Työehtosopimus raamitettu. Sinustako luottamusmies? Vaasan lipunmyynnissä haasteellisia tilanteita. s. 4. s. 6. s. 8. Kuva: Riku Nuppola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työehtosopimus raamitettu. Sinustako luottamusmies? Vaasan lipunmyynnissä haasteellisia tilanteita. s. 4. s. 6. s. 8. Kuva: Riku Nuppola"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 6 s. 4 Työehtosopimus raamitettu Sinustako luottamusmies? s. 6 Kuva: Riku Nuppola Vaasan lipunmyynnissä haasteellisia tilanteita s. 8

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Työehtosopimus kiinni kevääseen 2014 Rautatievirkamiesliiton ja Paltan välinen ns. raamiin perustuva työehtosopimus on neuvoteltu ja liittovaltuusto on hyväksynyt neuvottelutuloksen. Nyt raamin pohjalta tehdyt sopimukset tulevat voimaan , jolloin on ensimmäinen palkankorotus 2,4 % sekä 150 euron suuruinen kertaerä. 6 Sinustako luottamusmies? RVL:n kolmevuotinen luottamusmieskausi vaihtuu Jäsenistö tarvitsee aktiiviset ja asioihin paneutuvat luottamusmiehet. Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa sekä äänestämällä että ryhtymällä itse luottamusmiesehdokkaaksi. Ehdokasasettelu on tammikuussa ja vaalit järjestetään - Hannu Alaluusua on palveluneuvojien luottamusmies Pohjois-Suomessa ja Ari Jokela Länsi-Suomessa. 8 Lipunmyyntiongelmissa selkeät ohjeet tarpeen Vaasan asemalla oli vilkas perjantai-iltapäivä Työvuorossa olleet Tuula Harju, Jari Latvala ja Helena Luukkonen-Peltola palvelivat asiakkaita rauhallisen tehokkaasti. He ovat myös kokeneet uuden lipunmyyntijärjestelmän aiheuttamat hankalat tilanteet. Palveluneuvojat kaipaavat akuutteihin lipunmyyntiongelmiin konkreettisia neuvoja: - Jälkeenpäin sitten mietitään, mitä tilanteessa tapahtui. 12 Jouluna koetaan rauhaa ja ilahdutetaan läheisiä On ihmisiä, joiden mielestä joulun odotus ei ala koskaan liian aikaisin. Osa heistä aloittaa joulun valmistelut heti juhannuksen jälkeen. Liikenneohjaaja Marja Nuppola Kouvolasta on juuri tällainen jouluihminen. Jo lapsena isovanhempien enkelikellojen kilinä, joka alkoi ensimmäisenä adventtina, sai Marjassa aikaan ihanaa kihelmöintiä: - Joulu on tulossa. 16 EU:n ytimessä Brysselissä Pieksämäen osaston johtokunta ja toimihenkilöt vierailivat lokakuun lopulla Brysselissä tutustumassa Euroopan Unioniin europarla-

3 mentaarikko Riikka Mannerin kutsuma. Ensimmäinen vierailukohde oli Suomen pysyvä edustajisto parlamentin läheisyydessä. Matkaan mahtui paljon asiaa ja mukavia tutustumiskohteita, kuten kiertokävely Kaarina Leskisen opastamana. 22 Matkalaiset Lofooteilla Eräänä synkkänä syysyönä Vesku, Kalle, Timo ja Hannu-Pekka starttasivat Hiacen kohti pohjoista jäämerta ja Lofootteja. Maisemat korvasivat matkan vaivat ja kalasaalis loput. Koko luonto muuttuu lyhyellä matkalla ihan toiseksi, kun pääsee Norjan puolelle. Kartalta katsotut etäisyydet saa kertoa isolla kertoimella. PÄÄKIRJOITUS Liitto neuvotteli voimaantulevan työehtosopimuksen keskusjärjestöjen raamisopimuksen pohjalta. Nykyinen työehtosopimus on voimassa asti. Nyt työehtosopimuksesta neuvoteltiin ensimmäistä kertaa uuden työnantajaliiton Paltan kanssa, jonka edustajien työtapa mahdollisti osaltaan tuloksen syntymisen lyhyellä aikataululla. RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen kutsuttiin mukaan rautateiden henkilöliikennekilpailusta tehtävän selvityksen asiantuntijaryhmään. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti ryhmän tukemaan selvitystyötä, jota tekee dosentti Juha Honkatukia ensi vuoden aikana. Kilpailutus rautateiden henkilöliikenteessä on iso juttu. On syytäkin selvittää tarkoin, mitä kilpailun avaaminen edellyttää, mihin sillä pyritään ja mitä se vaikuttaa. Eivätkä selvitykset saa olla kulloisenkin hallituksen voimasuhteita kuvastavia ideologisia asiakirjoja. Edellisessä lehdessämme liikenneministeri Merja Kyllönen totesi: - Jos lainsäädäntö ohjaa tai velvoittaa meitä kilpailuun, näen että pelisäännöt on kokonaisuutena sovittava henkilöstöjärjestöjen kanssa. Hän myös painotti, että liikenteenohjaukseen liittyy merkittävä turvallisuusnäkökulma: - Olen vierastanut ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta. Siitä ei pitäisi koskaan tehdä markkinavoimien pelikenttää. Suomen hallitusohjelmassa edellytetään, että ennen kuin henkilöliikenne rautateillä voidaan avata kilpailulle, on tehtävä kokonaistaloudellinen arvio kilpailun avaamisen vaikutuksista. Toivottavasti kyseinen arvio perustuu aikanaan riittävän monipuolisiin selvityksiin ja riittävän pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin. Varmaan selvityksessä huomioidaan, minkälaisia vaikutuksia kilpailutuksesta muualla on ollut ja mitä hyötyjä ja haittoja yleensäkin palveluiden kilpailuttaminen on meillä Suomessa tuonut. 30 Tervetuloa talvipäiville Vuokattiin RVL järjestää jäsenilleen legendaari- Näillä raikkaan riehakkailla päivillä on tarjolla rautatieläisten yhteishenkeä oikein roppakaupalla. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan mennessä. Ilmoittautumislomake lehden taka- Lopuksi muistutan vielä jäsenistöä ensi vuoden helmikuussa järjestettävistä luottamusmiesvaaleista. Jäsenistö tarvitsee luottamusmiehiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon yhteisen ja yksittäisen jäsenenkin hyvän puolesta. Luottamusmiehet tarvitsevat jäsenistön tuen vaativassa tehtävässään. Jäsen, vaikuta äänestämällä. Asetu ehdokkaaksi. Nyt on todellakin syytä toivoa Joulurauhaa sekä VR:n työntekijöille että matkustajille. Lopuillaan oleva vuosi on jälleen kerran ollut pienempiä ja suurempia haasteita täynnä. Jokainen meistä tarvitsee suvantovaiheita ta jaksaakseen puskea eteenpäin näillä muutosten raiteilla. päätoimittaja RAUTATIEVIRKAMIES

4 puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Työehtosopimus kiinni kevääseen 2014 Viime lehden juttua kirjoittaessa oli vielä epävarmaa, pysyykö ns. raami kassassa ja pysyykö oma neuvottelutulos voimassa vai kaatuuko se raamin kaatumiseen. Nyt on selvää, ettei oman neuvottelutuloksen kohtaloa tarvitse miettiä raamin kannalta. Mutta yhden jo yliajalle menneen viikonlopun joutui jännittämään AKT:n neuvotteluja. EK oli asettanut raamin syntymisen ehdoksi myös AKT:n mukanaolon. Valtuutetut kuuntelivat tarkkaan puheenjohtajan selvitystä työehtosopimuksesta. Kun itsestä tuntuu, että kaikki ovat kurkkua myöten täynnä raamia, sopimusneuvotteluja ja niiden sisältöä, oli aika hämmästyttävää, kun tv-uutisissa kadunmiehet eivät oikein tienneet mitä raami tarkoittaa. Toivottavasti oma jäsenistö tuntee asian paremmin ja seuraa mediaa ahkerammin. Olen yrittänyt kuvata tiedotustilaisuuksissa työehtosopimustilannetta siten, että tähän asti olemme tehneet joko puhtaan liittokohtaisen työehtosopimuksen liittokohtaisissa neuvotteluissa tai tupoon liittyvän työehtosopimuksen tupon rajoitteilla. Tupoissa sopimuskausi, sopimuskorotukset ja sopimusten ajankohdatkin olivat saneltuja. Oikeastaan ainoa asia, josta todella tarvitsi sopia vielä liittojen välisissä neuvotteluissa, oli liitto- tai yrityserä. Silti aikaa kului yllättävän paljon ennen kuin nimet olivat paperissa. Puhtaissa liittokohtaisissa neuvotteluissa tavoitteet voidaan asettaa täysin omista tarpeista lähtien, mutta sopimuksen syntyminen on myös omissa käsissä. Kovin mittavia laatuasioita ei näissä neuvotteluissa juurikaan ole pystytty saamaan aikaan. Tupo oli toista maata. Niitä tehtiin paitsi laatuasioiden vuoksi, myös inflaation ja ostovoiman turvaamisen vuoksi. Näiden kahden mallin välimuoto on nyt keksitty raamisopimus, jossa liitoille jäi neuvoteltavaksi palkankorotukset kustannusvaikutuksen puitteissa, ajankohdat ja sopimuskauden pituuskin tietyillä rajoilla. RVL:n valtuusto antoi neuvottelijoille aika selvät ohjeet, joten neuvottelut sujuivat ripeästi. Ehkä siihen vaikutti myös Paltan paineet, sopimuksia piti tehdä aika monta. RVL:n vuonna 2010 tehdyt työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. Nyt raamin pohjalta tehdyt sopimukset tulevat voimaan , jolloin on ensimmäinen palkankorotus. RVL:n jäsenille se on 2,4 % sekä 150 euron suuruinen kertaerä. Kertaerä maksetaan niille, joiden työsuhde on alkanut 3 kuukautta ennen palkanmaksun ajankohtaa. Osa-aikaisille työntekijöille erä maksetaan samassa suhteessa kuin heidän työaikansa on. Seuraava palkankorotus on , joka on 1,9 %. 4

5 Näiden selkeiden lukujen lisäksi perustettiin uusia työryhmiä ja työehtosopimuksen teksteihin saatiin muutama uudistus läpi. Ns. arkipyhäjaksoissa saattaa syntyä lisätyötä, ne voidaan nyt vaihtaa vapaaksi 50 %:lla korotettuna. Yli 100 euron virheet palkkauksessa korjataan viipymättä ja lähtörahaa maksetaan liikenteenohjaajien lisäksi nyt myös infohenkilöille. Nämä muutokset viedään tes-kirjaan, mutta sen painokuntoon saattaminen jäänee kevääseen. Uudistuksetkin tulevat voimaan vasta silloin. Entiset vuonna 2010 perustetut tes-työryhmät jatkavat entisin kirjauksin asti. Uutena perustettiin tessin tekstejä yksinkertaistava työryhmä, direktiiviin perustuvia vuokratyömääräyksiä selvittävä työryhmä ja toimistotyöaikaa tekevien työajan sijoittelua tarkasteleva työryhmä. Vain työryhmien yksimieliset esitykset tulevat voimaan. Raamisopimuksen laatuasiat tulevat voimaan joko lainsäädännön muutosten tai keskusjärjestöjen työryhmien työn kautta. Yksi epävarmuustekijä sopimukseen sisältyy. Mikäli talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja keskusjärjestöt suosittavat alakohtaisten sopimusten irtisanomista, sopimusalan osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan toimenpiteistä. Toivottavasti tähän ei tarvitse joutua ainakaan sen takia, että talous menee entistä huonommin. Jälleen kerran on vuosi vierähtänyt ja on aika toivottaa kaikille jäsenille, yhteistyökumppaneille ja lehden lukijoille oikein mukavaa ja rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta. Tässä yhteydessä lainaan minulle lähetetyn tuntemattoman kirjoittajan ajatuksia. Uusi vuosi edessämme kuin avautuva kirja. Emme tunne tarinaa, emme tiedä juonta. Vain lukemalla sivu sivulta, vain elämällä päivä päivältä, Luottamusmieskausi vaihtuu Luottamusmiesten kolmen vuoden pituinen kausi lähenee päättymistään ja uusi kausi siis alkaa Vaaliprosessi alkoi valtakunnallisen pääluottamusmiehen valinnasta. Liiton keskusvaalitoimikunta/hallitus on pyytänyt RVL:n osastoilta ehdokkaita valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Tämä ehdokasasetteluvaihe on kestänyt 5 viikkoa, jonka aikana osastojen ehdokkaan pitää olla selvillä. Samaan aikaan RVL:n nettisivuilla oli valtakunnallisen pääluottamusmiehen ehdokasasettelusta infoa kolmen viikon ajan. Jokainen kiinnostunut on voinut olla yhteydessä osastoonsa. Mikäli ehdokkaita tulee vain yksi, RVL:n keskusvaalitoimikunta/hallitus toteaa tilanteen ja vahvistaa sopuvaalin tuloksen Jos taas ehdokkaita on enemmän kuin yksi, jäsenet äänestävät luottamusmiesvaalien yhteydessä. Tarkoitus on toteuttaa tämä äänestys sähköisenä. Osastoilla on merkittävä rooli luottamusmiesvaaleissa ja siksi muun muassa valtakunnallisia pääluottamusmiesehdokkaita pyydetään osastoilta. Kaivoin päätöksiä vuoteen 1997 asti ja tämä on ollut RVL:n vaaliohjeiden mukainen ja perinteinen menettelytapa. Nyt on erittäin tärkeä seurata vaali-informaatiota extranetissä. Lukekaa siis RVL:n nettisivujen infoa ja myös extranetin infoa. Jokaisella osastolla on myös mahdollisuus laittaa infoa osaston omille extranet-sivuille. Mikäli et tiedä, miten extranettiin pääsee, ota ensin yhteys osastoosi. Liiton keskusvaalitoimikunta/hallitus päivittää vaalitoimikunnille tarkoitetut luottamusmiesvaalien vaaliohjeen ja se on nähtävissä nettisivuilla joulukuun lopussa. Osastoissa vaalitoimikunnat ryhtyvät hoitamaan aluepääluottamusmiesten ja muiden luottamusmiesten sekä heidän varojensa valintoja. Tulevalle kaudelle tulee luottamusmiehiä myös sellaisiin työpaikkoihin, joissa aiemmin ei ole ollut luottamusmiestä. Mikäli aluepääluottamusmiehistä syntyy äänestys, myös se on tarkoitus toteuttaa sähköisesti. Luottamusmiesten äänestys toteutetaan perinteisin paperisin äänestyslipuin. tarina vie mukanaan seikkailuihin, yllätyksiin, iloihin ja haasteisiin, alati vaihtuviin kuin elämä itse. RAUTATIEVIRKAMIES

6 Ke vä ises sä luo uonn ossa sa onn istu tuva t ryhm ätyö - po hd inna nat. Täs ässä sä var aral aluo tt amus mi ehiä te ht äv ää tek ekem em äs sä. Sinustako luottamusmies? Jäsenistö tarvitsee aktiiviset ja asioihin paneutuvat luottamusmiehet. Sinulla Rautatievirkamiesliiton osaston jäsenenä on mahdollisuus vaikuttaa ja valita luottamusmies valvomaan ja ajamaan työelämän etujasi. Entä jos ryhtyisit itse luottamusmieheksi tai varaluottamusmieheksi? Nyt siihen on tilaisuus. RVL:n kolmevuotinen luottamusmieskausi päättyy Silloin on aika kiittää nykyisiä luottamusmiehiä; 1.4. alkaa uusi luottamusmieskausi. Uudelle kaudelle valitaan yksi valtakunnallinen pääluottamusmies, neljä aluepääluottamusmiestä sekä 21 luottamusmiestä ja heille varat. Pyyntö valtakunnalliseksi pääluottamusmiesehdokkaaksi on lähetetty osastoille ja hallitus käsittelee asiaa Muu ehdokasasettelu päättyy Kukin RVL:n osasto tiedottaa jäsenilleen ehdokasasettelusta viimeistään tammikuun puolessa välissä. Asetu itse ehdolle tai kysy aktiiviselta työkaveriltasi hänen kiinnostustaan luottamusmiestehtäviin. Luottamusmiesvaalit Vaaliohjeet ja luottamusmiespaikat julkistetaan extranetissa joulukuun lopulla. Seuraa osastosi informaatiota ja RVL:n extranet-sivuja osoitteessa Testaa pääsysi sivuille omalla käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi. Mikäli et pääse sivuille, ota yhteys osastosi toimihenkilöihin tai Mitä tekee? RVL:n luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työlainsäädännön, työehtosopimuksen, YTlain ja YT-sopimuksen sekä annettujen säännösten ja määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevissa asioissa. Hän toimii työntekijöiden edustajana tarpeen mukaan myös muissa työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Luottamusmiehet välittävät myös luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja työnantajan, työntekijöiden ja järjestön välillä. 6

7 Lea Rautavuori on palveluneuvojien luottamusmies Etelä-Suomessa. Mitä saa? Luottamusmiehen on oltava järjestön jäsen sekä perehtynyt edustamiensa jäsenten työolosuhteisiin. Luottamusmiehellä on muihin nähden vahvempi suoja erottamis- tai siirtotapauksissa. Luottamusmies saa työnantajalta vapautusta työtehtävistään sekä tilat ja toimistovälineet luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Hänellä on matkustusoikeus ja oikeus liikkua työpaikoilla. Hänellä on myös oikeus luottamusmies- ja muuhun koulutukseen sekä luottamusmiespalkkaukseen. Koulutusta tehtäviin RVL solmii vuosittain VR-työnantajan kanssa ns. koulutussopimuksen, joka takaa tietyn määrän koulutuspäiviä käytettäväksi luottamusmiestehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen opiskeluun. Näihin opiskeluihin luottamusmiehellä on oikeus saada palkallista vapautusta työtehtävistään. Omissa koulutuksissa kuullaan usein asiantuntijoita muun muassa SAK:sta, RVL:stä ja VR:ltä. Näiden päivien parhainta antia ovat myös tapaamiset eri puolilta Suomea tulevien luottamusmieskollegoiden kanssa. Kokemattomuus ei ole este; täysin uu- det luottamusmiehet osallistuvat esimerkiksi viiden päivän luottamusmiesten peruskurssille, jonka järjestää hyvin kokenut ay-kouluttaja Kiljavan opisto. Lisäksi on mahdollisuus osallistua sekä Kiljavan opiston että Työväen sivistysliiton järjestämiin koulutussopimuksessa mainittuihin koulutuksiin. Näissä koulutuksissa näkökulmaa avartavat muista yrityksistä tulevat osallistujat. Tukea ja apua RVL:n luottamusmiehet saavat aluepääluottamusmiehiltä, valtakunnalliselta pääluottamusmieheltä sekä liiton neuvottelijoilta. Tule siis mukaan vaikuttamaan, jotta työssä on hyvä olla! Koulutuksen tauoillakin syvennytään luottamusmiesasioihin. Tässä valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja Itä-Suomen palveluneuvojien luottamusmies Minna Raimoaho. Länsi-Suomen aluepääluottamusmies Erkki Hokkanen, Länsi-Suomen junaliikennöinnin luottamusmies ja alueen varapääluottamusmies Jorma Koiranen sekä Pohjois- Suomen aluepääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä. RAUTATIEVIRKAMIES

8 Tuula Harjulla, Jari Latvalalla ja Helena Luukkonen-Peltolalla riitti asiakkaita isänpäivää edeltävänä perjantai-iltapäivänä. Akuutissa lipunmyyntiongelmassa konkreettiset neuvot tarpeen Teksti ja kuvat: Soile Olmari Vaasan asemalla oli vilkas perjantai-iltapäivä Laiturin kansoittivat Jyväskylän junasta tulijat ja Seinäjoelle lähtöä odottavat matkustajat. Lipunmyynnissä kiemurteli asiakasjono tauotta miltei tunnin ajan. Asiakkaita palveli kolme palveluneuvojaa ystävällisesti ja rauhallisesti huolimatta joistakin järjestelmäongelmista. VR:n diplomissa todetaan, että XX on osoittanut pätevyytensä lunastamaan yhteiset asiakaslupauksemme: Varmistan, että asiakas lähtee aina tyytyväisenä. Ratkaisen asiakkaan tarpeet. Lähestyn aktiivisesti asiakasta. Tähän palveluneuvojat tähtäävät, vaikka uudistunut lipunmyyntijärjestelmä ei tavoitteita aina tuekaan. 8

9 Myös asiakkaat olivat rauhallisia, vaikka jokunen hätäili, ehtiikö muutaman minuutin päästä lähtevään junaan. Kaikki ehtivät. Työvuorossa olleet Tuula Harju, Jari Latvala ja Helena Luukkonen-Peltola ovat kokeneet VR:n muiden palveluneuvojien tavoin uuden lipunmyyntijärjestelmän aiheuttamat hankalat tilanteet. Helena kiteyttää kaikkien kolmen selviytymisstrategian: - Olemalla rauhallinen ja yrittämällä parhaansa. Ei voi kuin pahoitella asiaa ja yrittää selvittää tilanne. Tuula lisää tavoitteena olevan, että asia- kas saa lipun ja pääsee junaan: - Hänen ei tarvitse tietää, mitä ongelmia on ollut. Haasteellisia tilanteita riittäää Jari oli työvuorossa, kun Teema-järjestelmä otettiin14.9. käyttöön: - Koneet eivät pelanneet alussa ollenkaan. Saimme ulos vain muutaman lipun ja ovelle jouduttiin laittamaan lappu, että järjestelmä ei toimi. Muutamana päivänä lipunmyynnin ovet jouduttiin sulkemaan. Vaasan palveluneuvojien kokemuksen mukaan suurin osa asiakkaista pysyi alkuongelmien aikana rauhallisina: - Kun asiakas valittaa, myötäilen häntä vähän. Vakuutan kuitenkin, että järjestelmä rupeaa toimimaan, kunhan pikkuviat saadaan korjattua, Tuula toteaa. Asiakkaat voivat odottaa junaa Vaasan kauniin asemarakennuksen radan puoleisen lasikatteen suojassa. Asiakkaita palvellaan lipunmyynnin lisäksi asemakahviossa. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen viikon päästä Helena palasi töihin lomaltaan: - Kyllä haasteellisia tilanteita on riittänyt tähän päivään asti. Esimerkiksi tänään kaksi henkilöä maksoi samaa tilausta kahdella eri kortilla. Lippujen saaminen ei onnistunut. - Meillä oli uudistuksen jälkeen vähintään pari viikkoa jonoa aamusta iltaan. Moni asiakas sanoi, että kun netti ei toiminut, piti tulla tänne, Jari kertoo. Hän mainitsee, että lipunmyyntiin liittyvät ongelmat painoivat mieltä jonkin verran ja tulivat ajatuksiin vapaa-ajallakin. Sairauslomia Vaasassa ei ole kuitenkaan uudistuksesta johtuen tarvittu. Tarvitaan selkeät ohjeet, mitä tehdä Tilanne on nyt rauhoittunut, vaikka Vaasassa välillä tuntuukin, että junat ovat täydempiä. Teema vaikuttaa enemmän osto- kuin myyntiohjelmalta, joka myyjän näkökulmasta on hiukan kankea. Vaasalainen Jari on työskennellyt VR:llä 30 vuotta ja Vaasan asemalla yli 12 vuotta. Helena on työskennellyt VR:llä Vaasassa yli 30 vuotta ja asuu Petolahdessa. Laihialaisella Tuulalla on VR:n työvuosia lähes 25, joista yli 22 vuotta Vaasan lipunmyynnissä. Vaasalaiset kävivät järjestelmäkoulutuksessa Oulussa: - Ongelma oli se, että koulutuksen jälkeen emme päässeet kunnolla harjoittelemaan. Saimme koneesta ulos jonkunlaisen lipun ja se oli siinä. Opimme siis kantapään kautta, Jari toteaa. Helena lisää, että kaikkia tilanteita ei voinut harjoitella. Toki koulutuksesta- RAUTATIEVIRKAMIES

10 Seinäjoen ja Vaasan välisellä 78 km:n radalla sähköveturilla ajettavien junien osuutta lisätään tulevaisuudessa. kin oli hyötyä; pääsi vähän jyvälle, mitä työskentely uudella järjestelmällä voisi olla. Tekemällä oppii kaikista parhaiten. Vaasalaiset saivat uudistuksen alussa apua Tuulalta, joka toimi lähitukihenkilönä pari ensimmäistä viikkoa: - Ohjelman käyttämisessä sain saman koulutuksen kuin muut. Lisäksi me lähituet kävimme Helsingissä muutaman kerran saamassa opastusta esimerkiksi varastohallintaan. Palveluneuvojat kaipaavat akuutteihin lipunmyyntiongelmiin konkreettisia neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi: - Kaikkia aiempia ohjeita ei voi muistaa akuutissa tilanteessa. Esimerkiksi tänään kun asiakas osti lipun, oli kaikki ok. Sen jäl- keen hän halusikin vaihtaa paikkaa. Ohjelma ei antanut enää muokata tilausta, eikä helpparista vastattu, Tuula kertoo. - Ymmärrän, ettei muillakaan ole taikaiskusta kaikkiin tilanteisiin selviytymisohjeita, mutta akuutissa tilanteessa tarvitaan selkeät ohjeet, mitä tehdä. Jälkeenpäin sitten mietitään, mitä tilanteessa tapahtui. Seinäjoki Vaasa -väli sähköistyi Viimein se tapahtui: Seinäjoelta Vaasaan ja päinvastoin on matkustettu voltin jännitteen avulla tämän kuun 12. päivästä alkaen: - Monet asiakkaat ovat innoissaan sähköistyksestä. He odottavat ennen kaikkea suoria ja nopeita yhteyksiä, Vaasan palveluneuvojat kertovat. Asiakkaita on kuultu; Seinäjoen ja Vaasan välillä junavuorojen määrä kasvoi arkipäivisin 16:sta 20:een. Helsingin ja Vaasan välillä voi matkustaa päivittäin uudella suoralla Pendolino-yhteydellä. Matka-aika on alle neljä tuntia. Myös uusia taajamajunavuoroja on lisätty. Suorilla IC-junayhteyksillä matka Helsingin ja Vaasan välillä sujuu noin vartin aiempaa nopeammin; veturia ei tarvitse enää vaihtaa Seinäjoella. Vaasassa työskentelevät viisi palveluneuvojaa iloitsevat asiakkaidensa puolesta, vaikka sähköistys lisää jonkin verran heidän työmääräänsä. Asemilla jätetään monenlaisia hyvästejä. Dieselveturit on vaihdettu pääosin sähkövetureihin. Minna Kuronen matkusti junalla Tampereelta Vaasaan seuraamaan Suomen alle 20-vuotiaiden poikien jääkiekon maajoukkuepelejä. Hänen poikansa pelaa maajoukkueessa. Kuronen oli erittäin tyytyväinen Tampereen lipunmyynnissä saamaansa palveluun: - En uskaltanut hankkia lippua netin kautta aiempien ongelmien takia, vaan asioin mieluummin aseman lipunmyynnissä. Palvelu oli asiantuntevaa ja ystävällistä. Harkitsen automatkailun vaihtamista aiempaa useammin junakyytiin. 10

11 Luottamuksella Valtakunnallinen pääluottamusmies Tästä tänään Työehtosopimus on neuvoteltu, palkkaratkaisusta on tietoa tässä lehdessä. Talouden tilanne on kääntynyt sumuiseksi ja kokonaisratkaisu tässä tilanteessa oli paras vaikka inflaation peikko uhkaa. Numerot kertovat faktat. Muutosohjelma VR:n muutosohjelmaa on vielä vuosi jäljellä. Dynamo-hanketta jatketaan pidennetyllä aikataululla 2015 asti. Moni jäsen on ollut muutoksen kourissa ja muutamat ovat joutuneet pohtimaan tulevaisuutensa uusiksi, kun yhteiskunnan turvaverkot eivät ole yltäneet. Moni turvaverkkoihin lähtenyt olisi varmaan työskennellyt kauemminkin, mutta nopeat muutokset ovat voineet kiihdyttää poislähtemistä. Moni olisi halunnut jatkaa kasvattaen samalla eläköitymisiän keskiarvoa omalta osaltaan. Muutama on lähtenyt omasta halustaan saatuaan paremman ja mielenkiintoisemman työn toisaalta. Eräs vaikeus on ollut muutos, jota ei ole järjellä voinut selvittää. Esimerkiksi palveluneuvojien vuorotaulukiistat ja heittoon laittaminen vaikka asiakkaita tiedetään riittävän. Julkisuudessa on ollut lukuja tutkimuksista, joissa kartoitetaan kansalaisten tietoteknistä varustusta. Jäi kuva, että teemme palveluja, joita kansalaiset eivät voi käyttää. Varallisuuden jakautuminen tasaisemmin mahdollistaisi myös palvelujen paremman käytettävyyden. Matkustajaliikenteessä tarvitaan henkilökohtaista palvelua; asiakkaiden ikärakenne muuttuu. Asemilla tapahtuvaa asiointia varten on varattava henkilökuntaa. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan edelleen ja siihen pitää varautua. Tietotekniikka Tietotekniset ongelmat ovat tätä päivää. VR:n muutosohjelma sisälsi myös ohjelmistojen uusimisia ja kokonaan uusia elementtejä, jotka ovat synergiassa monien järjestelmien kanssa. Näitä yhteistyössä tehden asiat hoituvat, vaikka asioiden roikkuminen puuduttaa. Eniten jäsenistöä on harmittanut suunnitelmien keskeneräisyys, kun on tottunut työskentelemään säädösten mukaan. Uutta odotellessa ollaan välitilassa ja selvitään, miten voidaan. Liikenteenohjauksessakin on ollut tuttua ohjelmien viivästykset. Mutta siellä ei ole syntynyt sekamelskaa, kun toimitaan entisillä työvälineillä niin kauan, kunnes uudet työvälineet ovat valmiit. Vasta sen jälkeen mennään niiden mukaan. Liikenteenohjauksessahan toimitaankin junaturvallisuuskriteerien mukaan. Tuossa olisi oppimista myös muissa hankkeissa. Rautatiet Rautatieala on moninainen yritys, jonka johtaminen vaatii paljon asiantuntemusta. Yksin ei saa mitään aikaan. Tämä on verkko, jossa kaikkien palasten täytyy toimia. Eräs professori kuvasi rautateiden johtamista sinfoniaorkesterin johtamiseen. Soitto täytyy olla balanssissa. Kokemus on tärkeä asia myös soittamisessa. Paljon on tehty ensi talvea varten. Henkilöstön edustajiltakin on kysytty, miten varmistaisimme sujuvamman liikenteen. Aikataulunmukaisuus on nousussa. Se on hyvä asia. Eräillä alueilla kireä henkilöstötilanne liikenteenohjauksessa huolettaa, kun tiedetään porukan ikärakenne. Henkilöstöllä on halu käyttää eläkejoustoja työuran loppuvaiheessa. Valehenkilöt On valelääkäriä, valesijoittajaa, valepankkimiestä jne. Mutta Joulupukki on ja pysyy aitona. Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta. RAUTATIEVIRKAMIES

12 On ihmisiä, joiden mielestä joulun odotus ei ala koskaan liian aikaisin. Osa heistä aloittaa joulun valmistelut heti juhannuksen jälkeen. Marja rauhoittuu kirjoittamaan joulutervehdyksiä punaisten kynttilöiden valossa. Tuomaan risti on tärkeä joulukoriste. 12

13 Liikenneohjaaja aja Marja Nuppola Kouvolasta on juuri nen jouluihminen. Hänen joulun odotuksensa alkaa viimeistään elokuussa: - Ihanaa, enää neljä kuukautta jouluun. tällai- Joulua odotetaan yhdessä aviomiehen Matin sekä Riku-pojan kanssa. ti työskentelee veturinkuljettajana ja 22-vuotias Riku opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussasa. Mat- Joulu ei ole Marjalle vain muutama päivä päivien joukossa, vaan tärkein kirkkovuoden juhlista, jolloin ollaan yhdessä, koetaan rauhaa ja ilahdutetaan läheisiä. Koti on puhdas ja kauniiksi koristeltu. Valmistautuminen alkaa alkusyksystä Jo lapsena isovanhempien enkelikellojen kilinä, joka alkoi ensimmäisenä adventtina, sai Marjassa sa aikaan ihanaa kihelmöintiä: - Joulu on tulossa. Valmistautuminen jouluun alkaa viimeistään alkusyksystä, ystä, jolloin lahjat suunnitellaan ja hankitaan. Siivoukset aloitetaan ikkunoiden ja laipioiden puupintojen pesulla hyvissä ajoin ennen en- simmäistä adventtia. Tällöin Nuppoloiden ikkunoihin ilmestyvät jouluverhot ja kyntteliköt. Leipomisen Marja a aloittaa marras- joulukuun vaihteessa. sa. Ensin valmistetaan englantilaiset hedelmäkakut äidille ja anopille. Omalle perheelle leivotaan luumupullaa sekä erilaisia kuivakakkuja. Piparit kuitenkin leivotaan perinteitä noudattaen itsenäisyyspäivänä äidin ja veljen vaimon kanssa, äidin valmistamasta taikinasta. Kauniita yksinkertaisia koristeita Ensimmäisenä adventtina tontut ilmestyvät oviin ja ikkunoihin. Olohuoneen pöytä saa tyhjentyä yä kaikesta muusta; siihen laitetaan kynttilät, yksi lisää joka adventti. Joulukoristeita ei hankita joka vuosi uusia, vain rikkoutuneiden tilalle os- Joulukuusi ukuusi tuodaan an sisään pari päivää ennen nen aattoa. RAUTATIEVIRKAMIES

14 Joulupukki ei vieraile enää Nuppoloiden kotona. Riittää, kun pukin voi bongata joulukadulla. tetaan uudet. Krääsä ei kuulu Marjan jouluun vaan kaikki kauniit yksinkertaiset koristeet. Marjalle tärkeimmät koristeet jouluna ovat Tuomaan risti sekä punaiset ja valkoiset kynttilät. Pihalle laitetaan lyhtyjä ja roihuja. Linnutkaan eivät jää ilman jouluruokaa. Lopullinen siivous, jolloin kaikki mahdollinen viedään ulos tuulettumaan, tehdään hieman lähempänä joulua. Marjalta löytyy aikaa käydä myös joulukonserteissa ja kuuntelemassa kauneimmat joululaulut. Näin pääsee taas paremmin joulun tunnelmaan. Joulupukilla lakatut kynnet Joulukuusi hankitaan myös hyvissä ajoin ja tuodaan sisään pari päivää ennen aattoa. Kuusen koristelu on isän ja pojan hommia. Isä laittaa kynttilät ja Riku koristelee. Joulusaunassa käydään jo aatonaattona. Aattona haetaan Marjan vanhemmat mukaan ja lähdetään hautausmaakierrokselle. Myöhemmin aattona nautitaan jouluateria Marjan vanhemmilla. Loppu joulunaika vietetään kuitenkin oman perheen kesken, herkutellaan, nautitaan olosta ja elosta. Joulupukki ei enää vieraile tässä perheessä. Marjan usko joulupukkiin loppui, kun joulupukilla oli kaksi paria korvia ja lakatut kynnet. Liekö ollut sittenkin naapurin tyttö? Nuppoloiden joulua ei kuitenkaan jatketa pitkälle kevääseen, vaan kuusi ja koristeet laitetaan pois viimeistään loppiaisena. Vain ajoissa tehdyt valmistelut varmistavat joulun oikean tunnelman. Miten kukaan voikaan tuntea joulustressiä? 14

15 Ansiopäivärahoihin 3 10 euron korotus Työeläkkeet nousevat vuoden alussa 3,6 prosenttia Teksti: UP/Heikki Lehtinen Hintojen ja ansioiden nousu viimeisen vuoden aikana tuottavat työeläkkeisiin ensi vuoden alussa 3,6 prosentin korotuksen. Työttömyysturvan ansiopäivärahat nousevat 3 10 euroa ja peruspäiväraha 5,62 euroa. Kansaneläkkeet nousevat 3,8 prosenttia. Kansaneläkkeet nousevat työeläkkeitä enemmän, sillä niiden muutos lasketaan pelkästään hintojen nousun perusteella. Työeläkkeiden korotuksiin sen sijaan vaikuttaa hintojen nousu neljän viidesosan painolla ja ansiotason nousu yhden viidesosan painolla. Kansaneläkeindeksin nousu määrää myös työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen muutoksen ja sitä kautta työttömyysturvan ansiopäivärahojen muutoksen. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat ensi vuoden alusta yhteensä 5,62 eurolla 31,36 euroon. Hallituksen lupaaman sadan euron korotuksen lisäksi niihin on tulossa 21 euron indeksikorotus kuukautta kohti. Ansiosidonnaiseen euroa kuussa Peruspäivärahan korotus vaikuttaa myös ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Se nousee nykytiedoin 3,09 euroa päivässä eli hieman vajaa 67 euroa kuukaudessa tähänastiseen leikkurirajaan saakka eli vajaan 71 euron päivärahaan asti. Sellaisen saa nyt, jos kuukausipalkka ennen työttömyyttä on ollut noin euroa. Siitä eteenpäin korotus nousee kohti kymmentä euroa päivässä uuteen leikkurirajaan saakka, jolla nyt saa 76 euron päivärahan. Sellaista saa, jos palkka on ollut noin euron kuussa. Sitä suuremmissa päivärahoissa korotus on vajaa kymppi päivää kohti eli noin 214 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan leikkuriraja, jonka ylittävistä palkoista maksetaan pienempää päivärahaa, nousee peruspäivärahan nousun myötä. Raja on 105 kertaa peruspäivärahan suuruus. Kansaneläkkeiden ja työttömyysturvan ohella suurta osaa Kelan maksamista muistakin etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Tarkistus koskee myös takuueläkettä, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia ja tästä vuodesta lähtien myös lapsilisiä, lastenhoidon tukia ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja. Tilastokeskuksen julkistamien kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien mukaan kuluttajahinnat nousivat vuoden kolmannella neljänneksellä eli heinä-syyskuussa 3,8 ja ansiotasoindeksi tasan kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Eläkeindeksien muutokset seuraavan vuoden alussa lasketaan kolmannen neljänneksen tietojen perusteella. Kela vahvistaa myöhemmin virallisesti kansaneläkeindeksin nousun ja sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan työeläkeindeksin nousun. RAUTATIEVIRKAMIES

16 Pieksämäen osasto Euroopan Unionin ytimessä Brysselissä Euroopan parlamentissa on 13 jäsentä (mep) Suomesta. Heillä jokaisella on mahdollisuus kutsua vuosittain yli 100 henkilöä vieraakseen. Suurimman osan vierailun kustannuksista eli lentolipuista ja majoituksista maksaa EU. Vierailukutsut ovat erittäin kysyttyjä ja esimerkiksi Riikka Mannerilla on jo seuraava vuosi täyteen buukattu. Vierailukutsun jahtaamista Sain Pieksämäen osastolta toimeksiannon vierailukutsun kyselemisestä Brysseliin keväällä Lähestyin sähköposteilla meppejä aloittaen Aleksander Stubbista. Kyselyäni seuraavana päivänä julkaistiin tieto, että Stubb on valittu Suomen ulkoministeriksi eikä siis enää voi ottaa vierailijoita vastaan. Pieksämäen osaston johtokunta ja toimihenkilöt (16 henkilöä) vierailivat lokakuun lopulla Brysselissä tutustumassa Euroopan Unioniin europarlamentaarikko Riikka Mannerin kutsumana. Savolaisten lisäksi matkalle osallistui RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Jatkoin kyselykierrostani muun muassa Ranskan mepille Ari Vataselle. Kaikilla oli kuitenkin vierailukiintiöt täynnä ja kun toimikausikin lähestyi loppuaan, jäin odottamaan uusia EU-vaaleja. Vuoden 2009 syksyllä jatkoin taas kyselyjä. Keväällä 2010 sain myöntävän vastauksen uudelta mepiltä, Varkaudesta kotoisin olevalta Riikka Mannerilta. Valmistelu Riikan ja hänen avustajiensa kanssa huipen- Kahden ja puolen tunnin Brysselin aamulennon jälkeen matkasimme tilausbussilla Brysselin keskustaan. Matkanjohtajanamme toimi Riikka Mannerin kotimaan erityisavustaja Kimmo Valta. Matkalaiset parlamentin sisällä: Alarivissä vas. Tarja Turtiainen, Erkki Siloaho, Harri Lindblom, Markku Hoffren, Karri Peltola ja Pasi Puranen. Keskellä vas. Päivi Karjalainen, Pirkko Haapsaari, Inkeri Soininen, Anne Herranen, Tuula Ahtiainen ja Matti Komulainen. Ylärivissä vas. Maija-Riikka Jämsä, Pekka Heiskanen, Hanna Remes ja Aimo Nykänen. Matkamme kesti keskiviikosta perjantaihin. Hotellimme Scandic Grand Placen sijainti on erinomainen Brysselin vanhan kaupungin sekä keskusrautatieaseman lähellä ja sieltä löytyy jopa sauna ylimmästä kerroksesta. Omatoimimatkailijoille tiedoksi, että lentoaseman ja keskustan välillä on nopea ja toimiva junayhteyskin. Rautatiedirektiivin uudelleen laatiminen käsittelyssä Ensimmäiseksi vierailimme Suomen pysyvässä edustajistossa parlamentin läheisyydessä. Sen toimintaa meille esittelivät erityisasiantuntijat Päivi Wood ja Hannu Laurikainen. 16

17 Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tiimoilta on parlamentin käsittelyyn tulossa direktiivin uudelleen laatiminen. Suomi on tyytyväinen direktiivin sisältöön, mutta ei halua uuden kansallisen säätelyelimen perustamista rautatieliikenteelle. Direktiiviä ei hyväksytä vielä ensimmäisessä käsittelyssä, sillä tarvittavaa tukea ei ole, joten se siirtyy toiseen käsittelyyn Tanskan kaudelle. Rautatievirkamiesliitto on yhdessä Veturimiesten liiton ja Rautatieläisten Liiton kanssa toimittanut Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenille lausunnon, jossa ko. rautatieläisliitot vastustavat suunniteltuja muutoksia EU:n ensimmäiseen rautatiepakettiin. Suomen edustaja valiokunnassa on Ville Itälä. Ongelmallisimpina kohtina suunnitelluissa muutoksissa liitot pitävät rautateiden henkilöliikenteen kilpailun vapauttamista, työtaisteluoikeuden rajoittamista ja rautatiepalvelujen ja liikenteenharjoittajien täydellistä eriyttämistä. Liittojen perusteluissa todetaan muun muassa: Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomessa tehdään kokonaisvaltainen tutkimus kilpailun avaamisen vaikutuksista yhteiskuntaan, rautateiden henkilöstöön ja rautateiden kehitykseen. Kilpailun vapauttaminen ilman, että sen vaikutukset olisi tutkittu, on vastuutonta. Vierailukutsun lähettänyt europarlamentaarikko Riikka Manner ja hänen kotimaan erityisavustajansa Kimmo Valta. Parlamentin lehterillä Euroopan parlamenttiin (EP) menimme turvatarkastuksen kautta. Kuuntelimme Riikka Mannerin ja tiedottaja Mari Tuomisen esittelyjä. Kuulimme muun muassa, että kerran kuukaudessa koko parlamentin henkilöstö siirtyy viikoksi työskentelemään Strasbourgiin, jossa on täysistunnot. Tämä menettely on aikanaan luvattu Ranskalle. Valiokuntatyön lisäksi Brysselissä järjestetään myös istuntoja. Pistäydyimme EP:n lehterillä, josta näki istuntosalin suuruuden. Paikat löytyvät kaikille 736 mepille. Visiittimme aikana sali oli tyhjä. Koska EP harjoittaa avointa politiikkaa, istuntoja voi seurata suorana internetistä parlamentin tv-kanavan kautta. Omasta työstään Riikka Manner mainitsi nauttivansa, vaikka tehtäväkenttä onkin työteliäs ja päivät kiireisiä. Illallinen Romassa Ensimmäisen vierailupäivän päätteeksi suuntasimme hotellilta läheiseen ravintola Romaan, jonne Riikka Manner oli kutsunut meidät illalliselle. Mukana oli myös Riikan Brysselin avustajakaarti ja toinen vierailijaryhmä. Lämminhenkisessä tilaisuudessa kiitimme Riikkaa saamastamme vierailukutsusta. Iltaa jatkettiin emäntämme johdolla vielä Brysselin vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Deliriumissa. Kolmeen kerrokseen levittäytyvä paikka on kuuluisa yli erilaisen oluen valikoimastaan. Sanomattakin on selvää, ettei ihan kaikkia maisteltu. Vesa Vihriälä esitteli komission toimintaa. Komissiossa valmistellaan asioita Toisena päivänä vierailimme EU:n komissiossa, jolla on valmisteleva rooli EU:n asioissa. Sen toimintaa esitteli komissaari Olli Rehnin kabinetin jäsen Vesa Vihriälä. Hän vastasi myös kysymyksiimme muun muassa euron ja Kreikan tilantees- RAUTATIEVIRKAMIES

18 Brysselin keskusaukion eli Grand Placen ympäristöä. ta. Vihriälä totesi, että Suomen tinkimät lainan erityisvakuudet Kreikalta saivat suurta huomiota komissiossakin. Erityisvakuudet eivät ole välttämättä hyvä asia, kun EU:ssa käsitellään jatkossa Suomelle tärkeitä asioita. Iltapäivän vapaa-ajalle oli järjestetty mahdollisuus osallistua kaupunkikierrokselle, josta voitte lukea Päivi Karjalaisen kirjoittamana. Toimiva metroverkosto ja viihtyisät junat Ennen matkaamme ajatuksena oli käydä vierailun vapaa-ajalla myös TGV-junalla Pariisissa, kun matka-aika on vain 1 tunti ja 20 minuuttia. Vapaalipuilla ei kuitenkaan saanut ostaa pelkkiä paikkalippuja, joten luovuimme suunnitelmasta. Toinen junamatkasuunnitelmamme oli mennä Bruggeen jalkapallo-otteluun kin jäi tekemättä. Brysselin metrolinjoja on selkeä käyttää. Portteja maan alle ei ole, joten systeemi perustuu rehellisyyteen ja ilmeisesti lipuntarkastajiin(?). Belgian juniin tutustuin käymällä pizzalla läheisessä Antwerpenin kaupungissa. Paluumatkalla konduktöörin kanssa tuli puheeksi illan suunnitelmamme mennä Bruggeen. Sain kuulla, että ottelu oli loppuunmyyty. Siinä siis syy Bruggen matkan peruuntumiseen. Birmingham muuten voitti sen ottelun 2-1. Atomiumin palloja kuvaamassa Kolmantena aamuna oli edessä kotiinpaluu. Bussi ajoi lentokentälle mennessä yhden Brysselin suosituimman nähtävyyden, Atomiumin kautta. Atomium on futuristinen yhdeksästä isosta pallosta muodostuva 102 metrin korkeuteen kohoava rakennelma. Se valmistui Brysselin maailmannäyttelyyn vuonna Ohitimme myös surullisen kuuluisan Heyselin jalkapallostadionin, jossa kuoli 39 katsojaa vuonna 1985 Juventuksen ja Liverpoolin välisen jalkapallo-ottelun yleisömellakassa. Sitten olikin edessä Finnairin lento Helsinkiin ja paluu täydessä perjantaijunassa Savoon. Matkalla olleet saivat mukavasta ja avartavasta vierailusta lisää virtaa syksyyn ja ay-toimintaan. 18

19 Brysselin kiertokävely Miss Suomen johdolla Teksti ja kuva: Päivi Karjalainen Meillä oli mahdollisuus osallistua vanhan kaupungin kävelykierrokselle 41 vuotta Belgiassa asuneen Kaarina Leskisen johdolla. Kaarina on Suomen ensimmäinen televisiomissi, Miss Suomi vuodelta Hän aloitti opastuspalvelun, kun huomasi suomen kielen taitonsa ruostuvan. Kaarina kertoi Belgian historiasta, nykypäivästä ja ajasta, jolloin oli tullut maahan. Kuningaskuntaa hallitsee nykyisin Albert II. Maassa on kolme virallista kieltä: saksa, ranska ja hollanti. Euroopan Unionin keskuksen lisäksi Brysselissä sijaitsee NATO:n päämaja. Kävimme UNESCO:n maailmanperintökohteeksi luokitellulla Grand Placella eli Brysselin keskusaukiolla ihastelemassa upeita keskiaikaisia rakennuksia. Aukion reunamilla sijaitsee muun muassa kaupungintalo, kuninkaantalo ja eri ammattikuntien kiltojentalot. Vierailimme katedraalissa, jossa on kastettu ja vihitty maan hallitsijoita. Brysselin tunnetuin nähtävyys on pissivää pikkupoikaa esittävä Manneken Pis -pronssipatsas. Tämä 60 cm korkea patsas on belgialaisten henkisen vapauden symboli. Suurten juhlien yhteydessä patsas puetaan ja saattaapa se suihkuttaa vettä sakeampaa nestettä, kuten viiniä tai olutta. Patsaalla riittää pukuvaihtoehtoina yli 700 lahjoituksena saatua asua, joita säilytetään kaupunginmuseossa. Sarjakuvasankari Tintti, Milou -koiransa kanssa on belgialaisen Hérgen luoma sarjakuvahamo. Vanhasta kaupungista löytyi Tintti-kauppa, jossa oli monenlaista Tintti -matkamuistoa, sarjakuvista Tintti -paitoihin ja -kalentereihin. Suklaamaan lisäksi Belgiaa pidetään myös olutmaana. Kierroksen päätteeksi istahdimmekin mainion oppaamme kanssa Kwak -oluelle, joka tarjoillaan puutelineessä olevasta pyöreäpohjaisesta lasista. Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on 102 metrin korkeuteen kohoava futuristinen rakennelma Atomium. Kaarina Leskinen (kolmas vasemmalta) kertoi kävelyretkeläisille Belgian historiasta ja nykypäivästä. RAUTATIEVIRKAMIES

20 Työttömyysturvaa rahoitettu vuodesta 1917 Lähde: Eino Ketolan esitelmä Työttömyysvakuutus 50 vuotta -seminaarissa Asetus työttömyyskassoista, joilla oli oikeus saada avustusta yleisistä varoista, annettiin Asetusta muutettiin vuonna 1920 annetulla lailla. Tuolloin toimivat työttömyyskassat olivat juridisesti itsenäisiä, mutta käytännössä useimmat toimivat ammattiliittojen yhteydessä. Kolmekymmentäluvun alun suuri lamakausi vei työttömiä sankoin joukoin kunnallisen köyhäinavun piiriin. Vuonna 1934, eli laman jälkeisen suurtyöttömyyden jo lientyessä, säädettiin laki työttömyyskassoista. Kassat jäivät kuitenkin heikoiksi ja niiden myöntämät avustukset niukoiksi. Talouden noususuhdanne vähensi kiirettä laajempiin työttömyysturvaratkaisuihin. Työttömyyskassalaki 1960 Työttömyyden kasvaessa SAK asettui keväällä 1954 pakollisen työttömyysvakuutuksen kannalle työväenpuolueiden kansanedustajien tehtyä asiasta lakialoitteen. Hallitus asetti huhtikuussa 1955 työttömyysvakuutuskomitean. SAK sai vuonna 1958 tietää, että hallituksen valmistelutyö oli johtamassa yleiseen tarveharkintaiseen työttömyysvakuutukseen. Tilanne sai STK:n (Suomen Työnantajain Keskusliitto) kesällä 1958 tarjoamaan SAK:lle neuvotteluja työttömyyskassajärjestelmän kehittämiseksi. STK painotti, että yleistä vakuutusjärjestelmää oltiin rakentamassa teollisuuden ja sen työntekijöiden kustannuksella. STK:n johto esitti työttömyyskassoja tukevan, työnantajien rahoittaman keskuskassan perustamista. Työnantajat maksaisivat sen kulut ja hallinnoisivat sitä, mutta sen ansiosta työttömyyskassojen maksamat avustukset voisivat nousta uudelle tasolle. Eduskunta hyväksyi tältä pohjalta laaditun työttömyyskassalain yksimielisesti Työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksut työttömyyskassoille perittiin työnantajien työttömyysvakuutusmaksun muodossa ja kassan hallinto koostui yksinomaan työnantajan edustajista. Työttömyysturva ansiosidonnaiseksi 1961 Vuoden 1960 työttömyysturvauudistus toimi esikuvana, kun Suomen sosiaaliturvaa nykyaikaistettiin 1960-luvun alussa. Työeläkelait säädettiin vuonna 1961 myös työmarkkinaosapuolien neuvottelutuloksen ja yksityisen lakialoitteen pohjalta. Työeläkkeistä tehtiin ansiosidonnaisia, kuten kassaperusteisesta työttömyysturvastakin. Tosiasiat tulivat pian eteen 1970-luvun taantumassa. Keskuskassan rahat uhkasivat tyystin loppua. Keskuskassan maksuosuutta jouduttiin tilapäisesti laskemaan annetulla lailla silloisesta 53 prosentista 38 prosenttiin. Tästä huolimatta keskuskassan talous pysyi erittäin kireänä loppuvuoden. Ajautuminen velkavetoisuuteen nainen työttömyysturva piti yllä utta ja peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa oli samana aikana uksellisen syvä lama ylitti keskuskassan oman rahoituksen mahdollisuudet. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksut nousivat parhaimmillaan 6 prosenttiin palkkasummasta. Vuonna 1992 toimintansa lopetti yritystä. Vuoden 1993 päättyessä Työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksuvaraus oli 6,5 miljardia markkaa negatiivinen. Sillä oli yhteensä yli 7,0 miljardia markkaa vierasta pääomaa, joka koostui siirtoveloista ja lyhytaikaisista lainoista rahoitus- ja eläkelaitoksilta. Työttömyyskustannusten kattaminen yritysten työttömyysvakuutusmaksuja lisäämällä oli tullut tiensä päähän, koska maksut hidastivat yritysten toipumista lamasta ja heikensivät niiden kykyä uusien työpaikkojen luomiseen. Tämän estämiseksi harjoitetun velanoton korkokustannukset olivat 244,67 miljoonaa markkaa vuonna Ajautuminen velkavetoisuuteen ajoi vapaaehtoisen vakuutusjärjestelmän tilaan, jossa sen toiminta ei enää ollut edullista kasvaneiden korkokustannusten takia. Valtio kykeni kuitenkin takaamaan keskuskassan ottamat luotot. Työnantajilta perittiin ja kotimaisilta rahoitusmarkkinoilta lainattiin pääomia satojen tuhansien työttömien toimeentulon ylläpitoon. Työntekijät myös maksajiksi Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta vahvistettiin Laissa tode- 20

21 taan: Työnantajan ja palkansaajan rahoitusosuuksien järjestämiseksi ja työttömyyskassojen tukemiseksi on työttömyysvakuutusrahasto. Työttömyyskassojen keskuskassa luovutti paikkansa uudelle Työttömyysvakuutusrahastolle, jonka maksuihin ja hallintoon osallistuivat nyt myös työntekijät. Työttömyysvakuutusrahasto oli tarkoitettu myös suhdannepoliittiseksi puskurirahastoksi. Palkansaajien keskusjärjestöjen mukaantulo Työttömyysvakuutusrahastoon paransi valtionhallinnon ja rahaston välistä yhteistoimintaa verrattuna keskuskassan aikaan. Rahasto keräsi kaksituhatluvulla työnantajilta ja työntekijöiltä veronluonteisia maksuja työttömyysetuisuuksien rahoittamiseksi ja otti vastaan myös valtion rahoitusta. Laissa määritellyn puskurirahaston kartuttaminen ja purkaminen olivat niin tarkkaan säädeltyjä, että rahastolle jäi käytännössä vain puskurin sijoitustoiminnan vaatima taloushallinto, jossa rahasto on menestynyt kiitettävästi. Rahastointitavoitteita moninkertaistettava Työttömyysvakuutusrahaston varojen on katsottu palvelevan osapuolia parhaiten, kun ne ovat korkeasuhdanteessakin yritysten käytössä ja työntekijöiden elintasoa nostamassa. Näin toimien käy kuitenkin helposti niin, että kun suurtyöttömyys tulee, sitä joudutaan hoitamaan liian pienen valmiusrahaston turvin. Ilmeistä on, että rahastointitavoitteita on, ei vain nostettava, vaan moninkertaistettava. Työntekijälle maksun nosto on palkan alennus. Kysyttävä on, olisiko vakaa ja hyvin hoidettu kotipesä globaalille toimijalle säilyttämisen arvoinen, olisiko valtion velkaantumisen torjuminen rahastoimalla hyvää suhdannepolitiikkaa ja olisiko yrityksen ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen hyviin vuosiin parempi kuin maksujen kasvattaminen taantuman aikana? Työttömyysvakuutusrahasto (TVR), aloitti toimintansa Se on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaalija terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Lisäksi rahasto kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on annettu tapaturmavakuutuslaitosten tehtäväksi. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Talousarvion mukaan rahaston tulot vuonna 2011 ovat noin miljoonaa euroa ja menot noin miljoonaa euroa. Rahastolla on suhdannepuskuri, jonka sijoittaminen on tärkeä osa rahaston toimintaa. Puskurin varallisuuden määrä vuoden 2010 lopussa oli 250 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta 555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen 8862/98). Suomessa työttömyysturvan rahoituksesta vastaavat (2010) Työttömyyskorvauksia maksetaan kohta lainalla Lähde: Uutispäivä Demari Työttömyysvakuutusrahasto valmistautuu ottamaan lainaa työttömyysetuuksien rahoittamiseen, kirjoitti Demari Se olisi ensimmäinen kerta sitten 1990-luvun alun. - Rahaston suhdannepuskuri on noin 250 miljoonaa ensi vuoden alussa, mikä vastaa yhden kuukauden menoja. Jos taantuma tulee, lainanottoon mennään ilman muuta, toteaa Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja. - Varoja söivät viime laman jälkeen erityisesti lomautusmenot. Tähän uuteen tilanteeseen ei ehditty valmistautua. Rahasto saa lainan valtion takauksella. Maksuvalmius on jo olemassa: - Lainanotto-oikeutta on noin miljardi. Se kyllä todennäköisesti riittää, Pohja arvioi. Jos viime taantuman kaltaiseen lamaan mennään, pitäisi Pohjan mukaan varautua lisäämään lainmuutoksella rahaston lainanotto-oikeutta: - Joka tapauksessa työttömyysvakuutusmaksuja pitää nostaa reilusti. Pelkällä lainanotolla tilannetta ei voida hoitaa. RAUTATIEVIRKAMIES

22 Matkalainen Mi ehet et sat atee eenk aa ren tuol la puo uole len Å: ssa, jok oka on pie ieni kyl ä Mosk sken enes esin kun na ssa. Per erin inte i- ne n kala last staj ajak akyl ä ke skit itty tyy ny kyää n ma tkai - lu un. Siel ellä lä on muun un mua uass ssa ka paka lamu muse seo ja No rjan kal alas as ta jaky kylä lämu muse seo. Kyl äs sä on Ruot otsi n Lu ul aj aan jo ht av a E1 0- tien toi nen pä ä. Pohjoisen retki Oli synkkä ja myrskyinen syksyyö Siis tosi hyvä hetki lähteä kohti pohjoista jäämerta. Oli lokakuun puoliväli ja kelit sen mukaiset. Vesku ja Kalle olivat edellisenä iltana startanneet Kouvolasta, Oulusta tuli Timo kyytiin ja minä sitten Keminmaalta. Puoli neljän aikoihin aamulla Hiacen keula alkoi seurailla Tornionjoen rantoja. Pellossa siirryimme Ruotsin puolelle. Ensimmäinen etappi oli Kiiruna ja maisemat vielä metsäiset. Se ei haitannut, koska oli täysin pimeää. Yksi ihminen nähtiin Pajalassa, melko varmasti. Eväät oli syytä hankkia Kiirunasta johtuen Norjan hintatasosta ja toisekseen seuraaviin kauppoihin saattoi olla matkaa. Mikäs siinä, päiväkin oli jo valjennut ja komea kaupunkihan Kiiruna on. Siinäkin mielessä erikoinen, että meinaavat siirtää sen osin eri paikkaan pois kaivoksen tieltä. Asukkaita siellä on reilu , joten ihan pienestä muutosta ei ole kysymys. Maisemat korvaavat vaivat Kunnon rautatieläisinä jatkoimme matkaa legendaarisen malmiradan vierellä kohti Abiskoa ja lopulta Norjan puolelle Narvikiin, jonne rata ymmärrettävistä syistä loppuu. Liikennemäärät tällä 500 km pitkällä rataosalla ovat isoja. Se on Ruotsin vilkkaimmin liikennöity rata. Sitä pitkin kulkee neljännes koko tavaraliikenteestä. Emme seuranneet kiskoja nyt ihan perille asti, vaan kurvasimme Atlantin rantaan päästyämme kohti Lofootteja, varsinaista määränpäätämme. Sinne pääsee nykyisin kätevästi ihan autolla ajaen, mitä nyt pitää ylittää pieni sillanpätkä ja myöhemmin sata lisää. Tilannetta tasapainottaa se, että matkalla on ainakin yhtä monta tunnelia. Välissä on yleensä pätkä mutkaista kapeaa, rinteeseen louhittua ihan tavallista tietä. Nopeusrajoitusten suhteen on sellainen ongelma, että ei uskalla ajaa niin lujaa kuin saisi. Se on turhauttavaa. Maisemat korvaavat kaiken vaivan. Koko luonto muuttuu lyhyellä matkalla ihan toiseksi, kun pääsee Norjan puolelle. Lämpimän meren (kaikki on suhteellista) ansiosta puusto mantereella on kuin Pohjois-Suomessa. Saarilla ei isompia puita näy. Jotakin koivunkänkkärää kyllä löytyy. Vuoret ovat usko- 22

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Katsaus työttömyysvakuutuksen historiaan

Katsaus työttömyysvakuutuksen historiaan 1 Työttömyysvakuutus 50 vuotta seminaari, Marina Congress Center 4.10.2011 Työttömyysvakuutusrahasto Esitelmä on julkaisuvapaa 4.10. 2011 klo 13.15 alkaen Eino Ketola Katsaus työttömyysvakuutuksen historiaan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

SVTL:n LUOTTAMUSMIESVAALIT - järjestetään syyskuun 2009 loppuun mennessä

SVTL:n LUOTTAMUSMIESVAALIT - järjestetään syyskuun 2009 loppuun mennessä SVTL:n LUOTTAMUSMIESVAALIT - järjestetään syyskuun 2009 loppuun mennessä VAALIOHJEET Syksyllä 2006 valittujen luottamusmiesten toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Uudelle toimikaudelle valittavien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Luottamusmiesvaali 1 (5) Viestintäalan toimihenkilöiden luottamusmiesvaalien

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Asiakirjatyyppi Ohje SONET. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Ilmoitukset. 21.11.2014 cgi.com 2014 CGI 1 (10)

Asiakirjatyyppi Ohje SONET. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Ilmoitukset. 21.11.2014 cgi.com 2014 CGI 1 (10) SONET TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Ilmoitukset 2014 CGI 1 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON ILMOITUKSET... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Ilmoittaminen vuonna 2014... 3 1.2.1 Sähköinen asiointi...

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot