (intranet) Kehittäminen sisältökanavan Tilastototsikon alta. Samasta osoitteesta löytyvät myös kaikki tilastojulkaisut. STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

9 2. Vuositavoitteiden toteutumat 2. Vuositavoitteiden toteutumat STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

10 2. Vuositavoitteiden toteutumat STRATEGIARAPORTTI HUHTIKUU 2009

11 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 1. Kaikki peruskoulun päättäneet ovat jatkokoulutuksessa Lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessi toimii niin hyvin, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten suhteellinen osuus vähenee. Luovan ajattelun kehittäminen sisältyy varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Yhteenveto KORTIT 1 5 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatuksen esi ja alkuopetuksen tarjoaminen lähipalveluna Koulunkäyntiavustajien määrä 1/5 Koulunkäynnin joustavan aloituksen kehittämishankkeen käynnistäminen Joustavien opetusjärjestelyjen lisäys verrattuna lukuvuoteen Opettajien täydennyskoulutussuunnitelman toteutustilanne Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua kehitetään Apulaispormestari Kristiina Järvelä Joustava koulunkäynninaloitus (joustava esi ja alkuopetus ) kehittämishanketta on valmisteltu kuluvan lukuvuoden aikana. Kehittämishankkeen toimintasuunnitelma on laadittu, ja viisi päiväkoti koulu pilottia ovat tehneet omat pilottikohtaiset toimintasuunnitelmansa. Pilotit aloittavat varsinaisen toimintansa syksyllä Opetushallitus on myöntänyt rahoituksen kolmannen JOPO ryhmän (joustavan perusopetuksen toimintamalli) aloittamiseksi Linnainmaan koululla lukuvuoden alusta. Oppilaan tukitoimia ja ohjauksen toimintamalleja on viety joustavien opetusjärjestelyiden suuntaan ja harkinnanvaraisten resurssien määrä on kasvanut (tunnusluku lukuvuonna oli 1,14, nyt 1,25). Oppilaan tukitoimien joustavia ratkaisuja on kehitetty lukuvuonna aloittaneessa Kelpo hankkeessa. Myös monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeen ja romanihankkeen avulla on lisätty oppilaan tarpeiden kannalta nykyistä yksilöllisempiä toimintamalleja. Perusopetuksen täydennyskoulutussuunnitelma valmistuu toukokuun aikana. Tavoitteena on, että 90 % saa päivähoitopaikan omalta palvelualueeltaan ja 80% saa ensisijaisesti toivomansa hoitopaikan. Maaliskuussa 2009 (tuorein saatavilla oleva tieto) kaikilla muilla paitsi koillisella (86%) ja eteläisellä (89%) alueella tavoite on saavutettu. Koilliselta alueelta kuljetetaan edelleen hoitoon kaakkoon 94 lasta ja keskustaan 126 lasta. Alkuvuonna 67% sai ensisijaisen hoitopaikan, missä on lisäystä vuoden 2008 kevääseen verrattuna 6 %. Koulunkäyntiavustajia on perusopetuksessa tällä hetkellä yhteensä 232, joista vakinaisessa työsuhteessa on 163 ja määräaikaisessa työsuhteessa 69 henkilöä. Lukuvuonna koulunkäyntiavustajia oli yhteensä 205, joista vakituisia 148 ja määräaikaisia 57. Tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä koulunkäyntiavustajapalveluja on käytössä 0,5 tuntia/oppilas. Vuoden 2008 syksyllä määrä oli 0,38 tuntia/oppilas. KORTTI 1

12 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 2/5 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista tukea laajennetaan Apulaispormestari Kristiina Järvelä Hyvinvointineuvolatoiminnan kehittämistoimenpiteet Nuorisopsykiatrian konsultaatiopalvelujen määrä Jonotusaika tutkimuksiin ja kiireelliseen hoidon tarpeen arviointiin nuorisopsykiatrian palveluissa Opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelujen määrä Lännen, koillisen ja keskustan alueen esimiestiimien tekemät hyvinvointineuvolatoiminnan kehittämisehdotukset on hyväksytty maaliskuussa ( kustannukset 5200 ). Kehittämisideoita ovat tiimityön kehittäminen ja jäsentäminen, uusien toimintatapojen kehittäminen, perhekahvilatoiminnan laajentaminen, hyvinvointineuvolatiimien valmiuksien parantaminen ryhmätoiminnan ohjaamisessa Käsikynkkä menetelmällä ja uusien Käsikynkkäkerhojen aloitus. Konsultaatioiden määrä on huomattavasti lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi huhtikuun aikana on annettu 53 konsultaatiopalvelua toisille palvelun tuottajille sisältäen konsultaatiot, työnohjaukset ja koulutukset (puhelinkonsultaatiot eivät sisälly lukuun). Tarkkaa vertailutietoa vuodelta 2008 ei ole saatavissa, mutta konsultaatioita tehtiin arviolta noin koko vuoden aikana. Nuorisopsykiatrian palveluissa jonot ovat lyhentyneet, ja hoitotakuu toteutuu viimevuotista paremmin. Jonotusaika tutkimusjaksolle on tammi huhtikuun aikana ollut 3 4 viikkoa. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointiin on päässyt viikon kuluessa. Vuoden 2008 lopussa ei kiireelliselle tutkimusjaksolle sai ensimmäisen ajan 4 5 viikon kuluessa. Kiireellisen hoidon arvioon pääsi silloinkin viikon kuluessa. Opiskeluterveydenhuollon piirissä on yhteensä opiskelijaa, joista lukioissa opiskelee Vuoden 2009 alussa perustettiin 2 uutta lääkärin vakanssia, joita on nyt yhteensä 7. Vakanssien ollessa täytettyinä on opiskelijoita 3300/ lääkäri. Palveluja on tammi huhtikuussa tuotettu 6,4 lääkärin työpanoksella rekrytointivaikeuksista johtuen. Vuonna 2008 opiskeluterveydenhuollossa oli 3760 opiskelijaa/lääkäri. KORTTI 2 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 3/5 Lastensuojelun palveluprosesseja uudistetaan Apulaispormestari Kristiina Järvelä Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarpeen selvitys on kestänyt välisenä ajanjaksona keskimäärin 110 vuorokautta (vuonna vuorokautta). Selvityksiä on tänä aikana tehty yhteensä 254 ja näistä 130 on kestänyt yli lastensuojelulain määrittämän 3 kuukauden määräajan. Lastensuojelutarpeen selvityksen kesto Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä Alle 1 kk kk kk Yli 6 kk Yhteensä Avohuollon tukitoimenpiteisiin jonottavien määrä Huhtikuun lopussa tukiperhettä jonotti 51 lasta, avohuollon sijoitusta jonotti 4 lasta ja avotyöhön odotti 24 perhettä. Pääsy avohuollon tukitoimenpiteisiin on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna Tukiperhettä jonottavien lasten määrä Avohuollon sijoitusta jonottavien lasten määrä Avotyötä odottavien perheiden lukumäärä Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. KORTTI 3

13 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 4/5 Luovuus ja kulttuurikasvatus vakiinnutetaan osaksi varhaiskasvatusta ja perusopetusta Apulaispormestari Kristiina Järvelä Luova leikkivä lapsi ohjelman tavoitteet varhaiskasvatussuunnitelmaansa sisällyttäneiden ja niitä toteuttaneiden päiväkotien määrä Taidekaari kulttuurikasvatushankkeen laajentaminen Kaikki päivähoidon 64 päivähoitoyksikköä ovat sisällyttäneet Luova leikkivä lapsi ohjelman tavoitteet varhaiskasvatussuunnitelmaansa. Ohjelman viidestä tavoitteesta luovaa kasvatusyhteisöä on toteuttanut 91 %, tavoitteellista kasvatuskumppanuutta 97 % ja uudistuvaa päivähoidon toimintaympäristöä tilaa leikille antaen 97 % päivähoitoyksiköistä. Lapsi on saanut olla luova ja leikkivä kaikissa päivähoitoyksiköissä ja erilaisia päivähoidon osaajia (esimerkiksi kädentaidot ja musiikki) on nostettu esiin 80 % päivähoitoyksiköistä. Taidekaareen on osallistunut tammi huhtikuussa 4833 lasta. Määrä on hienoisesti laskenut edellisestä vuodesta, jolloin toimintaan osallistui vastaavana aikana 4994 lasta. Toiminnan laajentaminen painottuu tänä vuonna syksyyn. Toiminta on tähän mennessä tavoittanut 27,3 % esi ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä. KORTTI 4 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 5/5 Tampere lisän käyttöönotto Apulaispormestari Kristiina Järvelä Tampere lisää saavien lasten määrä Kotihoidossa ja päivähoidossa olevien alle 3 vuotiaiden lasten määrä Tampere lisää maksettiin keskimäärin 2955 lapsesta/kk. Tampere lisää saavien lasten määrä on noin 550 arvioitua enemmän. Kotihoidon tuella olevia alle 3 vuotiaita lapsia on 2520, kun niitä vuoden 2008 vastaavana aikana oli Määrä on siis lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin 300 lapsella. Saman aikaisesti päivähoidossa olevien alle 3 vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt 76 lapsella. Tampere lisän käyttöönoton arvioitiin vähentävän alle 3 vuotiaiden päivähoidon tarvetta 80 hoitopaikalla. KORTTI 5

14 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamisperustan turvaaminen Ammatillisen koulutuksen vetovoiman vahvistaminen: hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti pysyy vuoden 2005 tasolla. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän muuttuvien tarpeiden kohtaamista on parannettu. Tampereen yliopistojen ja korkeakoulujen toiminnan voimavarat on turvattu. Työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen 4. Työttömien määrä on vähentynyt vähintään valtakunnallisen keskiarvon tasolle. 5. Työpaikkaomavaraisuus on vähintään 120 prosenttia. 6. Luova Tampere kehittämisohjelman toteutus on käynnissä. Yhteenveto KORTIT 6 10 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 1/5 Toisen asteen koulutuksen vetovoimaisuutta ja kansainvälisyyttä vahvistetaan Apulaispormestari Perttu Pesä Ammatillisen koulutuksen hakijamäärät kasvavan työvoimakysynnän aloilla Ammatillisen koulutuksen kansainvälisessä vaihdossa olevien määrä Lukion vieraskielisen opetuksen määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä 2008/2009 ja muutos %: sosiaali ja terveysala 626/747 ~19% metsäala 28/27~ 4% liiketalous ja tietojenkäsittely 410/477~ 16% kulttuuri 91 /127 ~40 % tekniikka 776/861~11% catering ala 90/109 ~21%, auto ja kuljetusala 119 /146 ~ 23 % TAOn lähteneet vaihto oppilaat ja opettajat 2008 (koko vuosi) /2009 (01 04/2009): Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot 2008: 73 / 2009: 63 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot 2008: 104 / 2009: 15 Lähteneet opettajavaihdot raportoidaan tammi elokuun tilanteesta. TAOn tulleet oppilaat ja opettajat 2008/2009: Opiskelijavaihdot (6 16 vkoa) 2008:70 / 2009: 37 Opettajavaihdot 2008: 125 / 2009: 19 Lukion vieraskielinen opetus lukuvuoden aikana: Ranskan ja saksan kielillä on opetettu 3 kurssia reaaliaineita (historia ja yhteiskuntaoppi). Kurssit ovat olleet täysin uusia ja niillä on ollut opiskelijoita yhteensä 29. Sisällöltään reaaliaineita käsitteleviä ko. kielten (englanti, ranska, saksa) soveltavia kursseja on annettu 7 ja niissä on ollut opiskelijoita yhteensä 137. Lisäyksenä edelliseen lukukauteen on järjestetty kaksi uutta kurssia, joilla on ollut 28 opiskelijaa. Lisäksi IB:lle on järjestetty valmentavaa opetusta englannin kielellä eri oppiaineissa yhteensä 32 kurssia. KORTTI 6

15 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 2/5 Korkeakouluopetusta ja tutkimusta vahvistetaan Apulaispormestari Perttu Pesä Kaupungin tukitoiminnan suuntaaminen kaupunkistrategian näkökulmasta tärkeille opetus ja tutkimusaloille TAMKin ja PIRAMKin yhtiöittämisen valmistelun loppuun saattaminen Tamperelaisen korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaaminen lainsäädännön muutostilanteissa Kaupunkistrategiassa painotetaan uusien teknologioiden ja palvelukonseptien sekä luovan talouden ja luovien toimialojen yhdistämistä olemassa olevaan teolliseen perintöön ja osaamiseen. Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä on tuettu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Tuettuja opetus ja tutkimusaloja ovat mm. Laser Competence Centre Finland TTY Mediakulttuurin professuuri TAY Liiketoimintaosaamisen lahjoitusprofessuuri TAY Kudosteknologian professuuri TAY PSHP Bionext Terveystaloustieteen professuuri TAY PSHP Tutkivan teatterityön professuuri TAY TAMKin ja PIRAMKin yhdistämistä valmistellaan ja yhdistetyn korkeakoulun ylläpitäjäksi tulee yhtiö. Työryhmä sai esityksensä valmiiksi syyskuun 2008 loppuun mennessä. Jatkovalmistelut ovat käynnissä ja yhdistämisen linjaukset tehdään vuoden 2009 aikana. Muutokseen varaudutaan yhdistämällä TAMKin ja PIRAMKin voimavarat. Yliopistolainsäädännön uudistamista seurataan yhteistyössä yliopistojen kanssa ja lainsäädännön sisältöön pyritään vaikuttamaan siten, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisen yliopistolaitoksen toimintaedellytykset turvataan. Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto ovat perustaneet keväällä 2009 korkean tason työryhmän yhteisten strategisten etujen tunnistamiseksi ja määrittämiseksi sekä niiden toteutumiseen johtavien ohjauskeinojen löytämiseksi. KORTTI 7 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 3/5 Työvoiman saatavuus turvataan Apulaispormestari Perttu Pesä Pitkäaikaistyöttömien määrä ja sen vähentämiseksi tehdyt keskeiset toimenpiteet Työllisten määrä ja sen lisäämiseksi tehdyt keskeiset toimenpiteet Työttömyys on lisääntynyt yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Tampereen työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 12,8 %. Työttömänä oli yhteensä henkilöä. Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli huhtikuun lopussa Kaupunki on keskittänyt keskeiset työllisyydenhoidon palvelut Työllisyydenhoidon palveluyksikköön, joka perustettiin vuoden 2009 vaihteessa. Työllisyydenhoidon palveluyksikön palvelut pitkäaikaistyöttömille ja nuorille asiakkaille ovat: kuntouttava työtoiminta, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus sekä välityömarkkinoiden kehittämisen Välke projekti (yhteinen asiakastavoite 1000/v) ostopalveluna hankittavat Koho palvelut nuorille (200 asiakasta/v), kestävät koulutus ja uravalinnat (200 asiakasta/v) sekä nuorten Verkostotyöpaja (40 asiakasta/v) Lisäksi yksikössä kehitetään sosiaalista yrittäjyyttä, työperusteista maahanmuuttoa, maahanmuuttajien työharjoittelua (35 asiakasta/v) sekä vajaatyökykyisten työllistymistä. Työllisyysaste on laskussa johtuen suurten vientiyritysten lomautuksista ja irtisanomisista. Kaupunki vaikuttaa työllisyysasteen nousuun ohjaamalla nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä koulutukseen ja varautumalla näin tilanteeseen, jossa työmarkkinat vetävät ja työvoiman kysyntä kasvaa. Tämä tavoite ohjaa Työllisyydenhoidon palveluyksikön asiakastyötä. Työttömyys on kuitenkin lisääntynyt talouden taantuman myötä. KORTTI 8

16 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 4/5 Yrittäjämyönteisyys paranee Johtaja Kari Kankaala ja apulaispormestari Perttu Pesä Yrittäjämyönteisyysmittausten tulokset Yhden asiakaspalvelupisteen toimintamallin kehittämistilanne kaupungin tarjoamissa palveluissa Vielä ei ole tiedossa, tehdäänkö yrittäjämyönteisyystutkimuksia vuoden 2009 aikana ja voidaanko yrittäjämyönteisyyden paranemista näin ollen mitata. Vuonna 2008 Suomen Yrittäjien tekemässä Elinkeinopolitiikan mittaristokartoituksessa Tampere sai 46 pistettä ja sijoittui kymmenen suurimman kaupungin joukossa seitsemänneksi. Vuonna 2008 tehdyssä kaupungin omassa profiilitutkimuksessa 43 % katsoi kaupungin yritysmyönteisyyden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana, noin 40 % katsoi sen heikentyneen ja noin 17 % katsoi sen pysyneen ennallaan tai ei ottanut kantaa. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy ratkaisi asian suurelta osin. Kaupungin tuotettavaksi jääneet yrityksille suunnatut palvelut organisoidaan uudelleen kaupunkikehitysryhmän kokonaisuuden näkökulmasta. Yrittäjämyönteisyysmittausten osalta ei tavoitteen etenemistä voida vielä arvioida. Muilta osin edetään tavoitteen mukaisesti. KORTTI 9 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 5/5 Toimialakohtaisten ympäristöjen kehittäminen etenee Apulaispormestari Perttu Pesä Käynnissä olevat strategiset hankkeet ja niiden yritysvaikuttavuus BioneXt Tampere Tavoitteena: 100 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä : yli 221 miljoonan euron investoinnit uusia yrityksiä on syntynyt 22 ja yrityksiin on saatu yli 92 miljoonan euron pääomasijoitukset Osaamiskeskusohjelma Tavoitteena: seudullisen kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistuminen ja uudistuminen : välittömien hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 38 miljoonaa euroa Luova Tampere ohjelma Tavoitteena: saavuttaa 40 miljoonan euron projektisalkku ja 100 miljoonan euron vaikutukset luovan talouden kehittämiseen ohjelman aikana : ohjelman hankkeissa on mukana yli 500 yritystä 77 eri projektissa hanke ehdotuksia on yli 400 ja uusia yrityksiä on syntynyt 80 ohjelman hankekannan arvo on yli 20 miljoonaa euroa KORTTI 10

17 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Luovuuden, innovatiivisuuden ja vetovoiman vahvistaminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 1. Vuoden 2011 kulttuuriohjelman hankkeita toteutetaan talousarvion mahdollistamissa rajoissa. Yhteenveto KORTIT Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 1/5 Yhteisöllistä toimintaa edistetään Apulaispormestari Perttu Pesä Toiminta avustusta saavien yhteisöjen määrä Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen yhteisöllisten hankkeiden ja tilaisuuksien määrä Kulttuuripalvelujen toiminta avustusta on myönnetty 213 yhdistykselle, museopalvelujen toiminta avustusta 6 toimijalle, vapaan sivistystyön toimintaavustusta 3 toimijalle ja liikuntapalvelujen ja erityisliikunnan toiminta avustuksia yhteensä 117 yhdistykselle. Yhteensä kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen toiminta avustuksia on vuoden 2009 aikana myönnetty 339 yhdistykselle. Vuonna 2008 tukea myönnettiin 327 yhdistykselle. Kirjastopalveluissa on järjestetty 120 tapahtumaa ja näyttelyä. Tilaisuuksissa on ollut yhteensä 2271 osallistujaa. Kulttuuripalveluissa on järjestetty 45 yhteisöllistä tapahtumaa. Työväenopistossa on järjestetty 34 tilaisuutta. Liikuntapalvelut tekee yhteistyötä liikuntaseurojen kanssa vastaamalla suorituspaikkojen kunnosta. Yhteisölliseksi hankkeeksi lasketaan tilaisuus/tapahtuma tai muu projekti, joka toteutetaan yhdessä paikallistoimijoiden esim. kolmannen sektorin kanssa. Mittari on uusi, joten vuoden 2008 vertailutietoja ei ole käytettävissä. KORTTI 11

18 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 2/5 Ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään kulttuurin ja liikunnan keinoin Apulaispormestari Perttu Pesä Kaupungin tarjoaman ikäihmisten liikunnanohjauksen määrä (+60 toiminta) Kirjaston kotipalvelun asiakkaiden määrä Vapaan sivistystyön opetustarjonta ikäihmisille Ikäihmisten kulttuuritilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrä Museoiden ikäihmisille suunnatun toiminnan määrä Ikäihmisille suunnattuja ohjattuja liikuntaryhmien kokoontumiskertoja on ollut yhteensä 1908 (vuonna ). Ryhmissä käyntikertoja on ollut noin (vuonna ). Kotipalveluasiakkaita oli kirjastossa ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 107. Vuonna 2008 (koko vuosi) kirjaston kotipalvelun asiakkaita oli 116. Ikäihmisille suunnattuja kursseja on järjestetty 7 (liikunta, atk, keskusteluryhmät). Lisäksi tarjonnassa on ollut runsaasti myös ikäihmisille soveltuvia päiväkursseja. Vuonna 2008 järjestettiin 19 erityisesti ikäihmisille suunnattua kurssia. Pääosa tarjonnasta oli suunnattu kaikille ikäryhmille soveltuen näin myös ikäihmisille. Kulttuuripalvelut järjesti tammi huhtikuussa 237 tapahtumaa, joissa oli 5589 osallistujaa. Vuoden 2008 vastaavana ajanjaksona järjestettiin 156 tapahtumaa, joissa oli 2546 osallistujaa. Lisäksi kirjaston Netti Nyssen palvelut kohdistuvat pääosin ikäihmisille. Sara Hildénin taidemuseolla on järjestetty 3 senioripäivää, joissa osallistujia oli yhteensä 346. Vuonna 2008 Sara Hildénin taidemuseolla pidettiin 5 senioripäivää. Museopalvelut järjesti 7 ikäihmisille suunnattua tilaisuutta, joissa oli yhteensä 355 osallistujaa. Vuoden 2008 (koko vuosi) aikana museopalvelut järjesti 77 tapahtumaa, joissa oli 7841 kävijää. KORTTI 12 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 3/5 Tampereen vetovoimaisuutta asuinpaikkana ja vierailukohteena lisätään kulttuuri ja vapaa aikapalveluilla Apulaispormestari Perttu Pesä Kaupungin järjestämien kulttuuri ja liikuntatapahtumien määrä Kaupungin tukemien kulttuuri ja liikuntatapahtumien määrä Kaupungin toimesta on tammi huhtikuussa järjestetty seuraava määrä tapahtumia: museopalvelut 31 tapahtumaa, työväenopisto 34 tapahtumaa, kirjastopalvelut 245 tapahtumaa, kulttuuripalvelut 477 tapahtumaa, Tampere Filharmonia 16 konserttia ja osallistuminen Tampere talon Oopperaproduktioon sekä Sara Hildénin taidemuseo 4 tapahtumaa. Lukuihin sisältyvät kaikki seurantajaksolla tuotetut tapahtumat, mukaan lukien muilla tuloskorteilla ilmoitetut eri ryhmille kohdennetut tapahtumat. Liikunnan tapahtumat toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut osallistuvat kesällä 2009 TUL:n liittojuhlan, Nuorten Olympiafestivaalien ja naisten jalkapallon EMkilpailujen toteutukseen vastaamalla suorituspaikkojen kunnosta. Liikuntapalveluiden kokonaiskävijämäärä raportoidaan vuositasolla. Vuonna 2008 kokonaiskävijämäärä oli noin 3,5 miljoonaa. Kulttuuripalveluiden tuotantotukea on myönnetty tammi huhtikuussa 35 tapahtumalle. Vuonna 2008 (koko vuosi) tukea myönnettiin 107 tapahtumalle. Liikunnan projektirahoitusta on myönnetty 63 eri tapahtumalle. Vuoden 2008 tammi huhtikuussa myönnettiin projektirahoitusta 125 tapahtumalle. Toiminta avustuksilla on tuettu 12 festivaalia tai tapahtumaa ja suurtapahtumille varatuilla määrärahoilla 5 tapahtumaa. Vuonna 2008 (koko vuosi) toiminta avustuksilla tuettiin12 festivaalia/tapahtumaa ja suurtapahtumien avustusta myönnettiin 9 tapahtumalle. Suuri osa muista toiminta avustuksista kohdentuu taidelaitoksille ja yhteisöille, joiden pääsääntöinen toiminta on tapahtumien tuottamista. KORTTI 13

19 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 4/5 Omaehtoisen oppimisen ja sivistyksen mahdollisuuksia lisätään Apulaispormestari Perttu Pesä Mediakasvatustilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrä Kirjastoaineistojen määrä Kirjalainausten määrä Kirjaston ja työväenopiston tietoyhteiskuntataitoihin liittyvien kurssien ja koulutettujen määrä Kirjastopalvelut on tammi huhtikuussa järjestänyt 14 mediakasvatustilaisuutta, joissa on ollut yhteensä 224 osallistujaa. Vuonna 2008 (koko vuosi) järjestettiin 96 kurssia, joissa oli 1447 osallistujaa. PIKI järjestelmän kirjastoaineistojen määrä lisääntyi Kurun liityttyä järjestelmään teoksella ja Mouhijärven liityttyä järjestelmään teoksella. Kirjastoaineistot lisääntyivät yhteensä teoksella. Kirjastoaineiston kokonaismäärä oli vuoden 2009 vaihteessa (ilman Kurun ja Mouhijärven aineistoja). Uuden aineiston määrä raportoidaan vuoden lopussa. Vuonna 2008 (koko vuosi) hankittiin uusia kirjoja kpl ja muita tallenteita kpl. Tammi huhtikuussa aineistolainoja tehtiin , joka on 8,6 lainaa / asukas. Vuonna 2008 (koko vuosi) tehtiin 5,2 milj. lainaa eli 25 lainaa / asukas. Kirjastojen tiedonhaunopetustilaisuuksia on järjestetty 200 ja niissä on ollut yhteensä osallistujaa. Vuonna 2008 (koko vuosi) järjestettiin 1011 tilaisuutta, joissa oli yhteensä osallistujaa. Työväenopistolla on toteutunut 296 tuntia tietoyhteiskuntataitoihin liittyvää opetusta. Vuonna 2008 (koko vuosi) toteutui 895 tuntia. KORTTI 14 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 5/5 Monikulttuurista toimintaa lisätään Apulaispormestari Perttu Pesä Monikulttuuristen tilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrät Avustettujen monikulttuuristen yhdistysten, maahanmuuttajayhdistysten ja ystävyysseurojen jäsenmäärät Museopalvelut järjesti 4 monikulttuurista tilaisuutta, joissa oli yhteensä 250 osallistujaa. Kirjastopalvelut järjesti 6 monikulttuurista tilaisuutta, joissa oli 401 osallistujaa. Lisäksi toteutettiin 6 muuta monikulttuurista hanketta. Museo ja kirjastopalvelujen osalta mittari on uusi, joten vuoden 2008 vertailutietoa ei ole saatavilla. Työväenopisto järjesti 1 pitkän englanninkielinen teatterikurssin, jolla oli myös esiintymisiä. Kielikursseja on ollut tarjolla 20 vieraasta kielestä. Vuonna 2008 järjestettiin 10 monikulttuurista tilaisuutta, joissa oli 233 osallistujaa. Kulttuuripalvelut järjesti 56 tapahtumaa, joissa oli osallistujia Vuonna 2008 kulttuuripalveluissa järjestettiin 34 monikulttuurista tapahtumakokonaisuutta. Osa tapahtumista oli kokonaisuuksia, jotka muodostuivat useasta erillisestä tilaisuudesta. Yhteensä monikulttuurisia tilaisuuksia järjestettiin vuonna ja niihin osallistui yhteensä 6803 osanottajaa. Toiminta avustuksia saaneissa maahanmuuttajayhdistyksissä oli jäseniä yhteensä 1783 ja ystävyysseuroissa 2630 jäsentä, kaikkiaan yhteensä 4413 jäsentä. Jäsenmääräilmoituksissa on ollut jonkin verran epätarkkuutta. Vuonna 2008 yhdistyksissä oli jäseniä yhteensä 3300 ja vuonna KORTTI 15

20 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Väestön toimintakyvyn ja terveyden edistäminen Hoitotakuu toteutuu Väestö kokee terveydentilansa parantuneen Yhteenveto KORTIT Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 1/5 Hammashuollon palvelujen saatavuus paranee: kaikki saavat palvelun hoitotakuun edellyttämässä ajassa Apulaispormestari Harri Airaksinen Hammashuoltoon yli 6 kk jonottaneiden määrä Huhtikuun 2009 lopussa yli 6 kk hammaslääkärin palveluita jonottaneita ei ollut yhtään. Vuonna 2008 huhtikuun lopussa yli 6 kk jonossa olleita oli noin henkilöä. KORTTI 16

21 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 2/5 Terveysneuvonta tehostuu Apulaispormestari Harri Airaksinen Ikäryhmittäisten terveystarkastusten peittävyys Ikäryhmittäisten terveystarkastusten peittävyydestä saadaan tietoa vuoden lopussa. Ikäryhmittäisten terveystarkastusten sisältöä kehitetään tilaajan ja tuottajan yhteistyönä vuoden 2009 aikana. Peittävyyden kasvattamisella tavoitellaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden saamista terveystarkastusten piiriin. Tämä edellyttää terveydenhuollon yhteistyötä sosiaalityön kanssa. KORTTI 17 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 3/5 Vajaatyökykyisten työllistämistä kaupunkiorganisaatiossa lisätään ja kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan Apulaispormestari Harri Airaksinen Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä Kehitysvammaisten tuetun työllistämisen asiakkaiden määrä Kuntouttavan työtoiminnan palvelun piirissä oli tammi huhtikuussa 157 asiakasta. Vastaavana ajankohtana vuonna 2008 asiakkaita oli 138. Kuntouttavassa työtoiminnassa eli sijoitettuna työtoimintapaikkaan oli tammihuhtikuussa 99 asiakasta. Vastaavana ajankohtana vuonna 2008 asiakkaita oli 97. Toiminnalla työllistetään kehitysvammaisia henkilöitä Tampereen kaupungin tuotantoyksiköihin avustaviin työtehtäviin. Tavoitteena on vahvistaa kehitysvammaisten toimintakykyä ja avata väyliä työmarkkinoille ja toisaalta tarjota työnantajille motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa. Työsuhteita tuetaan maksamalla työllistämistukea työnantajalle ja työtoiminnan käytännön järjestelyistä vastaavalle työhönvalmentajalle. Uuden toiminnan käynnistämiseksi on laadittu toteuttamissuunnitelma. Toiminta käynnistetään mahdollisimman pian. KORTTI 18

22 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 4/5 Kaupunkilaisten terveyttä edistetään alueellisesti ja yhdessä kolmannen sektorin kanssa Apulaispormestari Harri Airaksinen Terveyden edistämisen alueellisten foorumien käynnistäminen Alvaritoiminnan yhteydessä Alueellisten terveyden edistämiseen liittyvien tapahtumien ja hankkeiden määrä Mielenterveys ja päihdepalvelujen saatavuuden paraneminen Mielipiteitä terveyden edistämisen alueellisten foorumien käynnistämisestä kysyttiin Alvareilta, jotka suhtautuivat myönteisesti yhteistyöhön vuoden 2009 aikana. Toiminnan suunnittelu on käynnistynyt. Alueellisten hankkeiden toteutumista arvioidaan vuoden lopussa. Kulttuuripalveluissa hallinnoitavaan Tampere yhdessä yhteisölliset pienhankkeet rahoitushakuun oli tullut mennessä 14 kaupunginosakohtaista hankehakemusta, joista 7:lle päätettiin hakea rahoitusta Euroopan aluekehitysrahoista. Mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on kiireellisissä tapauksissa tehty 1 2 vrk:n kuluessa ja tarpeenmukaiseen hoitoon on päässyt pääsääntöisesti 2 kk:n sisällä, kuten vuoden 2008 vastaavana aikana. Mielenterveyspalvelujen auditointi aloitettiin yhteistyössä oman tuotannon, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kanssa. Selviämishoitoaseman toimintaa Hatanpäällä entisissä päivystysaseman tiloissa on valmisteltu. KORTTI 19 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 5/5 Päivystysaseman odotusajat lyhenevät: 85% pääsee vastaanotolle alle 2 tunnissa Apulaispormestari Harri Airaksinen Odotusaika päivystysasemalle ilmoittautumisen jälkeen Tammi huhtikuussa 2009 päivystysasemalla kävi asiakasta, joista 79 % pääsi vastaanotolle alle 2 tunnissa. Perusterveydenhuollon päivystys siirtyi 4.5. osaksi Tays:n yhteispäivystysyksikkö Acutaa. Tämä on vaikuttanut myös kaupungin terveysasemien toimintaan. Vuoden alusta lähtien päivystysaseman hoitoon pääsyn kriteereitä on tiukennettu ja potilaita on ohjattu Hatanpään päivystysasemalta terveysasemille. Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. KORTTI 20

23 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Vanhusten kotona asumisen tukeminen Kaupungin yli 85 vuotiaille järjestämän kotihoidon peittävyyttä nostetaan vuoden 2005 tasosta. Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa ko. ikäryhmän suhteellista kasvua enemmän. Yhteenveto KORTIT Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 1/5 Hoitoketjuja kehitetään kokonaisvaltaisesti Apulaispormestari Harri Airaksinen Päättyneiden hoitojaksojen keskimääräinen pituus Kaupin sairaalassa sekä Hatanpään geriatrisessa ja psykogeriatrisessa osastoryhmässä Lyhytaikaishoidon osuus sairaalavuorokausista Kaupin sairaalassa sekä Hatanpään geriatrisessa ja psykogeriatrisessa osastoryhmässä Päättyneitä hoitojaksoja (lkm) Päättyneiden hoitojaksojen keskimääräinen pituus (vrk) Kokonaistulos ,2 82,0 87,9 84,8 Kauppi ,7 93,4 79,3 96,7 HAPSA ger ,6 42,1 49,0 36,4 HAPSA psykoger ,3 153,9 182,2 136,7 Pikonlinna ,2 290,8 Lähde: SAP BW, tilanne Hoitovuorokaudet Lyhytaikaishoidon osuus vuorokausista (%) Kokonaistulos ,7 35,8 48,1 45,5 Kauppi ,9 61,8 86,9 80,8 HAPSA ger ,5 34,5 57,8 53,1 HAPSA psykoger ,2 14,9 17,4 21,6 Pikonlinna ,6 4,7 Lähde: SAP BW, tilanne KORTTI 21

24 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 2/5 Erityisesti keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta kärsiville asiakkaille kohdistettuja jatkohoitopaikkoja lisätään Apulaispormestari Harri Airaksinen Kaupungin järjestämät tehostetun palveluasumisen paikat Kaupungin järjestämiä tehostetun palveluasumisen paikkoja oli vuoden 2008 lopussa 369. Huhtikuun 2009 lopussa paikkoja oli 387 eli lisäystä on 18 paikkaa. Edetään tavoitteen mukaisesti KORTTI 22 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 3/5 Ympärivuorokautista kotihoitoa saavien asiakkaiden määrä lisääntyy Apulaispormestari Harri Airaksinen Säännöllistä kotihoitoa yli 80h/kk saavien asiakkaiden määrä, joiden saamista palvelutunneista vähintään 15 % sijoittuu yö ja viikonloppuaikaan Asiakkaiden määrä keskimäärin / kuukausi , ,8 KORTTI 23

25 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 4/5 Asuinympäristöjen esteettömyys paranee Apulaispormestari Harri Airaksinen Vanhoihin taloihin rakennettujen hissien määrä Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaukseen tarkoitettua avustusta saaneiden määrä Tammi huhtikuussa 2009 on valmistunut yksi kohde, jossa on 1 hissi. Uusia hakemuksia on jätetty yksi; kohteeseen tulee 4 hissiä. Vuonna 2008 (koko vuosi) valmistui kolme kohdetta, joihin rakennettiin yhteensä 8 hissiä. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusten hakuaika päättyi ja avustushakemuksia jätettiin 30 kpl. Vuonna 2008 hakemuksia jätettiin 18 kpl ja avustusta myönnettiin 15 kohteelle. KORTTI 24 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 5/5 Kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät pääsevät tuen ja palvelujen piiriin Apulaispormestari Harri Airaksinen Omaishoidon tuen jonossa olevien kriteerit täyttävien hakijoiden määrä Tammi huhtikuussa 2009 yli 21 vuotiaiden omaishoidon tuki on myönnetty kaikille kriteerit täyttäville hakijoille eli yhteensä 83 uudelle asiakkaalle. Yli 21 vuotiaiden omaishoidon tuen jonossa ei näin ollen ole ollut yhtään kriteerit täyttävää hakijaa. KORTTI 25

26 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Monipuolisen tontti ja asuntotuotannon turvaaminen Seudullisen vesi ja jätehuoltojärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen Ympäristön tilan parantaminen Turvallisuus Vuoreksen ja Ratinan rakentaminen on aloitettu. Nurmi Sorilan ja Ojala Lamminrahkan kaavoitushankkeiden toteuttaminen on aloitettu. Kaupunkiin valmistuu noin 7000 uutta asuntoa. Uusia, muuhun kuin asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja kaavoitetaan vähintään 50 hehtaaria. Seudun yhteisen yleiskaavan valmistelu on käynnissä. Päätökset seudullisista tekopohjavesi, jätteenkäsittely ja jätevedenkäsittelyhankkeista on tehty. Läntinen kehätie on valmis. Keskustan saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä parantuu. Seudulliset joukkoliikenneratkaisut on tehty ja niiden kehittäminen on aloitettu. Keskustan ilmanlaatu paranee. Kaupungin omistamien metsien ja viheralueiden monikäyttöisyyttä on lisätty. Turvallisuussuunnitelman valmistuminen. Esteettömyysohjelman ja suunnitelman valmistuminen. Yhteenveto KORTIT Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 1/7 Yhteistyö lisääntyy kaupunkiseudun kuntien kanssa kaavoituksen, liikenteen ja asumisen suunnittelussa Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja johtaja Juha Yli Rajala Kaupunkiseudun rakennemallityön valmistuminen Ilmastostrategian seudullisen aiesopimuksen hyväksyminen Liikennejärjestelmäsuunnitelman seudullisen aiesopimuksen hyväksyminen Rakennemallityö on lausunnoilla seudun kunnissa. Tämän jälkeen valmistelu jatkuu laaditun aikataulun mukaisesti siten, että rakennemallityö tulee kuntien hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2009 lopulla. Seudullisen ilmastostrategian luonnos aiesopimuksineen on valmistumassa aikataulun mukaisesti eli syksyllä 2009 osana kaupunkiseudun hankekokonaisuutta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta on nivottu yhteen kaupunkiseudun rakennemallin laadinnan ja aikataulun kanssa (ks.yllä). KORTTI 26

27 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 2/7 Rakentamisen riittävä taso mahdollistetaan kaavoituksella: kaavoitetaan uutta asuinkerrosalaa m2 ja muuta uutta kerrosalaa m2 Apulaispormestari Timo Hanhilahti Kaavoitetut kerrosalat Tammi huhtikuussa on kaavoitettu m2 asuinkerrosalaa ja m2 muuta uutta kerrosalaa. Kaavoituksen vuosittaisesta ohjelmoinnista johtuen asemakaavojen valmistuminen ajoittuu loppuvuoteen eli tavoitetaso on mahdollista saavuttaa. KORTTI 27 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 3/7 Monipuolisten asumisvaihtoehtojen saatavuus turvataan ja pientalojen osuutta uudesta asuinkerrosalasta lisätään Apulaispormestari Timo Hanhilahti Valmistuneiden asuntojen määrät asunto(rakennus)tyypeittäin ja hallintamuodon mukaan Pientalojen osuus kaavoitetusta asuntoalasta ja valmistuneista asunnoista Erilliset pientalot Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Alkuvuodesta valmistuneista asunnoista 37 % on ollut erillisissä pientaloissa, 16 % rivi ja ketjutaloissa ja 47 % asuinkerrostaloissa. Näistä asumisoikeusasuntoja on ollut 18 kpl (19 %) ja omistusasuntoja 78 kpl (81 %). Vuokra asuntoja ei ole alkuvuodesta valmistunut. Kaikki tammi huhtikuussa kaavoitettu asuinkerrosala eli m2 kohdistuu pientaloihin eli niiden osuus on 100 %. Vuoden 2008 tammi huhtikuussa osuus oli 0 % ja koko vuonna 18 %. Tammi huhtikuussa valmistuneista asunnoista 37 % oli pientaloasuntoja (ks. yllä). KORTTI 28

28 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 4/7 Energiatehokkuutta parannetaan ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään Apulaispormestari Timo Hanhilahti Energiankäytön tehostamisen toimintaohjelman 2009 toteutustilanne Ulkovalaistuksen energiatehokkuutta on parannettu investoimalla energiatehokkaaseen valaistustekniikkaan. Tällöin energiaa säästetään noin % vanhaan tekniikkaan verrattuna. Valaistavien alueiden määrä kasvaa vuosittain 0,5 1 %, mutta samalla käytetyn energian määrä vuosittain vähenee. Uuden valaistuksen ohjausjärjestelmän asennus on noin 65 %:sti valmis. Valmistuessaan valaistuksen ohjaus voidaan toteuttaa keskuskohtaisesti, mikä mahdollistaa paloaikojen optimoinnin ja energian säästöt. Muita vuoden 2009 toimenpiteitä ovat mm. vaikutusten arviointi ja kestävän kehityksen työkalu, joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen, TKL:n taloudellisen ajotavan lisääminen sekä Energiatehokkuussopimus :n tavoitteiden toteuttaminen. Vuoden 2008 aikana (tuorein saatavilla oleva tieto) kaupungin energian kokonaiskulutus oli kasvanut edellisestä vuodesta ollen yhteensä 438 GWh. Samanaikaisesti asuinrakennusten lämmityksen, katuvalaistuksen sekä vesi ja jätevesihuollon ominaiskulutukset laskivat. Energiankulutusta vastaavat päästöt olivat yhteensä hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tco2 ekv). Ne olivat noin 8 % pienemmät kuin vertailuvuonna 2005 ja vajaan prosentin pienemmät kuin vuonna Tämä johtuu Tampereen Sähkölaitoksen kasvaneesta puupolttoaineen käytöstä. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun ja/tai käytetyn energian määrä oli 9,2 GWh eli noin 2 % energiankulutuksesta. Uusiutuva energia sisälsi 2 GWh tuulisähköä, 0,2 GWh hakelämpöä sekä 3,2 GWh biokaasulla jätevedenpuhdistamolla tuotettua sähköä ja 3,8 GWh lämpöä. KORTTI 29 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 5/7 Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu on henkilöautoliikenteen kasvua suurempi Apulaispormestari Timo Hanhilahti Joukkoliikenteen matkustajamäärän muutos Ajoneuvoliikenteen määrän muutos kantakaupungissa Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet tammi huhtikuussa % verrattuna vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan. Matkustajamäärätilaston mukaan tammi huhtikuussa 2009 tehtiin 0,3 % eli matkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koska viime vuoden osalta jaksoon kuului karkauspäivä ja yksi muu arkipäivä enemmän, todellinen muutos matkustuksessa on lisäystä matkaa eli noin 1 %. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu on ollut henkilöautoliikenteen kasvua suurempaa jo parin vuoden ajan. Panostukset joukkoliikenteeseen näkyvät tavoitteen mukaisena kehityksenä. Ajoneuvoliikenteen määrä on tammi huhtikuussa vähentynyt 1,4 %. Vuonna 2007 liikennemäärä lisääntyi +0,8 % ja vuonna 2008 väheni 0,3 %. Luvut perustuvat Tammerkosken ylittävien siltojen ja Rajasalmen siltojen liikennemääriin. Tammerkosken ylittävien siltojen liikennemäärä on vähentynyt tammihuhtikuussa 5,6 % ja Rajasalmen sillan liikennemäärä lisääntynyt +14 %. KORTTI 30

29 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 6/7 Arkkitehtuuriohjelman linjauksia toteutetaan Apulaispormestari Timo Hanhilahti Toteutustilanne (mukaan lukien arkkitehtuurin kärkihankkeen toteuttaminen) Nurmi Sorilan ja Ranta Tampellan alueen suunnittelukilpailut on järjestetty. Kaupunkikuvatoimikunnan perustamista valmistellaan. KORTTI 31 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 7/7 Liikenneturvallisuus paranee Apulaispormestari Timo Hanhilahti Liikenneonnettomuuksien määrä Liikenneturvallisuutta edistävät toimenpiteet Keskustan kevyen liikenteen suunnitelman toteutustilanne Vuoden 2009 tammi maaliskuussa on onnettomuustilastojen mukaan tapahtunut (verrattuna vuosien tammi maaliskuiden keskiarvoon): Onnettomuuksia yhteensä 260 kpl (304 kpl) Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia 27 kpl (46 kpl) Kuolemantapauksia 0 kpl (1 kpl) Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt kokouksessaan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman. Osasta suunnitelmassa esitetyistä kadunrakennustoimenpiteistä on tehty rakennussuunnitelmat alkuvuonna. Vuosien kohteista (28 kpl) on toteutettu 6 kpl ja rakentaminen on kesken 5 kohteen osalta. Keskeneräisistä kohteista suurin on Suvannon kevyen liikenteen silta. KORTTI 32

30 Uudistuva johtaminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Poliittisen päätöksenteon vahvistaminen Valtuuston strateginen ohjausvalta on kasvanut. Lautakuntien rooli palvelujen tilaajana on vahvistunut. Tilaajaosaamisen vahvistaminen Palvelutuotannon johtaminen Toimintamallin arviointi Tuottavuuden nostaminen Tilaajalautakuntien ja organisaatioiden palvelujen hankintaosaaminen on riittävää. Sopimus ja arviointimallit on otettu käyttöön tilaajalautakuntien työvälineinä Tuotanto organisaatiot on uudistettu prosessimaisiksi. Toimintamallin kokonaisuudistuksen arviointi on käynnistetty ja pilottihankkeiden arviointi on toteutettu. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö lisääntyy. Kaupungin palveluverkko vastaa väestö ja kaupunkirakenteen muutoksiin. Palvelujen kilpailutuspolitiikka on määritelty. Osallistava toimintatapa 10. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia lisätään; mm. alueellisen vaikuttamisen kanava Alvari on käynnissä. Yhteenveto KORTIT Uudistuva johtaminen 1/10 Poliittisen ohjauksen roolia kaupunkistrategian valmistelussa vahvistetaan Johtaja Juha Yli Rajala n johdolla laadittu kaupunkistrategia Valtuuston osallistuminen kaupunkistrategian laatimiseen Uuden kaupunkistrategian laatiminen aloitettiin vuoden 2009 alussa. Valmistelua on ohjannut pormestarin johtama kaupunginhallituksen suunnittelujaosto. ohjelman linjaukset on huomioitu kaupunkistrategian valmistelussa kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupunkistrategian hyväksymiskäsittely on kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuustolle on kevään 2009 aikana järjestetty kolme kaupunkistrategian laatimiseen liittyvää seminaaria: tulevaisuusseminaari 2.2., strategiaseminaari ja tavoiteseminaari Valtuustolle on järjestetty kolme koulutustilaisuutta kaupunkistrategian keskeisistä teemoista (seutuyhteistyö, kestävä kehitys ja ympäristö sekä kansainvälisyys). Lisäksi valtuustoryhmiä on kuultu kaupunkistrategian valmistelun eri vaiheissa. Valtuusto käy kaupunkistrategialuonnoksesta lähetekeskustelun kesäkuun kokouksessaan. Kaupunkistrategian hyväksymiskäsittely on valtuustossa elokuussa. Prosessit ja rakenteet KORTTI 33

Tammi joulukuu 2009 STRATEGIARAPORTTI

Tammi joulukuu 2009 STRATEGIARAPORTTI Tammi joulukuu 2009 STRATEGIARAPORTTI Sisältö SISÄLTÖ Strategiaraportti tammi joulukuu 2009 Esipuhe 1. Johdanto 2. Vuositavoitteiden toteutumat Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tammi joulukuu 2008 STRATEGIARAPORTTI

Tammi joulukuu 2008 STRATEGIARAPORTTI Tammi joulukuu 2008 STRATEGIARAPORTTI Sisältö SISÄLTÖ Strategiaraportti tammi joulukuu 2008 Esipuhe 1. Johdanto 2. Vuositavoitteiden toteutumat Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot